TRN V N INVENTOINTIKARTTA 1:3000

Transkriptio

1 : :M0 V : -M0 V 0 : -- a : : :M0 a : 0: 0: : -M0 a : 0 a :, : V :0 :M0.0 0 :0 : 0:M0 :M0 :M0 0: 0: -M0, 0:M0 0:M0 0: 0: 0:0.0 : 0 :. : : :0 a :0M0 : a.0 : : 0: 0: 0 0:0M0 0 0:0 0: 0: V : a 0: :M0 :0. 0 0:M0, :0.0. sair..0 0:0M0 -M0 0:. : :0. 0: :. m 0 :.0 : :M0 sili sair. 0: V 0.0 0: :0.0 :M0 0 : Kappeli :M0, 0 : -- 0: 0: 0: : : 0 0: : 0: 0: : 0: sair. 0: 0 0: 0:M0 0:0 V V : 0:.0 : :M0 a : : :0M0 : :0 :. : : : :M0 : : : : :M0 : a : ki a : :M0 0 :0M0. : :, 0 : :M 0 : : 0 a 0 00 : :M0 :M0 :M0 : : :M0 : :M :0M0 :.0 0 : 0.. :M0 : : : : 0. 0 : :0M0 : :M0 :0M0. : 0 :.0 0 :0 : : : Pappilanlammi : b 0 a 0 : : -- a 0-- :0M0 -- : : :M0 :0 0 :00 : : : : 0 :0 :0 a :.0 :.0 0 : :M :0M0 : : 0 : :0 0 0 :0M0 V : : : : Vss : :0 :0M :0 V a 0 :0M0 0 a. :0 :M0 0 : a : 0 : : : V 0 a : 0 : 0 :M0 :M0 : : :.0 sair. Mukkalammi V : 0: :M0 0: a 0: 0 : 0 0: 0 allas :. sair. :0 : 0 ::0 0: : :M0 0 0 : V a 0 0 Luonnonsuojelualue 0:0 0 0: Vss :. 0: 0: 0:0 0: : 0: 0: 0: :M0 0:M0 a 0:0M0 : : 0: -- 0:0 0:0 :0 0: 0 0:0M0 00 0: 0:0 0:0 : : 0: :M0 0: 0:0M0 : V 0:0 0: 0:M0 0 0: : -- 0: 0: V 0: 0: 0: 0 :.0 0:M0 0: 0: sp :M0 0: 0 :.0 0:0 0: 0: 0: sair. 0: a 0: 0: 0: 0:0 0 :M0 0 0:0 : : 0: 0: 0: 0: : 0: 0: a 0: 0:M0 a 0: 0 :0M0 0: 0: 0 0 :0 0: :0 0:. 0 0: V 0: 0 :M :0M0 allas a a 0:M0. 0: :M0 -- 0: 0: 0: 0: 0 0: 0: :0 -- 0: : allas 0 0 0: : 0:0 0: 0-M 0: 0:0 0: 0: 0: :M0 helikopterikentt 0: Kaapoonlammi 0: : -- 0: :M0 0: ::0 -M0 : 0-M0 0:M0 0:M0 : -- 0: 0:0 0: 0: 0: 0: 0 0:0 0:0 0: 0:M0 0:M0 0: 0: -- 0: 0:M0 0: 0:M0 0:M0 0:0M0 0: :0 0: 0 0-M sp 0: 0:0 -- 0: -- 0:00 0: a 0:, 0: M 0: : : 0: a.0 0 0: 0:0 0: 0: 0:M0 :: : 0:. 0: 0 0: 0 0:0 0 0: 0 0: ::0 0 0-M 0 0: 0: 0: 0: :0 0: 0:0M a 0: 0: 0: 0: 0-M0 0: : 0:M0 0: a 0: :0. 0: a 0 0: 0: 0: 0: a 0: V 0 0: 0:M0 : 0:M0 0:M : 0:0 0: :M0 0:.0 : -- 0: 0: 0 0: : 0 0:0 -- 0: Keskussairaala 0:M0 0: :M0 0:M0 0:0M0 0: V sair 0:M0 0:0 0: : :0 :.0 0: 0:M0 0:0M0 0: 0: : :,0 0:0 0 0:0M0 -M0 0: allas 0: -M0 0:M0 0:0 0:0 0:, : 0:M0 0 RAKENNUKSEN NUMERO 0: : 0:M0 : 0:M0 0: : : 0-M -- 0 : a 0: :M0 0: KOHDERAKENNUS :M, Hallilanlammi : 0 0 :M0 0: 0: : a KOHTEEN NUMERO 0.0 Terveysteknologiakeskus :0 : -M0. : : V 0 KOHTEEN RAJAUS 0: 0 : 0: 0 : : 0:M0 0 : 0: NVENTONTALUEEN RAJAUS : 0 : 0 : -- -M0 0: zmo, : a 0:M0 0 : a V V 0 a a 0 : 0:.0, : : 0 : TRN V N NVENTONTKARTTA :000 : : 0 : a -- : a : V V 0: : a a : : : : : -- 0: :M0 : : :0 : 0 : 0: : :M -- a a : : : -- V 0 -- : -- : :M0 a : a : : a a ::0 a -- a : -M0 a :00 : : a : : -- 0: :M M0 : a 0 :0M0 taksi Kesteatteri V Steiner koulu : 0 Laululava : : :0 Tanssilava. :. 0 Ruutimuseo.0 0 : : : :.0 0 Talonpoikaismuseo.0 :0M0 0 :.0 : 0. : :M. 0 :0M0 Trnvn pallokentt, : : Pumppaamo Trnvn ktano a :.0.0 : : :M0 :M : : Kauppamuseo : :0.0 0 c Maatalousmuseo :M0.0, : :..0 :M0 : a :0M0 :M0 allas : Trnvn kirkko :M0 : : 0 : :0 : 0, : : Simunanrannan palvelukeskus Trnvn koulu 0 Siunauskappeli 0 : 0 : 0, 0 0 : : : : : : 0.0 : : Seinjoen ammattioppilaitos : 00 0 : a : 0 : : 0 : : : : 0 Pihkapeukalo 0 : : : Leirintalue : 0 :M0 0 : 0 : : : 0 a : : Seinjoen ammattikorkeakoulun tegnologia- ja yrityspalvelukeskus 0.0 V : a 0 : Jousiampumata V

2 laaja kohderaportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan inventointi, EPO 0 TÖRNÄVÄN SARAALA id: kunta: Seinäjoki kylä: Seinäjoki sijainti: Seuralantie, 000 Seinäjoki tyyppi: sairaanhoito ja sosiaalihuolto ajoitus: - ajoitusselite: sairaalan rakennuskantaa pääosin 0-, 0 - ja 0 luvuilta luokitus: ei määritelty votus: ei määritelty inventoija: Tiina Lehtisai inventointipvm:..00 kuvaus: Seinäjoen entinen piirimielisairaala, nykyinen Törnävän sairaalan alue sijaitsee eteläisen Seinäjoen Huhtalan ja osin Törnävän kaupungin osien alueella. Laajan, puistomaisen sairaala-alueen rakennuskanta edustaa pääosin 0-luvun klassismia. Alueen rakennuskanta sijoittuu lähinnä kahden päätien; Björkenheiminpuistotien ja Seuralantien vteen. Teiden vsille ja piha-alueita rajaamaan on istutettu puustoa ja pensaita. Vsinaisen sairaala-alueen ulkopuolella, Huhtalantien itäpuolella sijaitsevat entiset puuthurin talo ja ylilääkärin asuinrakennus. Sairaalan kolme isokokoisinta päärakennusta sijaitsevat samassa rivissä, rakennusten pääjulkisivut Huhtalantien ja joen suuntaan, itään. Keskimmäisen eli vanhimman rakennuksen kohdalta johtaa koivukuja Huhtalantielle ja C-rakennuksen kohdalta vanha syreenikuja. Rakennusrivin itäpuolella on laaja puistoalue, jossa sijaitsee mm. suhkukaivo ja Kai Noramiehen suunnittelema pronssipatsas kolme hanhea vuodelta. Päärakennusten länsipuolelta mäki nousee voimakkaasti piha-alueelle, jossa talousrakennukset sijaitsevat. Talouspihaa rajaa lännestä metsäalue, Hanneksenrinne, johon on valmistunut 0-luvulla Seinäjoen keskussairaalan laaja rakennettu kokonaisuus. Sairaala-alueen itä reunalla, Huhtalantien vrella on koristeellinen rauta-aita. Se on ostettu vuonna Olga Weidlelta Kannakselta, Kivinevan Raivolasta. Aita on ollut alkuperäisesti metriä pitkä. Ruutipuiston rajalla alkuperäisesti sijainnut aita siirrettiin nykyiselle paikalleen Huhtalantien jatkeen valmistumisen yhteydessä. Seinäjoen itäpuolelta sairaala-alueelle johtaa vuonna rakennettu betonisilta. Vanhaa piirinsiltaa kutsutaan nykyään Björkenheimintien sillaksi. Alueen eteläreunalla, Björkenheiminpuistotien päässä sijaitsee kolmen, 0-luvulla rakennetun lääkärien asuintalojen ryhmä. Lehmusten reunustama puistotie johtaa vsinaiselle sairaala-alueelle, pohjoiseen. Lääkärien talojen eteläpuolella sijaitsee Koskenalan sairaalan eli entisen B-sairaalan rakennuksia, jotka ovat rakennettu 0 ja 0-luvun vaihteessa. Koskeanalan ja Törnävän sairaaloiden välissä sijaitsee pitkä koivujen reunustama kuja (Simunantie). Tien länsipuolta reunustaa sairaalan entinen peruna- ja kasvimaa, joiden takaa alkaa metsäalue länteen aina Kyrkösjärvelle saakka. Alkuperäisesti rauhalliselle, muusta asutuksesta kauemmaksi rakennetun sairaala-alueen ympärille on laajentununut myös Seinäjoen kasvava kaupunki. Alueen lounaispuoli on säilynyt vielä metsäalueena, mutta myös kyseiselle alueelle kohdistuu rakentamisen paineita. Uudisrakentamista on ollut suunnitteilla myös itse sairaala-alueen eteläosaan, Huhtalantien, Björkenheiminpuistotien ja Simunantien vteen. Huhtalantien vressa, sairaala-alueen melu- ja näkösuojana on mäntymetsävyöhyke. Sairaala-aluetta rajaa kaakosta entinen Törnävän ktanon historiallinen puistoalue. Sairaala-alueella sijaitsee yhteensä entisen piirimielisairaalan n. 0-0-luvulla rakennettua sairaalakennusta ja siihen liittyviä talous-, hallinto- ja yhteisöllisiä rakennuksia. Voimakkainta rakentaminen on ollut vuosina -, jolloin kaikki sairaalakennukset rakennettiin. 0-luvun alkupuolella valmistuivat mm. hallintola, sairaalan kappeli ja useita henkilökunnan asuinrakennuksia. A-rakennuksen ja entisen henkilökunnan asuinkerrostalon välissä on ainakin 0-luvulla sijainnut

3 suihkukaivo ja kävelypiha. Sairaalan puistoalueella on sijainnut myös ankkalampi. Vielä 0-luvulla ovat rakennusten väliset hiekkakujat ja -tiet olleet kukka istutusten, ruusupensaiden ja penkkein reunustettuja puutha-alueita. Sairaala-alueen tiet on asvaltoitu 0-luvun alussa ja pkkipaikka-alueita on lisätty viimeksi 00 kesällä. Sairaala-alueen puistikoissa ja pienissä metsäsaekkeissa on aikoinaan sijainnut useita virkistyshrastus- ja leikkipaikkoja. mm. Kaatumatautisten rakennuksen lähellä, nykyisellä pkkipaikalla on sijainnut pihlajamaja, jonne oli rakennettuna kivipöytä ja penkit. Kirkon eteläpuolella oleva pieni metsikkö, ns. Sikalanmäki on ollut kesäisin sairaalanväen suosittu piknikpaikka ja toiminut myös potilaiden käsityömajana, jonne vietiin kangaspuutu ja rukit. Myös Sikalanmäellä on sijainnut pihlajamaja. Aikaisemmin hyvin hoidetut puistomaiset metsät ovat pensastuneet ja metsiköityneet. historia: Mielisairaalan perustamishankkeen laittoi alulle ensimmäisenä suomessa Maanviljeysneuvos Edv. Björkenheim. Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran järjestämillä kunnallispäivillä Seinäjoen Rautatieläisten talolla vuonna sovittiin alueen suomalaisten kuntien yhteisen piirimielisairaalan perustamisesta. Mielisairaala päätettiin rakentaa Seinäjoelle vuonna, Alfred ja Liisa Huhtalan omistamalle maalle, joka sijaitsi noin km:n päässä Seinäjoen asemasta. Noin ha:n suuruinen alue oli metsien ympäröimä hiekkakangas Törnävän ktanon entisen Ruutitehtaan puiston vieressä, lähellä Seinäjoen rantaa. Alueeseen sisältyi myös hyvää viljelysmaata sairaalan pelloiksi. Ensimmäiset piirustukset tilattiin ylihallituksen kkitehdiltä E.A. Kranckilta. Rakentaminen ei kuitenkaan käynnistynyt ja vuonna 0 pidettiin jälleen kuntien yhteinen edustajakokous, joka lopullisesti muodostui Seinäjoen Piirimielisairaalan perustavaksi tilaisuudeksi. Uudet piirustukset tilattiin kkitehti Axel Mörneltä ja jo aikaisemmin hankittu rakennuspaikka katsottiin edelleen hyväksi. Sairaspaikkojen määrä sensijaan nostettiin entisestä 0:stä 00. Rakennusurakkatjouksien perusteella sairaalan, talousrakennuksen ja alueelle Seinäjoen itäpuolelta johtavan sillan hallilankosken kohdalta (Björkenheimintien silta) urakoitsijaksi valittiin Oy Constructor Ab, joka oli rakentanut myös useita muita mielisairaaloita Suomessa. Myöhemmin urakkaan lisättiin myös muita rakennuksia ja muutostöitä sekä 0 metriä pitkän tienosan rakentaminen, jolla sairaala.alue yhdisttiin yleiseen tiestöön. Seinäjoen piirimielisairaalat on aloittanut toimintansa alueella vuonna, jolloin ensimmäinen mielisairaala rakennus valmistui. Lisärakentamisesta päätettiin jo ennen ensimmäisen valmistumista. Toinen mielisairaalakennus rakennetiin samanmuotoisena kuin ensimmäinen, mutta kolmessa osassa vuosina -. Vuonna 0 valmistui edellisten kanssa samaan rakennusriviin ja samanmuotoisena, mutta kerrosta korkeampana kolmas potilasrakennus. Alueelle on myöhemmin rakennettu osastot kaatumatautisia () ja tylsämielisiä () vten. 0-luvun alkupuolella valmistuivat mm. hallintola, sairaalan kappeli ja useita henkilökunnan asuinrakennuksia. Sairaalan laajentuessa, jouduttiin hankkimaan myös lisämaata. Vuonna sairaalan maa-alue oli jo n. ha, josta peltoa noin ha. Yksi seinäjoelta ostetuista maapaloista sijaitsi eri lohkossa, lähellä Törnävän kirkkoa ja se vihittiin sairaalan hautausmaaksi vuonna. Metsä ja maa-alueita ostettiin 0-luvun loppupuolella - 0-luvulla vielä huommaavia määriä lisää mm. Nurmosta, jonne perustettiin Kurjennevan työsiirtola, jossa hkoitettiin kja- ja maataloutta. Sosiaalihallituksen kkitehti Axel Mörne on suunnitellut vuosina - toteutetut rakennukset. Ne edustavat 0-luvun klassistista sairaalakentamista. Uuden keittiön on suunnitellut Torsten Elovaa vuonna ja maanviljelysseuran rakennusmesti Frans Rekola puuthurin talon vuonna. Arkkitehtitoimisto Cedercreutz ja Railo on suunnitellut 0-luvun rakennukset. (Seinäjoen rakennuskulttuuria. Toim. Tellervo Lahti 00). Oy Constructor Ab urakoi kaikki sairaala-alueen rakennukset vuosina - lukuunottamatta seuralaa ja kaatumatautisten ensimmäistä rakennusta (naisten osasto) eli TE-taloa, jonka urakoivat kurikkalaiset Anton Hakola ja Arvo Mäkinen. Purettuja rakennuksia mm. vuonna rakennettu vanha sikala on purettu vuonna, jolloin uutta

4 keittiötä alettiin rakentamaan. Uudempi sikala vuodelta, purettiin 0-luvulla, kun lautakenteinen yläosa paloi. Alueen lounaislaidalta on purettu kaksi vuonna rakennettua kasvihuonetta, lämpökeskuksen vierestä. Huhtalantien itäpuolelta, puuthurin talon pihapiiristä on purettu myös kaksi kasvihuonetta. Alueella on sijainnut myös useita aidattuja ulkoilualueita n. 0-luvulla. Sairaala toimi ensin nimellä Seinäjoen Piirimielisairaalat ja vähän myöhemmin nimellä Seinäjoen Piirisairaala. Vuoden mielenterveyslain tuomien muutosten myötä myös nimi muutettiin Seinäjoen keskusmiesairaalaksi ja 0-luvulla Törnävän sairaalaksi. Talvivisodan aikana vuonna 0 oli sotasairaalan käytössä Seurala ja osa sairaalakennuksista. Myös siirtoväkeen kuuluvia mielisairaita sijoitettiin sairaalaan koko Maailman sodan ajan. Lähes kaikissa 0-0-luvulla rakennetuissa sairaalakennuksissa on ollut punainen ns. massalattia. Se muodosti lujan, joustavan ja ääntäeristävän kerroksen betoninpäälle. Perimätiedon mukaan se vahattiin ainakin jouluksi. suojelutilanne: Asemakaavan muutoksessa vuodelta on Björkenheiminpuistotien ja Simunantien vteen kaavoitettu rakennusoikeutta vanhaan rakennettuun ympäristöön sopeutuvalle uudisrakentamiselle. Seinäjoen kaupungin toimesta on v järjestetty suunnittelukilpailu Tikkuvuoren pohjoispuolisen alueen rakentamisesta. Suunnittelualue käsittää Törnävän vanhan sairaala-alueen eteläosan (seuralantiestä etelään), tämän ja kyrkösjärven välisen metsäalueen sekä huhtalantien ja joen välisen alueen. Asemakaavassa (..) suojeltuja rakennuksia vanhan piirimielisairaalan alueella ovat: A-, B- ja C- rakennukset (potilasrakennukset), TG- ja TF-rakennukset (ent. tylsämielisten lasten osastot), TE- ja TDtalot (ent. kaatumatautisten osastot), kirkko, seurala, hallintola, ent. alilääkärin talo, ent. lääkärien talot ja, ent. lämpökeskus ja pesulakennus, ent. keittörakennus ja uudempi ruokala ja keittiö. Seuralantien etelänosan sairaala-alue ja rakennukset on myyty Seinäjoen kaupungille 000-luvun alussa ja ne poistuvat sairaalakäytöstä. aikaisemmat vioinnit: Törnävän sairaala-alue ja Törnävän ktanon puistoalue on luokiteltu valtakunnallisesti vokkaaksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto ). viointi: Entisen piirimielisairaalan 0-0-luvulla rakennettu rakennuskanta on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä maisemallisesti vokas sairaalakokonaisuus, jota voidaan pitää valtakunnallisesti hvinaisena. Rakennukset ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä ulkoasussa. Useisiin rakennuksiin on tehty sisätilamuutoksia. Kohteiden kunnostamisessa olisi syytä miettiä sairaalan käyttötpeiden ohella koko alueen ja yksittäisten rakennusten rakennushistoriallisia voja. tutkimushistoria: Törnävän Sairaala-alueelta ja sen ympäristöstä on tehty luontoselvitys vuonna 00; Kyrkösjärven itärannan vokkaat luontokohteet. Hannu Tuomisto. Seinäjoen kaupunki. Sairaalan vanha rakennuskanta on inventoitu vuosina Tekijänä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon amanuenssi Tellervo Lahti. lähteet: Alpo K.Rapila. Törnävän sairaala -. Jyväskylä. Arvostelupöytäkirja: Tikkuvuoren pohjoispuolisen alueen ideakilpailu. Seinäjoen kaupunki, Kaupunki- ja kaavoitusyksikkö, Tekniikkakeskus. Moniste: Kyrkösjärven itärannan vokkaat luontokohteet. Hannu Tuomisto, Seinäjoen kaupunki 00. Moniste: Seurala on osa Seinäjoen kulttuurihistoriaa. Kirjoittanut Kaisu Rintala, Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon perinneyhdistyksen puheenjohtaja Näytä lamppumme, loista yöhön. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Gummerus Kirjapaino Oy -

5 Jyväskylä 00. Osakeyhtiö Constructor Aiebolag -. Kirjoittanut M. Muoniovaa. Helsinki. Rakennuskannan inventointi, Seinäjoki. Tekijä amanuenssi Tellervo Lahti Kopiot inventointikorteista Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Seinäjoen piirisairaalat -. Kymmenvuotiskertomus. Kirjoittanut August Teräksinen. Helsingissä. Seinäjoen piirisairaala -. Kaksikymmentäviisivuotiskertomus. Toimittanut Waldem Rantoja. Seinäjoen rakennuskulttuuria. Asutus, kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Toimittanut Tellervo Lahti, Seinäjoen historiallinen Yhdistys ry. Gummerus Kirjapaino Oy Saijärvi 00. Seinäjoen terveydenhuollon perinneyhdistyksen kisto; valokuvat ja toimintakertomukset. Sijaitsee Törnävän sairaalan entisessä kaatumatatautisten miesten osaston tiloissa. Terveydenhuollon vaiheita Etelä-Pohjanmaalla. Olavi Piha ja Soili Venho. Vaasa Oy - Vaasa. Törnävän sairaala - 0. Katiina Aho-Mantila. Gummerus kirjapaino Oy - Jyväskylä 000. Suullisia tietoja antanut: Kaisu Rintala A-RAKENNUS Rakennuksen pääjulkisivu itään. Rakennus kuvattuna koillisesta (Tiina Lehtisai..00) id: rakennus on kolmen potilasrakennuksen pohjoisin, isokokoisin ja nuorin (Tiina Lehtisai..00) rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: muut sairaalat nyk. käyttö: muut sairaalat ajoitus: 0 suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: ja + kellikerros, joka osin maanpäällä (ikkuna) perustus: valettu betonista (kivijalassa hkoitus kuviointi) runko: tiili vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen, ikkunat tummanruskea kuultomaali, ovet lakatut kattomuoto: aumakatto kate: uusi savitiili ikkunat: uudet, -ruutuiset ns. rimaikkunat / kellin ja :nen kerroksen ikkunat -ruutuiset kuvaus: Mielisairaalan isokokoisin rakennus sijaitsee kolmen lähes samanlaisen potilasrakennuksen pohjoisimpana. Rakennusten pääjulkisivut sijaitsevat joen ja huhtalantien suuntaan, itään. Rakennusten vierestä kulkee björkenheiminpuistotie. Sairaalakennusten ja huhtalantien välissä on laaja puutha- ja nurmikkoalue, jossa aikaisemmin on sijainnut sairaalan kasvimaat.

6 0-luvun klassismia edustava sairaalakennus on on kolmesta potilasrakennuksesta nuorin ja se on valmistunut vuonna 0. Rakennuksen siipiosat ovat -kerroksisia ja keskellä sijaitsee -kerroksinen osa, jossa pääsisäänkäynti rakennukseen ja pveke koristellisine rautakaiteineen. Pvekketta kannattelee konsolit ja koko pääsisäänkäyntiä reunustaa hkoitus. Kaunis, alkuperäinen ulko-ovi on säilynyt. Kellikerros on osin maanpinnan yläpuolella (ikkunat). Perustukset on valettu betonista ja korkeassa kivijalka osuudessa on hkoituskuviointi. Tiilirunkoinen talo on rapattu ja maalattu valkoiseksi. historia: A-rakennus eli TA-rakennus eli M- talo on mielisairaalan kolmesta potilasrakennuksesta nuorin ja isokokoisin. Talon urakoitsi Oy Constructor Ab, Axel Mörnen piirustusten mukaisesti. Talo on rakennettu osassa: ensin - kerroksinen eteläsiipi ja keskellä sijaitseva -kerroksinen osa. Tampereen kaupungin ostaessa piirimielisairaaloilta 00 paikkaa rakennettiin pohjoispään -kerroksinen siipiosa. Rakennus on peruskorjattu 0-luvun alussa. Tuolloin uudistettiin lähinnä sisätiloja ja ikkunat. Rakennuksessa on alkuperäisesti ollut peltikatto, sitten savitiili, joka on uusittu 000-luvun alussa (n. 00). Rakennuksen keskiosan toisessa kerroksessa on alkuperäisesti sijainnut ylihoitajan asuinhuoneisto. Kellikerroksessa asuin mm. poikaimieshoitajia..0 B-RAKENNUS id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: muut sairaalat nyk. käyttö: muut sairaalat ajoitus: suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: - ja -kerroksinen + kellikerros, joka osin maanpäällä perustus: valettu betonista (kivijalassa hkotuskuviointi) runko: punatiili vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen kattomuoto: aumakatot kate: uudet savitiilet (uusittu kesällä 00) ikkunat: uudet -ruutuiset (uusittu 00 tai 00) / kellikerroksen ja keskimmäisen osan ylimmän kerroksen ikkunat -ruutuiset kuvaus: Mielisairaalan vanhin rakennus sijaitsee kolmen lähes samanlaisen potilasrakennuksen keskimmäisenä. Rakennusten pääjulkisivut sijaitsevat joen ja huhtalantien suuntaan, itään. Rakennusten vierestä kulkee björkenheiminpuistotie. Kyseiset rakennukset ovat alueen isoimmat. Rakennuksen keskeltä johtaa koivukuja huhtalantielle, jossa sairaalan pääportti ja vanha rauta-aita rajaamassa aluetta. Sairaalakennusten ja huhtalantien välissä on laaja puutha- ja nurmikkoalue, jossa aikaisemmin on sijainnut sairaalan kasvimaat. 0-luvun klassismia edustavan sairaalakennuksen siipiosat ovat -kerroksisia ja keskellä sijaitsee - kerroksinen osa, jossa pääsisäänkäynti rakennukseen ja pveke koristellisine rautakaiteineen. Pvekketta kannattelee konsolit ja koko pääsisäänkäyntiä reunustaa hkoitus. Kellikerros on osin maanpinnan yläpuolella (ikkunat). Perustukset on valettu betonista ja korkeassa kivijalka osuudessa on hkoituskuviointi. Tiilirunkoinen talo on rapattu ja maalattu valkoiseksi. historia: B-rakennus eli TB-rakennus on mielisairaalan ensimmäinen rakennus, joka aikaisemmin tunnettiin M- talona. Talon urakoitsi Oy Constructor Ab, Axel Mörnen piirustusten mukaisesti. Rakennuksessa on sijainnut potilasosastojen lisäksi myös hallintotiloja, ennen vuotta 0. Kellikerroksessa oli mm. puhelikeskus ja postitoimisto n. 0-0-luvulla. Rakennus on peruskorjattu viimeksi vuosina Sisätilojen lisäksi tuolloin on uusittu mm. vesikate, ikkunat ja ulko-ovia. Tuolloin palautettiin myös alkuperäinen ulkoseinäväri, valkoinen. Välillä rakennus oli keltainen. Rakennuksen eteen on tehty pieni pkkipaikka edellä mainittujen muutostöiden lisäksi. Rakennuksen tiilet ovat koskenkorvan tiilitehtaasta.

7 .0 C-RAKENNUS id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: muut sairaalat nyk. käyttö: muut sairaalat ajoitus: - suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: ja -kerroksinen, jossa kellikerros osin maanpäällä (ikkunat) perustus: valettu betonista, Kiviljalassa hkoituskuviointi runko: tiili vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen, ikkunat hmaan siniset kattomuoto: aumakatto kate: savitiili ikkunat: alkuperäiset -ruutuiset ns. ristikmi-ikkunat kuvaus: C-rakennus sijaitsee kolmen lähes samanlaisen mielisairaalan potilasrakennuksen rivissä, eteläisimpänä. Rakennusten pääjulkisivut sijaitsevat joen ja huhtalantien suuntaan, itään. Rakennusten vierestä kulkee björkenheiminpuistotie. Kyseiset rakennukset ovat alueen isoimmat. Rakennuksen etualalla on puuthaalue, josta johtaa vanha syreenikuja huhtalantielle, itään. 0-luvun klassismia edustavan sairaalakennuksen siipiosat ovat -kerroksisia ja keskellä sijaitsee - kerroksinen osa, jossa pääsisäänkäynti rakennukseen ja pveke koristellisine rautakaiteineen. Pvekketta kannattelee konsolit ja koko pääsisäänkäyntiä reunustaa hkoitus. Kellikerros on osin maanpinnan yläpuolella (ikkunat). Perustukset on valettu betonista ja korkeassa kivijalka osuudessa on hkoituskuviointi. Tiilirunkoinen talo on rapattu ja maalattu valkoiseksi. historia: C-rakennus eli TC-rakennus on mielisairaalan toinen potilasrakennus, joka aikaisemmin tunnettiin M- talona. Talon urakoitsi Oy Constructor Ab, Axel Mörnen piirustusten mukaisesti. Talo rakennettiin kolmessa osassa: ensin valmistui pohjoisen puoleinen siipiosa (), sitten muuta rakennusta korkeampi keskiosa () ja viimeisenä etelänpuoleinen siipi (). Rakennus on ollut alkuperäisesti valkoinen sitten keltainen ja nykyään taas valkoinen. Rakennuksen keskiosassa on alkuperäisesti sijainnut mm. Sairaalan ylilääkäri Veikko Punttalan asuinhuoneisto. Rakennuksen edessä, itäpuolella sijaitsi ylilääkärin puutha ja kasvimaa, jossa säilynyt vielä vanha syreeniaita huhtalantielle. Vanhan puuthan paikalla on suihkulähde ja pronssinen ulkoveistos..0 HALLNTOLA id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset nyk. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset ajoitus: 0 suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Cedercrautz & Railo kerrosluku: perustus: valettu betonista runko: tiili vuoraus: rappaus ulkoväri: hmahtavan valkoinen, ovet lakatut, ikkunat ruskeat kattomuoto: aumakatto kate: tiili (uusi) ikkunat: uudet -jakoiset tuuletusruudulliset kuvaus: Vuonna 0 valmistunut -kerroksinen hallintorakennus sijaitsee seuralantien eli nykyisen alueen

8 pääsisääntulotien vrella, rakennuksen pitkäsivu tien suuntaisesti. Vsinaiset sairaalan päärakennukset eli potilasrakennukset sijaitsevat hallintolan länsi - luoteispuolella, päädyt etelän, seuralantien suuntaan. Hallintolan vieressä, itäpuolella sijaitsee seurala ja etelä-lounaispuolella kaatumatautistenosastot 0- luvun lopusta. Hallintolan pääsisäänkäynti on seuralantien puolelta..0 SEURALA id: rakennustyyppi: kokoontumisrakennukset alkup. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset nyk. käyttö: terveydenhuollon erityislaitokset ajoitus: suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: / perustus: valettu betonista runko: tiili vuoraus: rappaus / nurkissa ulkoväri: hmahtavan valkoinen / ikkunat siniset / pylväiköt, kaiteet ym valkoiset kattomuoto: satula, etelänpuoleisella pitkällä sivulla poikkipääty kate: savitiili ikkunat: alkuperäiset ns. ristikmi-ikkunat kuvaus: Rakennus sijaitsee sairaala-alueen sisäänkäynnin kohdalla, björkenheimintie, huhtalantien ja seuralantien risteyksessä. Vanha valurautainen ja koristellinen aita reunustaa rakennusta ja koko sairaala-aluetta itäreunalta, huhtalantien suuntaisesti. Rakennuksenvieressä on sijainnut tenniskenttä Maailman sotaan saakka. historia: Rakennuksessa on alunperin ollut peltikatto. Rakennuksessa asui 0-luvulla mm. hoitohjoittelijoita. Tienpuoleisessa päädyssä oli vahtimestin asunto. Ravintolana myöhemmin toimineessa tilassa oli alun perin henkilökunnan lukusali ja seurustelutila. Toisessa päässä on näyttämö, jonka alla on biljdisali. Seuralassa tehtiin remontti vuonna, jolloin mm. juhlasaliin asennettiin pkettilattia. Vahtimestiperheen muutettua pois heidän asunnostaan tehtiin konehuone elokuvien näyttämiseen. Elokuvia näytettiin sunnuntai aamupäivisin potilaille ja illalla henkilökunnalle. (Seinäjoen rakennuskulttuuria. Toimittanut Tellervo Lahti). Tilojen käytöstä: Sairaala oli 0-luvulle saakka tiivis, oma yhteisönsä. Henkilökunta asui pääosin sairaala-alueella ja yöksi suljettavat portit eristi sen muusta maailmasta. Rakennus on toiminut sairaalan potilaiden ja henkilökunnan kokoontumispaikkana ja hallinnon kokouspaikkana lähes 0 vuotta. Myös Naisvoimistelijat ja painijat saivat hyvät hjoittelutilat rakennuksesta. Sotavuosina seuralaan kokoonnuttiin kuuntelemaan radioita. Lisäksi siellä pidettiin mm. iltamia, juhlia, htaustilaisuuksia, kirkonmenoja ja pyhäkoulua. Elokuvia rakennuksessa esitettiin 0-luvulle saakka. (Referoitu Kaisu Rintalan tekstistä Seurala on osa Seinäjoen kulttuurihistoriaa). viointi: Poikeuksellisen hyvin sekä sisätiloiltaan että ulkoasultaan alkuperäisessä asussa säilynyt kokous- ja juhlakennus, entisen piirimielisairaalan alueella. Kuuluu sairaala-alueen jopa valtakunnallisestikkin vokkaaseen rakennushistorialliseen ja maisemalliseen kokonaisuuten. erityispiirteet: - nurkkahkoitus - pitkällä sivulla, poikkipäädyn kohdalla avokuisti, jota reunustaa neliömäiset pylväät. Pylväät kannattavat pvekerakennetta.0 KAATUMATAUTSTEN OSASTO (MEHET) EL TD-TALO id: 0 rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: terveydenhuollon erityislaitokset nyk. käyttö: terveydenhuollon erityislaitokset ajoitus:

9 suunnittelija: kerrosluku: perustus: runko: vuoraus: ulkoväri: kattomuoto: kate: ikkunat: Axel Mörne /, kellikerros, joka osin maanpinnan yläpuolella (ikkunat) valettu betonista tiili rappaus vaalea beige, ikkunat siniset, ovet lakatut satula, poikkipäädyt itä ja länsi lappeilla, frontoni länsilappeella savitiili alkuperäiset: -ruutuiset ns. ristikmi-ikkunat / poikkipäädyissä, päätykolmioissa ja kellikerroksessa -ruutuiset kuvaus: Kaatumatautisten sairaalakennukset ja rakennettiin 0-luvun lopulla björkenheiminpuistotien molemmin puolin, rakennusten pitkät sivut tiensuuntaisesti. Kohde eli kaatumatautisten miesten osasto eli TD- talo sijaitsee tien itäpuolella ja on valmistunut naisten osastoa hieman myöhemmin vuonna. Molempien rakennusten pohjoispäädyt ovat seuralantien suuntaan. Niiden eteläpuolelle valmistui hyvin saman tyyliset ja kokoiset tylsämielisten lasten sairaalat vuosina ja 0. 0-luvun klassismia edustava kaatumatautisten osasto on - ja osin -kerroksinen. Etelä- ja pohjoispäädyissä sijaitsee pääsisäänkäynnit, joita reunustaa klinkkerilaatat. Sisäänkäyntien yläpuolella on pveke, molemmissa kerroksissa. historia: Kaatumatautisten osastot on rakennettu vuosien - aikana. Ensin rakennettiin naisten osasto vuosina - ja miesten osasto valmistui samana vuonna joulukuussa. Urakoitsijoina Oy Constructor Ab..0 KAATUMATAUTSTEN OSASTO (NASET) EL TE-TALO id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: muut sairaalat nyk. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset ajoitus: - suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: / + kellikerros, joka osin maanpinnan yläpuolella (ikkunat) perustus: valettu betonista, kivijalassa hkoituskuviointi runko: tiili vuoraus: rappaus ulkoväri: vaalea beige, ikkunat hmaan siniset, ovet osin lakatut osin hmaan siniset kattomuoto: satula, itä ja länsilappeella poikkipäädyt kate: savitiili ikkunat: alkuperäiset: -ruutuiset ns. kitti-ikkunat / kellikerroksessa, poikkipäädyissä ja päätykolmioissa -ruutuiset kuvaus: Kaatumatautisten sairaalakennukset ja rakennettiin 0-luvun lopulla björkenheiminpuistotien molemmin puolin, rakennusten pitkät sivut tiensuuntaisesti. Rakennusten pohjoispäädyt ovat seuralantien suuntaan. ja osin -kerroksiset sairaalakennukset edustavat 0-luvun klassismia. Niiden eteläpuolelle valmistui hyvin saman tyyliset ja kokoiset tylsämielisten lasten sairaalat vuosina ja 0. Kaatumatautiosasto eli naisten osasto eli TE-talo sijaitsee björkenheimintien länsipuolella, samassa rakennusrivissä päärakennusten eli mielisairaalakennusten kanssa. Rakennus on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä ulkoasussa ja rakennuksessa on säilynyt kauniita yksityiskohtia mm. etelä- ja pohjoispäädyissä sijaitsee pääsisäänkäynnit, joita reunustaa klinkkerilaatat. Sisäänkäyntien yläpuolella on pveke, molemmissa kerroksissa. historia: Kaatumatautisten osastot on rakennettu vuosien - aikana. Ensin rakennettiin naisten osasto vuosina - björkenheiminpuistotien länsipuolelle. Urakoitsijoina kurikkalaiset Anton Hakola ja

10 Arvo Mäkinen. Kaatumatautisten miesten osasto valmistui saman vuonna, mutta hieman myöhemmin björkenheiminpuistotien itäpuolelle..0 TYLSÄMELSTEN LASTEN SARAALA (POJAT) EL TF-TALO id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: terveydenhuollon erityislaitokset nyk. käyttö: terveydenhuollon erityislaitokset ajoitus: suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: / + kellikerros osin maanpinnan yläpuolella perustus: valettu betonista, kivijalassa hkoituskuviointi runko: tiili vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen, ikkunat tumman vihreät kattomuoto: satula, itä- ja länsilappeilla poikkipäädyt kate: savitiili alkuperäiset -ruutuiset ns. ristikmi-ikkunat ja poikkipäädyissä -ruutuiset / kellin ikkunat: ikkunat uudemmat -ruutuiset kuvaus: Tylsämielisille lapsille vuosina ja valmistuneet sairaalakennukset sijaitsevat björkenheiminpuistotien molemmin puolin, pitkät sivut tien suuntaisesti. Rakennusten eteläpäädyissä on -kerroksiset isoilla nauhivi-ikkunailla vustetut "verannat". Rakennuksista järjetyksessä toinen eli TFtalo valmistui tien itäpuolelle elokuussa. Rakennuksen suunnitelija oli Axel Mörne ja urakoitsijana toimi Oy Constructor Ab, kuten lähes kaikissa muissakin 0-luvulla ja 0-luvun alussa rakennetuissa alueen rakennuksissa. historia: Alkuperäisesti TF- talo toimi tylsämielisten asktelevien lasten sairaalana. Myöhemmin poikien osastona ja viereinen TG-talo tyttöjen osastona. Rakennus on remontoitu vuosina - 0, jolloin on osin uusittu mm. ikkunoita..0 TYLSÄMELSTEN LASTEN SARAALA (TYTÖT) EL TG-TALO id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: terveydenhuollon erityislaitokset nyk. käyttö: terveydenhuollon erityislaitokset ajoitus: suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: / + kellikerros osin maanpinnan yläpuolella (ikkunat) perustus: valettu betonista, kivijalassa hkituskuviointi runko: tiili vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen, ikkunat vihreät kattomuoto: satula, poikkipäädyt itä- ja länsi lappeilla kate: savitiili ikkunat: alkuperäiset: -ruutuiset ns. ristikmi-ikkunat / kellikerroksen ja poikkipäätyjen ikkunat -ruutuiset kuvaus: Tylsämielisille lapsille vuosina ja valmistuneet sairaalakennukset sijaitsevat björkenheiminpuistotien molemmin puolin, pitkät sivut tien suuntaisesti. Rakennusten eteläpäädyissä on -kerroksiset nauhiviikkunoin vustetut erkkerit. Rakennuksista ensimmäinen eli TG-talo valmistui joulukuussa, yhtäaikaa kaatumatautisten rakennuksen kanssa. Rakennuksen suunnitelija oli Axel Mörne ja urakoitsijana toimi Oy Constructor Ab, kuten lähes kaikissa muissakin 0-luvulla ja 0- luvun alussa rakennetuissa alueen rakennuksissa.

11 historia: Alkuperäisesti TG- talo toimi tylsämielisten avuttomien lasten sairaalana. Myöhemmin tyttöjen osastona ja viereinen TF-talo poikien osastona..0 LÄÄKÄREN ASUNRAKENNUS id: rakennustyyppi: asuinrakennukset alkup. käyttö: 0 kahden asunnon talot nyk. käyttö: terveydenhuollon erityislaitokset ajoitus: 0 suunnittelija: - kerrosluku: ja perustus: valettu betonista / kivijalka pinnoitettu liuskekivillä runko: - vuoraus: rappaus, erkkereissä klinkkerilaatat ulkoväri: vaalean keltainen, ikkunat tumman ruskeat, ikkuna- ja ovimyykit valkoiset kattomuoto: satula kate: savitiili ikkunat: uudet kuvaus: Rakennus sijaitsee kolmen, 0-0-luvulla rakennettujen lääkärien asuintalojen ryhmässä, Törnävän sairaala-alueen eteläpäässä. Talot muodostavat kolmiomaisen rakennusryhmän. Jokaista taloa ja niiden puuthaa ympäröi orapihlaja-aita. Alueelle johtaa pitkä ja suora lehmusten reunustama puistotie vsinaiselta sairaala-alueelta etelästä. Kohde eli entinen lääkärien asuintalo on rakennettu alilääkärientalon viereen, itäpuolelle vuonna 0. Rakennus koostuu kahdesta -kerroksisesta osasta, joita yhdistää yksikerroksinen osa, jota korotettu myöhemmin käytäväkerroksella. historia: Talossa on toiminut kuntoutusosasto ja toisessa asuntohuoneistossa on asunut talouspäällikkö. Rakennus on nykyisin nuorisopsykiatrian osaston tiloina.. LÄÄKÄREN ASUNRAKENNUS id: rakennustyyppi: asuinrakennukset alkup. käyttö: 0 kahden asunnon talot nyk. käyttö: muut sairaalat ajoitus: suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Cedercreutz & Railo kerrosluku: perustus: valettu betonista runko:? vuoraus: rappaus ulkoväri: vaalean keltainen, ikkunat tumman ruskeat, ikkuna- ja ovimyykit valkoiset kattomuoto: satula kate: savitiili ikkunat:? kuvaus: Rakennus sijaitsee kolmen, 0-0-luvulla rakennettujen lääkärien asuintalojen ryhmässä, Törnävän sairaala-alueen eteläpäässä. Talot muodostavat kolmiomaisen rakennusryhmän. Jokaista taloa ja niiden puuthaa ympäröi orapihlaja-aita. Alueelle johtaa pitkä ja suora lehmusten reunustama puistotie vsinaiselta sairaala-alueelta etelästä. Kohde eli entinen lääkärien asuintalo on rakennuksistkeskimmäisin ja se on valmistunut vuonna. Nykyään rakennus toimii sairaalan terapiatalona.

12 . ALLÄÄKÄRENTALO id: rakennustyyppi: asuinrakennukset alkup. käyttö: 0 kahden asunnon talot nyk. käyttö: muut huoltolaitosrakennukset ajoitus: - suunnittelija: - kerrosluku: ja perustus: lohkokivet runko: - vuoraus: rappaus, erkkereissä tiiliklinkkerit ulkoväri: keltainen, ikkunat tumman ruskeat, ikkuna ja ovi myykit valkoiset, kattomuoto: satula kate: savitiili ikkunat: uudet kuvaus: Rakennus sijaitsee kolmen, 0-0-luvulla rakennettujen lääkärien asuintalojen ryhmässä, Törnävän sairaala-alueen eteläpäässä. Pihapiireihin johtaa pitkä ja suora lehmusten reunustama puistotie vsinaiselta sairaala-alueelta etelästä. Kohde eli ns. Alilääkärien talo on rakennusryhmän vanhin. Rakennuksessa on kaksi -kerroksista asuinsiipeä, joita yhdistää keskellä sijaitseva -kerroksinen keittiöosa, jota on myöhemmin korotettu käytäväkerroksella. historia: Talo on rakennettu kahden alilääkärin asuishuoneistoksi. Nykyisin rakennus on lastenpsykiatrian osastona.. KASVHUONEEN LÄMPÖKESKUS id: rakennustyyppi: voimalaitokset alkup. käyttö: voimalaitosrakennukset nyk. käyttö: ei selvitetty ajoitus: suunnittelija: - kerrosluku: perustus: valettu betonista runko: Lecasoratiili / piippu punatiilestä vuoraus: vuoraamaton ulkoväri: hmaa kattomuoto: loiva satulakatto kate: pelti (ruskea) ikkunat: - lähteet: Seinäjoki, vanhan rakennuskannan inventointi, Tellervo Lahti KRKKO, ENTNEN KAPPEL id: rakennustyyppi: kirkot alkup. käyttö: kirkot, kappelit, luostit ja rukoushuoneet nyk. käyttö: kirkot, kappelit, luostit ja rukoushuoneet ajoitus: 0 suunnittelija: Helge Railo

13 kerrosluku: perustus: lohkokivet, graniittia runko: tiili vuoraus: rappaus ulkoväri: vaalea beige kattomuoto: aumakatto kate: savitiili (uusittu v. 00) ikkunat: kapea nauhaikkunivi kappeli/kirkkosalissa ja -ruutuisia ikkunoita kuvaus: Rakennus sijaitsee Törnävän entisen piirimielisairaalan alueella, björkenheimintien päässä. Rakennus rajoittuu länsipuolelta metsään, josta maasto alkaa nousta voimakkaasti. Rakennuksen koillis - kaakkoispuolella on sairaalan vanhaa, tiilirunkoista ja rapattua rakennuskantaa lähinnä 0-, -0 ja 0- luvulta. historia: Björkenheimintien päässä sijaitseva kappeli on rakennettu maanviljelysneuvos Edvd Björkenheimin muistoksi vuonna 0. Rakennuksen suunnittelijana kkitehti Helge Railo. Kappeli rakennettiin sairaalan henkilökunnan voimin ja rakennusmestikin tuli omasta talosta. Sairaalan kirkoksi rakennus vihittiin vuonna. Rakennuksen eteläpuolella on kappeli ja länsipäädyssä ruumishuone sekä huone oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia vten. Avauksia on suoritettu osin kyseisissä tiloissa vielä vuonna 0, vaikka uusi keskussairaala valmistuikin jo vuonna. Lisäksi kappelissa/kirkossa on pidetty rippikoulua lapsipotilaille ja pyhäkoulua henkilökunnan lapsille. erityispiirteet: Tiilirunkoinen, rapattu kappelirakennus, jossa liuskekivipilit edessä (liuskekivet Orivedeltä), portaat graniittia, kirkonkello sijoitettu katolla olevaan kolmion muotoiseen frontoniin (kadun puolella). Rakennuksen katto on jyrkkä ja massiivinen verrattuna rakennuksen runkoon. lähteet: Hjoitustyöt KCKON0, 00 / tekijänä Hmaala Juha ja Kukkola Emmi: Vanhan rakennuskannan inventointi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, rakennuskonservoinnin koulutusohjelma. Arkistoitu koulutusohjelman kistoon. Seinäjoen rakennuskulttuuria. Asutus, kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Toimittanut Tellervo Lahti, Seinäjoen historiallinen Yhdistys ry. Gummerus Kirjapaino Oy Saijärvi 00.. UUS RUOKALA JA KETTÖ id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset nyk. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset ajoitus: suunnittelija: Torsten Elovaa kerrosluku: ruokala: + kellikerros joka osin maanpäällä / keittiö: + kellikerros perustus: valettu betonista runko: - vuoraus: rappaus ulkoväri: maalaamaton kivijalkaosa eli -kerros, valkoinen, ikkunat hmahtavan siniset ja tumman ruskeat kattomuoto: aumakatto, lunetin muotoisia frontoneit kate: saumapelti (punainen) ikkunat: uusia historia: Onko -kerroksinen osa myöhempää lisäystä? Rakennuksen urakoi Oy Constructor Ab. L-kirjaimen muotoinen: -kerroksisessa osassa ruokala ja -kerroksisessa sijainnut keittiö. Rakennuksen

14 länsipäädyssä sijainnut puurakenteinen ruuanvastaanottolaituri.. VANHA KETTÖ id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset nyk. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset ajoitus:, (0-luku) suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: Rakennuksen keskiosa -kerroksinen ja siipiosat -kerroksiset perustus: valettu betonista runko: punatiili vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen, ikkunat siniset kattomuoto: aumatut katot kate: savitiili ikkunat: osin alkuperäiset -ruutuiset, ns.ristikmi-ikkunat, osin -ruutuiset uudet historia: Sairaalan entinen talous- ja keittiörakennus toimii nykyään korjaamona.suurimmat muutostyöt rakennus on kokenut 0-luvulla, sodan aikana, jolloin sairaalan omin työvoimin ja potilastöin tehtiin rakennukseen muutos- ja uudistustöitä: Rakennukseen tuli viisi asuntoa, oppilaskoti, autotallit sekä kone ja autonkorjauspaikat. Rakennuksen länsipuolelle sijoitetut suuremmat autotallien oviaukot ovat ainakin osin 0-luvun muutosta. viointi: Rakennuksen pääjulkisivu itään säilynyt alkuperäisessä asussa. Länsipuolen oviaukotuksia lisätty ja suurennut rakennuksen käytön muuttuessa korjaamotoiminnaksi. Tämän vuoksi myös sisätilamuutoksia.. LÄMPÖKESKUS JA PESULA id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: muut huoltolaitosrakennukset nyk. käyttö: muut huoltolaitosrakennukset ajoitus: suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: + kellikerros, joka osin maanpinnan yläpuolella perustus: valettu betonista, jossa hkoituskuvio runko: tiili vuoraus: rapattu ulkoväri: valkoinen, ikkunat siniset kattomuoto: satulakatto, idän puoleisella pitkällä sivulla poikkipääty kate: mineriittilevyt? ikkunat: alkuperäiset, moniruutuiset kuvaus: Törnävän sairaalan entinen lämpökeskus ja pesula sijaitsee kolmen päärakennuksen eli potilasrakennuksen takana, länsipuolella. historia: Rakennuksessa on alunperin ollut kolmen kattilan lämpökeskus ja pesula. Alakerrassa oli potilassauna. Pesulatoiminta lopetettiin sairaalaaloiden yhteisen keskuspesulan valmistuttua hieman ylemmäksi sairaalan rinteeseen (Hanneksenrinne). Pesulatiloissa on nykyisin terapiatiloja. Lämpökeskus oli rakennuksessa vuoteen saakka. Ulkona rakennuksen nurkassa oleva kuumavesitorni oli aikaisemmin puuvuorattu, nykyisin betonia. Kuumavesisäiliön vieressä on vuoteen saakka sijainnut n. metriä korkea tiilinen savupiippu. (Seinäjoen rakennuskulttuuria. Toimittanut Tellervo Lahti 00). Nykyisin rakennus Työkokeiluyksikön tiloina.

15 lähteet: Seinäjoen rakennuskulttuuria. Asutus, kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Toimittanut Tellervo Lahti, Seinäjoen historiallinen Yhdistys ry. Gummerus Kirjapaino Oy Saijärvi PUUVERSTAS id: rakennustyyppi: pajat/verstaat alkup. käyttö: ei täytetty nyk. käyttö: ei täytetty ajoitus: suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Cedercreutz & Railo kerrosluku: perustus: valettu betonista runko: - vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen, ikkunat? kattomuoto: satula kate: - ikkunat: - historia: Puuverstas on rakennettu vuonna. Yläkerrassa on alunperin sijainnut hnkilökunnan urheilutilat. Ollut voimistelutilana myös potilaille. Nykyisin yläkerrassa sijaitsee rakennusmesteiden toimistoja. (Seinäjoki, vanhan rakennuskannan inventointi, Tellervo Lahti 000).. JÄÄKELLAR id: rakennustyyppi: talousrakennukset alkup. käyttö: muut huoltolaitosrakennukset nyk. käyttö: muut huoltolaitosrakennukset ajoitus: suunnittelija: - kerrosluku: - perustus: valettu betonista runko: valettu betonista vuoraus: - ulkoväri: hmaan valkoinen / ovet, ikkunat ja listoitus hmaan sinertävä kattomuoto: satula kate: käsin saumattu pelti (punainen) ikkunat: -ruutuiset. JAUHOATTA id: rakennustyyppi: talousrakennukset alkup. käyttö: talousrakennukset nyk. käyttö: talousrakennukset ajoitus: suunnittelija: - kerrosluku: perustus: valettu betonista runko: betoni? vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen

16 kattomuoto: kate: ikkunat: satula käsin saumattu pelti ja jalkännit päätykolmiossa yksi -ruutuinen, pieni ja muodoltaan neliö. LVER id: rakennustyyppi: talousrakennukset alkup. käyttö: talousrakennukset nyk. käyttö: talousrakennukset ajoitus: n. 0-0-luku suunnittelija: - kerrosluku: perustus: betonipilit runko: lautakenteinen vuoraus: vaaka ja pystylaudoitusta ulkoväri: valkoinen kattomuoto: aumakatto kate: kolmiorimahuopa (musta) ikkunat: -. HENKLÖKUNNAN ASUNTALO id: rakennustyyppi: asuinkerrostalot alkup. käyttö: 0 muut asuinkerrostalot nyk. käyttö: 0 muut asuinkerrostalot ajoitus: suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Cedercreutz & Railo kerrosluku: perustus: valettu betonista runko: betoni vuoraus: rappaus ulkoväri: vaalean keltainen, ikkunat vaalean ruskeat kattomuoto: satula kate: pelti ikkunat: -jakoiset, tuuletusikkunalliset kuvaus: -kerroksinen kerrostalo on sairaalan henkilökunnan entinen asuintalo A. Se sijaitsee entisen piirimielisairaalan alueen pohjoisreunalla, nykyiseen seinäjoen keskussairaalan johtavan hanneksenrinteentien vrella. Talossa on m perheasuntoja kappaletta. Ennen rakentamista paikalla on ollut sairaalan ulkoilukatoksia. Talo on nykyään ykistyisomistuksessa.. PHAVESSA id: rakennustyyppi: muut alkup. käyttö: muualla luokittelemattomat rakennukset nyk. käyttö: talousrakennukset ajoitus: 0 suunnittelija: - kerrosluku: perustus: valettu betonista runko: punatiili vuoraus: -

17 ulkoväri: tiili kattomuoto: -lappeinen, lappeet kallistuvat rakennuksen keskiosan suuntaan. keskellä vesiränni. kate: ei täytetty ikkunat: - kuvaus: sairaalan pihavessa eli ns. miljoonaveecee on rakennettu C-rakennuksen itäpuolella sijaitsevalle nurmija puistoalueelle 0-luvulla. Tiilestä valmistunut matala rakennus ja sen jatkeena oleva aita kätkeytyy melko huomaamattomasti nurmialuetta reunustavan pensasaidan suojaan. Vsinkin kesäisin potilaat viihtyivät pitkiäkin päiviä puistoalueella ja tpeen oli titenkin vessan rakentaminen. Rakennuskustannukset nousivat kuitenkin korkeiksi ja se saikin nimekseen miljoonaveesee.. VESKAVO id: 0 rakennustyyppi: talousrakennukset alkup. käyttö: talousrakennukset nyk. käyttö: ei täytetty ajoitus: suunnittelija: - kerrosluku: perustus: - runko: punatiili vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen, ovi hmaan sininen kattomuoto: satula kate: tiili ikkunat: - kuvaus: Sairaalan entinen vesikaivorakennus sijaitsee björkenheiminpuistotien vrella, nykyisen nurmikenttä alue (ent. pelto?) reunalla. Sairaalan päärakennukset sijaitsevat kaivon välittömässä läheisyydessä, tien länsipuolella. Ennen kaivon rakentamista vuotta on vesi haettu joesta (n. 00m itään). lähteet: Rakennuskannan inventointi, Seinäjoki. Tekijä amanuenssi Tellervo Lahti..00. Kopiot inventointikorteista Seinäjoen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo.. YLLÄÄKÄRN TALO id: rakennustyyppi: asuinrakennukset alkup. käyttö: 0 yhden asunnon talot nyk. käyttö: ei selvitetty ajoitus: 0 suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Cedercreutz ja Railo kerrosluku:, sisäänkäynti ja autotalli -kerroksinen perustus: valettu betonista, pinnassa liuskekivet runko: punatiili vuoraus: roiskerappaus / sisäänkäynnin seinäpintaa ja erkkeri pinnoitettu klinkkerillä ulkoväri: keltainen, ikkunamyykit valkoiset, ikkunat sivihmaat kattomuoto: satula kate: tiili ikkunat: uudet?, - ja -jakoiset tuuletusikkunalliset historia: Talo on rakennettu Törnävän sairaalan Ylilääkärin asunnoksi vuonna 0. Suunnittelijana todennäköisesti kkitehtitoimisto Cedercreutz & Railo, kuten muussakin sairaala-alueen 0-luvun rakennuskannassa. Talon ensimmäisenä asukkaana on ollut Ylilääkäri Ville Leskinen. Myöhemmin

18 Seinäjoen kaupungin omistamassa rakennuksessa on vuosina - 00 toiminut Päiväkoti Veitikka. Rakennuksen nykyinen käyttö ei ole tiedossa. viointi: Alkuperäisessä asussa säilynyt funionaalisia piirteitä omaava entinen ylilääkärin talo on rakennushistoriallisesti vokas. Rakennus kuuluu myös entisen piirimielisairaalan 0-0-luvulla rakennettuun rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä maisemallisesti vokkaaseen sairaalakokonaisuuteen, jota voidaan pitää jopa valtakunnallisesti hvinaisena.. PUUTARHURN TALO id: rakennustyyppi: asuinrakennukset alkup. käyttö: 0 yhden asunnon talot nyk. käyttö: ei selvitetty ajoitus: suunnittelija: maanviljelysseuran rakennusmesti Frans Rekola kerrosluku: perustus: valettu betonista runko: tiili vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen, ikkunat hmaan siniset kattomuoto: aumakatto kate: savitiili ikkunat: ikkuna-aukot peitetty kovalevyin kuvaus: Entisen seinäjoen piirimielisairaalan vanhaan rakennusryhmään kuuluva puuthurin talo sijaitsee huhtalantien itäpuolella, törnävän ktanonpuistikon reunalla, muista sairaalakennuksista erillään. Funkitionalistisen, -kerroksisen ja kapea runkoisen talon on suunnitellut maanviljelysseuran rakennusmesti Frans Rekola. Puuthurin asuntona ja kasvihuoneiden vastotilana toimiva rakennus on valmistunut vuonna, sairaalan puutha-alueelle. Rakennuksen toisessa kerroksessa on sijainnut puuthurin asunto, joka on käsittänyt kaksi huonetta ja keittiön. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi työhuone, pesuhuone ja vastoja. Kellikerroksessa sijaitsi kattilahuone. Rakennuksen ympäriltä on hävinnyt kasvihuonetta. Pihassa on edelleen säilynyt kaivo, josta perimätiedon mukaan useat seinäjokiset hakivat ruokavetensä vielä 0-luvulla. viointi: Alkuperäisessä ulkoasussa säilynyt funionalistinen asuin- ja vastorakennus 0-luvulta. Rakennus kuuluu entisen seinäjoen piirimielisairaalan vanhaa rakennuskantaan. Sisätilojen säilymistä ei ole selvitetty. Ulkoseinät töhritty graffitein.. VESTORN id: rakennustyyppi: laitosrakennukset alkup. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset nyk. käyttö: muut terveydenhuoltorakennukset ajoitus: suunnittelija: Axel Mörne kerrosluku: korkea torni perustus: valettu betonista runko: - vuoraus: rappaus ulkoväri: valkoinen, ikkunat hmaan siniset kattomuoto: kekokatto kate: saumapeltikate (punainen) ikkunat: alkuperäiset, pienet ja -ruutuiset

19 VAJA id: 0 rakennustyyppi: talousrakennukset alkup. käyttö: talousrakennukset nyk. käyttö: ei täytetty ajoitus: suunnittelija: ei täytetty kerrosluku: ei täytetty perustus: ei täytetty runko: lautakenteinen vuoraus: ei täytetty ulkoväri: ei täytetty kattomuoto: ei täytetty kate: ei täytetty ikkunat: ei täytetty VARASTO id: rakennustyyppi: talousrakennukset alkup. käyttö: talousrakennukset nyk. käyttö: ei selvitetty ajoitus: n. 0-luku suunnittelija: - kerrosluku: perustus: ei täytetty runko: lautakenteinen vuoraus: ei täytetty ulkoväri: ei täytetty kattomuoto: ei täytetty kate: ei täytetty ikkunat: ei täytetty KOSK.0 -sovellus -sovellusvuokrauspalvelu

20 rakennuksen kuvalistausraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan inventointi, EPO 0 TÖRNÄVÄN SARAALA.0 A-RAKENNUS kuvateksti: Rakennuksen pääjulkisivu itään. Rakennus kuvattuna koillisesta kuvausaika:..00 kuvateksti: rakennus on kolmen potilasrakennuksen pohjoisin, isokokoisin ja nuorin kuvausaika:..00 kuvateksti: rakennuksen pohjoispääty kuvausaika:..00 kuvateksti: kuvalaji: kuvaaja: Rakennuksessa säilynyt kaunis, alkuperäinen ulko-ovi tunnuskuva Tiina Lehtisai

21 kuvausaika:..00 KOSK.0 -sovellus -sovellusvuokrauspalvelu

22 rakennuksen kuvalistausraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan inventointi, EPO 0 TÖRNÄVÄN SARAALA.0 B-RAKENNUS kuvateksti: rakennuksen pääjulkisivu itään kuvausaika:..00 kuvateksti: pääsisäänkäynti kuvausaika:..00 kuvateksti: lännen puoleista julkisivua kuvausaika:..00 kuvateksti: kuvalaji: kuvaaja: pvekekoristelua pääsisäänkäynnin yläpuolella tunnuskuva Tiina Lehtisai

23 kuvausaika:..00 kuvateksti: rakennuksen idän puoleista pitkääsivua. Kaikki kolme alueen mielisairaalakennusta on samassa rivissä kuvausaika:..00 kuvateksti: pääsisäänkäynnin kohdalta johtaa koivukuja itään huhtalantielle. kuvaaja: tiina Lehtisai kuvausaika:..00 KOSK.0 -sovellus -sovellusvuokrauspalvelu

24 rakennuksen kuvalistausraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan inventointi, EPO 0 TÖRNÄVÄN SARAALA.0 C-RAKENNUS kuvateksti: päärakennuksen keskiosan julkisivu itään kuvausaika:..00 kuvateksti: rakennuksen pohjoispääty kuvausaika:..00 kuvateksti: pääjulkisivu toinen sisäänkäynti kuvausaika:..00 kuvateksti: rakennus kuvattuna luoteesta kuvausaika:..00