Muutoksen johtamisesta

Transkriptio

1 Muutoksen johtamisesta Maailma muutoksessa Toisen maailmansodan jälkeen on maailma perusteellisesti muuttunut. Saksojen yhdistyminen 1990 loi perustuksen Saksan nykyiselle talousmahdille korkeista liittymiskustannuksista huolimatta. Neuvostoliitto hajosi Siinä itsenäistyivät nykyiset kahdeksan IVY- maata sekä Georgia ja Valko Venäjä. Myös Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua julistautuivat itsenäisiksi. Jo 1950 perustettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisö EHTY toimi lähtöalustana nykyiselle Euroopan Unionille. Käynnistäjinä olivat Hollanti, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. EU käsittää nykyisin 27 eurooppalaista valtiota. Yhteinen rahaliitto EMU perustettiin 1990, johon Suomi liittyi 1999 tilivaluuttana ja käteisvaluuttana Vapaa työvoiman ja pääomien liikkuminen on ollut vaikeasti hallittavissa olevan prosessi, josta olemme saaneet karvaitakin kokemuksia EU:n 27:n demokraattisesti hallitun maan on ollut lähes mahdotonta löytää yhteisiä toimintatapoja talouden johtamiseksi. Maailman kauppaliitto WTO madaltaa valtioitten välisiä esteitä kaupankäynnissä. Venäjä liittyi WTO: hon elokuussa Tämä on Suomellekin mahdollisuus ja samalla haaste. Seppo Laalo on kirjoittanut tietokirjan muutosjohtamisesta. Suomi muuttuu maailman mukana Suomessa sodan jälkeinen aika on ollut suurten rakennemuutosten aikaa. Teollistuminen keskitti työpaikkoja pääasiassa Etelä-Suomeen ja väestö seurasi työpaikkoja. Kauppa ja muut palvelut seurasivat väestöä asutuskeskuksiin. Alkoi valtava yhdyskuntarakenteen muutosprosessi, joka jatkuu vieläkin. Vaasa-Lappeenranta- akselin eteläpuolella asuu nyt 80 prosenttia suomalaisista. Teollisuus, kauppa ja muut palvelut ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen. Keskittyminen, kansainvälistyminen, yksikkökokojen valtava kasvu ja niiden lukumäärien dramaattinen väheneminen ovat olleet leimaa-antavia. Tietojärjestelmät ovat osaltaan mahdollistaneet tuottavuuden merkittävän kasvun. Oma valmistava perusteollisuutemme on etabloitunut lähemmäksi markkinoitaan ja samalla hyödyntänyt edullisemmat valmistuskustannukset, osin laadun kustannuksella. Samoin on tehnyt kauppa tosin, suppeammille alueille. Muutos vain kiihtyy Vaikka tähänastinen muutos on ollut huimaavaa, tuntuu siltä, että muutos olisi kuitenkin vasta alkamassa. BRIC: maat Brasilia, Intia, Kiina ja Venäjä ovat ottamassa lisää osuutta maailman taloudesta. Se merkitsee USA:n ja Euroopan osuuksien laskua ja entistä tiukempaa kilpailua. Suomi vientivetoisena maana joutuu yhä voimakkaammin kilpailemaan säilyttääkseen asemansa maapallon

2 edistyneitten maitten joukossa. Goldman Sachsin ennuste maailmantalouden maakohtaisista % - osuuksista >2050: Kiina 6 -> 28, Intia 2 -> 14, Brasilia 2 -> 4, Venäjä 2 -> 3, USA 28 -> 15, Saksa 6 -> 3, UK 5->3, Ranska 4 -> 2, Kanada 3 -> 2, Muut maat 29 -> 23. Millaista johtamista Nykyisin keskustellaan paljon siitä, millaista johtamisen tulisi olla ja miten muutosta pitäisi johtaa. Onko meillä riittävästi ammattitaitoa nähdä kehitystä etukäteen ja toimia muuttuvien olosuhteiden ja tilanteiden mukaisesti. Onko suomalainen suoraviivainen johtamistapa aikansa elänyt. Edellä kuvatuissa tilanteissa olemme eläneet jo vuosikymmeniä. Ei meiltä ainakaan kokemuksia puutu. Muutoksiahan me olemme johtaneet koko ajan. Koska maamme on noussut maailman kansakuntien kärkijoukkoon, ei kai voida tuloksien perusteella suuremmin moittia suomalaista johtajuuttakaan. Perusasia on ihmisten johtaminen Suomalaiset yritykset ovat siis kasvaneet, kansainvälistyneet, automatisoituneet, verkottuneet. Perusasia, ihmisten johtaminen, on edelleen keskeisin johtamisen funktio. Nykyihmiset ovat aikaisempaa koulutetumpia, hellä on laajemmat yleistiedot ja he ovat kielitaitoisempia. Suomalaiselle ei riitä sama kielitaito, kuin USA:n presidentille. Uudet henkilöt tulevat nykyisin jopa päällikkötehtäviin suoraan koulun penkiltä. Aikaisemmat pitkän linjan johtajat ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. He ovat usein saaneet työnjohdollisen koulutuksensa työpaikkojensa käytännön korkeakouluissa. Varsinkin puolustusvoimissa on pantu merkille nuorison heikkenevä fyysinen kunto. Tietokoneen takana syke nousee harvoin. Nykypolvilla asenne työhön on merkittävästi muuttunut. Lutherilainen työkeskeinen työnteko ei enää ole selviö. Tilalle ovat tulleet sosiaalinen elämä ja entistä enemmän perhekeskeisyys. Nämä ottavat (varmaankin ihan oikein) osansa aikaisemmasta työajasta ja asenteesta. Myös työmatkat ulkomaille rasittavat enenevästi. Paine saada hankituksi kaikki tarvittava hyvä nyt ja heti, panee nuoren henkisen kestokyvyn koetukselle jo varhain. Voiko muutosta johtaa Voiko muutosta johtaa yhä epävarmemmaksi käyvässä maailmassa? Varmasti voi, ihan samalla tavalla, kuin ennenkin. Painotukset kyllä muuttuvat, mutta perusasiat kestävät edelleenkin. Strategia on johtamisen kivijalka. Strategian laatimiseen on panostettava aikaisempaa enemmän, sillä tulevaisuus on yhä epävarmempaa. Henkilöstön osuus on strategiassa ratkaiseva. Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta sanoo Koneen viimeaikaisen menestyksen johtuvan merkittävistä satsauksista koko henkilöstön mukaan saamiseksi. On satsattu koulutukseen ja valmentamiseen. Strategiassa on oltava kiinteitä ja liikkuvia osia, jotta muutoksienkin keskellä sitä kyetään noudattamaan. Strategisissa tavoitteissa on tiukasti pysyttävä. Strategia Strategian on oltava selkeä, ymmärrettävä ja konkreettinen. Esimerkit ovat teollisesta yrityksestä: asetetaan tavoitteellinen, konkreettinen markkinaosuustavoite asetetaan tavoitteellinen, konkreettinen tulostavoite määritetään tavoitteellinen, konkreettinen toimintastruktuuri strategia sisältää henkilöstöstrategian määritetään strategiaa toteuttamaan pätevä organisaatio

3 noudatetaan strategiaa lähes jääräpäisesti Strategian toteutus Johtoryhmän uudistus strategiakaudelle päätökset uusinvestoinneista toimipaikkojen lopetuksista strategiset toiminnot omiin käsiin tarkoituksenmukaista alihankintaa yrityksen toimintoja ohjaa yritys itse, eivät alihankintayritykset operatiivisiin tehtäviin valitaan pätevät, motivoituneet henkilöt vanhan yrityskulttuurin edustajat toisiin tehtäviin, tai eläkkeelle vanhat toimintatavat romukoppaan uudet käyttöön käynnistetään laaja koulutus- ja valmennusprosessi Yhteiset arvot moraalisena selkärankana Arvoista on tullut muotivirtaus. Jokainen itseään kunnioittava yritys rakentaa itselleen luettelon arvoista, joita se uskoo noudattavansa. Usein nämä arvot ovat sanahelinää. Itse uskon konkreettisiin, ymmärrettäviin arvoihin. Arvot: Asiakastyytyväisyys korkea laatutaso korkea toimitusvarmuus korkea palvelutaso Kannattavuus korkea käyttöaste alhainen kustannustaso jatkuva kehittäminen Työtyytyväisyys toistensa keskinäinen kunnioittaminen jatkuva kehittyminen ammatissa mutkaton informatiivinen työilmasto Johtamisen perusasiat Oikeat avainhenkilöt ratkaisevat organisaation toimimisen. Organisaatiot ovat entistä enemmän yhteistyöorganisaatioita. Niiden on kyettävä monipuoliseen yhteistoimintaan. On kuitenkin pidettävä selkeästi kiinni vastuurajoista. Vastuu ei saa missään vaiheessa haihtua ilmaan: yhteistyökykyisyys on avainominaisuus

4 tavoitetietoisuus itsenäisyys ja kokonaisnäkemys oikea itsetunto Johtamisjärjestelmän yksinkertaisuus on tehokkuutta. Monimutkaiset organisaatioratkaisut estävät tehokkaan toiminnan. Jokaiselle tekemiselle on löydyttävä vastuuhenkilö: selkeät valta- ja vastuurajat, näiden puitteissa toimitaan itsenäisesti vahva johdon tuki tekemisille tehtävä suoritettu tehtävä suorittamatta, ilmoitusvelvollisuus noudatetaan lakeja ja määräyksiä Ammattitaito karttuu tehdessä. Perusteet on osattava jo tehtävää vastaanotettaessa: ala ja vastuualue on tunnettava talous on osattava aina voi kehittyä ja kehittää Seuranta tunnuslukujen avulla pitää tehtävät käsissä. Informaation nopeus ja tarkkuus ovat avainasemassa toimintoja ohjatessa: tarkat ja nopeat mittarit mittarit koko organisaation käyttöön, kullekin tasolle omat mittarinsa tärkeimmät tunnusluvut aina päässä benchmark älä aliarvioi kilpailijoitasi Johtamisteesit Koko johtajakauteni pidin työhuoneeni seinällä pientä sanomalehtileikettä, jossa oli kirjoitettuna Theodore Rooseveltin tiivistys johtamisesta: Paras johtaja on se, jolla on kylliksi järkeä valita pätevät ihmiset tekemään se, mitä hän haluaa tehtävän ja kylliksi itsehillintää olla puuttumatta asioihin, kun nämä tekevät sen. Työurani ajan olen listannut mielestäni tärkeimpiä johtamisteesejäni. Ne ovat vuosien varrella jonkin verran muuttuneetkin, mutta tässä esitän niistä tärkeimmät: Näe kokonaisuuksia näe riittävästi eteenpäin: havaitse ajoissa ympäristössä ja asiakaskunnassa tapahtuvat muutokset Suomalaisia johdetaan edestä (Adolf Ehrnrooth). Tämä muistaen, mitä Theodore Roosevelt edellä on sanonut. Pelkällä palkalla ei voi johtaa (muista Maslovin tarvehierarkia) Katso, että tieto kulkee: tiedota, puhu, kuuntele, kulje Ole johdonmukainen ja turvallinen

5 Lopuksi Ole ahkera olet esimerkkinä Kiitä palkitse rankaise Älä uhkaile se on huonoin johtamiskeinoista Tee päätöksiä olet sitä varten Pidä, minkä lupaat ole luotettava Kouluta valmenna - jatkuvasti Huolehdi jälkikasvusta hanki itseäsi parempia alaisia Olemme täällä Suomessa johtaneet muutoksia vuosikymmenet. Sitä ovat tehneet johtajat elinkeinoelämässä, yhteiskunnan eri portaissa sekä puolustusvoimissa. Tärkeää on ymmärtää ajoissa kilpailijamaissa ja omassa yhteiskunnassa tapahtuneet ja tapahtumassa olevat muutokset. Tärkeää on reagoida muutoksiin nopeasti. Johtamisen pääfunktio on edelleen ihminen. Nykyisillä kansalaisilla on nyky-yhteiskunnan mukainen arvomaailma. Henkilöstö on tärkeä osa yrityksen strategiaa. Henkilöstön mukaan saaminen on johtajan tärkein tehtävä. Seppo Laalo