Eko-Viikki. Tavoitteet, toteutus ja tulokset HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eko-Viikki. Tavoitteet, toteutus ja tulokset HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ"

Transkriptio

1

2

3 Eko-Viikki Tavoitteet, toteutus ja tulokset HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Teksti ja toimitus Harri Hakaste Ympäristöministeriö Riitta Jalkanen Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto Aila Korpivaara Ympäristöministeriö Heikki Rinne Helsingin talous- ja suunnittelukeskus Markku Siiskonen Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto Taitto Gekko/Kristina Kölhi Asukashaastattelutekstit Sanna Ahonen ISBN Paino Dark Oy, Vantaa, 2004

4 Esipuhe Lukijalle Eko-Viikki tavoitteet, toteutus ja tulokset on julkaisu ensimmäisestä suomalaisesta ekologisin tavoittein toteutetusta asuinalueesta. Sen lisäksi, että Eko-Viikki on Helsingin asuntoalue, se on myös mittava ja kansainvälisesti tunnettu kehittämishanke. Julkaisu kertoo Eko-Viikin hankkeen tavoitteista, suunnitteluprosessista, käytännön toteutuksesta sekä rakennusten käytöstä muutaman vuoden ajalta. Monipuolinen yhteistyö eri tahojen kesken, kunnianhimoiset tavoitteet, ainutlaatuiset kriteerit, lukuisat yksittäiset kehityshankkeet, rakennushankkeiden ohjauskeinot sekä pitkäaikainen rakennusten käytön seuranta on myös dokumentoitu julkaisuun. Viikki on asuinalueena ja käytännön rakentamisen foorumina tarjonnut mahdollisuuden tehdä soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä välittömästi testata ekologisia ratkaisuja käytännössä. Kymmenen vuoden mittaisesta kehittämishankkeesta ja sen tuloksista on syytä käydä keskustelua, ottaa oppia sekä siirtää parhaat sovellutukset rakentamisen yleiseen käytäntöön. Eko-Viikki on vuosituhannen vaihteen kansainvälisesti tunnetuin asuntorakentamiskohde Suomessa. Se ja muu ekologisesti kestävän rakentamisen parissa tehty kehittämistyö on edesauttanut myös suomalaisia tutkijoita, suunnittelijoita, viranomaisia sekä rakennusja kiinteistöalan muita toimijoita aktiiviseen kansainväliseen yhteistyöhön. Kirjan tekijät

5 Sisältö 1 ESIPUHE 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS 4 KOHTEITA JA KEHITYSHANKKEITA Asuntokohteiden kirjo Ekologisia teemoja asuntorakentamisessa Ekotavoitteita myös palveluissa Ekologista kunnallistekniikkaa ja puistorakentamista Ekologisia rakennushankkeita muualla Viikissä TULOKSET 32 Rakennettu ympäristö Viherympäristö Luonnonvarat Päästöt Sosiaalinen ympäristö TÄSTÄ ETEENPÄIN? 44 4 LIITE: Toimijoita, tapahtumia ja tietoa 48

6 Tavoitteet ja toteutus 1 Ekologisessa yhdyskunnassa materiaalin kierto kehitetään mahdollisimman suljetuksi ja luontoa säästäväksi. Energia saadaan esim. aurinko- tai tuulienergiasta ja muista uusiutuvista energialähteistä. Liikennetarve minimoidaan ja uusia liikennemuotoja kehitetään. Yhdyskunnan toiminnallinen optimikoko on n asukasta. Väljästi sijoitetut rakennukset sijaitsevat viljelymaiden ja luontokaistojen lähellä. Alueella asuu etätöitä tekeviä ihmisiä. Tavarat, ruoka ja palvelut tuotetaan itse ja liikkumistarpeet on minimoitu. Energian tuotannossa sekä tiedon ja materian siirroissa käytetään nykyaikaista tekniikkaa. Eero Paloheimon kriteerejä ekologiselle yhdyskunnalle, Eko-yhdyskuntaprojektin kokous

7 Ympäristöbuumi valtaa rakennus- ja kiinteistöalan Yleinen tietoisuus ekologisista ongelmista nousi maassamme 1990-luvun alkuvuosina. Brundtlandin komissio oli v määritellyt kestävän kehityksen käsitteen, ja ekologinen kestävyys nousi merkittäväksi tavoitteeksi myös maankäytössä ja rakentamisessa. Tämä näkyi Suomessa esim. vuoden 1990 rakennuslain muutoksessa, johon sisällytettiin kestävän kehityksen tavoitteet. Kestävään kehitykseen kohdistui valtavasti kiinnostusta ja kehittämisintoa. Usko siihen, että teknologiaa ja menetelmiä kehittämällä saadaan aikaan ympäristömyötäisempiä rakennuksia ja ympäristöjä, oli vahva. Esimerkkiä haettiin mm. muista Pohjoismaista ja Saksasta. Käynnistettiin tutkimusohjelmia, joilla pyrittiin selvittämään, mitä kestävä kehitys yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa tarkoittaa. Tällaisia olivat Kestävän kehityksen tutkimusohjelma ja Ekologisen rakentamisen tutkimusohjelma (Suomen Akatemia). Ruotsalaiset ekokylät, kuten kuvan Tuggelite Karlstadin lähellä, toimivat 1990-luvulla esimerkkeinä suomalaiselle ekorakentamiselle. JOHTORYHMÄ PROJEKTIRYHMÄ ASIANTUNTIJAPANEELI Teoriasta käytäntöön Tutkimustiedon tuottamisen ja kehityshankkeiden ohella syntyi tarve testata ekologisia periaatteita konkreettisissa suunnittelu- ja rakennushankkeissa. Ympäristöministeriön ja Suomen Arkkitehtiliiton keskustelut käytännön rakentamiseen tähtäävän projektin synnyttivät arkkitehtiliiton koordinoiman Eko-yhdyskuntaprojektin vuoden vaihteessa Projektia koordinoimaan perustettiin säännöllisesti kokoontuva projektiryhmä sekä sidosryhmien edustajista koostuva johtoryhmä. Ripeästi työhön pureutunut projekti lähestyi tammikuussa 1994 useita kuntia kirjeellä, jossa tiedusteltiin kiinnostusta ekologiseen koerakentamiseen. Uudisrakentamisen osalta saatiin ehdotus 16 alueesta eri puolilta maata. Näistä valittiin neljä parhaiten kriteerit (saavutettavuus, sopiva laajuus ja toteutusaikataulu jne.) täyttävää kohdetta, jotka olivat Helsingin Viikki, osa Espoon Leppävaaraa, Järvenpään Ainola sekä Tuusulan Anttila. Jatkoneuvotteluissa kallistuttiin Viikin kannalle, koska sen katsottiin olevan projektin kannalta riittävän urbaani. Lisäksi se liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on helposti julkisin liikennevälinein saavutettavissa. Viikin kaavoitus oli riittävän avoimessa vaiheessa ja alueelle kaavaillut ekologiset lähtökohdat ja muu toiminta tuki projektin tavoitteita. ERILLISET TYÖRYHMÄT KILPAILU- TYÖRYHMÄ LIIKENNE- TYÖRYHMÄ Eko-yhdyskuntaprojektin organisaatio- ja toimintakaavio TOTEUTUS- TYÖRYHMÄ jne. YHTEISTYÖPROJEKTIT YM- PROJEKTIT KTM- PROJEKTIT Eko-yhdyskuntaprojektin logo TEKES- PROJEKTIT EKOPOLIS LIIKENNE- PROJEKTIT JNE 5

8 Viikin aluetta ennen asuntorakentamista. Etualalla Helsingin yliopiston Viikin koetila, taustalla ekoalueen tuleva sijainti. Viikin sijainti Viikissä näyttävät puitteet ja uraauurtava kaavoitus Viikin osayleiskaavatyö oli käynnistynyt v. 1989, jolloin 8 km päässä Helsingin keskustasta sijaitseva suunnittelualue oli lähes rakentamaton. Viikin vaikuttava maisema käsittää kulttuurihistoriallisesti arvokkaat peltoalueet, niitä reunustavat metsäiset kalliot sekä laajan mereen rajautuvan Viikki Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen. Osayleiskaavan lähtökohtana oli Helsingin ylipiston biotieteisiin ja bioteknologiaan keskittyvän kampusalueen laajentaminen sekä laajan uuden asuinalueen kytkeminen tiedepuiston yhteyteen alueen luonto- ja kulttuuriarvot säilyttäen. Kaavassa varauduttiin asukkaaseen ja 6000 työpaikkaan. Viikin osayleiskaavatyöhön liittyi Suomen ensimmäinen laaja kaavoitusta koskeva ympäristövaikutusselvitys, jonka toimenpidesuositusten seurauksena mm. rakentamisalueita siirrettiin kauemmaksi luonnonsuojelualueesta. Julkinen keskustelu maankäytön ja rakentamisen ekologiasta oli kaavatyön aikana vilkasta, ja Viikissä nähtiin potentiaalia ympäristötietoisen rakentamisen kokeiluun. Tätä profiilia tuki alueella sijaitseva bio- ja ympäristötieteisiin keskittyvä yliopistokampus sekä luonnonsuojelualueen läheisyys. Jo v teetetyssä osayleiskaavaluonnokseen liittyvässä selvityksessä oli maininta Viikistä mahdollisena ympäristötietoisen rakentamisen koealueena. Alueen ekologinen profiili kypsyi suunnittelun myötä, ja osayleiskaavaehdotukseen sisältyi työohjelma ekologisten periaatteiden soveltamisesta Viikin suunnittelussa ja toteutuksessa. 6

9 Ekologisista lähtökohdista huolimatta Viikin kaavoituksesta ja rakentamisesta kuului julkisuudessa myös epäileviä ja vastustaviakin äänenpainoja, liittyen etenkin rakentamisen sijoittumiseen luonnonsuojelualueen läheisyyteen. Vastustajien mielestä Viikkiin kaavailtu asukasmäärä ei voisi olla vaikuttamatta kielteisesti alueen luontoarvoihin. Osayleiskaava kuitenkin hyväksyttiin keväällä Viikin osayleiskaava Yhteistyö ja ohjelmat kehyksenä kehitystyölle Viikin kytkemisestä Eko-yhdyskuntaprojektin pilottialueeksi päätettiin elokuussa Samaan aikaan alettiin kerätä projektin ympärille alan toimijoista koostuvaa laaja-alaista verkostoa, jonka sitouttaminen varmistaisi hankkeen tavoitteiden toteutumista. Välttämättömänä kehityspilarina tuli mukaan Teknologian kehittämiskeskus Tekes jo alkuvuodesta Sittemmin Eko-yhdyskuntaprojekti kytkettiin osaksi Tekes:in Rakentamisen ympäristöteknologia-ohjelmaa (RYM), jonka puitteissa toteutetut kehityshankkeet merkittävällä tavalla muokkasivat ekologisia periaatteita konkretian suuntaan. Valtiovallan taholla käynnistettiin v ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma, joka tarjosi sateenvarjon jo käynnistyneille hankkeille sekä kehyksen täydentäville hankkeille. Ohjelma sisälsi 20 laajasti rakennusekologian kenttään sijoittuvaa toimenpidettä, joista useat kytkeytyivät Viikkiin ja siellä toteutettaviin kohteisiin. Iso osa ohjelman tavoitteista toteutui myös Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto Raklin koordinoiman laajan ProGresS ohjelman kautta, joka kokosi yhteen keskeisimmät kiinteistöjen omis- Helsingin päättäjät saivat Viikki-projektin alkuvaiheissa ympäristönsuojelijoilta postia 7

10 taja- ja kehittäjätahot ja toimi eräänlaisena yhdessä oppimisen ja kehittämisen foorumina. Valitettavasti Viikin kokeilukenttä ei tullut ProGresSissa juurikaan käyttöön, koska hanke painottui ensisijaisesti julkis- ja toimitilarakentamiseen eikä asuntorakentamiseen. Alkuaikoina ekologisen kestävyyden edistäminen rakennusalalla oli laaja-alaista yhteistyötä. Kaikki olivat noviiseja. Kansainvälistäkin huomiota saaneet kehitysohjelmat paaluttivat sen periaatteen, että ekologisesti kestävää rakentamista ohjataan ensisijaisesti vapaaehtoisin toimin ja kehittämishankkeiden avulla. Koettiin oikeaksi hankkia mahdollisimman monipuolista kokemusta erilaisista ratkaisuista tilanteessa, jossa ympäristövaikutuksista oli vielä melko vähän tietoa. Uskottiin, että on nopeastikin kehitettävissä rakennusliikkeiden tai kiinteistönomistajien omia ekologisia konsepteja. Uskottiin myös, että markkinoille tulee pian vaativia ympäristötietoisia kuluttajia, jotka näitä konsepteja tilaavat. Toisaalta rakennusalalla on esimerkillisillä toimijoilla ja niiden ratkaisuilla aina ollut vaikutusta uusien menettelyjen vakiintumisessa. Matalan profiilin talous Alusta lähtien oli vallalla myös näkemys, että ekologisuuden tulee olla myös liiketaloudellisesti kannattavaa mutta taloudellista myös asukkaille ja kiinteistöjä käyttäville. Tuolloin kuitenkaan laman jäljiltä ei vielä uskottu, että ekologisuudesta on saatavissa lisäarvoa, josta oltaisiin myös halukkaita maksamaan. Pyrkimys kohtuulliseen hintatasoon oli tuolloin yhteinen. Ei haluttu luoda mielikuvaa, että ekologinen on jotenkin kalliimpaa kuin epäekologinen. Koerakentamiseen pyrittiin saamaan rahoitusta niin ympäristöministeriön kuin Tekesinkin budjetin kautta. Alkuun kaavaillun koerakentamisavustusjärjestelmän sijaan päädyttiin kanavoimaan taloudellinen tuki tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kautta, joka Ympäristöministeriön ja Tekesin kehittämänä toteutui vuosiksi Avustuksella pyrittiin innostamaan kiinteistöjen omistajia käyttämään ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Avustukset olivat vaatimattomia verrattuna monissa muissa maissa samaan aikaan käytössä olleisiin tukiin. Vaikeudet väliaikaisenkaan tukijärjestelmän aikaansaamiseksi johtuivat yleisestä epäluulosta investointiin liittyvään tukeen. Tuen arveltiin vääristävän kilpailua ja ohjautuvan hintoihin. Toisaalta pienten tukien hallinnointi koettiin mm. Tekesissä työlääksi ja kalliiksi. Alan toimijat olivat kuitenkin aktiivisia. Lähes kaikki rakennusliikkeet kehittivät omia elinkaarilaskentamallejaan ja rakentamisen ohjausmenetelmiä. Samaan aikaan rakennusja kiinteistöalan järjestöissä oli käynnissä mm. rakennustoiminnan ympäristöjohtamisen ja työmaan jätehuollon järjestämisen kehittämishankkeita, joita kehitettiin ja testattiin mm. Viikin työmailla. Asemakaavakilpailu ekologiakeskustelun foorumina EKO-yhdyskuntaprojektin ensimmäinen merkittävä ulostulo julkisuuteen oli laajan yleisen aatekilpailun järjestäminen Viikkiin. Yleinen aatekilpailun käynnistyi syksyllä 1994 mittavalla seminaarilla, johon koottiin laaja asiantuntijajoukko pohtimaan kaupunkien ekologisia mahdollisuuksia ja ratkaisumalleja. Tiedonvälityksen ohella tilaisuus toimi synergiasampona, kontaktipisteenä, joka omalta osaltaan edesauttoi kilpailuohjelman peräänkuuluttamien, monialaisten asiantuntijaryhmien muodostumista. Helsingin kaupungin ja Eko-yhdyskuntaprojektin järjestämässä kilpailussa etsittiin ekologisia visioita ja periaateratkaisuja alue- ja korttelitasolla. Kilpailualueeksi rajautui suunnilleen nykyinen Eko-Viikki, Latokartanon eteläisin, lähinnä tiedepuistoa sijaitseva osa-alue. Pinta-alaltaan 23 hehtaarin suuruiselle alueelle tuli suunnitella 1700 asukkaan asuinalue ( k-m2 asuntoja) palveluineen (kaksi päiväkotia, koulu ja ruokakauppa). Kilpailussa asetettiin yleiselle tasolle muotoiltuja ekologisia tavoitteita koskien maisemaa ja lähiympäristöä, rakentamista, liikennettä, energiaa, vesihuoltoa ja jätehuoltoa. Ekologisten tavoitteiden toteuttamiseksi kilpailijoiden toivottiin muodostavan eri alojen asiantuntijoista koostuvia työryhmiä. Kilpailu herätti laajaa kiinnostusta, ja siihen saapui 91 ehdotusta. Ehdotusten arvioinnissa oli palkintolautakunnan tukena laaja-alainen asiantuntijaryhmä. Kilpailuehdotukset osoittivat, että käsitykset ekologisesta kaupungista vaihtelivat suuresti; ehdotusten joukosta löytyivät lähes kaikki kaavatyypit viime vuosisadan lopusta nykypäivään. Palkintolautakunta lausuikin, ettei yhtä oikeaa ekologisen alueen mallia ole määriteltävissä. Kilpailu tuotti kuitenkin runsaasti huolella laadittuja ehdotuksia, jotka valottivat luonnon ja rakentamisen suhdetta sekä asuinrakentamiseen liittyviä ekologisia aspekteja. Näin se täytti myös hyvin projektin tavoitteena olleen koulutuksellisen merkityksen. Kohti kestävää kaupunkia seminaari 8

11 9 Ekologisen kaupungin malleja; asemakaavakilpailun yläluokan satoa. Yllä Petri Laaksosen voittanut ehdotus

12 Vihersormet voittaneen valttina Kilpailun voittanut Petri Laaksosen ehdotus 60 15" Pohjoista Leveyttä lunasti paikkansa erityisesti ekologiaa toteuttavan ja omaperäisen kaupunkirakenteensa ansiosta. Sormimaiseen rakenteeseen perustuvassa suunnitelmassa rakennukset ryhmittyvät pihakatujen varsille ja vihersormet tunkeutuivat rakennettujen alueiden väliin niin, että jokainen tontti liittyy suoraan viheralueisiin. Pääosa rakennuksista suuntautuu optimaalisesti etelään. Tiivistä, reunoilta keskelle nousevaa rakennetta pidettiin edullisena tuulisuuden kannalta. Ehdotuksessa oli myös esitetty kasvillisuudesta muodostettu tuulensuojavyöhyke avoimen pellon ja rakenteen väliin. Asemakaavaluonnos laadittiin pitkälti voittaneen ehdotuksen pohjalta tekijän ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimesta, ja se hyväksyttiin vuoden 1995 lopulla. Korttelikilpailu yhteissuunnittelun edistäjänä Korttelikilpailun ehdotukset. Voittanut ehdotus Eko Teko alinna. Samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa valmisteltiin kortteli- ja rakennustason kilpailua, jonka tarkoituksena oli löytää alueen aloituskortteleiden suunnittelun pohjaksi ekotehokkaita ratkaisuja. Tavoitteet olivat kunnianhimoiset. Kilpailun tulosten pohjalta toteutettavalla koerakentamisella pyrittiin merkittävään kehitysaskeleeseen ekologisessa rakentamisessa niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin mielessä. Kilpailun kautta haluttiin löytää ekologiaan liittyviä innovaatioita ja samalla varmistaa niiden toteutuminen. Uutta oli toteuttajan kytkeminen suunnittelukilpailuun. Pohdittiin, löytäisivätkö ammattilaiset toisensa ja karsisiko menettely nuoret suunnittelijat ulkopuolelle. Päädyttiin uudentyyppiseen ilmoittautumis-kutsukilpailuun, jossa ennen kilpailuun ilmoittautumista järjestettiin yhteydenottovaihe, tarkoituksena edistää kilpailuun haluavien työryhmien muodostumista. Työryhmien tuli edustaa monipuolista ammattitaitoa, ja niillä oli oltava myös edellytykset saada esittämänsä kehityshankkeet ja koerakentaminen toteutettua. Kuhunkin ryhmään tuli kuulua arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI- ja sähkösuunnittelija, ekologiaan perehtynyt asiantuntija sekä urakoitsija. Ilmoittautumisen yhteydessä edellytettiin kuvaus keskeisistä ideoista sekä ryhmän suunnittelu- ja toteutuskonseptista. Tavoitteena oli, että toteuttajaosapuolilla olisi esittää erityinen ekologinen tuote, jonka kokeilukohteena olisi Viikki. Kilpailuun ilmoittautui 29 ryhmää, mukana suurimmat asuntorakennuttajat ja rakennusliikkeet. Kiinnostus kehittämiseen ja tarjolla oleviin tontteihin oli siis suurta. Jatkoon valittiin 6 ryhmää. Muutama muuten potentiaalinen ryhmä jäi ulkopuolelle, koska toteuttajan kyky toteuttaa hanke ei vakuuttanut. Mukaan valittujen ryhmien hankeideat kattoivat monipuolisesti rakennusekologian kentän. 10

13 Vaatimustaso korkealla Eko-Viikin kokoojakadun Tilanhoitajankaaren varteen sijoittunut kilpailualue käsitti kaksi erityyppistä suurkorttelia, joista toinen oli kerrostalovaltainen ja toinen pientalovaltainen. Asemakaavakilpailu oli opettanut, että toivottujen tulosten saamiseksi vaatimukset tuli määritellä tarkasti. Täsmällisten vaatimusten esittäminen osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi, koska käytettävissä ei tuolloin ollut ekologisuuden kriteerejä rakennushankkeelle. Kilpailijoilta edellytettiin ratkaisuperiaatteet ja perustelut ainakin seuraavista tekijöistä: päärakennusmateriaalit niiden ympäristö- ja terveysvaikutukset, energiatalous, vesihuolto, jätehuolto sekä tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen kustannusvaikutukset investointi- ja käyttökustannuksiin. Tärkeänä pidetyn energiatalouden osalla päätettiin käyttää kilpailuohjelman laatimisessa apuna aiheeseen perehtynyttä konsulttia. Asian uutuuden ja ongelmallisuuden vuoksi palkattiin lopulta kolme rinnakkaista konsulttia, jotka laativat energiaohjeen ja laskentaohjelmat kilpailuohjelman liitteeksi. Varsinainen kutsukilpailu käytiin maalis-heinäkuussa Kilpailulautakuntaan oli jälleen nimetty laaja ryhmä avustavia asiantuntijoita, jotka antoivat lausunnot ehdotuksista. Kaikki kilpailuehdotukset olivat toteuttamiskelpoisia mutta melko perinteisiä niin arkkitehtuurin, rakennustekniikan kuin pohjaratkaisujenkin osalta. Yhteisenä piirteenä kaikkiin ehdotuksiin sisältyi viherhuone, usein rakennuksen rungon sisään työntyvänä. Rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten vertailu ja valintojen syvällisempi perustelu oli selvästi ollut kilpailijoille vaikeaa. Energiatalouden osalla käytettyjä ekologisia keinoja olivat matalalämpöteknologia, maalämpö ja uusiutuvat energialähteet. Etenkin aurinkoenergiaa oli hyödynnetty monipuolisesti. Sähkön säästöä tavoiteltiin mm. tuuli- ja aurinkoenergialla tehostetun painovoimaisen ilmanvaihdon, puulämmitteisten yhteissaunojen ja uusien kylmäsäilytysratkaisujen avulla. Vesihuollon osalta ehdotuksista löytyi harmaavesien (pesuvesien) paikalliseen puhdistukseen ja kierrätykseen soveltuvia ratkaisuja. Korttelikilpailun voittajan, ehdotuksen Eko Teko visio kaupunkikuvasta. Korttelikilpailun ehdotuksista Eko-Viikin toteutuksen runko Lokakuussa 1996 ratkaistun kilpailun voittajaehdotuksen Eko Teko suunnitteluryhmä sai toteutettavakseen kilpailualueelta pihakatukokonaisuuden. Ehdotusten tasaisuuden ja korkean laadun ansiosta myös muille osallistuneille ryhmille myönnettiin kortteleita ja tontteja toteutettavaksi ekoalueelta. Tavoitteena oli, että kilpailuehdotusten innovatiivisia teknisiä ratkaisuja voitaisiin näin kokeilla. Monet korttelikilpailun innovaatioista jäivät lopulta toteutumatta, kuten valitettavan usein käy. Esimerkiksi voittaneeseen ehdotukseen sisältyneet ajatukset saven ja raken- 11

14 nusjätteen käytöstä välipohjissa, harmaiden vesien kierrätyksestä sekä kylmäsäilytystilojen jäähdytyksestä maaenergialla kaatuivat lopulta teknis-taloudellisiin esteisiin. Myös merkittävin materiaalitekninen innovaatio, seinärakenteeksi kehitetty lämpöbetoni, osoittautui myöhemmin toteutusvaiheessa riskialttiiksi ja hylättiin. Sen sijaan aurinkoenergian hyödyntäminen toteutui monissa hankkeissa, samoin painovoimaiseen ilmanvaihtoon liittyvät kokeilut. Rakennuksissa ja alueella varauduttiin myös tavanomaista paremmin tietoverkkoihin ja rakennusautomaatioon. Alueelle ei kuitenkaan rakennettu omaa tietoverkkoa ulkoisten operaattoreiden laajakaistayhteyksien yleistyttyä. Kriteerit asettavat riman korkealle Ari P ennanen Raimo I nkinen Joel M ajurinen Kai W artiainen Tero A altonen Juha G abrielsson Korttelikilpailulla varmistettiin, että alueelle oli tulossa ekologisesti potentiaalisia rakennushankkeita. Yksittäisten ekoinnovaatioiden ohella haluttiin kuitenkin myös varmistaa, että kaikessa alueen rakentamisessa saavutettaisiin tietty ekologisuuden taso tärkeimpien osatekijöiden osalta. Jo varhaisessa vaiheessa tiedostettiin, että alueen ekologisen profiilin pitämiseksi korkealla tarvittaisiin jonkinlainen kriteeristö. Molemmat kilpailut olivat osoittaneet myös, että ratkaisujen ekologisuuden arvioiminen ei onnistu ilman mitattavia ominaisuuksia. Tällaisia kriteerejä ei maassamme ollut käytössä, eikä ulkomaistenkaan kriteerien (BREEM,GBC) katsottu olevan suoraan sovellettavissa Suomen oloihin. Niinpä päätettiin teettää Viikkiin omat ekologiset kriteerinsä. Alan toistaiseksi vähäisen tietotaidon johdosta tehtävään soveltuvien konsulttien löytäminen oli vaikeaa. Tarjouksia pyydettiin kolmelta eri taholta, joista valittiin innovatiivisimmalta vaikuttanut professori Kai Wartiaisen työryhmä. Niin kutsuttu PIMWAG-kriteeristö (nimi tulee työryhmän jäsenten alkukirjaimista) laadittiin varsin lyhyessä ajassa kevään 1997 aikana. Se käsittää viisi tarkasteltavaa osaaluetta, saastuminen, luonnonvarojen riittävyys, terveellisyys, luonnon monimuotoisuus ja ravinto. Nämä sisältävät yhteensä 16 arvioitavaa kriteeriä, jotka pisteytettiin 0-2 hankkeen ekologisten ominaisuuksien mukaan. Lähtökohtana oli, että minimitaso tuli saavuttaa kaikissa hankkeissa jokaisen osatekijän osalta. Minimivaatimus (=0 pistettä) itsessään edusti selvästi parempaa tasoa kuin rakentamisen normaalitaso. Esimerkiksi ostettava lämmitysenergian kulutuksen minimitaso oli 105 kwh/brm2, v, mikä on 34 % vähemmän kuin normaalirakentamisessa. Kaksi pistettä saadakseen ratkaisun tuli olla jo 59 % energiataloudellisempi. Järjestelmässä määriteltiin siis ekologisuuden tasot, muttei keinoja niiden saavuttamiseksi. Näin ajateltiin saatavan suurempi kirjo erilaisia ratkaisuja. Maksimipistemäärä on 30 pistettä, mutta jo kymmenen pisteen saavuttaminen edusti kriteeristön laatijoiden mukaan ekologisesti erinomaista hanketta. Kriteeristön osatekijöille annettiin myös 12

15 PIMWAG-KRITEERISTÖ SAASTUMINEN minimitaso 1 piste 2 pistettä Hiilidioksidipäästöt 3200 kg/brm kg/brm kg/brm 2 Puhtaan veden kulutus 125 l/as,vrk 105 l/as,vrk 85 l/as,vrk Rakentamisen jäte 18 kg/brm 2 15 kg/brm 2 10 kg/brm 2 Asukasjäte 160 kg/as,a 140 kg/as,a 120 kg/as,a Ympäristömerkit Ei lisävaatimuksia Ympäristömerkki väh. 2 Ympäristömerkki usealla tuotteella tuotteella, joita käytetään tuotteella, joita käytetään merkittäviä määriä merkittäviä määriä LUONNONVARAT Primäärienergia 30 GJ/brm 2, 50 a 25 GJ/brm 2, 50 a 20 GJ/ brm 2, 50 a Lämmitysenergia 105 kwh/brm 2,a 85 kwh/brm 2,a 65 kwh/brm 2,a Sähköenergia 45 kwh/brm 2,a 40 kwh/brm 2,a 35 kwh/brm 2,a Muuntojousto ja tilojen monikäytt. Tavanomainen ratkaisu 15% asunn. muuntojoust. 15% asunnoista muuntojoustavia t. t. asumistoim. keskitetty asumistoimintoja keskitetty yhteistiloihin yhteistiloihin + rakennukseen suunniteltu monikäytt. tiloja TERVEELLISYYS Sisäilmasto S = luokka 2 S = luokka 2 S = luokka 1 P = luokka 1 P = luokka 1 P = luokka 1 M = luokka 2 M = luokka 1 M = luokka 1 väh. 2 merkitt.tuoteryhmää Kosteusriskit Tavanomainen hyvä ratk. Parempi kuin RakMK osa Innovaatioita käytetty C2 (lausunnolla v. 1997) minimitaso Melu Tavanomainen ratkaisu RakMK osa C1 muk. taso Äänieristys selvästi em. (lausunn.-97) normeja parempi Tuulettomuus ja aurinkoisuus Tavanomainen hyvä ratk. Erinomainen ratkaisu Vaihtoehtoiset asuntopohjat Tavanomainen ratkaisu 15% asunn. vaihtoehtoisia 30% asunnoista vaihtoehtoisia LUONNON MONIMUOTOISUUS Kasvivalinnat ja kasvupaikkatyypit Kasvivalinnat perustuvat Kasvillisuudelle tyypillistä Pihasuunnitelmissa on luotu määritettyyn kasvupaikka lajirunsaus ja monikerrok- uusia, luonnon monimuotoisuutta tyyppiin sellisuus lisääviä kasvupaikkatyyppejä. Kasvillisuutta on suunniteltu istuttavaksi eri lajeja sisältävinä kasviyhdyskuntina Hulevesin käsittely RakMK D1 muk. ratkaisu Sadevettä käytetään rikast. Innovatiivisia ratkaisuja ekosysteemien luomiseen ja käytetään hyödyksi esim. pihojen kasteluun RAVINTO Hyötykasvien viljely Tavanomainen ratkaisu Kolmannes istutettavista Asukkaille osoitetaan hyvät pensaista ja puista on mahdollisuudet viljellä itse tontilla hyötykasveja painoarvot. Tärkeimpinä pidettiin niitä tekijöitä, joihin Viikissä voitiin eniten vaikuttaa, kuten saastuminen. Työn aikana kaavailtiin myös järjestelmää, jossa hankkeet saisivat lisätukea (esim. Tekesiltä) suhteessa saavuttamiinsa PIM- WAG-pisteisiin, mutta tällainen järjestelmä osoittautui käytännössä mahdottomaksi toteuttaa. Ekologisten tavoitteiden työkalupakki Ilmoitettavien kulutuslukujen vertailukelpoisuuden takia kriteeristöön liitettiin myös laskentaohjelmat ostettavan lämmitysenergian kulutuksen (MotiWatti) ja hiilidioksidipäästöjen, rakennusmateriaaleihin ja rakennuksen käyttöön sitoutuvan energian (BEE ohjelma) laskentaan. PIMWAG-työryhmän mukaan Viikissä ekologista rakentamista tuli edistää neljällä tasolla, ekokriteerien minimitason, koerakentamishankkeiden, radikaalien imagorakennusten sekä seurannan avulla. Imagorakennuksia lukuun ottamatta em. keinoja käytettiinkin alueella. Alueen imagorakennukseksi kaavailtiin pitkään Eko-Viikin torin yhteyteen toteutettavaa kerhotaloa, jonka ajateltiin toimivan jonkinlaisena ekologisena ikkunana alueen asukkaille ja suurelle yleisölle, esitellen alueen hankkeita ja innovaatioita sekä energian, veden yms. kulutusta alueella. Valitettavasti rahoituksen saaminen tämänkaltaiselle hankkeelle osoittautui mahdottomaksi ja kerhotalo toteutui perinteisenä rakennuksena. 13

16 Eko-Viikin tonttien rakennuttajat, toteutusaikataulu ja asuntojen omistusmuodot Kriteeristön laatiminen v oli pioneerityö. Tehtävä jäi kompleksisuutensa vuoksi kuitenkin osittain kesken. Työn kuluessa nimittäin tutkittiin mm. kiellettyjen ja suositeltavien aineiden listausta ja luonnonvarojen käyttöä rakennusosittain, mutta ne jouduttiin jättämään kriteeristön ulkopuolelle. Menetelmä on herättänyt laajaa kiinnostusta ulkomailla. PIMWAGin kokemusten pohjalta ympäristöministeriö käynnisti Rakennusten ympäristöluokitus -hankkeen (PromisE), jossa on kehitetty astetta kattavampaa menetelmää rakennusten ympäristöominaisuuksien arviointiin. Viikissä PIMWAG osoittautui puutteistaan huolimatta keskeiseksi keinoksi rakentamisen ohjaamisessa ekologiseen suuntaan. Tontinluovutusehdot keskeisessä roolissa Kaikille kutsukilpailuun osallistuneille päätettiin siis tarjota mahdollisuus toteuttaa hankkeensa Eko-Viikissä. Noin kolmasosa tonttialueesta kuului kuitenkin maanvaihtosopimuksen mukaan valtiolle omistusasuntotuotantoon, joten ennen tontinluovutuksia piti sopia tonttien jaosta kaupungin ja valtion kesken. Neuvottelujen, yhteisen varaussuunnitelman ja tarjouskyselyn jälkeen Valtion kiinteistölaitos myi tonttinsa rakennuttajille. Tämän jälkeen kaupunki varasi omat tonttinsa niin, että kokonaisuus oli tavoitteen mukainen. Lisäksi kaupunki varasi kaksi tonttia kutsukilpailun ulkopuolelta tulleille ekologisille kehittämishankkeille. Tontinvarausehdoista muodostui ehkä merkittävin Viikin ympäristölaatua edistävä väline. Niiden keskeinen ehto oli, että rakennusten tuli täyttää laadittujen ekokriteerien minimivaatimukset. Lisäksi kuhunkin hankkeeseen tuli sisältyä ekologista koerakentamista, tontinvaraajien tuli noudattaa alueen rakentamistapamääräyksiä sekä osallistua ekorakentamisen tulosten seurantaan, esittelyyn ja tiedottamiseen. Korttelikilpailuun osallistuneiden lähtökohtana tuli olla kilpailussa esitetyt suunnitelmat ja ekologiset innovaatiot. Korkeasta vaatimustasosta huolimatta osoittautui rakennuttajien kiinnostus alueelle suureksi. Tontinvarausvaiheessa määrittyi myös asuntojen hallintamuoto. Noin puolet asunnoista varattiin omistusasumiseen sekä neljäsosat vuokra- ja asumisoikeusasumiseen. Omistusasuntojen tavanomaista suurempi osuus selittyy valtion kanssa tehdystä sopimuksesta sekä kutsukilpailussa menestyneiden rakennuttajien asuntotuotantorakenteesta. Arveltiin myös, että ekokriteerien täyttämisen ja koerakentamisen vaatimat lisäinvestoinnit oli helpompi toteuttaa vapaarahoitteisten omistusasuntojen kuin valtion tukeman asuntotuotannon kohteissa. Luontovaikutusselvitys näyttää vihreää Korttelikilpailun jälkeen asemakaavaluonnosta tarkistettiin siten, että se soveltui kilpailuehdotusten toteuttamiseen tontinvarausten mukaan. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtiin myös ekoalueen luontovaikutusselvitys. Siinä todettiin, että vaikka rakentamisen seurauksena peltoalue supistuu ja alueen maisemakuva muuttuu, tuo Viikinojan kunnostaminen luonnonmukaista jäljitteleväksi puroksi alueelle uusia biotooppeja. Myös tehoviljeltyjen peltojen muuttaminen niityiksi tai palstaviljelyalueeksi parantaisi linnuston elinmahdollisuuksia alueella. Vihersormien arvioitiin 14

17 Ekologisen asuinalueen asemakaava oikein toteutettuina kehittyvän lajistollisesti monipuolisiksi urbaaneiksi elinympäristöiksi. Paikoitus ja hulevedet asemakaavan ekopainopisteenä Rakentamiselle ei asemakaavassa sisällytetty erityisiä ekologisia vaatimuksia, koska se ei tuntunut luontevalta. Rakentamistapamääräyksiä ja tontinluovutusehtoja pidettiin joustavampina ohjausvälineenä. Sen sijaan piha-alueiden maankäytön ekologian edistämiseksi otettiin asemakaavassa välineiksi autopaikkanormi ja hulevesien käsittely. Autopaikkojen osalla asemakaava edellyttää tonteilla vain puolet tavanomaisesta autopaikkamäärästä (esim. pientaloissa normi min 1 ap/160 kem2, max 1 ap/80 kem2). Tavoitteena oli, että autopaikat voitaisiin myydä asunnoista irrallaan ja siten kohdistaa niiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset niitä tarvitseville. Pysäköinnin laajennusvaraus tuli kuitenkin osoittaa rakennuslupa-asiakirjoissa. Hulevesien osalla asemakaavaan sisällytettiin määräys, jonka mukaan tulee rakenteellisin ja muin toimenpitein mahdollisimman suuressa määrin hidastaa sade-, sulamisja kattovesien virtausta sekä imeyttää vedet maaperään. Tällä pyrittiin pitämään luonnonsuojelualueelle virtaavat hulevedet mahdollisimman puhtaina ja parantamaan kasvillisuuden elinmahdollisuuksia. Ekoalueen asemakaavaehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä Sitä täydentävät rakentamistapamääräykset ja julkisten tilojen yleissuunnitelma hyväksyttiin seuraavana kesänä. Määräyksiin sisältyivät myös alueen ekokriteerit, jotka näin tulivat ohjaamaan myös valtion luovuttamien tonttien rakentamista. Osa rakentamistapamääräyksistä annettiin sitovina Helsingin silloisen rakennusjärjestyksen pohjalta, osa ohjeellisina periaatteina tonttien ja yleisten alueiden suunnittelusta. Sitovien määräysten noudattaminen tuli osoittaa rakennuslupa-asiakirjoissa. Asuntohankkeisiin konkreettisesti vaikuttavia sitovia määräyksiä oli runsaasti. Sellaisia olivat vaatimus viherhuoneiden tai lasitettujen parvekkeiden käytöstä, pihojen ja vihersormien suunnitteluperiaatteet sekä tekniset määräykset jätehuollosta, pohjarakentamisesta ja kuivatusvesien hallinnasta. Ryhmärakentamishankkeet täydentävät rakennuttajakirjon Eko-Viikin kaakkoiskulmassa, Versokujan päässä sijaitsevat kuusi tonttia varattiin 3-5 perheen asukasryhmien omille hankkeille syksyllä 1999 järjestetyn tontinluovutuskilpailun perusteella. Hakijaryhmien tuli esittää luonnossuunnitelmat rakentamisesta ja ekologisen rakentamisen tavoitteensa. Kuusitoista tullutta hakemusta arvioitiin suunnitelmien laadun ja ekologisten ideoiden perusteella suunnilleen samanarvoisiin ryhmiin, joiden sisällä arvottiin tonttien valintajärjestys. Kaikkiin alueelle valikoituneisiin ryhmiin sisältyi ainakin yksi rakentamisen ammattilainen. Ryhmärakentamishankkeet sisälsivät monia mielenkiintoisia kehittämisideoita, jotka luontevasti täydensivät muun Eko-Viikin teollisen rakentamisen menetelmiä. Tällaisia olivat mm luonnonmukainen matalaenergiarakentaminen, esi- 15

18 lämmitetty painovoimainen ilmanvaihto, puupellettilämmitys, maalämpö, asumisen ja työn yhdistäminen sekä hirsirunkoinen rivitalo. Rakennussuunnittelu ja toteutus ripeästi käyntiin Ryhmärakentamistontteja rakennusvaiheessa Ekoalueen kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin syksyllä 1998 heti, kun asemakaava oli lainvoimainen. Asuntohankkeiden suunnittelu käynnistyi laajalla rintamalla, mukana lähes kaikki suurimmat asuntorakennuttajat. Ensimmäisen asuntohankkeen (ATT/SUNH) rakentaminen käynnistyi keväällä Saman vuoden lopulla oli jo puolet alueen asunnoista rakenteilla. Alussa vapaarahoitteisten kohteiden asunnot myytiin nopeasti, Eko-Viikki oli ollut paljon julkisuudessa ja asuntoja selvästikin odotettiin markkinoille. Alkuryntäyksen jälkeen asuntojen kysyntä tasaantui. Viimeinen pienkerrostalo/rivitalohanke valmistuu alkusyksystä Kohteiden rakentamisessa oli käytössä eri urakkamuotoja. Osa toteutettiin perustajaurakointina, osa urakkatarjousten perusteella. Myös neuvottelu-urakkaa käytettiin jos hankkeeseen sisältyi rakennusliikkeen kehittämispanosta. Perustamisolosuhteet kustannuslisänä Alueen rakentamisolosuhteet olivat vaikeat. Länsireunan mäenrinnettä lukuun ottamatta talot jouduttiin perustamaan m paaluilla ja pohjavesi oli lähellä maanpintaa. 16

19 Joillakin tonteilla jouduttiin painumien torjumiseksi myös pihojen maapohjaa stabiloimaan tai keventämään kevytsoralla. Pihojen tasauksessa pyrittiin kustannusten säästämiseksi välttämään täyttöjä ja maamassojen poiskuljettamista, mikä oli samalla ekokriteerien mukaista. Maaperän vaikutukset jouduttiin sisällyttämään asuntojen hintaan, mikä vähensi mahdollisuuksia investoida ekologiseen koerakentamiseen. Kaupunki tuli vastaan alentamalla tonttiensa vuokraa, mikä pienentää jonkin verran asumiskustannuksia. Koerakentamisen rahoitukseen kehitettiin rahoitusmuotoja Tavanomaisesta poikkeava rakentaminen, sitovat ekokriteerien vaatimukset mm. energian säästöstä sekä EU-hankkeiden omarahoitusosuus nostivat väistämättä investointikustannuksia ja asuntojen hintaa. Lähtökohtana kuitenkin oli, että koerakentamishankkeissakin käytetään jo totuttuja rahoitusvälineitä. Ympäristöministeriön ja Tekesin ideoima tutkimus- ja tuotekehitysavustus kestävän kehityksen mukaiseen koerakentamiseen vuosille oli hankkeille suureksi avuksi. Ohjelman kokonaissummasta (24 milj. mk) suurin osa myönnettiin Eko-Viikin kiinteistöille. Valtion tukeman asuntotuotannon osalta lisäkustannusten huomioon otto oli hankalaa, koska ARAn asettamaa hintakattoa / m2 ei saanut ylittää. Neuvottelujen jälkeen Valtion Asuntorahasto kuitenkin myöntyi hyväksymään Eko-Viikin kohteissa kohtuulliset, laskelmin perustellut lisäkustannukset. Lähtökohtana oli, että lisäinvestoinnit saadaan takaisin käytön aikaisina säästöinä. Viikin kokemusten rohkaisemana vastaava käytäntö otettiin 2002 käyttöön valtion lainoittamissa kohteissa muuallakin Suomessa. Perustusten paalutusta. Hankeohjaus fokusoituu ekologiaan Eko-Viikin hankkeiden ohjauksessa käytettiin kaupungin hitas-alueella (hinta- ja laatuohjaus) sovellettua alueryhmätyöskentelyä, jossa kaupungin projektinjohtaja, kaavoittaja ja lupa-arkkitehti sekä hankkeen rakennuttaja ja pääsuunnittelija toimivat yhteistyössä jo suunnittelun alkuvaiheista lähtien. Viikissä keskeinen osa työtä liittyi tontinluovutusehtoihin sisällytetyn ekokriteeristön ja rakennustapaohjeiston huomioon ottamiseen. Kehittämishankkeissa oli suuri merkitys rakenne-, lvi- ja pihasuunnittelulla, joten ko. suunnittelijat ja kaupungin edustajat osallistuivat myös kokouksiin. Hankkeen suunnitelmat käsiteltiin yleensä 2-3 kokouksessa. Suunnittelun alkuvaiheessa käytiin läpi hankkeen alustava koerakentamisohjelma ja pimwag-tavoitteet, huonetilaohjelma ja alustavat luonnospiirustukset. Ennen rakennuslupahakemuksen jättöä alueryhmä hyväksyi osaltaan pääpii- 17

20 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % CO2 veden kulutus rakennusjäte kotitalousjäte lämmitysenergia sähköenergia primäärienergia vertailurakennus ekokriteeristön minimi Viikin korkein arvio Viikin alin arvio Eko-Viikin kohteiden suunnitteluvaiheessa saama PIMWAG-pisteytys antoi odottaa merkittävästi tavanomaisesta ekologisempaa lopputulosta. rustusluonnokset, joihin kuuluivat normaalikäytännön lisäksi mm. pihasuunnitelma, sadevesi- ja salaojasuunnitelmat, tonttikohtainen jätehuoltosuunnitelma sekä autopaikkaselvitys, jos autopaikkoja rakennetaan maksimimäärää vähemmän. Tämän lisäksi käytiin läpi hankkeen koerakentamisohjelma sekä rakennuslupa-asiakirjoihin liitettävä pimwag-ilmoitus laskelmineen ja perusteluineen. Rakennuttajan allekirjoittamassa ilmoituksessa osoitettiin, että hanke täyttää kriteerien pakolliset vaatimukset ja alueen muut erityisehdot. Pimwag-käsittelyssä käytiin läpi myös rakennuttajan esitys minimitasoa paremman ekologisen laadun perusteella myönnettävistä lisäpisteistä, joka hyväksyttiin sellaisenaan tai tarkistettuna. Seurannan myötä varsin optimistisesti laadituksi osoittautuneiden pimwag-ilmoitusten perusteella hankkeet saivat lisäpisteitä välillä 9,5-17,3, mikä kriteeristön mukaan vastaa ekologisesti erinomaista laatua. Kriteeristö teettää töitä Rakennusluvan myöntämisen jälkeen rakennusvalvontavirasto järjesti tiedonkulun edesauttamiseksi koordinointikokouksen, jossa kaikkien rakennushankkeeseen osallistuvien kanssa käytiin läpi Eko-Viikin toteuttamiselle asetetut erityisvaatimukset. Hankkeen valmistuttua rakennuttajan tuli vielä toimittaa alueryhmälle selvitys rakennusvaiheessa mahdollisesti tulleista muutoksista ja tiedot rakennusjätteen määristä. Alueryhmätyöskentely koettiin luontevaksi tavaksi antaa riittävän varhaisessa vaiheessa palautetta suunnittelijoille varsinaista rakennuslupavaihetta silmällä pitäen. Erityissuunnitelmien ja laskelmien läpikäynnillä oli käsittelyssä varsin suuri osuus, mihin suunnittelijapalautteen mukaan ei aina ollut varauduttu. Osoittautui myös, että kilpailuvaiheessa käytetyt energiankulutuksen ja päästöjen laskentaan kehitetyt ohjelmat soveltuivat varsin huonosti luonnossuunnitteluvaiheeseen. Pian luovuttiinkin edellyttämästä laskelmia rakennusmateriaalien tuotantoon liittyvästä energiankulutuksesta ja päästöistä, koska materiaalien määristä ei luonnosvaiheessa ole riittävää riittävää tietoa. Työkalujen kehittämistä tarvitaan. Pimwag-kriteeristön käyttö suunnittelun ohjauksessa oli haastavaa ja raskasta rakennuttajille ja suunnittelijoille, mutta myös kaupungin edustajille. Se sopii Eko-Viikin tapaiseen erityiskohteeseen, mutta on liian työläs laajempaan käyttöön. Viikin myöhemmissä rakennusvaiheissa on säilytetty Eko-Viikin hankkeiden ohjauksen periaatteet ja tavoitteet, mutta käytetään suppeampaa kriteeristöä. Rakennuttajien vastuulle jäi Eko-Viikissä siirtää tieto tavoitteista ja rakennusten erityisominaisuuksista urakoitsijoille, isännöitsijöille ja asukkaille. Siinä ei seurannassa saadun palautteen mukaan aina onnistuttu toivotulla tavalla. Kansainväliset kontaktit tuovat perspektiiviä Ennen Viikkiä maassamme toteutetut ekologisen rakentamisen hankkeet olivat lähinnä yksittäisiä rakennuksia tai väljään rakennettuja ekokyliä etäällä työpaikoista ja palveluista. Viikissä pyrittiin alusta alkaen löytämään ratkaisumalleja tiiviin, kaupunkimaisen alueen suunnitteluun ja rakentamiseen. Koska Eko-Viikin alkuvaiheessa muualla Euroopassa oltiin meitä edellä, pyrittiin projektissa aktiivisesti luomaan kontakteja ulkomaisiin vastaaviin kohteisiin. Kontaktit johtivat myös yhteisiin projekteihin, joiden kautta saatiin lisärahoitusta Viikin kehityshankkeille kotimaisen niukan avun jatkeeksi. Rahoitusta saatiin mm. kolmeen 18

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Maankäytön suunnittelu CO 2 e-päästövähennysten ohjauskeinona Päästölaskentamalli

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Kommenttipuheenvuoro DI Mikko Juvonen 30.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Teknistaloudellinen toimisto Kaavan suunnitteluprosessi SUUNNIT-

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE 13.1.2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 1 SISÄLLYS Taustaa Kokonaisratkaisu O-energiapilotti Aurinkoaita 13. 1. 2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 2 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto 09.01.2013 Kaupunki sai etuosto-oikeudella 1,5 vuotta sitten,

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kivistön koulun alueen Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Kilpailun aikataulu ja kilpailua koskevat kysymykset

Kivistön koulun alueen Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Kilpailun aikataulu ja kilpailua koskevat kysymykset Kivistön koulun alueen Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu Kilpailun aikataulu ja kilpailua koskevat kysymykset Gilbert Koskela projektijohtaja 30.11.2016 Aikataulu 30.11.2016 kilpailun esittelytilaisuus

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne HANKESELOSTUS HASO GUNILLA hnro () 7302527 20.03.3 HASO GUNILLA Luonnokset 20.3.203 Sijainti 49046 / 3 Gunillantie 23 00870 Helsinki Tontti Tontti on Koirasaarentien, Gunillantien ja Lorentzinkallion rajaamassa

Lisätiedot

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA

KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA 18.00 Tilaisuuden avaus Saako naapurin tontille rakentaa? Entä omalle?. Marjatta Välimaa / Tammela 2.0 yhteistyöryhmä ja as.oy Tapionkatu 18 Hyödynnä täydennysrakentamisen

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kiertotaloustalo. VAETS-seminaari 20.1.2016. Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kiertotaloustalo VAETS-seminaari 20.1.2016 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Rakentamisen ylikulutukseen pitää puuttua Maailman ylikulutuspäivä = ajankohta, jolloin globaali kulutus ylittää vuotuisen uusiutuvien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Sisäilmastoseminaari 17.3.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50% alemmat

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

esite päivitetty

esite päivitetty esite päivitetty 10.7.2013 VUOKRATTAVAT P- JA PL- TONTIT PÄIVÄKOTITARKOITUKSIIIN Metsokangankaan ja Ritaharjun kaupunginosista Kiinteistö Pinta-ala [m²] Rakennuso Käyttötark ikeus [km²] oitus Vuosivuokra

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 Keskustan kaavoituskohteiden k id yleisötilaisuus i 4.6.2014 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio gsm 050 387 8708 marja.mustakallio@lahti.fimustakallio@lahti

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1244-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL 2015-002929 26.4.2016 KÖYDENPUNOJANKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 236 11.12.2013. 236 Asianro 2479/10.02.03/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 236 11.12.2013. 236 Asianro 2479/10.02.03/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (1) 236 Asianro 2479/10.02.03/2012 Asemakaavan muutosehdotus / Puijonlaakson etelärinne / Puijonlaakso 12-73 tontit 1...9 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot