Eko-Viikki. Tavoitteet, toteutus ja tulokset HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eko-Viikki. Tavoitteet, toteutus ja tulokset HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ"

Transkriptio

1

2

3 Eko-Viikki Tavoitteet, toteutus ja tulokset HELSINGIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Teksti ja toimitus Harri Hakaste Ympäristöministeriö Riitta Jalkanen Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto Aila Korpivaara Ympäristöministeriö Heikki Rinne Helsingin talous- ja suunnittelukeskus Markku Siiskonen Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto Taitto Gekko/Kristina Kölhi Asukashaastattelutekstit Sanna Ahonen ISBN Paino Dark Oy, Vantaa, 2004

4 Esipuhe Lukijalle Eko-Viikki tavoitteet, toteutus ja tulokset on julkaisu ensimmäisestä suomalaisesta ekologisin tavoittein toteutetusta asuinalueesta. Sen lisäksi, että Eko-Viikki on Helsingin asuntoalue, se on myös mittava ja kansainvälisesti tunnettu kehittämishanke. Julkaisu kertoo Eko-Viikin hankkeen tavoitteista, suunnitteluprosessista, käytännön toteutuksesta sekä rakennusten käytöstä muutaman vuoden ajalta. Monipuolinen yhteistyö eri tahojen kesken, kunnianhimoiset tavoitteet, ainutlaatuiset kriteerit, lukuisat yksittäiset kehityshankkeet, rakennushankkeiden ohjauskeinot sekä pitkäaikainen rakennusten käytön seuranta on myös dokumentoitu julkaisuun. Viikki on asuinalueena ja käytännön rakentamisen foorumina tarjonnut mahdollisuuden tehdä soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä välittömästi testata ekologisia ratkaisuja käytännössä. Kymmenen vuoden mittaisesta kehittämishankkeesta ja sen tuloksista on syytä käydä keskustelua, ottaa oppia sekä siirtää parhaat sovellutukset rakentamisen yleiseen käytäntöön. Eko-Viikki on vuosituhannen vaihteen kansainvälisesti tunnetuin asuntorakentamiskohde Suomessa. Se ja muu ekologisesti kestävän rakentamisen parissa tehty kehittämistyö on edesauttanut myös suomalaisia tutkijoita, suunnittelijoita, viranomaisia sekä rakennusja kiinteistöalan muita toimijoita aktiiviseen kansainväliseen yhteistyöhön. Kirjan tekijät

5 Sisältö 1 ESIPUHE 2 TAVOITTEET JA TOTEUTUS 4 KOHTEITA JA KEHITYSHANKKEITA Asuntokohteiden kirjo Ekologisia teemoja asuntorakentamisessa Ekotavoitteita myös palveluissa Ekologista kunnallistekniikkaa ja puistorakentamista Ekologisia rakennushankkeita muualla Viikissä TULOKSET 32 Rakennettu ympäristö Viherympäristö Luonnonvarat Päästöt Sosiaalinen ympäristö TÄSTÄ ETEENPÄIN? 44 4 LIITE: Toimijoita, tapahtumia ja tietoa 48

6 Tavoitteet ja toteutus 1 Ekologisessa yhdyskunnassa materiaalin kierto kehitetään mahdollisimman suljetuksi ja luontoa säästäväksi. Energia saadaan esim. aurinko- tai tuulienergiasta ja muista uusiutuvista energialähteistä. Liikennetarve minimoidaan ja uusia liikennemuotoja kehitetään. Yhdyskunnan toiminnallinen optimikoko on n asukasta. Väljästi sijoitetut rakennukset sijaitsevat viljelymaiden ja luontokaistojen lähellä. Alueella asuu etätöitä tekeviä ihmisiä. Tavarat, ruoka ja palvelut tuotetaan itse ja liikkumistarpeet on minimoitu. Energian tuotannossa sekä tiedon ja materian siirroissa käytetään nykyaikaista tekniikkaa. Eero Paloheimon kriteerejä ekologiselle yhdyskunnalle, Eko-yhdyskuntaprojektin kokous

7 Ympäristöbuumi valtaa rakennus- ja kiinteistöalan Yleinen tietoisuus ekologisista ongelmista nousi maassamme 1990-luvun alkuvuosina. Brundtlandin komissio oli v määritellyt kestävän kehityksen käsitteen, ja ekologinen kestävyys nousi merkittäväksi tavoitteeksi myös maankäytössä ja rakentamisessa. Tämä näkyi Suomessa esim. vuoden 1990 rakennuslain muutoksessa, johon sisällytettiin kestävän kehityksen tavoitteet. Kestävään kehitykseen kohdistui valtavasti kiinnostusta ja kehittämisintoa. Usko siihen, että teknologiaa ja menetelmiä kehittämällä saadaan aikaan ympäristömyötäisempiä rakennuksia ja ympäristöjä, oli vahva. Esimerkkiä haettiin mm. muista Pohjoismaista ja Saksasta. Käynnistettiin tutkimusohjelmia, joilla pyrittiin selvittämään, mitä kestävä kehitys yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa tarkoittaa. Tällaisia olivat Kestävän kehityksen tutkimusohjelma ja Ekologisen rakentamisen tutkimusohjelma (Suomen Akatemia). Ruotsalaiset ekokylät, kuten kuvan Tuggelite Karlstadin lähellä, toimivat 1990-luvulla esimerkkeinä suomalaiselle ekorakentamiselle. JOHTORYHMÄ PROJEKTIRYHMÄ ASIANTUNTIJAPANEELI Teoriasta käytäntöön Tutkimustiedon tuottamisen ja kehityshankkeiden ohella syntyi tarve testata ekologisia periaatteita konkreettisissa suunnittelu- ja rakennushankkeissa. Ympäristöministeriön ja Suomen Arkkitehtiliiton keskustelut käytännön rakentamiseen tähtäävän projektin synnyttivät arkkitehtiliiton koordinoiman Eko-yhdyskuntaprojektin vuoden vaihteessa Projektia koordinoimaan perustettiin säännöllisesti kokoontuva projektiryhmä sekä sidosryhmien edustajista koostuva johtoryhmä. Ripeästi työhön pureutunut projekti lähestyi tammikuussa 1994 useita kuntia kirjeellä, jossa tiedusteltiin kiinnostusta ekologiseen koerakentamiseen. Uudisrakentamisen osalta saatiin ehdotus 16 alueesta eri puolilta maata. Näistä valittiin neljä parhaiten kriteerit (saavutettavuus, sopiva laajuus ja toteutusaikataulu jne.) täyttävää kohdetta, jotka olivat Helsingin Viikki, osa Espoon Leppävaaraa, Järvenpään Ainola sekä Tuusulan Anttila. Jatkoneuvotteluissa kallistuttiin Viikin kannalle, koska sen katsottiin olevan projektin kannalta riittävän urbaani. Lisäksi se liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on helposti julkisin liikennevälinein saavutettavissa. Viikin kaavoitus oli riittävän avoimessa vaiheessa ja alueelle kaavaillut ekologiset lähtökohdat ja muu toiminta tuki projektin tavoitteita. ERILLISET TYÖRYHMÄT KILPAILU- TYÖRYHMÄ LIIKENNE- TYÖRYHMÄ Eko-yhdyskuntaprojektin organisaatio- ja toimintakaavio TOTEUTUS- TYÖRYHMÄ jne. YHTEISTYÖPROJEKTIT YM- PROJEKTIT KTM- PROJEKTIT Eko-yhdyskuntaprojektin logo TEKES- PROJEKTIT EKOPOLIS LIIKENNE- PROJEKTIT JNE 5

8 Viikin aluetta ennen asuntorakentamista. Etualalla Helsingin yliopiston Viikin koetila, taustalla ekoalueen tuleva sijainti. Viikin sijainti Viikissä näyttävät puitteet ja uraauurtava kaavoitus Viikin osayleiskaavatyö oli käynnistynyt v. 1989, jolloin 8 km päässä Helsingin keskustasta sijaitseva suunnittelualue oli lähes rakentamaton. Viikin vaikuttava maisema käsittää kulttuurihistoriallisesti arvokkaat peltoalueet, niitä reunustavat metsäiset kalliot sekä laajan mereen rajautuvan Viikki Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen. Osayleiskaavan lähtökohtana oli Helsingin ylipiston biotieteisiin ja bioteknologiaan keskittyvän kampusalueen laajentaminen sekä laajan uuden asuinalueen kytkeminen tiedepuiston yhteyteen alueen luonto- ja kulttuuriarvot säilyttäen. Kaavassa varauduttiin asukkaaseen ja 6000 työpaikkaan. Viikin osayleiskaavatyöhön liittyi Suomen ensimmäinen laaja kaavoitusta koskeva ympäristövaikutusselvitys, jonka toimenpidesuositusten seurauksena mm. rakentamisalueita siirrettiin kauemmaksi luonnonsuojelualueesta. Julkinen keskustelu maankäytön ja rakentamisen ekologiasta oli kaavatyön aikana vilkasta, ja Viikissä nähtiin potentiaalia ympäristötietoisen rakentamisen kokeiluun. Tätä profiilia tuki alueella sijaitseva bio- ja ympäristötieteisiin keskittyvä yliopistokampus sekä luonnonsuojelualueen läheisyys. Jo v teetetyssä osayleiskaavaluonnokseen liittyvässä selvityksessä oli maininta Viikistä mahdollisena ympäristötietoisen rakentamisen koealueena. Alueen ekologinen profiili kypsyi suunnittelun myötä, ja osayleiskaavaehdotukseen sisältyi työohjelma ekologisten periaatteiden soveltamisesta Viikin suunnittelussa ja toteutuksessa. 6

9 Ekologisista lähtökohdista huolimatta Viikin kaavoituksesta ja rakentamisesta kuului julkisuudessa myös epäileviä ja vastustaviakin äänenpainoja, liittyen etenkin rakentamisen sijoittumiseen luonnonsuojelualueen läheisyyteen. Vastustajien mielestä Viikkiin kaavailtu asukasmäärä ei voisi olla vaikuttamatta kielteisesti alueen luontoarvoihin. Osayleiskaava kuitenkin hyväksyttiin keväällä Viikin osayleiskaava Yhteistyö ja ohjelmat kehyksenä kehitystyölle Viikin kytkemisestä Eko-yhdyskuntaprojektin pilottialueeksi päätettiin elokuussa Samaan aikaan alettiin kerätä projektin ympärille alan toimijoista koostuvaa laaja-alaista verkostoa, jonka sitouttaminen varmistaisi hankkeen tavoitteiden toteutumista. Välttämättömänä kehityspilarina tuli mukaan Teknologian kehittämiskeskus Tekes jo alkuvuodesta Sittemmin Eko-yhdyskuntaprojekti kytkettiin osaksi Tekes:in Rakentamisen ympäristöteknologia-ohjelmaa (RYM), jonka puitteissa toteutetut kehityshankkeet merkittävällä tavalla muokkasivat ekologisia periaatteita konkretian suuntaan. Valtiovallan taholla käynnistettiin v ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma, joka tarjosi sateenvarjon jo käynnistyneille hankkeille sekä kehyksen täydentäville hankkeille. Ohjelma sisälsi 20 laajasti rakennusekologian kenttään sijoittuvaa toimenpidettä, joista useat kytkeytyivät Viikkiin ja siellä toteutettaviin kohteisiin. Iso osa ohjelman tavoitteista toteutui myös Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto Raklin koordinoiman laajan ProGresS ohjelman kautta, joka kokosi yhteen keskeisimmät kiinteistöjen omis- Helsingin päättäjät saivat Viikki-projektin alkuvaiheissa ympäristönsuojelijoilta postia 7

10 taja- ja kehittäjätahot ja toimi eräänlaisena yhdessä oppimisen ja kehittämisen foorumina. Valitettavasti Viikin kokeilukenttä ei tullut ProGresSissa juurikaan käyttöön, koska hanke painottui ensisijaisesti julkis- ja toimitilarakentamiseen eikä asuntorakentamiseen. Alkuaikoina ekologisen kestävyyden edistäminen rakennusalalla oli laaja-alaista yhteistyötä. Kaikki olivat noviiseja. Kansainvälistäkin huomiota saaneet kehitysohjelmat paaluttivat sen periaatteen, että ekologisesti kestävää rakentamista ohjataan ensisijaisesti vapaaehtoisin toimin ja kehittämishankkeiden avulla. Koettiin oikeaksi hankkia mahdollisimman monipuolista kokemusta erilaisista ratkaisuista tilanteessa, jossa ympäristövaikutuksista oli vielä melko vähän tietoa. Uskottiin, että on nopeastikin kehitettävissä rakennusliikkeiden tai kiinteistönomistajien omia ekologisia konsepteja. Uskottiin myös, että markkinoille tulee pian vaativia ympäristötietoisia kuluttajia, jotka näitä konsepteja tilaavat. Toisaalta rakennusalalla on esimerkillisillä toimijoilla ja niiden ratkaisuilla aina ollut vaikutusta uusien menettelyjen vakiintumisessa. Matalan profiilin talous Alusta lähtien oli vallalla myös näkemys, että ekologisuuden tulee olla myös liiketaloudellisesti kannattavaa mutta taloudellista myös asukkaille ja kiinteistöjä käyttäville. Tuolloin kuitenkaan laman jäljiltä ei vielä uskottu, että ekologisuudesta on saatavissa lisäarvoa, josta oltaisiin myös halukkaita maksamaan. Pyrkimys kohtuulliseen hintatasoon oli tuolloin yhteinen. Ei haluttu luoda mielikuvaa, että ekologinen on jotenkin kalliimpaa kuin epäekologinen. Koerakentamiseen pyrittiin saamaan rahoitusta niin ympäristöministeriön kuin Tekesinkin budjetin kautta. Alkuun kaavaillun koerakentamisavustusjärjestelmän sijaan päädyttiin kanavoimaan taloudellinen tuki tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kautta, joka Ympäristöministeriön ja Tekesin kehittämänä toteutui vuosiksi Avustuksella pyrittiin innostamaan kiinteistöjen omistajia käyttämään ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Avustukset olivat vaatimattomia verrattuna monissa muissa maissa samaan aikaan käytössä olleisiin tukiin. Vaikeudet väliaikaisenkaan tukijärjestelmän aikaansaamiseksi johtuivat yleisestä epäluulosta investointiin liittyvään tukeen. Tuen arveltiin vääristävän kilpailua ja ohjautuvan hintoihin. Toisaalta pienten tukien hallinnointi koettiin mm. Tekesissä työlääksi ja kalliiksi. Alan toimijat olivat kuitenkin aktiivisia. Lähes kaikki rakennusliikkeet kehittivät omia elinkaarilaskentamallejaan ja rakentamisen ohjausmenetelmiä. Samaan aikaan rakennusja kiinteistöalan järjestöissä oli käynnissä mm. rakennustoiminnan ympäristöjohtamisen ja työmaan jätehuollon järjestämisen kehittämishankkeita, joita kehitettiin ja testattiin mm. Viikin työmailla. Asemakaavakilpailu ekologiakeskustelun foorumina EKO-yhdyskuntaprojektin ensimmäinen merkittävä ulostulo julkisuuteen oli laajan yleisen aatekilpailun järjestäminen Viikkiin. Yleinen aatekilpailun käynnistyi syksyllä 1994 mittavalla seminaarilla, johon koottiin laaja asiantuntijajoukko pohtimaan kaupunkien ekologisia mahdollisuuksia ja ratkaisumalleja. Tiedonvälityksen ohella tilaisuus toimi synergiasampona, kontaktipisteenä, joka omalta osaltaan edesauttoi kilpailuohjelman peräänkuuluttamien, monialaisten asiantuntijaryhmien muodostumista. Helsingin kaupungin ja Eko-yhdyskuntaprojektin järjestämässä kilpailussa etsittiin ekologisia visioita ja periaateratkaisuja alue- ja korttelitasolla. Kilpailualueeksi rajautui suunnilleen nykyinen Eko-Viikki, Latokartanon eteläisin, lähinnä tiedepuistoa sijaitseva osa-alue. Pinta-alaltaan 23 hehtaarin suuruiselle alueelle tuli suunnitella 1700 asukkaan asuinalue ( k-m2 asuntoja) palveluineen (kaksi päiväkotia, koulu ja ruokakauppa). Kilpailussa asetettiin yleiselle tasolle muotoiltuja ekologisia tavoitteita koskien maisemaa ja lähiympäristöä, rakentamista, liikennettä, energiaa, vesihuoltoa ja jätehuoltoa. Ekologisten tavoitteiden toteuttamiseksi kilpailijoiden toivottiin muodostavan eri alojen asiantuntijoista koostuvia työryhmiä. Kilpailu herätti laajaa kiinnostusta, ja siihen saapui 91 ehdotusta. Ehdotusten arvioinnissa oli palkintolautakunnan tukena laaja-alainen asiantuntijaryhmä. Kilpailuehdotukset osoittivat, että käsitykset ekologisesta kaupungista vaihtelivat suuresti; ehdotusten joukosta löytyivät lähes kaikki kaavatyypit viime vuosisadan lopusta nykypäivään. Palkintolautakunta lausuikin, ettei yhtä oikeaa ekologisen alueen mallia ole määriteltävissä. Kilpailu tuotti kuitenkin runsaasti huolella laadittuja ehdotuksia, jotka valottivat luonnon ja rakentamisen suhdetta sekä asuinrakentamiseen liittyviä ekologisia aspekteja. Näin se täytti myös hyvin projektin tavoitteena olleen koulutuksellisen merkityksen. Kohti kestävää kaupunkia seminaari 8

11 9 Ekologisen kaupungin malleja; asemakaavakilpailun yläluokan satoa. Yllä Petri Laaksosen voittanut ehdotus

12 Vihersormet voittaneen valttina Kilpailun voittanut Petri Laaksosen ehdotus 60 15" Pohjoista Leveyttä lunasti paikkansa erityisesti ekologiaa toteuttavan ja omaperäisen kaupunkirakenteensa ansiosta. Sormimaiseen rakenteeseen perustuvassa suunnitelmassa rakennukset ryhmittyvät pihakatujen varsille ja vihersormet tunkeutuivat rakennettujen alueiden väliin niin, että jokainen tontti liittyy suoraan viheralueisiin. Pääosa rakennuksista suuntautuu optimaalisesti etelään. Tiivistä, reunoilta keskelle nousevaa rakennetta pidettiin edullisena tuulisuuden kannalta. Ehdotuksessa oli myös esitetty kasvillisuudesta muodostettu tuulensuojavyöhyke avoimen pellon ja rakenteen väliin. Asemakaavaluonnos laadittiin pitkälti voittaneen ehdotuksen pohjalta tekijän ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimesta, ja se hyväksyttiin vuoden 1995 lopulla. Korttelikilpailu yhteissuunnittelun edistäjänä Korttelikilpailun ehdotukset. Voittanut ehdotus Eko Teko alinna. Samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa valmisteltiin kortteli- ja rakennustason kilpailua, jonka tarkoituksena oli löytää alueen aloituskortteleiden suunnittelun pohjaksi ekotehokkaita ratkaisuja. Tavoitteet olivat kunnianhimoiset. Kilpailun tulosten pohjalta toteutettavalla koerakentamisella pyrittiin merkittävään kehitysaskeleeseen ekologisessa rakentamisessa niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin mielessä. Kilpailun kautta haluttiin löytää ekologiaan liittyviä innovaatioita ja samalla varmistaa niiden toteutuminen. Uutta oli toteuttajan kytkeminen suunnittelukilpailuun. Pohdittiin, löytäisivätkö ammattilaiset toisensa ja karsisiko menettely nuoret suunnittelijat ulkopuolelle. Päädyttiin uudentyyppiseen ilmoittautumis-kutsukilpailuun, jossa ennen kilpailuun ilmoittautumista järjestettiin yhteydenottovaihe, tarkoituksena edistää kilpailuun haluavien työryhmien muodostumista. Työryhmien tuli edustaa monipuolista ammattitaitoa, ja niillä oli oltava myös edellytykset saada esittämänsä kehityshankkeet ja koerakentaminen toteutettua. Kuhunkin ryhmään tuli kuulua arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI- ja sähkösuunnittelija, ekologiaan perehtynyt asiantuntija sekä urakoitsija. Ilmoittautumisen yhteydessä edellytettiin kuvaus keskeisistä ideoista sekä ryhmän suunnittelu- ja toteutuskonseptista. Tavoitteena oli, että toteuttajaosapuolilla olisi esittää erityinen ekologinen tuote, jonka kokeilukohteena olisi Viikki. Kilpailuun ilmoittautui 29 ryhmää, mukana suurimmat asuntorakennuttajat ja rakennusliikkeet. Kiinnostus kehittämiseen ja tarjolla oleviin tontteihin oli siis suurta. Jatkoon valittiin 6 ryhmää. Muutama muuten potentiaalinen ryhmä jäi ulkopuolelle, koska toteuttajan kyky toteuttaa hanke ei vakuuttanut. Mukaan valittujen ryhmien hankeideat kattoivat monipuolisesti rakennusekologian kentän. 10

13 Vaatimustaso korkealla Eko-Viikin kokoojakadun Tilanhoitajankaaren varteen sijoittunut kilpailualue käsitti kaksi erityyppistä suurkorttelia, joista toinen oli kerrostalovaltainen ja toinen pientalovaltainen. Asemakaavakilpailu oli opettanut, että toivottujen tulosten saamiseksi vaatimukset tuli määritellä tarkasti. Täsmällisten vaatimusten esittäminen osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi, koska käytettävissä ei tuolloin ollut ekologisuuden kriteerejä rakennushankkeelle. Kilpailijoilta edellytettiin ratkaisuperiaatteet ja perustelut ainakin seuraavista tekijöistä: päärakennusmateriaalit niiden ympäristö- ja terveysvaikutukset, energiatalous, vesihuolto, jätehuolto sekä tavanomaisesta poikkeavien ratkaisujen kustannusvaikutukset investointi- ja käyttökustannuksiin. Tärkeänä pidetyn energiatalouden osalla päätettiin käyttää kilpailuohjelman laatimisessa apuna aiheeseen perehtynyttä konsulttia. Asian uutuuden ja ongelmallisuuden vuoksi palkattiin lopulta kolme rinnakkaista konsulttia, jotka laativat energiaohjeen ja laskentaohjelmat kilpailuohjelman liitteeksi. Varsinainen kutsukilpailu käytiin maalis-heinäkuussa Kilpailulautakuntaan oli jälleen nimetty laaja ryhmä avustavia asiantuntijoita, jotka antoivat lausunnot ehdotuksista. Kaikki kilpailuehdotukset olivat toteuttamiskelpoisia mutta melko perinteisiä niin arkkitehtuurin, rakennustekniikan kuin pohjaratkaisujenkin osalta. Yhteisenä piirteenä kaikkiin ehdotuksiin sisältyi viherhuone, usein rakennuksen rungon sisään työntyvänä. Rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten vertailu ja valintojen syvällisempi perustelu oli selvästi ollut kilpailijoille vaikeaa. Energiatalouden osalla käytettyjä ekologisia keinoja olivat matalalämpöteknologia, maalämpö ja uusiutuvat energialähteet. Etenkin aurinkoenergiaa oli hyödynnetty monipuolisesti. Sähkön säästöä tavoiteltiin mm. tuuli- ja aurinkoenergialla tehostetun painovoimaisen ilmanvaihdon, puulämmitteisten yhteissaunojen ja uusien kylmäsäilytysratkaisujen avulla. Vesihuollon osalta ehdotuksista löytyi harmaavesien (pesuvesien) paikalliseen puhdistukseen ja kierrätykseen soveltuvia ratkaisuja. Korttelikilpailun voittajan, ehdotuksen Eko Teko visio kaupunkikuvasta. Korttelikilpailun ehdotuksista Eko-Viikin toteutuksen runko Lokakuussa 1996 ratkaistun kilpailun voittajaehdotuksen Eko Teko suunnitteluryhmä sai toteutettavakseen kilpailualueelta pihakatukokonaisuuden. Ehdotusten tasaisuuden ja korkean laadun ansiosta myös muille osallistuneille ryhmille myönnettiin kortteleita ja tontteja toteutettavaksi ekoalueelta. Tavoitteena oli, että kilpailuehdotusten innovatiivisia teknisiä ratkaisuja voitaisiin näin kokeilla. Monet korttelikilpailun innovaatioista jäivät lopulta toteutumatta, kuten valitettavan usein käy. Esimerkiksi voittaneeseen ehdotukseen sisältyneet ajatukset saven ja raken- 11

14 nusjätteen käytöstä välipohjissa, harmaiden vesien kierrätyksestä sekä kylmäsäilytystilojen jäähdytyksestä maaenergialla kaatuivat lopulta teknis-taloudellisiin esteisiin. Myös merkittävin materiaalitekninen innovaatio, seinärakenteeksi kehitetty lämpöbetoni, osoittautui myöhemmin toteutusvaiheessa riskialttiiksi ja hylättiin. Sen sijaan aurinkoenergian hyödyntäminen toteutui monissa hankkeissa, samoin painovoimaiseen ilmanvaihtoon liittyvät kokeilut. Rakennuksissa ja alueella varauduttiin myös tavanomaista paremmin tietoverkkoihin ja rakennusautomaatioon. Alueelle ei kuitenkaan rakennettu omaa tietoverkkoa ulkoisten operaattoreiden laajakaistayhteyksien yleistyttyä. Kriteerit asettavat riman korkealle Ari P ennanen Raimo I nkinen Joel M ajurinen Kai W artiainen Tero A altonen Juha G abrielsson Korttelikilpailulla varmistettiin, että alueelle oli tulossa ekologisesti potentiaalisia rakennushankkeita. Yksittäisten ekoinnovaatioiden ohella haluttiin kuitenkin myös varmistaa, että kaikessa alueen rakentamisessa saavutettaisiin tietty ekologisuuden taso tärkeimpien osatekijöiden osalta. Jo varhaisessa vaiheessa tiedostettiin, että alueen ekologisen profiilin pitämiseksi korkealla tarvittaisiin jonkinlainen kriteeristö. Molemmat kilpailut olivat osoittaneet myös, että ratkaisujen ekologisuuden arvioiminen ei onnistu ilman mitattavia ominaisuuksia. Tällaisia kriteerejä ei maassamme ollut käytössä, eikä ulkomaistenkaan kriteerien (BREEM,GBC) katsottu olevan suoraan sovellettavissa Suomen oloihin. Niinpä päätettiin teettää Viikkiin omat ekologiset kriteerinsä. Alan toistaiseksi vähäisen tietotaidon johdosta tehtävään soveltuvien konsulttien löytäminen oli vaikeaa. Tarjouksia pyydettiin kolmelta eri taholta, joista valittiin innovatiivisimmalta vaikuttanut professori Kai Wartiaisen työryhmä. Niin kutsuttu PIMWAG-kriteeristö (nimi tulee työryhmän jäsenten alkukirjaimista) laadittiin varsin lyhyessä ajassa kevään 1997 aikana. Se käsittää viisi tarkasteltavaa osaaluetta, saastuminen, luonnonvarojen riittävyys, terveellisyys, luonnon monimuotoisuus ja ravinto. Nämä sisältävät yhteensä 16 arvioitavaa kriteeriä, jotka pisteytettiin 0-2 hankkeen ekologisten ominaisuuksien mukaan. Lähtökohtana oli, että minimitaso tuli saavuttaa kaikissa hankkeissa jokaisen osatekijän osalta. Minimivaatimus (=0 pistettä) itsessään edusti selvästi parempaa tasoa kuin rakentamisen normaalitaso. Esimerkiksi ostettava lämmitysenergian kulutuksen minimitaso oli 105 kwh/brm2, v, mikä on 34 % vähemmän kuin normaalirakentamisessa. Kaksi pistettä saadakseen ratkaisun tuli olla jo 59 % energiataloudellisempi. Järjestelmässä määriteltiin siis ekologisuuden tasot, muttei keinoja niiden saavuttamiseksi. Näin ajateltiin saatavan suurempi kirjo erilaisia ratkaisuja. Maksimipistemäärä on 30 pistettä, mutta jo kymmenen pisteen saavuttaminen edusti kriteeristön laatijoiden mukaan ekologisesti erinomaista hanketta. Kriteeristön osatekijöille annettiin myös 12

15 PIMWAG-KRITEERISTÖ SAASTUMINEN minimitaso 1 piste 2 pistettä Hiilidioksidipäästöt 3200 kg/brm kg/brm kg/brm 2 Puhtaan veden kulutus 125 l/as,vrk 105 l/as,vrk 85 l/as,vrk Rakentamisen jäte 18 kg/brm 2 15 kg/brm 2 10 kg/brm 2 Asukasjäte 160 kg/as,a 140 kg/as,a 120 kg/as,a Ympäristömerkit Ei lisävaatimuksia Ympäristömerkki väh. 2 Ympäristömerkki usealla tuotteella tuotteella, joita käytetään tuotteella, joita käytetään merkittäviä määriä merkittäviä määriä LUONNONVARAT Primäärienergia 30 GJ/brm 2, 50 a 25 GJ/brm 2, 50 a 20 GJ/ brm 2, 50 a Lämmitysenergia 105 kwh/brm 2,a 85 kwh/brm 2,a 65 kwh/brm 2,a Sähköenergia 45 kwh/brm 2,a 40 kwh/brm 2,a 35 kwh/brm 2,a Muuntojousto ja tilojen monikäytt. Tavanomainen ratkaisu 15% asunn. muuntojoust. 15% asunnoista muuntojoustavia t. t. asumistoim. keskitetty asumistoimintoja keskitetty yhteistiloihin yhteistiloihin + rakennukseen suunniteltu monikäytt. tiloja TERVEELLISYYS Sisäilmasto S = luokka 2 S = luokka 2 S = luokka 1 P = luokka 1 P = luokka 1 P = luokka 1 M = luokka 2 M = luokka 1 M = luokka 1 väh. 2 merkitt.tuoteryhmää Kosteusriskit Tavanomainen hyvä ratk. Parempi kuin RakMK osa Innovaatioita käytetty C2 (lausunnolla v. 1997) minimitaso Melu Tavanomainen ratkaisu RakMK osa C1 muk. taso Äänieristys selvästi em. (lausunn.-97) normeja parempi Tuulettomuus ja aurinkoisuus Tavanomainen hyvä ratk. Erinomainen ratkaisu Vaihtoehtoiset asuntopohjat Tavanomainen ratkaisu 15% asunn. vaihtoehtoisia 30% asunnoista vaihtoehtoisia LUONNON MONIMUOTOISUUS Kasvivalinnat ja kasvupaikkatyypit Kasvivalinnat perustuvat Kasvillisuudelle tyypillistä Pihasuunnitelmissa on luotu määritettyyn kasvupaikka lajirunsaus ja monikerrok- uusia, luonnon monimuotoisuutta tyyppiin sellisuus lisääviä kasvupaikkatyyppejä. Kasvillisuutta on suunniteltu istuttavaksi eri lajeja sisältävinä kasviyhdyskuntina Hulevesin käsittely RakMK D1 muk. ratkaisu Sadevettä käytetään rikast. Innovatiivisia ratkaisuja ekosysteemien luomiseen ja käytetään hyödyksi esim. pihojen kasteluun RAVINTO Hyötykasvien viljely Tavanomainen ratkaisu Kolmannes istutettavista Asukkaille osoitetaan hyvät pensaista ja puista on mahdollisuudet viljellä itse tontilla hyötykasveja painoarvot. Tärkeimpinä pidettiin niitä tekijöitä, joihin Viikissä voitiin eniten vaikuttaa, kuten saastuminen. Työn aikana kaavailtiin myös järjestelmää, jossa hankkeet saisivat lisätukea (esim. Tekesiltä) suhteessa saavuttamiinsa PIM- WAG-pisteisiin, mutta tällainen järjestelmä osoittautui käytännössä mahdottomaksi toteuttaa. Ekologisten tavoitteiden työkalupakki Ilmoitettavien kulutuslukujen vertailukelpoisuuden takia kriteeristöön liitettiin myös laskentaohjelmat ostettavan lämmitysenergian kulutuksen (MotiWatti) ja hiilidioksidipäästöjen, rakennusmateriaaleihin ja rakennuksen käyttöön sitoutuvan energian (BEE ohjelma) laskentaan. PIMWAG-työryhmän mukaan Viikissä ekologista rakentamista tuli edistää neljällä tasolla, ekokriteerien minimitason, koerakentamishankkeiden, radikaalien imagorakennusten sekä seurannan avulla. Imagorakennuksia lukuun ottamatta em. keinoja käytettiinkin alueella. Alueen imagorakennukseksi kaavailtiin pitkään Eko-Viikin torin yhteyteen toteutettavaa kerhotaloa, jonka ajateltiin toimivan jonkinlaisena ekologisena ikkunana alueen asukkaille ja suurelle yleisölle, esitellen alueen hankkeita ja innovaatioita sekä energian, veden yms. kulutusta alueella. Valitettavasti rahoituksen saaminen tämänkaltaiselle hankkeelle osoittautui mahdottomaksi ja kerhotalo toteutui perinteisenä rakennuksena. 13

16 Eko-Viikin tonttien rakennuttajat, toteutusaikataulu ja asuntojen omistusmuodot Kriteeristön laatiminen v oli pioneerityö. Tehtävä jäi kompleksisuutensa vuoksi kuitenkin osittain kesken. Työn kuluessa nimittäin tutkittiin mm. kiellettyjen ja suositeltavien aineiden listausta ja luonnonvarojen käyttöä rakennusosittain, mutta ne jouduttiin jättämään kriteeristön ulkopuolelle. Menetelmä on herättänyt laajaa kiinnostusta ulkomailla. PIMWAGin kokemusten pohjalta ympäristöministeriö käynnisti Rakennusten ympäristöluokitus -hankkeen (PromisE), jossa on kehitetty astetta kattavampaa menetelmää rakennusten ympäristöominaisuuksien arviointiin. Viikissä PIMWAG osoittautui puutteistaan huolimatta keskeiseksi keinoksi rakentamisen ohjaamisessa ekologiseen suuntaan. Tontinluovutusehdot keskeisessä roolissa Kaikille kutsukilpailuun osallistuneille päätettiin siis tarjota mahdollisuus toteuttaa hankkeensa Eko-Viikissä. Noin kolmasosa tonttialueesta kuului kuitenkin maanvaihtosopimuksen mukaan valtiolle omistusasuntotuotantoon, joten ennen tontinluovutuksia piti sopia tonttien jaosta kaupungin ja valtion kesken. Neuvottelujen, yhteisen varaussuunnitelman ja tarjouskyselyn jälkeen Valtion kiinteistölaitos myi tonttinsa rakennuttajille. Tämän jälkeen kaupunki varasi omat tonttinsa niin, että kokonaisuus oli tavoitteen mukainen. Lisäksi kaupunki varasi kaksi tonttia kutsukilpailun ulkopuolelta tulleille ekologisille kehittämishankkeille. Tontinvarausehdoista muodostui ehkä merkittävin Viikin ympäristölaatua edistävä väline. Niiden keskeinen ehto oli, että rakennusten tuli täyttää laadittujen ekokriteerien minimivaatimukset. Lisäksi kuhunkin hankkeeseen tuli sisältyä ekologista koerakentamista, tontinvaraajien tuli noudattaa alueen rakentamistapamääräyksiä sekä osallistua ekorakentamisen tulosten seurantaan, esittelyyn ja tiedottamiseen. Korttelikilpailuun osallistuneiden lähtökohtana tuli olla kilpailussa esitetyt suunnitelmat ja ekologiset innovaatiot. Korkeasta vaatimustasosta huolimatta osoittautui rakennuttajien kiinnostus alueelle suureksi. Tontinvarausvaiheessa määrittyi myös asuntojen hallintamuoto. Noin puolet asunnoista varattiin omistusasumiseen sekä neljäsosat vuokra- ja asumisoikeusasumiseen. Omistusasuntojen tavanomaista suurempi osuus selittyy valtion kanssa tehdystä sopimuksesta sekä kutsukilpailussa menestyneiden rakennuttajien asuntotuotantorakenteesta. Arveltiin myös, että ekokriteerien täyttämisen ja koerakentamisen vaatimat lisäinvestoinnit oli helpompi toteuttaa vapaarahoitteisten omistusasuntojen kuin valtion tukeman asuntotuotannon kohteissa. Luontovaikutusselvitys näyttää vihreää Korttelikilpailun jälkeen asemakaavaluonnosta tarkistettiin siten, että se soveltui kilpailuehdotusten toteuttamiseen tontinvarausten mukaan. Asemakaavan laatimisen yhteydessä tehtiin myös ekoalueen luontovaikutusselvitys. Siinä todettiin, että vaikka rakentamisen seurauksena peltoalue supistuu ja alueen maisemakuva muuttuu, tuo Viikinojan kunnostaminen luonnonmukaista jäljitteleväksi puroksi alueelle uusia biotooppeja. Myös tehoviljeltyjen peltojen muuttaminen niityiksi tai palstaviljelyalueeksi parantaisi linnuston elinmahdollisuuksia alueella. Vihersormien arvioitiin 14

17 Ekologisen asuinalueen asemakaava oikein toteutettuina kehittyvän lajistollisesti monipuolisiksi urbaaneiksi elinympäristöiksi. Paikoitus ja hulevedet asemakaavan ekopainopisteenä Rakentamiselle ei asemakaavassa sisällytetty erityisiä ekologisia vaatimuksia, koska se ei tuntunut luontevalta. Rakentamistapamääräyksiä ja tontinluovutusehtoja pidettiin joustavampina ohjausvälineenä. Sen sijaan piha-alueiden maankäytön ekologian edistämiseksi otettiin asemakaavassa välineiksi autopaikkanormi ja hulevesien käsittely. Autopaikkojen osalla asemakaava edellyttää tonteilla vain puolet tavanomaisesta autopaikkamäärästä (esim. pientaloissa normi min 1 ap/160 kem2, max 1 ap/80 kem2). Tavoitteena oli, että autopaikat voitaisiin myydä asunnoista irrallaan ja siten kohdistaa niiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset niitä tarvitseville. Pysäköinnin laajennusvaraus tuli kuitenkin osoittaa rakennuslupa-asiakirjoissa. Hulevesien osalla asemakaavaan sisällytettiin määräys, jonka mukaan tulee rakenteellisin ja muin toimenpitein mahdollisimman suuressa määrin hidastaa sade-, sulamisja kattovesien virtausta sekä imeyttää vedet maaperään. Tällä pyrittiin pitämään luonnonsuojelualueelle virtaavat hulevedet mahdollisimman puhtaina ja parantamaan kasvillisuuden elinmahdollisuuksia. Ekoalueen asemakaavaehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä Sitä täydentävät rakentamistapamääräykset ja julkisten tilojen yleissuunnitelma hyväksyttiin seuraavana kesänä. Määräyksiin sisältyivät myös alueen ekokriteerit, jotka näin tulivat ohjaamaan myös valtion luovuttamien tonttien rakentamista. Osa rakentamistapamääräyksistä annettiin sitovina Helsingin silloisen rakennusjärjestyksen pohjalta, osa ohjeellisina periaatteina tonttien ja yleisten alueiden suunnittelusta. Sitovien määräysten noudattaminen tuli osoittaa rakennuslupa-asiakirjoissa. Asuntohankkeisiin konkreettisesti vaikuttavia sitovia määräyksiä oli runsaasti. Sellaisia olivat vaatimus viherhuoneiden tai lasitettujen parvekkeiden käytöstä, pihojen ja vihersormien suunnitteluperiaatteet sekä tekniset määräykset jätehuollosta, pohjarakentamisesta ja kuivatusvesien hallinnasta. Ryhmärakentamishankkeet täydentävät rakennuttajakirjon Eko-Viikin kaakkoiskulmassa, Versokujan päässä sijaitsevat kuusi tonttia varattiin 3-5 perheen asukasryhmien omille hankkeille syksyllä 1999 järjestetyn tontinluovutuskilpailun perusteella. Hakijaryhmien tuli esittää luonnossuunnitelmat rakentamisesta ja ekologisen rakentamisen tavoitteensa. Kuusitoista tullutta hakemusta arvioitiin suunnitelmien laadun ja ekologisten ideoiden perusteella suunnilleen samanarvoisiin ryhmiin, joiden sisällä arvottiin tonttien valintajärjestys. Kaikkiin alueelle valikoituneisiin ryhmiin sisältyi ainakin yksi rakentamisen ammattilainen. Ryhmärakentamishankkeet sisälsivät monia mielenkiintoisia kehittämisideoita, jotka luontevasti täydensivät muun Eko-Viikin teollisen rakentamisen menetelmiä. Tällaisia olivat mm luonnonmukainen matalaenergiarakentaminen, esi- 15

18 lämmitetty painovoimainen ilmanvaihto, puupellettilämmitys, maalämpö, asumisen ja työn yhdistäminen sekä hirsirunkoinen rivitalo. Rakennussuunnittelu ja toteutus ripeästi käyntiin Ryhmärakentamistontteja rakennusvaiheessa Ekoalueen kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin syksyllä 1998 heti, kun asemakaava oli lainvoimainen. Asuntohankkeiden suunnittelu käynnistyi laajalla rintamalla, mukana lähes kaikki suurimmat asuntorakennuttajat. Ensimmäisen asuntohankkeen (ATT/SUNH) rakentaminen käynnistyi keväällä Saman vuoden lopulla oli jo puolet alueen asunnoista rakenteilla. Alussa vapaarahoitteisten kohteiden asunnot myytiin nopeasti, Eko-Viikki oli ollut paljon julkisuudessa ja asuntoja selvästikin odotettiin markkinoille. Alkuryntäyksen jälkeen asuntojen kysyntä tasaantui. Viimeinen pienkerrostalo/rivitalohanke valmistuu alkusyksystä Kohteiden rakentamisessa oli käytössä eri urakkamuotoja. Osa toteutettiin perustajaurakointina, osa urakkatarjousten perusteella. Myös neuvottelu-urakkaa käytettiin jos hankkeeseen sisältyi rakennusliikkeen kehittämispanosta. Perustamisolosuhteet kustannuslisänä Alueen rakentamisolosuhteet olivat vaikeat. Länsireunan mäenrinnettä lukuun ottamatta talot jouduttiin perustamaan m paaluilla ja pohjavesi oli lähellä maanpintaa. 16

19 Joillakin tonteilla jouduttiin painumien torjumiseksi myös pihojen maapohjaa stabiloimaan tai keventämään kevytsoralla. Pihojen tasauksessa pyrittiin kustannusten säästämiseksi välttämään täyttöjä ja maamassojen poiskuljettamista, mikä oli samalla ekokriteerien mukaista. Maaperän vaikutukset jouduttiin sisällyttämään asuntojen hintaan, mikä vähensi mahdollisuuksia investoida ekologiseen koerakentamiseen. Kaupunki tuli vastaan alentamalla tonttiensa vuokraa, mikä pienentää jonkin verran asumiskustannuksia. Koerakentamisen rahoitukseen kehitettiin rahoitusmuotoja Tavanomaisesta poikkeava rakentaminen, sitovat ekokriteerien vaatimukset mm. energian säästöstä sekä EU-hankkeiden omarahoitusosuus nostivat väistämättä investointikustannuksia ja asuntojen hintaa. Lähtökohtana kuitenkin oli, että koerakentamishankkeissakin käytetään jo totuttuja rahoitusvälineitä. Ympäristöministeriön ja Tekesin ideoima tutkimus- ja tuotekehitysavustus kestävän kehityksen mukaiseen koerakentamiseen vuosille oli hankkeille suureksi avuksi. Ohjelman kokonaissummasta (24 milj. mk) suurin osa myönnettiin Eko-Viikin kiinteistöille. Valtion tukeman asuntotuotannon osalta lisäkustannusten huomioon otto oli hankalaa, koska ARAn asettamaa hintakattoa / m2 ei saanut ylittää. Neuvottelujen jälkeen Valtion Asuntorahasto kuitenkin myöntyi hyväksymään Eko-Viikin kohteissa kohtuulliset, laskelmin perustellut lisäkustannukset. Lähtökohtana oli, että lisäinvestoinnit saadaan takaisin käytön aikaisina säästöinä. Viikin kokemusten rohkaisemana vastaava käytäntö otettiin 2002 käyttöön valtion lainoittamissa kohteissa muuallakin Suomessa. Perustusten paalutusta. Hankeohjaus fokusoituu ekologiaan Eko-Viikin hankkeiden ohjauksessa käytettiin kaupungin hitas-alueella (hinta- ja laatuohjaus) sovellettua alueryhmätyöskentelyä, jossa kaupungin projektinjohtaja, kaavoittaja ja lupa-arkkitehti sekä hankkeen rakennuttaja ja pääsuunnittelija toimivat yhteistyössä jo suunnittelun alkuvaiheista lähtien. Viikissä keskeinen osa työtä liittyi tontinluovutusehtoihin sisällytetyn ekokriteeristön ja rakennustapaohjeiston huomioon ottamiseen. Kehittämishankkeissa oli suuri merkitys rakenne-, lvi- ja pihasuunnittelulla, joten ko. suunnittelijat ja kaupungin edustajat osallistuivat myös kokouksiin. Hankkeen suunnitelmat käsiteltiin yleensä 2-3 kokouksessa. Suunnittelun alkuvaiheessa käytiin läpi hankkeen alustava koerakentamisohjelma ja pimwag-tavoitteet, huonetilaohjelma ja alustavat luonnospiirustukset. Ennen rakennuslupahakemuksen jättöä alueryhmä hyväksyi osaltaan pääpii- 17

20 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % CO2 veden kulutus rakennusjäte kotitalousjäte lämmitysenergia sähköenergia primäärienergia vertailurakennus ekokriteeristön minimi Viikin korkein arvio Viikin alin arvio Eko-Viikin kohteiden suunnitteluvaiheessa saama PIMWAG-pisteytys antoi odottaa merkittävästi tavanomaisesta ekologisempaa lopputulosta. rustusluonnokset, joihin kuuluivat normaalikäytännön lisäksi mm. pihasuunnitelma, sadevesi- ja salaojasuunnitelmat, tonttikohtainen jätehuoltosuunnitelma sekä autopaikkaselvitys, jos autopaikkoja rakennetaan maksimimäärää vähemmän. Tämän lisäksi käytiin läpi hankkeen koerakentamisohjelma sekä rakennuslupa-asiakirjoihin liitettävä pimwag-ilmoitus laskelmineen ja perusteluineen. Rakennuttajan allekirjoittamassa ilmoituksessa osoitettiin, että hanke täyttää kriteerien pakolliset vaatimukset ja alueen muut erityisehdot. Pimwag-käsittelyssä käytiin läpi myös rakennuttajan esitys minimitasoa paremman ekologisen laadun perusteella myönnettävistä lisäpisteistä, joka hyväksyttiin sellaisenaan tai tarkistettuna. Seurannan myötä varsin optimistisesti laadituksi osoittautuneiden pimwag-ilmoitusten perusteella hankkeet saivat lisäpisteitä välillä 9,5-17,3, mikä kriteeristön mukaan vastaa ekologisesti erinomaista laatua. Kriteeristö teettää töitä Rakennusluvan myöntämisen jälkeen rakennusvalvontavirasto järjesti tiedonkulun edesauttamiseksi koordinointikokouksen, jossa kaikkien rakennushankkeeseen osallistuvien kanssa käytiin läpi Eko-Viikin toteuttamiselle asetetut erityisvaatimukset. Hankkeen valmistuttua rakennuttajan tuli vielä toimittaa alueryhmälle selvitys rakennusvaiheessa mahdollisesti tulleista muutoksista ja tiedot rakennusjätteen määristä. Alueryhmätyöskentely koettiin luontevaksi tavaksi antaa riittävän varhaisessa vaiheessa palautetta suunnittelijoille varsinaista rakennuslupavaihetta silmällä pitäen. Erityissuunnitelmien ja laskelmien läpikäynnillä oli käsittelyssä varsin suuri osuus, mihin suunnittelijapalautteen mukaan ei aina ollut varauduttu. Osoittautui myös, että kilpailuvaiheessa käytetyt energiankulutuksen ja päästöjen laskentaan kehitetyt ohjelmat soveltuivat varsin huonosti luonnossuunnitteluvaiheeseen. Pian luovuttiinkin edellyttämästä laskelmia rakennusmateriaalien tuotantoon liittyvästä energiankulutuksesta ja päästöistä, koska materiaalien määristä ei luonnosvaiheessa ole riittävää riittävää tietoa. Työkalujen kehittämistä tarvitaan. Pimwag-kriteeristön käyttö suunnittelun ohjauksessa oli haastavaa ja raskasta rakennuttajille ja suunnittelijoille, mutta myös kaupungin edustajille. Se sopii Eko-Viikin tapaiseen erityiskohteeseen, mutta on liian työläs laajempaan käyttöön. Viikin myöhemmissä rakennusvaiheissa on säilytetty Eko-Viikin hankkeiden ohjauksen periaatteet ja tavoitteet, mutta käytetään suppeampaa kriteeristöä. Rakennuttajien vastuulle jäi Eko-Viikissä siirtää tieto tavoitteista ja rakennusten erityisominaisuuksista urakoitsijoille, isännöitsijöille ja asukkaille. Siinä ei seurannassa saadun palautteen mukaan aina onnistuttu toivotulla tavalla. Kansainväliset kontaktit tuovat perspektiiviä Ennen Viikkiä maassamme toteutetut ekologisen rakentamisen hankkeet olivat lähinnä yksittäisiä rakennuksia tai väljään rakennettuja ekokyliä etäällä työpaikoista ja palveluista. Viikissä pyrittiin alusta alkaen löytämään ratkaisumalleja tiiviin, kaupunkimaisen alueen suunnitteluun ja rakentamiseen. Koska Eko-Viikin alkuvaiheessa muualla Euroopassa oltiin meitä edellä, pyrittiin projektissa aktiivisesti luomaan kontakteja ulkomaisiin vastaaviin kohteisiin. Kontaktit johtivat myös yhteisiin projekteihin, joiden kautta saatiin lisärahoitusta Viikin kehityshankkeille kotimaisen niukan avun jatkeeksi. Rahoitusta saatiin mm. kolmeen 18

Eko-Viikki. Heikki Rinne, projektinjohtaja, DI Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus

Eko-Viikki. Heikki Rinne, projektinjohtaja, DI Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Eko-Viikki Heikki Rinne, projektinjohtaja, DI Helsingin kaupunki, talous- ja suunnittelukeskus Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Ympäristötalo Leija, Vantaa KUNINKAANKOLMIO ALUERAKENTAMISPROJEKTI

Lisätiedot

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ

HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ HONKASUON EKOTEHOKAS KAUPUNKIKYLÄ Puurakentamisen RoadShow 15.2.2012 Suvi Tyynilä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Kuninkaantammi-projekti VANTAA KUNINKAANTAMMI 5 000 asukasta PITKÄKOSKI MYYRMÄKI

Lisätiedot

Monimuotoisuus on ekologista! Ekokyliä voi olla sekä maalla että kaupungissa. Elämäntavan vai asumisen vaihtoehto? Ekoasumista maalla ja kaupungissa Pauli Välimäki 6.5.06 Ruotsalaisia ekoyhteisöjä Tuggelite

Lisätiedot

Eko-Viikki, seurantaprojektin loppuraportti

Eko-Viikki, seurantaprojektin loppuraportti Eko-Viikki, seurantaprojektin loppuraportti 1 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2004 teksti:motiva Oy/Ana Rodriguez, Petri Jaarto, Kari Vikström, Ilari Aho pohjakartta: julkaistu kaupungingeodeetin

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kaj/2 8.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 14/2013 1 (5) 2 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Kaavamääräysten kustannusvaikutusten selvittäminen

Kaavamääräysten kustannusvaikutusten selvittäminen Kaavamääräysten kustannusvaikutusten selvittäminen Sujuva maankäyttöseminaari 8.10.2015 Hadrianus Kehitys Oy 8.10.2015 1 Työn rahoittajat RAKLI ry Skanska Oy Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Vantaan

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS. 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA ASEMAKAAVOITUS 25.08.2014 Kimmo Lylykangas Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Maankäytön suunnittelu CO 2 e-päästövähennysten ohjauskeinona Päästölaskentamalli

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Mitä muuntojousto on? Yksi määritelmä: Muuntojoustavuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 PORVOO Maapolitiikka Tarjouspyyntö 15.5.2015 Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 1 1. Yleistä... 2 2. Kilpailun kohde... 4 Tontit... 4 Asemakaava ja rakennustapaohje...

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo rakentaa puusta Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Puurakentaminen on tulevaisuutta Espoon, TEM:n ja Aalto-yliopiston yhteistyösopimus. Tarkoituksena on edistää merkittävästi

Lisätiedot

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti Helsingin rakennusvalvontavirasto edellyttää pihasuunnitelman laatimista pääsääntöisesti kaikissa rakennushankkeissa.

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

832012 8.3.2012. Projektijohtaja Pertti Tamminen

832012 8.3.2012. Projektijohtaja Pertti Tamminen Puurakentamisen Roadshow Tampereella 832012 8.3.2012 Vuores Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Hervanta hi h-tech t h highhigh Asuntomessut 2012 Pikkukaupungin elämää luonnon kainalossa 5.9.2011 Isokuusi

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 35, TONTTI 7 KORSULANKATU 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 35, TONTTI 7 KORSULANKATU 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOTKAN KAUPUNKI 32. KAUPUNGINOSA HELILÄ, KORTTELI 35, TONTTI 7 KORSULANKATU 4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJEKTINUMERO 0115 12.4.2015 LARS OLSSON ARKKITEHTI KOTKAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki.

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyyntö Tietolan alueen tonttien luovutuksesta *Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyynnön sisältö Yleistä

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 11.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009 Tampere, Ratina vuonna 2000 29.5.2009 Ratina ennen 29.5.2009 Ratina vuonna 1898 ja 1960-luvun alkupuolella Ratina ennen 29.5.2009 Ratinan aatekilpailu 29.5.2009 Yleinen aatekilpailu 2.10.2000 15.2.2001

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI

RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI RAUMAN PAPINPELLON ALOITUSKORTTELI PUUPÄIVÄ 29.11.2012 Essi Käppi, arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy SUUNNITTELUALUE MODERNI PUUKAUPUNKI HANKE KOLME ARKKITEHTIDIPLOMITYÖTÄ ALUEESTA

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä

Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Aktivoidaan huomioimaan ympäristönäkökulma ja tuodaan esille parhaita käytäntöjä Avoin kaikille Rakennusten elinkaarimittarit: Elinkaaren hiilijalanjälki annetuista energia- ja materiaalitiedoista EN-15978-standardin

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Heka-Pihlajisto Hernepellontie 26 toimitusjohtaja emeritus Pentti Nurminen

Heka-Pihlajisto Hernepellontie 26 toimitusjohtaja emeritus Pentti Nurminen Laatu on hyvä työ Heka-Pihlajisto Hernepellontie 26 toimitusjohtaja emeritus Matalaenergiatalo Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT Projektipäällikkö 1 Kehittyvä kerrostalo hanke 2010 Kehittämisteema:

Lisätiedot

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto

Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Vanhan paperitehdaskiinteistön kehittäminen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto 09.01.2013 Kaupunki sai etuosto-oikeudella 1,5 vuotta sitten,

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012. Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma. jarmo.ojalainen@joensuunelli.

Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012. Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma. jarmo.ojalainen@joensuunelli. Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma jarmo.ojalainen@ Joensuun Elli Opiskelija-asuntoja joensuussa 1781 kpl Rakennuttaa ja huoltaa itse

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Rakennusten ympäristöluokitus Promise Harri Hakaste, yliarkkitehti Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto harri.hakaste@ymparisto.

Rakennusten ympäristöluokitus Promise Harri Hakaste, yliarkkitehti Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto harri.hakaste@ymparisto. Harri Hakaste, yliarkkitehti Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto harri.hakaste@ymparisto.fi Promise-ympäristöluokitus on internet-pohjainen väline, jonka avulla arvioidaan rakennuksen tai suunnitelman

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ. Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012. Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA

ERIKSSON ARKKITEHDIT OY MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ. Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012. Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Ari Tahvanainen, arkkitehti SAFA Puurakentamisen RoadShow 2012, Helsinki 15.2.2012 MYLLYPURON PUINEN KAUPUNKIKYLÄ TOIMISTOESITTELY Perustettu: 1988 (toiminta aloitettu 1979) Henkilökunta:

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT JA ALLEKIRJOITUS Hakuvaiheessa nimetään vain yksi hakija. Sopimusvaiheessa voi olla useampi sopimusosapuoli. Messutoimisto täyttää:

1. HAKIJAN TIEDOT JA ALLEKIRJOITUS Hakuvaiheessa nimetään vain yksi hakija. Sopimusvaiheessa voi olla useampi sopimusosapuoli. Messutoimisto täyttää: Hakemukset palautetaan osoitteeseen: Hyvinkään kaupunki, Asuntomessutoimisto, PL 21, Suutarinkatu 2 D, 05900 Hyvinkää. Kuoreen merkintä Asuntomessujen tonttihakemus. Hakemukset käsitellään laaturyhmässä.

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot