TUTKIMUSRAPORTTI. Kiinteistö Oy Rautakortteli Raatihuoneentori Hamina. Työ nro T Kotka Insinööri Studio Oy

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Kiinteistö Oy Rautakortteli Raatihuoneentori Hamina Työ nro T15018 Kotka Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, KOTKA, p WWW. INSINOORISTUDIO. FI

2 T15018 Tutkimusraportti 1 (9) Kiinteistö Oy Rautakortteli, Hamina SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA RAKENTEET Yleistä Alapohjarakenteet Rakennetyypit Väliseinärakenteet HAVAINNOT JA NÄYTTEET Alapohjarakenteet Mikrobinäytteet Haitta-ainekartoitus Väliseinärakenteet JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET YHTEENVETO LIITTEET... 9

3 T15018 Tutkimusraportti 2 (9) Kiinteistö Oy Rautakortteli, Hamina TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimuksen tilaaja Juha Tiitta Kiinteistö Oy Rautakortteli Fredrikinkatu Hamina Tutkijat Erik Halsas Otto Koski Yhteyshenkilö kohteessa Maaseutupäällikkö Tuula Ahonen Tutkimuksen kuvaus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä alapohjien osalta. Alapohjan kuntoa arvioitiin rakenneavauksien kautta. Samalla suoritettiin rakennustekninen katselmus, jossa kartoitettiin riskirakenteita sekä arvioitiin rakenteiden kuntoa sisä- ja ulkopuolelta silmämääräisesti. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. Tutkimusajankohta ja menetelmät Tutkimus Menetelmä/Laitteet Ajankohta Rakenneavaukset Kosteusmittaukset Mikrobit, materiaalinäytteet * laboratorioanalysoinnista vastasi Työterveyslaitos 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Kohde ja osoite Kiinteistö Oy Rautakortteli Raatihuoneentori Hamina Rakennuksen käyttötarkoitus Liike- ja toimistotila Rakentamisvuodet 1800-luvun lopulla Pintakosteudenilmaisin Tramex Moisture Encounter Suoraviljely Kasvatus, laskenta ja tunnistus * Pääasialliset rakennusmateriaalit Ulkoseinä hirsirakennetta, alapohjassa on tuulettuvaa ja maanvaraista osaa Taustaa

4 T15018 Tutkimusraportti 3 (9) Kiinteistö Oy Rautakortteli, Hamina RAKENTEET 3.1 Yleistä Käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan tiloissa on esiintynyt ajoittain poikkeavaa hajua. Haminan kaupungin terveysvalvonta on tehnyt kohteeseen tarkastuksen, jonka aikana maaseututoimiston tiloissa oli havaittu poikkeavaa hajua. Alapohjarakenteisiin rakenneavauksia tehtiin viiteen kohtaan eri tiloissa. Maaseututoimiston etuosassa on betonilaatan päältä koolattu puurakenne ns. korokepuulattia. Takaosassa, huonelinja 115, 117, 116 ja käytävä niiden edessä sekä aulatilassa 102 on maanvaraiselle betonilaatalle tehty lattia. Matkailutoimiston alapohja on pääosin vanhaa rossipohjaa lukuun ottamatta takapihan puoleista tilaa 108, jossa lattia on korjattu mineraalivillaeristeiseksi alapohjaksi. 3.2 Alapohjarakenteet Rakennetyypit Korokepuulattia maaseututoimisto, etuosa (tilat 111, 112, 113 ja 114) Rakennekerros ylhäältä alaspäin - pintamateriaali laminaattilevy ja alushuopa (solumuovia) - vanha pintamateriaali vinyylilaatta - lastulevy 23mm - vanha lattiapinnoite bitumipohjainen - kovalevy 3 mm - lattialauta 30mm (ei pontattu) - täytepohja/eristekerros koolausvälissä lämmöneristys kutterinlastua ja rakennusjätettä (muurinpuru) 300mm - bitumoitu betoninen pohjalaatta n. 60mm - täyttöhiekka/kivikko Betonilattia maaseututoimisto, takaosa ja aula (tilat 102, 115, 116 ja 117) Rakennekerros ylhäältä alaspäin - pintamateriaali laminaattilevy ja alushuopa - vanha pintamateriaali paikoin neulehuopamatto - betonilaatta keskemmällä yhteensä n 120mm (pintavalu 70 pohjavalu 40 50), reunoilla laatassa on noin (lxh) 100x300mm reunavahvistus. Valun ulkoreunalla eristeenä on ollut bitumihuopaa. - hiekkakerros n. 400 mm - täyttömaa/kivikko Tuulettuva alapohja matkailutoimisto (tilat 103, 104, 105, 106 ja 107 )

5 T15018 Tutkimusraportti 4 (9) Kiinteistö Oy Rautakortteli, Hamina Rakennekerros ylhäältä alaspäin - pintamateriaali laminaattilevy ja alushuopa - vanha pintamateriaali muovi/kumimatto - lastulevy 13mm - vanha pintamateriaali bitumipohjainen lattialevy n 2mm - pahvikerros 1-2mm - lattialauta 28mm - täytepohja/eristekerros koolausvälissä lämmöneristys kutterinlastua ja rakennusjätettä (muurinpuru) 300mm 3.3 Väliseinärakenteet Väliseinät on perustettu maaseututoimiston etuosassa betonisen pohjalaatan päälle. Takaosassa (betonilattia) kevyet väliseinät on perustettu betonilaatan päälle (lattiataso) lukuun ottamatta tilaan 117 rajoittuvaa hirsiseinää, jonka perustamistaso on n. 300 mm lattiapinnan alapuolella. Tuulettuvan alapohjan alueella väliseinärungon kantaa alapohjan hirret. 4 HAVAINNOT JA NÄYTTEET 4.1 Alapohjarakenteet Mikrobinäytteet Alapohjarakenteiden eristemateriaaleista otettiin 6 mikrobinäytettä. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysien yhteenveto on esitetty taulukossa 1. Alkuperäiset mikrobianalyysivastaukset ovat liitteinä 3 4. Taulukko 1. Materiaalinäytteiden suoraviljelyn tulokset. Näyte Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta nro 1 Lattiaeristys tsto Kuusela 27.4 min. villa Kohtalaisesti homeita ja bakteereja, niukasti viittaa vaurioon indikaattorimikrobia 2 Lattiaeristys tsto Ahonen 27.4 sahanpuru Kohtalaisesti homeita ja indikaattorimikrobeita viittaa vaurioon 3 Lattiaeristys tsto Ahonen 27.4 min. villa Runsaasti homeita yksittäinen indikaattorimikrobi vahva viite vauriosta 4 Lattiaeristys tsto Ristola 30.4 sahanpuru Niukasti homeita ja bakteereja, heikko viite vauriosta 5 Lattiaeristys tsto Malo 30.4 sahanpuru Yksittäinen mikrobi ei viittaa vaurioon 6 Lattiaeristys tsto Laine 30.4 sahanpuru Yksittäinen mikrobi ei viittaa vaurioon Korokepuulattia (ja ulkoseinän rakenne) Rakenneavaus tehtiin ulko- ja väliseinän nurkkaan.

6 T15018 Tutkimusraportti 5 (9) Kiinteistö Oy Rautakortteli, Hamina Ulkoseinien vaurioitunutta hirsirakennetta on korjattu tolpittamalla seinien alaosaa painekyllästetyllä puutavaralla. Paikalta saadun tiedon mukaan korjaustapaa on käytetty Kirkkokadun puoleisella sivulla (huoneet Ahonen Kuusela). Tolppaväleissä eristeenä oli mineraalivillaa. Rakenneliittymä alapohjan maaperään oli eristetty bitumihuopakaistaleella. Pohjalaatta oli murtunut reuna-alueella ja sahanpurua oli valunut maahan. Rakenteiden (ulkoseinän alareuna) kautta todettiin ilmavirtausta sisätiloihin päin. Korokepuulattian eristemateriaaleissa (villa ja sahanpuru) havaittiin mikrobivauriota. Materiaalinäytteitä otettaessa lattiaeristeissä aistittiin myös poikkeavaa hajua. Materiaalinäytteissä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ja mikrobeja, joiden tiedetään aiheuttavan terveyshaittaa (liite 3, näytteet 2 ja 3). Betonilaattalattia Rakenneavaus tehtiin ulkoseinän vierelle ikkunoiden väliin. Maanvaraisen betonilaatan rakenne on reunoilla massiivisempi kuin keskellä lattiaa. Reunalaatan massiiviosuus on eristetty bitumoidulla paperilla ja ohuella mineraalivillakerroksella ulkoseinähirrestä. Hirsiseinän ja betonivalun rajapinnassa havaittiin paikallista katkolaho esiintymää. Betonilaatan pohjavalun päällä oli orgaanista materiaalia. Otetussa materiaalinäytteessä havaittiin vaurioon viittaavaa mikrobikasvua (liite 3, näyte 1.). Tuulettuva alapohja Lattian kantava rakenne on tyypillinen yli satavuotiaille rakennuksille. Alimmat vuoliaishirret on asennettu kivien päälle, jolloin ryömintätila on paikoin hyvin matala. Vuoliaisten päällä on täytepohjalaudat, joiden varassa on lattian eristekerros. Pintalattia on rakennettu risteävien hirsien varaan ja/tai tukemalla lattia alimmaisiin vuoliaisiin. Lattian eristeenä on rakennusjätettä (lakaisu- ja muurausjäte) sekä kutterin-, ja/tai kursonlastuja. Eristys on vuosien kuluessa laskeutunut, osassa erityskerrosta enemmän ja osassa vähemmän, vähintään kuitenkin muutaman sentin. Rakenneavausten yhteydessä havaittiin, että painuneen eristeen ja vanhan lattialankun välisestä tilasta ilmaa virtasi huonetiloihin päin. Voimakkaimmat ilmavirtaukset olivat toimistoissa Ristola ja Malo. Rakennuksen ulkopuolella havainnoitiin alapohjan tuulettuvuutta rossipohjan osuudella. Isompia aukkoja on kolme, joista näkee alapohjan alatilaan. Tilaan ei ole mahdollista ryömiä, tilan mataluuden vuoksi. Sisäpihalla oleva tuuletusaukko on suljettu lautaovella. Ohjelmatoimiston rakenneavauskohdasta otetun näytteen perusteella (tsto Ristola) materiaalissa oli heikko viite vauriosta (liite 4 näyte 4). Näytteessä esiintyy yksittäisiä kosteusvauriolle tyypillisiä mikrobeja. Näytteen tulos on tyypillinen vanhoille, orgaanisilla eristemateriaaleilla, eristetyille alapohjille.

7 T15018 Tutkimusraportti 6 (9) Kiinteistö Oy Rautakortteli, Hamina Matkailutoimistosta (tsto Malo) ja maaseututoimistosta (tsto Laine) otetuissa materiaalinäytteissä ei havaittu viitteitä vaurioista (liite 4 näytteet 5 ja 6) Haitta-ainekartoitus Asbesti- ja PAH-materiaalinäytteiden tulosten yhteenveto on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Alkuperäiset analyysivastaukset ovat liitteinä 5 ja 6. Taulukko 2. Yhteenveto materiaalinäytteiden tuloksista asbestin osalta. Näyte Näytteenottopaikka Materiaali Tulos 1 Tsto Ahonen vinyylilaatta sis. asbestia 2 Tsto Ahonen lattiapinnoite ei ole 3 Tsto Kuusela bitumihuopa ei ole 1/2 Tsto Ristola lattiamatto/tasoite ei ole 2/2 Tsto Ristola lattiamatto ei ole Taulukko 3. PAH yhdisteet Näyte Näytteenottopaikka Materiaali Tulos Tulkinta 1 Tsto Kuusela Bitumihuopa reunoilla 2 Tsto Ahonen Bitumi (pohjalaatta) Korokepuulattia 42 mg/kg ei luokitella ongelmajätteeksi 3300 mg/kg purkujäte on ongelmajätettä työnsuorittajan suojautumisohjeet tiukemmat Korokepuulattiarakenteessa on paikoitellen asbestivinyylilaattaa, joka on toiminut aikaisemmin lattiapinnoitteena. Samassa alapohjarakenteessa pohjabetonin pinnassa on käytetty bitumisivelyä. Pohjalaatan bitumista otetussa näytteessä (liite 6 näyte 2) on hajukynnyksen ja ongelmajätteenrajan ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä. PAH-yhdisteet luokitellaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi aineiksi. Haitta-ainemateriaalit tulee huomioida purku- ja korjaustyössä. Muut tutkitut lattiamateriaalinäytteet (liite 5, sivu 1, näytteet 2 ja 3 sekä liite 5, sivu 2 näytteet 1 ja 2) eivät sisältäneet asbesti, eikä laatan reuna-alueiden bitumihuopaa (liite 6, näyte 1) luokitella ongelmajätteeksi. 4.2 Väliseinärakenteet Väliseinissä ei havaittu vaurioon viittaavia jälkiä. Rakenneavauksessa lattiatason alapuolelta lähtevän hirsiseinän alaosissa havaittiin katkolahon merkkejä, joka viittaa vanhaan vaurioon. Kantavan massiivisen hirsiväliseinän alimmat hirret ovat maapohjaan kosketuksissa. Tutkimuskohdassa maapohjan hiekka oli hienorakeista, mutta kuivaa. Riski maakosteuteen on olemassa, vaikka hiekka oli tarkastushetkellä kuivaa. Hirsiseinän alaosasta havaittiin ilman virtausta sisälle.

8 T15018 Tutkimusraportti 7 (9) Kiinteistö Oy Rautakortteli, Hamina JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Korokepuulattia Maaseututoimiston etuosan korokepuulattian koolaukset ja eristeet ovat tuulettumattomassa tilassa ja maakosteuden kanssa kosketuksissa. Tehtyjen havaintojen ja otettujen näytteiden perusteella alapohjarakenteen eristemateriaalit ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta. Pitkäaikaisen kosteusrasituksen seurauksena myös lattian puurakenne voi vaurioitua. Korokepuulattian rakenne on epätiivis, muun muassa reuna-alueilta ja patteriläpivientien kautta rakenteesta on ilmayhteys sisäilmaan. Rakenteiden kautta sisäilmaan kulkeutuvien ilmavirtausten mukana myös epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Osa korokepuulattian alueen poikkeavista hajuista voi olla peräisin pohjalaatan bitumista haihtuvista yhdisteistä. Ulkopuoliset painesuhteiden muutokset vaikuttavat vuotoilmavirtauksien voimakkuuteen. Vaurioituneista rakenteista vapautuvat epäpuhtaudet ja korokepuulattian pohjalaatan bitumista haihtuvat yhdisteet heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa terveyshaittaa tilojen käyttäjille. Lattiarakenne tulee korjata kokonaan kosteusteknisesti toimivaksi. Korjaus suositellaan tehtäväksi erillisen suunnittelun perusteella. Asbesti ja bitumi on huomioitava korjaustyössä. Asbestin purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston asetusta asbestityöstä (318/2006) annettuja määräyksiä. Betonilaattarakenne ja kantava hirsinen väliseinärakenne Maanvaraisen betonilaattalattian ja ulkoseinien liitoskohdissa alapohjarakenne on erittäin epätiivis. Epätiiveys lattian reuna-alueilla oli niin hyvin aistinvaraisesti havaittavissa, ettei merkkiainekoetta ollut syytä tehdä. Ulkoseinien ja alapohjarakenteen sekä massiiviväliseinien ja alapohjarakenteen liitoskohdissa havaittujen ilmavirtauksien mukana epäpuhtaudet voivat kulkeutua ajoittain sisälle ja näin heikentää sisäilman laatua. Ulkopuoliset painesuhteiden muutokset vaikuttavat vuotoilmavirtauksien voimakkuuteen. Kantavan massiivisen hirsiväliseinän alimmat hirret ovat maapohjaan kosketuksissa. Pitkäaikaisen kosteusrasituksen seurauksena rakenteet voivat kosteus- ja mikrobivaurioitua. Lattiarakenne tulee korjata reunoilla kosteusteknisesti toimivaksi. Kiireellisin on lattiapinnan alapuolisen hirsiseinän nostaminen lattiatasoon esim. harkkorakenteella. Korjaus suositellaan tehtäväksi erillisen suunnittelun perusteella. Tuulettuva alapohja

9 T15018 Tutkimusraportti 8 (9) Kiinteistö Oy Rautakortteli, Hamina Rossipohjalattian rakenne on epätiivis reunoilla ja läpivientien ympärillä. Rakenneavauksen yhteydessä vanhan lattialaudan poistamisen jälkeen tutkimusaukoissa havaittiin selvä ilmavirta vajonneen eristeen päältä huonetilan sisälle. Voimakkainta se oli toimistoissa Ristola ja Malo. Näin ollen lattiaeristeessä olevat epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan reuna-alueilla ja läpivientien kohdalla. Ulkopuoliset painesuhteiden muutokset vaikuttavat ilmavirtauksien voimakkuuteen. Epäpuhtaudet voivat heikentää ajoittain sisäilmanlaatua. Lattiarakenne tulee tiivistää reunoilta ja läpivientien ympäriltä. Tuuletustilan lautarakenteinen tarkastusluukku tulee korvata verkolla varustetulla tuuletuskehikolla. 6 YHTEENVETO Keskeisimmät tulokset ja suositeltavat toimenpiteet TUTKIMUKSET KESKEISIMMÄT TULOKSET SUOSITELTAVAT TOIMENPITEET Maaseutu tsto etuosa Lattianrakenteet Korokepuulattia - Lattiaeristeissä havaittiin poikkeavaa mikrobistoa. Pohjalaatan bitumissa on PAHyhdisteitä - Vanha lattiapinnoite rakenteen sisässä sisältää asbestia Rakenteiden tiiveys - Lattiarakenne on epätiivis reunoilla ja läpivientien kohdilla Maaseutu tsto takaosa ja aula Lattianrakenteet Betonilattia - Lattian sisälle pinta- ja pohjalaatan väliin on jäänyt epäpuhtauksia. Kantava väliseinän alaosassa on vaurioitumisriski Rakenteiden tiiveys - Rakenne on epätiivis reunoilla. Tuulettuvan alapohjan alueet Lattianrakenteet Puualapohja Rakenteiden tiiveys - Lattian eristeet ovat paikoin vajonneet. Eristeissä on vähän epäpuhtauksia. Alapohjan tuulettuvuus ei ole paras mahdollinen - Alapohja on epätiivis reunoilla ja läpivientien kohdilla. Ilmavirtaukset koko rakenteen läpi mahdollisia - Lattiarakenteen korjaaminen erillisen suunnitelman mukaisesti - Kreosootti ja asbesti on otettava huomioon purkutyössä - Rakenteiden korjaus erillisen suunnitelman mukaisesti - Lattiarakenteen tiivistys reunoilla ja läpivientien kohdilla - Alapohjan tuulettuvuuden parantaminen Oy Insinööri Studio

10 T15018 Tutkimusraportti 9 (9) Kiinteistö Oy Rautakortteli, Hamina Rakentamisen palvelut Erik Halsas, Rkm, RTA 7 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 4 Valokuvat Pohjapiirros rakenneavaukset ja näytteet merkitty Analyysivastaus, materiaalien mikrobit I Analyysivastaus, materiaalien mikrobit II Asbestianalyysien tulokset PAH analyysit Menetelmäkuvaukset

11

12 T15018 VALOKUVAT LIITE 2 Kiint. Oy Rautakortteli Hamina Sivu 1/3 Kuva 1.: Tsto Ahonen. Pohjalaatta on haljennut reunalla Kuva 2.:Seinärakennetta on korjattu reunoilla painekyllästetyllä puutavaralla

13 T15018 VALOKUVAT LIITE 2 Kiint. Oy Rautakortteli Hamina Sivu 2/3 Kuva 3.: Tsto Kuusela. Pintalaatta on valettu kahdessa osassa, alimmaista betonilattian pintaa ei ole puhdistettu kunnolla Kuva 4.: Tsto Kuusela. Lattiabetoni on paksumpi reunoilla. Lattia on valettu hirsirakennetta vasten. Väliin asennettu villaa ja bitumoitua paperia. Alempana rakenne on myös korjattu tolpittamalla se painekyllästetyllä puutavaralla (nuoli)

14 T15018 VALOKUVAT LIITE 2 Kiint. Oy Rautakortteli Hamina Sivu 3/3 Kuva 5.: Huoneiden 115 ja 117 välisen hirsiväliseinän molemmin puolin on valettu betonilattiat. Seinän alaosa on täyttömaan ympäröimä. Kuva 6.: Tsto Ristola. Lattiaeristys on paikoin vajonnut. Tutkimusaukosta havaittiin ilmanvirtausta sisälle

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24