RAISKATTU? TUTKIMUS RAISKAUKSEN KÄSITTELEMISESTÄ RIKOSPROSESSISSA
|
|
- Tuomo Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAISKATTU? TUTKIMUS RAISKAUKSEN KÄSITTELEMISESTÄ RIKOSPROSESSISSA Minna Hämäläinen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskunta-ja kauppatieteiden tiedekunta Kriminologian menetelmät Mia Kilpeläinen ja Matti Tolvanen
2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo ja lähteet II 1 Johdanto 3 2 Tutkimuskysymys ja tutkimustehtävät 3 3 Esitutkimus ja aiempi tutkimus 4 4 Tutkimusmetodi 5 5 Aineisto Rikosilmoitukset ja muu esitutkinta-aineisto Haastattelut Poliisi 8 6 Johtopäätökset 9 7 Omia pohdintoja 10 LÄHDELUETTELO Kuula, Arja. Tutkimusetiikka aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä II
3 1 Johdanto Tässä analyysissani on tarkoitus analysoida tutkija Heini Kainulaisen tekemää tutkimusta siitä, miten seksuaalirikoksia koskeva lakimuutos on vaikuttanut raiskausten käsittelyyn rikosprosessissa. Tutkimus on nimeltään RAISKATTU? Tutkimus raiskausten käsittelemisestä rikosprosessissa. Tutkimus on jatkoa Päivi Honkatukian aloittamalle työlle, joka on julkaistu vuonna 2001 nimellä Ilmoitti tulleensa raiskatuksi. Tutkimus poliisin tietoon vuonna 1998 tulleista raiskausrikoksista. Nämä molemmat tutkimukset on tehty yhteistyöhankkeena Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa. Rahoitusta Kainulainen on saanut Helsingin yliopistolta, koska hän on ollut mukana professori Johanna Niemi-Kiesiläisen johtamassa Sukupuolistunut väkivalta ja oikeudenkäyttö ja professori Kimmo Nuotion Legitimiteetti ja kansalaisuus tutkimushankkeissa. Julkaisun taitosta on huolehtinut Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen henkilökunta ja englanninkielisen tiivistelmän on kääntänyt OTT Vivan Storlund. Tutkimus on käynyt läpi referee-menettelyn. Pääpaino analyysissani on aineiston hankinnalla ja siihen liittyvillä eettisillä kysymyksillä, koska tutkimuksen aihe on melko arkaluontoinen. 2 Tutkimuskysymys ja tutkimustehtävät Kainulainen ei käytä tutkimuksessaan sanaa tutkimuskysymys vaan on käyttänyt keskeisistä tutkimuskohteistaan nimitystä tutkimustehtävä. Siten yksi keskeisimmistä tutkimuksen tehtävistä on etsiä vastausta siihen, miksi niin harva poliisin tietoon tullut raiskaus johtaa syytteen nostamiseen. Mielestäni tässä on kyse tutkimusongelmasta ja seuraavassa esitetyistä kysymyksistä voitaisiin käyttää nimitystä tutkimuskysymykset. Kainulaisen tarkoituksena on selvittää, mitä rikosprosessin aikana tapahtuu tutkittaessa raiskausrikoksia. Minkälaisia toimenpiteitä poliisi tekee esitutkinnassa? Miten poliisi suhtautuu rikosilmoitusta tekemään tuleviin naisiin? Miten raiskauksen uhrit toimivat rikosprosessissa? Miten vuonna 1999 voimaan tullut seksuaalirikosuudistus on vaikuttanut tapausten tutkimiseen? Vastauksia halutaan tutkimuksessa mm seuraaviin Kainulaisen esittämiin kysymyksiin. Minkälaisia raiskauksia ilmoitetaan poliisille? Miten poliisi suhtautuu raiskauksen uhriin? Mitä tukihenkilöt ja avustajat kertovat raiskauksen uhrien kokemuksista rikosprosessista? Miten usein, mistä syystä ja minkälaisissa tapauksissa raiskauksen uhrit ovat halunneet vetäytyä prosessista? Mitkä eri tekijät selittävät sitä, että vain harva poliisin tietoon tullut raiskaus johtaa syytteen nostamiseen? Kainulainen on rajannut tutkimuksen koskemaan esitutkintaan liittyviä kysymyksiä, koska poliisi on yksi tärkeimmistä toimijoista rikosprosessissa. Kainulainen on perustellut aiheen valintaa sillä, 3
4 että on tärkeää arvioida viranomaisten toimintaa ja selvittää, miten he toimivat käsitellessään rikosilmoituksia raiskauksista. Lisäksi Honkatukian tutkimuksen jälkeen oli huomattu, että syytteitä raiskauksista on nostettu vähän. Hän on lisäksi nostanut esille, muutaman sanavalintaan liittyvän kysymyksen. Kainulainen käyttää tutkimuksessaan yleisesti Raiskaus-sanaa, vaikka kyse olisi ennen vuotta 1999 tehdystä teosta, jolloin terminä oli väkisinmakaaminen. Tutkimuksessa puhutaan yleisesti naisista raiskauksen uhrina, vaikka myös mies voidaan raiskata. Tämä siitä syystä, että aineistossa oli ollut 99,6 % uhrina naisia. Naisista käytetään sanaa uhri, kun nainen on raiskattu tai yritetty raiskata. Uhrilla on tarkoitettu sitä, että henkilö on joutunut rikoksen kohteeksi ja hän on rikosprosessissa uhrin, oikeudellisesti ilmaistuna, asianomistajan asemassa. Tutkimuksella selvitettäviä asioita oli paljon, mutta mielestäni Kainulainen onnistui tutkimuksessaan selvittämään kaikki mitä oli suunnitellutkin. Erilaisia valintoja hän ei kuitenkaan mielestäni ole mitenkään erityisemmin perustellut. 3 Esitutkimus ja aiempi tutkimus aiheesta Kainulainen on tutustunut aiempaan tutkimustietoon, joka on peräisin mm Iso-Britanniasta. Tutkijoina siellä olivat olleet mm Temkin, Harris ja Grace. Suomessa tutkimusta aiheesta on tehnyt mm Pirkko Viitanen 1980-luvun alussa tekemässään tutkimuksessa. Viitasen tutkimuksessa on selvitetty, miksi vain osa poliisin tietoon tulleista raiskauksista johti syytteen nostamiseen. Maarit Sulavuoren tutkimus perustui samaan aiheeseen eli siihen miten naiset peruivat syytepyyntöjään koskien raiskauksia. Sulavuori on arvioinut naisnäkökulmasta rikosprosessia raiskauksissa. Päivi Pollari on tutkinut naisten selviytymistä raiskauksesta ja kokemuksia rikosprosessista. Honkatukia on tarkastellut poliisille ilmoitettujen raiskausten piirteitä, niiden etenemistä poliisilta tuomioistuimeen sekä pohti, minkälaisia käsityksiä poliisilla oli raiskauksista. Vilja Hahto on tarkastellut hovioikeuskäytäntöä raiskauksissa. Riitta Raijas on selvittänyt minkälaiset seikat vaikuttavat raiskaustraumasta toipumiseen ja Sari Näre on analysoinut Raiskauskriisikeskus Tukinaiseen ottaneiden nuorten tyttöjen ja naisten kokemaa seksuaalista väkivaltaa. Varpu Punnonen on kertonut raiskattujen naisten omasta näkökulmasta, miten he ovat kokeneet raiskauksen, minkälaisia seurauksia se on aiheuttanut ja miten he ovat onnistuneet selviytymään. Näitä tutkimuksia Kainulainen on hyödyntänyt omassa tutkimuksessaan tutkimuksen empiirisessä osassa. Lisäksi Kainulainen on perehtynyt rikoslain 20 lukuun sisältyviin rangaistussäännöksiin toisen pakottamisesta sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan tekoon, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta tai parituksesta
5 voimaantulleisiin pykäliin. Aiempaa tutkimusta on siis ollut paljon saatavilla, joten olisin itse kaivannut hieman enemmän perusteluja sille mitä uutta kyseinen tutkimus voi tälle kentälle tarjota ja miksi Kainulainen on alkanut tutkimusta tekemään. 4 Tutkimusmetodi Kainulainen mainitsee johtopäätös-osiossaan, että on käyttänyt tutkimuksessaan laadullista tutkimusotetta siihen, miten raiskaukset ovat edenneet rikosprosessissa. Kainulainen on yhdistellyt eri tilastolähteitä ja seurannut niistä, kuinka monesta poliisille vuonna ilmoitetusta raiskauksesta nostettiin syyte. Lisäksi muutamalta paikkakunnalta saadusta esitutkinta-aineistosta ja poliisihaastattelusta saatu materiaali olivat tärkeässä asemassa. Kainulainen erotti aineistosta kolme eri raiskaustyyppiä eli tuntemattoman miehen tekemät raiskaukset, tutustumistilanteessa tai tuttavien kesken ja parisuhteessa tapahtuneet raiskaukset. Tämän lajittelun pohjalta Kainulainen on pyrkinyt vastaamaan tehtäväänsä selvittää, miksi niin harva poliisin tietoon tullut raiskaus johtaa tuomioon. Kainulainen on myös eritellyt vuoden 1999 raiskausilmoitusten perumiset (joita oli 60) tekijän ja uhrin välisen suhteen mukaan. Peruuttamiset olivat tapahtuneet yleisimmin tutustumistilanteissa ja tuttavien kesken tapahtuneissa raiskauksissa. Muita tekijän ja uhrin välisiä suhteita olivat intiimi- tai läheissuhde, tuntematon mies ja muu. 5 Aineisto Tutkimusaineistona on käytetty rikosilmoituksia raiskauksista vuosilta Rikosilmoituksista on hankittu tietoa raiskaustilanteista. Samalla, Kainulainen on seurannut Tilastokeskuksen hallussa olevista tilastoista, mitä näille rikoksille on tapahtunut eli kuinka monesta poliisille vuosina ilmoitetusta raiskauksesta on nostettu syyte. Lisäksi Kainulainen on perehtynyt muutamalta paikkakunnalta keräämäänsä esitutkinta-aineistoon, koska tutkimuksessa on ollut tarkoitus tarkastella myös sitä, mitä toimenpiteitä poliisi tekee selvittääkseen rikoksen. Mm kuulustelupöytäkirjoista Kainulainen on todennut, että pöytäkirjoja lukiessa on ollut tärkeää muistaa, että poliisi vastaa sen laatimisesta, jolloin kuulusteltavan kertomus suodattuu poliisin kautta. Kuulustelukertomus on siis aina myös poliisin tulkinta siitä, mitä kuulusteltava on puhunut. Kainulainen on haastatellut myös poliiseja, jotka työskentelevät väkivaltarikosyksiköissä, uhrien oikeudellisia avustajia ja tukihenkilöitä. Poliiseja haastattelemalla on pyritty selvittämään mm poliisin asenteita ja käsityksiä mitä heillä on raiskauksesta rikosilmoitusta tekemään tullutta naista kohtaan. Raiskauksen uhreja sen sijaan ei ole haastateltu, mutta heidän kokemuksiaan ovat välittäneet henkilöt, jotka työnsä puolesta ovat tekemisissä raiskattujen kanssa. Tutkimuksessa 5
6 kuitenkin pyritään käsittelemään aihetta uhrin näkökulmasta, jonka vuoksi on haastateltu tukihenkilöitä, oikeudellisia avustajia ja kriisityöntekijää. 5.1 Rikosilmoitukset ja muu esitutkinta-aineisto Poliisin ylläpitämästä RIKI-tietokannasta Kainulainen on poiminut kaikki vuosina ilmoitetut rikosilmoitukset raiskauksista. Rikosilmoitusten selosteosista on pyritty saamaan kaikki mahdollinen tieto. Tutkimuksen kannalta tärkeimmiksi asioiksi olivat muodostuneet poliisien vapaasti kirjoittamat kuvaukset raiskaustapauksista. Kainulainen on havainnut, että rikosilmoitusten kirjaamistapa on melko kirjava. Tekstit olivat pituudeltaan muutamasta rivistä useiden sivujen mittaisia selostuksia tapahtumista tai poliisin tekemistä toimenpiteistä. Rikosilmoituksista kerättiin tietoa mm tekijän ja uhrin välisestä suhteesta, tapahtumaolosuhteista, tekijän käyttämästä väkivallasta, uhrin vastarinnasta, sukupuoliyhteyden toteutumisesta, rikosilmoituksen tekijästä sekä millaisia seurauksia poliisi kirjasi. Rikosilmoitusten tiedot perustuvat usein uhrin kertomukseen, mutta poliisi on voinut lisätä ilmoitukseen omia havaintoja mm uhrista, tekopaikasta sekä esitutkinnan toimenpiteistä. Rikosilmoitusten tiedot on tallennettu ja aineistoa käsiteltiin tilastollisilla ohjelmilla. Tietojen keräämistä varten on muodostettu muuttujaluettelo, jonka avulla Honkatukian tutkimuksessa useampi henkilö osallistui tietojen keräämiseen ja tallentamiseen vuodelta Tätä tutkimusta varten Kainulainen oli muokannut muuttujaluetteloa ja tehnyt tietojen keräämisen vuoden 1999 rikosilmoituksista itse. Tallennukseen Kainulainen oli saanut apua Tilastokeskukselta. Varsinaisessa tutkimuksessa tilastotietoja on esitelty kuitenkin varsin vähän, koska ilmoituksissa esitetyt tiedot olivat tasoltaan vaihtelevia. Myös poliisien käsitykset seksuaalisesta väkivallasta vaikuttavat rikosilmoitusaineistoon, joten ilmoitukset eivät ole täysin autenttisia kuvauksia tapahtumista. Tutkimuksessa on käytetty lähes tuhatta rikosilmoitusta raiskauksista. Aineisto kattaa kaikki Suomessa vuosina tehdyt ilmoitukset raiskauksista tai niiden yrityksistä. Kainulainen on keskittynyt tutkimuksessaan vuoden 1999 rikosilmoituksiin, koska Honkatukia on aiemmin tehnyt tutkimuksen (2001) vuodesta Kainulainen on perehtynyt muutamassa väkivaltarikosyksikössä vuonna 1999 poliisille ilmoitetuista raiskauksista koottuun esitutkinta-aineistoon. Tärkeimpiä ovat olleet raiskauksen uhrin, rikoksesta epäillyn ja mahdollisten todistajien kuulustelukertomukset sekä lääkärinlausunnot. Aineistossa on ollut mukana valokuvia tapahtumapaikalta tai uhrin vammoista sekä asiakirjoja teknisestä tutkinnasta. Myös pakkokeinoasiakirjat ovat olleet Kainulaisen käytettävissä. Aineistossa on ollut avustajien laatimia kirjelmiä uhrille aiheutettujen vahinkojen korvaamisesta. Ja joissakin tapauksissa oli epäiltyjen kirjoituksia poliisille siitä, mitä heidän mielestään oli tapahtunut. 6
7 Kainulainen ei kerro tutkimuksessaan millä paikkakunnilla on käynyt perehtymässä esitutkintamateriaaliin. Tutkija kantaa vastuun tutkittavien yksityisyyden suojasta ja hänen tehtävänsä on arvioida, mitkä asiat arkaluontoisuutensa vuoksi täytyy raportoida erityisen varovaisesti tunnistamisriskin vuoksi. Kooltaan pieniä ja maantieteellisesti paikannettavia ryhmiä voi joskus tunnistaa, vaikka tutkittaville annettaisiin peitenimet. 1 Tutkimuksessa ei myöskään esitetä mistään yksittäisestä tapauksesta sellaisia tietoja, joista se olisi tunnistettavissa. Tarkoituksena on ollut kunnioittaa raiskausten uhrien että rikoksesta epäiltyjen yksityisyyttä. Tapausesimerkit joita tutkimuksessa on joitakin, eivät kuvasta mitään yksittäistä aineistossa esiintynyttä tapausta vaan kuvausten pohjana on käytetty useita kymmeniä vastaavia tapauksia, jotka on poimittu rikosilmoitus- ja esitutkinta-aineistosta. Tutkimuksessa käytetyt suorat lainaukset poliisien haastatteluista on jätetty ilman mitään tunnistetietoja. Laadullisessa tutkimuksessa on joskus vaikea ratkaista sitä, milloin tutkimusjulkaisuun sisällytetty suora aineistositaatti muine taustatietoineen on tehty täysin tunnistamattomaksi 2. Tunnistamista olennaisempaa on usein se, miten tutkija kirjoittaa tutkittavistaan ja mistä asioista hän tunnistettavasti kirjoittaa. Negatiivisuus, yksipuolisuus ja epäkunnioittava tapa kirjoittaa tutkittavista saattaa herättää sensaatiohakuista mielenkiintoa, mutta saa samalla aikaan myös vahinkoa ja haittaa tutkittaville. Vaikka yksittäisiä tutkittavia ei tunnistettaisi, epäeettisellä kirjoitustavalla leimataan koko tutkittavien edustama ryhmä. Kirjoitustavalla on suuri merkitys, kun tutkitaan pieniä erityisryhmiä tai kun aineistositaattien käyttö mahdollistaa pienessä piirissä tutkittavien tunnistamisen. Ihmisarvoa on kunnioitettava tekstissä. Arkaluontoisten tietojen arvioinnissa apuna voi käyttää henkilötietolain määritelmää arkaluontoisista tiedoista, vaikka kullekin ryhmälle tai henkilölle arkaluonteiset asiat täytyy määrittää tapauskohtaisesti Haastattelut Kainulainen on tehnyt 21 asiantuntijahaastattelua. Ensin Kainulainen haastatteli poliiseja, heidän jälkeen Kainulainen oli halunnut saada myös uhrien näkökulman esille. Kainulainen ei halunnut haastatella raiskauksen uhreja vaan uskoi, että henkilöt, jotka työnsä puolesta kohtasivat uhreja, pystyisivät välittämään uhrien kokemuksia. Tarkoituksena oli ollut haastatella juristeja sekä tukihenkilöitä. Sopivia haastateltavia Kainulainen oli etsinyt Raiskauskriisikeskus Tukinaisen ja Rikosuhripäivystyksen kautta. Kainulainen haastatteli kolmea avustajaa, kolmea tukihenkilöä ja yhtä kriisityöntekijää. Heitä on tutkimuksessa nimitetty raiskauksen uhreja tukeviksi henkilöiksi. 1 Kuula 2006, s Kuula 2006, s Kuula 2006, s
8 Heidän lisäksi Kainulainen oli haastatellut yhtä lääkäriä. Kaikki haastatellut henkilöt olivat naisia. Haastattelut tehtiin vuosina joko haastateltavien työpaikalla, Kainulaisen työpaikalla tai jossain muussa sopivassa paikassa. Haastattelut kestivät tunnista kahteen tuntiin. Haastattelut nauhoitettiin ja purettiin yleiskielelle. Yksi haastatteluista oli tehty puhelimitse, eikä sitä ollut nauhoitettu haastateltavan pyynnöstä ja yhtä avustajista oli haastateltu kahteen kertaan. Haastatteluissa oli keskusteltu useista rikosprosessiin liittyvistä kysymyksistä. Kainulainen olisi ollut kiinnostunut esitutkintavaiheesta, mutta haastateltavat pystyivät kertomaan enemmän oikeudenkäyntiin liittyvistä asioista. Lääkärin kanssa oli keskusteltu oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Kainulainen halusi haastattelujen avulla tuoda esiin uhrin ääntä ja mielestään onnistui tehtävässään, koska haastattelemansa henkilöt olivat perehtyneet seksuaalisen väkivallan erityispiirteisiin. Haastateltavat olivat kertoneet, millaisia ajatuksia ja tuntemuksia rikosprosessi oli herättänyt raiskatuissa naisissa ja pohtineet sitä, miten heidän pitäisi omassa työssään toimia, jotta onnistuisivat tukemaan asiakkaan selviytymistä. Haastatteluissa oli pohdittu myös sitä, miten suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut vaikea puhua naisiin kohdistuvasta väkivallasta. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että vaikka haastatellut henkilöt ovat kohdanneet satoja raiskauksen uhreja, joukko saattaa olla varsin valikoitunut. Rikosilmoitusten seassa voi olla sellaisiakin naisia, jotka eivät ole onnistuneet pitämään puoliaan rikosprosessissa tukihenkilön tai avustajan turvin. Joten kuva ei välttämättä olisi sama, jos Kainulainen olisi haastatellut niitä naisia, jotka ovat joutuneet toimimaan rikosprosessissa yksin Poliisi Kainulainen oli käynyt eri väkivaltarikosyksiköissä haastattelemassa yhteensä 12 poliisia, joista neljä oli tutkinnanjohtajia ja kahdeksan rikostutkijoita. Puolet heistä oli miehiä, puolet naisia. Työkokemusta heillä oli takana useiden vuosien ajalta väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkimisesta. Poliisiasemilla Kainulainen oli käynyt useita keskusteluja poliisien kanssa. Keskusteluissa käytettiin nauhuria, mutta jos kyseessä ei ollut heidän kahden välille rauhoitettu haastattelutilanne, Kainulainen ei ollut ottanut sitä laskemissaan huomioon. Haastattelut tehtiin vuosina ja ne tehtiin joko haastateltavan työhuoneessa, kuulusteluhuoneessa tai siinä huoneessa, jonka Kainulainen oli saanut käyttöönsä esitutkintamateriaalin lukemista varten. Kainulainen oli ennen haastattelujen tekemistä ehtinyt perehtyä esitutkintapöytäkirjoihin ja sen aineiston pohjalta kehitellyt kysymysrungon. Haastatteluissa Kainulainen oli käyttänyt teemahaastattelua, joka sopii tutkimusmenetelmäksi 8
9 silloin, kun halutaan selvittää ihmisten mielipiteitä, kerätä tietoa käsityksistä ja uskomuksista ja kun tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään, miten ihmiset selittävät omaa toimintaansa. Haastatteluissa Kainulainen oli käyttänyt väljää kysymysrunkoa, jonka pohjalta he olivat keskustelleet raiskauksiin liittyvistä asioista. Haastattelun Kainulainen oli aloittanut kyselemällä asioista, jotka liittyivät tuntemattomien miesten tekemiin raiskauksiin, toisena oli keskusteltu parisuhteessa tapahtuvista raiskauksista ja viimeisenä tutustumistilanteissa tapahtuvista raiskauksista. Haastattelujen aikana oli käyty läpi raiskausten tutkimiseen liittyviä seikkoja kuten uhrien tukemisen tarvetta, kuulustelujen sujumista, sitä miten poliisi uskoi uhrien kokevan kuulustelemisen ym. Lisäksi Kainulainen oli kysellyt millaisena poliisit näkevät oman työviihtyvyytensä ja miten jaksoivat tehdä kuormittavaa työtä. Haastattelut kestivät tunnista kahteen tuntiin. Ilmapiiri oli haastatteluissa ollut hyvä ja poliisit olivat vastanneet mielellään heille esitettyihin kysymyksiin. John McLeodin mukaan tutkittavan avoimuus selittyy osin sillä, että tiedeyhteisöä edustava tutkija koetaan luotettavaksi ja turvalliseksi 4. Kainulainen on epäröinyt osasiko hän kysyä kaikista seikoista, joilla on merkitystä rikostutkinnassa. Lisäksi poliisi ei välttämättä ole halukas paljastamaan kaikkia poliisikulttuuriin kuuluvia asioita poliisiorganisaation ulkopuolisille. Kainulainen on pohtinut myös sitä, ettei haastateltavan asema ole helppo, koska toimintatapa rikostutkinnassa valitaan tilannekohtaisesti ja poliisin ammattitaito perustuu pitkälti käytännön taitoihin. Kainulaisen käsitellessä haastatteluaineistoa, hän oli pohtinut useaan otteeseen, että pelkkien haastattelujen avulla ei välttämättä onnistu saavuttamaan kattavaa kuvaa poliisin toiminnasta. Kainulainen oli haikaillut etnografisen tutkimusotteen perään, jolloin olisi viettänyt paljon aikaa poliisien kanssa ja pyrkinyt olemaan usein läsnä arkisissa poliisin työhön liittyvissä tilanteissa. Haastatellut kaksitoista poliisia eivät edusta koko poliisikunnan mielipidettä, mutta Kainulainen toivoo, että haastatteluiden avulla on saatu selville joitain sellaisia asioita joita ei paljastuisi muusta aineistosta. 6 Johtopäätökset Keskeisimpiä asioita, mitä tutkimuksessa on tarkoitus ollut tarkastella, oli ollut se, miksi vain harva rikosilmoitus raiskauksesta johtaa syytteen nostamiseen tuomioistuimessa. Lisäksi huomioitu on myös uhrien näkökulma tapauksiin haastattelemalla tukihenkilöitä, oikeudellisia avustajia sekä kriisityöntekijää. Tutkimustehtävänä oli myös arvioida sitä, miten voimaan tullut seksuaalirikosuudistus on vaikuttanut raiskausten etenemiseen rikosprosessissa. Tähän Kainulainen on käyttänyt apunaan tilastotietoja, jotka hän on saanut Tilastokeskukselta. Keskeisimpiin tutkimustuloksiin Kainulainen on kirjannut raiskausten yleisiä piirteitä eli kertonut siitä, millaisia 4 Kuula 2006, s
10 raiskauksia poliisille ilmoitetaan. Esitutkinnasta Kainulainen on kertonut mm siitä, mitä eri toimenpiteitä poliisi tekee esitutkinnan aikana. Kainulainen on kertonut erikseen oikeuslääketieteellisestä tutkimuksesta sekä uhrien kuulustelusta. Raiskausten etenemisestä rikosprosessista ja siitä kuinka lakimuutos on vaikuttanut, Kainulainen on tutkinut tilastotiedoista ja tehnyt niistä omia johtopäätöksiä asiasta. Laajasti tutkimuksessa on kerrottu syistä, miksi uhri vetäytyy rikostutkinnasta. Myös poliisin suhtautumisesta raiskauksen uhreihin on otettu kantaa, mutta tämän tutkimuksen perusteella ei ole mahdollista esittää yleisiä arvioita siitä, miten poliisit suhtautuvat uhreihin Suomessa tai miten uhrit ovat kokeneet rikosprosessin. 7 Omia pohdintoja Kuten johdannosta kävi ilmi, keskityin suurimmilta osin aineiston hankintaan ja anonymiteettiin analyysissani. Kainulainen ei ole halunnut haastatella raiskauksen uhreja, koska uskoo, että saa riittävät tiedot myös uhrien kanssa töitä tekeviltä henkilöiltä. Asia on arkaluontoinen ja on ymmärrettävää, että raiskauksen uhri ei välttämättä haluaisi tulla asiasta keskustelemaan. Olisi oletettavaa, ettei aineistoa olisi kertynyt yhtä hyvin, jos tutkimuksessa olisi käytetty raiskauksen uhreja. Ja on mahdollista, että asiasta kyseleminen olisi myös kiusallista tai muuttuisi kiusalliseksi. Raiskaus aiheuttaa vahvaa leimautumista niin uhrille kuin tekijällekin. Claire Renzetti ja Raymond Lee ovat määritelleet arkaluonteisiksi aiheet, jotka tutkittavat itse kokevat tavalla tai toisella uhkaavina tai jonkinlaisen riskin sisältävinä. Ne ovat usein aiheita, joita pidetään yksityisinä, kenties ahdistavina tai syystä tai toisesta salassa pidettävinä. Aiheen arkaluonteisuus ei kuitenkaan ole este tutkimuksen tekemiselle. Joan Sieber ja Barbara Stanley ovat jopa olleet sitä mieltä, että arkaluonteisten aiheiden välttäminen tieteessä ei ole vastuullista. Arkaluonteisia asioita on kuitenkin osattava tutkia tutkimuseettiset normit tuntien ja tutkittavien oikeuksia ja yksityisyyttä kunnioittaen. 5 Kainulainen on onnistunut pitämään henkilöt ja paikkakunnat tunnistamattomina. Itseäni jäi kuitenkin mietityttämään se, miksi vuoden 1998 raiskausilmoitukset on otettu tutkimukseen mukaan, koska Honkatukia on niitä tutkinut jo omassa tutkimuksessaan vuonna Jatkotutkimusta olisi mahdollista Kainulaisen mukaan tehdä mm siitä, miksi poliisi luokittelee aiempaa enemmän raiskauksia ei-rikoksiksi, miksi syyttäjä tekee niin paljon syyttämättä jättämisiä puuttuvan näytön takia tai miksi syytteiden hylkääminen tuomioistuimissa on lisääntynyt. 5 Kuula 2006, s
OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS
OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella
Lisätiedot4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia
II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain
Lisätiedot4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen
II.A.4 Seksuaalirikokset 81 4 Seksuaalirikokset Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain
LisätiedotAnalyysi Heini Kuivalaisen tutkimuksesta Raiskattu?
Analyysi Heini Kuivalaisen tutkimuksesta Raiskattu? Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät 21.4.2015 Tekijä: Emmi Torni 242526 Ohjaajat: Matti Tolvanen ja Mia Kilpeläinen
LisätiedotRaiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria?
Raiskattuna rikosprosessissa: terapiaa vai terroria? Heini Kainulainen Tutkija, OTT, dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 029 566 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi
LisätiedotOIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 212 TILASTOKESKUS Oikeus 2004:16. Heini Kainulainen
OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 212 TILASTOKESKUS Oikeus 2004:16 Heini Kainulainen RAISKATTU? Tutkimus raiskausten käsittelemisestä rikosprosessissa ENGLISH SUMMARY RAPED? A Study of Rape
LisätiedotTietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009
RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä
LisätiedotPoliisin menettely esitutkinnassa
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen
LisätiedotY:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015
LisätiedotJuristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)
Juristipäivystys 2017 Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl) Soittajan sukupuoli 10 9 89,0 8 7 6 5 4 3 1 - Nainen 89 % - Mies 11 % nainen 11,0 mies Uhrin sukupuoli 1 10 97,0 8 6 Nainen 97 % 4 nainen
LisätiedotRaiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014
1 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014 2 Ensipuheluiden määrät: Kriisipäivystys Juristipäivystys 210 kpl 220 kpl Raiskauskriisikeskus Tukinainen laatii tilastot vuosittain kriisi- ja juristipäivystyksiin
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotOikeusministeriö 10/4.1/12 28.6.2012
Oikeusministeriö 10/4.1/12 28.6.2012 Tasa- arvoasiain neuvottelukunnan lausunto oikeusministeriön arviomuistiosta Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet (OM Selvityksiä ja ohjeita 25/2012) Tasa-
LisätiedotO I K E U S M I N I S T E R I Ö L L E. Asia: Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet. Lausunto arviomuistiosta OM 25/2012.
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry PL 212 00171 Helsinki O I K E U S M I N I S T E R I Ö L L E Asia: Raiskausrikosten lainsäädännölliset muutostarpeet. Lausunto arviomuistiosta OM 25/2012. Suostumuksen
LisätiedotLapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan. 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen
Lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö - epäilystä tutkintaan 8.9.2015 Rikosylikonstaapeli Kari Korhonen TUTKINTAPYYNTÖ LAATU! Tutkintapyynnön sisällöstä käytävä ilmi, mitä on tapahtunut tai
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
LisätiedotTYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA
TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,
LisätiedotRaiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys
Raiskauksen uhrin oikeudellinen neuvominen mitä ammattilaisen tulee tietää? Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystys Väkivaltarikoksen uhri tarvitsee tukea ja tietoa Suurella osalla ihmisistä rikoksen uhriksi
LisätiedotKUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU
KUN SEKSUAALISTA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTASI ON LOUKATTU Jos olet äskettäin joutunut raiskatuksi, olet kokenut muuta seksuaaliväkivaltaa tai hyväksikäyttöä Älä peseydy, äläkä vaihda vaatteita Mene lääkäriin,
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotVäliinputoamisia vai välittävä verkosto?
Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä
LisätiedotNUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA
NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA TIINA RANTANEN ALUEJOHTAJA, LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 14.10.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 14.10.2013 2 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ
LisätiedotTilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014
Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön Seminaari 27.2.2014 Tilastolain tarkoitus Lain tarkoitusta laajennettiin tilastotarkoituksen lisäksi koskemaan myös tietojen tutkimuskäyttö.
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotKUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille
KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.
LisätiedotULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA
ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotVammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:
Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät
LisätiedotTietoverkkorikos, teenkö. rikosilmoituksen? rikosylikomisario Tero Muurman Keskusrikospoliisi, Kyberrikostorjuntakeskus
Tietoverkkorikos, teenkö rikosilmoituksen? rikosylikomisario Tero Muurman Keskusrikospoliisi, Kyberrikostorjuntakeskus Yleistä tietoverkkorikollisuudesta Tietoverkkorikollisuudessa piilorikollisuuden määrä
Lisätiedot1. Tee erillisellä paperilla oleva monivalintatehtävä. (Kirjallisuus ja luennot) (20p)
OIKEUSSOSIOLOGIA JA KRIMINOLOGIA Oikeudenalojen perusteet Tentti I 23.9.2015 Lue kysymysten alla olevat vastausohjeet huolellisesti! Arvostelussa annetaan itsenäistä merkitystä johdonmukaisille ja selkeille
LisätiedotLAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien
LisätiedotYhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus
Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset
LisätiedotTietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
LisätiedotRaiskauksen uhrin asema ennen ja nyt
Raiskauksen uhrin asema ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Helsingin yliopisto 18.8.2011 ls 10 Seminaari raiskauskriisikeskus Tukinainen Kuka on raiskauksen uhri? Kuka kelpaa uhriksi?
LisätiedotReinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.
5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat
LisätiedotTurku Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö
Turku 12.10.2018 Anna-Mari Salmivalli OTK, LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Ayl, Turun lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö TYKS:ssa vuodesta
LisätiedotLUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI RIKOSLAIN 20 LUVUN MUUTTAMISESTA
1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN /TUKINAINEN RY LAUSUNTO Oikeusministeriö LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI RIKOSLAIN 20 LUVUN MUUTTAMISESTA Raiskauskriisikeskus Tukinainen on aikaisemmin
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotIII RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
LisätiedotJos joudut rikoksen uhriksi
Jos joudut rikoksen uhriksi Rikosasian käsittelyn vaiheet Rikosilmoitus Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, ilmoita asia poliisille. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian, jotta poliisin on helpompi
LisätiedotLAPSI ASIANOMISTAJANA JA TODISTAJANA POLIISITOIMINNASSA JA ESITUTKINNASSA
Poliisihallitus Ohje ID-1551798023 1 (11) 28.11.2013 2020/2013/5071 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta (110/1992) 4 Muuttaa/Kumoaa 2020/2011/1610, 28.6.2011 Lapsen
LisätiedotTUTKIMUSETIIKKA HARJOITUS 1. MITÄ ON TUTKIMUSETIIKKA JA KETÄ SE VELVOITTAA? Hanna Vilkka. 18. marraskuuta 13
TUTKIMUSETIIKKA Hanna Vilkka 1 HARJOITUS 1. MITÄ ON TUTKIMUSETIIKKA JA KETÄ SE VELVOITTAA? 2 Tutkimusetiikka = Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen koko tutkimusprosessin ajan Tarkoittaa yleisesti
LisätiedotSeksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö
Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli
LisätiedotRAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE
RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE Vastaava kriisityöntekijä, Kati Puhakka 044-2406 310 Kriisityöntekijä, Niina Posio 044-2439 143 Tukinainen ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotLÄPI TULEN POLIISIN PALONSYYNTUTKINTA, VAKAVIEN TULIPALORIKOSTEN RIKOSPROSESSI JA RIKOKSENTEKIJÖIDEN PIIRTEET
LÄPI TULEN POLIISIN PALONSYYNTUTKINTA, VAKAVIEN TULIPALORIKOSTEN RIKOSPROSESSI JA RIKOKSENTEKIJÖIDEN PIIRTEET Palotutkimuksen päivät, Hanasaari 28.8.2013 HTM Mari Lehtimäki Vanhempi rikoskonstaapeli, Helsingin
Lisätiedot1. Tee erillisellä paperilla oleva monivalintatehtävä. (Kirjallisuus ja luennot) (20p)
OIKEUSSOSIOLOGIA JA KRIMINOLOGIA Oikeudenalojen perusteet Tentti II 28.10.2015 Lue kysymysten alla olevat vastausohjeet huolellisesti! Arvostelussa annetaan itsenäistä merkitystä johdonmukaisille ja selkeille
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotKantelija on antanut hankitusta selvityksestä häneltä pyydetyn vastineen.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.11.2017 Dnro OKV/1334/1/2017 1/5 ASIA Esitutkintapäätöksen perusteleminen KANTELU Asianajaja on kantelijan edustajana oikeuskanslerille 19.6.2017 osoittamassaan kantelussa arvostellut
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.
LisätiedotLapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka
Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot yhteiskuntatieteissä - Esimerkkeinä lastensuojelu-
LisätiedotLastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa
Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen
LisätiedotIlmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola
Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN
LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN EIGE Marraskuu 2017 Indikaattori 1 Vähintään 18-vuotiaiden miesten lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneiden vähintään
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotÄLÄ RIKO HOITAJAASI - TYÖSUOJELUN TEEMASEMINAARI
ÄLÄ RIKO HOITAJAASI - TYÖSUOJELUN TEEMASEMINAARI 29.10.2018 Case-esimerkki: Uhkaavat tilanteet ensihoidon alalla Mika Länsisola, Ensihoitaja, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Luottamusmies Tehy Ry:n ja Suomen
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotLataa Mitä nainen haluaa? - Daniel Bergner. Lataa
Lataa Mitä nainen haluaa? - Daniel Bergner Lataa Kirjailija: Daniel Bergner ISBN: 9789522342065 Sivumäärä: 266 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.15 Mb Mitä nainen haluaa esittelee naisen seksuaalisuuteen
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotAnalyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996
Analyysi Janne Kivivuoren kriminologisesta tutkimuksesta Suomalainen henkirikos teonpiirteet ja tekojen olosuhteet vuosina 1988 ja 1996 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotTerttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?
Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö
LisätiedotHistoriantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä
Historiantutkimus ja tietosuja Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä 15.3.2018 Historiantutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja historiantutkimuksen
LisätiedotEsityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa
Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotKUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET
KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan
LisätiedotUhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin.
Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus 2018 Uhrin tarpeisiin vastaaminen rikosprosessissa. Katsaus uhridirektiivin velvoitteisiin, keskeisiin säädöksiin ja hyviin käytäntöihin. Neuvotteleva virkamies
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys SEKSUAALIRIKOKSEN MÄÄRITTELY Suomen lainsäädäntö määrittelee, mitkä seksuaalista itsemääräämisoikeutta
LisätiedotOhje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta
Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotTIETOA RIKOKSEN UHRIN OIKEUKSISTA
Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista SELKOSUOMI 7.6.2017 TIETOA RIKOKSEN UHRIN OIKEUKSISTA Tähän esitteeseen on koottu asioita, joista rikoksen uhrilla on oikeus saada tietoa viranomaisilta. Tiedot voivat
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotOikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A
LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA
Lisätiedoteteneminen esitutkinnassa Rovaniemi 22.10.2014 Kaste
Lapsiin kohdistuvien rikosten eteneminen esitutkinnassa Vrk Mikko Halme Rovaniemi 22.10.2014 Kaste TUTKINTAPYYNTÖ / AKUUTTI TILANNE Poliisille lapsiin kohdistuneet rikokset ilmoitetaan tutkintapyyntö konsultointisoitto
LisätiedotIHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015
IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotTietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta
Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotNuori Seksuaalisen Väkivallan Kohteena. Anna Kotiranta NKL
Nuori Seksuaalisen Väkivallan Kohteena Anna Kotiranta NKL 3.4.2017 Esityksen Ohjelma Seri-määritelmä lain mukaan Tutkinnan eteneminen Nuori potilaana Käytännön ohjeita Tilastoja (Kuva lainattu netistä)
LisätiedotTYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012
TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT
LisätiedotVIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS
VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen
LisätiedotKysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö
Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotLähisuhdeväkivalta poliisin silmin. Matti Airaksinen, rikoskomisario
Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin Matti Airaksinen, rikoskomisario Esityksen rakenne ja aloittaminen Poliisin roolista ja toimenkuvasta Lähisuhdeväkivallasta poliisin silmin Todisteluun liittyviä asioita
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotSeksuaalisuutta loukkaava väkivalta
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotNAISTEN LINJA SUOMESSA RY:N LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA RIKOSLAIN 20. LUVUN MUUTTAMISEKSI
Lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt Lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa 13.9.2013 NAISTEN LINJA SUOMESSA RY:N LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA RIKOSLAIN 20. LUVUN MUUTTAMISEKSI
LisätiedotPOJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman
POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
Lisätiedot