Toimenpide eriteltynä rakennuksittain:

Transkriptio

1 Hakemusnumero Päätöspäivä Sivu 1 Hakija Nimi Lähiosoite Postitoimipaikka Rakennuspaikka Rolig Riitta Augustowintie 7 B TUUSULA Kunta Sipoo Kaupunginosa / kylä Kirkonkylä RN:o 2:30 Tilan nimi Solhagen I Rakennuspaikan osoite Afrikantie SIPOO Kaava-alue Sipoon yleiskaava 2025 Pinta-ala 14250,00 m² Rakennustoimenpide Asuinrakennus, 250 k-m², ½1 krs, 1 asunto Lisätiedot Toimenpide eriteltynä rakennuksittain: Käyttötarkoitus Yhden asunnon talot Kerrosala m² Kerrosluku As. lkm 250,00 ½1 1 Kiinteistö Solhagen I RN:o on rekisteröity vuonna 1956 ja se on rakentamaton. Kiinteistön tieoikeus kulkee 4 metrin levyisenä naapurikiinteistön poikki. Hakemuksen mukaan tieoikeus on tarkoitus leventää kuuteen metriin. Hakija hakee samanaikaisesti lupaa kahdelle asuinrakennukselle kahdelle eri kiinteistölle. Hakemuksista tehdään erilliset päätökset. Tämä päätös koskee kiinteistöä Solhagen I RN:o Kyseessä on rakentaminen maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaiselle suunnittelutarvealueelle. Lausunnot ja naapurien kuuleminen Kuntatekniikan lausunto (NSä ) Kiinteistö ei ole Sipoon kunnan vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueella. Alueella, noin 200 m etäisyydellä rakennuspaikasta, on kunnallinen vesijohto mihin kiinteistö voi liittyä. Alueella ei ole kunnallista viemäriverkostoa. Naapureiden kuuleminen Naapurit on kuultu kunnan toimesta. Hakemuksen johdosta on jätetty seuraavat huomautukset: Hjalmars , Sanna Puurila: - Hakemusta ei tulisi käsitellä ennen kuin rasitetieasia on käsitelty. - Tierasitteen leventäminen 4m -> 6m aiheuttaisi kohtuutonta haittaa (raskas liikenne, tontin 2:32 kulma joudutaan muuttamaan uuden rasitetien alle, jotta rakennustöissä tarvittava raskas liikenne pääsee tontille.) Fallåker , Tage Olander (käännös): Ilmoitamme seuraavaa: En hyväksy mahdollista tieoikeuden siirtoa. Jos tieoikeuden siirtoa kiinteistölle Fallåker harkitaan rasitetoimituksessa, vaadimme uskotun miehen käyttämistä. Hyväksyn asuinrakennuksen rakentamisen kiinteistölle Solhagen. Fredriksberg , Tom ja Fredrik Stenfors (käännös):

2 Hakemusnumero Päätöspäivä Sivu 2 Ennen tätä on Nykullan maille rakennettu 8-9 uudisrakennusta. Tämä ei saa vähentää naapurikiinteistöjen mahdollisuuksia saada rakennuslupa jatkossa. Haga , Markus Björksten: 1. Mikä hakemus on kyseessä? Kunnan lähettämän saatekirjeen mukaan kyseessä on suunnittelutarvehakemus. Hakemuksen laatija on kuitenkin merkinnyt hakulomakkeeseen, että kyseessä on MRL 23 luvun mukainen poikkeamishakemus. Hakemuslomakkeessa on lisäksi täytetty (puutteellisesti) osia sekä suunnittelutarveratkaisuhakemuksen että poikkeamishakemuksen lisäosista. Hakemukseen on vaikea ottaa kantaa tietämättä mitä siinä edes haetaan. Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeama ovat eri asioita. Ennen naapurien ja asianosaisten kuulemista olisi vähintäänkin selvitettävä, mikä hakemus on ylipäätänsä kysymyksessä. 2. Tie esitetyille rakennuspaikoille Kantani ko. hakemuksiin on se, että rakennuslupa-asiaa ei tule käsitellä, ennen kuin hakemuksiin liittyvä tierasiteasia on käsitelty. Katson, että liikenteen vieminen nykyisen tierasitelinjauksen kautta ko. tiloille aiheuttaisi yksityistielain 8. pykälässä tarkoitettua kohtuutonta haittaa asuintalollemme tilalla Haga Nykyisen tierasitteen puitteissa rakentaminen ko. tiloille ei ole käytännössä edes mahdollista. Poikkeamishakemuksen lisäosassa, kohdassa 11. lisätiedot, on maininta: "Tierasitteen muuttaminen 4m 6m haetaan tietoimituksen kautta". Tierasitteen leventäminen 6 metriin ei kuitenkaan vielä mahdollistaisi tarvittavaa liikennettä ko. tiloille, koska risteys tilojen 2:51 ja 2:32 välisen rajapyykin 9 kohdalla olisi edelleen aivan liian ahdas raskaalle liikenteelle (kuorma-auto, 12 m, kääntösäde ns. RL-kortin mukaan). Rakennustarvikkeita tuovat kuroma-autot eivät pystyisi siitä ajamaan 6 metriin levennetynkään tierasitelinjauksen puitteissa (ks. liitteen piirros). Tämän lisäksi, etenkin hakemuksessa esitetyn viemäriratkaisun vuoksi, tulisi loka-autojen päästä säännöllisesti kulkemaan ko. tiloille. Hakemuksien mukaisesta tieratkaisusta olisi mm. seuraavaa merkittävää haittaa asuintalollemme: - Tie kulkisi lähimmillään 4 metrin päässä rakennuksestamme. Katsomme, että tämä on väljästi rakennetulla haja-asutusalueella kohtuutonta. - Tien leventämisestä seuraisi, että rakennuksen ja tien väliset luiskat tulisivat jyrkemmiksi. Lähimmässä kulmassa noin 2 metriä rakennusta alempana kulkeva tie ulottuisi vaarallisen lähelle osittain kellarittoman rakennuksen perustuksia. Kun tielinjaus nousee risteyksen jälkeen, ja kulkee nykyisellään ylempänä kuin tila 2:32, niin tien (todennäköinen) laskeminen vielä pahentaisi tilannetta. Lisäksi on syytä huomata, että tietä levennettäessä pitää sen rakennekerrosten vuoksi kaivaa hyvinkin 0,5 metriä lopullista pintaa alemmaksi. - Tiealue ulottuisi vajaan puolen metrin päähän käytössä olevasta (ja täysin toimivasta) talousvesikaivosta. Tämä voi aiheuttaa kaivon pilaantumisen, varsinkin jos ylämäkeä joudutaan talvella suolaamaan esim. loka-autoja varten. - Kaivosta lähtevä vesijohto jäisi tien levennyksen alle. Tästä aiheutuisi vesijohdon mahdollisen vahingoittumisen lisäksi vaara sen jäätymisestä, kun tie talvella aurataan. Todennäköisesti vesijohto jouduttaisiin uusimaan ja lämpöeristämään tiemuutoksen ohella. Liitteenä on Arkkitehtitoimisto Raevaaran laatima piirustus, joka selventää tilannetta. 2. Suunnittelutarveratkaisuhakemuksen lisäosa ja hakemuksen mukaisten rakennushankkeiden

3 Hakemusnumero Päätöspäivä Sivu 3 muista vaikutuksista Hakijan täyttämässä suunnittelutarveratkaisuhakemuksen lisäosassa on nähdäksemme epäselvyyksiä ja puutteita. Lisäksi on epäselvää, miksi suunnittelutarveratkaisun lisäosaa on ylipäätänsä täytetty, kun hakija on merkinnyt kyseessä olevan poikkeamishakemuksen kummankin yksittäisen hakemuksen kohdalla. Alla otetaan kantaa suunnittelutarvehakemuksen lisäosan tietoihin. 2.1 Hankkeiden maisemalliset vaikutukset Esitetyt rakennuspaikat sijaitsevat metsässä, eivät metsän reunalla. Ko. tilat ovat nykyisellään kokonaisuudessaan metsää ja pienimuotoisessa talousmetsäkäytössä. Vasta rakennushankkeiden toteutumisen myötä metsän reuna siirtyisi, ja rakennukset olisivat sen jälkeen metsän reunalla. 2.2 Rakentamisen vaikutukset luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen Esitetyt rakennuspaikat sijaitsevat Råbergetin luonnonsuojelu- ja virkistysarvoiltaan arvokkaassa metsässä. Rakennuspaikkojen läheisyydessä on ns. metsälakikohteita (mm. jyrkänne, puro). Rakentamisen seurauksena Råbergetin metsän pinta-ala supistuisi. Räbergetin alue on Sipoon yleiskaava 2025:ssä luokiteltu haja-asutusalueeksi, mikä ei luontokartoitusten perusteella vastaa alueen luontoarvoa. 2.3 Hankkeen vaikutuksia alueen virkistystarpeisiin Hakemuksessa ei ole vastattu kysymykseen, onko emätilalta varattu virkistys- ja ulkoilutarpeisiin rakennuspaikan viereltä vähintään saman verran aluetta kuin rakennuspaikoiksi. 3. Poikkeamishakemuksen lisäosa Poikkeamishakemuksen lisäosasta on vain täytetty kohta 13. Lisätiedot. Kohdat 11. ja 12, Hankkeen poikkeamiset ja perustelut sekä keskeiset vaikutukset on jätetty täysin täyttämättä. Näin ollen poikkeamishakemuksesta puuttuvat täysin MRA 85 :n mukaiset perustelut ja selvitykset. 4. Yleistä Ilmoitan kantanani, että asia tulisi ratkaista kaavoituksella, koska vastavia rakennushankkeita on todennäköisesti tulossa jatkossakin. Nyt kyseessä olevassakin tapauksessa rakennuksia suunnitellaan kerralla kaksin kappalein. Yksittäiset poikkeusmenettelyt johtavat yhdyskuntarakenteen, teiden ja kunnallistekniikan kannalta epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Ongelmat nykyisen tierasitteen kanssa ovat tästä hyvä esimerkki. PÄÄTÖSEHDOTUS 5. Yhteenveto - Hakemuksesta ei käy ilmi, haetaanko poikkeamaa vai suunnittelutarveratkaisua. - Hakemuksessa esitetty tieratkaisu aiheuttaisi kohtuutonta haittaa allekirjoittaneelle, eikä raskas liikenne ole hakemuksessa esitetyllä tavalla mahdollista. Tästä syystä hakemusta ei tule käsitellä ennen kuin tieasia on selvitetty. Hakijan vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus vastineen laatimiseen kielteisen päätösehdotuksen johdosta. Hakija esittää tulleessa vastineessaan seuraavaa: "Päätösesityskohdittain totean vastineenani seuraavaa. Kuntatekniikan lausunto Lausunnossa ei oteta kantaa rakennushankkeisiin. Se seikka, että aiotut rakennuspaikat sijoittuvat pientaajamaan, joka on kunnallisen vesihuollon piirissä, puoltaa rakentamista. Naapureiden kuuleminen

4 Hakemusnumero Päätöspäivä Sivu 4 Hjalmars , Sanna Puurtila Fallåker , Tage Olander Nykyinen tieoikeus on neljän metrin levyinen. Olen äskettäin teettänyt kiinteistöilleni kääntöpaikan ja sitä varten tarvitut maa-ainekset tuotiin kuorma-autolla vaikeuksitta perille nykyistä tietä pitkin. Tien mahdollinen leventämis- tai siirtämistarve samoin kuin kysymys huomattavan haitan syntymisestä sen vuoksi (mikä olisi leventämisen tai siirtämisen este) voidaan ratkaista oikeusvoimaisesti vain yksityistietoimituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain (jäljempänä MRL) mukainen lupaviranomainen ei voi tällä perusteella evätä lupaa, mutta voinee asettaa lupaehdoksi, että liikenne järjestetään aiheuttamatta kenellekään yksityistielaissa tarkoitettua huomattavaa haittaa. Fredriksberg , Tom ja Fredrik Stenfors Aikomani rakentaminen ei käsittääkseni voi vaikuttaa mahdolliseen rakentamiseen Stenforsien kiinteistöllä ainakaan kielteisesti. Haga , Markus Björksten 1. Kunnan saatekirjeestä ilmenee hakemusten laatu ja hakemusasiakirjoista niiden sisältö. 2. Tieasia. Tältä osin viittaan vastineeseeni edellä kiinteistöjen Hjalmars ja Fallåker kohdalla. Liitteeksi ilmoitettua piirustusta ei ole toimitettu minulle, joten en voi lausua siitä. Lisäosa, kohdat 1, 2 ja 3. Björkstenin omaa kiinteistöä koskevat aivan samat seikat. Kun ne eivät ole olleet esteenä hänenkään kiinteistönsä rakentamiselle, ei hän voi vedota niihin estääkseen viereisten kiineistöjen rakentamisen vastaavalla tavalla. 3. Björkstenin viittaama asetuksen kohta koskee hankkeen sijaintikarttaa, asemapiirrosta, hallintaselvitystä ja kuulemisia. Naapureiden kuulemisen hakija voi harkintansa mukaan hoitaa itse tai jättää kunnan tehtäväksi. Hakemusasiakirjojen mahdollisten puutteiden arviointi on viranomaisen tehtävä. Lausumastaan huolimatta Björksten tietää hankkeiden sijainnin ja sisällön eikä kiistä hallintaoikeuttani. 4. Asemakaavan laatimista tälle alueelle en vastusta, vaan pidän sitä toivottavana. Kuitenkaan nyt hakemiani hankkeita ei ole sen vuoksi tarpeen siirtää. Rakennuspaikkojeni pinta-alat ovat niin suuret, että kaavoitusvaraa jää paljon enemmänkin kuin riittävästi. 5. Kuten edellä on jo todettu, kunnan saatekirjeestäkin ilmenee, että kyseessä ovat suunnittelutarveratkaisuasiat. Tämä selviää myös hakemusten sisällöstä. Tiekysymystä olen jo käsitellyt ja lausun siitä myös jäljempänä. Päätösehdotus Suunnittelutarveratkaisu Päätösehdotuksessa katsotaan, että rakennushankkeeni eivät täytä MRL:n 137 :ssä säädettyjä rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella. Tämä kanta on virheellinen seuraavista syistä. 1. Aikomani rakennushankkeet eivät aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Kuten edellä on jo todettu rakennuspaikkojen pinta-alat (7.400 m2 ja m2) ovat niin suuret, että kaavoitusvaraa jää erittäin paljon. Jos alueelle joskus laaditaan asemakaava, ammattitaitoisella suunnittelijalla ei ole sen laatimisessa mitään vaikeuksia. Hakemusta ei voi hylätä sillä perusteella, että kaikki uudisrakentaminen suunnittelutarvealueella aiheuttaisi lainkohdassa tarkoitettua haittaa. Teoksessa Hallberg, Pekka; Haapanala Auvo; Koljonen, Ritva; Ranta, Hannu: Maankäyttö- ja rakennuslaki, Helsinki 2006 s todetaan mm: "Siten rakennuslupia voidaan myöntää kaavoittamattomalle alueelle vähemmän kuin kaavassa voidaan osoittaa." Tämä lausumakin osoittaa, että kaavan laatimistarve ei estä rakentamista alueelle, kunhan vain riittävä kaavoitusvara

5 Hakemusnumero Päätöspäivä Sivu 5 säilytetään. 2. Hankkeeni eivät myöskään aiheuta laissa tarkoitettua haitallista yhdyskuntakehitystä. Alueella tarvittavat yhdyskuntarakenteet voidaan toteuttaa niistä huolimatta. Ne eivät myöskään vaadi mitään sellaisia rakenteita, jotka eivät olisi alueella tarpeen muutenkin. Tältä osin viittaan myös jäljempänä kohdassa "Arviointi" lausuttuun. 3. Aikomani rakentaminen on sopivaa myös maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Se liittyy saumattomasti jo olemassa olevaan pientaajamaan ja turvaa lainkohdassa mainittujen arvojen säilymisen sen sijaan, että kiinteistöt rakentamattomina käytettäisiin metsätalouteen avohakkuin, äestyksin ja vastaavin muin hoitotoimenpitein. 4. Hankkeeni ei myöskään ole vaikutuksiltaan merkittävää rakentamista. Se ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, vaan päin vastoin, kuten edellisessä kohdassa on todettu. Päätösehdotukseen kirjatut perustelut Sipoon yleiskaava 2025 Yleiskaava ei ole esteenä rakennushankkeilleni. Yleiskaavan mukaan kumpikin kiinteistöni on oikeutettu yhteen rakennuspaikkaan, koska ne on muodostettu jo vuonna Esteenä voisi siis olla vain suunnittelutarvealueen erityisten edellytysten täyttymättä jääminen. Edellä olen osoittanut, ettei tällaista estettä ole. Päätösehdotuksessa väitetään, että liikenneväylien tuntumassa uudisrakentaminen on sallittua vain, mikäli valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity. Tämä väite on harhaanjohtava eikä pidä paikkaansa. Rakentamisesta säädetään MRL:ssa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa. Ministeriö voi lisäksi antaa säännöksiä kaavamerkinnöistä. Valtioneuvoston päätöksillä ei tarkempia määräyksiä voi antaa. Päätösesityksessä kiinteistön 2:30 kohdalla viitattu valtioneuvoston päätöskin koskee melutason ohjearvoja. Se ei tarkoita sitovia raja-arvoja, vaikka päätösesityksessä niin itse asiassa väitetään. Tämä valtioneuvoston päätös ei ole hakemuksen laillinen hylkäysperuste. Melu Myös tämä väite on harhaanjohtava. Kysymyksessä on maantien 148 melualue. Ennusteen mukaan sen päiväajan 55 desibelin meluvyöhykkeet leviävät keskimäärin metrin etäisyydelle tiestä. Kiinteistön 2:30 asuinrakennuksen suunniteltu paikka on noin 200 metrin päässä tiestä. Ennusteen mukaan 55 db:n päivämelu vain saattaa levitä sinne saakka. Tontilla on kyllä tilaa siirtää rakennuksen paikka kauemmaksikin maantiestä, joten meluhaittaakaan ei voi käyttää hakemuksen hylkäysperusteena. Sitä paitsi naapurikiinteistö on rakennettu vain pari vuotta sitten eli Sipoon vuonna 2010 tehdyn meluselvityksen jälkeen, vaikka sen rakennukset ovat noin puolta lähempänä maantietä 148. Rakennuspaikan sijainti yhdyskuntarakenteessa Tieasiasta edellä sanotun lisäksi totean vielä, että tietarve ei riipu siitä toteutuuko nyt aiottu rakentaminen vaiko ei. Nykyinen tie on riittänyt kuorma-autoliikenteeseenkin. Siinä tapauksesssa, että kiinteistöjäni käytettäisiin vain metsätalouteen, niille tulee päästä myös metsätyökoneilla. Ne nimenomaan tarvitsevat leveämmän tien kuin rakennustarvikkeita kuljettavat ajoneuvot ja asumisesta aiheutuva liikenne. Kiinteistöjeni rakentaminen johtaa siihen, että niiden metsäalue on pääosin asukkaiden virkistyskäytössä ja niillä kasvavaa puutavaraa käytetään lähinnä vain kotitarpeisiin eikä raskaita metsätyökoneita tarvita. Arviointi Naapurikiinteistön 2:51 asuinrakennus on jyrkän rinteen alla sen koillispuolella. Kiinteistöjeni asuinrakennukset tulisivat sijaitsemaan selvästi loivemmassa

6 Hakemusnumero Päätöspäivä Sivu 6 rinteessä ja suuntautuen edullisempiin ilmansuuntiin eli itään ja itäkoilliseen. Kiinteistöjeni ja maantien 148 välissä jo olevien asuinrakennusten suunta on pääosin koilliseen, mikä esittelytekstin mukaan on epäedullisempi ilmansuunta. Kiinteistöni ovat suunnittelutarvealueella. Esittelytekstin mukaan haettujen rakennuspaikkojen myöntäminen kasvattaa painetta kunnallisen viemäriverkoston rakentamiseen. Tämä kanta merkitsee, että alue on suunnittelutarvealuetta nimenomaan MRL 16 :n 1 momentin perusteella. Sen mukaanhan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Tämä tarve on siis olemassa jo nytkin. Aikomani rakentaminen vain tehostaa tätä tarvetta ja on omiaan johtamaan siihen, että alue saatttaa ohittaa tarveharkinnassa joitakin muita alueita. Kunnan kannalta alueiden järjestyksellä ei juurikaan ole merkitystä, mutta alueen asukkaille paremmalla etusijalla on. MRL 137 :n 2 ja 3 kohdissa mainitut seikat vastaavat pitkälle lupaviranomaisten aikaisemman rakennuslain 5 :n mukaisissa poikkeuslupa-asioissa käyttämiä hylkäysperusteita. Näitä perusteita korkein hallinto-oikeus ei omassa oikeuskäytännössään kuitenkaan hyväksynyt. Näin todetaan teoksessa Ekroos, Ari ja Majamaa, Vesa: Maankäyttö- ja rakennuslaki, Porvoo 2015, sivulla 881 päätyen johtopäätökseen: "Suunnittelutarveratkaisua ei tulisi edelleenkään voida hylätä sellaisilla perusteilla, jotka ovat aiheuttaneet suunnittelutarveratkaisun tarpeen eli perusteilla, jotka ovat suoraan johdettavissa suunnittelutarvealueen määrittelyä koskevilla kriteereillä." Professorien Ekroos ja Majamaa kannan mukaan kunnallisen viemäriverkoston rakentamispaineen kasvaminen ei siis ole laillinen peruste kielteiselle suunnittelutarveratkaisulle. Arviointi -kohdassa on myös perustelu, että jos hakemani lupa myönnettäisiin, olisi lupa myönnettävä myös muille vastaaville hankkeille. Tämä on selvästi tarkoituksenmukaisuusperuste. Tällaisella perusteella lupaa ei voi evätä. Teoksessa Hallberg, Pekka; Haapanala Auvo; Koljonen, Ritva; Ranta, Hannu: Maankäyttö- ja rakennuslaki, Helsinki 2006, sivulla 567 todetaan yksiselitteisesti: "Suunnittelutarvealueita koskevat rakennusluvan erityiset edellytykset ratkaistaan oikeusharkinnalla samon kuin muutkin rakennusluvan edellytykset. Rakennuslupaa ei siten voida suunnittelutarvealueillakaan hylätä tarkoituksenmukaisuusharkinnalla." Yhteenveto Alueella on jo useita asuinkiinteistöjä, viimeisin rakennettiin vain pari vuotta sitten. Alueella jo olevat rakennukset sijjaitsevat maantien melualueella, jonka ulkopuolella kiinteistöni ovat joko kokonaan tai pääosin. Aikomieni rakennusten ilmansuunnat tulisivat poikkeamaan edukseen alueella jo olevista asuinrakennuksista. Alueella on jo muutenkin tarvetta erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen. Kun yleiskaavan mukaan kummallakin kiinteistölläni on oikeus rakennuspaikkaan, kielteiset suunnittelutarveratkaisut olisivat myös selvästi vastoin maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Hakemuksiani ei voi laillisesti hylätä päätösesityksestä ilmenevin perustein." Vastineen johdosta todetaan seuraavaa: Hakija ei ole vastineessaan tuonut esiin sellaista uutta syytä, jonka vuoksi päätösehdotusta tulisi muuttaa. Päätösehdotuksen perusteluissa on jo käsitelty useimmat seikat, mutta vastineen johdosta todetaan vielä seuraavaa: Alue on suunnittelutarvealuetta MRL 16.1 :n perusteella. Tieyhteys

7 Hakemusnumero Päätöspäivä Sivu 7 Suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytykset on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä. Näiden edellytysten täyttymistä arvioitaessa huomiota kiinnitetään muun ohella rakennuspaikan tieyhteyteen. Se, että laissa yksityisistä teistä on säädetty tieoikeuden perustamisen edellytyksistä, ei estä ottamasta tieyhteyteen liittyviä ongelmia huomioon myös suunnittelutarveratkaisussa. Nyt esitetty tieyhteys tulee ongelmallisesti kahden asuinrakennuksen välistä. Luvan myöntämistä ei myöskään tue se, että kyse on rakentamisesta Afrikantiehen nähden toiseen riviin ja uutta/kunnostettavaa tietä rakennetaan noin 150 metriä. Mahdollinen päätehakkuu ja muut metsänhoidolliset toimenpiteet kahdella yhteensä noin kahden hehtaarin kokoisella kiinteistöllä aiheuttaa huomattavasti vähemmän liikennettä, kuin kaksi asuntoa. Melu Määräys, jonka mukaan liikenneväylien tuntumassa uudisrakentaminen on sallittua vain, mikäli valtioneuvoston päätöksen (VN:n päätös 993/1992) mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity, perustuu alueella voimassa olevaan Sipoon yleiskaava 2025:een. Sisällöltään vastaava määräys on myös kunnan rakennusjärjestyksessä. Vuonna 2013 voimaan tulleessa MRL 117 f :ssä on annettu asetuksenantovaltuus ympäristöministeriölle. Ympäristöministeriö ei ole antanut MRL 117 f :n mukaista asetusta. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot sekä kunnan meluselvitys voidaan ottaa huomioon arvioitaessa luvan myöntämisen edellytyksiä. Sipoon kunnan meluselvityksen mukaan valtioneuvoston päätöksen (VN:n päätös 993/1992) mukaiset melutason ohjearvot eivät nykytilanteessa ylity kiinteistöllä. Ennustetilanteen mukaan 55 db:n päivämeluarvo tulee tulevaisuudessa kuitenkin ylittymään kiinteistön pohjoisosassa. Vastineessa mainittu naapurikiinteistö on Sipoon kunnan meluselvityksen ennustetilanteen perusteella osittain melualueella. Sen alueelle jäi kuitenkin riittävästi myös alle 55 db:n aluetta, jonka perusteella suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös rakentamiselle voitiin myöntää vuonna Vesihuolto Sipoon kunnan vuosien vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen alueelle ei ole tämän hetken suunnitelmissa. Uusien asuinrakennusten rakentaminen alueelle kasvattaa painetta vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti perusteiltaan samanlaiset hakemukset on ratkaistava samalla tavalla. Mikäli nyt haettu lupa myönnettäisiin, olisi lupa myönnettävä myös muille vastaaville hankkeille. Tästä aiheutuvien kerrannaisvaikutusten kautta nyt kyseessä olevan lupahakemuksen vaikutukset kasvavat. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksessa ei ole kyse tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Yhteenveto Yllä esitetyillä perusteilla ja kokonaisuutena arvioituna MRL 137 :n mukaiset suunnittelutarveratkaisun eivät täyty. Sovelletut oikeusohjeet - Maankäyttö- ja rakennuslaki Sipoon kunnan hallintosääntö 50

8 Hakemusnumero Päätöspäivä Sivu 8 PÄÄTÖS Rakennus- ja ympäristövaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Päätöksen antopäivä Annettu julkipanon jälkeen Tuula Vænerberg Pöytäkirjanpitäjä Jakelu ja maksut VALITUSOSOITUSTEKSTI Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kunnanhallitus Rakennus- ja ympäristövaliokunta Lunastusmaksu: 560,00 euroa Rakennus- ja ympäristövaliokunnan tekemään poikkeamispäätökseen /suunnittelutarveratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelle tehtävällä kirjallisella valituksella. Valitusoikeus on: viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; sillä, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa; sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, joka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; alueellisella ympäristökeskuksella sekä; muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa. Valitusaika: Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu. Päätöksen antopäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituskirjelmän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö: Valituskirjelmä on osoitettava Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, perusteet, joilla muutoksia vaaditaan, muutoksenhakijan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa

9 Hakemusnumero Päätöspäivä Sivu 9 vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen: Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, Radanrakentajantie 5, HELSINKI. Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen hallinto-oikeuden aukioloajan päättymistä. Valituksen voi myös toimittaa sähköpostilla osoitteeseen helsinki.hao@oikeus.fi. Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.