BLOGIN AVULLA Tietotekniikan perusteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BLOGIN AVULLA Tietotekniikan perusteita"

Transkriptio

1 BLOGIN AVULLA Tietotekniikan perusteita Tietotekniikka 1 KDVCA14 Outi Valkki Viestinnän koulutusohjelma Verkkoviestinnän suuntautuminen KD07K2 / Raportti Anu Kara

2 Anu Kara Viestinnän koulutusohjelma Verkkoviestintä KD07K2 RAPORTTI Tietotekniikka 1 KDVCA14 Outi Valkki BLOGIN AVULLA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEITA SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 2 Mikä tietokone on ja kuinka se toimii? 3 Millainen on tietokoneen rakenne? 4 Mihin salasanaa tarvitaan? 5 Miten tietokone käsittelee tietoa? 6 HTML, XML, XHTML... mitä ihmettä? 7 Mitä tietokoneella ei voi tehdä? 8 Mitä olen oppinut?

3 Anu Kara RAPORTTI 1 1 Johdanto Verkkoviestinnän aikuisopiskelijoiden Tietotekniikka 1 -kurssilla käytettiin keskeisenä oppimismenetelmänä ryhmän yhteistä blogia 1. Blogin tarkoituksena oli osallistaa kaikki ryhmäläiset tiedonhankintaan, jakaa löydetty tieto tehokkaasti sekä vaihtaa ajatuksia eri teemoista ja niistä juontuvista kysymyksistä. Opettaja ohjasi blogissa käytävää keskustelua antamalla uusia käsiteltäviä aiheita sekä ohjeita. Blogia käytettiin sekä etäopiskeluun että lähipäivien aikana. Sen käyttöön liittyvät arviointikriteerit olivat aktiivisuus, asiallisuus ja lähdeviitteiden käyttö. Tämän raportin tarkoituksena on ensinnäkin tehdä yhteenvetoa siitä, mihin verkkokeskusteluissa päädyttiin, ja toiseksi kuvata itselleni syntynyttä käsitystä tietokoneesta ja sen toiminnasta. Vaikka tietokoneita onkin joka puolella ympärillämme, tässä raportissa tarkoitan tietokoneella ensisijaisesti mikrotietokonetta. Lopuksi pohdin vielä sitä, mitä ja miten mielestäni opin tämän kurssin aikana. 2 Mikä tietokone on ja kuinka se toimii? Blogiin poimittujen erilaisten määritelmien mukaan tietokone on elektronisista komponenteista rakennettu kone, joka voidaan ohjelmoida varastoimaan ja käsittelemään tietoa eri tavoin. Ohjelmointi tarkoittaa toimintaohjeiden ja komentojen toisin sanoen tietokoneohjelmien tallentamista tietokoneen muistiin. Tietokoneen tehtävänä on näiden ohjelmien suorittaminen: tuottaa halutut tulostiedot (output) annettujen syöttötietojen (input) perusteella. Sen toiminta riippuu sisäänsyötettävästä tiedosta, käyttäjän antamista komennoista, kulloinkin käytetyistä ohjelmista sekä ohjelmien suorituksen aikana syntyvistä välituloksista. (mm. Ala-mutka ym , 14.1 Mikä tietokone on?; Nykänen 2007, 6; TOP 1997, Tietokone /Tietokone ja laitteisto). 1 Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa) ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttamattomina uusista teksteistä huolimatta. (...) Sana blogi on laina englannin kielestä, jossa se on typistymä sanasta weblog. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille sivustoille; muita käytössä olevia nimiä ovat weblogi, loki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja(...). (Wikipedia, hakusana Blogi. Luettu ).

4 Anu Kara RAPORTTI 2 Lukuisissa kuvauksissa ja määritelmissä olennaista mielestäni on se, että tietokone tekee vain sitä, mitä se on ohjelmoitu tekemään, ja käyttää vain niitä tietoja, mitä siihen on tallennettu. Käytön sujuvuus ja lopputuloksen laatu riippuvat tietysti käyttäjän osaamisesta, mutta vielä enemmän laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelun onnistumisesta. Virheettömyys, käytettävyys ja yhteensopivuus ovat käyttäjän kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Kuitenkin tuntuu siltä, että mitä nopeammalla tahdilla markkinoille tulee uusia tuotteita ja vanhojen versiopäivityksiä, sitä enemmän niiden käyttämisessä on ongelmia. Onko uusien tuotteiden määrästä ja näennäisestä hienoudesta tullut itseisarvo, joka polkee jalkoihinsa näitä tuotteita käyttävien ihmisten tarpeet? 3 Millainen on tietokoneen rakenne? Tietokoneen rakennetta voidaan ajatella joko tietokonelaitteiston osina tai toiminnallisena rakenteena. Näiden lisäksi ohjelmistot muodostavat oman kokonaisuutensa. Tietokonelaitteiston osia ovat mm. keskusyksikkö, syöttölaitteet kuten näppäimistö ja hiiri, tulostuslaitteet kuten näyttö ja kirjoitin, tallennuslaitteet eli massamuistit kuten levykkeet ja kiintolevy sekä erilaiset oheislaitteet. Keskusyksikköön kuuluvat kiintolevyn lisäksi mm. prosessori, keskus- eli käyttömuisti, emolevy sekä oheislaiteohjaimet. (mm. Smed 1997, 19; TVT-ajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate). Prosessori suorittaa ohjelmia ja ohjaa tietokoneen sekä siihen liittettyjen oheislaitteiden toimintaa. Se käyttää keskusmuistissa olevia ohjelmia ja tietoa, jotka ovat muistipiirien ansiosta saatavilla nopeasti (hajasaantimuisti RAM), mutta säilyvät ainoastaan siihen asti kunnes tietokone sammutetaan. Massamuistit puolestaan ovat tiedon pysyviä tallennusvälineitä. (Smed 1997, 20-21). Toiminnallisena rakenteena tietokonetta voidaan kuvata seuraavasti: Tieto saadaan syöttölaitteen avulla keskusmuistiin, jonne käytettävä ohjelma ladataan ja syötetty tieto tallennetaan väliaikaisesti. Prosessori noutaa ohjelman komennot ja tarvittavat tiedot keskusmuistista, käsittelee tiedot suorittamalla ohjelman komennoissa määritetyt toiminnot ja siirtää käsitellyt tiedot takaisin keskusmuistiin. Pysyvästi tieto tallennetaan tiedostoina, joita voi olla jopa kymmeniä tuhansia yhdellä koneella. Ne järjestetään järkevästi hierarkisen hakemistorakenteen avulla. (mm. TVTajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate).

5 Anu Kara RAPORTTI 3 Laitteiston lisäksi tietokone tarvitsee laitteita hallitsevan ohjelman eli käyttöjärjestelmän, joka huolehtii laitteiden ja sovellusohjelmien sekä tiedostojen hallinnasta. Tavallisia käyttöjärjestelmiä ovat Windows, Linux sekä Mac OS. Sovellusohjelmat puolestaan ovat niitä ohjelmia, joita käyttäjä yleensä varsinaisesti kokee käyttävänsä: esim. tekstin- tai kuvankäsittelyyn, vektorigrafiikkaan, taulukkolaskentaan tai lehden taittoon tarkoitetut ohjelmat. Ne asennetaan käyttöjärjestelmän päälle eivätkä ne toimi ilman sitä. Sekä käyttöjärjestelmiä että sovellusohjelmia voidaan käyttää erilaisten käyttöliittymien avulla. Käyttöliittymällä tarkoitetaan sitä käyttöjärjestelmän, ohjelman tai laitteen osaa, jonka avulla käyttäjä syöttää ja vastaanottaa tietoa. Käyttöliittymiä on mm. merkkipohjaisia ja graafisia. (TVT-ajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate). Tietokoneen rakenteen selvittämisen lisäksi blogissa sivuttiin myös uuden tietokoneen hankintaperusteita. Tietokonetta ei osteta kovin usein ja tarkoitus on, että sitä voisi käyttää useita vuosia, ilman suuria lisähankintoja. Kokonaispaketti on hintava, suhteellisen monimutkainen ja siihen sisältyvä tekniikka kehittyy (tai ainakin muuttuu) huimaa vauhtia. Valinta on vaikea. Omat tarpeet ovat mielestäni ainoa oikea lähtökohta: mihin aion käyttää tietokonetta lähivuosien aikana? Se rajaa vaihtoehtoja jonkin verran, mutta edessä on silti melkoinen määrä tiedonhankintaa ja vaihtoehtojen vertailua. Tietolähteinä kannattaa käyttää monipuolisesti esim. ystäviä ja tuttavia, aiheeseen liittyviä blogeja, tuoreita lehtiartikkeleita sekä laitteiden myyjiä. Kertyneitä tiedonpalasia yhdistelemällä kokonaisuus vähitellen alkaa hahmottua. Blogissa käytiin mielenkiintoista keskustelua myös erilaista oheislaitteista ja sovellusohjelmista, joista osallistujilla oli kokemusta, sekä tietenkin verkon hyödyntämisestä eri tavoin. Esimerkiksi nettipuheluihin ja valokuvien nettialbumeihin aion perehtyä tarkemmin, kun minulla on aikaa. 4 Mihin salasanaa tarvitaan? Me kaikki elämme melkoisessa salasanaviidakossa, jossa selviytyminen edellyttää useiden eri tunnuslukujen, käyttäjätunnusten ja salasanojen muistamista joka päivä. Blogissa todettiin ensinnäkin, että käyttäjätunnukset ja salasanat ovat aidosti tarpeellisia. Niitä käytetään sekä tietojen suojaamiseksi että sen todentamiseksi, kuka mitäkin tietojärjestelmää on tiettynä ajankohtana käyttänyt ja mitä tietoja

6 Anu Kara RAPORTTI 4 sinne tallentanut. Toisaalta blogissa kuitenkin kerrottiin yleisistä käytännöistä, joissa oma salasana annetaan esim. työtovereiden käyttöön päivittäisen työskentelyn helpottamiseksi. Omasta mielestäni kyseessä on todellakin viidakko, joka näyttää ajan mittaan tulevan vain monimutkaisemmaksi. Puhelimet, maksukortit, ovet ja monet muut arkiset asiat eivät enää toimi ilman PIN 2 -koodia. Työssäni käytän päivittäin useampia eri tietojärjestelmiä, joista lähes kaikkiin on kirjauduttava erikseen, ja samoin näyttävät toimivan Stadian opiskelijoille tarkoitetut järjestelmät. Yhteisten sähköisten aineistojen jakaminen työkavereiden kesken edellyttäisi toimivia työryhmäsovelluksia ja yhteisiä levyasemia. Jos tällaisia ei ole tai niitä on hankala käyttää ja työt on joka tapauksessa saatava tehdyksi jaetaan mieluummin salasanoja. Yhteisiä koneita käytettäessä taas käyttäjätunnistuksen tärkeyttä ei aina ymmärretä. Tällöin kirjautumista ensin järjestelmästä ulos ja toisilla tunnuksilla taas sisään pidetään ylimääräisenä vaivana tuntuu helpommalta antaa työkaverin jatkaa samoilla tunnuksilla, joilla itse on juuri työskennellyt. Itse pidän tietosuojaa ja käyttäjätunnistusta erittäin tärkeinä asioina, mutta toivon, että järjestelmien ja sovellusohjelmien suunnittelijat tekisivät niiden noudattamisen mahdollisimman helpoksi ja palkitsevaksi. 5 Miten tietokone käsittelee tietoa? Tietokoneen tehtävänä on siis käsitellä ja varastoida sisään syötettyä tietoa niiden komentojen mukaisesti, joita koneeseen ladatut ohjelmat sille antavat. Koska tietokone on itse asiassa tehokas laskukone, sen ymmärtämä kieli koostuu numeroista. Ohjelmat on siis syötettävä tietokoneeseen jonkinlaisina numerosarjoina. Käytännössä kaikki nykyiset tietokoneet perustuvat 2-lukujärjestelmään eli binäärijärjestelmään, koska sen toteuttaminen elektronisilla piireillä on suoraviivaista. Nimensä mukaisesti tässä järjestelmässä on käytössä vain kaksi eri merkkiä eli symbolia lukujen esittämiseen. Tyypillisesti näinä merkkeinä käytetään nollaa ja ykköstä. Näin ollen voidaan todeta, että tietokoneen kieli koostuu nollien ja ykkösten muodostamista merkkijonoista. Ohjelmat on syötettävä tietokoneeseen tällaisina merkkijonoina, jotta kone voi 2 PIN (lyhenne sanoista Personal identification number) on salasanana käytettävä tunnusluku. Esimerkiksi puhelimen SIM-kortti avataan vähintään nelinumeroisella (enintään kahdeksan) PIN-koodilla ja pankkikorttiin liittyy (Suomessa) nelinumeroinen PIN-koodi. (Wikipedia, hakusana PIN ).

7 Anu Kara RAPORTTI 5 suorittaa ohjelmien mukaisia komentoja. (Ala-Mutka ym , 14.1 Mikä tietokone on, 14.2 Algoritmit ja tietokoneohjelmat). Tietoa voidaan esittää eli koodata tietyn järjestelmän mukaisina symboleina joko tiedoittain tai merkeittäin. Tiedoittaisesti koodattaessa alkuperäisen tiedon merkitys muutetaan kokonaisuutena uutteen esitysmuotoon. Merkittäisessä koodauksessa taas tiedon alkuperäisen esitystavan merkit muutetaan yksitellen uuteen järjestelmään. Esimerkiksi henkilötunnus on tiedoittaista koodausta ja morseaakkoset ovat merkittäistä koodausta. Yleensä tietokoneohjelmat kirjoitetaan ensin sopivaan ihmisen luettavaan välimuotoon jotain ohjelmointikieltä käyttäen. Tällaisesta ohjelmointikielellä tehdystä ohjelmasta tietokone sitten tekee sopivan 0- ja 1-jonon, koneeseen aikaisemmin tallennetun ohjelman avulla. (Ala-Mutka ym , 14.2 Algoritmit ja tietokoneohjelmat; Blogi 2007, maaliskuu /Bitti ja binääriluvut). Tietokone käsittelee tietoa bitteinä (bit, b) 3, jotka koostuvat edellä mainituista nollista ja ykkösistä. Tavu (byte, B) tarkoittaa kahdeksan bitin ryhmää ja sana on se bittien määrä, jonka tietokone pystyy käsittelemään kerralla. Digitaalikuvien yhteydessä puhutaan usein bittisyydestä eli pikseliä kohden varatusta bittimäärästä. Esimerkiksi 1-bittinen kuva sisältää kaksi väriä (mustan ja valkoisen) ja vastaavasto 8-bittinen kuva sisältää 256 väriä tai harmaasävyä. (Blogi 2007, maaliskuu /Bitti ja binääriluvut). Tietokoneen toimintalogiikan ymmärtäminen ja perustermien tunteminen helpottaa käyttäjää. Blogissa tämä osoittautui vaikeaksi keskusteluaiheeksi eikä siitä tullut montaa kommenttia. Itse mielestäni vihdoinkin oivalsin asian ytimen nyt tätä raporttia kirjoittaessani, tutustumalla lähdeaineistoihin ja pysähtymällä pohtimaan tietokonetta laskukoneena. 6 HTML, XML, XHTML... mitä ihmettä? Vilkasta verkkokeskustelua herätti koodaukseen liittyvä teema, jossa selvitettiin mm. eri termilyhenteiden merkitystä sekä sitä, kuinka ne liittyvät tietokoneen käyttöön yleisesti ja verkkoviestinnän maailmaan erityisesti. 3 Bitti on pienin informaation yksikkö. Sana bitti tulee binäärijärjestelmän numeroa tarkoittavista sanoista BInary digit = BIT. (Blogi 2007, maaliskuu /Bitti ja binääriluvut).

8 Anu Kara RAPORTTI 6 HTML 4 on kuvaus- tai merkintäkieli, jolla voidaan merkitä tekstin rakenne: esim. mikä osa tekstistä on otsikkoa ja mikä leipätekstiä. Merkintä tehdään tekstin sekaan kirjoitettavilla elementeillä ja niissä olevilla määritteillä. HTML tunnetaan erityisesti kielenä, josta www-sivut rakentuvat. (Wikipedia, hakusana HTML. Luettu ). XML 5 on kuvaus- tai merkintäkieli, jolla tiedon merkitys voidaan kuvata tiedon sekaan. Se on metakieli, eli kieli, joka sisältää tietoa tiedosta ja jolla voidaan kuvata toisia kieliä. XML-kielellä voi muodostaa uusia koodeja, joiden avulla voidaan luoda rakenteisia dokumentteja hyvinkin erilaisiin ja erityisiin tarkoituksiin. (Wikipedia, hakusana XML. Luettu ). XHTML 6 on HTML:stä kehitetty www-sivujen kuvaus- tai merkintäkieli, joka täyttää XML:n muotovaatimukset. Tämä tuo mukanaan rakenteisuuden, joka varmistaa koodin standardinmukaisuutta ja siten auttaa ohjelmoijia suunnittelemaan XHTML-kieltä hyödyntäviä sovelluksia. XHTML sopii hyvin myös muihin medioihin kuin perinteisiin tietokoneisiin tällaisia ovat esim. matkapuhelin ja muut kannettavat päätelaitteet sekä televisio. (Wikipedia, hakusana XHTML. Luettu ). CSS 7 on erityisesti www-dokumenteille kehitetty tyyliohjeiden laji. Sen avulla dokumentille voi määritellä useita tyyliohjeita, jotka yhdistetään tietyllä tavalla yhdeksi säännöstöksi. CSS:llä voidaan kuvata monipuolisesti sekä nähtävää että kuultavaa esitystapaa tekstin väristä ja kirjasintyylistä aina mm. äänen korkeuteen asti. CSS:ää käytetään XHTML:n kanssa, mutta se sopii yhtä lailla muidenkin rakenteisten dokumenttien kuten XML tyyliohjeeksi. (Wikipedia, hakusana CSS. Luettu ). RSS 8 liittyy tietovirran siirtämiseen. Se on joukko Web-syötemuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön kuten blogien ja uutissyötteiden julkaisemiseen. RSS-sisältöjä käytetään lukijoiksi kutsuttujen ohjelmien avulla. Käyttäjä tilaa syötteen antamalla lukijalleen linkin syötteeseen. Lukija tarkistaa tilatut syötteet ja jos niissä on uutta sisältöä, hakee kyseisen sisällön ja näyttää sen käyttäjälle. (Wikipedia, hakusana RSS. Luettu ). 4 Lyhenne HTML tulee sanoista HyperText Markup Language. (Wikipedia, hakusana HTML. Luettu ). 5 Lyhenne XML tulee sanoista extensible Markup Language. (Wikipedia, XML. Luettu ). 6 Lyhenne XHTML tulee sanoista extensible HyperText Markup Language. (Wikipedia, XHTML. Luettu ). 7 Lyhenne CSS tulee sanoista Cascading Style Sheets. (Wikipedia, CSS. Luettu ). 8 Lyhenne RSS voi tarkoittaa jotakin seuraavista: Really Simple Syndication (RSS 2.0). Rich Site Summary (RSS 0.91, RSS 1.0). RDF Site Summary (RSS 0.9 ja 1.0). (Wikipedia, RSS. Luettu ).

9 Anu Kara RAPORTTI 7 Java 9 on ohjelmointikieli, joka on pyritty tekemään laitteistoriippumattomaksi graafisten ohjelmien tekovälineeksi. Javalla kirjoitettu ohjelmakoodi käännetään ensin ns. tavukoodiksi (bytecode), joka on tietynlainen väliversio ohjelmasta. Tätä tavukoodista versiota voidaan ajaa järjestelmälle ja laitealustalle sopivalla Java-virtuaalikoneella eli tulkilla. Se tulkkaa käännöksen koneen ymmärtämään muotoon, joka kerta, kun ohjelma ajetaan. (Ikonen ym. 2005, 1). JavaScript 10 on yksinkertainen, suoraan (X)HTML-koodin sekaan kirjoitettava komentosarjakieli, jota modernit selaimet yleisesti tukevat. Se mahdollistaa interaktiivisten toimintojen lisäämisen www-sivuille, esim. lomakkeen tietojen tarkistamisen. JavaScript on nimensä mukaisesti ns. scriptikieli, jonka koodi tulkitaan, eli sitä ei erikseen käännetä omaksi ohjelmakseen ennen suorittamista. (Saarikumpu 2006, 1). Kaikkia edellä mainittuja tekniikoita voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi www-sivujen teossa. Kurssilla ei ollut tarkoitus oppia niitä sen syvällisemmin, mutta jo pienten XHTML-harjoitusten tekeminen antoi käsityksen siitä, mistä suurinpiirtein on kyse. Lisäksi blogiin kertyi useita hyödyllisiä linkkejä erilaisiin ohjeisiin ja mallisivustoihin. 7 Mitä tietokoneella ei voi tehdä? Koska tietokone ei tee mitään itsestään, vaan toimii ainoastaan annettujen komentojen ja tietojen perusteella, se ei aina toimi niin kuin toivoisimme. Esimerkiksi tietokoneen tai sovellusohjelman ns. vuorovaikutteisuus perustuu ihmisen ennalta tallentamiin vastauksiin sekä komentoihin, jotka ohjaavat konetta antamaan käyttäjälle tietyssä tilanteessa tietyn vastauksen. Tietokone ei myöskään tee tulkintoja tai johtopäätöksiä eikä osaa huomioida mitään muuta kuin mitä siihen on etukäteen tallennettu. Vastuu niin ohjelmien toimivuudesta, syötettyjen tietojen oikeellisuudesta kuin tulosten tulkitsemisestakin on edelleen ihmisellä niin mielellämme kuin tietokonetta erilaisista virheistä syytämmekin. 9 Java on saanut nimensä Jaavan saaren (Indonesiassa) mukaan: siellä tuotetaan kahvilajia, jota Java-kielen kehittäjät nauttivat suuria määriä kieltä suunnitellessaan ja toteuttaessaan. (Wikipedia, hakusana Java. Luettu ). 10 JavaScript kehitettiin alun perin nimellä Mocha. Nimi muutettiin LiveScriptiksi ja viimein JavaScriptiksi. Javaohjelmointikielen kanssa sillä ei ole kuitenkaan juuri yhteistä. (Wikipedia, hakusana JavaScript. Luettu ).

10 Anu Kara RAPORTTI 8 8 Mitä olen oppinut? Tavallisen tietokoneenkäyttäjän käsitys koneen toiminnasta on yleensä melko sirpaleinen. Se syntyy pääasiassa erilaisten sovellusohjelmien ominaisuuksien kautta pääasianahan on saada niiden avulla tehdyksi se mitä haluaa. Harvemmin on tarvetta pysähtyä miettimään, miksi tietokone toimii tietyllä tavalla, kuinka se on koottu tai miten se käsittelee tietoa. Itse käytän tietokonetta paljon ja opin mielelläni jatkuvasti uutta sen toiminnasta ja käyttömahdollisuuksista. Tietotekniikka 1 kurssi oli lyhyt, mutta intensiivinen katsaus tietokoneeseen ja kokonaisuutena. Aikuisopiskelijalle miellyttävää oli se, että osallistujien pitkä kokemus tietokoneen käyttäjinä huomioitiin ja opetuksen sisältö rakentui pitkälti osallistujien kiinnostuksen aiheiden ympärille. Lisäksi kurssilla hyödynnettiin tehokkaasti verkkoa Internetiä niin tiedon lähteenä kuin keskustelufooruminakin. Oppimismenetelmänä käytetty blogi antoi käsitellyille asioille syvyyttä ja toi mukaan paljon erilaisia näkökulmia ja kokemuksia. Keskustelu blogissa oli melko vilkasta lähiopetuspäivien aikana ja niiden välillä, mutta viimeisen lähiopetuspäivän jälkeen keskustelu laimeni pian. Tämä johtuu mielestäni siitä, että verkkokeskustelulle tyypillistä on lyhytjänteisyys ja nopearytmisyys. Aikuisopiskelulle taas on tyypillistä aikapula ja olennaiseen keskittyminen. Näin ollen kurssin osana blogi toimii parhaiten, kun sillä on selkeä tavoite ja aikataulu, ja pysyy elossa ainoastaan niin kauan kuin osallistujat kokevat sen itselleen hyödylliseksi. Itse ajattelin kurssin alussa, että blogi on hauska menetelmä ja kiinnostava lisä lähiopetuspäivien rinnalle, mutta olin hiukan ennakkoluuloinen sen suhteen, kuinka paljon se oikeasti voisi auttaa oppimista. Osallistuin itse lukemalla blogia ahkerasti ja kirjoittamalla sinne silloin, kun minulla mielestäni oli uutta sanottavaa jostakin asiasta. Lisäksi olen etsinyt sieltä tietoa ja lähdeaineistoa, kun muilla kursseilla on tullut vastaan samantapaisia asioita. Alkuvaiheen ennakkoluuloni ovat osoittautuneet vääriksi kahdella tavalla. Ensinnäkin, huomasin nopeasti, että blogi on hyvin tasa-arvoinen ja myönteisesti osallistava menetelmä: sen avulla moni hiljaisempikin osallistui tiedonhankintaan ja mielellään jakoi kokemuksiaan ja ajatuksiaan ryhmän kesken. Näin saatiin koko ryhmän iloksi varmasti enemmän näkökulmia, tietoa ja ideoita kuin ilman blogia olisi saatu.

11 Anu Kara RAPORTTI 9 Toiseksi, olen nyt tätä raporttia kirjoittaessani oivaltanut blogin erinomaisuuden tietolähteenä. Olen oppinut todella paljon palaamalla eri aihealueista käytyihin keskusteluihin, tutkimalla niissä mainittuja lähdeaineistoja ja tiivistämällä mielestäni olennaiset sisällöt raportiksi. Asiat ovat hahmottuneet mielessäni kokonaisuuksiksi ja olen tullut selvittäneeksi myös monia kiinnostavia yksityiskohtia. Kirjoittamiseen ja asioiden tutkimiseen on mennyt moninkertaisesti se aika mitä etukäteen kuvittelin käyttäväni, mutta se on ollut hyvin innostavaa. Mielestäni lähiopetuspäivien, blogin ja loppuraportin yhdistelmä osoittautui erittäin tehokkaaksi oppimismenetelmäksi. Lopuksi haluan vielä mainita pienestä kipinästä, joka kurssin aikana syttyi. Koodausharjoitukset olivat hauskoja ja tuottivat aitoa onnistumisen iloa. Olen päässyt puhaltamaan kipinään hieman lisää hehkua Ilka Helon XHTML & CSS peruskurssilla, jonka lopputehtävänä rakennan parhaillaan omaa pientä sivustoani koulun palvelimelle (http://www.edu.stadia.fi/~ /). Pian sieltä löytyvät myös parhaat palat noista ensimmäisistä harjoituksista.

12 Anu Kara RAPORTTI 10 Kuvaluettelo: 1 Johdanto. Kurssin opiskelijoita sekä opettaja kakkukahvilla. Kuvaaja: Hannele Karlenius. 2 Mikä tietokone on ja kuinka se toimii? Jussi Elovuori esittelee tietokoneen välimuistin toimintaa 1960-luvulla. Lähde: Kari Elovuori. 3 Millainen on tietokoneen rakenne? Lähde: TVT-ajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate. 4 Mihin salasanaa tarvitaan? Lähde: Windows XP Home käyttöjärjestelmä /Käyttäjätili /Luo salasana /Turvallisen salasanan luominen. 5 Miten tietokone käsittelee tietoa? Esimerkki 10-järjestelmän luvun muuttamisesta 2- järjestelmään (binäärijärjestelmään) ja päinvastoin. Lähde: Outi Valkki. 6 HTML, XML, XHTML... mitä ihmettä? Arvotaan oikeat lottonumerot! XHTMLkoodausharjoitus. Lähde: Anu Kara. 7 Mitä tietokoneella ei voi tehdä? The server is unwilling to process the request. Lähde: Computer Performance - Home Page / Logon Scripts/800xxxxx Error Codes. Lähdeluettelo: Ala-Mutka Kirsti, Rintala Matti, Savikko Vespe, Palviainen Jarmo. Tietotekniikan peruskurssi, Oppimateriaali. Tampere University of Technology, Department of Computer Science, Software Systems Laboratory. (luettu ). Blogi. Tietotekniikka 1-kurssi, verkkoviestinnän aikuisopiskelijat, kevät Verkkokeskustelusivusto. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. (käytetty ). Computer performance Home page. Internet sivusto. (luettu ). Ikonen Timo, Karvonen Saija, Koffert Riku, Korhonen Lauri, Kupiainen Mikko, Malinen Tommi, Mikkonen Antti, Niiranen Simo, Seppälä Antti, Suvanto Aki, Tuppurainen Kimmo, Wolff Mika. Aloittelijan JAVA-opas. Tietojärjestelmien dokumentointi (luettu ).

13 Anu Kara RAPORTTI 11 Kara Anu. Kotisivu, Internet-sivusto. (kehittyy ja laajenee vähitellen). Korpela Jukka. Datatekniikka ja viestintä, Internet-sivusto. (luettu ). Nykänen Pirkko. Tietotekniikka ja yhteiskunta, Luentosarja kevät Tietojärjestelmien maisteriohjelma, Tampereen yliopisto. (luettu ). Saarikumpu Osmo. JavaScript-kielen alkeet - osa 1, (luettu ). Smed Jouni. Tietokoneen käytön alkeet, (luettu ). TOP. Tietotekniikan ohjelmistojen perusopinnot, Oppimateriaali. Tampereen Yliopiston Tietojenkäsittelyopinlaitos & Hypermedialaboratorio. (luettu ). TVT-ajokortti. TVT-ajokortti opintojakson oppimateriaali, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto. (luettu ). Wikipedia. Eri hakusanoja. (luettu ).

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata Opinto-oppaassa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA

QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA ILMAISTA MOTIVOIVAA QR-koodit QR-koodit INNOSTAVAA HAUSKAA PALJON KÄYTTÖTAPJA HELPPOA MOTIVOIVAA ILMAISTA QR-koodi paljon tietoa Koodin avulla pääsee nopeasti halutulle verkkosivulle tai esim. YouTube-videoon ilman osoitteen

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Innokas-verkosto Kati Sormunen 1 Tämän oppitunnin tavoitteena On ottaa käyttöön Code.org sivusto, jossa oppilas voi harjoitella ohjelmointia koulussa ja kotona

Lisätiedot

ASIAKASKOULUTUKSET. Kurssiohjelma Syksy 2016

ASIAKASKOULUTUKSET. Kurssiohjelma Syksy 2016 Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Kurssiohjelma Syksy 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Kursseista

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEISTUS ASUKKAALLE

KÄYTTÖOHJEISTUS ASUKKAALLE KÄYTTÖOHJEISTUS ASUKKAALLE on asuinkiinteistön käyttöön suunniteltu kosketustauluratkaisu joka sisältää kerrostalorapussa nimitaulun, ilmoitustaulun ja yhteisten tilojen varauskalenterit. Kodinportin käyttäjillä

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015 Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 Oppilaat saavat vuoden 2016 alusta käyttöönsä oppilaitoksen sähköpostin ja muita palveluita Microsoftin Office365:sta. Oppilaiden sähköposti on muotoa

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

StatCrunch -laskentasovellus

StatCrunch -laskentasovellus StatCrunch -laskentasovellus Yleistä sovelluksesta StatCrunch on Integrated Analytics LLC:n valmistama sovellus tilastotieteellisten analyysien tuottamista varten. Se on verkon yli käytettävä analyysisovellus,

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Tekniikka 11.10.2015 10:45 Olavi Koistinen, Helsingin Sanomat Yhteystietojen siirto Androidista iphoneen kuin Gmail-käyttäjätunnus.

Lisätiedot

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Sangen lyhyt L A T E X-johdatus Lari Koponen ja Eetu Ahonen 23.1.2013 Koulutuksen tavoitteet Koulutuksen jälkeen pystyy kirjoittamaan työselostuksen L A T E X:illa, eli Dokumentin rakenne tutuksi Tekstin

Lisätiedot

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Projektikoodi A30387 31.7.2009 Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Käyttöohjeet Lapin sairaanhoitopiirin ky PL 8041 96101 Rovaniemi Katuosoite Porokatu 39 D 96100 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Puhelinvaihde

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot

Public Account-tili on pysyvä, joten kannattaa käyttää mieluummin sitä kuin kaupallisen tilin kokeiluversiota.

Public Account-tili on pysyvä, joten kannattaa käyttää mieluummin sitä kuin kaupallisen tilin kokeiluversiota. 1.1 Tässä harjoituksessa opit laatimaan luokitellun teemakartan maastossa aiemmin keräämistäsi pisteistä. Käytämme Esrin ArcGis-palvelun ilmaisia ominaisuuksia. Kartan tekoa voi harjoitella kokonaan ilman

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Arena-koulutus Sisäänkirjautuminen ja omat sivut. Noora Muurimäki Outi Syväniemi Leila Virta

Arena-koulutus Sisäänkirjautuminen ja omat sivut. Noora Muurimäki Outi Syväniemi Leila Virta Arena-koulutus Sisäänkirjautuminen ja omat sivut Noora Muurimäki Outi Syväniemi Leila Virta 1 Sisäänkirjautuminen ja omat sivut osio: Eri kirjautumistavat verkkokirjastoon, unohtuneet käyttäjätunnukset

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

OPISKELIJAN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖTILA-AVAIMEN KÄYTTÖ. 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla?

OPISKELIJAN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖTILA-AVAIMEN KÄYTTÖ. 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla? OPISKELIJAN REKISTERÖITYMINEN JA TYÖTILA-AVAIMEN KÄYTTÖ 1. Mitä kaikkea saan käyttööni samoilla tunnuksilla? Rekisteröitymällä saat käyttöösi koulusi hankkimat sähköiset opetus- ja oppimateriaalit. Pääset

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Huhti-toukokuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Ohjelmistotekniikka G-04237 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Karttasovellus Kartta Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY...

Lisätiedot

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai sähköiseen

Lisätiedot

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus 1 OpasOodi Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata n OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on in OpasMuokkaaja-oikeudet. n käyttölupia

Lisätiedot

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus

OpasOodi Opintokohteiden muokkaus 1 OpasOodi Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata n OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on in OpasMuokkaaja-oikeudet. n käyttölupia

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot ing Scheme Lock 24-04-2012 14:06:21 Final Lock 26-04-2012 13:05:53 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE

AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE AVOIMEN YLIOPISTON MOODLE-OPAS OPISKELIJALLE OHJEITA MOODLEN KÄYTTÖÖN Moodle on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkko-oppimisympäristö. Omalta Moodlealueeltasi löydät kurssin materiaalit, tehtävät, uutiset/tiedotteet,

Lisätiedot

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista. Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

OPETTAJA VERKOSSA: Koodaaminen

OPETTAJA VERKOSSA: Koodaaminen OPETTAJA VERKOSSA: Koodaaminen 27.2.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa OPETTAJA VERKOSSA: Koodaaminen 27.2.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa Tallenteet: Tinyurl.com/opeverkossa Tulevien webinaarien rekisteröitymislinkit:

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015 TIEA24 Automaatit ja kieliopit, syksy 205 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 5. marraskuuta 205 Sisällys Käsiteanalyysiä Tarkastellaan koodilukkoa äärellisenä automaattina. Deterministinen äärellinen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä HELIA TiKo-05 1 (10) Johdanto Tiedon varastointi?... 2 Tieto?... 2 Varasto?... 3 Tietovarasto?... 4 Miksi tietovarastoja?... 5 Tietojen käsittely... 6 Tietovarastot ja tietojärjestelmät... 7 Tietovarasto

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Elisa Toimisto 365. Pääkäyttäjän pikaopas

Elisa Toimisto 365. Pääkäyttäjän pikaopas Elisa Toimisto 365 Pääkäyttäjän pikaopas Päivitetty 10/2016 Tämän pikaoppaan avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 -palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita löydät osoitteesta http://www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet/

Lisätiedot

EU Login. EU Login kirjautuminen. EU Login tilin luominen

EU Login. EU Login kirjautuminen. EU Login tilin luominen EU Login EU Login kirjautuminen EU Login järjestelmä mahdollistaa keskitetyn pääsyn useisiin eri Euroopan Komission verkkosovelluksiin yhdellä käyttäjätunnuksella ja salasanalla. EU login varmistaa identiteettisi

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Versio 2008.1 15.10.2008 ohje 15.10.2008 Asennus, käyttöönotto ja päätoiminnot Ohjelmiston tarkoitus Ohjelmiston tarkoitus on yhdistää Peltotuki

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen yrjo.maattanen@phnet.fi helpottamiseksi puh. 050 413 0820 4.11.2009 1. Yleistä SuLVInet on SuLVI:n aloitteesta avattu sivusto LVI-alan kehittäjäfoorumiksi.

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata WebOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut

Lisätiedot

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)

Lisätiedot

Opinto-oppaan tekeminen

Opinto-oppaan tekeminen 1 Opinto-oppaan tekeminen Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opinto-oppaita voidaan luoda n OpasOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on in OpasVastuuhenkilö-oikeudet. n käyttölupia voi hakea

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

SELIGSON & CO:n mobiilisovellus TASKUSALKKU

SELIGSON & CO:n mobiilisovellus TASKUSALKKU SELIGSON & CO:n mobiilisovellus TASKUSALKKU lyhyt käyttöopastus (9 sivua) helmikuu 2016, Android 5.0. tai uudempi 1 Sovelluksen lataaminen Seligson & Co Taskusalkku Android-puhelimille ladataan Googlen

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain

Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteet nivelvaiheittain Tässä alla vain sisällöt. Täydellinen taitotasotaulukko selittävine kommentteineen sekä koulukohtaisine toteuttamissarakkeineen on Akkunassa

Lisätiedot

T harjoitustyö, kevät 2012

T harjoitustyö, kevät 2012 T-110.4100 harjoitustyö, kevät 2012 Kurssiassistentit T-110.4100@tkk.fi Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto 31.1.2012 Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä,

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Wilman käyttöohje huoltajille

Wilman käyttöohje huoltajille Wilman käyttöohje huoltajille Sisällysluettelo: Sisään kirjautuminen... 1 Oma etusivu... 2 Pikaviestit... 3 Tiedotteet... 5 Suoritukset... 6 Poissaolot... 6 Palaute... 8 Opettajat... 9 Salasanan vaihto...

Lisätiedot

Samk Exam ohjeistus opiskelijalle

Samk Exam ohjeistus opiskelijalle Samk Exam ohjeistus opiskelijalle Mikäli opintojaksolla käytetään tenttiakvaariotenttiä, avoinna olevat tenttiperiodit löytyvät SoleOPSista opintojaksoselosteelta. Kaikilla opintojaksoilla ei käytetä tenttiakvaariota.

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672

Siemens Webserver OZW672 Siemens Webserver OZW67 Climatix IC pilvipalvelu Kytke laite lämpöpumpun ohjaimeen Kytke laite verkkopiuhalla internetiin Mene nettiselaimella Climatix IC palveluun Luo käyttäjätili ja rekisteröi laite

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot