BLOGIN AVULLA Tietotekniikan perusteita

Transkriptio

1 BLOGIN AVULLA Tietotekniikan perusteita Tietotekniikka 1 KDVCA14 Outi Valkki Viestinnän koulutusohjelma Verkkoviestinnän suuntautuminen KD07K2 / Raportti Anu Kara

2 Anu Kara Viestinnän koulutusohjelma Verkkoviestintä KD07K2 RAPORTTI Tietotekniikka 1 KDVCA14 Outi Valkki BLOGIN AVULLA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEITA SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 2 Mikä tietokone on ja kuinka se toimii? 3 Millainen on tietokoneen rakenne? 4 Mihin salasanaa tarvitaan? 5 Miten tietokone käsittelee tietoa? 6 HTML, XML, XHTML... mitä ihmettä? 7 Mitä tietokoneella ei voi tehdä? 8 Mitä olen oppinut?

3 Anu Kara RAPORTTI 1 1 Johdanto Verkkoviestinnän aikuisopiskelijoiden Tietotekniikka 1 -kurssilla käytettiin keskeisenä oppimismenetelmänä ryhmän yhteistä blogia 1. Blogin tarkoituksena oli osallistaa kaikki ryhmäläiset tiedonhankintaan, jakaa löydetty tieto tehokkaasti sekä vaihtaa ajatuksia eri teemoista ja niistä juontuvista kysymyksistä. Opettaja ohjasi blogissa käytävää keskustelua antamalla uusia käsiteltäviä aiheita sekä ohjeita. Blogia käytettiin sekä etäopiskeluun että lähipäivien aikana. Sen käyttöön liittyvät arviointikriteerit olivat aktiivisuus, asiallisuus ja lähdeviitteiden käyttö. Tämän raportin tarkoituksena on ensinnäkin tehdä yhteenvetoa siitä, mihin verkkokeskusteluissa päädyttiin, ja toiseksi kuvata itselleni syntynyttä käsitystä tietokoneesta ja sen toiminnasta. Vaikka tietokoneita onkin joka puolella ympärillämme, tässä raportissa tarkoitan tietokoneella ensisijaisesti mikrotietokonetta. Lopuksi pohdin vielä sitä, mitä ja miten mielestäni opin tämän kurssin aikana. 2 Mikä tietokone on ja kuinka se toimii? Blogiin poimittujen erilaisten määritelmien mukaan tietokone on elektronisista komponenteista rakennettu kone, joka voidaan ohjelmoida varastoimaan ja käsittelemään tietoa eri tavoin. Ohjelmointi tarkoittaa toimintaohjeiden ja komentojen toisin sanoen tietokoneohjelmien tallentamista tietokoneen muistiin. Tietokoneen tehtävänä on näiden ohjelmien suorittaminen: tuottaa halutut tulostiedot (output) annettujen syöttötietojen (input) perusteella. Sen toiminta riippuu sisäänsyötettävästä tiedosta, käyttäjän antamista komennoista, kulloinkin käytetyistä ohjelmista sekä ohjelmien suorituksen aikana syntyvistä välituloksista. (mm. Ala-mutka ym , 14.1 Mikä tietokone on?; Nykänen 2007, 6; TOP 1997, Tietokone /Tietokone ja laitteisto). 1 Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa) ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttamattomina uusista teksteistä huolimatta. (...) Sana blogi on laina englannin kielestä, jossa se on typistymä sanasta weblog. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille sivustoille; muita käytössä olevia nimiä ovat weblogi, loki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja(...). (Wikipedia, hakusana Blogi. Luettu ).

4 Anu Kara RAPORTTI 2 Lukuisissa kuvauksissa ja määritelmissä olennaista mielestäni on se, että tietokone tekee vain sitä, mitä se on ohjelmoitu tekemään, ja käyttää vain niitä tietoja, mitä siihen on tallennettu. Käytön sujuvuus ja lopputuloksen laatu riippuvat tietysti käyttäjän osaamisesta, mutta vielä enemmän laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelun onnistumisesta. Virheettömyys, käytettävyys ja yhteensopivuus ovat käyttäjän kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Kuitenkin tuntuu siltä, että mitä nopeammalla tahdilla markkinoille tulee uusia tuotteita ja vanhojen versiopäivityksiä, sitä enemmän niiden käyttämisessä on ongelmia. Onko uusien tuotteiden määrästä ja näennäisestä hienoudesta tullut itseisarvo, joka polkee jalkoihinsa näitä tuotteita käyttävien ihmisten tarpeet? 3 Millainen on tietokoneen rakenne? Tietokoneen rakennetta voidaan ajatella joko tietokonelaitteiston osina tai toiminnallisena rakenteena. Näiden lisäksi ohjelmistot muodostavat oman kokonaisuutensa. Tietokonelaitteiston osia ovat mm. keskusyksikkö, syöttölaitteet kuten näppäimistö ja hiiri, tulostuslaitteet kuten näyttö ja kirjoitin, tallennuslaitteet eli massamuistit kuten levykkeet ja kiintolevy sekä erilaiset oheislaitteet. Keskusyksikköön kuuluvat kiintolevyn lisäksi mm. prosessori, keskus- eli käyttömuisti, emolevy sekä oheislaiteohjaimet. (mm. Smed 1997, 19; TVT-ajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate). Prosessori suorittaa ohjelmia ja ohjaa tietokoneen sekä siihen liittettyjen oheislaitteiden toimintaa. Se käyttää keskusmuistissa olevia ohjelmia ja tietoa, jotka ovat muistipiirien ansiosta saatavilla nopeasti (hajasaantimuisti RAM), mutta säilyvät ainoastaan siihen asti kunnes tietokone sammutetaan. Massamuistit puolestaan ovat tiedon pysyviä tallennusvälineitä. (Smed 1997, 20-21). Toiminnallisena rakenteena tietokonetta voidaan kuvata seuraavasti: Tieto saadaan syöttölaitteen avulla keskusmuistiin, jonne käytettävä ohjelma ladataan ja syötetty tieto tallennetaan väliaikaisesti. Prosessori noutaa ohjelman komennot ja tarvittavat tiedot keskusmuistista, käsittelee tiedot suorittamalla ohjelman komennoissa määritetyt toiminnot ja siirtää käsitellyt tiedot takaisin keskusmuistiin. Pysyvästi tieto tallennetaan tiedostoina, joita voi olla jopa kymmeniä tuhansia yhdellä koneella. Ne järjestetään järkevästi hierarkisen hakemistorakenteen avulla. (mm. TVTajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate).

5 Anu Kara RAPORTTI 3 Laitteiston lisäksi tietokone tarvitsee laitteita hallitsevan ohjelman eli käyttöjärjestelmän, joka huolehtii laitteiden ja sovellusohjelmien sekä tiedostojen hallinnasta. Tavallisia käyttöjärjestelmiä ovat Windows, Linux sekä Mac OS. Sovellusohjelmat puolestaan ovat niitä ohjelmia, joita käyttäjä yleensä varsinaisesti kokee käyttävänsä: esim. tekstin- tai kuvankäsittelyyn, vektorigrafiikkaan, taulukkolaskentaan tai lehden taittoon tarkoitetut ohjelmat. Ne asennetaan käyttöjärjestelmän päälle eivätkä ne toimi ilman sitä. Sekä käyttöjärjestelmiä että sovellusohjelmia voidaan käyttää erilaisten käyttöliittymien avulla. Käyttöliittymällä tarkoitetaan sitä käyttöjärjestelmän, ohjelman tai laitteen osaa, jonka avulla käyttäjä syöttää ja vastaanottaa tietoa. Käyttöliittymiä on mm. merkkipohjaisia ja graafisia. (TVT-ajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate). Tietokoneen rakenteen selvittämisen lisäksi blogissa sivuttiin myös uuden tietokoneen hankintaperusteita. Tietokonetta ei osteta kovin usein ja tarkoitus on, että sitä voisi käyttää useita vuosia, ilman suuria lisähankintoja. Kokonaispaketti on hintava, suhteellisen monimutkainen ja siihen sisältyvä tekniikka kehittyy (tai ainakin muuttuu) huimaa vauhtia. Valinta on vaikea. Omat tarpeet ovat mielestäni ainoa oikea lähtökohta: mihin aion käyttää tietokonetta lähivuosien aikana? Se rajaa vaihtoehtoja jonkin verran, mutta edessä on silti melkoinen määrä tiedonhankintaa ja vaihtoehtojen vertailua. Tietolähteinä kannattaa käyttää monipuolisesti esim. ystäviä ja tuttavia, aiheeseen liittyviä blogeja, tuoreita lehtiartikkeleita sekä laitteiden myyjiä. Kertyneitä tiedonpalasia yhdistelemällä kokonaisuus vähitellen alkaa hahmottua. Blogissa käytiin mielenkiintoista keskustelua myös erilaista oheislaitteista ja sovellusohjelmista, joista osallistujilla oli kokemusta, sekä tietenkin verkon hyödyntämisestä eri tavoin. Esimerkiksi nettipuheluihin ja valokuvien nettialbumeihin aion perehtyä tarkemmin, kun minulla on aikaa. 4 Mihin salasanaa tarvitaan? Me kaikki elämme melkoisessa salasanaviidakossa, jossa selviytyminen edellyttää useiden eri tunnuslukujen, käyttäjätunnusten ja salasanojen muistamista joka päivä. Blogissa todettiin ensinnäkin, että käyttäjätunnukset ja salasanat ovat aidosti tarpeellisia. Niitä käytetään sekä tietojen suojaamiseksi että sen todentamiseksi, kuka mitäkin tietojärjestelmää on tiettynä ajankohtana käyttänyt ja mitä tietoja

6 Anu Kara RAPORTTI 4 sinne tallentanut. Toisaalta blogissa kuitenkin kerrottiin yleisistä käytännöistä, joissa oma salasana annetaan esim. työtovereiden käyttöön päivittäisen työskentelyn helpottamiseksi. Omasta mielestäni kyseessä on todellakin viidakko, joka näyttää ajan mittaan tulevan vain monimutkaisemmaksi. Puhelimet, maksukortit, ovet ja monet muut arkiset asiat eivät enää toimi ilman PIN 2 -koodia. Työssäni käytän päivittäin useampia eri tietojärjestelmiä, joista lähes kaikkiin on kirjauduttava erikseen, ja samoin näyttävät toimivan Stadian opiskelijoille tarkoitetut järjestelmät. Yhteisten sähköisten aineistojen jakaminen työkavereiden kesken edellyttäisi toimivia työryhmäsovelluksia ja yhteisiä levyasemia. Jos tällaisia ei ole tai niitä on hankala käyttää ja työt on joka tapauksessa saatava tehdyksi jaetaan mieluummin salasanoja. Yhteisiä koneita käytettäessä taas käyttäjätunnistuksen tärkeyttä ei aina ymmärretä. Tällöin kirjautumista ensin järjestelmästä ulos ja toisilla tunnuksilla taas sisään pidetään ylimääräisenä vaivana tuntuu helpommalta antaa työkaverin jatkaa samoilla tunnuksilla, joilla itse on juuri työskennellyt. Itse pidän tietosuojaa ja käyttäjätunnistusta erittäin tärkeinä asioina, mutta toivon, että järjestelmien ja sovellusohjelmien suunnittelijat tekisivät niiden noudattamisen mahdollisimman helpoksi ja palkitsevaksi. 5 Miten tietokone käsittelee tietoa? Tietokoneen tehtävänä on siis käsitellä ja varastoida sisään syötettyä tietoa niiden komentojen mukaisesti, joita koneeseen ladatut ohjelmat sille antavat. Koska tietokone on itse asiassa tehokas laskukone, sen ymmärtämä kieli koostuu numeroista. Ohjelmat on siis syötettävä tietokoneeseen jonkinlaisina numerosarjoina. Käytännössä kaikki nykyiset tietokoneet perustuvat 2-lukujärjestelmään eli binäärijärjestelmään, koska sen toteuttaminen elektronisilla piireillä on suoraviivaista. Nimensä mukaisesti tässä järjestelmässä on käytössä vain kaksi eri merkkiä eli symbolia lukujen esittämiseen. Tyypillisesti näinä merkkeinä käytetään nollaa ja ykköstä. Näin ollen voidaan todeta, että tietokoneen kieli koostuu nollien ja ykkösten muodostamista merkkijonoista. Ohjelmat on syötettävä tietokoneeseen tällaisina merkkijonoina, jotta kone voi 2 PIN (lyhenne sanoista Personal identification number) on salasanana käytettävä tunnusluku. Esimerkiksi puhelimen SIM-kortti avataan vähintään nelinumeroisella (enintään kahdeksan) PIN-koodilla ja pankkikorttiin liittyy (Suomessa) nelinumeroinen PIN-koodi. (Wikipedia, hakusana PIN ).

7 Anu Kara RAPORTTI 5 suorittaa ohjelmien mukaisia komentoja. (Ala-Mutka ym , 14.1 Mikä tietokone on, 14.2 Algoritmit ja tietokoneohjelmat). Tietoa voidaan esittää eli koodata tietyn järjestelmän mukaisina symboleina joko tiedoittain tai merkeittäin. Tiedoittaisesti koodattaessa alkuperäisen tiedon merkitys muutetaan kokonaisuutena uutteen esitysmuotoon. Merkittäisessä koodauksessa taas tiedon alkuperäisen esitystavan merkit muutetaan yksitellen uuteen järjestelmään. Esimerkiksi henkilötunnus on tiedoittaista koodausta ja morseaakkoset ovat merkittäistä koodausta. Yleensä tietokoneohjelmat kirjoitetaan ensin sopivaan ihmisen luettavaan välimuotoon jotain ohjelmointikieltä käyttäen. Tällaisesta ohjelmointikielellä tehdystä ohjelmasta tietokone sitten tekee sopivan 0- ja 1-jonon, koneeseen aikaisemmin tallennetun ohjelman avulla. (Ala-Mutka ym , 14.2 Algoritmit ja tietokoneohjelmat; Blogi 2007, maaliskuu /Bitti ja binääriluvut). Tietokone käsittelee tietoa bitteinä (bit, b) 3, jotka koostuvat edellä mainituista nollista ja ykkösistä. Tavu (byte, B) tarkoittaa kahdeksan bitin ryhmää ja sana on se bittien määrä, jonka tietokone pystyy käsittelemään kerralla. Digitaalikuvien yhteydessä puhutaan usein bittisyydestä eli pikseliä kohden varatusta bittimäärästä. Esimerkiksi 1-bittinen kuva sisältää kaksi väriä (mustan ja valkoisen) ja vastaavasto 8-bittinen kuva sisältää 256 väriä tai harmaasävyä. (Blogi 2007, maaliskuu /Bitti ja binääriluvut). Tietokoneen toimintalogiikan ymmärtäminen ja perustermien tunteminen helpottaa käyttäjää. Blogissa tämä osoittautui vaikeaksi keskusteluaiheeksi eikä siitä tullut montaa kommenttia. Itse mielestäni vihdoinkin oivalsin asian ytimen nyt tätä raporttia kirjoittaessani, tutustumalla lähdeaineistoihin ja pysähtymällä pohtimaan tietokonetta laskukoneena. 6 HTML, XML, XHTML... mitä ihmettä? Vilkasta verkkokeskustelua herätti koodaukseen liittyvä teema, jossa selvitettiin mm. eri termilyhenteiden merkitystä sekä sitä, kuinka ne liittyvät tietokoneen käyttöön yleisesti ja verkkoviestinnän maailmaan erityisesti. 3 Bitti on pienin informaation yksikkö. Sana bitti tulee binäärijärjestelmän numeroa tarkoittavista sanoista BInary digit = BIT. (Blogi 2007, maaliskuu /Bitti ja binääriluvut).

8 Anu Kara RAPORTTI 6 HTML 4 on kuvaus- tai merkintäkieli, jolla voidaan merkitä tekstin rakenne: esim. mikä osa tekstistä on otsikkoa ja mikä leipätekstiä. Merkintä tehdään tekstin sekaan kirjoitettavilla elementeillä ja niissä olevilla määritteillä. HTML tunnetaan erityisesti kielenä, josta www-sivut rakentuvat. (Wikipedia, hakusana HTML. Luettu ). XML 5 on kuvaus- tai merkintäkieli, jolla tiedon merkitys voidaan kuvata tiedon sekaan. Se on metakieli, eli kieli, joka sisältää tietoa tiedosta ja jolla voidaan kuvata toisia kieliä. XML-kielellä voi muodostaa uusia koodeja, joiden avulla voidaan luoda rakenteisia dokumentteja hyvinkin erilaisiin ja erityisiin tarkoituksiin. (Wikipedia, hakusana XML. Luettu ). XHTML 6 on HTML:stä kehitetty www-sivujen kuvaus- tai merkintäkieli, joka täyttää XML:n muotovaatimukset. Tämä tuo mukanaan rakenteisuuden, joka varmistaa koodin standardinmukaisuutta ja siten auttaa ohjelmoijia suunnittelemaan XHTML-kieltä hyödyntäviä sovelluksia. XHTML sopii hyvin myös muihin medioihin kuin perinteisiin tietokoneisiin tällaisia ovat esim. matkapuhelin ja muut kannettavat päätelaitteet sekä televisio. (Wikipedia, hakusana XHTML. Luettu ). CSS 7 on erityisesti www-dokumenteille kehitetty tyyliohjeiden laji. Sen avulla dokumentille voi määritellä useita tyyliohjeita, jotka yhdistetään tietyllä tavalla yhdeksi säännöstöksi. CSS:llä voidaan kuvata monipuolisesti sekä nähtävää että kuultavaa esitystapaa tekstin väristä ja kirjasintyylistä aina mm. äänen korkeuteen asti. CSS:ää käytetään XHTML:n kanssa, mutta se sopii yhtä lailla muidenkin rakenteisten dokumenttien kuten XML tyyliohjeeksi. (Wikipedia, hakusana CSS. Luettu ). RSS 8 liittyy tietovirran siirtämiseen. Se on joukko Web-syötemuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön kuten blogien ja uutissyötteiden julkaisemiseen. RSS-sisältöjä käytetään lukijoiksi kutsuttujen ohjelmien avulla. Käyttäjä tilaa syötteen antamalla lukijalleen linkin syötteeseen. Lukija tarkistaa tilatut syötteet ja jos niissä on uutta sisältöä, hakee kyseisen sisällön ja näyttää sen käyttäjälle. (Wikipedia, hakusana RSS. Luettu ). 4 Lyhenne HTML tulee sanoista HyperText Markup Language. (Wikipedia, hakusana HTML. Luettu ). 5 Lyhenne XML tulee sanoista extensible Markup Language. (Wikipedia, XML. Luettu ). 6 Lyhenne XHTML tulee sanoista extensible HyperText Markup Language. (Wikipedia, XHTML. Luettu ). 7 Lyhenne CSS tulee sanoista Cascading Style Sheets. (Wikipedia, CSS. Luettu ). 8 Lyhenne RSS voi tarkoittaa jotakin seuraavista: Really Simple Syndication (RSS 2.0). Rich Site Summary (RSS 0.91, RSS 1.0). RDF Site Summary (RSS 0.9 ja 1.0). (Wikipedia, RSS. Luettu ).

9 Anu Kara RAPORTTI 7 Java 9 on ohjelmointikieli, joka on pyritty tekemään laitteistoriippumattomaksi graafisten ohjelmien tekovälineeksi. Javalla kirjoitettu ohjelmakoodi käännetään ensin ns. tavukoodiksi (bytecode), joka on tietynlainen väliversio ohjelmasta. Tätä tavukoodista versiota voidaan ajaa järjestelmälle ja laitealustalle sopivalla Java-virtuaalikoneella eli tulkilla. Se tulkkaa käännöksen koneen ymmärtämään muotoon, joka kerta, kun ohjelma ajetaan. (Ikonen ym. 2005, 1). JavaScript 10 on yksinkertainen, suoraan (X)HTML-koodin sekaan kirjoitettava komentosarjakieli, jota modernit selaimet yleisesti tukevat. Se mahdollistaa interaktiivisten toimintojen lisäämisen www-sivuille, esim. lomakkeen tietojen tarkistamisen. JavaScript on nimensä mukaisesti ns. scriptikieli, jonka koodi tulkitaan, eli sitä ei erikseen käännetä omaksi ohjelmakseen ennen suorittamista. (Saarikumpu 2006, 1). Kaikkia edellä mainittuja tekniikoita voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi www-sivujen teossa. Kurssilla ei ollut tarkoitus oppia niitä sen syvällisemmin, mutta jo pienten XHTML-harjoitusten tekeminen antoi käsityksen siitä, mistä suurinpiirtein on kyse. Lisäksi blogiin kertyi useita hyödyllisiä linkkejä erilaisiin ohjeisiin ja mallisivustoihin. 7 Mitä tietokoneella ei voi tehdä? Koska tietokone ei tee mitään itsestään, vaan toimii ainoastaan annettujen komentojen ja tietojen perusteella, se ei aina toimi niin kuin toivoisimme. Esimerkiksi tietokoneen tai sovellusohjelman ns. vuorovaikutteisuus perustuu ihmisen ennalta tallentamiin vastauksiin sekä komentoihin, jotka ohjaavat konetta antamaan käyttäjälle tietyssä tilanteessa tietyn vastauksen. Tietokone ei myöskään tee tulkintoja tai johtopäätöksiä eikä osaa huomioida mitään muuta kuin mitä siihen on etukäteen tallennettu. Vastuu niin ohjelmien toimivuudesta, syötettyjen tietojen oikeellisuudesta kuin tulosten tulkitsemisestakin on edelleen ihmisellä niin mielellämme kuin tietokonetta erilaisista virheistä syytämmekin. 9 Java on saanut nimensä Jaavan saaren (Indonesiassa) mukaan: siellä tuotetaan kahvilajia, jota Java-kielen kehittäjät nauttivat suuria määriä kieltä suunnitellessaan ja toteuttaessaan. (Wikipedia, hakusana Java. Luettu ). 10 JavaScript kehitettiin alun perin nimellä Mocha. Nimi muutettiin LiveScriptiksi ja viimein JavaScriptiksi. Javaohjelmointikielen kanssa sillä ei ole kuitenkaan juuri yhteistä. (Wikipedia, hakusana JavaScript. Luettu ).

10 Anu Kara RAPORTTI 8 8 Mitä olen oppinut? Tavallisen tietokoneenkäyttäjän käsitys koneen toiminnasta on yleensä melko sirpaleinen. Se syntyy pääasiassa erilaisten sovellusohjelmien ominaisuuksien kautta pääasianahan on saada niiden avulla tehdyksi se mitä haluaa. Harvemmin on tarvetta pysähtyä miettimään, miksi tietokone toimii tietyllä tavalla, kuinka se on koottu tai miten se käsittelee tietoa. Itse käytän tietokonetta paljon ja opin mielelläni jatkuvasti uutta sen toiminnasta ja käyttömahdollisuuksista. Tietotekniikka 1 kurssi oli lyhyt, mutta intensiivinen katsaus tietokoneeseen ja kokonaisuutena. Aikuisopiskelijalle miellyttävää oli se, että osallistujien pitkä kokemus tietokoneen käyttäjinä huomioitiin ja opetuksen sisältö rakentui pitkälti osallistujien kiinnostuksen aiheiden ympärille. Lisäksi kurssilla hyödynnettiin tehokkaasti verkkoa Internetiä niin tiedon lähteenä kuin keskustelufooruminakin. Oppimismenetelmänä käytetty blogi antoi käsitellyille asioille syvyyttä ja toi mukaan paljon erilaisia näkökulmia ja kokemuksia. Keskustelu blogissa oli melko vilkasta lähiopetuspäivien aikana ja niiden välillä, mutta viimeisen lähiopetuspäivän jälkeen keskustelu laimeni pian. Tämä johtuu mielestäni siitä, että verkkokeskustelulle tyypillistä on lyhytjänteisyys ja nopearytmisyys. Aikuisopiskelulle taas on tyypillistä aikapula ja olennaiseen keskittyminen. Näin ollen kurssin osana blogi toimii parhaiten, kun sillä on selkeä tavoite ja aikataulu, ja pysyy elossa ainoastaan niin kauan kuin osallistujat kokevat sen itselleen hyödylliseksi. Itse ajattelin kurssin alussa, että blogi on hauska menetelmä ja kiinnostava lisä lähiopetuspäivien rinnalle, mutta olin hiukan ennakkoluuloinen sen suhteen, kuinka paljon se oikeasti voisi auttaa oppimista. Osallistuin itse lukemalla blogia ahkerasti ja kirjoittamalla sinne silloin, kun minulla mielestäni oli uutta sanottavaa jostakin asiasta. Lisäksi olen etsinyt sieltä tietoa ja lähdeaineistoa, kun muilla kursseilla on tullut vastaan samantapaisia asioita. Alkuvaiheen ennakkoluuloni ovat osoittautuneet vääriksi kahdella tavalla. Ensinnäkin, huomasin nopeasti, että blogi on hyvin tasa-arvoinen ja myönteisesti osallistava menetelmä: sen avulla moni hiljaisempikin osallistui tiedonhankintaan ja mielellään jakoi kokemuksiaan ja ajatuksiaan ryhmän kesken. Näin saatiin koko ryhmän iloksi varmasti enemmän näkökulmia, tietoa ja ideoita kuin ilman blogia olisi saatu.

11 Anu Kara RAPORTTI 9 Toiseksi, olen nyt tätä raporttia kirjoittaessani oivaltanut blogin erinomaisuuden tietolähteenä. Olen oppinut todella paljon palaamalla eri aihealueista käytyihin keskusteluihin, tutkimalla niissä mainittuja lähdeaineistoja ja tiivistämällä mielestäni olennaiset sisällöt raportiksi. Asiat ovat hahmottuneet mielessäni kokonaisuuksiksi ja olen tullut selvittäneeksi myös monia kiinnostavia yksityiskohtia. Kirjoittamiseen ja asioiden tutkimiseen on mennyt moninkertaisesti se aika mitä etukäteen kuvittelin käyttäväni, mutta se on ollut hyvin innostavaa. Mielestäni lähiopetuspäivien, blogin ja loppuraportin yhdistelmä osoittautui erittäin tehokkaaksi oppimismenetelmäksi. Lopuksi haluan vielä mainita pienestä kipinästä, joka kurssin aikana syttyi. Koodausharjoitukset olivat hauskoja ja tuottivat aitoa onnistumisen iloa. Olen päässyt puhaltamaan kipinään hieman lisää hehkua Ilka Helon XHTML & CSS peruskurssilla, jonka lopputehtävänä rakennan parhaillaan omaa pientä sivustoani koulun palvelimelle ( Pian sieltä löytyvät myös parhaat palat noista ensimmäisistä harjoituksista.

12 Anu Kara RAPORTTI 10 Kuvaluettelo: 1 Johdanto. Kurssin opiskelijoita sekä opettaja kakkukahvilla. Kuvaaja: Hannele Karlenius. 2 Mikä tietokone on ja kuinka se toimii? Jussi Elovuori esittelee tietokoneen välimuistin toimintaa 1960-luvulla. Lähde: Kari Elovuori. 3 Millainen on tietokoneen rakenne? Lähde: TVT-ajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate. 4 Mihin salasanaa tarvitaan? Lähde: Windows XP Home käyttöjärjestelmä /Käyttäjätili /Luo salasana /Turvallisen salasanan luominen. 5 Miten tietokone käsittelee tietoa? Esimerkki 10-järjestelmän luvun muuttamisesta 2- järjestelmään (binäärijärjestelmään) ja päinvastoin. Lähde: Outi Valkki. 6 HTML, XML, XHTML... mitä ihmettä? Arvotaan oikeat lottonumerot! XHTMLkoodausharjoitus. Lähde: Anu Kara. 7 Mitä tietokoneella ei voi tehdä? The server is unwilling to process the request. Lähde: Computer Performance - Home Page / Logon Scripts/800xxxxx Error Codes. Lähdeluettelo: Ala-Mutka Kirsti, Rintala Matti, Savikko Vespe, Palviainen Jarmo. Tietotekniikan peruskurssi, Oppimateriaali. Tampere University of Technology, Department of Computer Science, Software Systems Laboratory. (luettu ). Blogi. Tietotekniikka 1-kurssi, verkkoviestinnän aikuisopiskelijat, kevät Verkkokeskustelusivusto. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. (käytetty ). Computer performance Home page. Internet sivusto. (luettu ). Ikonen Timo, Karvonen Saija, Koffert Riku, Korhonen Lauri, Kupiainen Mikko, Malinen Tommi, Mikkonen Antti, Niiranen Simo, Seppälä Antti, Suvanto Aki, Tuppurainen Kimmo, Wolff Mika. Aloittelijan JAVA-opas. Tietojärjestelmien dokumentointi (luettu ).

13 Anu Kara RAPORTTI 11 Kara Anu. Kotisivu, Internet-sivusto. (kehittyy ja laajenee vähitellen). Korpela Jukka. Datatekniikka ja viestintä, Internet-sivusto. (luettu ). Nykänen Pirkko. Tietotekniikka ja yhteiskunta, Luentosarja kevät Tietojärjestelmien maisteriohjelma, Tampereen yliopisto. (luettu ). Saarikumpu Osmo. JavaScript-kielen alkeet - osa 1, (luettu ). Smed Jouni. Tietokoneen käytön alkeet, (luettu ). TOP. Tietotekniikan ohjelmistojen perusopinnot, Oppimateriaali. Tampereen Yliopiston Tietojenkäsittelyopinlaitos & Hypermedialaboratorio. (luettu ). TVT-ajokortti. TVT-ajokortti opintojakson oppimateriaali, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto. (luettu ). Wikipedia. Eri hakusanoja. (luettu ).