BLOGIN AVULLA Tietotekniikan perusteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BLOGIN AVULLA Tietotekniikan perusteita"

Transkriptio

1 BLOGIN AVULLA Tietotekniikan perusteita Tietotekniikka 1 KDVCA14 Outi Valkki Viestinnän koulutusohjelma Verkkoviestinnän suuntautuminen KD07K2 / Raportti Anu Kara

2 Anu Kara Viestinnän koulutusohjelma Verkkoviestintä KD07K2 RAPORTTI Tietotekniikka 1 KDVCA14 Outi Valkki BLOGIN AVULLA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEITA SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 2 Mikä tietokone on ja kuinka se toimii? 3 Millainen on tietokoneen rakenne? 4 Mihin salasanaa tarvitaan? 5 Miten tietokone käsittelee tietoa? 6 HTML, XML, XHTML... mitä ihmettä? 7 Mitä tietokoneella ei voi tehdä? 8 Mitä olen oppinut?

3 Anu Kara RAPORTTI 1 1 Johdanto Verkkoviestinnän aikuisopiskelijoiden Tietotekniikka 1 -kurssilla käytettiin keskeisenä oppimismenetelmänä ryhmän yhteistä blogia 1. Blogin tarkoituksena oli osallistaa kaikki ryhmäläiset tiedonhankintaan, jakaa löydetty tieto tehokkaasti sekä vaihtaa ajatuksia eri teemoista ja niistä juontuvista kysymyksistä. Opettaja ohjasi blogissa käytävää keskustelua antamalla uusia käsiteltäviä aiheita sekä ohjeita. Blogia käytettiin sekä etäopiskeluun että lähipäivien aikana. Sen käyttöön liittyvät arviointikriteerit olivat aktiivisuus, asiallisuus ja lähdeviitteiden käyttö. Tämän raportin tarkoituksena on ensinnäkin tehdä yhteenvetoa siitä, mihin verkkokeskusteluissa päädyttiin, ja toiseksi kuvata itselleni syntynyttä käsitystä tietokoneesta ja sen toiminnasta. Vaikka tietokoneita onkin joka puolella ympärillämme, tässä raportissa tarkoitan tietokoneella ensisijaisesti mikrotietokonetta. Lopuksi pohdin vielä sitä, mitä ja miten mielestäni opin tämän kurssin aikana. 2 Mikä tietokone on ja kuinka se toimii? Blogiin poimittujen erilaisten määritelmien mukaan tietokone on elektronisista komponenteista rakennettu kone, joka voidaan ohjelmoida varastoimaan ja käsittelemään tietoa eri tavoin. Ohjelmointi tarkoittaa toimintaohjeiden ja komentojen toisin sanoen tietokoneohjelmien tallentamista tietokoneen muistiin. Tietokoneen tehtävänä on näiden ohjelmien suorittaminen: tuottaa halutut tulostiedot (output) annettujen syöttötietojen (input) perusteella. Sen toiminta riippuu sisäänsyötettävästä tiedosta, käyttäjän antamista komennoista, kulloinkin käytetyistä ohjelmista sekä ohjelmien suorituksen aikana syntyvistä välituloksista. (mm. Ala-mutka ym , 14.1 Mikä tietokone on?; Nykänen 2007, 6; TOP 1997, Tietokone /Tietokone ja laitteisto). 1 Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa) ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttamattomina uusista teksteistä huolimatta. (...) Sana blogi on laina englannin kielestä, jossa se on typistymä sanasta weblog. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille sivustoille; muita käytössä olevia nimiä ovat weblogi, loki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja(...). (Wikipedia, hakusana Blogi. Luettu ).

4 Anu Kara RAPORTTI 2 Lukuisissa kuvauksissa ja määritelmissä olennaista mielestäni on se, että tietokone tekee vain sitä, mitä se on ohjelmoitu tekemään, ja käyttää vain niitä tietoja, mitä siihen on tallennettu. Käytön sujuvuus ja lopputuloksen laatu riippuvat tietysti käyttäjän osaamisesta, mutta vielä enemmän laitteiden ja ohjelmistojen suunnittelun onnistumisesta. Virheettömyys, käytettävyys ja yhteensopivuus ovat käyttäjän kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita. Kuitenkin tuntuu siltä, että mitä nopeammalla tahdilla markkinoille tulee uusia tuotteita ja vanhojen versiopäivityksiä, sitä enemmän niiden käyttämisessä on ongelmia. Onko uusien tuotteiden määrästä ja näennäisestä hienoudesta tullut itseisarvo, joka polkee jalkoihinsa näitä tuotteita käyttävien ihmisten tarpeet? 3 Millainen on tietokoneen rakenne? Tietokoneen rakennetta voidaan ajatella joko tietokonelaitteiston osina tai toiminnallisena rakenteena. Näiden lisäksi ohjelmistot muodostavat oman kokonaisuutensa. Tietokonelaitteiston osia ovat mm. keskusyksikkö, syöttölaitteet kuten näppäimistö ja hiiri, tulostuslaitteet kuten näyttö ja kirjoitin, tallennuslaitteet eli massamuistit kuten levykkeet ja kiintolevy sekä erilaiset oheislaitteet. Keskusyksikköön kuuluvat kiintolevyn lisäksi mm. prosessori, keskus- eli käyttömuisti, emolevy sekä oheislaiteohjaimet. (mm. Smed 1997, 19; TVT-ajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate). Prosessori suorittaa ohjelmia ja ohjaa tietokoneen sekä siihen liittettyjen oheislaitteiden toimintaa. Se käyttää keskusmuistissa olevia ohjelmia ja tietoa, jotka ovat muistipiirien ansiosta saatavilla nopeasti (hajasaantimuisti RAM), mutta säilyvät ainoastaan siihen asti kunnes tietokone sammutetaan. Massamuistit puolestaan ovat tiedon pysyviä tallennusvälineitä. (Smed 1997, 20-21). Toiminnallisena rakenteena tietokonetta voidaan kuvata seuraavasti: Tieto saadaan syöttölaitteen avulla keskusmuistiin, jonne käytettävä ohjelma ladataan ja syötetty tieto tallennetaan väliaikaisesti. Prosessori noutaa ohjelman komennot ja tarvittavat tiedot keskusmuistista, käsittelee tiedot suorittamalla ohjelman komennoissa määritetyt toiminnot ja siirtää käsitellyt tiedot takaisin keskusmuistiin. Pysyvästi tieto tallennetaan tiedostoina, joita voi olla jopa kymmeniä tuhansia yhdellä koneella. Ne järjestetään järkevästi hierarkisen hakemistorakenteen avulla. (mm. TVTajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate).

5 Anu Kara RAPORTTI 3 Laitteiston lisäksi tietokone tarvitsee laitteita hallitsevan ohjelman eli käyttöjärjestelmän, joka huolehtii laitteiden ja sovellusohjelmien sekä tiedostojen hallinnasta. Tavallisia käyttöjärjestelmiä ovat Windows, Linux sekä Mac OS. Sovellusohjelmat puolestaan ovat niitä ohjelmia, joita käyttäjä yleensä varsinaisesti kokee käyttävänsä: esim. tekstin- tai kuvankäsittelyyn, vektorigrafiikkaan, taulukkolaskentaan tai lehden taittoon tarkoitetut ohjelmat. Ne asennetaan käyttöjärjestelmän päälle eivätkä ne toimi ilman sitä. Sekä käyttöjärjestelmiä että sovellusohjelmia voidaan käyttää erilaisten käyttöliittymien avulla. Käyttöliittymällä tarkoitetaan sitä käyttöjärjestelmän, ohjelman tai laitteen osaa, jonka avulla käyttäjä syöttää ja vastaanottaa tietoa. Käyttöliittymiä on mm. merkkipohjaisia ja graafisia. (TVT-ajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate). Tietokoneen rakenteen selvittämisen lisäksi blogissa sivuttiin myös uuden tietokoneen hankintaperusteita. Tietokonetta ei osteta kovin usein ja tarkoitus on, että sitä voisi käyttää useita vuosia, ilman suuria lisähankintoja. Kokonaispaketti on hintava, suhteellisen monimutkainen ja siihen sisältyvä tekniikka kehittyy (tai ainakin muuttuu) huimaa vauhtia. Valinta on vaikea. Omat tarpeet ovat mielestäni ainoa oikea lähtökohta: mihin aion käyttää tietokonetta lähivuosien aikana? Se rajaa vaihtoehtoja jonkin verran, mutta edessä on silti melkoinen määrä tiedonhankintaa ja vaihtoehtojen vertailua. Tietolähteinä kannattaa käyttää monipuolisesti esim. ystäviä ja tuttavia, aiheeseen liittyviä blogeja, tuoreita lehtiartikkeleita sekä laitteiden myyjiä. Kertyneitä tiedonpalasia yhdistelemällä kokonaisuus vähitellen alkaa hahmottua. Blogissa käytiin mielenkiintoista keskustelua myös erilaista oheislaitteista ja sovellusohjelmista, joista osallistujilla oli kokemusta, sekä tietenkin verkon hyödyntämisestä eri tavoin. Esimerkiksi nettipuheluihin ja valokuvien nettialbumeihin aion perehtyä tarkemmin, kun minulla on aikaa. 4 Mihin salasanaa tarvitaan? Me kaikki elämme melkoisessa salasanaviidakossa, jossa selviytyminen edellyttää useiden eri tunnuslukujen, käyttäjätunnusten ja salasanojen muistamista joka päivä. Blogissa todettiin ensinnäkin, että käyttäjätunnukset ja salasanat ovat aidosti tarpeellisia. Niitä käytetään sekä tietojen suojaamiseksi että sen todentamiseksi, kuka mitäkin tietojärjestelmää on tiettynä ajankohtana käyttänyt ja mitä tietoja

6 Anu Kara RAPORTTI 4 sinne tallentanut. Toisaalta blogissa kuitenkin kerrottiin yleisistä käytännöistä, joissa oma salasana annetaan esim. työtovereiden käyttöön päivittäisen työskentelyn helpottamiseksi. Omasta mielestäni kyseessä on todellakin viidakko, joka näyttää ajan mittaan tulevan vain monimutkaisemmaksi. Puhelimet, maksukortit, ovet ja monet muut arkiset asiat eivät enää toimi ilman PIN 2 -koodia. Työssäni käytän päivittäin useampia eri tietojärjestelmiä, joista lähes kaikkiin on kirjauduttava erikseen, ja samoin näyttävät toimivan Stadian opiskelijoille tarkoitetut järjestelmät. Yhteisten sähköisten aineistojen jakaminen työkavereiden kesken edellyttäisi toimivia työryhmäsovelluksia ja yhteisiä levyasemia. Jos tällaisia ei ole tai niitä on hankala käyttää ja työt on joka tapauksessa saatava tehdyksi jaetaan mieluummin salasanoja. Yhteisiä koneita käytettäessä taas käyttäjätunnistuksen tärkeyttä ei aina ymmärretä. Tällöin kirjautumista ensin järjestelmästä ulos ja toisilla tunnuksilla taas sisään pidetään ylimääräisenä vaivana tuntuu helpommalta antaa työkaverin jatkaa samoilla tunnuksilla, joilla itse on juuri työskennellyt. Itse pidän tietosuojaa ja käyttäjätunnistusta erittäin tärkeinä asioina, mutta toivon, että järjestelmien ja sovellusohjelmien suunnittelijat tekisivät niiden noudattamisen mahdollisimman helpoksi ja palkitsevaksi. 5 Miten tietokone käsittelee tietoa? Tietokoneen tehtävänä on siis käsitellä ja varastoida sisään syötettyä tietoa niiden komentojen mukaisesti, joita koneeseen ladatut ohjelmat sille antavat. Koska tietokone on itse asiassa tehokas laskukone, sen ymmärtämä kieli koostuu numeroista. Ohjelmat on siis syötettävä tietokoneeseen jonkinlaisina numerosarjoina. Käytännössä kaikki nykyiset tietokoneet perustuvat 2-lukujärjestelmään eli binäärijärjestelmään, koska sen toteuttaminen elektronisilla piireillä on suoraviivaista. Nimensä mukaisesti tässä järjestelmässä on käytössä vain kaksi eri merkkiä eli symbolia lukujen esittämiseen. Tyypillisesti näinä merkkeinä käytetään nollaa ja ykköstä. Näin ollen voidaan todeta, että tietokoneen kieli koostuu nollien ja ykkösten muodostamista merkkijonoista. Ohjelmat on syötettävä tietokoneeseen tällaisina merkkijonoina, jotta kone voi 2 PIN (lyhenne sanoista Personal identification number) on salasanana käytettävä tunnusluku. Esimerkiksi puhelimen SIM-kortti avataan vähintään nelinumeroisella (enintään kahdeksan) PIN-koodilla ja pankkikorttiin liittyy (Suomessa) nelinumeroinen PIN-koodi. (Wikipedia, hakusana PIN ).

7 Anu Kara RAPORTTI 5 suorittaa ohjelmien mukaisia komentoja. (Ala-Mutka ym , 14.1 Mikä tietokone on, 14.2 Algoritmit ja tietokoneohjelmat). Tietoa voidaan esittää eli koodata tietyn järjestelmän mukaisina symboleina joko tiedoittain tai merkeittäin. Tiedoittaisesti koodattaessa alkuperäisen tiedon merkitys muutetaan kokonaisuutena uutteen esitysmuotoon. Merkittäisessä koodauksessa taas tiedon alkuperäisen esitystavan merkit muutetaan yksitellen uuteen järjestelmään. Esimerkiksi henkilötunnus on tiedoittaista koodausta ja morseaakkoset ovat merkittäistä koodausta. Yleensä tietokoneohjelmat kirjoitetaan ensin sopivaan ihmisen luettavaan välimuotoon jotain ohjelmointikieltä käyttäen. Tällaisesta ohjelmointikielellä tehdystä ohjelmasta tietokone sitten tekee sopivan 0- ja 1-jonon, koneeseen aikaisemmin tallennetun ohjelman avulla. (Ala-Mutka ym , 14.2 Algoritmit ja tietokoneohjelmat; Blogi 2007, maaliskuu /Bitti ja binääriluvut). Tietokone käsittelee tietoa bitteinä (bit, b) 3, jotka koostuvat edellä mainituista nollista ja ykkösistä. Tavu (byte, B) tarkoittaa kahdeksan bitin ryhmää ja sana on se bittien määrä, jonka tietokone pystyy käsittelemään kerralla. Digitaalikuvien yhteydessä puhutaan usein bittisyydestä eli pikseliä kohden varatusta bittimäärästä. Esimerkiksi 1-bittinen kuva sisältää kaksi väriä (mustan ja valkoisen) ja vastaavasto 8-bittinen kuva sisältää 256 väriä tai harmaasävyä. (Blogi 2007, maaliskuu /Bitti ja binääriluvut). Tietokoneen toimintalogiikan ymmärtäminen ja perustermien tunteminen helpottaa käyttäjää. Blogissa tämä osoittautui vaikeaksi keskusteluaiheeksi eikä siitä tullut montaa kommenttia. Itse mielestäni vihdoinkin oivalsin asian ytimen nyt tätä raporttia kirjoittaessani, tutustumalla lähdeaineistoihin ja pysähtymällä pohtimaan tietokonetta laskukoneena. 6 HTML, XML, XHTML... mitä ihmettä? Vilkasta verkkokeskustelua herätti koodaukseen liittyvä teema, jossa selvitettiin mm. eri termilyhenteiden merkitystä sekä sitä, kuinka ne liittyvät tietokoneen käyttöön yleisesti ja verkkoviestinnän maailmaan erityisesti. 3 Bitti on pienin informaation yksikkö. Sana bitti tulee binäärijärjestelmän numeroa tarkoittavista sanoista BInary digit = BIT. (Blogi 2007, maaliskuu /Bitti ja binääriluvut).

8 Anu Kara RAPORTTI 6 HTML 4 on kuvaus- tai merkintäkieli, jolla voidaan merkitä tekstin rakenne: esim. mikä osa tekstistä on otsikkoa ja mikä leipätekstiä. Merkintä tehdään tekstin sekaan kirjoitettavilla elementeillä ja niissä olevilla määritteillä. HTML tunnetaan erityisesti kielenä, josta www-sivut rakentuvat. (Wikipedia, hakusana HTML. Luettu ). XML 5 on kuvaus- tai merkintäkieli, jolla tiedon merkitys voidaan kuvata tiedon sekaan. Se on metakieli, eli kieli, joka sisältää tietoa tiedosta ja jolla voidaan kuvata toisia kieliä. XML-kielellä voi muodostaa uusia koodeja, joiden avulla voidaan luoda rakenteisia dokumentteja hyvinkin erilaisiin ja erityisiin tarkoituksiin. (Wikipedia, hakusana XML. Luettu ). XHTML 6 on HTML:stä kehitetty www-sivujen kuvaus- tai merkintäkieli, joka täyttää XML:n muotovaatimukset. Tämä tuo mukanaan rakenteisuuden, joka varmistaa koodin standardinmukaisuutta ja siten auttaa ohjelmoijia suunnittelemaan XHTML-kieltä hyödyntäviä sovelluksia. XHTML sopii hyvin myös muihin medioihin kuin perinteisiin tietokoneisiin tällaisia ovat esim. matkapuhelin ja muut kannettavat päätelaitteet sekä televisio. (Wikipedia, hakusana XHTML. Luettu ). CSS 7 on erityisesti www-dokumenteille kehitetty tyyliohjeiden laji. Sen avulla dokumentille voi määritellä useita tyyliohjeita, jotka yhdistetään tietyllä tavalla yhdeksi säännöstöksi. CSS:llä voidaan kuvata monipuolisesti sekä nähtävää että kuultavaa esitystapaa tekstin väristä ja kirjasintyylistä aina mm. äänen korkeuteen asti. CSS:ää käytetään XHTML:n kanssa, mutta se sopii yhtä lailla muidenkin rakenteisten dokumenttien kuten XML tyyliohjeeksi. (Wikipedia, hakusana CSS. Luettu ). RSS 8 liittyy tietovirran siirtämiseen. Se on joukko Web-syötemuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön kuten blogien ja uutissyötteiden julkaisemiseen. RSS-sisältöjä käytetään lukijoiksi kutsuttujen ohjelmien avulla. Käyttäjä tilaa syötteen antamalla lukijalleen linkin syötteeseen. Lukija tarkistaa tilatut syötteet ja jos niissä on uutta sisältöä, hakee kyseisen sisällön ja näyttää sen käyttäjälle. (Wikipedia, hakusana RSS. Luettu ). 4 Lyhenne HTML tulee sanoista HyperText Markup Language. (Wikipedia, hakusana HTML. Luettu ). 5 Lyhenne XML tulee sanoista extensible Markup Language. (Wikipedia, XML. Luettu ). 6 Lyhenne XHTML tulee sanoista extensible HyperText Markup Language. (Wikipedia, XHTML. Luettu ). 7 Lyhenne CSS tulee sanoista Cascading Style Sheets. (Wikipedia, CSS. Luettu ). 8 Lyhenne RSS voi tarkoittaa jotakin seuraavista: Really Simple Syndication (RSS 2.0). Rich Site Summary (RSS 0.91, RSS 1.0). RDF Site Summary (RSS 0.9 ja 1.0). (Wikipedia, RSS. Luettu ).

9 Anu Kara RAPORTTI 7 Java 9 on ohjelmointikieli, joka on pyritty tekemään laitteistoriippumattomaksi graafisten ohjelmien tekovälineeksi. Javalla kirjoitettu ohjelmakoodi käännetään ensin ns. tavukoodiksi (bytecode), joka on tietynlainen väliversio ohjelmasta. Tätä tavukoodista versiota voidaan ajaa järjestelmälle ja laitealustalle sopivalla Java-virtuaalikoneella eli tulkilla. Se tulkkaa käännöksen koneen ymmärtämään muotoon, joka kerta, kun ohjelma ajetaan. (Ikonen ym. 2005, 1). JavaScript 10 on yksinkertainen, suoraan (X)HTML-koodin sekaan kirjoitettava komentosarjakieli, jota modernit selaimet yleisesti tukevat. Se mahdollistaa interaktiivisten toimintojen lisäämisen www-sivuille, esim. lomakkeen tietojen tarkistamisen. JavaScript on nimensä mukaisesti ns. scriptikieli, jonka koodi tulkitaan, eli sitä ei erikseen käännetä omaksi ohjelmakseen ennen suorittamista. (Saarikumpu 2006, 1). Kaikkia edellä mainittuja tekniikoita voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi www-sivujen teossa. Kurssilla ei ollut tarkoitus oppia niitä sen syvällisemmin, mutta jo pienten XHTML-harjoitusten tekeminen antoi käsityksen siitä, mistä suurinpiirtein on kyse. Lisäksi blogiin kertyi useita hyödyllisiä linkkejä erilaisiin ohjeisiin ja mallisivustoihin. 7 Mitä tietokoneella ei voi tehdä? Koska tietokone ei tee mitään itsestään, vaan toimii ainoastaan annettujen komentojen ja tietojen perusteella, se ei aina toimi niin kuin toivoisimme. Esimerkiksi tietokoneen tai sovellusohjelman ns. vuorovaikutteisuus perustuu ihmisen ennalta tallentamiin vastauksiin sekä komentoihin, jotka ohjaavat konetta antamaan käyttäjälle tietyssä tilanteessa tietyn vastauksen. Tietokone ei myöskään tee tulkintoja tai johtopäätöksiä eikä osaa huomioida mitään muuta kuin mitä siihen on etukäteen tallennettu. Vastuu niin ohjelmien toimivuudesta, syötettyjen tietojen oikeellisuudesta kuin tulosten tulkitsemisestakin on edelleen ihmisellä niin mielellämme kuin tietokonetta erilaisista virheistä syytämmekin. 9 Java on saanut nimensä Jaavan saaren (Indonesiassa) mukaan: siellä tuotetaan kahvilajia, jota Java-kielen kehittäjät nauttivat suuria määriä kieltä suunnitellessaan ja toteuttaessaan. (Wikipedia, hakusana Java. Luettu ). 10 JavaScript kehitettiin alun perin nimellä Mocha. Nimi muutettiin LiveScriptiksi ja viimein JavaScriptiksi. Javaohjelmointikielen kanssa sillä ei ole kuitenkaan juuri yhteistä. (Wikipedia, hakusana JavaScript. Luettu ).

10 Anu Kara RAPORTTI 8 8 Mitä olen oppinut? Tavallisen tietokoneenkäyttäjän käsitys koneen toiminnasta on yleensä melko sirpaleinen. Se syntyy pääasiassa erilaisten sovellusohjelmien ominaisuuksien kautta pääasianahan on saada niiden avulla tehdyksi se mitä haluaa. Harvemmin on tarvetta pysähtyä miettimään, miksi tietokone toimii tietyllä tavalla, kuinka se on koottu tai miten se käsittelee tietoa. Itse käytän tietokonetta paljon ja opin mielelläni jatkuvasti uutta sen toiminnasta ja käyttömahdollisuuksista. Tietotekniikka 1 kurssi oli lyhyt, mutta intensiivinen katsaus tietokoneeseen ja kokonaisuutena. Aikuisopiskelijalle miellyttävää oli se, että osallistujien pitkä kokemus tietokoneen käyttäjinä huomioitiin ja opetuksen sisältö rakentui pitkälti osallistujien kiinnostuksen aiheiden ympärille. Lisäksi kurssilla hyödynnettiin tehokkaasti verkkoa Internetiä niin tiedon lähteenä kuin keskustelufooruminakin. Oppimismenetelmänä käytetty blogi antoi käsitellyille asioille syvyyttä ja toi mukaan paljon erilaisia näkökulmia ja kokemuksia. Keskustelu blogissa oli melko vilkasta lähiopetuspäivien aikana ja niiden välillä, mutta viimeisen lähiopetuspäivän jälkeen keskustelu laimeni pian. Tämä johtuu mielestäni siitä, että verkkokeskustelulle tyypillistä on lyhytjänteisyys ja nopearytmisyys. Aikuisopiskelulle taas on tyypillistä aikapula ja olennaiseen keskittyminen. Näin ollen kurssin osana blogi toimii parhaiten, kun sillä on selkeä tavoite ja aikataulu, ja pysyy elossa ainoastaan niin kauan kuin osallistujat kokevat sen itselleen hyödylliseksi. Itse ajattelin kurssin alussa, että blogi on hauska menetelmä ja kiinnostava lisä lähiopetuspäivien rinnalle, mutta olin hiukan ennakkoluuloinen sen suhteen, kuinka paljon se oikeasti voisi auttaa oppimista. Osallistuin itse lukemalla blogia ahkerasti ja kirjoittamalla sinne silloin, kun minulla mielestäni oli uutta sanottavaa jostakin asiasta. Lisäksi olen etsinyt sieltä tietoa ja lähdeaineistoa, kun muilla kursseilla on tullut vastaan samantapaisia asioita. Alkuvaiheen ennakkoluuloni ovat osoittautuneet vääriksi kahdella tavalla. Ensinnäkin, huomasin nopeasti, että blogi on hyvin tasa-arvoinen ja myönteisesti osallistava menetelmä: sen avulla moni hiljaisempikin osallistui tiedonhankintaan ja mielellään jakoi kokemuksiaan ja ajatuksiaan ryhmän kesken. Näin saatiin koko ryhmän iloksi varmasti enemmän näkökulmia, tietoa ja ideoita kuin ilman blogia olisi saatu.

11 Anu Kara RAPORTTI 9 Toiseksi, olen nyt tätä raporttia kirjoittaessani oivaltanut blogin erinomaisuuden tietolähteenä. Olen oppinut todella paljon palaamalla eri aihealueista käytyihin keskusteluihin, tutkimalla niissä mainittuja lähdeaineistoja ja tiivistämällä mielestäni olennaiset sisällöt raportiksi. Asiat ovat hahmottuneet mielessäni kokonaisuuksiksi ja olen tullut selvittäneeksi myös monia kiinnostavia yksityiskohtia. Kirjoittamiseen ja asioiden tutkimiseen on mennyt moninkertaisesti se aika mitä etukäteen kuvittelin käyttäväni, mutta se on ollut hyvin innostavaa. Mielestäni lähiopetuspäivien, blogin ja loppuraportin yhdistelmä osoittautui erittäin tehokkaaksi oppimismenetelmäksi. Lopuksi haluan vielä mainita pienestä kipinästä, joka kurssin aikana syttyi. Koodausharjoitukset olivat hauskoja ja tuottivat aitoa onnistumisen iloa. Olen päässyt puhaltamaan kipinään hieman lisää hehkua Ilka Helon XHTML & CSS peruskurssilla, jonka lopputehtävänä rakennan parhaillaan omaa pientä sivustoani koulun palvelimelle (http://www.edu.stadia.fi/~ /). Pian sieltä löytyvät myös parhaat palat noista ensimmäisistä harjoituksista.

12 Anu Kara RAPORTTI 10 Kuvaluettelo: 1 Johdanto. Kurssin opiskelijoita sekä opettaja kakkukahvilla. Kuvaaja: Hannele Karlenius. 2 Mikä tietokone on ja kuinka se toimii? Jussi Elovuori esittelee tietokoneen välimuistin toimintaa 1960-luvulla. Lähde: Kari Elovuori. 3 Millainen on tietokoneen rakenne? Lähde: TVT-ajokortti, 1.1 Tietokoneen toimintaperiaate. 4 Mihin salasanaa tarvitaan? Lähde: Windows XP Home käyttöjärjestelmä /Käyttäjätili /Luo salasana /Turvallisen salasanan luominen. 5 Miten tietokone käsittelee tietoa? Esimerkki 10-järjestelmän luvun muuttamisesta 2- järjestelmään (binäärijärjestelmään) ja päinvastoin. Lähde: Outi Valkki. 6 HTML, XML, XHTML... mitä ihmettä? Arvotaan oikeat lottonumerot! XHTMLkoodausharjoitus. Lähde: Anu Kara. 7 Mitä tietokoneella ei voi tehdä? The server is unwilling to process the request. Lähde: Computer Performance - Home Page / Logon Scripts/800xxxxx Error Codes. Lähdeluettelo: Ala-Mutka Kirsti, Rintala Matti, Savikko Vespe, Palviainen Jarmo. Tietotekniikan peruskurssi, Oppimateriaali. Tampere University of Technology, Department of Computer Science, Software Systems Laboratory. (luettu ). Blogi. Tietotekniikka 1-kurssi, verkkoviestinnän aikuisopiskelijat, kevät Verkkokeskustelusivusto. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. (käytetty ). Computer performance Home page. Internet sivusto. (luettu ). Ikonen Timo, Karvonen Saija, Koffert Riku, Korhonen Lauri, Kupiainen Mikko, Malinen Tommi, Mikkonen Antti, Niiranen Simo, Seppälä Antti, Suvanto Aki, Tuppurainen Kimmo, Wolff Mika. Aloittelijan JAVA-opas. Tietojärjestelmien dokumentointi (luettu ).

13 Anu Kara RAPORTTI 11 Kara Anu. Kotisivu, Internet-sivusto. (kehittyy ja laajenee vähitellen). Korpela Jukka. Datatekniikka ja viestintä, Internet-sivusto. (luettu ). Nykänen Pirkko. Tietotekniikka ja yhteiskunta, Luentosarja kevät Tietojärjestelmien maisteriohjelma, Tampereen yliopisto. (luettu ). Saarikumpu Osmo. JavaScript-kielen alkeet - osa 1, (luettu ). Smed Jouni. Tietokoneen käytön alkeet, (luettu ). TOP. Tietotekniikan ohjelmistojen perusopinnot, Oppimateriaali. Tampereen Yliopiston Tietojenkäsittelyopinlaitos & Hypermedialaboratorio. (luettu ). TVT-ajokortti. TVT-ajokortti opintojakson oppimateriaali, Helsingin yliopisto, Tietotekniikkaosasto. (luettu ). Wikipedia. Eri hakusanoja. (luettu ).

Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä voi jakaa nopeasti ja tehokkaasti.

Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä voi jakaa nopeasti ja tehokkaasti. Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Kiravo 2013 Mikä on verkkosyöte? Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset ohjeet. TwinSpacen käyttäminen

Yksityiskohtaiset ohjeet. TwinSpacen käyttäminen Yksityiskohtaiset ohjeet TwinSpacen käyttäminen Profiilin päivittäminen...3 Opettajien ja vierailijoiden kutsuminen TwinSpaceen...4 Oppilaiden kutsuminen TwinSpaceen...7 Blogin lisääminen TwinSpacen Harjoituksiin...10

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä

Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä Hyvä Salis Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä salasana. Jokainen salasanaan lisäämäsi kirjain

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Perusteet 16.3.2009 Rovaniemen Design Park Kouluttaja Timo Laapotti / F4U Foto For You f4u@f4u.fi 0400 684 358 http://f4u.fi/ ATK yrittäjän työvälineenä Esityksen sisältö A-ajokorttivaatimukset

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden turvallisempaan käyttöön 11/2014 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Mikä on pilvipalvelu?... 3 2 Mikä on pilvitallennuspalvelu?... 3 3 Ovatko pilvipalvelut turvallisia?...

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043)

Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043) Opiskelun ja työelämän tietotekniikka (DTEK1043) pääaine- ja sivuaineopiskelijat Taulukkolaskennan perusteet Yleistä Tämä harjoitus käsittelee taulukkolaskentaohjelman perustoimintoja. Harjoituksissa opetellaan

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN

OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN Koulutusteknologian perusopinnot Digitaalinen portfolio oppimisen tukena 2010 Essi Vuopala 1. BLOGIN LUOMINEN Mene osoitteeseen http://www.wordpress.com

Lisätiedot

Netti-Moppi oppimisympäristön oppilaan ohjekirja 0.1

Netti-Moppi oppimisympäristön oppilaan ohjekirja 0.1 Netti-Moppi oppimisympäristön oppilaan ohjekirja 0.1 1 Hakemisto 1 Johdanto...2 1.1 Kirjautuminen...2 1.2 Selaimet ja evästeet...2 1.3 Tehtävien suorittaminen...3 1.4 Tehtäviin vastaaminen...4 1.5 Tehtävien

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

1 www-sivujen teko opetuksessa

1 www-sivujen teko opetuksessa RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla

Lisätiedot

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Petri Ilmonen. Internet selkokielellä

Petri Ilmonen. Internet selkokielellä Petri Ilmonen Internet selkokielellä 139 banneri Internetsivulla oleva mainos. Bannerissa on yleensä jokin kuva. Se toimii usein linkkinä toiselle sivulle. Se voi olla pysty- tai vaakasuuntainen. e-lippu

Lisätiedot

elearning Salpaus http://elsa.salpaus.fi Elsa-tutuksi

elearning Salpaus http://elsa.salpaus.fi Elsa-tutuksi elearning Salpaus http://elsa.salpaus.fi Elsa-tutuksi SISÄLLYSLUETTELO 1 MIKÄ ON ELSA, ENTÄ MOODLE?... 3 1.1 MITÄ KURSSILLA VOIDAAN TEHDÄ?... 3 2 KURSSILLE KIRJAUTUMINEN... 3 3 KURSSILLE LIITTYMINEN...

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 2 (10) Johdanto Tässä luvussa esitetään virheen havaitsevien ja korjaavien koodaustapojen perusteet ja käyttösovelluksia

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen

Lisätiedot

H9 Julkaiseminen webissä

H9 Julkaiseminen webissä H9 Julkaiseminen webissä Tässä harjoituksessa opetetaan kaksi tapaa viedä tiedostoja jakoon webin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 3), sekä kokeillaan yksinkertaista, jokamiehen tapaa tehdä oma sivusto (tehtävä

Lisätiedot

Tarjouspalvelu.fi. Käyttöohjeet. Osallistu tarjouskilpailuihin tehokkaasti ja turvallisesti. Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaali

Tarjouspalvelu.fi. Käyttöohjeet. Osallistu tarjouskilpailuihin tehokkaasti ja turvallisesti. Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaali Tarjouspalvelu.fi Osallistu tarjouskilpailuihin tehokkaasti ja turvallisesti Käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO Esittely... Tekniset vaatimukset... Rekisteröityminen... Sisäänkirjautuminen... Tarjouspyyntöjen

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Tammi-maaliskuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

CMS Made Simple Perusteet

CMS Made Simple Perusteet CMS Made Simple Perusteet 1. Hallintaan kirjautuminen Kirjautumisruutuun pääset lisäämällä osakaskuntasi www-osoitteen perään liitteen /admin. Käyttäjätunnuksena toimii onkija ja salasanana postitse saamasi

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Web Mahtava alusta tiedon välittämiseen! Information Superhighway! Web Archive! Gutenberg! DEMO Kirjasto ja analoginen media digitaaliseksi Julkaisutekniikan

Lisätiedot

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Daniela Lund Ti07 A241227 Linux-järjstelmät 01.12.2009 MIKÄ ON KUVANKÄSITTELYOHJELMA? Kuvankäsittelyohjelma on tietokoneohjelma, jolla muokataan digitaalisessa muodossa

Lisätiedot

LINUX-HARJOITUS, MYSQL

LINUX-HARJOITUS, MYSQL LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015

ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 ARVI-järjestelmän ohje arvioinnin syöttäjälle 13.4. 2015 Sisältö ARVI-menettelyn perusteet... 1 Arvioinnin syöttäminen... 2 Arvion lähettäminen TE-toimistoon... 5 Sovelluksen sulkeminen... 6 Virhetilanteiden

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

COMET-MAKSULAITTEEN LATAAMINEN MINIUSB-KAAPELIA KÄYTTÄMÄLLÄ

COMET-MAKSULAITTEEN LATAAMINEN MINIUSB-KAAPELIA KÄYTTÄMÄLLÄ COMET-MAKSULAITTEEN LATAAMINEN MINIUSB-KAAPELIA KÄYTTÄMÄLLÄ Comet -maksulaitteen lataaminen MiniUSB-kaapelia käyttämällä: Suosittelemme Comet maksulaitteen lataamista MiniUSB-kaapelia käyttäen; lataaminen

Lisätiedot

Kurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola

Kurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book

Lisätiedot

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Ristijärven metsästysseura tysseura osti lisenssin jahtipaikat.fi verkkopalveluun, jotta seuran

Ristijärven metsästysseura tysseura osti lisenssin jahtipaikat.fi verkkopalveluun, jotta seuran Ohjeet. Sivu 1/7 Tämä ohje on tarkoitettu Ristijärven metsästysseuran jäsenille. Ohjeen tarkoitus on opastaa kuinka seuran jäsenet saavat Jahtipaikat.fi verkkosivustolla olevan metsästyskartta sovelluksen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme

Lisätiedot

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3

Lisätiedot

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

Wordpress. Bloggaamisen perusteet tekniset minimitoimet, joilla pääset alkuun

Wordpress. Bloggaamisen perusteet tekniset minimitoimet, joilla pääset alkuun Wordpress Bloggaamisen perusteet tekniset minimitoimet, joilla pääset alkuun Mikä alusta käyttöön? Tarjolla on runsaasti eri bloggausalustoja Blogger ja Wordpress ovat suosituimmat ilmaiset blogialustat

Lisätiedot

Wilman pikaopas huoltajille

Wilman pikaopas huoltajille Wilman pikaopas huoltajille Vehmaan kunnan Vinkkilän koulussa on käytössä sähköinen reissuvihko Wilma, joka helpottaa tiedonvaihtoa kodin ja koulun välillä. Wilman kautta huoltajat seuraavat ja selvittävät

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot

Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot 1. vuosi Perusopinnot 2. vuosi 3. vuosi ELEKTRONIIKAN SUUNNITTELU JA TESTAUS MOBIILI TIETOLIIKENNE OHJELMISTOJEN KEHITYS 4. vuosi Ohjelmistojen kehitys

Lisätiedot

1 (5) OPISKELIJAN KÄYTTÖLIITTYMÄ

1 (5) OPISKELIJAN KÄYTTÖLIITTYMÄ 1 (5) OPISKELIJAN KÄYTTÖLIITTYMÄ Koulutuskorvauksen hakuajan lähestyessä, sekä työnantaja/työpaikkakouluttaja että opiskelija saavat tästä ilmoituksen sähköpostiinsa. Tämän ilmoituksen jälkeen työpaikkakouluttaja

Lisätiedot

OPS2016 ja ohjelmointi

OPS2016 ja ohjelmointi 1 OPS2016 ja ohjelmointi - johdattelu ohjelmointiin alakoulussa MIKKO HORILA & TUOMO TAMMI OPS2016 ja ohjelmointi 2 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet päivittyvät syksyllä 2016. Koodaustaidot

Lisätiedot

ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelma vaatii toimiakseen multimedia-pc:n, jossa on seuraavat tekniset ominaisuudet ja ohjelmat asennettuna.

ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelma vaatii toimiakseen multimedia-pc:n, jossa on seuraavat tekniset ominaisuudet ja ohjelmat asennettuna. ASENNUS Ennen ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelman käytön aloittamista se on asennettava tietokoneeseen. Asentaminen suoritetaan alla esitettävien ohjeiden mukaisesti. Huom: ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelmasta on saatavana

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Zeon PDF Driver Trial

Zeon PDF Driver Trial Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai sähköiseen

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

PELAAJAPROFIILI Mobiilisovellus

PELAAJAPROFIILI Mobiilisovellus PELAAJAPROFIILI Mobiilisovellus Pelaajaprofiili netissä Pelaajaprofiilin www-palvelu on osoitteessa http://www.pelaajaprofiili.fi. Rekisteröidy tai hanki tunnukset ennen mobiilisovelluksen käyttöä. Pelaajaprofiilin

Lisätiedot

Asetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon:

Asetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon: Asetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon: Hälytysääni määr Sivunsuojaus 1 Autom. jatko Näytön kieli Tallennuspaikka Tukosselvitys

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan

Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Leo Suomela 2 / 13 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aloitusnäkymä... 3 3 Ohjausnäkymä... 4 4 Sivujen lisäys... 6 5 Etusivun määritys... 9 6 Teeman muokkaus... 13 3 / 13

Lisätiedot

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?

Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

ICT4TN004-10 9.9.2013. Tehtävänanto

ICT4TN004-10 9.9.2013. Tehtävänanto Tehtävänanto - Kerää kuormitustietoja munin -ohjelmalla - Kuormita konetta stress:llä - Käytä tunnilla käytyjä työkaluja arvioidaksesi kuormitusta: cpu, mem, io - Lopuksi analysoi munin keräämiä käyriä

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

Suomen Akatemian verkkoasioinnin käyttöohje toimikuntien ja muiden valmistelu- ja päätöksentekoelinten jäsenille

Suomen Akatemian verkkoasioinnin käyttöohje toimikuntien ja muiden valmistelu- ja päätöksentekoelinten jäsenille Verkkoasioinnin käyttöohje 10.2.2011 v1.0 FI Suomen Akatemian verkkoasioinnin käyttöohje toimikuntien ja muiden valmistelu- ja päätöksentekoelinten jäsenille Tämä ohje koskee lokakuun 2010 haussa käyttöönotettua

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Harjoitustehtäväkierros 1

Harjoitustehtäväkierros 1 T-06.50 kurssihenkilökunta deadline Tiistai 20.0.2009 2:5 Johdanto Tämä tehtäväkierros käsittelee pääasiassa toisen luennon sisältöä. Harjoituksia saa tehdä yksin tai yhdessä. Yhdessä tekeminen on suositeltavaa,

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet

Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet Elisa Toimisto 365 Pääkäyttäjän pikaopas 02/2015 Tämän ohjeen avulla pääset alkuun Elisa Toimisto 365 palvelun käyttöönotossa. Lisää ohjeita käyttöösi saat: www.elisa.fi/toimisto365-ohjeet Kirjautumalla

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.

Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress. BLOGIN LUOMINEN Esimerkkinä http://wordpress.com/ - ilmainen blogi-julkaisujärjestelmä. WordPress:stä on myös palvelimelle asennettava versio (WordPress.org) Myös http://blogspot.com on ilmainen ja helppokäyttöinen

Lisätiedot