ESPOON ESTEETTÖMYYSOHJELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "28.01.04 1 ESPOON ESTEETTÖMYYSOHJELMA"

Transkriptio

1 1 ESPOON ESTEETTÖMYYSOHJELMA

2 2 ESIPUHE Eero Akaan-Penttilä ja 51 muuta kaupunginvaltuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Espoon saamiseksi esteettömäksi kaikille. Esteettömyyden tavoitteena on liikkumis- ja toimimisesteetön, turvallinen ja terveellinen kaupunki kaikille asukkaille. Esteettömyysohjelman laatiminen perustuu Espoo-strategiassa 2002 olleeseen tulostavoitteeseen "Kaupungin kehittämistä koskeva esteettömyysohjelma on laadittu". Esteettömyysohjelmaa ja Espoo-strategian esteetöntä Espoota koskevien tavoitteiden toteutumista seuraamaan kaupunginjohtaja on asettanut valtuuston päätöksen ( ) mukaisesti seurantaryhmän, joka koostuu luottamushenkilöistä, vammaisjärjestöjen edustajista ja virkamiehistä. Valtuustoaloitteessa ja Espoo-strategiassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi on valmistunut Espoon esteettömyysohjelma, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet esteettömyyden lisäämiseksi. Esteettömässä ympäristössä ja sen edistämissä korostetaan myös Espoon arvoja: asukas- ja asiakaslähtöisyyttä sekä suvaitsevuutta ja tasa-arvoa. Esteettömyysohjelmaa on valmisteltu eri hallintokuntien yhteistyönä. Syksyn 2002 ajan esteettömyysohjelmaa ja esteettömyyttä koskevia toimenpide-ehdotuksia koosti työryhmä, johon kuuluivat Sirkku Kiviniitty (SOTET), Tuulikki Siltari (SOTET), Erkki Nikkanen (KEHA), Harri Rinne (OKUT), Outi Janhunen (YTET), Kyösti Oasmaa (YTET) ja Päivi Ahlroos (YTET). Työ koottiin Espoon esteettömyysohjelmaksi, jonka viimeistelytyöhön ovat aktiivisesti osallistuneet vammaisjärjestöt. Kevään 2003 aikana esteettömyysohjelman luonnosta viimeisteli kaupunginjohtajan nimeämä esteettömyyden seurantaryhmä, jossa toimivat Jarkko Roine (pj./ytet), Aulis Majuri (SOTET), Risto Jokinen (YTET), Esko Rautiola ( saakka)(ytet), Veronica Rehn-Kivi (YTET), Harri Rinne (OKUT), Outi Janhunen (YTET), Arja Lukin (YTET), Martti Rantavuori (Vammaisneuvosto), Raimo Aromaa (Espoon Invalidit ry), Raimo Lappalainen (Espoon Seudun Näkövammaiset ry), Aaro Peuraniemi (Vanhusneuvosto) ja Sirkku Kiviniitty (siht./sotet). Esteettömyysohjelmassa tavoitteilla tähdätään Espoon kehittämiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi niin, että esteettömyysnäkökulma sisältyy mm. maankäytön, rakentamisen ja kunnossapidon suunnitteluun ja toteutukseen sekä kaupungin muihin teemakohtaisiin kokonaisohjelmiin. Esteettömän ympäristön edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Tavoitteen saavuttamisessa keskeisellä sijalla on eri osapuolten sitoutuminen esteettömyysohjelman toimeenpanoon. Ajankohtaisen tiedon saamisella ja riittävällä koulutustoiminnalla lisätään henkilöstön tietoisuutta esteettömistä ratkaisuista ja niiden käyttämisestä. Kaupungin eri alueilla tehtävillä esteettömyyskartoituksilla saadaan käsitys ongelman laajuudesta ja tarvittavista toimenpiteistä, jotka voivat sisältää mm. uuden tekniikan soveltamista. Tärkeänä pidetään myös eri kaupunkien ja valtionhallinnon välistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja parhaiden sovellusten hyödyntämistä.

3 3 1. JOHDANTO Esteettömyys tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö on sellainen, että jokainen henkilö ominaisuuksistaan riippumatta pystyy toimimaan mahdollisimman yhdenvertaisesti muiden kanssa. Fyysisellä esteettömyydellä tarkoitetaan tilojen ja palvelujen saavutettavuutta riippumatta henkilön kyvystä liikkua tai hänen käyttämistään apuvälineistä. Esteettömän julkisen ympäristön periaatteena on yksilön itsenäinen liikkuminen, liikkumaan rohkaiseminen ja omaehtoisen liikkumisen mahdollistaminen, mikä ylläpitää toimintakykyä. Liikuntaesteisiä ovat henkilöt, joiden toiminta- ja liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia rajoittunut. Määrittely osoittaa, että liikuntaesteisiä ovat liikuntavammaisten ohella myös pikkulapset ja useimmat vanhukset. Myös liikkuminen lastenvaunujen, raskaiden tai epämukavien kantamusten kanssa tekee ihmisestä liikuntaesteisen. Rakennetun ympäristön ja liikennevälineiden esteet aiheuttavat hänelle samantapaisia ongelmia kuin monille sairaille ja vammautuneille. Ympäristön esteettömyys lisää sekä ikääntyneiden että liikkumis- ja toimimisesteisten liikkumismahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta. Yhteistä ympäristöä ei kuitenkaan voida suunnitella erikseen erilaisille ryhmille, vaan joustavasti kaikkia ihmisiä palvelevaksi. Liikkumisen tarpeet ja mahdollisuudet vaihtelevat. Yhteisen ympäristön rakentamisessa on tarkasteltava asioita niiden kannalta, jotka kokevat nykyisen ympäristön hankalaksi ja mahdollisuuksia rajoittavaksi. Toiminnan päämääränä tulisi olla toisaalta erityisratkaisujen ja palvelujen tarpeen vähentäminen, toisaalta hyvien toteuttamismahdollisuuksien turvaaminen. Ympäristön tulee tarjota kaikille mahdollisuuden elää ja toimia muun väestön keskuudessa. Tällaisen lähtökohdan mukainen toteuttaminen ei aina ole kustannuskysymys, vaan ensisijaisena tekijänä on oikea asennoituminen. Espoo on kasvava kaupunki, joka koostuu viidestä aluekeskuksesta ja kahdesta paikalliskeskuksesta. Keskukset ovat kaupunkirakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan omaleimaisia: Pohjois-Espoon palvelukeskus on Kalajärvi. Pohjois-Espoon suuralue ulottuu Espoon pohjoisrajalta Espoon Pitkäjärvelle ja Vantaan rajalta Vihdin rajalle. Se on Espoon suuralueista pinta-alaltaan suurin, mutta asukkaita on vain Pääosa alueesta on harvaanasuttua maa- ja metsätalousaluetta ja virkistysaluetta. Vanha-Espoo on Espoon viidestä aluekeskuksesta perinteisin ja vanhimman historiallisen taustan omaava. Nykyisin Espoon keskuksen merkitys alueellisena keskuksena on saanut uusia vivahteita, kun sinne on keskitetty suurin osa kaupungin hallintoa. Pohjoisessa puolestaan sijaitsevat laajat maa- ja metsätalous- sekä virkistys- ja suojelualueet, mukaan lukien osia Nuuksion kansallispuistosta. Suur-Kauklahti: Kauklahti on Espoon vanhimpia taaja-asutuksen alueita ja se on myös aikanaan toiminut tärkeänä muinaisena satama- ja kauppapaikkana. Kauklahti on viime aikoihin saakka kehittynyt rantarataan tukeutuvana pienehkönä paikalliskeskuksena ja "teollisuuskylänä". Kauklahden varsinaista pienimuotoista keskusta-

4 4 aluetta ympäröivät laajat ja pitkän historiataustan omaavat kylä- sekä maa- ja metsätalousalueet. Leppävaara on kaupallisten ja julkisten palvelujen keskittymä, joka elää nopean kasvun aikakautta. Väestömäärän odotetaan nousevan lähivuosikymmeninä noin asukkaaseen. Siis yli kymmenellätuhannella uudella asukkaalla nykyisestä. Samanaikaisesti Leppävaaran keskuksesta muodostuu joukkoliikenteen tärkeä solmukohta. Suur-Tapiolassa on haluttu yhdistää kaupunkielämän mukavuus luonnonläheisyyteen. Siksi sitä kutsutaan puutarhakaupungiksi. Tapiola viettää 50-vuotisjuhliaan Nykyisin aluekeskuksen toiminnallista vaikutusaluetta kutsutaan Suur- Tapiolaksi, joka käsittää alueet Helsingin kaupungin rajasta Kehä II:een ja pohjoiseteläsuunnassa Turunväylästä Suomenlahteen. Suur-Matinkylä on kehittynyt Länsiväylän molemmin puolin muodostaen Matinkylän ja Olari-Kuitinmäen alueet. Matinkylä-Olari muodostaa monipuolisen aluekeskuksen, jonne on sijoittunut sekä kaupallisia että julkisia palveluja, työpaikkoja ja asuntoja. Espoonlahden nimessä kuuluu meren kohina. Alue on vanhan vesitien varressa ja merenkulku on ollut olennainen osa sen historiasta aina nykypäivään saakka. Suur- Espoonlahti käsittää alueen Suomenojalta Kirkkonummen rajalle saakka sekä eteläpohjoissuunnassa Suomenlahdesta Espoon keskuspuiston metsäalueeseen. Kaupunkikeskukset ovat rakentuneet eri aikoina ja ilmentävät eri tavoin omaa aikakauttaan. Esimerkiksi Espoon keskus ja Soukan keskusta perustuvat järjestelyihin, joissa kevytliikenne ja ajoneuvoliikenne on jaoteltu kulkemaan eri tasoissa. Tapiolan keskustassa palvelut sen sijaan ovat varsin keskeisesti sijoittuneita ja lämmityksen ansiosta talviaikaankin hyvin jalankulkijoiden saavutettavissa. Kaupunkirakenteen erojen lisäksi aluekeskusten ikärakenne ja erilaisten palvelujen tarve ja saavutettavuus vaihtelevat. Aluekeskusten välistä esteetöntä yhteyttä on pyritty parantamaan matalalattiabussilinjoja lisäämällä ja aluekeskusten sisällä palvelujen saavutettavuutta helpottamaan on kehitetty palvelulinjoja. Esteetön matkaketju on kuitenkin vain niin vahva kuin on sen heikoin lenkki. Hyvin järjestetty palvelulinjasto ei auta, jos asiointimatka estyy esimerkiksi liian korkean portaan takia. Toimiva kokonaisuus edellyttää myös hyvin toteutettuja ja hoidettuja yksityiskohtia. Esimerkiksi liukas jalkakäytävä voi estää vanhuksen matkan bussipysäkille, korkea reunakivi suojatiellä voi pysäyttää pyörätuolissa istuvan matkanteon ja huonosti järjestetty työmaa puolestaan muodostaa vaaranpaikan näkövammaiselle, vaikka matkan muut osat olisivatkin kunnossa. Liikkumisen esteettömyys koostuukin esteettömistä reiteistä ja niiden muodostamista esteettömistä vyöhykkeistä, joista muodostuu esteettömiä alueita. Esteetön kaupunki on lopulta esteettömien alueiden muodostama verkosto. Esteetön ympäristö merkitsee sitä, että kaikille käyttäjille ja erilaisille liikkujaryhmille turvataan helppopääsyiset ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Käyttäjäkeskeisyys korostaa reittien merkitystä: kulkureittien tulee toimia kokonaisuutena. Liikkumisympäristön on oltava koko matkaketjun osalta riittävän korkeatasoinen ja esteetön, sillä matkan palvelutaso on yhtä hyvä kuin sen huonoimman osan palvelutaso. Esteettömyyden edistäminen edellyttää huomion kiinnittämistä toimintatapoihin siihen, miten asiat otetaan huomioon jokapäiväisessä toiminnassa. Jotta liikkumisympäristö kokonaisuutena olisi toimiva ja esteetön, on keskeisten toimijoiden laajennettava näkökulmansa yli oman vastuualueensa rajojen.

5 5 Kustannustehokkaan toiminnan saavuttamiseksi on syytä edistää hallintokuntien rajat ylittävää kokonaisvaltaista työskentelyä. Esteetön reitti: Kevyen liikenteen yhteys, jossa ympäristö ei estä itsenäistä liikkumista tai tukee sitä. Esteetön vyöhyke: Esteettömään reittiin kytkeytyvien toimintojen ja palvelujen muodostama kokonaisuus, joka ei estä itsenäistä selviytymistä tai tukee sitä. Esteetön alue: Alue, jonka reittien, toimintojen ja palvelujen muodostama kokonaisuus ei estä itsenäistä selviytymistä tai tukee sitä. Tässä työssä kukaan ei onnistu yksin. Se edellyttää yhteistoimintaa kaupungin päättäjien, virkamiesten ja erityisesti käyttäjien kesken. Tarvitaan taitoa, tahtoa, tietoa, resursseja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Esteettömyydessä ei välttämättä luoda uutta vaan toimitaan siten, että kaupunki sopii kaikille. Käyttäjät määrittävät yleiset tarpeet ja suuntaviivat esteettömyystyölle. Päätöksentekijöiden tehtävänä on punnita näitä tarpeita, tavoitteita ja toiveita sekä niiden edellytyksiä suhteessa toimintaan yleensä. Tavoitteiden toteuttajan tehtäväksi jää toimenpiteiden tekeminen annettujen mahdollisuuksien puitteissa. Espoon vammaispoliittisessa ohjelmassa vuodelta 1999 on yhtenä keskeisenä tavoitteena esitetty liikkumis- ja toimimisesteetön ympäristö ja esteettömän rakentamisen periaatteiden noudattaminen. Espoon kaupungin määrittelemän esteettömyysohjelman taustalla on kaupunginvaltuuston tekemä valtuustoaloite, jossa esitettään, että vuoteen 2012 mennessä kaupun-

6 6 gin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkinen liikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Esteettömyysohjelma luo suuntaviivat sille, mitä esteettömyys on, minkälaista ympäristöä se edellyttää ja millaisin toimenpitein esteettömyyteen pyritään miten luodaan kaupunki soveltuvaksi kaikille.

7 7 2. ESTEETTÖMYYDEN PERUSTEET ESPOON ARVOT Perustuslain mukaan syrjintä vammaisuuden perusteella on kielletty. Hallitusmuodon 6 :ssä todetaan, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaki edellyttää paitsi syrjivien käytäntöjen poistamista myös aktiivista toimintaa yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Syrjintä on nykyisin kielletty myös rikoslain mukaan (Rikoslaki: luku 11, 9 ). Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittää 5 :ssä tavoitteet ja pyrkimyksen edistää alueiden käytön suunnittelua sekä riittävää vaikutusten arviointia: Turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista mom. Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut mom. Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina. Liikenne- ja viestintäministeriön linjauksissa liikenteen visioista ja tavoitteista 2025 todetaan yhtenä tavoitealueena sosiaalinen kestävyys, jonka tavoitteina ovat: - Liikenteen hyödyt ja haitat kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti eri väestöryhmien kesken. - Erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeet otetaan huomioon liikenteessä - Kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa liikenneratkaisuja koskevaan suunnitteluun. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys määrittää, että Espoon kaupungissa noudatetaan Maakäyttö- ja rakennuslakia sekä asetusta ja rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä sekä rakennusjärjestyksen määräyksiä. Esteettömään rakentamiseen viitataan useassa kohdassa, joista esimerkkeinä: - 10 Tontin rajan ylittäminen katualueella tai yleisellä alueella: Jos rakennus ulottuu kevyen liikenteen väylän päälle, kadun pinnan ja rakennusosan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit: Laite on kiinnitettävä tukevasti. Se ei saa haitata julkisen kaupunkitilan käyttöä, häiritä huomattavasti tai muodostaa liikkumis- tai toimimisestettä.

8 8-18 Lumi on varastoitava niin, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa naapureille tai kadun käyttäjille Tontin liikennejärjestelyt: Rakennuspaikan kulkureittien tulee täyttää liikkumisesteettömyydelle asetetut vaatimukset, ellei se ole rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen ilmeisen kohtuutonta Kadut, torit, puistot ja muut yleiset alueet: Kun suunnitellaan katujen, torien ja vastaavien liikennealueiden päällystemateriaaleja ja muita rakenteita ja kun näitä alueita rakennetaan, on otettava huomioon, että ihmiset pääsevät kulkemaan esteettömästi ja turvallisesti ja että materiaalit ja rakenteet sopivat kaupunkikuvaan. Katu-, tori- ja muulle yleiselle alueelle ei saa sijoittaa myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteita siten, että ne mm. vaarantavat turvallisuutta. Suomen rakentamismääräyskokoelma Suomen rakentamismääräyskokoelmassa annetaan määräyksiä ja ohjeita esteettömästä rakentamisesta ja ympäristöstä. Osa F1 Liikkumisesteetön rakentaminen / määräykset ja ohjeet koskevat julkisyhteisöjen hallinto- ja palvelurakennuksia ja osin liike- ja palvelutiloja ja osa G1 Asuntosuunnittelu / määräykset asuntorakentamista. Määräykset ovat uudisrakentamisessa velvoittavia ja korjaus- ja muutostyössä sovellettavia. Rakennustietosäätiön ohjetiedostoissa annetaan lisäksi yksityiskohtaisempaa tietoa ja malleja mm. RT Perustietoja liikkumis- ja toimimisesteisistä ja RT Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö. Espoon arvot Arvoilla tarkoitetaan kaupungin organisaation toiminnassaan, asiakkaiden kohtelussa ja henkilöstön työskentelyssä arvostamia ja tärkeinä pitämiä asioita. Arvoja ovat mm. - Asukas- ja asiakaslähtöisyys, jolla tarkoitetaan asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden arvostamista kaikessa toiminnassa. Asukas- ja asiakaslähtöisyys koskee niin asukkaille ja muille asiakkaille annettavia palveluja kuin organisaation sisäisiäkin palveluja. Se merkitsee myös asukkaiden ja asiakkaiden antamien tietojen tai heiltä saadun palautteen huomioon ottamista palvelujen ja muun toiminnan kehittämisessä. - Suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitetaan toisten ajatusten arvostamista, eri mielipiteiden yhtäläistä kuuntelua, ihmisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua sekä erilaisuuden ymmärtämistä niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Suvaitsevaisuus tarkoittaa myös erilaisten kulttuurien ymmärtämistä ja rinnakkaiseloa. - Kumppanuudella ja yhteisöllisyydellä tarkoitetaan kaikkia osapuolia hyödyttävää avointa yhteistyötä ja verkostomaista työtapaa sekä monipuolisia liittoutuma- ja kumppanisuhteita. Se tarkoittaa myös asiakkaiden mukanaoloa ja osallistumista palvelun suunnitteluun ja toteutukseen tasaveroisena osallistujana. Espoo-strategia Espoo strategia määrittää kaupungin kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi. Visio, toiminta-ajatus ja arvot yhdessä pidemmän aikavälin päämäärien ja kuluvan vuoden tulostavoitteiden kanssa kuvaavat sitä, millaiseksi Espoota halutaan kehittää. Strategiassa korostetaan palvelujen asiakaslähtöisyyttä, niiden laatua ja vuorovaikutusta palvelun tuottajan ja käyttäjän välillä.

9 9 Espoo-strategiassa vuosille (Kaupunkirakenne kohta 1.3 ) edellytetään turvallisen ja esteettömän liikkumisen huomioon ottamista kaupunkirakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi kohta tarkentaa: Ympäristöä on parannettu painopistealueina kevyen liikenteen turvallisuus, työnaikaiset liikennejärjestelyt ja esteettömyys. Muita strategiassa mainittuja tavoitteita ovat 6.4.2, joka määrittää kaupungin kehittämistä koskevan esteettömyysohjelman laatimisen ja 6.1.2, jossa käsitellään erityisesti ikääntyvälle väestölle tarkoitetun palvelulinjan käyttöönottoa kaupunkikeskuksissa. Rakentamisen esteettömyydestä mainitaan kohdassa Vähintään kolmikerroksisten asuinrakennusten tonttien luovutusehtoihin on liitetty velvoite hissin rakentamisesta.

10 10 3. ESTEETTÖMYYDEN MÄÄRITTELY Liikuntaesteisiä ovat henkilöt, joiden suorituskyky on liikkumisen osalta oleellisesti heikentynyt. Tyypillisimpiä heistä ovat vanhukset ja vammaiset. Varsin suuren ryhmän muodostavat myös lapset ja pienten lasten kanssa kulkevat vanhemmat. Liikkumis- ja toimimisesteisten kyky liikkua ja toimia itsenäisesti on sairauden, vamman, ikääntymisen tai muun syyn takia heikentynyt joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Esteisyys voi liittyä moneen eri asiaan: aisteihin, liikkumiskykyyn, hahmottamis-, ymmärtämis- ja oppimiskykyyn tai muihin matkustamista hankaloittaviin tekijöihin kuten allergioihin. Esteetön ympäristö merkitsee sitä, että kaikille liikkujaryhmille turvataan helppopääsyiset ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Esteetön Espoo valtuustoaloitteessa sanottiin: Yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkinen liikenne rakennetaan ja korjataan liikkumis- ja toimimisesteettömäksi, turvalliseksi ja terveelliseksi kaikille asukkaille, myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Kysymyksessä on suuri, eri tavoin liikuntarajoitteisten ihmisten muodostama ryhmä, jonka elämänympäristöä muovaamalla avataan sen jäsenille mahdollisimman yhdenvertainen asema toisten kansalaisten rinnalla. Samalla edistetään monia kaikkien kannalta hyviä ja laadukkaita päämääriä. Liikuntavammaiset ovat suurin liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden ryhmä. Liikuntavamma voi olla synnynnäinen tai se on voinut aiheutua tapaturmasta, sairaudesta tai sairauden jälkitilasta. Liikuntavammaisia ovat myös mm. lyhytkasvuiset ja raajaamputoidut ihmiset. Liikuntavammaisten hyvin heterogeenista joukkoa yhdistää se, että vamma hankaloittaa heidän liikkumistaan ja toimintaansa. Osa liikuntavammaisista käyttää apunaan erilaisia apuvälineitä, kuten kävelykeppiä, käsikäyttöistä tai sähkökäyttöistä pyörätuolia, rollaattoria tms. joiden tilantarve ja ominaisuudet tulee ottaa huomioon rakenteita ja tilaa suunniteltaessa. Liikuntavammaisen ihmisen lihasvoima saattaa olla keskivertoa heikompi, jolloin esimerkiksi raskaan oven tai lukon avaaminen voi olla mahdotonta. Liikuntavammaisella voi olla ongelmia ulottumisessa ja erilaisten otteiden saamisessa esineistä, mikä on otettava huomioon tilojen ja alueiden mitoituksessa ja kalustuksessa. Julkisissa tiloissa luistamattomien kävelypintojen lisäksi tärkeitä liikkumista helpottavia välineitä ovat tasoerojen kohdalla luiskat ja hissit sekä muut tasonvaihtolaitteet, tuet ja kaiteet sekä sopivan korkuiset ja jalkatiloiltaan riittävät istuimet. Tärkeitä ovat myös liikuntavammaisille soveltuvat hygieniatilojen kalusteet ja varusteet. Vaikeasti liikuntavammaisia on Espoossa noin henkilöä. Näkövammainen on henkilö, jonka näkökyky on heikentynyt niin paljon, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa jokapäiväisessä elämässä. Näkövammaiset jaetaan jäljellä olevan näkökyvyn määrästä riippuen heikkonäköisiin ja sokeisiin. Sokea jaotellaan vielä syvästi heikkonäköisiin, lähes sokeisiin ja täysin sokeisiin, joita näkövammaisista on noin 3 %. Espoossa on näkövammaisia arviolta 3 000, joista sokeita noin 300. Näkövamma voi ilmetä eri tavoin. Näkökyvyn eri osa-alueita ovat näöntarkkuus, kontrastien erotuskyky, värinäkö, silmälihasten toimintakyky ja silmän kyky sopeutua etäisyyksien ja valaistusolosuhteiden muutoksiin. Näkökentästä saattaa puuttua alueita keskeltä tai reunoilta, jolloin kokonaiskäsityksen muodostaminen ympäristöstä vaikeutuu, etäisyyksien arviointi on hankalaa

11 11 ja osa kohteista jää näkökentän ulkopuolelle. Värisävyjen ja kontrastien heikentynyt erotuskyky vaikeuttaa yksittäisten kohteiden havaitsemista ja kolmiulotteisuuden hahmottamista. Näkövammaisten suurimpia liikkumisongelmia on suunnistautuminen ja tapaturmien, kuten putoamisen ja törmäämisen, vaara. Liikkumisessa tavallisimpia apuvälineitä ovat valkoinen keppi, opaskoira ja erilaiset elektroniset apuvälineet. Valkoisen kepin avulla näkövammainen havaitsee kulkureitin taso- ja materiaalieroja sekä tunnistaa vyötärönkorkeuden alapuolella olevat esteet. Muita apuvälineitä ovat erilaisia äänimerkkejä lähettävät laitteet ja puhuvat tai pistekirjoituksella tai kohokuvioina kirjoitetut opasteet. Hyvin ja loogiseksi rakennettu ympäristö helpottaa näkövammaisten liikkumista, koska tällöin voidaan usein esimerkiksi kuuloaistin avulla paremmin hahmottaa tilojen kokoa ja muotoja. Liikkumisen helpottamiseksi ja ympäristön hahmottamisen parantamiseksi pitäisi hyödyntää selkeitä värikontrasteja. Luiskissa ja portaissa esimerkiksi selkeä erivärinen raita helpottaa tasoerojen hahmottamisessa. Kuulovammaiset ovat myös hyvin heterogeeninen ryhmä. Lääketieteellisesti heidät voidaan jakaa kuuroihin, kuuroutuneisiin ja huonokuuloisiin. Kuulovammaisia arvioidaan Espoossa olevan noin Lievä kuulon alenema koskee todennäköisesti vielä suurempaa joukkoa. Kuuroutuneet ovat menettäneet kuulonsa puhutun kielen omaksumisen jälkeen ja heidän äidinkielensä on ko. puhuttu kieli. Kuuroutuneet käyttävät joko kirjoitusviestintää tai erilaisia huuliltalukua tukevia kommunikaatiomenetelmiä kuten sormiaakkosviestintää tai viitottua puhetta. Huonokuuloiset kuulevat kuulolaitteella vahvistetun puheen. Kuulovamman asteesta sekä akustisista olosuhteista riippuen myös he käyttävät erilaisia huuliolukua tukevia kommunikaatiomenetelmiä. Sekä viittomakieliset että puhuttuun kieleen perustuvia kommunikaatiomenetelmiä käyttävät kuuroutuneet ja huonokuuloiset hyötyvät kaikki periaatteessa samanlaisista näköhavaintoihin ja kirjoitettuun kieleen perustuvista palveluista ja apuvälineistä. Näitä ovat muun muassa tekstipuhelin, näyttöpäätteet, elektroniset kyltit jne. Kuulovammaisille on liikenneympäristössä tärkeää näköaistiin liittyvä informaatio ja erityisesti valaistus. Johdonmukaisen opastuksen ja viitoituksen merkitys on suuri. Heikkokuuloisia haittaa lisäksi liikenteen melu. Kuurosokea on henkilö, jolla on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Useimmat heistä näkevät ja/tai kuulevat jonkin verran. Kuurosokeiden apuvälineet ja kommunikointitavat vaihtelevat eikä näkö- tai kuulovammaiselle tarkoitettujen palveluiden käyttö ole välttämättä mahdollista. Muita liikkumis- ja toimimisesteisiä ryhmiä ovat mm. kehitysvammaiset ja allergiaa tai hengityselinsairauksia sairastavat. Kehitysvammaisella voi olla suunnistautumis-, ymmärtämis- ja kommunikointiongelmia, jolloin mm. tilojen selkeys ja johdonmukaisuus on tärkeää. Kehitysvammaisia henkilöitä arvioidaan Suomessa olevan 0,6 % väestöstä. Allergikot ja hengityselinsairaat on otettava huomioon valittaessa eri tilojen pintamateriaaleja, sisustusta ja kasvillisuutta. Samalla huolehditaan hyvästä ilmanvaihdosta ja savuttomista tiloista. Ikääntyminen tuo mukanaan monia edellä mainittuja liikkumisesteisyyteen liittyviä ongelmia kuten näön, kuulon ja lihasvoiman heikkenemistä. Havaitseminen, arviointi ja reagointi vie usein enemmän aikaa kuin nuorempana. Samoin sairaudet ja niiden vaatima lääkitys voivat vaikuttaa siihen, kuinka liikenteessä voidaan toimia. Tutkimuksissa on havaittu, että

12 12 iäkkään henkilön liikkuvuuden väheneminen ei välttämättä ole henkilön oma valinta vaan se johtuu liikkumismahdollisuuksien vähentymisestä. Huonosti suunnitellussa liikkumisympäristössä ikääntynyt ihminen voi kohdata turvallisuusongelmia, tasoero-ongelmia, tasapaino-ongelmia, voimattomuusongelmia, monimutkaisuusongelmia, etäisyysongelmia ja tiedonsaantiongelmia. Vuonna 2001 Espoossa oli 65 vuotta täyttäneitä lähes henkilöä. Vuodenvaihteessa Espoossa asui henkilöä ikähaitarin ulkopuolella. Tämä on 19,9 % koko kaupungin väestöstä. Ennusteen mukaan tämä osuus kasvaa 32 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä suomalaisista noin 15 % on 65 vuotta täyttäneitä. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 on 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä jo lähes neljännes. Lisäksi on arvioitu, että jokainen ihminen on jopa 40 % elinajastaan liikkumis- tai toimimisesteinen. Pysyvästi liikkumis- ja toimimisesteisiä on arvioitu olevan noin 10 % suomalaisista. Rakennetussa ympäristössä ja liikennevälineissä on monenlaisia liikkumisen esteitä ja ongelmia: - Tasoero-ongelma on vaikein liikkumisesteisten ongelma. - Tilantarveongelma koskettaa erityisesti pyörätuolin käyttäjiä ja lastenvaunujen kanssa liikkuvia. - Etäisyysongelma korostuu kantamusten kanssa liikuttaessa. - Orientoituvuusongelma haittaa eniten näkövammaisia. - Tasapaino-ongelma korostuu portaissa ja luiskissa sekä liikennevälineissä. - Ulottumisongelma koskee paitsi lapsia myös lyhytkasvuisia ja pyörätuolin käyttäjiä. - Voimattomuusongelma ilmenee raskaita ovia avattaessa. Se liittyy yleensä ikään tai sairauteen. - Monimutkaisuusongelma liittyy ennen muuta erilaisten laitteiden ja automaattien käyttöön sekä informaation sisältöön. - Turvallisuusongelma liittyy mm. portaisiin, kulkuteillä oleviin esteisiin, työmaakaivantoihin ja suojateiden johdattavuuteen. Erityisesti ne ovat ongelmana näkövammaisille. - Tasa-arvo-ongelma syntyy, kun ympäristö tai palvelu asettaa käyttäjänsä eriarvoiseen asemaan. Edellä esitetyt luvut osoittavat, että kyse on lukuisasta määrästä ongelmia ja huomattavan suuresta ihmisryhmästä, jonka elinympäristöä muovaamalla avataan sen jäsenille mahdollisimman yhdenvertainen asema toisten kansalaisten rinnalla ja samalla edistetään monia kaikkien kannalta hyödyllisiä päämääriä. Liikuntaesteisten toimintamahdollisuuksien lisäämiseksi tehdyt parannukset koituvat useimmiten kaikkien kansalaisten hyödyksi. Liikuntaesteisiä helpottavat ratkaisut eivät ole vain tätä ryhmää hyödyttäviä, vaan ne lisäävät yleensä yhdyskuntien käytännöllisyyttä ja mukavuutta.

13 13 4. ESPOON ESTEETTÖMYYSOHJELMAN TAVOITTEET Tehdä Espoosta liikkumis- ja toimimisesteetön vuoteen 2012 mennessä rakentamalla ja korjaamalla kaupungin yleisölle avoimet alueet ja rakennukset sekä julkisen liikenteen ratkaisut liikkumis- ja toimimisesteettömiksi ja turvallisiksi kaikille ihmisille myös vanhuksille, vammaisille, lapsille ja pienten lasten kanssa liikkuville. Esteettömän Espoon edistymistä valvoo seurantaryhmä, joka seuraa kaupungin esteettömyysohjelman ja Espoo-strategian esteetöntä Espoota koskevien tavoitteiden toteutumista. Liittää esteettömyysstrategia osaksi kaupungin vuotuista talous- ja toimintasuunnitelmaa, mikä on perusedellytys esteettömyyden toteutumiselle. Esteettömän ympäristön toteuttaminen on osa ennaltaehkäisevä toimintaa, jolla tuetaan asukkaiden itsenäisyyttä ja omatoimisuutta ja siten ehkäistään myös palvelujen tarpeen syntymistä. Toimialojen suunnittelu- ja kehittämisohjelmien laatiminen aloitetaan osana palvelustrategian toteutusohjelmaa. Toimialat laativat toimintaansa varten esteettömyyttä koskevat kriteerit, joita noudatetaan suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitopäätöksiä tehtäessä. Keskukset vastaavat toimenpiteiden alueellisesta toteuttamisesta. Edistää kaupungin hallinnossa käyttäjäkeskeistä suunnittelua, rakentamista sekä ylläpitoa ja nähdä esteettömyys normaalina käytäntönä, jota kehitetään yhteyksin ja verkostoin. Varmistaa esteettömyysnäkökulmien huomioon ottaminen asunto-ohjelmissa ja muissa teemakohtaisissa kaupungin kokonaisohjelmissa. Luoda kaavoituksella edellytyksiä esteettömyydelle tekemällä riittävät aluevaraukset ja tuoda esteettömyys- ja toimivuustarkastelut osaksi kaupungissa tehtävää maankäytön, yleisten alueiden ja rakennusten suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa siten, että uudisrakentamis- ja korjaushankkeisiin sekä ylläpitotyöhön sisältyvät esteettömyystarkastelut. Edesauttaa alueen eri toimijoiden sitoutumista ja yhteistyötä esteettömyysohjelmaan ja sen toteutukseen niin, että esteettömyysohjelmassa tuetaan avoimen yhteistyön, mukanaolemisen ja vuorovaikutteisen toiminnan kehittämistä kaupungin ja eri toimijoiden välillä (vrt. Espoon arvot).

14 14 5. TOIMENPITEET ESTEETTÖMYYDEN LISÄÄMISEKSI 1. Kaupungin sitoutuminen. Kaupungin hallinto sitoutuu esteettömyysohjelman toimeenpanoon. Päätetään esteettömyyden tavoitteista. 2. Kaupunginhallitus nimeää esteettömyysohjelman toteuttamisen vastuutahon. 3. Esteettömyyden ymmärtäminen osaksi kaupungin normaalia toimintaa. Toimialat määrittelevät esteettömyyteen liittyvät tavoitteensa osana oman toiminnan suunnittelua alla olevien kohtien 4-10 mukaisesti. Esteettömyysohjelman tekoon kuuluu nykytilanteen arviointi, yleisten esteettömyyskriteerien määrittäminen, yleisten tarve- ja alueperusteisten periaatteiden muodostaminen sekä Esteetön Espoo esteettömyysohjelman tarkentaminen. Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat tehdään kunkin alueen omien tarpeiden ja laatutavoitteiden mukaisesti. 4. Määritetään esteettömän kaupunkiympäristön laatukriteerit ja niiden seurantajärjestelmä. Esteetön rakennus: rakennukset ovat helppokulkuisia, saavutettavia, rakennukseen sisälle ja sieltä ulos päästäviä, käytettäviä, toimivia ja kaikille käyttäjille sopivia; esteettöminä ylläpidettyjä. Esteetön joukkoliikenne: kaikille soveltuva joukkoliikennejärjestelmää, pysäkkejä, asemia sekä koulutettua ja palveluhenkistä kuljetushenkilökuntaa. Esteetön kaupunkiympäristö: edistää esteettömien verkostojen ja alueellisten kokonaisuuksien toteutumista ja kunnossapitoa sekä esteettömiä arkiliikkumiseen ja virkistäytymiseen tarkoitettuja reittejä sekä niistä tiedottamista. 5. Kartoitetaan nykytilanne yhteistyössä kaupallisten palvelujen tuottajien ja Espoon kauppakamarin kanssa ja korjataan huonosti saavutettavat Espoon kaupungin palveluja yleisötilat sekä kaupalliset palvelut esteettömiksi. Kriittiset kohdat kartoitetaan ja korjataan ensimmäiseksi esteettömiksi. Korjaukset toteutetaan ja suunnitellaan huomioiden toimimis- ja liikkumisesteisten tarpeet. 6. Kerätään ja tuotetaan esteettömyyttä edistäviä ohjeita suunnittelijoille, rakentajille ja kunnossapitäjille Kootaan esteettömyyttä koskevaa lähdeaineistoa Selvitetään meneillään olevat tutkimushankkeet ja projektit Tarkastellaan mahdollisuuksia hyödyntää uutta tekniikkaa esteettömyyssovelluksissa

15 15 7. Varmistetaan esteettömän suunnittelun ja rakentamisen tiedonsaanti ja sitoutuminen esteettömyyteen koulutuksella sekä vuorovaikutteisilla tilaisuuksilla ja toimintatavoilla. Esteettömyysnäkökohtia painotetaan nykyistä voimakkaammin suunnittelijakoulutuksessa. Koulutuksessa syvennetään esteettömyyden ymmärtämistä kuulemalla vammaisten henkilöiden omakohtaisia kokemuksia. 8. Selvitetään yhteistyömahdollisuudet muiden tahojen kanssa (EU, Baltian maat, valtionhallinto, muut kaupungit) 9. Asetetaan osatavoitteet. 10. Määritetään aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi.

16 16 6. KÄYNNISSÄ OLEVIA ESTEETTÖMYYSHANKKEITA Lyhyen tähtäimen projektit Keskipitkän tähtäimen projektit Pitkän tähtäimen projektit Paikalliset esteettömyyskartoitukset Esteetön ulkoympäristö (STM) Asemien esteettömyyskartoitusmenetelmät (RHK) Puustellinpuisto Esteetön puistopolku Tiedotus ja koulutus Yhteistyö Alueelliset esteettömyyskartoitukset Asuntomessut Turvallinen ja esteetön Espoon keskus Esteettömät aluekeskukset Hissiprojekti Kunnossapidon tehostaminen Esteettömyysnäkökulman huomioiminen suunnitteluohjeissa Tiedotus ja koulutus Yhteistyö Esteetön Espoo Esteetön rakennus Esteetön joukkoliikenne Esteetön julkinen ympäristö 2004 valmis

17 LÄHTEET: /Helsingin seutu tilastoina 2002/ /Esteetön ympäristö kaikille/ /Suunnittele ja rakenna kaikille/ /Ohjeita liikkumisesteiden poistamiseksi/

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Esteettömyyttä kenen ehdoilla?

Esteettömyyttä kenen ehdoilla? Käyttäjälähtöinen sairaalatila toiveista toteutukseen Seinäjoki 11.2.2010 Esteettömyyttä kenen ehdoilla? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti projektipäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, KÄKÄTE-projekti

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

ESTEETÖN ESPOO 2020 5.3.2013. Espoon kaupungin esteettömyysohjelma. Valitse kohde. 0

ESTEETÖN ESPOO 2020 5.3.2013. Espoon kaupungin esteettömyysohjelma. Valitse kohde. 0 Valitse kohde. 0 ESTEETÖN ESPOO 2020 5.3.2013 Espoon kaupungin esteettömyysohjelma 1 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 1 JOHDANTO... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Espoo strategia... 4 2.2 Esteetön Espoo työryhmä...

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETÖN YMPÄRISTÖ KAIKILLE PORISSA ESTEETTÖMYYS: Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja - asetukseen Omatoiminen asiointi, liikkuminen, harrastaminen ja osallistuminen on jokaisen oikeus Toimiva ja

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Mäntyharjun esteettömyyskierros 21.10.2013 klo 13.00 Osallistujat: Hannu Lakka, Mäntyharjun kunta Kyllikki Komulainen,

Lisätiedot

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa 31.5.2016 MIKÄ? Helsingin kaupunkitilaohje on julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käsikirja suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Lisäksi ohje toimii taustatietona

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi

Suomen Latu Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 044 722 6300 www.suomenlatu.fi helsinki.kirjaamo@hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 10 00099 Helsingin kaupunki Viite: Ksv/HEL 2015-012598 HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOS JA VIHERALUEIDEN MERKITYS Suomen Latu on valtakunnallinen ulkoilujärjestö.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 97. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1246/00.01.03/2014 97 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen katsaus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh. 050 344 5190 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013

ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013 ESPOON VAMMAISASIAMIEHEN KATSAUS VUOSI 2013 12.3.2014 Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Vammaisasiamiehen toiminnasta 3 3. Vammaisten henkilöiden elinolot, palvelujen soveltuminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu Selvitys LVM/2252/02/2015 Valtiovarainministeriö 18.12.2015 VM118:00/2015 Aluehallintouudistuksen valmistelu ja taustaselvitys Kukin ministeriö laatii mahdollisimman yhteisestä näkökulmasta hallituksen

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI Asukkailla on todellinen mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa. Asumisyksikön pitää olla esteetön, ja asukkailla on oltava mahdollisuus liikkua paikasta toiseen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Työministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Autismisäätiön seminaari 5.11.2014 Kehittyvät työvoima- ja yrityspalvelut Julkisissa työvoima-

Lisätiedot

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Mitä muuntojousto on? Yksi määritelmä: Muuntojoustavuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Palvelutiskit, kalusteet

Palvelutiskit, kalusteet Palvelutiskit, kalusteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Kalusteista määrätään F1:ssä seuraavaa: Rakennuksen pääasiallisen käytön mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Toiminnan tavoite Pyöräilyllisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen monipuolista, kaikille sopivaa pyöräilytoimintaa

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 9.10.2013 Espoon visio

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Espoonlahti-Kivenlahti keskustavyöhykkeen kehitysvisio 2025. Projektinjohtaja Kimmo Leivo

Espoonlahti-Kivenlahti keskustavyöhykkeen kehitysvisio 2025. Projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoonlahti-Kivenlahti keskustavyöhykkeen kehitysvisio 2025 Projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoonlahti-Kivenlahti keskustavyöhyke M Metroliikenne ja metron liityntäliikenne 2020 Kirkkonummen itäreunan kehittyminen

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot