LUPAPÄÄTÖS Nro 43/12/2 Dnro PSAVI/75/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 43/12/2 Dnro PSAVI/75/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Veden johtaminen Särkisestä Vuokatin laskettelurinteiden lumetusta varten, Sotkamo LUVAN HAKIJA Huippupaikat Oy / Vuokatinrinteet Veikontie VUOKATTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Hanketta koskevat luvat... 3 Suunnitellut työt... 4 ALUEEN OMISTUSSUHTEET... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennys... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 6 Hakijan kuuleminen ja selitys... 8 Lupahakemuksen täydennys... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 KÄSITTELYRATKAISU... 9 PÄÄASIARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 14

3 HAKEMUS 3 Huippupaikat Oy / Vuokatinrinteet on aluehallintovirastoon saapuneessa ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa veden johtamiseen Särkisestä laskettelurinteiden lumetusta varten Sotkamon kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Hankkeen tarkoitus Hakija on vesioikeuden ja myöntämien lupien nojalla johtanut vettä Särkisestä lasketturinteiden lumetusta varten. Vettä on johdettu pääosin syksyn alkutalven aikana enintään m 3 vuorokaudessa ja enintään m 3 lumetuskaudessa. Sotkamon kunta toteuttaa Vuokatin rinnealueiden kehittäminen -hankkeen, jolla edistetään Vuokatin alueen matkailun kansainvälistymistä ja muun muassa uusien urheilulajien valmentautumista. Hankesuunnitelmaan on kirjattu Kainuun matkailu- ja urheilualan koulutuksien ja valmentamisen mahdollisuuksien parantamisen vaikutukset alueen matkailun kokonaistyöllisyyteen ja elinkeinotulon lisääntymiseen. Yksi hankkeen osista on Vuokatinrinteille rakennettavan lumilautailuympäristön kehittäminen. Hankesuunnitelman mukainen uusi Street/Pipe parantaa ja laajentaa kansainvälisen kilpailu- ja harjoitustoiminnan vaatimia olosuhteita. Rinnetoimintojen toimintaympäristö on muuttunut vuosien aikana ja nyt kilpailutilanne muiden rinnekeskusten kanssa on yhteydessä koko Vuokatin matkailun kehittämiseen. Ennen kaikkea syyskauden avauksen ajankohta ja kevätkauden pituuden ajankohta ovat kilpailuetuja. Lumettamisen nopeuden ja tehokkuuden ajanmukaistaminen vaativat kapasiteetin lisäämistä laskettelukauden alussa syystalvella. Tämän vuoksi laskettelurinteiden lumettamista varten otettavan veden määrää on tarkoitus lisätä siten, että vuosittain syksyn alkutalven aikana otettavan veden määrä on yhteensä m 3 ja m 3 vuorokaudessa. Lumetettavan rinnealueen koko ei lisäänny, vaan säilyy noin 22 ha:n laajuisena. Hanketta koskevat luvat Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 36/85/III myöntänyt Vuokatinrinteet Oy:lle luvan vesijohdon rakentamiseen Särkisen järveen ja veden johtamiseen järvestä laskettelurinteiden lumetusta varten Sotkamossa. Vesijohdon rakentamisesta ja merkitsemisestä on annettu lupamääräykset 1, 3 5 ja 7. Lupamääräyksen 2 mukaan sallittu vedenottomäärä on enintään m 3 vuodessa ja enintään m 3 vuorokaudessa. Johdettavista vesimääristä on päivittäin pidettävä kirjaa. Ennakoimattoman vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen varalta on annettu ohjaus lupamääräyksessä 6. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 12/91/2 lisännyt Vuokatinrinteet Oy:lle myönnetyn luvan lupamääräyksiin uudet 1a ja 2a kohdat sekä muuttanut lupamääräysten 2 kohdan. Vesioikeus on todennut, että muutoin on noudatettava päätöksen

4 4 nro 36/85/III lupamääräyksiä. Uudet 1a ja 2a kohdat sekä muutettu 2 kohta kuuluvat seuraavasti: 1a) Vedenottoputki on varustettava vesimittarilla. 2) Hakija saa johtaa Särkisen järvestä vettä enintään m 3 vuodessa ja enintään m 3 vuorokaudessa. Johdettavista vesimääristä on vuorokausittain pidettävä kirjaa. Hakijan on lisäksi tarkkailtava Särkisen vedenkorkeutta. Vedenkorkeus on havaittava kuukausittain ja havainnoista on pidettävä kirjaa. Mainitut kirjat on säilytettävä ja annettava vaadittaessa viranomaisten sekä niiden nähtäväksi, joiden oikeus ja etu saattaa olla kirjaan merkityistä tiedoista riippuva. 2a) Hakijan on tarkkailtava myös lumetusvesien aiheuttamaa kuormitusta Särkiseen ja Särkisen tilaa Kainuun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on toimitettava vesi- ja ympäristöpiirille sekä Sotkamon ympäristönsuojelulautakunnalle niiden määrääminä aikoina. Mikäli tarkkailuohjelman sisällöstä tai sen muuttamisesta ei päästä yksimielisyyteen, asia on saatettava vesioikeuden ratkaistavaksi. Mikäli lumetusvedet aiheuttavat Särkisessä haitallista kuormitusta, hakijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi haitattomalle tasolle. Liikennevirasto on myöntänyt Huippupaikat Oy:lle ratalain 36 :n mukaisen risteämäluvan vesijohdon rakentamiseen radan alitse. Suunnitellut työt Laskettelukeskuksen kehittämiseksi uudistetaan lumetuslinjaa rakentamalla nopeampi ja tehokkaampi lumetusjärjestelmä. Suunniteltu lumetuskauden aikainen vedenottotarve on m 3 ja vuorokauden aikana pumpattavan veden määrä m 3. Kapasiteetin lisäys toteutetaan vanhan pumppaamon pumppujen uudistamisella ja uuden vesijohdon rakentamisella käytössä olevan linjan viereen. Entinen vesijohto jää varalle. Pumppaamon nykyinen vedenottoputki järvessä jää käyttöön sellaisenaan. ALUEEN OMISTUSSUHTEET Särkisen vesialue ( ) on Alasotkamon osakaskunnan aluetta. Vedenottoputki rantautuu tilalla Särkisenpää ( ). YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Särkisen pinta-ala on noin 45 ha, keskisyvyys noin 10 metriä ja vesitilavuus noin 5 milj. m 3. Särkisen syvin kohta on 17,5 metriä. Särkinen ei ole säännöstelyn piirissä. Särkisen valuma-alueen koko on noin 330 ha. Valuma-alueesta on noin 5 % peltoa, noin 10 % laskettelu- ja liikunta-aluetta, noin 15 % vesialuetta ja noin 70 % metsää. Särkisen valuma-alueella noin 1 kilometrin päässä Särkisestä sijaitsee Ahvenisenlampi ja noin 1,5 kilometrin päässä Kuikka-

5 5 lampi. Vuokatin urheiluopisto johtaa kesäisin vettä Ahvenisenlammesta ruohokenttien kasteluun. Särkiseen virtaa vesiä pääosin kahden puron kautta, jotka laskevat Särkisen länsireunaan pumppaamon lähettyville. Toinen puroista virtaa tekolammen kautta, johon Vuokatinvaaran rinteiltä valumaveden mukana kulkeutuvan irtoaineksen on todettu jäävän. Särkisen tulovirtaamana on osaltaan Särkisen pohjoispuolella sijaitsevan harjumuodostelman pohjavesiesiintymä. Särkisen itäosasta laskee Siltapuro Sotkamon reittivesistöön kuuluvaan säännösteltyyn Sapsojärveen. Särkisen keskivedenkorkeus on ollut N , ,10m. Sapsojärven vedenkorkeus on ollut N , ,50 m. Ahvenisenlammen vedenkorkeus on ollut N ,20 m ja Kuikkalammen N ,30 m. Särkisen virtaamien ääri- ja keskiarvoja ei ole määritelty. Siltapuron virtaama riippuu kesän sademääristä ja virtaama säännöstelee Särkisen vedenkorkeutta. Talvisin Siltapurossa on virtaamaa jossain määrin eikä puron kuivumista ole havaittu. Särkisessä on haukea, ahventa, särkeä, kiiskeä ja siikaa. Järvessä saattaa esiintyä luontaisesti myös madetta, salakkaa, lahnaa ja ruutanaa. Särkiseen istutetaan kirjolohta, taimenta ja siikaa. Järvessä ei ole esiintynyt kalatauteja. Särkinen on pääasiassa virkistyskäytössä. Järven läheisyydessä on matkailualan yrityksiä ja järvellä harrastetaan vapaa-ajan kalastusta. Virkistyskalastus tapahtuu pääasiassa onkimalla. Lisäksi järvellä uidaan ja veneillään kesäisin ja hiihdetään talvisin. Särkisen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavedenottamoita. Sotkamon kunnan pohjavedenottamo sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä harjussa Särkisen pohjoispuolella. Särkisen ympäristön kiinteistöt on liitetty Sotkamon kunnan vesi- ja viemäriverkostoon ja Haapalahden vesiosuuskunnan puhdasvesiverkostoon. Särkisen ympäristössä on muutamia tervahautoja, joihin vedenotolla ei ole vaikutusta. Entisen merenpohjan muistomerkki ja rantakiviä sijaitsee Haapalahden kylässä noin 0,5 kilometrin päässä Särkisen itäpuolella. Vedenotolla ei ole vaikutusta näihin kohteisiin. Särkisen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vedenotto on alentanut Särkisen vedenkorkeutta lumetuskauden aikana keskimäärin 11 cm. Syksyn 2011 tarkkailuvaaituksen/kulutusmittauksen mukaan Särkisen vedenkorkeus laski 1,4 cm ( m 3 ) m 3 :n suuruisella vuorokautisella pumppauksella. Siltapuron lähtövirtaamaan vedenotolla ei ole ollut vaikutusta. Lumetuksen aikana tehtyjen havaintojen perusteella Särkisen vedenkorkeuden aleneminen on ollut hetkellistä eikä sillä ole ollut vaikutusta järven virkistyskäyttöön tai kalastukseen. Kerätyt valumavedet laskevat koko talven ajan tekolammen kautta Särkiseen. Tulovirtaama on noin 1 m 3 /s. Valuma-alueen ja lumetetun rinnealueen sulamisvedet palauttavat keväällä Särkisestä johdetut vedet takaisin järveen.

6 6 Särkisen vesistön tila on pysynyt hyvänä. Haapalahden peltoalueiden päästöt ovat pienentyneet maatalouden rakenteellisten muutosten seurauksena. Järven happitilanne on 1990-luvun alkupuolella suoritettujen hapetustoimenpiteiden jälkeen pysynyt hyvänä eikä kuolleita kaloja tai hajuhaittoja ole havaittu. Järven kokonaisfosforipitoisuutta, typpipitoisuutta a-klorofyllipitoisuutta ei ole mitattu. Humuksen aiheuttamaa värjäämää ei ole havaittu. Särkisen jäätilanne on ollut vedenoton aikana normaali. Pumppaamon ottoputken kohdalle pumppauksen aikana syntyvä sula-alue on jäätynyt pumppauksen päätyttyä eikä jäässä ole havaittu normaalista poikkeavaa heikkenemistä sydäntalven aikana, lumetuksen ollessa käynnissä. Vuosia jatkuneen kausittaisen vedenoton ja vedenkorkeuden tilapäisen alenemisen ei ole todettu aiheuttaneen haitallisia eikä pysyviä muutoksia vedenkorkeuteen tai ranta-alueisiin. Särkisen vedenlaadun heikkenemistä, vesistön rehevöitymistä tai kalakuolemia ei ole myöskään havaittu. Syksyn 2011 tarkkailuvaaituksen tulosten perusteella hakija on arvioinut, että suunnitelman mukainen vedenottomäärän lisääminen laskee Särkisen vedenkorkeutta vedenoton aikana noin 15 cm. Kesällä järven vedenkorkeus on normaalilla tasolla. Hakemuksen mukaan vedenottomäärän lisääminen ei vaikuta Särkisen tämänhetkiseen tilaan, järven vedenlaatuun eikä haittaa järven pääosin kesällä tapahtuvaa virkistyskäyttöä. Hankkeella ei ole myöskään vaikutusta talviseen jäätilanteeseen. Särkisen kokonaistilannetta seurataan vedenoton aikana aikaisemman käytännön mukaisesti. Mikäli vesistön tilassa havaitaan muutoksia, vedenotto pysytetään aikaisemmalla tasolla. Valumavesien tulovirtaamaa lisätään tekolammesta, mikäli vedenkorkeuden aleneminen on ollut arvioitua suurempaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Lupahakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Sotkamon kunnassa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Kainuun ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että voimassa oleva Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös on velvoittanut luvan haltijaa tarkkailemaan lumetusvesien aiheuttamaa kuormitusta Särkisessä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tulee arvioida, vieläkö tarkkailua jatketaan ja onko sulamisvesillä ollut vaikutusta Särkisen vedenlaatuun.

7 7 Särkinen on valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka. Särkisestä on otettu Hertta-tietojärjestelmän mukaan useita satoja näytteitä vuosina viranomaisen toimesta. Särkisen vedenlaatu on ollut viime vuosina kohtuullisen hyvä, eikä leväesiintymiä ole havaittu. ELY-keskus on katsonut, että lupa on myönnettävissä hakemuksen mukaisena. Luvan haltijan tulee lumetuksen aikana päivittäin havaita ja kirjata pumpattavat vesimäärät ja Särkisen vedenkorkeus. Muuna aikana vedenkorkeus tulee kirjata kerran kuukaudessa. Pyydettäessä hoitopäiväkirja tulee esittää valvontaviranomaiselle. Hakemuksen mukaan vedenoton arvioidaan alentavan 15 cm Särkisen vedenpintaa. Vedenjohtaminen tulee keskeyttää, mikäli vedenkorkeus Särkisessä alenee yli 15 cm vedenjohtamisen aloittamisen ajankohtaan verrattuna. 2. Kainuun ELY-keskus / kalatalouden ryhmä ELY-keskus on todennut, että Särkinen on muun muassa pyyntikokoisten lohikalojen istutuksin hoidettu virkistyskalastuskohde. Kalastusta harjoitetaan ympärivuotisesti. Happitilanne Särkisessä on kerrostuneisuuskausien loppupuolella heikko. Loppukesällä ja -talvella jo muutaman metrin syvyydestä otetuissa näytteissä on yleensä ollut selvää hapenvajausta, ja syvännenäytteet ovat olleet liki hapettomia. Lumetukseen tarvittava vesi otetaan läheltä pintaa, jolloin hapellinen kerros pienenee entisestään. Hakijan on Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 12/91/2 määrätyn lupaehdon 2a mukaan tullut tarkkailla lumetusvesien aiheuttamaa kuormitusta Särkiseen. Tarkkailun tulokset olisi pitänyt liittää hakemusasiakirjoihin. ELY-keskus on katsonut yleisen kalatalousedun valvontaviranomaisena, että lupa voidaan myöntää, eikä kalataloudellisen kompensaation tai tarkkailun määrääminen ole toistaiseksi tarpeen. Vaikutuksia Särkisen tilaan on kuitenkin edelleen tarkkailtava. 3. Liikennevirasto Liikennevirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. 4. Ala-Sotkamon osakaskunta Osakaskunta on ilmoittanut suhtautuvansa myönteisesti hakemuksen mukaiseen vedenottoon edellytyksin, että Särkisen vedenlaatua tarkkaillaan etenkin sulamis- ja valumavesien osalta. Rinnekeskuksen alla olevasta Veikonlammista on puroyhteys Särkiseen ja näiden valumavesien osalta ei ole vedenlaadun tutkimustuloksia osakaskunnan tiedossa. Särkisessä on tehty sinilevähavaintoja joka kesä uimaveden laadun tutkimusten yhteydessä. Osakaskunta on vaatinut, että on selvitettävä ovatko rinnekeskuksen valumavedet yksi syy tehtyihin havaintoihin ja miten lisääntyneet humuspitoisuudet vaikuttavat virkistyskalastukseen ja vedenlaatuun. Osakaskunta on katsonut, että lumetukseen johdettava vesi on syytä ottaa järven syvänteestä, jolloin vaikutus runsashappisempaan pintakerrokseen jää mahdollisimman vähäiseksi. Särkisen virkistyskäyttöarvo on järven

8 8 sijainnin takia erittäin suuri, minkä vuoksi osakaskunta on vaatinut puolueetonta tutkimusta vesistölle mahdollisesti aiheutuvista haitoista, vahingoista ja niiden korvaamisesta. 5. AA (Päivänkämmen ) Muistuttaja on todennut hankkeen olevan ilmeisen tarpeellinen. Koska Särkinen on matkailu- ja virkistyskäytön kannalta hyvin arvokas, ei sen tilaa saa kuitenkaan vaarantaa. Tämän vuoksi lupaan tulee sisällyttää ainakin tarpeellisia seuranta- ja tarkkailuvelvoitteita. Muistuttaja on todennut Särkisen olevan kirkasvetinen, pieni, mutta pintaalaansa nähden syvä järvi. Järvi on rehevöitynyt, mutta viime vuosina sen tila on pysynyt vakaana ja jopa parantunut. Hakemuksessa todetaan oikein, että nykyisen suuruisesta vedenotosta ei ole havaittu aiheutuneen haittavaikutuksia. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, ettei hakemuksen mukaisesta vedenoton lisäyksestä aiheutuisi haitallisia vaikutuksia. Koska vedenotto ajoittuu loppusyksyyn alkutalveen, vaikutukset voivat tuntua järven syvänteen talvisessa happitilanteessa. Särkisessä on ollut takavuosina syvänteessä talvista happikatoa, mikä on vapauttanut pohjasedimentin fosforia järven ravinnekiertoon. Seurauksena on ollut kesäisiä sinileväkukintoja, jotka ovat viime vuosina kuitenkin vähentyneet. Koska lumetuksessa käytettävä vesi otetaan runsashappisista pintakerroksista, voivat järven happiolot talvella heiketä uudelleen. Tätä vaikutusta ei ole käsitelty hakemussuunnitelmassa. Muistuttaja on katsonut, että vesi tulisi ottaa syvemmistä vesikerroksista. Lupaan tulee liittää velvoite tarkkailla talvikauden aikaista syvänteen happitilanteen kehitystä. Myös vaikutuksia vedenkorkeuteen ja vedenlaatuun tulee tarkkailla. Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on aluehallintovirastoon saapuneessa selityksessä todennut, että nykyisellä vedenotolla ei ole ollut vaikutuksia Särkisen tilaan ja valumavedet ovat olleet normaaleja sulamisvesiä. Happitilanteen säilyttämiseksi nykyisellä tasolla voidaan ottoputken sijaintia tarkistaa pumppaamon uusimisen yhteydessä siten, että ottoputken päätä jatketaan rantavedestä syvänteeseen päin, jolloin vedenotto tapahtuu pintakerroksen sijaan syvemmältä. Lupahakemuksen täydennys Hakija on aluehallintoviraston kehotuksesta täydentänyt hakemusta vedenottoputken jatko-osan rakentamisen osalta. Täydennyksessä hakija on ilmoittanut, että halkaisijaltaan 300 mm:n suuruista vedenottoputkea jatketaan 25 metriä, jolloin putken pää sijaitsee noin 7 9 metrin syvyydellä. Jatko-osan rakentaminen suoritetaan vuoden 2012 heinä elokuun aikana upottamalla putki 120 %:n painotuksella. Hakijan arvion mukaan putken asennustyöstä ei aiheudu haittaa vesistölle tai sen käytölle. Täydennyksen oheen on liitetty jatkettavasta vedenottoputkesta karttapiirustus, josta ilmenee myös Särkisen syvyyskäyrät.

9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U 9 KÄSITTELYRATKAISU Tämän asian ratkaisemiseen sovelletaan vesilain (264/1961) säännöksiä. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Huippupaikat Oy:lle luvan Särkisestä laskettelurinteiden lumettamista varten johdettavan vesimäärän lisäämiseen Sotkamon kunnassa ja muuttaa vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 12/91/2 muutetun vesioikeuden antaman päätöksen nro 36/85/III lupamääräysten 2 kohdan ja vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 12/91/2 lisätyn 2a kohdan sekä lisää uudet lupamääräykset 1b, 3b, 4b, 5b, 6b, 7b ja 8. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus lupamääräyksessä 6b. Luvan saajan on noudatettava seuraavia muutettuja ja lisättyjä lupamääräyksiä. Muutoin luvan saajan on noudatettava vesioikeuden päätösten nro 36/85/III ja nro 12/91/2 lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1b. Luvan saajan on jatkettava vesioikeuden päätöksen nro 36/85/III lupamääräyksen 1 mukaisesti rakennettua vedenottoputkea noin 25 metriä hakemuksen täydennyksenä toimitetun piirustuksen Sotkamo, Vuokatti. Ottoputki/Särkinen. Syvyyspiirros. Sotkamo osoittamaan paikkaan ja osoittamalla tavalla. Putki on asennettava riittävästi painotettuna vesistön pohjaan niin, ettei se pääse liikkumaan eikä vaikeuta vesistön käyttöä. Jatkettu vedenottoputki on varustettava vesimittarilla. Rakenteisiin saadaan tehdä Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta yleisiin tai yksityisiin etuihin. 2. Luvan saajalla on oikeus johtaa Särkisestä vettä Huippupaikat Oy:n laskettelurinteiden lumettamista varten enintään m 3 vuodessa ja enintään m 3 vuorokaudessa sen jälkeen, kun vedenottoputkea on jatkettu lupamääräyksen 1b mukaisesti. Johdettavista vesimääristä on vuorokausittain pidettävä hoitopäiväkirjaa. Luvan saajan on lisäksi tarkkailtava Särkisen vedenkorkeutta vuorokausittain veden johtamisen aikana. Muuna aikana vedenkorkeus on havaittava kuukausittain. Vedenkorkeushavainnoista on pidettävä päiväkirjaa. Päiväkirjat on säilytettävä ja annettava vaadittaessa viranomaisten sekä niiden nähtäväksi, joiden oikeus tai etu saattaa olla päiväkirjaan merkityistä tiedoista riippuva.

10 10 Veden johtaminen on keskeytettävä, mikäli vedenkorkeus Särkisessä alenee yli 15 cm vedenjohtamisen aloittamisen ajankohtaan verrattuna. Vedenottopaikassa heikentyneen jään kohta on tarvittaessa merkittävä lippusiimalla tai muulla näkyvällä tavalla. 2a. Luvan saajan on tarkkailtava myös lumetusvesien aiheuttamaa kuormitusta Särkiseen ja Särkisen tilaa Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun tulee sisällyttää myös Särkisen happitilanteen tarkkailu. Tarkkailutulokset on toimitettava ELY-keskukselle sekä Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina. Mikäli tarkkailuohjelman sisällöstä tai sen muuttamisesta ei päästä yksimielisyyteen, asia on saatettava aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Mikäli lumetusvedet aiheuttavat Särkisessä haitallista kuormitusta, luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin kuormituksen vähentämiseksi haitattomalle tasolle. 3a. Putken sijainti on merkittävä Särkisen molemmille rannoille asetettavilla, selvästi näkyvillä tauluilla, joihin on merkittävä putken suunta ja pään etäisyys taulusta sekä tieto putken omistajasta. 4a. Rakennustyö on suoritettava siten ja sellaisena aikana, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. 5a. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja ylimääräinen kaivumaa sekä huolehdittava rakennustyön muidenkin jälkien poistamisesta. Luvan saajan on pidettävä vedenottorakenteet ja vedenottoputken sijaintia osoittavat merkkitaulut asianmukaisessa kunnossa. 6a. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta rakentamisesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tai toimenpiteitä vahinkojen poistamiseksi aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. 7a. Rakennustyö on suoritettava kahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että myönnetty lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. 8. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava töiden aloittamisesta Kainuun ELY-keskukselle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa työn päättymisestä lukien aluehallintovirastolle, Kainuun ELY-keskukselle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämän lupapäätöksen mukaisen veden johtamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 RATKAISUN PERUSTELUT 11 Käsittelyratkaisun perustelut Tämä asia on tullut vireille Asia on ratkaistava vesilain (264/1961) säännösten nojalla, koska näitä säännöksiä on sovellettava vuoden 2011 loppuun saakka vireille tulleiden vesitalousasioiden ratkaisemiseen. Pääasiaratkaisun perustelut Luvan saajalla on voimassa oleva lupa vedenottorakenteisiin sekä lupa johtaa vettä Särkisestä laskettelurinteiden lumettamista varten enintään m 3 vuodessa ja enintään m 3 vuorokaudessa. Asiassa saadun selvityksen mukaan vedenotosta ei ole aiheutunut haitallisia vaikutuksia Särkisen vedenkorkeuteen tai vesistön tilaan. Vedenotto ei ole myöskään vaikeuttanut vesistön käyttöä kalastukseen tai muuhun virkistyskäyttöön. Veden johtaminen Särkisestä on tarpeen Huippupaikat Oy:n laskettelurinteiden lumettamista varten. Vedenottomäärän lisääminen hakemuksessa esitetyllä tavalla on tarpeen rinnetoimintojen ja Vuokatin alueen matkailun kehittämisen kannalta. Vedenoton lisäämisen johdosta Särkisen vedenkorkeus laskee talvella ennalta arvioiden noin 15 cm, mutta lupamääräyksin estetään hankkeesta aiheutuvat sanottavat vahingot järven vedenlaadulle, kalataloudelle taikka muille käyttömuodoille. Aluehallintovirasto katsoo, että vedenottoputken jatkamiselle ja sijoittamiselle Ala-Sotkamon osakaskunnan vesialueelle on suostumus, koska osakaskunta on muistutuksessaan vaatinut vedenottoputken jatkamista. Maaalueella suorittavaa pumppaamon uusimiseen liittyvää rakentamista ei käsitellä tämän vesilain mukaisen asian yhteydessä, vaan luvan saajan on sovittava rakentamisesta maa-alueen omistajan kanssa. Hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetyksen verrattuna huomattava. Lupamääräysten perustelut Särkisen vedenlaadun ja alueen virkistyskäytön kannalta on merkittävää, että vedenottoputkea jatketaan noin 25 metriä syvänteeseen ja ettei vedenkorkeus haitallisesti laske veden johtamisen johdosta. Tarkkailumääräyksillä varmistetaan hankkeen vaikutusten seuranta. Muut hanketta koskevat määräykset on annettu yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi sekä valvontaa varten. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Kainuun ELY-keskus / ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä sekä niiden perusteluista ilmenevästi.

12 2. Kainuun ELY-keskus / kalatalouden ryhmä 12 ELY-keskuksen tarkkailua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksestä 2a ja sen perusteluista ilmenevästi. 4. Ala-Sotkamon osakaskunta Osakaskunnan vaatimus vedenottoputken pään sijoittamisesta syvänteeseen on otettu huomioon lupamääräyksestä 1b ja sen perusteluista ilmenevästi. Aluehallintovirasto on osakaskunnan vaatimuksen perusteella katsonut, että osakaskunta on antanut suostumuksensa putken sijoittamiseen vesialueelleen. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus lupamääräyksessä 6b. 5. AA Muistuttajan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 1b, 2 ja 2a sekä niiden perusteluista ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki (264/1961) 2 luku 3 ja 6 2 momentti ja 9 luku 2 Vesiasetus (282/1962) 85 1 momentti Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Lupa-asian käsittelymaksu on 870 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määrätään asian vireilletuloajankohtana voimassa olleiden säännösten nojalla. Vedenottoa koskevan asian käsittelymaksu on maksutaulukon mukaan euroa. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Vedenottoa koskevan asian käsittelymaksu on näin ollen 870 euroa. Vesijohdon rakentamista koskevan asian käsittelymaksu on maksu-

13 13 taulukon mukaan 700 euroa. Jos asia sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu kuitenkin siten, että maksua voidaan korottaa 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Koska vedenottoputken jatkamista ei ole varsinaisesti haettu vaan sen rakentaminen on määrätty velvoitteena, aluehallintovirasto ei korota maksua. Näin ollen käsittelymaksu on 870 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7 1 ja 2 momentti

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Anna-Maria Juntunen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jorma Rantakangas ja esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai A-MJ/hh Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Kainuun ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Sotkamon kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.