Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies.

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Kokousaika kello 10:00-13:05 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Otsikko Sivu 61 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien vaali Työjärjestyksen hyväksyminen Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava: ehdotusvaihe Etelä-Savon maakuntastrategian laadinnan tilannekatsaus Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin Itsehallintoalueen (IHA) valmistelu maakunnassa Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 69 Lausunto liikennekaariluonnoksesta Lausunto laista Kansallisarkistosta ja arkistolain muuttamisesta Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi julkishallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamiseksi 72 Edustajien nimeäminen Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokoukseen D.O. Saimaa laatumerkki -hankkeen hakeminen Päätös valtion vastinrahoituksesta ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksesta: Viilun modifiointi 75 Maakuntajohtajan ja yksiköiden päälliköiden päätökset Tiedoksi

2 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Kokousaika kello 10:00-13:05 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Läsnäolleet: varsinainen jä sen läs nä varajäsen läs nä Jarkko Wuorinen, pj x Anna-Liisa Uimonen Teemu Hirvonen, 1. vpj, x Tuula Kärkkäinen poistui klo Pekka Selenius, 2.vpj x Pirkko Valtola Kaija Viljakainen x Esko Kekkonen Kirsi Olkkonen, poistui klo x Seija Kuikka Matti Tulla x Ilpo Honkanen Marisa Hukkanen - Eero Sistonen x Terttu Salo x Ari Kekäläinen Marianne Huoponen - Nita Ahola - Markku Lahikainen x Markku Himanen Anne Otranen-Silvennoinen x Jaana Leskinen Tanja Hartonen-Pulkka - Outi Virtanen, poistui klo x Matti Lundenius x Pekka Leskinen Muut: Antti Häkkänen maakuntavaltuuston pj - Markku Kakriainen, poistui maakuntavaltuuston 1. vpj x klo Mikko Hokkanen maakuntavaltuuston 2. vpj x Pentti Mäkinen maakuntajohtaja x Riitta Koskinen aluekehitysjohtaja x Mervi Simoska hallinto- ja kehittämisjohtaja x Jarmo Vauhkonen aluesuunnittelujohtaja x Teppo Leinonen yhteyspäällikkö - Jari Leppä kansanedustaja - Kaj Turunen kansanedustaja - Heli Järvinen kansanedustaja - Satu Taavitsainen kansanedustaja -

3 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Kokousaika kello 10:00-13:05 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asiat Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Jarkko Wuorinen Mervi Simoska Pöytäkirja on Mikkeli : Mikkeli : tarkastettu Markku Lahikainen Eero Sistonen Pöytäkirjan nähtävänä pito Maakuntahallituksen kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimus oh jeet, pi de tään yleisesti nähtävänä maakuntaliiton virastossa (Mikonkatu 5 Mikke li) klo Julkipanotodistus Tämä pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä maakuntaliiton virastossa Raili Repo arkistosihteeri

4 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maakuntahallitus Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on lähetettävä vähintään seitse män päi vää en nen kokousta. Kutsus sa on ilmoitettava ko kouksen aika ja paikka sekä sii nä käsiteltävät asiat. Kutsu on lähetettävä maakuntahallituksen jäsenille, maakuntavaltuuston puheen johtajal le ja vara puheenjohtajille, jäsenkunnille sekä kokouksessa käsiteltävänä olevien asioiden esittelijöil le. Edellä 1 momentin määräyksistä voidaan poiketa, jos asian erityinen kii reelli syys sitä vaatii. Kokouskutsun yhteydessä on lähetettävä selostus käsittelyyn tulevista asioista sekä niihin liitty vät pää tösehdo tukset. Kuntalain 58 :n 2.mom. mukaan kunnan muu toimielin kuin kunnanval tuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Pykälää sovelletaan myös kuntayhtymään. Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on lähetetty Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Pöytäkirjantarkastajien vaali Maakuntahallitus Hallintosäännön 42 2 mom:n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua toimielimen jäsentä, jollei toimielin ole muuta päättänyt. Pöytäkirjantarkastajat on valittu aakkosjärjestyksessä kiertävän vuoron mukaisesti. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkasta jiksi sovitun aakkos järjestyk sen mukaisesti halli tuksen jäsenet: Teemu Hirvonen ja Marianne Huoponen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Eero Sistonen ja Markku Lahikainen.

6 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Työjärjestyksen hyväksyminen Maakuntahallitus Maakuntaliiton hallintosäännön 5. luvun 33 mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Maakuntajohtaja: Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi muutettuna siten, että maakuntakaava ja strategia käsitellään ennen maakuntajohtajan katsausta ja että Pieksämäen kaupungin hanke otetaan pois listalta. Esitys hyväksyttiin.

7 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava: ehdotusvaihe 119/ /2013 Maakuntahallitus Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Maakuntaliiton virasto on muokannut valmisteluvaiheen kaava-aineistosta eli luonnoksesta saadun palautteen pohjalta kaavaehdotuksen. Kaavaan on tehty maakuntahallituksen kokouksessaan :ssä 43 päättämät muutokset. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotus koostuu seuraavasta aineistosta: - Kaavakartat - Merkinnät ja määräykset - Kaavaselostus - Epävirallinen yhdistelmäkaavakartta - Kohdeluettelo sekä - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Em. aineistot ovat liitteenä. Kaavakartat sekä Merkinnät ja määräykset muodostavat 2. vaihemaakuntakaavan juridiset asiakirjat. Muut dokumentit ovat kaavaratkaisua perustelevia ja havainnollistavia aineistoja. Luetellun lisäksi 2. vaihemaakuntakaavan perusteluiksi on laadittu selvityksiä sekä hyödynnetty muita tausta-aineistoja. Nämä on luettavissa maakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa Liitteenä on lisäksi kaavaehdotuksen esittelydiat voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) muutoksessa muutettiin maakuntakaavan prosessia kaavan ehdotusvaiheen osalta. Asetusmuutoksessa ei ole siirtymäaikaa, joten sitä tulee noudattaa myös nyt vireillä olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa. Muutetun MRA 11 :n mukaan maakuntakaavaehdotusta koskeva viranomaisneuvottelu tulee järjestää ennen kuin kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä. Lisäksi samassa pykälässä määrätään, että kaavaehdotusta koskevien lausuntojen tulee olla käytettävissä viranomaisneuvottelussa. Asetuksen muutos tarkoittaa käytännössä siis sitä, että ehdotusvaiheen kuuleminen järjestetään kaksivaiheisena: ensin viranomaiskuuleminen lausuntopyyntöjen ja viranomaisneuvottelun muodossa ja näiden jälkeen kansalaiskuuleminen nähtävillepanon muodossa. Valmistelija: kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen (p , janne.nulpponen(at)esavo.fi) Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: - pyytää lausunnot liitteenä olevasta Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n mukaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tarkemmin yksilöidyiltä tahoilta sekä - saattaa kaavan laadintavaiheen tiedoksi maakuntavaltuustolle. Virastolla on mahdollisuus tehdä tarvittaessa kaava-aineistoon teknisiä muutoksia ennen lausuntopyyntöjen lähettämistä.

8 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Esitys hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen oli kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Liitteet Liite 1 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaehdotus; esittelydiat Liite 2 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaehdotus; kaavakartta Liite 3 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaehdotus; kumottavat kaavakartat Liite 4 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaehdotus; merkinnät ja määräykset Liite 5 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaehdotus; kaavaselostus Liite 6 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaehdotus; kohdeluettelo Liite 7 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaehdotus; osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 8 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaehdotus; yhdistelmäkartta

9 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Etelä-Savon maakuntastrategian laadinnan tilannekatsaus 9/ /2016 Maakuntahallitus Maakuntahallitus avasi Etelä-Savon maakuntastrategian laadinnan valmistelutyön tammikuun 2016 kokouksessaan luoden työlle sen suuntaviivat ja reunaehdot. Maakuntaliiton virasto on jatkanut valmistelua näiden periaatteiden mukaisesti. Valmistelun näkökulmana on kuusi teemaa, joilla haetaan maakunnan strategista tahtotilaa tavoitevuoteen Valmistelun teemat ovat: Ihmisten toimeentulo ja vahva aluetalous - Osaava työvoima ja kilpailukykyiset yritykset Maakunnan innovaatiokyky - Älykäs erikostuminen ja arjen ratkaisut Hyvinvoivat ihmiset - Ennakoiva terveyden edistäminen ja turvallinen elinympäristö Kansainvälinen ja monikulttuurinen maakunta - Etelä-Savo osana globaalia toimintaympäristöä Monipuolinen ympäristö - Luonnonvaroja kestävästi käyttävä Etelä-Savo Yhteinen Etelä-Savo - Jokaisen tekemistä tarvitaan ja yhdessä saadaan enemmän aikaan Näiden valmistelun pohjana olevien teemojen kautta on haettu laaja-alaisesti syötteitä strategian valmistelun tausta-aineistoksi. Maakuntaliiton virasto on järjestänyt strategiaan keskittyneitä työpajoja huhtikuun loppuun mennessä noin 15. Näihin on osallistunut yhteensä yli 200 sidosryhmien edustajaa. Tilaisuudet ovat vaihdelleet luonteeltaan yleisten teemojen käsittelystä aina yksityiskohtaisempien alojen ja kokonaisuuksien fokusointiin. Touko- ja kesäkuun aikana järjestetään vielä eri sidosryhmille tilaisuuksia strategian laadinnasta mm. seutukuntakierros kuntiin ja työpaja maakuntavaltuustolle. Maakuntahallituksen kokouksessa luodaan katsaus tämänhetkiseen sisältövalmistelun tilanteeseen ja sieltä esiin nousseisiin asioihin sekä haetaan hallitukselta evästystä jatkovalmisteluun. Strategian on määrä olla hallituksessa päätettävänä syyskuun kokouksessa ja sieltä lähettää syysvaltuuston päätettäväksi. Lisätietoja: Aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, , etunimi.sukunimi@esavo.fi Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi strategian valmistelutilanteen ja evästää jatkovalmistelussa. Tilannekatsaus viedään myös maakuntavaltuustolle tiedoksi. Esitys hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että kehittämispäällikkö Hanna Makkula ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen olivat kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyn ajan.

10 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus

11 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan katsaus ajankohtaisiin asioihin Maakuntahallitus Maakuntajohtaja informoi hallitusta seuraavista ajankohtaisista asioista: 1. Koulutusasiat 2. Suomi Henkilöstöasiat 4. Tilastot 5. Tapahtumat 6. Liiton talous Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus merkitsee maakuntajohtajan katsauksen ajankohtaisiin asioihin tiedoksi. Esitys hyväksyttiin.

12 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Itsehallintoalueen (IHA) valmistelu maakunnassa Maakuntahallitus Sipilän hallituksen linjausten mukaisesti maahan tulee 18 itsehallintoaluetta. Aluejako pohjautuu nykyiseen maakuntajakoon. Itsehallintoalueelle siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi maakuntaliittojen tehtävät, pelastustoimi, Ely-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja ympäristöterveys. Ministeriöt ovat jättäneet mennessä selvityshenkilö Lauri Tarastille selvityksensä mahdollisesti siirrettävistä tehtävistä, joten ne tarkentuvat kevään 2016 aikana. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat päivätyllä kirjeellään kannustaneet alueita oma-aloitteiseen ja aktiiviseen kehittämiseen. Maakunnassa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttaminen on meneillään ja tarkoitus on saada kuntayhtymään integroitua sote-toiminot kokonaisuutena. Mukana olevien kuntien määrä ratkeaa tammikuun aikana kuntien käsiteltyä asiakirjat valtuustoissaan. Heinävesi on aiemmin jo päättänyt jatkaa yhteistyötään Pohjois-Karjalaan. Savonlinna on linjannut, että sen ensisijainen suunta on Pohjois-Savo. Itsehallintoalueen valmistelua on pohjustettu pienimuotoisissa viranomaistapaamisissa, joissa ovat olleet mukana mm. soten, Elyn, pelastuslaitoksen ja maakuntaliiton edustajat. Yhteiset tapaamisen jatkuvat säännöllisesti. Joulukuisessa kirjeessään valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kehottavat alueita kutsumaan koolle toimijoita yhteiseen tapaamiseen ja ottamaan aktiivisen otteen alueilla valmistelusta. Tähän liittyen on kartoitettu tarvetta toimijoiden yhteiseen kokoukseen, jonka ajankohdaksi on kaavailtu helmikuuta Tilaisuuden tarkoitus olisi sopia itsehallintoalueen valmistelusta maakunnassa. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää, että maakuntaliitto kutsuu koolle yhteiskokouksen, jonne kutsutaan kuntien edustajien lisäksi sairaanhoitopiirien, Vaalijalan kuntayhtymän, puolueiden piirijärjestöjen, pelastuslaitoksen sekä Elyn ja Avin edustajat. Esitys hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntaliitto järjesti maakuntahallinnon valmisteluun liittyvän keskustelutilaisuuden Mikkelissä. Tilaisuuteen oli kutsuttu maakuntaliiton jäsenkuntien, Etelä-Savon pelastuslaitoksen, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien virkamies- ja luottamushenkilöjohto, Etelä- Savon Ely-keskuksen ja Itä-Suomen aluehallintoviraston edustajat. Lisäksi tilaisuuteen oli kutsuttu poliittisten piirijärjestöjen edustajat. Tilaisuuden henki oli, että maakunnassa käynnistetään maakuntahallinnon valmistelu mahdollisimman pian. Huolimatta siitä, että maakunnan jotkin kunnat ovat ilmaisseet halunsa kuulua toiseen maakuntaan, on oletettavaa, että Etelä-Savo on yksi maan 18

13 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus itsehallintoalueesta eli maakunnasta. Sille siirtyvät sote-palveluiden lisäksi ainakin pelastustoimen, Ely-keskuksen, maakuntaliiton sekä mahdollisesti ympäristöterveyden tehtäviä. Luonnollista on, että maakuntaliitto toimii maakuntahallinnon valmistelun käynnistäjänä. Valmistelun aloituskokoukseen on syytä kutsua maakuntavaltuuston lisäksi maakunnan yhteistyöryhmän, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien, maakuntaliiton jäsenkuntien, Etelä-Savon pelastuslaitoksen, Etelä-Savon Ely-keskuksen, Pohjois-Savon Ely-keskuksen, Itä-Suomen aluehallintoviraston, Mikkelin ja Savonlinnan seutujen kehittämisyhtiöiden, seudullisten ympäristötoimien, Etelä-Savon yrittäjien, MTK-Etelä-Savon, Suomen metsäkeskus Kakkois-Suomen palvelualueen sekä puolueiden piirijärjestöjen edustajat. Lisäksi tilaisuuteen kutsutaan kuntien ja valtion henkilöstöä alueella edustavien pääsopijajärjestöjen edustajat. Jokainen kutsuttava organisaatio voi itse päättää harkintansa mukaan, kuinka monta edustajaansa ne tilaisuuteen lähettävät. Tavoitteena on, että aloituskokouksessa sovitaan valmistelun aikataulusta ja mukana olevista organisaatioista. Alkuvaiheessa työ tehdään kunkin organisaation omana työnä, kunnes mahdollisesti toisin päätetään. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää käynnistää Etelä-Savon maakuntahallinnon valmistelun, pyytää edellä mainittuja organisaatioita lähettämään edustajansa valmistelun aloituskokoukseen tehdä päätöksen aloituskokouksen paikasta ja ajankohdasta. Esitys hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntauudistuksen valmistelutilaisuus pidettiin Tilaisuuteen osallistui noin 100 eri toimijoiden edustajaa. Tilaisuudessa sovittiin, että maakuntaliitto koordinoi valmistelua esitetyn luonnoksen pohjalta. Luonnoksessa esitettiin, että muodostettaisin ohjausryhmä, johtoryhmä sekä tarpeelliset työryhmät. Ohjausryhmä toimii poliittisen vuorovaikutuksen, linjausten ja päätöksenteon areenana. Jokainen siihen edustajansa lähettävä organisaatio vastaa mahdollisista kokouspalkkioista ja matkakustannuksista. Ohjausryhmäään on kaavailtu seuraava kokoonpanoa: Etelä-Savon maakuntaliitto (hallituksen puheenjohtajisto = 3) Etelä-Savon sote-kuntayhtymä (hallituksen puheenjohtajisto= 2) Sosteri (hallituksen puheenjohtajisto = 3 ) Etelä-Savon pelastustoimi (pelastuslautakunnan pj. = 1) Jäsenkunnat (hallituksen ja valtuuston pj:t = 2/kunta) Seudullisten ympäristölautakuntien pj:t (1/seutu) Seudulliset maaseututoimet (1/seutu) ELY-keskuksen edustajat (3) Itä-Suomen aluehallintovirasto (1) Lisäksi ohjausryhmään kutsutaan henkilöstöryhmien edustajat pääsopijajärjestöistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimisi maakuntaliiton edustaja ja johtoryhmän jäsenillä olisi siellä läsnäolo- ja puheoikeus.

14 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Johtoryhmän jäseniksi on kaavailtu maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaatioiden virkamiesjohto. Siten siinä olisi edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, sote-kuntayhtymästä, Sosterista, kuntajohtajat seuduittain sekä pelastusjohtaja. Puheenjohtajana toimisi maakuntajohtaja. Johtoryhmä mm. valmistelee asiat ohjausryhmälle sekä nimeää edustajat työryhmiin. Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää maakuntauudistuksen valmistelutyön organisoinnista sekä organisoinnin aikataulusta. Hallitus päätti, että ohjausryhmään pyydetään edustajat seuraavilta tahoilta: Etelä-Savon maakuntaliitto (hallituksen puheenjohtajisto) Etelä-Savon sote-kuntayhtymä (hallituksen puheenjohtajisto) Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri (hallituksen puheenjohtajisto) Etelä-Savon pelastustoimi (pelastuslautakunnan pj.) Jäsenkunnat (hallituksen ja valtuuston pj:t) Seudullisten ympäristölautakunnat (pj:t) Seudulliset maaseututoimeet (1/seutu) ELY-keskuksen edustajat (3) Itä-Suomen aluehallintovirasto (1) Etelä-Savon te-toimisto (1) Maakuntavaltuustossa edustettuin olevien puolueiden piirijärjestöiltä edustaja (1/puolue) Lisäksi ohjausryhmään kutsutaan henkilöstöryhmien edustajat pääsopijajärjestöistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii maakuntaliiton edustaja ja johtoryhmän jäsenillä on siellä läsnäolo- ja puheoikeus. Johtoryhmän jäseniksi pyydetään seuraavia toimijoita nimeämään edustajansa: Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon pelastuslaitos, Etelä-Savon sote-kuntayhtymä, Etelä-Savon pelastuslaitos, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon ELY-keskus, kunnanjohtajat 1/seutu. Puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Edustajat pyydetään nimeämään mennessä.

15 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 68/ /2016 Maakuntahallitus Lausuntoa pyytää ympäristöministeriö. Hallituksen esityksellä pannaan täytäntöön tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan Unionin direktiivin 2011/92/EU muutos (2014/52/EU) sekä sujuvoitetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja eräitä muita ympäristöllisiä menettelyjä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, joka korvaisi voimassa olevan lain. Samassa yhteydessä muutetaan 15 muuta lakia. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin keskeisimmät muutokset koskevat ympäristövaikutusten arvioinnin määritelmää, Natura-arvioinnin ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suhdetta, arviointimenettelyn määräytymistä yksittäistapauksessa, arviointiselostuksen sisältövaatimuksia ja perusteltua päätelmää, laadunvarmistusta sekä ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottamista luvassa. Direktiivin muutokset on pantava kansallisesti täytäntöön viimeistään 16 päivänä toukokuuta Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain soveltamisala, arviointimenettely sekä viranomaisten tehtävät säilyisivät pääosin ennallaan. Hankeluettelosta ja menettelyn yksityistapauksessa soveltamisesta säädettäisiin lain liitteissä nykyisen valtioneuvoston asetuksessa säätämisen sijaan. Ympäristöllisten menettelyjen sujuvoittamiseksi ehdotetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja hankekaavan valmistelun yhdistämistä, milloin ei ole perusteita jättää yhdistämättä. Vastaavasti ehdotetaan myös yhdistettäväksi luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi ja ympäristövaikutusten arviointimenettely. Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulosten huomioon ottamista lupamenettelyissä vahvistetaan direktiivimuutoksen edellyttämällä tavalla. Tämän johdosta ehdotetaan muutettavaksi lupamenettelyjä koskevia säännöksiä 13 eri laissa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevaan lakiin ehdotetaan myös sisällytettäväksi säännös ennakkoneuvottelumenettelystä, mikä vahvistaisi eri viranomaisten ja hankkeesta vastaavan yhteydenpitoa, varmistaisi tiedon kulkua eri toimijoiden välillä sekä helpottaisi menettelyn viivytyksetöntä ja sujuvaa läpiviemistä. Lausunnolla oleva aineisto sisältää lakiluonnoksen lisäksi muistion, jossa esitetään kaksi vaihtoehtoa hankekaavoituksen ja YVA-menettelyn yhdistämisestä. Vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto A: Joustava yhdistäminen - Vaihtoehdossa YVA-lain mukainen menettely ja hankekaavoitus säilyisivät omana menettelyinään, mutta tiedottaminen, palautteen antaminen ja yleisötilaisuudet yhdistettäisiin. Vaihtoehto B: Yhteismenettely - Yhteismenettelyssä YVA-lain mukainen hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely olisi integroitu kaavamenettelyyn. Tällöin menettelyn johtamisesta huolehtisi kaavan valmistelusta vastaava viranomainen (kunta). YVAn sisällön ohjaus ja laadun varmistus olisivat kuitenkin YVA-yhteisviranomaisella. Lakiluonnos ja muistio löytyvät osoitteesta: Valmistelija: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh , sanna.poutamo@esavo.fi

16 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Maakuntajohtaja: Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on hyvä, että YVA-laki on kirjoitettu kokonaan uusiksi, eikä ole tyydytty vain lisäämään lakiin yksittäisiä direktiivimuutoksesta johtuvia asioita. Uudelleen kirjoittamisen ansiosta laki on tullut selkeämmäksi. Lain toisessa pykälässä on hyvin kuvattu lain määritelmiä. Erityisen hyvää on se, että lakiin on kirjattu "perustellun päätelmän" määritelmä. Perustellulla päätelmällä tarkoitetaan yhteisviranomaisen johtopäätöstä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Perusteltu päätelmä on tarkoitus tulla sisällytetyksi myös hankkeelle myönnettävään lupaan. Lakiin on sisällytetty oma pykälä viranomaisten yhteistyöstä (4 ). Omalla pykälällä korostetaan valtion ja kuntien välisen yhteistyön tärkeyttä ympäristövaikutusten sujuvan arvioinnin ja joustavan toteutuksen kannalta. Oma pykälä parantaa etenkin alkuvaiheen tiedonsaantia suunnitelluista hankkeista. Lisäksi lakiluonnoksessa on 12 : ssä säädetty ennakkoneuvottelusta, jossa viranomaiset ja hankkeesta vastaava voivat edistää hankkeen vaatimien arviointi-, suunnittelu- ja lupamenettelyjen kokonaisuuden hallintaa ja yhteensovittamista, parantaa selvitysten käytettävyyttä ja sujuvoittaa menettelyjä. Parhaimmillaan ennakkoneuvottelun kautta voidaan säästää hakijan ja viranomaisten resursseja ja nopeuttaa prosesseja. Pykälässä 13 säädetään hanketta koskevan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhdistämisestä. Lausuntopyynnön mukana on muistio, jossa on ehdotettu kahta vaihtoehtoa prosessien yhdistämiselle: Vaihtoehto A: joustava yhdistäminen ja vaihtoehto B: yhteismenettely. Pykälä on kirjoitettu vaihtoehdon A mukaisesti. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä vaihtoehto A on selkeämpi kuin vaihtoehto B. Vaihtoehdossa A sovitaan yhteisistä kuulemisista, tiedottamisesta ja selvityksistä joustavasti tilanteen ja tapauksen mukaan, kuten jo usein tapahtuukin eli nykykäytäntö on nyt myös kirjattu lakiin. Vaihtoehto B:n ongelmana on se, että varsinaisia prosesseja ei yhdistetä, vaan ne kulkevat kuitenkin oman erityislainsäädäntönsä mukaisesti, joten kaavaviranomaisen eli kunnan sotkeminen YVA-prosessin hallinnointiin ei ole tarkoituksenmukaista ja voi aiheuttaa hämmennystä hallinnoinnissa. Joka tapauksessa pykälä 13 lisää velvoitetta yhteensovittaa prosessit aina, kun se on mahdollista. Lain 24 :ssä säädetään YVA-yhteisviranomaisen perustellun päätöksen ajantasaisuudesta. Suurten hankkeiden kyseessä ollessa, on tarpeellista, että selvitykset ja niistä tehdyt johtopäätökset tarkistetaan paitsi ajantasaisuuden osalta myös muuttuneissa olosuhteissa. Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristölupaprosessi tulisi muutenkin kytkeä tiiviimmin toisiinsa. Maakuntaliitto pitää hyvänä uudistuksena sitä, että hankeluettelo, johon YVA-lakia sovelletaan on lain liitteenä, eikä erillisenä asetuksena. Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole muuta huomautettavaa lakiluonnokseen. Esitys hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että Markku Kakriainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo

17 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Lausunto liikennekaariluonnoksesta 74/ /2016 Maakuntahallitus Lausuntoa liikennemarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksen eli liikennekaaren ensimmäisen osan luonnosesityksestä pyytää liikenne- ja viestintäministeriö. Liikennekaari on osa hallituksen kärkihanketta, jolla toteutetaan hallitusohjelmaa digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönotolle liikennesektorilla. Tätä kautta voitaisiin saavuttaa entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin vastaavia liikennepalveluita ja mahdollistaa uutta liiketoimintaa sektorilla. Esitys olisi ensimmäinen osa kolmessa vaiheessa toteutettavaa kaikkia liikennemuotoja koskevaa liikennemarkkinoiden sääntelyn kokonaisuudistusta. Ensimmäisessä vaiheessa muutokset kohdistuisivat pääosin tieliikenteen sääntelyyn. Esitetyillä muutoksilla tieliikenteen markkinalainsäädäntö lähentyisi muissa liikennemuodoissa jo voimassaolevaa sääntelyä. Ensimmäisen vaiheen esityksellä kevennettäisiin merkittävällä tavalla tieliikenteen palveluiden tarjoamista koskevaa sääntelyä ja vähennettäisiin toimijoiden hallinnollista taakkaa. Esityksellä luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset nykyisille ja uusille markkinoilla toimijoille. Liikennekaari yhdistäisi ja uudistaisi liikenteen henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat säännökset. Liikennekaarella ehdotetaan avattavaksi liikkumispalveluja koskevat olennaiset tiedot ja rajapinnat aikataulu- ja reittitietojen välittämiseen sekä säädettäväksi lippu- ja maksujärjestelmien yhteen toimivuudesta. Näin liikenteen palvelut olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien tavoitettavissa ja myös tarkoituksenmukaisella tavalla yhdisteltävissä. Esityksellä muutettaisiin nykytilaa, jossa liikenteen markkinat ovat vahvasti säännellyt ja julkisin toimin ohjatut. Samalla edistettäisiin liikennepalveluiden syntymistä asiakaslähtöisesti, markkinaehtoisesti ja terveen kilpailun pohjalta. Liikennepalvelujen ostot ja muu julkinen tuki liikennejärjestelmälle ovat valtion- ja kuntataloudessa merkittävä menoerä. Liikennekaari ei ota kantaa viranomaisten hankkimaan ja rahoittamaan liikenteeseen mutta se lisää liikennepalvelujen tarjontaa ja kilpailua. PSA asetus jää edelleen voimaan. Kun palveluja voitaisiin tarjota, yhdistellä ja käyttää monipuolisemmin ja tehokkaammin, voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Esitys tukee hallitusohjelman tavoitteita kuntien kustannusten karsimisesta sekä kilpailukyvyn vahvistamisesta elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla. Joukkoliikenteeseen ja tavaraliikenteeseen ja lupajärjestelmään esitetään merkittäviä kevennyksiä. Reitti- ja kutsujoukkoliikennelupa poistetaan. Luonnoksessa esitetään yhdistettäväksi nykyisiä lupia. Jatkossa henkilöliikenneluvalla olisi mahdollista sekä tulla alalle että harjoittaa reittiliikennettä, kutsujoukkoliikettä ja taksiliikennettä. Valtakunnallisena lupaviranomaisena toimisi (Trafi). Myös taksijärjestelmään esitetään merkittäviä muutoksia. Lupakiintiöstä, asemapaikka ja enimmäishintasääntelystä luovuttaisiin. Jatkossa taksilupa on toimija/yrityskohtainen (ei autokohtainen). Tavoitteena on saada taksille lisää vapautta toimia markkinoiden mukaan. Lakiesityksellä tehdään selkeä raja ammattimaisen ja ei-ammattilaisen toiminnan välille. Ammattimainen toiminta on edelleen luvanvaraista: tavara-, henkilö- tai taksiliikennelupa. Sen sijaan pienimuotoinen toiminta, kokeilut ja uudet liiketoimintamallit tehdään mahdollisiksi ilman lupaa. Rajaksi esitetään euroa/v (verotuksen alaista). Esityksen on tarkoitus tulla voimaan Samalla kumottaisiin taksiliikennelaki, joukkoliikennelaki, laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ja laki taksinkuljettajien ammattipätevyydestä, sekä muutetaan 12 eri lakia. Jatkossa liikennekaareen kootaan myös muita liikennemuotoja koskeva markkinasääntely.

18 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Liikennekaarta koskeva kattava materiaalipaketti löytyy linkistä: Valmistelija: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen. Maakuntajohtaja: Etelä-Savon maakuntaliitto pitää liikennekaarta hyvänä ja tarpeellisena keskustelun avauksena. Uutta ajattelua, avointa keskustelua ja kokeilukulttuuria tarvitaan. Nykyinen julkisen liikenteen, taksiliikenteen ja muiden liikennepalvelujen malli on ajautumassa umpikujaan. Toisaalta digitaalisuuden ja uuden, asiakaslähtöisen liikenne palveluna ajattelun haasteet ja mahdollisuudet ovat vielä epäselviä. Liikennekaarta voidaan luonnehtia mittavaksi kansalliseksi asiakaspalvelu projektiksi uusien asiakaslähtöisten, digitaalisten ja älykkäiden liikennepalvelujen kehittämiseksi. Kaikkia liikennemuotoja koskevaa liikennemarkkinoiden sääntelyn kokonaisuudistusta eli liikennekaarta valmistellaan osissa rinnan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistuksen kanssa. Lisäksi liikennekaari vaikuttaa välillisesti myös liikenneverkkoon, sen ylläpitoon ja kehittämiseen, jota koskeva selvitys on käynnistetty omana prosessina. Maakuntaliitto korostaa liikennekaaren merkitystä osana laajempaa liikennealan ja koko aluekehityksen isoa ja nopeaa murrosta. Kysymys on esitystä laajemmin alueen saavutettavuudesta ja elinvoimasta. Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palvelukuiden, tiedon ja infrastruktuurin yhteen toimivasta kokonaisuudesta. Näistä elementeistä muodostuu hallitusohjelmassa mainittu Liikenne palveluna (Mobility as a Service, MaaS) toimintatapa, jossa tietoa ja digitalisaatiota hyödyntämällä luodaan yhteistyössä käyttäjien, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kesken käyttäjälähtöisiä liikenne- ja kuljetuspalveluita tuottava saumattomasti yhteen toimiva ja kestävä liikennejärjestelmä. Kysymys on multimodaalisesta kokonaisuudesta, jossa eri kulkumuotoja ja erilaisia liikennepalveluja on mahdollisuus tarkastella ja yhdistellä kokonaisvaltaisesti. Nyt liikennekaari esityksessä liikkumisesta, liikenteestä ja infrasta on lausunnolla ainoastaan ajoneuvoliikenne siihen liittyvine palveluineen ja liikenneverkosta vain maantieverkko. Kokonaisvaltainen liikennejärjestelmänäkökulma jää uupumaan. Liikennekaariesitys on osakokonaisuus, jota on vaikea kommentoida ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Nykytiedon ja kokemusten perusteella on vaikea arvioida, miten tieliikenteen markkinaehtoinen malli turvaa Etelä-Savon tapaisten alueiden saavutettavuutta ja kuljetustarpeita, ja miten se vaikuttaa oman auton käyttöön. Todennäköisesti markkinaehtoista mallia täydentämään tarvitaan alueellisen liikennepalvelumallin kokonaisvaltaista ja kulkumuotoriippumatonta räätälöintiä sekä yhteiskunnan tukea myös jatkossa. Esityksen merkitykseen ja muutoksen suuruuteen nähden maakuntaliitto pitää esityksen valmistelua ja sen vaikutusten arviointia puutteellisena. Jatkovalmistelussa alueelliset erityispiirteet on tunnistettava nykyistä paremmin ja esityksen vaikutusten arviointia on parannettava kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi koko Itä-Suomen saavutettavuuden kannalta merkittävien Viitostien ja Savonradan liikennepalveluja pitäisi pystyä tarkastelemaan innovatiivisesti aluerakenteellisena ja liikenteellisenä multimodaalisena kokonaisuutena (vyöhykkeenä/palveluna) eikä vain väylä- ja liikennemuotokohtaisesti. Sama koskee Savonlinnaa, joka nopeassa murroksessa on ajautunut valtakunnan tasollakin merkittäväksi saavutettavuuden ja muun aluekehityksen rakennemuutosalueeksi. Liikenne palveluna ajattelu ja liikennekaari mahdollistavat uuden tyyppisen yritystoiminnan syntymisen ja julkisyhteisöjen järjestämien liikennepalvelujen tehostamisen uusimuotoisen lähestymistavan kautta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu vain lainsäädäntöä muuttamalla vaan vaatii paljon monitasoisia panostuksia asian käytäntöön viemiseksi. Kyse on säännellystä markkinasta, jonka toimintamallit (niin yritysten kuin asiakkaiden) ovat muotoutuneet vuosikymmenten aikana. Uudistuksen edellyttämille kuluttajakäyttäytymisen ja yritysten liiketoimintamallien muutoksille on varattava aikaa. Muutokset edellyttävät rohkeita kokeiluja ja niistä saatavien tulosten ennakkoluulotonta soveltamista. Parhaimmillaan liikennekaariesitys voi kannustaa alueen toimijoita ja varsinaisia

19 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus liikennepalvelujen tarvitsijoita ja käyttäjiä, asiakkaita, yrityksiä ja kansalaisia, omaan tekemiseen ja yhteistyössä ideoimaan uusia liikennepalvelumuotoja. Hyvää keskustelun avausta ei saisi tukahduttaa liian tiukalla valmisteluaikataululla. Kysymyksessä on iso ajattelu- ja toimintatapojen muutos, jonka omaksuminen vie aikaa. Valtion ja koko julkisen sektorin rooli muuttuu ja pienenee. Vastaavasti liikennepalvelujen käyttäjät, asiakkaat, yrittäjät ja kansalaiset ovat keskeisessä asemassa liikennealan murroksessa ja liikenne palveluna ajattelussa. Esimerkiksi matkailuyrittäjä, jonka tulisi tarkastella saavutettavuutta ja liikennettä myös osana omaa matkailutuotetta ja tuotekehittelyä eikä vain osana valtiokeskeistä liikennejärjestelmää. Valtakunnan tasolla liikennekaaresta on käyty keskustelua ja ministeriö on koonnut hyvän tietopaketin kotisivulleen. Myös alueet ja paikalliset toimijat tulisi saada asiakaslähtöisesti ja käytännönläheisesti mukaan keskusteluun ja kokeilukulttuuriin jo liikennekaaren valmisteluvaiheessa. Muussa tapauksessa seurauksena saattaa olla toiminnallisia tyhjiöitä, jotka voivat merkittävästi hidastaa liikennekaaren toteuttamista ja uusien asiakaslähtöisten liikennepalvelujen syntyä. Liikennekaaren jatkovalmistelu tarvitsee tuekseen lisää tietoa ja käytännönläheisiä kokemuksia useiden esityksen eri yksityiskohtien toimivuudesta. Kokeilut toimivat myös osana esityksen ja liikenne palveluna ajattelun viestintää ja jalkauttamista. Maakuntaliitto korostaa alueellisen viestinnän, vuorovaikutteisen keskustelun ja kokeilukulttuurin merkitystä kunkin alueen omista lähtökohdista, esimerkkejä murroksen perusasioista sekä aikaa ja kokeiluja perehtyä muutoksiin. Liikennekaari esityksen pohjalta herää myös kysymys, kuinka liikennekaari ja muut liikennealan murroksen hankkeet on tarkoitus koota kokonaisuudeksi kun hallitus linjaa pitkäjänteisesti maan liikennepolitiikkaa. Suomi on iso ja pitkä maa. Koko maan saavutettavuuden ja liikennepalvelun turvaaminen on tärkeä kilpailukykytekijä myös tulevaisuudessa. Nykyisen hallituskauden kokeilujen ja kokemusten pohjalta tulisi laatia mieluummin yli hallituskauden menevä liikennepoliittinen selonteko tai vastaavaa, jolla linjataan ja turvataan saavutettavuuden ja liikennepalvelujen kehitys maan eri osissa pitkäjänteisesti. Sen merkitys jopa korostuu nykyisessä murroksessa. Etelä-Savo haluaa olla aktiivisesti mukana liikennekaaren jatkovalmistelussa ja maakuntaliitto esittää Etelä-Savoa liikennekaaren jatkovalmistelun ja uusien liikennepalvelujen räätälöinnin yhdeksi kokeilu- ja pilottialueeksi (living lab). Tätä asiakaslähtöistä liikennejärjestelmän ja uusien liikennepalvelujen kehittämistä, omaa tekemistä ja kokeilukulttuuria on Etelä-Savossa jo kampanjoitu osana Itä-Suomen uuden liikennestrategian toteuttamista. Uusi liikennestrategia, jonka myös liikennevirasto on hyväksynyt, on hyvin linjassa koko liikennealan murroksen ja uudistustarpeiden kanssa ja muodostaa hyvän lähtökohdan uusien liikennepalvelujen ja alueellisen liikennepalvelumallin räätälöinnille. Lisää tietoa ja käytännönläheisiä alueellisia kokemuksia tarvitaan esimerkiksi seuraavista asioista: 1. Joukko- ja tavaraliikenteen ja taksijärjestelmän muutokset sekä uusi pienimuotoinen toiminta: toimivuus ja vaikutukset asiakaslähtöisiin liikennepalveluihin sekä henkilöauton käyttöön liikennepalvelu- ja ympäristönäkökulmista (jakamistalous ja resurssitehokkuus). Vesistöjen rikkomassa, hajanaisessa ja maaseutumaisessa Etelä-Savossa eritasoista tieverkkoa on lähes kilometriä ja pääosa erilaisista henkilö- ja tavarakuljetuksista kulkee tieverkolla. Asiakas- ja tavaravirrat ja koko liikennemarkkina ovat hajanaiset ja pienet. Nykymuotoinen julkinen liikenne on monella tapaa tehotonta ja sen palvelutaso on todellisuudessa riittävän kilpailukykyinen vain maakuntakeskuksen ja kaupunkikeskusten osalta. Henkilöautolla on suuri merkitys. Se on eniten käytetty liikkumismuoto ja liikennepalvelu Etelä-Savossa. Auto toimii lähes jokaisen matka- ja kuljetusketjun osana. Henkilöauto turvaa käytännössä edes jonkinlaisen kilpailukykyisen saavutettavuuden alueen eri osiin. Henkilöauton ympäristöystävällisyyden kehittämisellä ja henkilöautolla suoritettavilla monipuolisilla ja nykyistä joustavammilla liikennepalveluilla on varmasti potentiaalia myös

20 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus jatkossa Etelä-Savon tapaisessa markkinassa (resurssitehokkuus, jakamistalous). Jatkovalmistelussa tulisi panostaa henkilöauton käyttöasteen ja erilaisten liikennepalvelumahdollisuuksien (oma, vuokra, kimppa, ûber, taksi) entistä kokonaisvaltaisempaan ja käytännönläheisempään selvittämiseen ottaen huomioon myös liikennekaareen kirjatun pienimuotoisen toiminnan mahdollisuudet/vaikutukset. 2. Muutosten vaikutukset viranomaisten hankkimaan ja rahoittamaan liikenteeseen ja sen kehittämiseen, esimerkiksi matkojen yhdistämispalvelun ja kilpailuttamisen kehittäminen. Liikennekaari esittää merkittäviä muutoksia joukko- ja tavaraliikenteeseen sekä taksijärjestelmään. Vaikka esitys ei ota kantaa viranomaisten hankkimaan liikenteeseen kuten kuntien koulukuljetuksiin, Sote-kuljetuksiin, KELA-kuljetuksiin ja PSA asetuksen mukaiseen joukkoliikenteeseen, se vaikuttaa liikennepalvelumarkkinoihin ja lisää liikennepalvelujen tarjontaa ja kilpailua myös viranomaisten hankkiman liikenteen osalta. Erityisesti Itä-Suomen kaltaisilla alueilla henkilökuljetusyritysten kaluston ja henkilöstön tehokas käyttö edellyttävät mahdollisimman laajaa asiakaspohjaa. Kun yrityksille luodaan mahdollisuudet, uusia digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen, kehittää palveluitaan samanaikaisesti sekä julkisesti rahoitettuihin kuljetuksiin että avoimille markkinoille, voidaan luoda pohja uudenlaisille kustannustehokkaille kokonaispalveluille. Tämä edellyttää esimerkiksi matkojenyhdistelytoimintojen ennakkoluulotonta kehittämistä ja siihen tulee ottaa laajasti mukaan sekä tulevat peruskunnat (sivistystoimen kuljetukset), Sote-alueet (Sote-kuljetukset), KELA-kuljetukset (SVL:n mukaiset kuljetukset) sekä kaikki avoimilla markkinoille suunnattavia palveluita tuottavat yritykset. Itä-Suomen henkilökuljetusten tilannekatsaus on koottu tuoreeseen selvitykseen Itä-Suomen henkilökuljetuksista (2015). Aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistuksen myötä tarvitaan lisää kokemuksia yhteiskunnan hankkimien ja rahoittamien liikennepalvelujen kokonaisvaltaisesta kilpailuttamisesta ja koordinoinnista riittävän laajoissa (esim. maakunnallisissa) logistisissa asiantuntijayksiköissä, matkojenyhdistelykeskuksissa. 3. Muutosten vaikutukset ja huomiointi vireillä olevassa aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistuksessa. Maakunnilla tulee olemaan tärkeä rooli liikenteen järjestämisessä omilla alueillaan. Alueellinen liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen järjestäminen (nykyiset Elyn tehtävät) on hallituksen maakuntauudistuksessa linjattu siirrettäväksi maakuntien vastuulle. Liikennekaaren muutosten myötä toimivaltaiset viranomaiset voisivat järjestää liikenteen juuri alueelle sopivalla tavalla. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi vastaisi jatkossa valtakunnallisista toimiluvista ja valvonnasta. Liikennekaaren jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota samaan aikaan vireillä olevaan alue- ja maakuntahallinnon uudistamiseen ja hyödyntämiseen. Maakuntien sekä toimivaltaisten viranomaisten roolia, lukumäärää ja resursseja liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja liikennepalvelujen järjestämisessä on syytä täsmentää alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen, yhtenä esimerkkinä kohdassa 2 mainittu liikennepalvelujen kilpailuttamisen ja matkojenyhdistämisen koordinointi. Maakuntaliitto esittää liikennekaaren valmisteluaikataulun yhteen sovittamista hallintouudistuksen kanssa. Esitys hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että Kirsi Olkkonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo

21 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Liitteet Liite 9 Liikennekaaren esittelyaineisto, Berner Liite 10 Liikennekaariluonnosesitys

22 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Lausunto laista Kansallisarkistosta ja arkistolain muuttamisesta 72/ /2016 Maakuntahallitus Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää maakuntaliitolta lausuntoa luonnoksesta laeiksi Kansallisarkistosta ja arkistolain muuttamisesta. Laki korvaisi arkistolain (831/1994) 2 lukuun sekä arkistolaitoksesta annettuun asetukseen (832/1994) sisältyvät säännökset arkistolaitoksesta. Arkistolaitoksen organisaatiota ehdotetaan kehitettäväksi siten, että nykyisestä piirihallintomallista luovuttaisiin. Kansallisarkistosta ja seitsemästä maakunta-arkistosta muodostettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena toimiva valtakunnallinen viranomainen, jonka nimenä olisi Kansallisarkisto. Samalla Kansallisarkiston tehtävät kirjattaisiin asetuksen asemesta lakiin ja niitä täsmennettäisiin. Arkistolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös Kansallisarkiston oikeudesta hävittää sähköiseen muotoon muutettujen asiakirjojen paperimuotoisia kappaleita. Lakiin lisättäisiin myös erityissäännökset Kansallisarkistoon siirrettyjen viranomaisten asiakirjojen antamisessa noudatettavista antamistavoista ja määräajoista sekä kansallisarkiston oikeudesta antaa tai asettaa saataville yleisen tietoverkon välityksellä aineistojen välttämättömiä viitetietoja, vaikka ne muodostaisivat henkilörekisterin. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään maanantaina opetus- ja kulttuuriministeriönkirjaamoon (kirjaamo@minedu.fi) Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama arkistolakityöryhmä on aiemmin muistiossaan todennut, että lainsäädäntöä olisi uudistettava arkistolain päivitystä laajemmin kokoamalla yhteen yleislakiin kaikki keskeiset tiedonhallintaa ja tietojen käsittelyä julkishallinnossa koskevat säännökset ottaen huomioon informaation koko elinkaari. Sen jälkeen OKM:n asettama arkistolain jatkotyöryhmä on esittänyt säädettäväksi lain tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa siten, että voimassa oleva arkistolaki (831/1994) ja laki julkisen hallinnon ohjauksesta (634/2011) sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin (621/1999) sisältyvät säännökset hyvästä tiedonhallintatavasta kumottaisiin ja niitä vastaava uudistettu sääntely otettaisiin tähän uuteen yleistasoiseen lakiin. Etelä-Savon maakuntaliitto on kokouksessaan antamassaan lausunnossa arkistolain jatkotyöryhmän muistiosta pitänyt arkistolain uudistusta ja arkistolain jatkotyöryhmän ehdotuksia oikean suuntaisina ja tarpeellisina. Maakuntaliitto nosti myös esiin Etelä-Savon roolin sähköisen asioinnin ja arkistoinnin palvelu- ja kehitystyössä sekä esitti, että arkistolainsäädäntöön olisi luontevaa sisällyttää maininta Mikkeliin keskittyneen osaamisen sekä tila-, laitteisto-, koulutus- ja henkilöresurssien hyödyntämisestä. Nyt lausunnolla oleva lakiluonnos on arkistolakityöryhmän ja sen jatkotyöryhmän esityksiä suppeampi. Kansallisarkistoa koskeva laki on organisaatiolaki. Siihen läheisesti liittyy niinikään lausunnolla oleva ysityisarkistolaki, josta ei kuitenkaan ole pyydetty maakuntaliittojen lausuntoja. Niinikään arkistolakikokonaisuuteen kuuluu valmisteltavana oleva tiedonhallintalaki, joka ei vielä ole lausuntovaiheessa. Lisätietoja: Riitta Koskinen, p tai etunimi.sukunimi@esavo.fi Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättä antaa laista Kansallisarkistoksi ja arkistolain muuttamisesta liitteen mukaisen lausunnon.

23 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Esitys hyväksyttiin. Liitteet Liite 11 Lausunto arkistolain muuttamisesta

24 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi julkishallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamiseksi 61/ /2016 Maakuntahallitus Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annettua lakia. Esitys perustuu nykyisen kaltaiselle viranomaisten sopimusperusteiselle yhteistyölle. Valtion paikallishallinnon rakenne on 2000-luvulla, erityisesti sen ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella, kokenut merkittäviä muutoksia. Valtion paikallisviranomaisten toimialueet ovat laajentuneet ja useiden perinteisesti valtion paikallishallintoon kuuluviksi miellettyjen viranomaisten toimialueet noudattelevat nykyään lähinnä maakuntien rajoja tai ne koostuvat useasta maakunnasta. Perinteisten fyysisten asiakaspalvelukanavien merkitys ja määrä pienenee edelleen muiden palvelukanavien osuuden kasvaessa, erityisesti sähköisen asioinnin kehittämisen on ennustettu vähentävän käyntiasiointimääriä. Kun kysyntä viranomaisten toimipisteissä vähenee, niitä lakkautetaan tai niiden aukioloaikoja supistetaan, ja käyntiasioinnin saatavuus heikkenee ellei palvelun tarjoajien yhteistyötä samanaikaisesti kehitetä. Esityksen taustalla on tarve varmistaa valtion viranomaisten käyntiasiakaspalveluiden sekä sähköisten palveluiden käyttömahdollisuuksien ja niiden käytön neuvonnan ja tuen riittävä saatavuus sekä tehokas ja taloudellinen tuottaminen tilanteessa, jossa käyntiasiakaspalveluiden kysyntä ja tarve ylläpitää valtion viranomaisten omia erillisiä palvelupisteitä vähenevät. Muutosesitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä. Valmistelussa on otettu huomioon pääministeri Sipilän hallitusohjelman digitalisaatiota ja rakennepoliittisia uudistuksia koskevat linjaukset sekä valtiovarainministeriön vuonna 2012 asettamassa julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeessa ja ministeriön vuonna 2013 asettamassa julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun jatkovalmisteluhankkeessa tehdyt selvitykset ja ehdotukset. Esityksen tavoitteena on edistää julkisen hallinnon viranomaisten asiakaspalvelun saatavuutta yhdenvertaisesti koko maassa sekä parantaa viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Esityksellä pyritään tukemaan digitalisaatiokehitystä ja mahdollistamaan riittävän asiointipisteverkon kustannustehokas ylläpitäminen luomalla puitteet valtion ja kuntien asiakaspalvelutehtävien hoitamiseksi yhteispalveluna. Erityisesti yhteispalvelujärjestelmään ehdotetuilla muutoksilla voidaan osaltaan turvata niiden henkilöiden asiointitarpeet, jotka eivät osaa tai joilla ei ole teknisiä mahdollisuuksia taikka halua hoitaa asiointiaan yksinomaan sähköisten palveluiden avulla. Lausuntopyyntö hallituksen esityksineen on luettavissa täältä. Lausunto pyydetään antamaan nettipohjaisen lausuntopyyntöjärjestelmän kautta mennessä. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus antaa liitteen mukaiset vastatuksen lausuntopyyntöön. Esitys hyväksyttiin. Merkitiin pöytäkirjaan, että Teemu Hirvonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo Liitteet Liite 12 Lausunto yhteispalvelusta

25 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus

26 Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 5/ Maakuntahallitus Edustajien nimeäminen Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokoukseen Maakuntahallitus Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot ovat perinteisesti kokoontuneet yhteiseen huippukokoukseen elokuussa. Tänä vuonna järjestelyvuorossa on Keski-Keskipohjanmaan liitto. Kokous järjestetään Kokkolassa. Päivien aikana käsitellään erityisesti maakuntauudistusta, maakuntien elinvoimaisuutta ja kansainvälisyyttä. Tilaisuus alkaa klo 11 ja päättyy seuraavana päivänä lounaaseen. Ilmoittautumiset ja hotellivaraukset on tehtävä kesäkuun aikana. Tarkempi ohjelma toimitetaan myöhemmin. Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus nimeää edustajansa Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokoukseen Edustajiksi nimettiin Mikko Hokkanen, Anne Otranen-Silvennoinen, Eero Sistonen, Markku Lahikainen, Outi Virtanen ja Jarkko Wuorinen.