IV valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä

Transkriptio

1 IV valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä

2 Tervetuloa neljänsille valtakunnallisille perhehoidon päiville! Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry järjestivät ensimmäiset valtakunnalliset perhehoidon päivät vuonna Tuolloin mukana oli yli 200 osallistujaa. Se sai meidät vakuuttuneeksi siitä, että perhehoito kiinnostaa. Päivien osanottajamäärä on kasvanut kerta kerralta. Myös nuorten ohjelmaan on panostettu ja nuoria on saatu mukaan päiville. Neljännet perhehoidon päivät järjestetään tällä kertaa Jyväskylässä, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun kotikaupungissa. Päivien teemaksi on valittu Lupa muistaa valmius kuulla. Haluamme korostaa valitsemallamme teemalla jokaisen sijoitetun lapsen ja nuoren oikeutta omaan elämäntarinaansa. Lapset ja nuoret tarvitsevat ympärilleen turvallisia ja välittäviä aikuisia, joilla on valmiuksia kuulla heitä ja toimia heidän hyväkseen. Näillä perhehoidon päivillä korostuu lasten ja nuorten osallisuus niin ohjelmassa kuin toteutuksessakin. Pesäpuu ry:n sijaishuollon nuoret kehittäjät Selviytyjät-tiimi ja Sinut ry on järjestänyt nuorille oman MINÄ SELVIYDYN!? -foorumin, jossa nuoret pääsevät tarkastelemaan elämänsä keskeisiä teemoja. Järjestäjät toivovat, että nuoret saavat foorumista vertaiskokemuksia, eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen. Foorumin suojelij ana toimii lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Toivomme, että päivät tarjoavat osallistujille mielenkiintoista uutta tietoa, vertaistukea ja virkistäviä kohtaamisia. Päivien sisältö on suunniteltu yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. Lämpimästi Tervetuloa! 2

3 Keskiviikko klo Ilmoittautuminen Avaussanat, Aila Paloniemi, pj Perhehoitoliitto ry Valtiovallan tervehdys, Lotta Silvennoinen, hallitussihteeri, STM Lupa muistaa, Pirkko Siltala, fil.lis., psykoanalyytikko Lounas Kokemuksia ja tuloksia sijaishuollosta (esitys tulkataan suomeksi), Gunvor Andersson, psykologi, professori Kahvi Työpajat Jyväskylän kaupungin vastaanotto Iltatilaisuus, Tanssisali Lutakko, Messukatu 3 Torstai klo Päivän avaus Musikaali Soittorasia Valmius kuulla, Päivi Ketonen, KM, psykodraamakouluttaja Lounas Työpajat Nuorten seminaarin viestit Päätössanat, Tarja Heino, pj Pesäpuu ry Päätöskahvit OHJELMA 3

4 KESKIVIIKKO klo TYÖPAJAT 1 1. Promoting the resilience of foster children and youth Gunvor Andersson, psykologi, professori, Ruotsi Gunvor Andersson presents results from her longitudinal study, starting with a disadvantaged group of children, 0 4 years of age when taken into care. Seven rounds of data collection are carried out, the last one when the children were young adults. The children s perspective on foster care is focused. Relationships with birth family and foster family and living conditions as young adults are understood in the perspective of risk and protective factors and resilience. Ei tulkkausta. 2. Kiintymyssuhteen rakentaminen ja tukeminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi, FM musiikki- ja theraplay-terapeutti, DDP -terapeutti (koul.), Palvelukeskus Luovat Tuulet Asta Rossi, sosionomi (AMK), osaston vastaava hoitaja, Nikinharjun kuntayhtymä Workshopissa esitellään theraplay-vuorovaikutushoitoon perustuva, vastaanottavassa lastensuojelulaitoksessa lasta varhaisessa vaiheessa kuntouttava työtapa. Esityksessä pohditaan mm., miten toimitaan tilanteessa, jossa lapsi muuttaa sijaisperheeseen, ja kiintymyssuhde pitäisi siirtää uuteen suhteeseen. Esitystä havainnollistetaan esimerkein, videoinneilla sekä käytännön vuorovaikutusleikkien avulla. 4

5 3. Lasten kokemus sijaishuollosta Paula Marjomaa, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry Anna-Liisa Koisti-Auer, lastensuojelupäällikkö, SOS-Lapsikylä ry Paula Pollari-Urrio, johtava sosiaalityön-tekijä, Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö Terveisiä täältä Kodista! Mitä lapset ja nuoret kertovat elämästään perhehoidossa? Mitä ajatuksia heillä on perhehoidon kehittämisestä sekä mm. siitä mitä lapsille tulisi kertoa, kun heitä ollaan sijoittamassa tai mitä sijaisvanhemmuutta harkitseville perheille tulisi kertoa? Pelastakaa Lapset ry:ssä tehtiin syksyllä 2009 kysely järjestön perhehoitotoiminnassa mukana oleville lapsille ja nuorille, sij aisvanhemmille, syntymävanhemmille ja sosiaalityöntekijöille. Lasten ja nuorten kokemuksia arjesta ja osallisuudesta SOS-Lapsikylissä Keväällä 2009 SOS-Lapsikylä ry:ssä toteutettiin kysely kaikille SOS-lapsikylissä ja -nuorisokodissa asuneille lapsille ja nuorille asumisesta ja arjesta lapsikylässä, osallisuudesta, suhteista aikuisiin, huostaanotosta ja lapsen oikeuksista. Kysely toteutettiin osana Lapsen oikeuksien sopimuksen 20. juhlavuoden viettoa ja SOS-lapsikylässä meneillään olevaa Lapsen suojeleminen -projektia. Lapsen silmin katsoo lapsi maailmaa Paula Pollari-Urrio on poiminut esitykseensä erilaisia kohtaamisia oman elämänsä varrelta lapsen silmin, lapsena, lasten maailmasta käsin. Lasten tarpeet ovat samat. On kyse aikuisten antamasta suojasta tai suojan puutteesta. Mehän olemme tavallisia lapsia, normaaleja nuoria. Ei me olla poikkeavia. Sijoitettu tyttö, 15 v. 5TYÖPAJAT 1

6 TYÖPAJAT 1 4. Jaetun vanhemmuuden tukeminen Sinikka Aapola-Kari, toiminnanjohtaja, Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Projektityöntekijät, Voikukkia-verkostohanke Virpi Kujala, vertaisryhmätoiminnan kehittäjä, Sininauhaliitto Hanna Kytölä, perhetyöntekijä, Merikratos lastensuojelu Oy Terhi, vertaisohjaaja Kuullaan ryhmäläisten, ammatillisten ryhmänohjaajien ja vertaisohjaajien kokemuksia Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet - mallin mukaisesta vanhempien vertaistukiryhmätoiminnasta, jossa oman kokemuksen omaavat ryhmänohjaajakoulutuksen saaneet vertaisohjaajat ovat toimineet ammatillisen ryhmänohjaajan työparina. Työpajassa paneudutaan lapsen/nuoren vanhempien ja lähiverkoston tukemiseen huostaanoton jälkeen. Esittelyssä on Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton koordinoima valtakunnallinen Voikukkia-verkostohanke, jossa kehitetään ja juurrutetaan hyviä käytäntöjä huostaanotettujen ja jälkihuollossa olevien lasten vanhempien ja lähiverkoston tueksi sekä kootaan vertaisohjaajaverkostoa. 6

7 5. Lapset, nuoret ja netti aikuisen läsnäolo parasta nettikasvatusta Riitta Kauppinen, nettiturvallisuustyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry Lapsille netti on ajanviettoa ja yhdessä oloa kavereiden kanssa. Netissä tapahtuu samoja asioita kuin oikeassa elämässä. Netti ilahduttaa monin tavoin, mutta nettiin voi liittyä myös ikäviä kokemuksia, joista lapset eivät ehkä kerro. Työpajassa keskustellaan lasten netinkäytöstä, tutustutaan lasten nettielämään ja pohditaan, miten suojautua riskeiltä. Lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen nettielämään. Aikuisen läsnäoloa ja tukea tarvitaan! 6. Isänä sijaisperheessä Taina ja Kai Koponen, sijaisvanhemmat Hannu Piispanen, kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto ry Työpajan tavoitteena on vertaistuen periaatteella ja vuorovaikutuksellisessa ilmapiirissä vaihtaa ajatuksia sijaisperheen isyyden merkityksen hahmottamisessa. Vertaistapaamisissa voi jakaa ja kuulla kokemuksia sijaisisyydestä; sijaisperheenä toimimisesta; onnistumisista; asioista, joihin tarvitsisi vahvistusta tai vinkkejä. Millaista tukea sinä toivot/tarvitset sijaisisyyteesi? Tule kertomaan ja kuulemaan. 7TYÖPAJAT 1

8 TYÖPAJAT 1 7. Ihan iholla sijaisvanhempien teemallinen kasvuryhmä Marja Kaskela, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Christine Välivaara, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Sijoitettujen lasten aikaisemmat kokemukset aiheuttavat usein haastavaa käyttäytymistä, oireilua ja liki tulemista, jota sijaisvanhemman voi olla vaikea ymmärtää tai kestää. Lapsen haastavaan käyttäytymiseen asianmukaisella tavalla vastaaminen edellyttää sijaisvanhemmalta terapeuttista vanhemmuutta. Ihan iholla - sijaisvanhempien kasvuryhmän tavoitteena on löytää herkkyyttä ymmärtää sijoitetun lapsen tarpeita ja samalla kykyä huolehtia itsestään. Työpajassa lisää tietoa kasvuryhmämallista. 8. Kohtaamisia adoptiokolmiossa - Näkökulmia avoimen adoption käyttöön lastensuojelussa Kaarina Pasanen, projektinjohtaja Kaisa Tervonen-Arnkil, kehittämispäällikkö, Kohtaaminen kotimaisen adoption kehittämishanke, Pelastakaa Lapset ry Eija Hilden, adoptioäiti, Nikinharjun kuntayhtymän johtaja Voisiko kotimaista adoptiota harkita vaihtoehtona joissakin tilanteissa pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle? Moniääniseen keskusteluun pohjautuva työpaja tuo esille avoimen adoption käsitettä, sen toteuttamismahdollisuuksia lastensuojelussa sekä adoptiokolmioon liittyvien eri osapuolten näkökulmia esimerkkitapausten kautta. Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan, pohtimaan, väittelemään, hakemaan tietoa! 8

9 9. Uuden sijoituksen alkuvaiheen tuki Marketta Raivio, johtava sosiaalityöntekijä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Anne Jalonen, sosiaaliohjaaja, Rauma Sai puhua ikävistä asioista Satakunnassa perhehoidon tuen kehittämisen lähtökohtia on lapsen osallisuuden lisääminen ja työntekijöiden roolitusten selkiyttäminen. Sosiaaliohjaus on otettu konkreettiseksi resurssiksi lapsen ja sijaisperheen tukemiseen. Kaste-rahoitteisen hankkeen ensivaiheessa on mallinnettu sijoituksen alkuvaiheen tukea ja läheissijaisvanhemmuuteen liittyviä käytäntöjä. 10. Jälkihuoltoon siirtyminen nuoren kannalta Ritva Salpakoski, johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupungin lastensuojelun jälkihuoltotiimi Mitä ovat Jyväskylän kaupungin jälkihuollossa olevien nuorten toiveet, odotukset ja kokemukset eri vaiheissa jälkihuoltoa? Haastattelemme työpajaa varten jälkihuollossa olevia nuoria. 9TYÖPAJAT 1

10 TYÖPAJAT 2 TORSTAI klo Vahvistusta sijaisvanhemmuuteen Sirkka Peltola, opettaja-suunnittelija, Jyväskylän Kristillinen opisto Esittelemme työpajassa hanketta, joka tukee sij aisvanhemmuutta. Työpajassa voit pohtia omaa osaamistasi ja tehdä osaamiskartoituksen itsearviointina. Osaamiskartoitus konkretisoi teeman Lupa muistaa valmius kuulla. Olemme testanneet osaamiskartoituksen Keski-Suomessa ja esittelemme tulokset osallistujille. Hankkeen työrukkasena toimi Jyväskylän kristillinen opisto laajan asiantuntijaryhmän avustamana. 12. Monikulttuurinen perhehoito kysymyksiä identiteetistä Ilse Niekka, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Sijaisperheiden PRIDE-valmennukseen on laadittu uusi lisämateriaali monikulttuurisuuden teemoista. Työpajassa annetaan tietoa monikulttuurisen sij aisvanhemmuuden valmiuksista sekä sijaisperheiden valmentamisesta maahanmuuttajataustaisille lapsille. Moninaisuuden teemaan perehdytään lisäksi Anisan tarina -DVD-levyn kautta. Sij oitettu lapsi, jonka elämässä on useita kieliä ja kulttuureja, pohtii erityisesti kysymyksiä identiteetistä ja kuulumisesta. DVD:llä tarinaa kertoo maahanmuuttajataustainen nuori, joka on elänyt lapsuuttaan kantaväestön sij aisperheessä, ja joka nuorena aikuisena alkaa koota yhteen elämänsä palasia ja omaa identiteettiään. 10

11 13. Huostaan otetun lapsen eheytyminen Pirjo Kiiskinen, projektipäällikkö, ET-perheterapeutti, työnohjaaja, Pelastakaa Lapset ry Tuija Eskelinen, projektityöntekijä, sosionomi (ylempi AMK), Pelastakaa Lapset ry Anu Huovinen, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry Eeva Immonen, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Pia Marttala, kehittäjäpsykologi, Viola ry & Pelastakaa Lapset ry Silta suhteeseen Työpajassa tutustutaan Silta-projektissa kehitettyyn vuorovaikutukselliseen toimintamalliin, jossa lapsi, lapsen läheinen ja omahoitaja yhdessä käyvät läpi lapsen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Keinoina sillan rakentamiseksi vuorovaikutussuhteisiin käytetään mm. elämänjanaa ja sukupuuta, joiden avulla vuoropuhelu käynnistyy. Työskentelyssä hyödynnetään perheterapeuttista työotetta, avointa dialogia ja narratiivisuutta. Työpajassa tutustutaan myös omahoitajasuhteen roolikarttaan. Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä kaikkia osapuolia tarvitaan Työryhmä väkivaltaa kokeneista lapsista sij aisperheessä: siitä, kuinka myös väkivaltakokemuksia olisi lupa muistaa ja kuinka voimme parantaa valmiuksia niiden kuulemiseen. Etsimme työskentelymallia, joka tuo sij oitettua lasta koskevaan väkivaltatyöhön mukaan sij aishuollon eri osapuolet ja tukee sekä lasta että aikuisia. TYÖPAJAT 2 11

12 TYÖPAJAT Mitä isä tuntee miten isä jaksaa? Arto Tiihonen, filosofian tohtori, sijaisisä Markku Böök, kuvataiteilija, sijaisisä Työpajan tavoitteena on johdattaa osallistujat sij aisisien tunteisiin ja tunnelmiin erityisen vaikeissa kasvatustilanteissa, mutta myös niihin keinoihin, joita isällä on selvitäkseen ja jaksaakseen tällaisissa tilanteissa. 15. Helsingin sijaisperheiden koulutukset Sanna Merta, sosiaaliohjaaja Ilona Aura, sosiaaliohjaaja Anne Herzig, johtava sosiaalityöntekijä Peruskoulutusten tavoitteena on tukea sijaisvanhempia haastavassa hoito- ja kasvatustehtävässä vahvistamalla sijaisvanhempien tietoja ja taitoja. Kullakin koulutuksella on pääteema, jota vanhemmat työstävät omissa ryhmissään, sijoitetut lapset omissa iän mukaan jaetuissa ryhmissä, ja muut perheessä asuvat lapset omissa ryhmissään. 12

13 16. Ammattina sijaisvanhemmuus Essi Julin, sosiaalityöntekijä, PerhehoitoKumppanit Suomessa Jukka Kotkavuori, Korttelikodit-hankevastaava Anna-Liisa Koisti-Auer, lastensuojelupäällikkö, SOS-Lapsikylä ry Tuija Nuutinen, työnohjaaja, perhekodin äiti, TM Koulu- ja nuorisoikäisten perhesijoitukset sekä sijaisperheiden tuki PerhehoitoKumppanit Suomessa on toiminut vuodesta PKS:n ammatillisen tiimin sijaisperheilleen tarjoaman vahvan tuen myötä kunnat ovat saaneet vaihtoehdon sijoittaa entistä enemmän koulu- ja nuorisoikäisiä lapsia perhehoitoon. Työpajassa kerrotaan PKS:n sijaisperheille tarjottavasta tuesta sekä tähänastisista kokemuksista koulu- ja nuorisoikäisten perhesijoituksista PKS:n perheisiin. Sijaisvanhempana Korttelikodeissa Korttelikodit on SOS-lapsikyläyhdistyksen uusin hanke, jolla tuodaan lastensuojelun perhehoitoa ja muuta tukea kaupunkiin, lähelle apua tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään. SOS-lapsikyläyhdistyksen tavoitteena on, että Korttelikodit pystyvät tarjoamaan perhehoitoa perinteisen pienten lasten perhehoidon ohella myös nuoruusikäisille ja erityishoitoa tarvitseville lapsille sekä kokonaisille perheille. Työnohjauksen mahdollisuus sijaisvanhemman kehittymisessä ja kannattelussa Sijaisvanhemman työn erikoisuus on, että hän joutuu antamaan/saa antaa koko persoonansa käyttöön suhteessaan lapseen. Työ on elämäntapa. Elämäntapa on (ainakin ajoittain) raskasta työtä. Miten tuota paradoksia voi tutkia työnohjauksen keinoin? Mitä välineitä työnohjaus antaa sijaisvanhempana kehittymiseen? Millaisia mahdollisuuksia työnohjauksella on kannatella sijaisvanhemmuutta? TYÖPAJAT 2 13

14 TYÖPAJAT Vauvan ääntä etsimässä Vauvan kuulemisesta ja vauvojen kaltoinkohtelun tunnistamisesta Leena Sjöberg, vauvaperhetyöntekijä, Alma-keskus, Ensi- ja turvakotienliitto Work shopissa pohdimme vauvan äänen kuulemiseen liittyviä haasteita ja merkitystä. Käymme läpi kaltoinkohtelun merkkejä ja tunnistamista sekä aikuisen että vauvan itsensä kannalta. Mitä voimme havaita vanhemman toiminnassa, mitä vauvan tavoissa reagoida. Tavoitteena on saada lisää valmiuksia kuulla, ymmärtää ja auttaa vauvaa. 18. Parisuhteen palikat työväline sijaisperheen parisuhteen tukemiseen Arja Seppänen, perhetyön kouluttaja, Kirkkohallituksen perheasiat Työpajassa tutustutaan puisiin Parisuhteen palikoihin, jotka konkretisoivat parisuhteen tärkeitä alueita. Työväline ei ole sidottu ikään, elämäntilanteeseen eikä kulttuuriin. Talon valkoinen palikka antaa tilaa katsella parisuhdetta jonkun erityiskysymyksen kautta. Työpajassa erityiskysymys on sijaislapsi, hänen tuomat ilot ja haasteet parisuhteelle. Työpaja toteutetaan toiminnallisesti. 14

15 19. Samassa veneessä? Yhteistyö sijaisperheen ja päiväkodin ja koulun välillä Tiina Pitko, sijaisäiti, lastenhoitaja, vertaisryhmänohjaaja Työpajassa käydään läpi yhteistyön haasteita arjen tilanteissa. Juridiikan asettamat oikeudet ja velvollisuudet sijaisvanhemmille sekä näiden aiheuttamat hämmennykset. Päiväkodin näkökulma yhteistyöhön tehdyn kyselyn perusteella. Koulun kokemukset. Lasten kokemusten ja käytöksen aiheuttamat ristiriitaiset tunteet.tiedostetaanko niitä? 20. Perhehoidon uudistuva lainsäädäntö, rakenteeet ja resurssit Pirjo Hakkarainen, toiminnanjohtaja, Perhehoitoliitto ry Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto ry Työpajassa tarkastellaan perhehoidon kokonaisuutta uudistuvan lainsäädännön ja valtakunnallisen perhehoidon toimintaohjelman näkökulmista. Millaisia eväitä ne antavat perhehoidon suunnitelmalliselle toteuttamiselle? Millaisia rakenteita tarvitaan ja miten voimavarat kannattaa yhdistää? Esillä ovat kokemukset yhteistyöstä rekrytoinnissa ja ennakkovalmennuksen järjestämisessä sekä toimiva tukiprosessi. TYÖPAJAT 2 15

16 NUORTEN FOORUMI Foorumia suojelee lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, juontaa Pipsa ja Helena Foorumissa äänestetään Haluatko Miljonääriksi -laitteilla, puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, kehitetään lastensuojelua Pesäpuu ry:n sij aishuollon nuoret kehittäjät Selviytyjät-tiimi ja Sinut ry järkkää ensimmäisen valtakunnallisen foorumin sijoitetuille nuorille. Virallisuus ja jakkupukuisten tanttojen pitkät puheet jätetään väliin. Päivä on tarkoitettu nuorille ja siellä puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Mukaan mahtuu 40 sijoitettua nuorta iältään Tartu tilaisuuteen ja samalla pääset mukaan kehittämään lastensuojelua ja auttamaan samassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria. Mukana on myös muutamia aikuisia, jotka ovat oppimassa meiltä sijaishuollon asiantuntijoilta. Luvassa mukavia ihmisiä ja naposteltavaa ja hillittömiä selviytymistarinoita elävästä elämästä. Nähdään siellä! Tervetuloa Jyväskylään! 16 Foorumiin odotetaan 40 nuorta! Oletko sinä yksi meistä? t. Selviytyjät-tiimi Ps. Olemme myös Facebookissa 10 faktaa lasten ja nuorten suojelusta -ryhmässä ja IRCgalleriassa 10 faktaa-ryhmässä.

17 Ohjelma: 9.00 Ilmoittautuminen ja aamupurtavaa Avaus: Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula 10 faktaa lasten ja nuorten suojelusta + Negative Won t Let Go Minä selviydyn!? Selviytymistarinoita, puheenvuoroja omista kokemuksista. Selviytyjät-ryhmä, Negativen manageri Tommi Liimatainen, Fati Bumba ja muita puhujia Lounas Musiikkiesityksiä Fati Bumba: Tanssin demonien kanssa -räppi n Päätös Hyvän, pahan vai rahan valta sanoista tekoihin, minkä ehdoilla? Ruoditaan pareittain ja pienryhmissä väittämiä, jotka liittyvät nuoriin ja sijaishuoltoon. Samalla juodaan kahvia, teetä, mehua ja syödään hyvää... NUORTEN FOORUMI Foorumi on nuorille ilmainen, sisältäen lounaan ja muuta syömistä. Selvitä sijoittajaltasi mahdollisuutta korvata matkakustannukset. Ilmoittautuminen alkaa 2.8. ja päättyy Ilmoittatutuminen ja lisätietoja: johanna.barkman@pesapuu.fi 17

18 INFO Aika ja paikka Järjestäjät , Jyväskylän Paviljonki, Messukatu 10, Jyväskylä Pesäpuu ry ja Perhehoitoliitto ry Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset sähköisesti osoitteessa tai oheisella ilmoittautumislomakkeella mennessä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä jälkeen tulleista peruutuksista veloitetaan 50 % osallistumismaksusta, jälkeen koko osallistumismaksu. Osallistujan voi esteen sattuessa vaihtaa. Osallistumismaksu Iltaohjelma 250 euroa, PRIDE-kouluttajilta ja Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäseniltä 220 euroa. Keskiviikko klo Jyväskylän kaupungin vastaanotto Tanssisali Lutakossa, Schaumaninkatu 3, sen jälkeen iltatilaisuus, jossa oh jelmaa, ruokaa ja tanssia. Koko tilaisuus (+kaksi juomalippua) sisältyvät osallistumismaksuun. Lisätietoja Pesäpuu, puh. (014)

19 Lastensuojelun perhehoidon päivät Hinta 250 euroa. Olen Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen jäsen tai PRIDE-kouluttaja. Hinta 220 euroa. Työpajat I Ensimmäinen vaihtoehtoni on työpaja numero. Jos se on täynnä, toinen vaihtoehtoni on työpaja numero. Työpajat II Ensimmäinen vaihtoehtoni on työpaja numero. Jos se on täynnä, toinen vaihtoehtoni on työpaja numero. Nimi: Virka tai tehtävä: Organisaatio: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin päivällä: Sähköposti: ILMOITTAUTUMISLOMAKE q Laskutusosoite, jos eri kuin edellä mainittu: Tämä ilmoittautuminen on sitova. Lomakkeen on oltava perillä viimeistään

20 q Vastaanottaja maksaa postimaksun Pesäpuu ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS 20

21 Seuraavista hotelleista on varattu kiintiö Lastensuojelun perhehoidon päivien ajaksi: Majoitusvaraukset Jyväskylä Bookingin kautta: tai puh MAJOITUS Sokos hotel Alexandra , 20 kpl, 1 tai 2 hengen huone standard , 50 kpl, 1 tai 2 hengen huone standard. 1hh 124 eur/yö, 2hh 144 eur/yö. Sokos hotel Jyväshovi , 15 kpl, 1 tai 2 hengen huone standard , 30 kpl, 1 tai 2vhengen huone standard. 1hh 124 eur/yö, 2hh 144 eur/yö. Scandic , 30 kpl, 1 tai 2 hengen huone standard. 1hh 123 eur/yö, 2hh 133 eur/yö. Cumulus , 5 kpl, 1 tai 2 hengen huone standard , 15 kpl, 1 hengen huone standard , 15 kpl, 2 hengen huone standard. 1hh 87 eur/yö, 2hh 108 eur/yö. Alba , 5 kpl standard huone , 20 kpl standard huone. 1hh huonehinta 98 eur/vrk, 2hh huonehinta 118 eur/vrk. 21

22 perhosmekkoinen juhlavieras ylioppilasruusut tuoksuvat aikuiset odottelevat kolmatta kahvikupillista ja rupattelevat omiaan pieni juhlavieras Helmi leikkii toisten pienten kanssa yllään suloisin perhosmekkonsa onko sillä muitakin vikoja? kysyy aikuinen kesken kaiken hoksattuaan lapsen hennot kampurajalat en pysty vastaamaan lähden lapsen kanssa pihalle aikuinen tulee pyytämään anteeksi ei hän tietenkään olisi kysynyt jos lapsi olisi ollut omani 22 Helmin sijaisäiti

23 lupa muistaa voisitko katsoa kauniisti äiti vaikken muutu muuksi näyttääkseni enemmän lapseltasi sinun silmissäsi voisitko viimeiseen hengenvetoon asti katsoa niin että se eletyn elämäni äärellä olisi hellintä mitä ikinä olen kyennyt vastaanottamaan itseni Marja Kaskela 23

24 PESÄPUU RY Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014) PERHEHOITOLIITTO RY Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh Taitto: Piritta Schulz / Pesäpuu ry, julisteen graafinen suunnittelu: Lahja Kallinen, sydänkuva: Krisu, 6 v.