Julkaisija. Painos. Paperi. Tietoja Gasumin raportoinnista. Gasum PL 21, Miestentie Espoo. 350 kpl

Transkriptio

1 GASUM TILINPÄÄTÖS 215

2 GASUM TILINPÄÄTÖS 215 Julkaisija Gasum PL 21, Miestentie Espoo Painos 35 kpl Paperi Kansi Cocoon Offset 25 g/m2 Sisäsivut Cocoon Offset 1 g/m2 Tietoja Gasumin raportoinnista Julkaisu esittelee Gasumin vuoden 215 tilin päätöksen. Painettu vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Yritysvastuuraportti 215 saatavilla verkossa suomeksi ja englanniksi.

3 SISÄLLYSLUETTELO EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot Emoyhtiön taseen liitetiedot HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernituloslaskelma Laaja konsernituloslaskelma Konsernitase, vastaavaa Konsernitase, vastattavaa Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista... 1 Konsernin rahavirtalaskelma Maakaasuliiketoimintojen eriyttäminen KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Perustiedot Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta Johdannaisinstrumentit Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Tilintarkastajan palkkiot Rahoitustuotot ja kulut Tuloverot Yrityshankinnat ja myynnit Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Rahoitusinstrumentit Myytävissä olevat sijoitukset Osuudet yhteisyrityksissä Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Vaihto-omaisuus Rahavarat Laskennalliset verot Osakepääoma Varaukset Lainat Muut pitkäaikaiset velat Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Työsuhde-etuudet Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Ehdolliset velat Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Lähipiiri Konserniyritykset HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ TILINTARKASTUSKERTOMUS G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S 2 1 5

4 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA 215 Maakaasulla on puhtaimpana fossiilisena polttoaineena kasvava merkitys maailman ja Euroopan energiamarkkinoilla. Maakaasun kulutus kasvaa voimakkaasti Aasiassa ja Lähi-idässä, vaikka maakaasun kulutuksen kasvu on pysähtynyt Euroopassa. Maakaasun etuna ovat fossiilisista polttoaineista pienimmät hiilidioksidipäästöt, minkä vuoksi niillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa hiilen ja öljytuotteiden korvaajana. Tämän lisäksi maakaasun lähipäästöt ovat lähes olemattomat. Viimeisen viiden vuoden aikana maakaasun kulutus on laskenut Suomessa 4 prosenttia. Kulutuksen voimakkaaseen laskuun ovat vaikuttaneet kaasun hintakilpailukyky vaihtoehtoisiin polttoaineisiin verrattuna sekä putkikaasuverkoston alueella tapahtuneet teollisuuden ja energiatuotannon rakennemuutokset. Maakaasun kilpailukykyä erityisesti yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa kivihiileen nähden ovat heikentäneet vuosina 211, 213 ja 215 tapahtuneet veronkorotukset ja jo pidempään vallinnut alhainen hintasuhdanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja päästökaupassa. Vuoden 214 loppupuolella alkanut öljyn hinnan romahdus jatkui vuonna 215. Vuoden 215 lopussa öljyn hinta oli laskenut noin 7 prosenttia edellisen vuoden huipusta. Historiallisesti vahvasti öljyn hintaan sidotun maakaasun hinta ei kuitenkaan alkuun seurannut öljyn hintaa, vaan maakaasun hinta Keski-Euroopan markkinoilla säilyi vakaana kesään asti. Vuoden 215 toisella puoliskolla kaasun hinta laski kuitenkin jo 3 prosenttia. Öljyn ja öljypohjaisten tuotteiden, mm. propaanin hintojen voimakas lasku on hidastanut nesteytetyn maakaasun (LNG) markkinoiden kasvua Pohjoismaissa. Teollisuuden investointeja öljyn ja nestekaasun korvaamiseen puhtaammalla LNG:llä on siirretty myöhäisemmäksi. Meriliikenteessä vuoden 215 alussa voimaan tulleet rikkidioksidipäästösäädökset ovat kannustaneet uusien LNG-käyttöisten laivojen tilauksiin niin rahti- kuin matkustajaliikenteeseenkin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun 195 maata allekirjoittivat Pariisin ilmastokokouksen päätteeksi yhteisen sitoumuksen lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Varsinkin suurkaupungeissa lisääntyneet ilmanlaatuongelmat ja niiden terveysvaikutukset nostivat polttoaineiden lähipäästöt kansainväliseen keskusteluun ilmastonmuutoksen rinnalle. Keväällä julkaistussa hallitusohjelmassa linjataan, että verotuksen tulisi ohjata kohti vähäpäästöisiä energialähteitä ja luopumaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa vuoteen 22 mennessä. Molemmat linjaukset ovat maakaasun käytön kannalta positiivisia. Maakaasun myynti Suomessa oli 26, TWh vuonna 215 (214: 29,3 TWh). Kuluneen vuoden sää oli Suomessa mittaushistorian lämpimin, minkä vuoksi maakaasun myyntivolyymi laski erityisesti yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Laskeneiden myyntivolyymien vuoksi myös maakaasun myynnin ja siirron liikevaihdot jäivät merkittävästi edellistä vuotta alhaisemmiksi. Öljyn maailmanmarkkinahinnan romahdus vaikutti myös maakaasun myyntihintoihin Suomessa. Vuoden 215 joulukuussa maakaasun veroton energiahinta oli 34 % alhaisempi kuin joulukuussa 214. Joulukuussa 215 Gasum ja venäläinen kaasuyhtiö Gazprom Export saivat päätökseen lähes kaksi vuotta kestäneet neuvottelut kaasun hankinnasta. Sopimuksen mukaan kaasun hankintahinnan sidonnaisuutta öljyyn vähennetään ja hinnan laskennassa käytettävä perushinta laskee hieman aikaisemmasta. Tämä parantaa Suomeen tuotavan kaasun hinnan ennustettavuutta ja varmistaa, että se säilyy eurooppalaisittain kilpailukykyisenä. Gasum on Suomessa maakaasumarkkinalain mukainen siirtoverkon verkonhaltija, jolla on verkoston ylläpito- ja kehittämisvelvoite. Energiavirasto (EV) valvoo yhtiön toimintaa ja hinnoittelun kohtuullisuutta. Vuonna 215 maakaasun siirtotuotot alittivat sallitun tuoton, kuten aiemmin kuluneen valvontajakson (vuodet ) aikana. Maakaasun toimitusvarmuus oli erinomainen vuonna 215, eikä siirtoverkossa ollut yhtään suunnittelematonta toimituskatkoa. Maakaasun jälkimarkkinoilla kaasupörssissä käytävän kaupankäynnin vuosivaihdoksi muodostui 992 GWh (214: GWh), joka vastasi noin 4 prosentin osuutta koko maakaasun käytöstä Suomessa. Kesällä saatiin päätökseen maakaasun paikallisjakeluverkkojen myynti SL Capital Partnersille. Myynti koski Gasumin kokonaan omistamia yhtiöitä Gasum Paikallisjakelu Oy:tä ja Helsingin Kaupunkikaasu Oy:tä. Järjestelyllä vapautettiin pääomaa tiukasti säännellystä verkkoliiketoiminnasta nesteytetyn maakaasun (LNG) ja biokaasun tuotannon, hankinnan sekä jakelukanavien kehittämiseen. Verkkojen omistuksen siirtymisestä huolimatta Gasum vastaa edelleen kaasun myynnistä ja asiakaspalvelusta paikallisjakeluverkkojen alueella oleville kaasuasiakkaille. Syksyllä Gasum päätti luopua Finngulf-terminaalin sekä Balticconnector-yhdysputken toteuttamisesta. Tehtyjen selvitysten perusteella hankkeet eivät olisi olleet yhtiölle liiketaloudellisesti kannattavia eikä niille olisi riittävää kysyntää Suomen markkinoilla. Hankkeiden toteuttaminen olisi kasvattanut maakaasuasiakkailta veloitettavia kokonaiskustannuksia ja heikentänyt edelleen maakaasun kilpailukykyä. Hankkeiden toteuttamisella olisi ollut negatiivinen vaikutus myös suomalaisen teollisuuden sekä yhdyskuntien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon kilpailukykyyn. 2 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S H A L L I T U K S E N TO I M I N TA K E R TO M U S

5 Skangas-alakonsernille vuosi 215 oli voimakkaan kasvun aikaa. Yhtiö toimitti LNG:tä tonnia (214: 284 ), joka oli 33 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Myynnin kasvuun vaikuttivat Lysekiliin, Göteborgin pohjoispuolelle vuonna 214 rakennetun LNG-terminaalin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi sekä uudet meriliikenteen ja teollisuuden asiakkuudet. Terminaalista toimitettiin LNG:tä mm. läheisille teollisuuslaitoksille. Skangas solmi vuoden aikana useita uusia LNG:n toimitussopimuksia Suomessa sekä Norjassa. Alkuvuonna Skangas avasi pohjoismaiden ensimmäisen LNG:n bunkrausaseman Risavikan terminaaliin pystyäkseen paremmin palvelemaan meriliikenteen kasvavaa LNG-kysyntää. Aseman pääasiallisia käyttäjiä ovat varustamot, jotka liikennöivät Norjan, Tanskan ja Ruotsin satamien välillä. Skangasin Porin LNG-terminaalin ja yhteisyritys Manga LNG:n Tornioon rakenteilla olevien tuontiterminaalien rakennustyöt etenivät aikataulun mukaan. Porin terminaali otetaan käyttöön elokuussa 216 ja Tornion terminaali alkuvuodesta 218. LNG:n kuljetuskapasiteetin varmistamiseksi solmittiin tarkastelujaksolla aikarahtaussopimukset kahdesta uudesta aluksesta. Vuoden 217 alussa valmistuva laivasta laivaan -bunkraukseen tarkoitettu 5 8 kuutiometrin Coralius-tankkeri on kehitetty yhteishankkeena Anthony Veder Groupin ja Sirius Shippingin kanssa osana EU:n Pilot LNG hankekokonaisuutta. Alus tulee helpottamaan LNG:n saatavuutta asiakkaille meriliikenteessä ja vähentämään laivojen käyntejä satamissa. Porin ja Tornion terminaalien LNG-kuljetusten varmistamiseksi Gasum ja Anthony Veder allekirjoittivat pitkän aikavälin aikarahtaussopimuksen uudesta 1A Super -jääluokan LNG-säiliöaluksesta. Gasumin biokaasuliiketoiminta kehittyi vuoden aikana vahvasti. Biokaasun toimitukset asiakkaille olivat 4,8 GWh, jossa on kasvua jopa 155 % vuoteen 214 verrattuna. Alkuvuonna lanseerattu biokaasumerkki otettiin hyvin vastaan. Vuoden aikana biokaasun käytön aloittivat mm. Yrjö Wigren, Paulig, Myllyn Paras, Kouvolan Lakritsi, Marwe ja Marimekko. Lämpöyhtiöistä Porvoon Energia ja Lohjan Energiahuolto tuottavat jatkossa osan myymästään kaukolämmöstä kotimaisella ja uusiutuvalla biokaasulla. Ensimmäiset biokaasun kierrätysbiokaasusopimukset solmittiin Pirkka-tuotteiden valmistajien ja Keskon kanssa syyskuussa. Keskon ruokakauppojen biohajoava jäte käsitel- lään LABIO:n tuotantolaitoksella ja jalostetaan biokaasuksi, jonka mm. Wursti ja Myllyn Paras käyttävät Pirkka-tuotteiden valmistukseen. Gasum rakentaa vuonna 216 yhdessä Biotehtaan kanssa Riihimäelle Ekokemin kiertotalouskylään biokaasulaitoksen. Laitoksen valmistuttua Gasumin verkon kautta toimitettavan biokaasun tuotantokapasiteetti nousee 13 GWh vuodessa. Biokaasun käyttö kasvoi myös liikenteessä ja biokaasun osuus oli noin 4 prosenttia julkisilla tankkausasemilla myydystä kaasusta. Vastatakseen kasvavaan liikennekaasun kysyntään Gasum on käynnistänyt 35 tankkausaseman investointiohjelman. Neljän ensimmäisen erityisesti raskaalle liikenteelle tarkoitetun kaasutankkausaseman toteutus käynnistyi vuoden 215 aikana EU-komission myöntämällä 2,65 miljoonan euron tuella. Gasum rakentaa erityisesti raskaalle liikenteelle tarkoitettuja LNG/LCNG-tankkausasemia Turkuun, Helsinkiin, Vantaalle ja Jyväskylään vuosina Hanke on osa liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävän vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuridirektiivin toimeenpanoa. LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN KEHITYS Gasum-konsernin tilikauden liikevaihto oli 915,5 miljoonaa euroa (214: 1 79, milj. euroa). Liikevoitto oli 126,4 miljoonaa euroa (214: 5,1 milj. euroa) ja liikevoittoprosentti oli 13,8 % (214:,5 %). Liikevaihdon laskuun vaikutti ennen kaikkea maakaasun myyntivolyymien sekä energiamarkkinoilla tapahtuneen hintaeroosion aiheuttama myyntihinnan aleneminen verrattuna edelliseen vuoteen. Laskuun vaikutti myös se, että kesällä myytyjen paikallisjakeluverkkojen siirtomaksut jäivät pois konsernin liikevaihdosta alkaen. Liikevoittoa paransi paikallisjakeluverkkojen myynnistä saatu kertaluonteinen myyntivoitto, joka on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Hyödykejohdannaisten realisoitumaton käyvän arvon muutos tarkastelujaksolla nettona oli 2,7 miljoonaa euroa. Konsernissa ei sovelleta suojauslaskentaa. Konsernin tulokseen heikentävästi vaikuttivat sekä Finngulf-terminaalihankkeen että Balticconnector-yhdysputkihankkeen lopettamisesta johtuneiden kulujen alaskirjaukset, jotka olivat yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Vuonna 215 Gasum-konsernin oman pääoman tuotto oli 19,8 % (214: -1,1 %). 3 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S H A L L I T U K S E N TO I M I N TA K E R TO M U S

6 ennakkoon maksettuja kaasuja ja odottaa saavansa käytettyä loput ennakkoon maksetuista kaasuista tulevina vuosina. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 7,2 miljoonaa euroa (214: 82,4 milj. euroa). Konsernilla oli lainoja 329, miljoonaa euroa (214: 419,1 milj. euroa), joista pitkäaikaisia lainoja oli 287,9 miljoonaa euroa (214: 34,7 milj. euroa) ja vastaavasti lyhytaikaisia lainoja oli 41,1 miljoonaa euroa (214: 114,4 milj. euroa). Konsernin lyhytaikaiset lainat sisälsivät 33, miljoonalla eurolla yritystodistuksia (214: 1, milj. euroa). Taseen muut pitkäaikaiset velat, jotka olivat yhteensä 324,2 miljoonaa euroa, koostuvat pääasiassa strukturoidun yhteisön käsittelyyn liittyvästä velasta sekä rahoitusleasing-järjestelyihin liittyvistä veloista. TASE, RAHOITUS JA KASSAVIRTA Konsernin taseen loppusumma oli 1 425,5 miljoonaa euroa (214: 1 621,1 milj. euroa). Taseen pienenemiseen vaikutti paikallisjakeluverkkojen myynti ja käyttöpääomaerien lasku. Konsernin omavaraisuusaste oli 39,4 prosenttia (214: 28,4 %). Konsernin ja emoyhtiön taseen vaihto-omaisuuteen sisältyy 149,2 miljoonaa euron ennakkomaksut ns. Take-orPay -kaasusta (214: 188,7 milj. euroa). Nämä maksut ovat kertyneet vuosilta , jolloin Gasumin maakaasun ostot Gazprom Exportilta alittivat ajoittain osapuolten välisen pitkäaikaisen hankintasopimuksen mukaisen vuosittaisen vähimmäishankinnan. Gasum käytti tilikaudella 215 osan Tunnusluvut Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto -% 13,8 %,5 % 3,5 % Omavaraisuusaste 39,4 % 28,4 % 51,8 % 8,9 % Oman pääoman tuotto -% 19,8 % -1,1 % Sijoitetun pääoman tuotto -% 1,4 %,7 % 7,3 % Taseen loppusumma Korolliset nettovelat Nettovelkaantumisaste 117,3 % 142,5 % 37,5 % Nettovelat / käyttökate 3,7 12,2 2,3 sittain sekä yhtiön sisäisillä että ulkoisen toimijan suorittamilla arvioinneilla. Skangas-alakonsernilla on oma erillinen sertifioitu toimintajärjestelmä. Merkittävimmät ympäristövaikutukset konsernin toiminnassa syntyvät prosessien maakaasun käytöstä sekä siirto- ja jakelujärjestelmien metaanipäästöistä, joista syntyvät Gasumin kasvihuonekaasupäästöt. Osa maakaasun siirrossa tarvittavista kompressoriasemista kuuluu päästökaupan piiriin. Gasumin työturvallisuus parani vuonna 215 edelliseen vuoteen verrattuna. Työtapaturmia sattui yhteensä 7 kpl (214: 13 kpl), joista kolme johti vähintään yhden päivän sairaslomaan. INVESTOINNIT Gasum-konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen vuonna 215 olivat yhteensä 45,6 miljoonaa euroa (214: 51,5 milj. euroa). Investoinneista suuri osa kohdistui LNG-terminaalien rakentamiseen. Gasum investoi vuonna 215 myös biokaasuliiketoimintaan, liikenteen jakeluverkostoon sekä maakaasun siirtoverkoston ylläpitoon. Gasum sai maksettuja investointitukia tilikauden 215 aikana yhteensä 14, miljoonaa euroa. Suurin saatu tuki 11,7 miljoonaa euroa oli työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää tukea Porin LNG-terminaalin rakentamiseen. LAATU, YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Gasum otti vuoden aikana käyttöön ja sertifioi ISO 51 -standardin mukaisen energianhallintajärjestelmän. Järjestelmän tavoitteena on parantaa yhtiön toimintojen, tuotteiden ja palveluiden energiatehokkuutta Gasumilla. Gasumin sertifioitu toimintajärjestelmä pitää sisällään laatu-, ympäristö-, energiaja turvallisuusjohtamisjärjestelmät, jotka noudattavat ISO 91, ISO 141, ISO 51 ja OHSAS 181 -standardeja. Toimintajärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta seurataan vuo- TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET Vuonna 215 tutkimus- ja kehitystoiminnan painopiste on ollut selvittää Gasumin tiekartta siirryttäessä hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 25 mennessä. Työhön on sisältynyt mm. eri teknologiareittien kartoittamista. Gasum on ollut myös mukana määrittelemässä hiilineutraalin tulevaisuuden ja biotalouden tutkimusta harjoittavien CLEEN Oy ja Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy fuusiossa syntyneen CLIC Inno- 4 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S H A L L I T U K S E N TO I M I N TA K E R TO M U S

7 vation Oy:n tutkimuslinjauksia. Gasum on aktiivinen useissa aiheeseen liittyvissä tutkimuskonsortioissa, kuten vuonna 214 käynnistyneessä Neo-Carbon Energy -hankkeessa. Neo-Carbon Energy on poikkitieteellinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on luoda Plan B, jolla päästäisiin päästöttömään energiajärjestelmään ilman ydinvoimaa ja hiilidioksidin talteenottoa. Kesäkuussa julkistettiin Hyvän Ilman Lintu -innovaatiokilpailun tulokset. Kilpailussa etsittiin uusia ideoita luonnonkaasun maantieliikennekäytön lisäämiseksi. Voittajajoukkueen BIOBOKSIn idea perustuu patentoituun biokaasureaktoritekniikkaan, joka helpottaa uusiutuvan biokaasun käyttöä maantieliikenteen polttoaineena eritoten kaasuverkon ulkopuolella. Toiseksi valittiin ProGas-joukkueen autojen kaasukonversion helpottamiseen tähtäävä idea. Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallinnoimasta Gasumin kaasurahastosta jaettiin vuonna 215 apurahoja 7 kpl, arvoltaan yhteensä 49 euroa allekirjoitetun sulautumissuunnitelman mukaisesti Gasum Energiapalvelut Oy sulautui emoyhtiöönsä Gasum Oy:öön Sulautumisen täytäntöönpano rekisteröitiin Yhtiökokous valitsee Gasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden sekä terveiden liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Hallintoneuvostossa päätetään Gasum Oy:tä koskevat merkittävät strategiset linjaukset. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:n hallituksen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseen enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksen sekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättää mm. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinnittämisestä sekä ottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvosto ei valitse. Gasum Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja on vuorineuvos Juha Rantanen ja varapuheenjohtaja Jarmo Väisänen. Hallintoneuvoston muina jäseninä ovat Pekka Hurtola, Minna Pajumaa, Pavel Oderov ja Igor Lipskiy. Gasum Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Johanna Lamminen, varapuheenjohtajana Ari Suomilammi sekä muina jäseninä Jussi Teijonsalo sekä Kristiina Vuori. Kertomusvuoden aikana hallitus on kokoontunut 13 kertaa ja hallintoneuvosto 5 kertaa. Yhtiökokouksen valitsemana Gasum-konsernin tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy (KHT-yhteisö), ja päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut KHT Pasi Karppinen. HENKILÖSTÖ Gasum-konsernin henkilöstössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 215. Gasum-konsernin palveluksessa oli vuonna 215 keskimäärin 319 henkilöä, joista Gasum Oy:n palveluksessa oli keskimäärin 128 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurimman tytäryhtiön Gasum Tekniikka Oy:n palveluksessa oli keskimäärin 117 henkilöä tilikauden aikana ja Skangas-alakonsernin palveluksessa oli 52 henkilöä. Gasum-konsernissa oli vuonna 215 käytössä koko henkilöstöä koskeva voittopalkkiojärjestelmä. Lisäksi konsernin avainhenkilöillä oli tulospalkkio- ja ylimmällä johdolla pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmät noudattavat valtion omistajaohjauksen antamia ohjeita palkitsemisesta. RISKIT JA RISKIENHALLINTA Gasum Oy:llä on pitkäaikainen maakaasun toimitussopimus venäläisen Gazprom Exportin kanssa vuoteen 231 asti. Sopimuksessa on määritetty mm. vuosittainen ostomäärä sekä vuosittainen minimiostomäärä (Take-or-Pay). Minimiä alittavasti maksetaan ennakkomaksua, joka voidaan hyödyntää myöhempinä vuosina tilanteessa, jossa kaasun ostomäärä ylittää Take-or-Pay -ostorajan. Kaasumarkkinoiden vuosittainen kokonaiskulutus Suomessa on joinakin vuosina ollut pienempi kuin Take-or-Pay -sopimuksen vuosittainen minimiostomäärä ja tämän seurauksena Gasumille on kertynyt 149,2 miljoonan euron (214: 188,7 milj. euroa) ennakkomaksu minimiostomäärien alituksista. Gasumin kaasun myynti ylitti vuonna 215 sen joulukuussa solmiman sopimuksen mukaisen uuden minimiostomäärän ja yhtiö on aloittanut aikaisempien ennakkomaksujen hyödyntämisen. Jäljellä olevat ennakkomaksut tullaan hyödyntämään tulevina vuosina. Gasumin liiketoiminnan riskit liittyvät energiamarkkinoihin sekä polttoaineiden ja sähkön hintakehitykseen ja kilpailukykyyn. Sen lisäksi riskejä liittyy mm. energiaverotukseen, liiketoiminnan sääntelyyn, siirtojärjestelmän toimivuuteen, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja maakaasun saatavuuteen. YHTIÖN OMISTUSRAKENNE JA OSAKKEET Suomen valtio ja OAO Gazpromin allekirjoittivat sopimuksen, jolla Suomen valtio ostaa OAO Gazpromin 25 prosentin omistusosuuden Gasumista. Kauppa toteutettiin , jonka jälkeen valtion omistusosuus Gasumista nousi 1 prosenttiin. Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja K-sarjan osakkeisiin. A-sarjaan kuuluvia osakkeita on 53. K-sarjaan kuuluvia osakkeita on yksi. Suomen valtio omistaa K-osakkeen. Jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa äänestettäessä yhden äänen. Yhtiön osingonjakopolitiikan mukaisena tavoitteena on jakaa osinkona 3 4 % konsernin tuloksesta. YHTIÖRAKENNE JA HALLINTO Gasum-konsernin emoyhtiö on Gasum Oy, joka omistaa 1 % seuraavista Suomessa toimivista tytäryhtiöistä: Gasum Tekniikka Oy ja Kaasupörssi Oy. Gasum Tekniikka Oy:öön on keskitetty konsernin kunnossapitopalvelut. Lisäksi Gasum Oy omistaa 51 % norjalaisesta Skangas AS:stä, joka omistaa 1 % seuraavista tytäryhtiöistä: Skangas Terminal AB (Ruotsi), Skangas Oy (Suomi), Skangas Terminal Gävle AB (Ruotsi) sekä Skangas Business Services AB (Ruotsi). 5 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S H A L L I T U K S E N TO I M I N TA K E R TO M U S

8 LNG-liiketoiminnan osalta riskinä on lisäksi LNG:n myynnin kehitys suhteessa logistiikkaan ja hankintaan liittyviin investointeihin. Gasum on suojautunut polttoaineiden ja erityisesti öljyn hinnan vaihtelulta kehittämällä myyntihinnoitteluaan vastaamaan maakaasun hankintasopimuksen hinnoittelua. Asiakkaille kiinteällä hintaindeksillä myytävän maakaasun myynnin kate suojataan vastaavilla johdannaissopimuksilla. Maakaasun kilpailukykyä heikentävät muutokset polttoaineiden verotuksessa, energiatuissa tai maakaasumarkkinoiden regulaatiossa saattavat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Gasumin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä ovat markkinariski (sisältäen korkoriskin ja hintariskin) sekä luottoriski. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa vahvistetun Treasury-politiikan mukaisesti konsernin Treasury-yksikkö, joka raportoi konsernin rahoitustilanteesta ja riskiposition muutoksista kuukausittain emoyhtiön hallitukselle. Gasum Oy on maksanut pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella lisäosinkoja osakkeenomistajilleen tilikaudelta 214 yhteensä 2 2 2,38 euroa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Maakaasuliiketoiminnan kaasun myynnin ei oleteta enää laskevan. Yhtiössä panostetaan vahvasti liiketoiminnan kasvattamiseen ja Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaiseen hiilivoiman korvaamiseen maakaasulla. Yhtiö osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomen energiaveromallin ohjaamisvaikutuksiin nykyistä edullisemmaksi ympäristömyönteiselle maakaasulle. Maakaasun ja LNG:n avulla voidaan jo nyt vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä korvaamalla hiiltä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä öljypohjaisia tuotteita teollisuudessa ja liikenteessä. Lisäksi maakaasun lähipäästöt ovat huomattavasti muita tarjolla olevia polttoaineita pienemmät, mikä parantaa ilmanlaatua varsinkin kaupunkiympäristössä ja liikenneväylien varrella. Gasumin investoinnit pohjoismaiseen LNG-infrastruktuuriin mahdollistavat markkinoiden kasvamisen teollisuuden, merenkulun sekä liikenteen tarpeeseen. Biokaasun tuotannon ja -markkinan kehittäminen on keskeinen osa Gasumin strategiaa ja liiketoiminnan kasvua. Biokaasu yhdessä maakaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) kanssa muodostavat sillan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Gasum panostaa vahvasti biokaasun tuotantokapasiteetin kasvattamiseen ja julkisti tammikuun 11. päivänä 216 kauppasopimuksen, jonka toteutuessa Gasum ostaa Biotehdas Oy:n ja sen biokaasun tuotantolaitokset Taaleritehdas Pääomarahastot Oy:ltä. Valtakunnallinen Biotehdas-ketju on Suomen biokaasualan markkinajohtaja ja siihen kuuluvat tuotannossa olevat biokaasulaitokset Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa ja Honkajoella sekä kesällä 216 valmistuva laitos Riihimäellä. Kaupan oletetaan toteutuvan Tilikauden päättymisen jälkeen Gasum Oy on allekirjoittanut kauppasopimuksen myös toisen biokaasuliiketoimintaan liittyvän ketjun ostamisesta. Kauppasopimus allekirjoitettiin Biovakka Suomi Oy:n omistajien kanssa ja kaupan oletetaan toteutuvan helmikuun lopussa. Biovakka on biokaasualan ja ravinnekierrätyksen edelläkävijä, jolla on biokaasulaitokset Turussa ja Vehmaalla. Yritysjärjestelyiden myötä Gasumista tulee Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja. Pidemmällä tähtäimellä Gasum kehittää biokaasun jakelua myös kaasuverkoston ulkopuolella joko paineistettuna tai nesteytettynä. HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli ,79 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos ,94 euroa. Jakokelpoista omaa pääomaa vähentää tilikauden päättymisen jälkeen maksettu lisäosinko tilikaudelta 214 yhteensä 2 2 2,38 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan päättyneen tilikauden tuloksesta,9434 euroa osakkeelta eli yhteensä 5 2,94 euroa. Loput tilikauden tuloksesta siirretään voittovaroihin. GASUM-KONSERNI Miestentie 1, PL Espoo puh G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S H A L L I T U K S E N TO I M I N TA K E R TO M U S

9 KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernituloslaskelma 1 Liikevaihto Liitetieto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 12 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten voitosta/tappiosta Voitto ennen veroja Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot Laskennallisten verojen muutos Tilikauden voitto Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta Laaja konsernituloslaskelma 1 Liitetieto Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille Eläkevelvotteiden uudelleenmäärittäminen 32 Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: 7 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S KO N S E R N I T I L I N PÄ ÄTÖ S

10 Konsernitase 1 Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 15, , Laskennalliset verosaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset Myytävissä olevat sijoitukset Johdannaisinstrumentit Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Johdannaisinstrumentit Myyntisaamiset ja muut saamiset , Myytävissä olevat sijoitukset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä 8 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S KO N S E R N I T I L I N PÄ ÄTÖ S

11 Konsernitase 1 Liitetieto OMA PÄÄOMA JA VELAT Osakepääoma 26 Kertyneet voittovarat Tilikauden voitto (tappio) Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Velat Pitkäaikaiset velat Lainat Muut pitkäaikaiset velat Johdannaisinstrumentit 5, Laskennalliset verovelat Varaukset Eläkevelvoitteet , Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lainat Johdannaisinstrumentit Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä 9 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S KO N S E R N I T I L I N PÄ ÄTÖ S ,

12 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma Osakepääoma Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuudet Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Muut laajan tulokset erät: Eläkevelvotteiden uudelleenarvostus Tilikauden laaja tulos Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien tekemät sijoitukset ja varojen jako näille yhteensä Muutokset yrityshankintojen yhteydessä* Oma pääoma * Muutokset liittyvät yrityshankintojen yhdistelyjen tarkennuksiin vuoden 214 hankinnoissa ja osana hankintakokonaisuutta yhdistellyn strukturoidun yhteisön -käsittelyyn. Tilikaudesta 214 poiketen strukturoidun yhteisön yhdistelystä ei eroteta osuutta määräysvallattomille omistajille. 1 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma Osakepääoma Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuudet Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Muut laajan tulokset erät: Tilikauden laaja tulos Eläkevelvoitteiden uudelleenarvostus Maksetut osingot Suoraan omaan pääomaan kirjatut omistajien tekemät sijoitukset ja varojen jako näille yhteensä Muutokset yrityshankintojen yhteydessä Oma pääoma G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S KO N S E R N I T I L I N PÄ ÄTÖ S

13 Konsernin rahavirtalaskelma 1 Liitetieto Liiketoiminnan rahavirrat Voitto ennen veroja Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset Rahoituskulu -netto Realisoitumattomat arvostusvoitot/ - tappiot Käyttöpääoman muutos Muut oikaisut Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut verot Rahoituserien ja verojen rahavirta Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Saadut investointiavustukset Yrityshankinnat- ja myynnit Investointien nettorahavirta Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasingvelkojen muutos Strukturoidun yhteisön velan muutos Maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Rahavarat tilikauden alussa (31.12.) Rahavarat tilikauden lopussa G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S KO N S E R N I T I L I N PÄ ÄTÖ S

14 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Perustiedot arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöksessä olevat luvut esitetään tuhansina euroina, jollei toisin ole erikseen mainittu. Gasum Oy on suomalainen osakeyhtiö ja Gasum-konsernin ("Gasum", konserni tai "yhtiö", jollei asiayhteydestä muuta johdu) emoyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo ja rekisteröidyn toimipaikan osoite Miestentie 1, PL 21, 2151 Espoo. Gasum on pohjoismainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja, joka rakentaa siltaa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa maalla ja merellä. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Suomeen tuotiin vuonna 215 maakaasua 26, TWh. Yhtiö kehittää suomalaista ja pohjoismaista energiainfrastruktuuria panostamalla nesteytetyn maakaasun (LNG) liiketoimintaan, biokaasuliiketoimintaan ja liikennepalveluihin. Gasum on johtava biokaasun tarjoaja Suomessa. Yhtiö syöttää biokaasua kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta sekä Riihimäeltä vuonna 216. LNG-liiketoiminta-alueella Gasum toimii Skangas-nimellä kaikissa Pohjoismaissa. Skangas jatkaa LNG:n aseman ja infrastruktuurin vahvistamista ja uusien kaasuratkaisuiden hyödyntämistä entistä laajemmin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Gasum-konserni on perustettu vuonna 1994 ja siinä työskentelee reilut 3 henkeä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Gasum Oy:n omistaa 1 %:sti Suomen valtio suoraan sekä Gasonia Oy:n kautta. Konsernitilinpäätöksen kopiot ovat saatavissa yhtiön pääkonttorista osoitteesta Miestentie 1, 215 Espoo tai ladattavissa yhtiön verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi. Gasum-konsernin konsernitilinpäätös on ylin taso, johon Gasum Oy ja sen tytäryhtiöt yhdistellään. Gasum Oy:n hallitus on kokouksessaan hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. SOVELLETUT UUDET JA UUDISTETUT STANDARDIT JA TULKINNAT IFRS standardien vuosittaiset parannukset standardeihin kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Uusimmat muutokset ovat koskeneet viittä eri standardia eikä niillä ole ollut oleellista vaikutusta Gasum-konserniin. UUDET STANDARDIT JA TULKINNAT, JOITA EI OLE VIELÄ OTETTU KÄYTTÖÖN Useat uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta myöhemmin kuin alkavilla tilikausilla, eikä niitä ole sovellettu tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Vain seuraavilla oletetaan olevan joitakin vaikutuksia Gasumin tilinpäätökseen: IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista. Standardissa käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa, se tulee korvaamaan IAS 11 ja IAS 18 standardit. Gasumissa ollaan arvioimassa IFRS 15:n vaikutusta. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista ja se korvaa IAS 39 ja IFRS 7 standardit. Muutoksia tulee mm. rahoitusvarojen luokittelemiseen kolmeen pääryhmään, sijoitusten oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostamiseen, arvonalentumisten malliin (odotettavissa olevat luottotappiot), rahoitusvelkojen arvostamiseen sekä suojauksen tehokkuuteen liittyviin vaatimuksiin. Gasum tulee soveltamaan mahdollisesti voimaan tullutta standardia vuoden 218 alusta ja sen tulevia vaikutuksia ollaan arvioimassa. Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa. IFRS 16 Vuokrasopimukset. Standardi käsittelee vuokrasopimusten luokittelua ja tulee laajentamaan vaatimuksia sekä vuokralle ottajan että vuokralle antajan puolella vuokrasopimusten luokittelusta rahoitusleasing-sopimuksiksi. Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa ja Gasum arvioi parhaillaan standardimuutoksen mahdollisia vaikutuksia. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Standardia koskevat muutokset liittyvät esitettäviä tietoja koskevaan IASB:n hankkeeseen (Disclosure Initiative), jonka tarkoituksena on selkeyttää ja kehittää useita asioita. Muutokset koskevat mm. tietojen yhdistelyä, tilinpäätöserien erittelyjä, liitetietojen järjestystä sekä pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävistä sijoituksista johtuvia laajan tuloksen eriä. Standardi tulee voimaan 216 alusta ja sillä tulee olemaan joitakin vaikutuksia Gasumin tilinpäätöstietojen esittämiseen. 2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista LAATIMISPERUSTA Gasum Oy:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen voimassaolevia standardeja ja tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 166/22 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöksen pääasiallinen arvostusperusta on alkuperäinen hankintameno, jollei toisin ole erikseen mainittu. Käypään 12 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S KO N S E R N I T I L I N PÄ ÄTÖ S

15 Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET Tytäryritykset Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Gasumilla on määräysvalta yrityksessä, jos se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenomenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki arvostettuna hankintahetken käypiin arvoihin. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon ja tästä syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti osana hankintamenoa luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo ja hankinnan kohteesta aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Jos niiden yhteismäärä taas on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. Yhteisjärjestelyt IFRS 11:n mukaan yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sen mukaan, mitkä ovat sijoittajien sopimusperusteiset oikeudet ja velvoitteet. Yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yhteisyritysosuudet kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteisyrityksestä (mukaan lukien mahdolliset pitkäaikaiset saamiset, jotka tosiasiallisesti muodostavat osan konsernin nettosijoituksesta yhteisyritykseen), konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta. Konsernin ja sen yhteisyritysten välisistä liiketapahtumista aiheutuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Osana Skangas yrityshankintaa vuonna 214 Gasum on saanut kontrollin LNG-nesteytyslaitokseen Risavikassa, Norjassa. Laitos ei juridisesti ole Gasumin omistuksessa, mutta koska järjestely on ollut erottamaton osa yrityshankintaa ja Gasumilla katsotaan olevan kontrolli laitokseen, nesteytyslaitos yhdistellään kokonaisuudessaan Gasum-konserniin. LYHYT- JA PITKÄAIKAISTEN VAROJEN JA VELKOJEN LUOKITTELU Omaisuuserä tai velka luokitellaan lyhytaikaiseksi silloin, kun sen odotetaan realisoituvan normaalin toimintajakson aikana tai 12 kuukauden kuluessa. Likvidit varat luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Kaikki muut varat ja velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET ERÄT Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja 13 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S KO N S E R N I T I L I N PÄ ÄTÖ S

16 monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Kaikkien konserniyritysten toimintavaluutta on euro. arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkeeseen tehtävistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella tai hyödykkeen ylläpidosta, sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Huoltomenot eli korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähennykseksi sitten kun niiden ehtojen täyttäminen ja niiden saaminen on kohtuullisen varmaa. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan perusteella. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo testataan vuosittain arvon alentumisten varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tytäryhtiön tai osakkuusyhtiön luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot tai tappiot sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat aineettomista oikeuksista ja muista pitkävaikutteisista menoista. Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa patentteja ja lisenssejä. Muut pitkävaikutteiset menot sisältävät maanomistajille suoritettuja haittakorvauksia liittyen pysyvän käyttöoikeuden lunastamiseen maakaasuputken pitämistä varten, ja maakaasuputkistosta aiheutuvista rajoituksista maankäytölle. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan perusteella, patentit ja lisenssit poistetaan 3 5 vuodessa. Maanomistajille suoritetut haittakorvaukset käsitellään tilinpäätöksessä aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Niistä ei tehdä poistoja ja ne ovat arvonalentumistestauksen kohteena vuosittain. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Maakaasun siirtoverkko 4 65 vuotta* LNG terminaalien säiliöt 4 vuotta Terminaaleihin liittyvät putkistot 25 vuotta Terminaaleihin ja jakeluverkkoon liittyvät rakennukset ja rakennelmat 4 52 vuotta Tankkausasemien rakennelmat vuotta Muut rakennukset ja rakennelmat 3 4 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 2-4 vuotta Muut koneet ja kalusto 3 25 vuotta IT-järjestelmät ja -laitteet 3 5 vuotta *Ei sovellu aineellisena käyttöomaisuushyödykkeenä käsiteltävään minimikaasun arvoon, josta kirjataan poisto ainoastaan silloin kun sen arvioitu jäännösarvo on matalampi kuin hankintameno tai raportointihetken tasearvo. Minimikaasu tarkoittaa sellaista kaasun minimimäärää siirtoverkossa, joka on välttämätön kaasunsiirron häiriöttömälle toiminnalle. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINEN AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Liikearvoa ja aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Arviointi tehdään aina kuitenkin kerran vuodessa. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen pitoaika, testataan arvonalentumista varten vain silloin, kun havaitaan indikaatioita siitä, että omaisuuserän arvo on alentunut. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa kaasun siirto- ja jakeluverkostosta sekä niihin liittyvistä laitteistoista ja rakennelmista, LNG -jakeluterminaaleista sekä muista koneista ja kalustosta. Aineellinen käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettynä. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta ja valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää 14 G A S U M T I L I N PÄ ÄTÖ S KO N S E R N I T I L I N PÄ ÄTÖ S