Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Transkriptio

1 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-sisällöt Niklas Ulfvens baserat på material från TEM

2 Höydylliset linkit _ja_rakennepolitiikka/rakennerahasto-ohjelmakausi_ Etunimi Sukunimi

3 EAKR-toimintalinjat ja -erityistavoitteet 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR 328 milj. ) Uuden liiketoiminnan luominen Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itäja Pohjois-Suomessa) Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen/produktion och utnyttjande av de nyaste kunskaperna och färdigheterna (EAKR 435 milj. ) Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Vähähiilisen talouden edistämiseen 25% = n. 190 milj. EAKR EU-rahoituksen lisäksi käytössä saman verran kansallista rahoitusta (valtio+kunnat) 3

4 Tuloksellisuus perustuu terävälle interventiologiikalle Interventiologiikan toimivuus keskeistä Erityistavoitteet tuettava toiminta valintakriteerit Tuotosindikaattorit rakennettu erityistavoitteiden toiminnasta lähtien Valintakriteerit ohjaavat toimintaa erityistavoitteiden mukaiseksi Kolmiyhteys tuloskehikon tavoitteiden saavuttamiseksi 4

5 EAKR-toimintalinjat ja -erityistavoitteet 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR 328 milj. ) Uuden liiketoiminnan luominen Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itäja Pohjois-Suomessa) Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR 435 milj. ) Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Vähähiilisen talouden edistämiseen 25% = n. 190 milj. EAKR EU-rahoituksen lisäksi käytössä saman verran kansallista rahoitusta (valtio+kunnat) 5

6 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 1 Tuettava toiminta: kehitetään alueen elinkeinotoimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria hyödyntäen pilotointi-, kokeilu- ja demonstraatioympäristöjä; luodaan ja kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä kehittämällä t&k&i -ympäristöjä ja kehitysalustoja huomioiden alueiden osaamiskärjet; lisätään yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten t&k&i-yhteistyötä, myös kansainvälisellä tasolla, erityisesti Itämeren alueella. Kohdennukset: maakuntien strategioissa tunnistetut kärkitoimialat, osaamisalueet ja kehittämiskohteet osaamisintensiiviset toimialat Kokeellinen toiminta, demonstraatio- ja pilotointiympäristöt 6

7 Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Hanke parantaa alueen valmiuksia tutkimuksen ja innovoinnin osaamisen kehittämiseen ja teknologiseen muutokseen. Hanke luo valmiuksia uusien ratkaisujen kaupalliseen hyödyntämiseen. Hanke toteutetaan yritysten ja tutkimus- koulutus tai kehittämisorganisaatioiden yhteistyönä. Hanke hyödyntää älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. Hanke kohdistuu osaamisintensiiviselle ja työllistävälle toimialalle. Hanke edistää kansainvälistymistä tai verkostoihin osallistumista. Hanke tukee vähähiilisen talouden edistämistä. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. 7

8 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 2 Huomioi: Älykäs erikoistuminen osaamisalojen yhdistäminen (mm. luovat sisällöt ja osaaminen) Ympäristön laadun parantamisen ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen vientikelpoiset, uudet ratkaisut Kehitetään ja kokeillaan uutta, ei monisteta vanhaa uudella alueella EU:n KET-strategian mukaisesti tukevat yritysten lähellä markkinoita olevien tuote-, palvelu- ja ratkaisuideoiden kehittäminen, käyttöönotto ja kaupallistaminen Käyttäjä- ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ESR:n toimet tukemaan innovaatio-osaamista Digitaalisten tietovarantojen hyödyntäminen Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämis-organisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 8

9 Cross-sectoral platform the systemic part in an innovatons system is a stucturalised dialogue Saga Furs Oyj Fur farming Wärtsilä Maritime technology and service ABB, Switch, Vacon... Energy technology Baltic Yacht, KWH... Composite technology plastic RES solutions Breeding, well-being Energy solutions Communication and control systems Design and digital solutions Key Enabling Technologies Automation mechanical system solutions Business Knowl edge Machine and production technology Economics of law and Production Economy Material design Elektronics, electricityand ICT Research areas VY, Hanken, VAMK Novia, VAMK VY, HY, Novia, VAMK KTH, LY, Aalto VY, Novia, VAMK, ÅA ÅA (Digi)

10 Policy S3 process Formulating and executing the policy measures Survey network partners and strenght of partnership, technology Focus gruop processing of policy measures with stakeholders Quantification of results on experience and expectations Analysis of policies to remedy for gaps in networks and technology

11 Conclusion of the energy cluster companies on innovation partnerships Business sector partners are more important than partners in the public sector or among the higher education. Regional business partners are the most important ones followed closely by national and international partners. Partners in the university sector elsewhere in Finland are slightly more important than in Ostobothia and they tend to seek foremost cooperation in research outside the region. Ostrobothnia research institutions have been involved in rather basic academic research than applied research The cluster is well conntected both regionally and globally There is also a gap in with respect to the education but to a lesser degree compared to the expectations of the research Largest gap indentified in the relation to subcontractors in the production process With respect to the public sector that largest gap was in spatial planning and in regional and infrastructure development.

12 Conclusion of the energy cluster companies on future technology vision Progressive production methods as defined in the list of KETs are the most important ones now and also in a 20 years vision forward. Moreover smart grids and renewable energy technology is seen as having a future. Companies in Ostrobothnia are also in the future seen as the most important partners in technology development in a 20 years forwards vision. The companies are seen as more important developers than universities of technology also in the future in the Ostrobothnia region.

13 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 1 Tuettava toiminta: tuetaan yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntäja käyttäjälähtöisyys huomioiden; tuetaan uusien tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita; kehitetään elinkeinoelämää tukevaa soveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kokeiluja sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosesseja; kehitetään ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä innovaatioita; edistetään ympäristön laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää elinkeinoelämän edellytyksille tärkeää t&k&i-toimintaa ja sitä tukevia pilotointi- ja demonstraatiohankkeita. 13

14 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 2 Huomioi: Älykäs erikoistuminen osaamisalojen yhdistäminen Suuryritysten tukeminen mahdollista erityistapauksissa Innovatiiviset hankinnat Avoimen data hyödyntäminen palvelukehityksessä Kohderyhmät: yritykset Tuensaajat: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset ja yritysryhmät, elinkeinojen kehittämis-organisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja -keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 14

15 Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Hanke tukee pk-yrityksen t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Hanke tukee pk-yritysten tiivistä yhteistyötä tutkimus- koulutus- tai kehittämisorganisaatioiden kanssa. Hanke luo valmiuksia uuden yrityksen t&k-toiminnan käynnistymiselle. Hanke tukee vähähiilisen liiketoiminnan kehittämistä. Hanke hyödyntää älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. 15

16 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 1 Tuettava toiminta: tuetaan vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknologian käyttöönottoa, kysyntäja käyttäjälähtöisyys sekä tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset huomioiden; tuetaan uusien vähähiilisten tuotteiden, materiaalien ja tuotantomenetelmien prototyyppejä, pilotointeja ja demonstraatioita; tuetaan vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen kannalta keskeisiä innovatiivisia ratkaisuja ja selvityksiä; kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja; kehitetään asumisen energiatehokkuutta parantavia innovaatioita ja teknologioita; luodaan alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevia verkostoja sekä yhteistyömuotoja. 16

17 Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 2 Huomioi: Kolme osa-aluetta: energia- ja materiaalitehokkuus, uusiutuva energia ja vähähiiliset strategiat Toiminta voi kohdistua laajalti yhteiskunnan eri sektoreille Kehitetään ja kokeillaan uutta, ei monisteta vanhaa uudella alueella Ilmastomyönteisten asenteiden ja valintojen kannustaminen myös mahdollista erityistapauksissa Innovatiiviset hankinnat Kaupungit avainasemassa Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat Tuensaajat: Yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja osuuskunnat 17

18 Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen Hanke tukee uusiutuvaan energiaan liittyvää t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Hanke tukee energia- tai materiaalitehokkuuteen lisäämiseen liittyvää t&k-toimintaa uusien tuotteiden, prosessien tai palveluiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin. Hanke tukee yhdyskuntien (yritysten ja kansalaisten) vähähiilisiä, uusia ratkaisuja. Hanke hyödyntää älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita. Hanke lisää yritysten vähähiilisyyttä. Hanke tukee alueellisia materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä koskevia verkostoja ja yhteistyömuotoja. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hanke tukee yhdenvertaisuutta. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. Hanke tukee Itämeri-strategiaa. 18

19 Yleiset valintaperusteet 1 Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu kilpailukieltoon. Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi 19

20 Mitä tulosperusteisuus on? Vallinnut ajattelutapa: mihin rahat on käytetty? Uusi ajattelutapa: mitä on aikaansaatu? Tulosten tarkastelu eli suoritusvaraus (6 % toimintalinjoittain) Asetetaan valituille tuotosindikaattoreilla välitavoitteet (vuoden 2018 loppu), jotka tulee saavuttaa 85 prosenttisesti Jos enemmän kuin kaksi välitavoitteellista tuotosindikaattoria, niistä yksi voi saavuttaa tavoitteesta 75 % 20

21 Suoritusvarauksen toteutumisessa seurattavat tuotosindikaattorit (I) (suluissa tavoite 2018 loppuun/2023 loppuun) Toimintalinja 1: 1. Tukea saaneet pk-yritykset (1 302/5 660) 2. Uudet työpaikat (2 921/12 700) 3. Yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys (540/2 350) Toimintalinja 2: 1. Uudet tutkimus- ja T&K työpaikat (312/1 360) 2. Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin aktiivisesti osallistuneet yritykset (1 860/8 090) 3. Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena T&K&I-toiminnan tai T & K & I yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa (276/1 200) 21

22 Yleiset valintaperusteet 2 Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 22

23 Fördelning per invånare

24 Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja rahoitus Pohjanmaalla Toimintalinja EU-rahoitus (n. milj. ) Julkinen rahoitus yhteensä (n. milj. ) EAKR Osuus ESR Osuus Yhteensä Osuus TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) 3,6 40 % 3,6 25 % TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja 4,7 54 % 4,7 33 % hyödyntäminen (EAKR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 2,5 47 % 2,5 18 % TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 1,7 33 % 1,7 13 % TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 1,1 20 % 1,1 8 % TL 6 Tekninen tuki (EAKR) 0,5 6% 0,5 3% YHTEENSÄ 8,8 100 % 5,3 100 % 14,1 100 % Vähähiilisen talouden tukemiseen käytetään vähintään 25 %:ia EAKRrahoituksesta. Rahoitusosuus sisältyy toimintalinjojen 1 ja 2 osuuteen. Absoluuttiset summat ovat arvioita, koska Euroopan komission ei ole vahvistanut Suomen lopullista rahoitusta. 5

25 Pohjanmaan EAKR- ja valtion rahoitus vuonna 2014 Toimintalinja EU-ja valtion rahoitus (n. milj. ) Muu rahoitus yhteensä (n. milj. ) EAKR Valtio Yhteensä Kunta/muu julkinen Yksit yinen TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) ELY 0,504 0,441 0,945 0,063 TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja 0,540 0,340 0,880 0,200 + hyödyntäminen (EAKR) PL/ÖF TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) ELY 0,297 0,222 0,519 0,074 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) ELY 0,208 0,156 0,364 0,052 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) ELY 0,126 0,094 0,220 0,031 TL 6 Tekninen tuki (EAKR) Absoluuttiset summat ovat arvioita, koska Euroopan komission ei ole vahvistanut Suomen lopullista rahoitusta. 5

26 Alternativ/Vaihtoehtoja Hela Finland/Koko Suomi(10% EAKR 13 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) /25% 32 milj. euroa/v ESR) Storområdet Västra och Södra Finland/Suuralue Länsi ja Etelä Suomi Överlandskapliga projekt/monimaakunnallisia hankkeita Mellersta Österbotten/Keski Pohjanmaa??: hör till storområdet Östra och Norra Finland Landskapsvisa ramar/maakuntakohtaisia raameja

27 Kordinering mellan EU-fonderna ex. Koordinaation EU-rahastojen kesken

28 Temabaserade ansökningsomgångar Teemahaku Ansökningsomgången inleds i början av maj och avslutas varefter behandlingen av ansökningarna börjar. Den 12 juni arrangeras ett diskussionstillfälle kring det valda huvudtemat för Hakukierros käynnistyy toukokuun alussa ja päättyy , jonka jälkeen hakemusten käsittely alkaa järjestetään vuoden 2014 pääteemaan liittyvä keskustelutilaisuus. 28 Etunimi Sukunimi

29 Smart Specialisering-processen i Österbotten Älykkään erikoistumisen prosessin Pohjanmaalla avancerade produktionsmetoder är den viktigaste teknologin är inte direkt en enskild teknologi utan det är frågan om att använda sig av teknologier och/eller processer som ligger i framkanten för teknologi edistykselliset tuotantomenetelmät ovat tärkein teknologia eivät sinällään ole yksi yksittäinen teknologia, vaan tässä onkin pikimmiten kysymys teknologiakehityksen kärkipäässä olevien teknologioiden ja/tai prosessien hyödyntämisestä. 29 Etunimi Sukunimi

30 Tema för första ansökan inom ERUF år 2014 Vi söker efter att med ERUF-medel få fram några fungerande Labverksamheter som på ett praktiskt sätt förmedlar den senaste kunskapen från forskning och utbildning till och från företag inom ramen för en möjliggörande teknologi. Pyrkimyksemme on EAKR-varoin luoda muutama toimiva Labympäristö, jotka käytännöllisellä ja vuorovaikutteisella tavalla välittävät uusimmat tiedot tutkimus- ja koulutuskentän sekä yritysten välillä tällaisen toiminnan mahdollistavan teknologian puitteissa. 30 Etunimi Sukunimi

31 Varför?/Miksi? Detta för att höja de småoch medelstora företagens egen konkurrenskraft, stärka deras roll i underleverantörsnätverket till de exporterande företagen i landskapet samt för att ge företagen möjlighet att höja kompetensen hos sina anställda. Tällä halutaan nostaa pkyritysten omaa kilpailukykyä, vahvistaa heidän asemaansa maakunnan vientiyritysten alahankkijaverkostoissa sekä antaa yrityksille mahdollisuus nostaa henkilöstön osaamista. 31 Etunimi Sukunimi

32 LAB - vad då?? Lab:et skall vara en lärandemiljö med tillgång på spetskompetens för den utbildning som sker inom ramen för verksamheten. Lab:in tulisi olla oppimisympäristö, jossa voidaan hyödyntää ja käyttää toiminnan puitteissa tapahtuvan koulutuksen huippuosaamista. 32 Etunimi Sukunimi

33 Äkta behov och kontinutitet I ansökan skall anges vem som skall ansvara för verksamheten efter att projektet avslutats. Projektet kan pågå i maximalt två år med klara och konkreta målsättningar. Vi ser inget behov av utredningar, utan att det utvecklas en verksamhet baserat på ett dokumenterat behov. Inom ramen för projektet stöds inte investeringar i utrymmen eller maskiner Hakemuksessa tulee mainita kuka on vastuussa toiminnasta hankkeen päätyttyä. Hankeaika on enimmillään kaksi vuotta ja hankkeella tulee olla selkeät ja konkreettiset tavoitteet. Emme näe mitään tarvetta selvityksille. Tärkeätä on kehittää toiminta, joka perustuu dokumentoituun tarpeeseen. Hankkeen puitteissa ei tueta tila- eikä laiteinvestointeja. 33 Etunimi Sukunimi

34 Prioritering av ERUF-medel För projekt relaterade till Labverksamhet används ca euro av de euro förbundet kan bevilja Projekten kopplar till förverkligandet av landskapsstrategins mål Fungerande forskningssamarbete mellan högskolor och företag i regionen samt Näringslivets förnyelseförmåga förbättras. Lab-toimintaan liittyviin hankkeisiin käytetään noin euroa niistä euroista, joita liitto voi Hankkeet liittyvät seuraavien maakuntastrategian tavoitteiden toteuttamiseen: Toimiva tutkimusyhteistyö alueen korkeakoulujen ja yritysten välillä sekä Elinkeinoelämän uusiutumiskyky paranee. 34 Etunimi Sukunimi

35 Förutom LAB 35 Resterande summa används för mindre projekt och Lump Sum-projekt. Koppla till landskapsstrategin: temat innovationsverksamhet på hög nivå: demonstrationsoch pilotmiljöer som engagerar högskolor och företag gemensamt, pilotering av innovationer i samarbete mellan företag och högskolor samt processer som gör det möjligt att förädla idéer till genomförbara produkter och tjänster. Etunimi Sukunimi Loppusumma käytetään pienempiin hankkeisiin sekä Lump-sum - hankkeisiin. Näiden hankkeiden tulisi jollain tavalla liittyä Pohjanmaan maakuntastrategian Korkeatasoinen innovaatiotoiminta -teeman toteuttamiseen; korkeakoulujen ja yritysten yhdessä toteuttamat demonstraatio- ja pilotointihankkeet, innovaatioiden pilotointi yhteistyönä yritysten ja korkeakoulujen välillä sekä prosessit, jotka mahdollistavat ideoiden jalostamisen toteuttamiskelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi.

36 Krav på projekt/hankevaatimukset Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb Eura2014 Landskapsstrategin Smart specialisering. Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä EURA2014 Maakuntastrategian Älykkään erikoistumisen prosesseja. 36 Etunimi Sukunimi

37 Krav på projekt/hankevaatimukset Projekten skall vara klart fokuserade gärna innehålla element av försöksverksamhet. tydligt framgå tänkta resultat och vem som ansvarar för det fortsatta arbetet efter avslutat projekt allmänna utvecklingsprojekt sökande kan därför inte vara ett enskilt företag som vill utveckla den egna affärsverksamheten. Hankkeiden painopiste tulee olla selkeä ja keskittynyt mielellään myös sisältää kokeilun ja testaustoiminnan elementtejä tulee ilmetä mitä tuloksia hankkeella tavoitellaan ja kuka on vastuussa jatkotyöstä hankkeen päätyttyä yleisiä kehityshankkeita. Siksi hakija ei voi olla yksittäinen yritys, joka haluaa kehittää yrityksen omaa liiketoimintaa 37 Etunimi Sukunimi

38 Förmedlande organ regionalt strukturfondsperioden Välittävä toimielin alueellisesti rakennerahastokausi ELY: Yksi yhteinen malli Landskapsförbunden har två beslutsmodeller: en för södra och västra Finland samt en för östra och norra Finland 4 RR-Elyt: Rakennerahastoasioihin erikoistuvat ELY-keskukset ovat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Savon ELY-keskus, Keski- Suomen ELY-keskus ja Hämeen ELY-keskus. Västra och södra Finland där besluten fattas av och koordinerings-ansvaret finns hos: Birkalands förbund, Nylands förbund Östra och norra Finland: Norra Karelens och Lapplands förbund har koordinerings-ansvar för info och rapportering Keski-Suomen ELY hoitaa rakennerahastoasioita: Pohjanmaa (sisältyen myöskin Keski-Pohjanmaa), Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais Suomi ELY:jen puolesta Birkaland handhar beslut från: Österbotten, Södra Österbotten, Mellersta Finland, Birkaland samt Satakunta landskapsförbund Beslut och förvaltning i respektive förbund: Norra Karelen, Norra Savolax och Södra Savolax samt Lappland, Norra Österbotten och Mellersta Österbotten

39 Länsi-Suomi ELY (ESR/EAKR) Hakemus EURA 2014-kautta Keski-Suomen ELY-keskukseeen. Valmistelija ja yhteyshenkilö istuu kuitenkin Pohjanmaan ELY:ssä Ensimmäinen kontakti MYR:n sihteeristö Käsittelee kaikki hakemukset paitsi yritystukihakemukset (yhteenveto) Puoltaa tai ei puolla MYR Puoltaa tai ei puolla EU:n ja valtion rahoitus vähintään tai muuten merkittävä hanke Sitova päätös rahoittajille paitsi, jos lain tai ohjelman vastainen Länsi-Suomi Pohjanmaan liitto(eakr) Hakemus EURA 2014 kautta Pirkanmaan liitolle. Valmistelija ja yhteyshenkilö Pohjanmaan liitossa (sopimus Pirkanmaan liiton kanssa). MYR:n sihteeristö Käsittelee kaikki hakemukset (yhteenveto) Puoltaa tai ei puolla MYR Puoltaa tai ei puolla EU:n ja valtion rahoitus vähintään tai muuten merkittävä hanke Sitova päätös rahoittajille paitsi, jos lain tai ohjelman vastainen Maakuntahallitus käsittelee Puoltaa tai ei puolla (sitova päätös rahoittajille paitsi, jos lain tai ohjelman vastainen) Keski-Suomen ELY-keskus tekee päätöksen Pirkanmaan liitto tekee päätöksen

40 Rakennerahastojen ohjelmakausi Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat

41 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) Perusrahoitus Harvanasutuksen erityisrahoitus(vain IP-Suomi) Alueelline n yhteistyö EU Kansallinen Yhteensä M M M EU Kansallinen Yhteensä M M M 4 1

42 Rahoituksenjako rahastojen välillä (pl. Alueellinen yhteistyö) ESR;38,40 % EAKR erityisrahoitus; 23,2% EAKR perusrahoitus; 38,40% Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR/ ERUF) 61,6 % Euroopan sosiaalirahasto (ESR/ ESF) 38,4 % 42

43 Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % n. 13 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) EAKR:n valtakunnalliset teemat: Osaamis- ja innovaatioverkostot (tukee INKA-ohjelman toteutusta; Tekes), jonka osana vähähiilinen talous ESR 25 % n. 32 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) nuorisotakuu, työvoiman liikkuvuus Euroopassa, maahanmuuttajien kotouttaminen, koulutusjärjestelmän kehittäminen siirtymiä tukeviksi, kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman osaamisen lisääminen sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Teemat voivat muuttua ohjelmakauden kuluessa toimintaympäristön kehityksen mukaan. Alueiden rahoitus* (kun valtakunnalliset teemat vähennetty) Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n.206 milj. euroa/v (EU+ Etelä- ja Länsi- Suomi 28,94 % kansallinen) n. 85 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,3 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) *) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja EL-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa. 4 3

44 Fördelning per invånare

45 B} Rahoitus Länsi- Suomessa maakunnittain EAKR-rahoitus Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Muu Keski-Suomi Saarijärvi-Viitasaari Ohjelmakausi %- osuus Ohjelmakausi ' Muutos euroa ' Muutos% -44% -39% -44% -35% -45% -47% -57% -28% ESR-rahoitus Etelä-Pohj anmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Muu Keski-Suomi Saarijärvi-Viitasaari ' ' ' % -29 % -17 % -42% 6% -6% -21% -21 % TYÖ- JFlELINHEI NOMINI STeRI Ö MI FlRB TS- OCHNÄRI NGSMINISTERIET NIS TllYOFEMPLOYME NT FlNOTHE ECO NOMY

46 Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja rahoitus Pohjanmaalla Toimintalinja EU-rahoitus (n. milj. ) Kansallinen Julkinen rahoitus yhteensä (n. milj. ) EAKR Osuus ESR Osuus Yhteensä Osuus TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) 3,6 40 % 3,6 25 % TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja 4,7 54 % 4,7 33 % hyödyntäminen (EAKR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 2,5 47 % 2,5 18 % TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 1,7 33 % 1,7 13 % TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 1,1 20 % 1,1 8 % TL 6 Tekninen tuki (EAKR) 0,5 6% 0,5 3% YHTEENSÄ 8,8 100 % 5,3 100 % Vähähiilisen talouden tukemiseen käytetään vähintään 25 %:ia EAKR-rahoituksesta. Rahoitusosuus sisältyy toimintalinjojen 1 ja 2 osuuteen. Absoluuttiset summat ovat arvioita, koska Euroopan komission ei ole vahvistanut Suomen lopullista rahoitusta. 14,1 100 % 5

47 Pohjanmaan EU ja valtion rahoitus vuonna 2014 Toimintalinja EU-ja valtion rahoitus (n. milj. ) Muu rahoitus yhteensä (n. milj. ) EAKR /ESR Valtio Yhteensä Kunta/muu julkinen Yksit yinen TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) 0,500 0,440 0,940 0,060 + TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja 0,540 0,340 0,880 0,200 + hyödyntäminen (EAKR) ÖF/PL TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 0,300 0,220 0,520 0,070 TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 0,200 0,160 0,360 0,050 TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 0,130 0,095 0,215 0,030 TL 6 Tekninen tuki (EAKR) YHTEENSÄ 1,670 1,255 2,925 0,410 + Absoluuttiset summat ovat arvioita, koska Euroopan komission ei ole vahvistanut Suomen lopullista rahoitusta. 5

48 Esim. Rakennerahoitushakemus Pohjanmaan liitto (vastuuviranomainen Pirkanmaan liitto) EAKR+Valtio 60 % Kunta/muu julkinen % Yksityinen/ 5-20 % 100 % 48

49 Pohjanmaan liiton rahoituslähteet kehittämishankkeisiin Rakennerahastot (kestävää kasvua ja työtä) noin euroa/vuosi (EU+Valtio) Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Botnia-Atlantica noin euroa/vuosi (Valtio) Teemat; Innovaatiot, elinkeinoelämä, ympäristö, kuljetus. Maakunnan kehittämisraha 2014: euroa, 2015: 0? elinkeinoelämä, tutkimusta ja koulutusta, hyvinvointipalveluja sekä kulttuuria ja vapaa-aikaa edistäviin kehittämishankkeisiin Kulttuuriavustukset Suomenkielistä kulttuuria edistäviin tarkoituksiin 49

50 EURA 2014 Ohjelmakauden sähköisen rakennerahastoasioinnin palveluratkaisut Kuinka valmistaudun hankehakijana EURA järjestelmän käyttöön Työ- ja elinkeinoministeriö tieto-osasto sähköiset palvelut