Riikinnevan Ekovoimalaitos

Transkriptio

1 Navitas Kehitys Oy Riikinnevan Ekovoimalaitos Ympäristövaikutusten arviointiselostus ÅF-Consult Oy Bertel Jungin aukio 9, Espoo Puhelin Fax (09) Y-tunnus Kotipaikka Helsinki. Sertifioitu standardien SS-EN ISO 9001 ja ISO mukaisesti.

2 YVA-selostus 2 (138) TIIVISTELMÄ Hankkeen kuvaus ja tavoitteet Leppävirran Riikinnevan jätelaitosalueelle sijoittuvan Ekovoimalaitoksen suunnittelu on aloitettu. Ekovoimalaitos on materiaalihyötykäyttöön kelpaamatonta syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä hyödyntävä lämmön- ja sähköntuotantolaitos. Lisäksi laitoksessa voidaan hyödyntää muitakin jätejakeita. Laitoksessa polttoaineena hyödynnettävät jätteet kerätään pääosin Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilta. Ekovoimalaitoksessa hyödynnetään 56 kunnan ja noin asukkaan alueen jätteitä. Ekovoimalaitos voidaan käyttöönottaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla. Ekovoimalaitoshankkeen ensisijaisina tavoitteina on lisätä Itä- ja Keski-Suomen alueilla toimivien jätehuoltoyhtiöiden syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämistä sekä turvata Varkauden kaupungin tarvitseman kaukolämmön tuotanto. Ekovoimalaitoksessa hyödynnettäisiin jätteitä, jotka tällä hetkellä pääsääntöisesti loppusijoitetaan kaatopaikoille tai toimitetaan energiahyödynnettäväksi muualle. Itä- ja Keski-Suomen alueella ei ole jätteenpolttolaitosta. Kaatopaikkoja koskevan lainsäädännön oletetaan kiristyvän vuoden 2016 alusta alkaen siten, että jätteiden kaatopaikkasijoittamista rajoitetaan merkittävästi. Tällöin Ekovoimalaitos mahdollistaisi jätteiden hyödyntämisen kohtuullisella etäisyydellä jätteiden syntypaikalta. Varkauden kaupungin kaukolämpötoiminnasta vastaa pääosin Varkauden kaupungin omistama Varkauden Aluelämpö Oy. Tällä hetkellä yhtiön toimittama kaukolämpö on lähes kokonaisuudessaan hankittu ostamalla. Tulevaisuudessa Ekovoimalaitoksella voitaisiin turvata Varkauden tarvitseman kaukolämmön tuotanto. YVA-menettely Osana hankkeen valmistelua on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (YVA-laki) mukainen arviointimenettely. YVA-menettelyllä varmistetaan, että ennen hanketta koskevaa päätöksentekoa hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. YVA-menettelyn tarkoituksena on myös lisätä asukkaiden ja muiden tahojen tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia päätöksenteossa. Arvioinnin tulokset esitetään tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa eli YVA-selostuksessa. Selostuksessa mm. kuvataan vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vertaillaan vaihtoehtoja sekä esitetään haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja. YVA-selostus on julkinen ja kaikilla, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, on mahdollisuus esittää mielipiteitä. Lisäksi yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää lausuntoja vaikutusalueen kunnilta ja eri viranomaisilta, jonka jälkeen se antaa oman kokoavan lausuntonsa mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta.

3 YVA-selostus 3 (138) Hanke ja sen vaihtoehdot Hankevaihtoehtona 1 (VE1) tarkastellaan arinatekniikkaan perustuvan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan Ekovoimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Hankevaihtoehto käsittää kattilaitoksen lisäksi turbiini-generaattorilaitoksen, polttoaineen vastaanottojärjestelmän ja varastoinnin, savukaasujen puhdistusjärjestelmät, kemikaalivarastot, savupiipun sekä tuhka- ja lopputuotevarastot sekä ilmajäähdytyslaitteet. Lisäksi tarkastellaan savukaasun puhdistustuotteen mahdollista käsittelyä loppusijoitusta varten sekä jätteiden välivarastointia Riikinnevan jätelaitoksen alueella Ekovoimalaitoksen seisokkien aikana. Hankevaihtoehtona 2 (VE2) tarkastellaan leijutekniikkaan perustuvan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Hankevaihtoehto VE2 käsittää hankevaihtoehdon VE1 mukaiset laitteet ja järjestelmät sekä leijutekniikan vaatiman jätteen esikäsittelylaitoksen. Lisäksi YVA:ssa tarkastellaan nollavaihtoehtona (VE0) Ekovoimalaitoksen rakentamatta jättämistä, jolloin jäte- ja energiahuolto järjestetään vaihtoehtoisella tavalla. Nollavaihtoehdossa Ekovoimalaitoksen tuottama kaukolämpö ja sähkö tuotetaan bioturvevoimalaitoksessa Varkauden alueella ja jätteet kuljetetaan olemassa oleviin tai rakenteilla oleviin polttolaitoksiin hyödynnettäväksi. Ekovoimalaitoksen suunnitteluarvot Kattilatyyppi Polttoainemäärä Polttoaineteho Vuotuinen kaukolämmön tuotanto Vuotuinen sähköntuotanto Arinakattila (VE1) tai leijukattila (VE2) enintään t/a enintään 66 MW GWh/a GWh/a Rakentamisvaiheen vaikutukset Ekovoimalaitoksen rakentamistoiminnan vaikutukset ovat normaaleja rakennustoiminnan ympäristölleen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja siten samanlaisia kuin esimerkiksi muissa vastaavan suuruisissa teollisuusrakentamishankkeissa. Merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat työkoneiden ja materiaalikuljetusten aiheuttama meluhaitta, pölyäminen ja tärinä. Haitat ovat kuitenkin paikallisia kohdistuen lähialueelle (alle puolen kilometrin säteelle rakentamispaikasta) ja kestävät rakentamisen ajan. Uuden laitoksen rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Hankkeeseen liittyy Sorsa-

4 YVA-selostus 4 (138) koskentieltä jätelaitosalueelle tulevan Riikinnevantien leventäminen ja kunnostus sekä 110 kv voimajohdon rakentaminen joko maakaapelina tai ilmajohtona. Laitoksen vaatima maa-alue on suhteellisen pieni ja laitosalueen kasvillisuus sekä eläimistö rakentamispaikalla ovat tavanomaisia. Siten vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen eivät ole merkittäviä ja ne rajoittuvat laitosalueelle. Rakentaminen työllistää merkittävästi. Laitoksen toiminnan loputtua purkutöistä aiheutuvat ympäristövaikutukset vastaavat rakennusvaiheen vaikutuksia, mutta ne kestävät lyhyemmän ajan. Nollavaihtoehtoon sisältyvän, jonnekin Varkauteen sijoittuvan, voimalaitoksen rakentaminen on kertaluonteista ja samantapaista kuin Ekovoimalaitoksen rakentaminen. Siten myös rakentamisesta aiheutuva ympäristökuormitus on vastaavaa, mutta ympäristövaikutukset riippuvat paljolti siitä esimerkiksi, miten lähellä työmaa sijaitsee asutusta tai suojelualueita. Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin Ekovoimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Eniten maa- ja kallioperään vaikutetaan, kun laitos rakennetaan alueelle ja tehdään maansiirtotöitä ja mahdollisesti louhitaan. Ekovoimalaitos liitetään vesi- ja viemäriverkkoon ja laitoksen jätevedet puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla. Nollavaihtoehdossa VE0 energiaa tuotetaan kuvitteellisessa Varkauden alueelle sijoittuvassa voimalaitoksessa eikä laitoksen normaalitoiminta kuormita maaperää tai pohjavettä. Laitoksen sijaintipaikkaa ei ole määritelty, mutta jos laitosta ei sijoiteta veden hankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle, arvioidaan maa- ja kallioperään sekä mahdollisesti pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset vähäiseksi. Vaikutukset luonnonympäristöön Tarkastelluilla hanke- ja nollavaihtoehdolla ei ole merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun. Päästöjen leviämisselvityksen mukaan hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Ekovoimalaitoksen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet ulkoilmassa ovat pieniä verrattuna kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuihin raja-arvoihin. Nollavaihtoehdon päästöt ilmaan jakautuvat useammalle paikkakunnalle, jolloin niiden aiheuttamat pitoisuudet ulkoilmassa ovat pienemmät kullakin paikkakunnalla, kuin jos päästöt kohdistuisivat vain yhdelle paikkakunnalle, kuten hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Ekovoimalaitoksen melu ulottuu Metsälän luonnonsuojelualueelle, mutta melutaso ei kuitenkaan ylitä suojelualueille asetettuja melutason ohjearvoja. Mahdollinen voimajohto sijoittuu lähes kokonaan metsätalouskäytössä olevalle alueelle. Johtoaukean sijaintipaikalla kasvilajisto muuttuu olosuhteiden muuttuessa metsänraivauksen seurauksena.

5 YVA-selostus 5 (138) Vaikutukset liikenteeseen Keski-Savon Jätehuolto Oy:n alueelta jätteet tuodaan Ekovoimalaitokselle pakkaavilla jäteautoilla ja muualta täysperävaunullisilla rekka-autoilla ns. siirtokuljetuksina. Myös kemikaalikuljetuksia ja huoltoliikennettä kulkee, mutta tuhka- ja lopputuotekuljetuksia ei ole, vaan Ekovoimalaitoksella syntyvät jätteet käsitellään ja loppusijoitetaan Riikinnevan jätelaitoksen alueelle. Raskasta liikennettä ja henkilöautoja laitokselle on kokonaisuudessaan noin 70 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa arkisin. Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuva liikenne ei kokonaisuudessaan tarkoita liikenteen lisäystä, sillä Keski-Savon Jätehuollon alueelta Ekovoimalaitoksella hyödynnettävät jätteet kuljetetaan jo nykyisin jätelaitokselle. Sorsakoskentiellä keskimääräinen arkivuorokauden liikenne lisääntyy 118 ajoneuvolla, joista raskaiden ajoneuvojen osuus on 54 ajoneuvoa. Sorsakoskentiellä arkivuorokauden liikenteen lisäys on 14 % ja raskaiden ajoneuvojen lisäys 44 %. Ekovoimalaitoksen kuljetusten kokonaissuorite on noin 0,4 % Varkauden seutukunnan vuosittaisesta kokonaisliikennesuoritteesta. Nollavaihtoehdossa bio-turve voimalaitoksen polttoaine-, kemikaali- ja tuhkakuljetuksia sekä huoltoliikennettä on arkipäivisin 22 ajoneuvokäyntiä, joista 16 on raskaiden ajoneuvojen ja 6 henkilöautojen käyntiä. Lisäksi jätepolttoaineiden kuljettamisesta muualle Suomeen tarvitaan 25 kuljetusta arkivuorokaudessa. Kokonaisuudessaan kuljetusten kokonaissuorite on noin 1,5 % Varkauden seutukunnan vuosittaisesta kokonaisliikennesuoritteesta. Ekovoimalaitoksen sijainti on keskeinen suunnitellun jätteiden keräilyalueen kannalta. Kun suunnitellulta alueelta kerätyt jätteet poltetaan Ekovoimalaitoksella, on jätteiden kuljettamiseen liittyvä raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite 1,6 milj. km/a. Jos samat jätteet kuljetetaan nollavaihtoehdon VE0 mukaisesti poltettavaksi muualle Suomessa sijaitseviin laitoksiin, on raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite huomattavasti suurempi, n. 7,6 milj. km/a. Vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan Ekovoimalaitoshanke on voimassaolevan maakuntakaavan mukainen, mutta hanke edellyttää yleis- ja asemakaavan muutosta. Ekovoimalaitos sijoitetaan Riikinnevan jätelaitoksen viereen ja voimalaitos voimistaa alueen teollisuusluonnetta, hankevaihtoehto VE2 hieman enemmän kuin hankevaihtoehto VE1, sillä hankevaihtoehdossa VE2 alueelle rakennetaan massiivinen jätteen esikäsittelylaitos, jota ei tarvita poltettaessa jäte arinakattilassa. Lähimaisemassa laitos on massiivinen ja kaukomaisemassa voivat erottua korkeat kattilarakennus ja piippu. Vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Varkauden seudun ilmanlaadussa ei tapahdu merkittävää muutosta: leviämismalliselvityksen perusteella hankevaihtoehdossa VE1 ja VE2 Ekovoimalaitoksen aiheuttamat savukaasupäästöjen epäpuhtauspitoisuudet ulkoilmassa ovat pieniä verrattuna terve-

6 YVA-selostus 6 (138) ysperusteisiin ohjearvoihin. Ekovoimalaitos korvaa nykyistä energiantuotantoa, josta aiheutuvat päästöt jäävät muodostumatta. Ekovoimalaitoksen kiinteiden melulähteiden melu ei kuulu Osmajoen tarkastelualueelle. Laskentatulokset osoittavat, että liikenteestä aiheutuvat melun ohjearvot (päiväaika 55 db ja yö 50 db) eivät ylity Osmajoen asuintalojen luona nykytilanteessa eikä Ekovoimalaitoksen toimiessa. Melumallinnuksen mukaan Osmajoen rannalla sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen kohdalla Ekovoimalaitoksen ja sen toimintaan liittyvän liikenteen aiheuttama melutaso on päivällä enintään 45 db(a) ja yöllä enintään 40 db(a). Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 laitoksen ja siihen liittyvän liikenteen aiheuttamalla melulla ei siten arvioida olevan vaikutuksia terveyteen tai asuinkäytössä (vakituisesti tai vapaa-ajan) olevien alueiden viihtyisyyteen. Hankkeen myötä lisääntyvät kuljetukset saatetaan Ekovoimalaitoksen lähialueilla kokea viihtyvyyshaittana. Sorsakoskentiellä raskaan liikenteen arvioidaan lisääntyvän merkittävästi. Mahdollisen voimajohdon reittisuunnittelussa on huomioitava erityisesti asutus ja lomamökit Osmajoen rannalla. Ekovoimalaitos työllistää vakituisesti henkilöä. Välillisesti hanke työllistää merkittävästi polttoainekuljetuksiin sekä laitoksen kunnossapitoon liittyen. Nollavaihtoehdosta VE0 ei arvioida aiheutuvan terveysvaikutuksia. Päästöt ilmaan jakautuvat eri paikkakunnille, joten vaikutus ilmanlaatuun arvioidaan vähäiseksi. Jätehuoltovaikutukset Kaikki vaihtoehdot lisäävät jätteiden hyötykäyttöä merkittävästi. Ekovoimalaitoksella muodostuu suuri määrä pohjakuonaa/-tuhkaa, kattilatuhkaa ja savukaasun puhdistuksen lopputuotetta, joihin jätteiden sisältämät haitta-aineet, kuten raskasmetallit päätyvät. Tällöin raskasmetallien kierto ja kertyminen ravintoketjussa päättyy, kun tuhkat esimerkiksi kiinteytetään haitta-aineiden liukenemisen estämiseksi. Hankevaihtoehdossa VE2 muodostuu todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kattilatuhkaa ja savukaasujen käsittelyn lopputuotetta hankevaihtoehtoa VE1 enemmän. Mikäli muodostuva pohjakuona/-tuhka kelpaa laadultaan maanrakentamisessa hyödynnettäväksi, voidaan sillä korvata neitseellisiä materiaaleja. Nollavaihtoehdossa muodostuu tuhkaa huomattavasti hankevaihtoehtoja vähemmän ja myöskin tuhka on ympäristölaadultaan jätteenpolton tuhkiin verrattuna parempaa. Puu-turve tuhka voidaan todennäköisesti hyötykyttää. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Kotimaisilla, polttolaitoksen lähialueilla syntyvillä, jäteperäisillä polttoaineilla voidaan korvata muiden, neitseellisten polttoaineiden käyttöä. Ekovoimalaitos mahdollistaa jätteen energiasisällön hyötykäytön ja vähentää sekä uusiutuvien että fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta energiantuotannossa. Hankevaihtoehdon VE2 kuuluvas-

7 YVA-selostus 7 (138) sa leijukattilassa jätteiden energia voidaan hyödyntää jonkin verran tehokkaammin kuin hankevaihtoehdon VE1 arinakattilassa. Nollavaihtoehdossa biovoimalaitos hyödyntää luonnonvaroja puun ja turpeen muodossa ja kivihiiltä ostosähkön tuotannossa muussa laitoksessa. Ilmastovaikutukset Jätepolttoaine on pääosin uusiutuvaa polttoainetta, jonka fossiilinen CO 2 -päästö on matala verrattuna täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Ekovoimalaitoksen savukaasujen fossiilinen CO 2 -päästö on kuitenkin yli kaksinkertainen verrattuna nollavaihtoehdon mukaisen Varkauden alueelle sijoitettavan bioturvelaitoksen päästöihin. Nollavaihtoehdossa pääpolttoaine on uusiutuva biopolttoaine ja siten laitoksen fossiiliset CO 2 -päästöt ovat pienet. Nollavaihtoehdossa muualla tuotetusta sähköstä aiheutuvat fossiiliset CO 2 -päästöt voivat olla merkittävät. Myös nollavaihtoehtoon sisältyvät jätekuljetukset muualle Suomeen aiheuttavat fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Onnettomuustilanteiden vaikutukset Ekovoimalaitoksen toimintaan liittyy riski, että kemikaalia tai öljyä pääsee vesistöön tai maaperään ja edelleen pohjaveteen, syttyy tulipalo tai savukaasuja pääsee hallitsemattomasti ilmaan. Onnettomuuksiin ja vahinkotilanteisiin varaudutaan Ekovoimalaitoksella rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien sekä tarkkailun ja toimintaohjeiden avulla. Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 ympäristöriskit ja niiden hallinta ovat voimalaitostoiminnalle tyypillisiä ja liittyvät myös nollavaihtoehtoon VE0. Yhteenveto ja johtopäätökset ympäristövaikutuksista ja hankeen toteuttamiskelpoisuudesta Hankevaihtoehdoissa VE 1 ja VE2 toteutettavalla Ekovoimalaitoksella ja nollavaihtoehdossa toteutettavalla bio-turve -voimalaitoksella vastataan Varkauden alueen tulevaisuuden kaukolämmön tuotantotarpeeseen. Kaikki vaihtoehdot vastaavat myös valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (VALTSU) esitettyihin jätteen hyötykäyttötavoitteisiin sekä orgaanisen ja biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen rajoittamiseksi suunniteltuun lainsäädäntömuutokseen. Ekovoimalaitoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset arvioidaan liittyvän Itä- ja Keski-Suomen jätehuollon järjestämiseen, liikenteeseen sekä laitoksella muodostuviin jätteisiin. Ekovoimalaitos muuttaa hankkeeseen liittyvien jätehuoltoyhtiöiden jätteenkäsittelyä merkittävästi ympäristön kannalta positiiviseen suuntaan. Ekovoimalaitoksen liikenne lisää erityisesti Sorsakoskentien raskasta liikennettä, mutta liikenteen lisäys ei kuitenkaan vaikuta merkittävasti Sorsakoskentien asuinkiinteistöjen melutilanteeseen eikä myöskään ns. Huruslahden liittymän toimivuuteen eikä

8 YVA-selostus 8 (138) liikenneturvallisuuteen. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi kuitenkin heikentää viihtyvyyttä Sorsakoskentien varren asukkaiden osalta. Hankevaihtoehtojen mukainen Ekovoimalaitos sijaitsee keskeisesti jätteen syntypaikkojen nähden ja siten sijainti on optimaalinen polttoainekuljetusten kannalta. Ekovoimalaitoksella muodostuu merkittävä määrä joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia tuhkia, kuonia ja savukaasun puhdistuksen lopputuotteita. Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eroavat toisistaan eniten jätteiden vaatiman esikäsittelyn, laitoksella muodostuvien jätteiden sekä laitoksen energiatehokkuuden osalta. Vaihtoehdon VE1 mukaisessa arinakattilalaitoksessa ei tarvita jätteen esikättelyä ja sairaalajätteen hyödyntäminen on siten ongelmatonta, kun taas vaihtoehdon VE 2 mukaiseen leijukattilalaitokselle tarvitaan esikäsittelylaitos. Leijukattilassa muodostuu arinakattilaa enemmän todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa savukaasun puhdistuksen lopputuotetta. Leijukattila voi olla energiatehokkuudeltaan arinakattilaa parempi korkeamman kattilahyötysuhteen, sähköntuotannon hyötysuhteen ja säädettävyyden vuoksi. Nollavaihtoehdossa Ekovoimalaitoksessa hyödynnettävät jätteet kuljetettaisiin muualla Suomessa sijaitseviin jätteenpolttolaitoksiin, jonka vuosi VE0:n liikennesuorite ja siten liikenteen päästöt ovat huomattavasti hankevaihtoehtoja suuremmat. Nollavaihtoehdossa muodostuvat tuhkat on hyötykäytettävissä. Jätteenpolton kuonaa/tuhkaa ja erityisesti savukaasujen puhdistuksen lopputuotetta ei todennäköisemmin voida hyötykäyttää. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella kumpaakaan tarkastelluista hankevaihtoehdoista ei tarpeen ympäristönäkökohtien perusteella sulkea pois jatkotarkastelusta. Hanke- ja nollavaihtoehdot ovat osoittautuneet ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisiksi.

9 YVA-selostus 9 (138) TIETOJA YVA-HANKKEESTA ANTAVAT: S Hankkeesta vastaava Navitas Kehitys Oy Wredenkatu 2, Varkaus Yhteyshenkilö: Janne Kuronen puh sähköposti: [email protected] Yhteyshenkilö: Jarmo Junttanen puh sähköposti: [email protected] Yhteysviranomainen Pohjois-Savon ELY-keskus PL 1117,70101 Kuopio Asemakatu 7, Kuopio Puhelinvaihde: Yhteyshenkilö: Jorma Lappalainen puh sähköposti: [email protected] YVA-konsultti ÅF-Consult Oy Bertel Jungin aukio 9, Espoo Puhelinvaihde: Yhteyshenkilö: Heidi Lettojärvi puh sähköposti: [email protected] Pohjakartat Maanmittauslaitos lupanro 159/MML/12

10 YVA-selostus 10 (138) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO HANKKEESTA VASTAAVA HANKKEEN TAVOITTEET JA VALMISTELUTILANNE HANKEALUEEN NYKYINEN ENERGIA JA JÄTEHUOLTO Varkauden energiahuolto Jätehuolto HANKKEEN TAVOITTEET Jätehuoltotavoitteeet Energiahuoltotavoitteet HANKKEEN VALMISTELUTILANNE JA TOTEUTUSAIKATAULU ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT HANKEVAIHTOEHDOT NOLLAVAIHTOEHTO ENERGIANTUOTANTO JA POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ ERI VAIHTOEHDOISSA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ARVIOINTIMENETTELY ARVIOINTITEHTÄVÄ JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS Hankevaihtoehdot Nollavaihtoehto Vaihtoehtojen vertailu TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Yleisötilaisuudet Seurantaryhmä Ohjausryhmä PALAUTE YVA OHJELMASTA JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO HANKEVAIHTOEHTOJEN KUVAUS SIJAINTI JA SIJAINTIPAIKAN VALINTAPERUSTEET Sijaintipaikka Hankkeen sijaintipaikan valintaperusteet HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS Voimalaitosprosessi Toiminnot ja niiden sijoittuminen Polttoaineet Polttoaineiden käsittely voimalaitosalueella Polttotekniikat Savukaasupäästöt ja niiden vähentäminen Muodostuvat jätteet ja niiden käsittelyvaihtoehdot Veden käyttö ja jätevedet Kemikaalien käyttö ja varastointi Liikenne Laitoksen liitynnät HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 55

11 YVA-selostus 11 (138) Kansallinen ilmasto ja energiastrategia Valtakunnallinen jätesuunnitelma ja biohajoavan jätteen käsittelytavoitteet Itä Suomen ja Keski Suomen jätesuunnitelmat HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Kaavoitus ja rakennuslupa Ympäristölupa Kemikaalilain mukainen lupa Voimajohdon vaatimat luvat Muut luvat NOLLAVAIHTOEHDON KUVAUS YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankevaihtoehdot VE1 ja VE Nollavaihtoehto ILMANLAATU JA LASKEUMA Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Toiminnan aikaiset vaikutukset Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Epävarmuustekijät MAA JA KALLIOPERÄ SEKÄ PINTA JA POHJAVESI Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Toiminnanaikaiset vaikutukset Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Epävarmuustekijät KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONNON MONIMUOTOISUUS Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Toiminnanaikaiset vaikutukset Natura arvioinnin tarveharkinta Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Epävarmuustekijät LIIKENNE Nykytilanne Arviointimenetelmät ja lähtötiedot Toiminnanaikaiset vaikutukset Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Epävarmuustekijät MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA MAISEMA Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Toiminnanaikaiset vaikutukset Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Epävarmuustekijät IHMISEN TERVEYS, ELINOLOT JA VIIHTYVYYS; MELUTILANNE Lähtötilanne ja arviointimenetelmät Nykytilanne

12 YVA-selostus 12 (138) Toiminnan aikaiset vaikutukset Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Epävarmuustekijät JÄTEHUOLTO JA TOIMINNASSA MUODOSTUVAT JÄTTEET SEKÄ LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS Jätehuollon nykytilanne Arviointimenetelmät Toiminnan aikaiset vaikutukset Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Epävarmuustekijät ILMASTO Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Toiminnan aikaiset vaikutukset Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Epävarmuustekijät HÄIRIÖTILANTEET JA ONNETTOMUUDET SEKÄ YMPÄRISTÖRISKIT TOIMINNAN LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Vaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja toteuttamiskelpoisuus Vaihtoehtojen merkittävimmät erot SUUNNITELMA HAITTOJEN EHKÄISEMIKSEKSI JA LIEVENTÄMISEKSI PÄÄPERIAATTEET TOIMINNASSA RAKENTAMISEN AIKAISET HAITAT TOIMINNAN AIKAISET HAITAT Savukaasupäästöt Haju Jätevedet Kemikaalien käsittely ja varastointi Melu ja tärinä Kuljetukset Ekovoimalaitoksella muodostuneet jätteet VAIKUTUSTEN SEURANTA KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILU VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ilmanlaatu Melu Vesistö ja kalasto Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terveys LÄHTEET

13 YVA-selostus 13 (138) Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto YVA-ohjelmasta Savukaasujen leviämismalliselvitys Melumallinnusraportti Luontotyyppi- ja eliöstökartoituksen raportti

14 YVA-selostus 14 (138) Sanasto ja lyhenteet Arinakattila Asemakaava BAT Biohajoava jäte Biojäte Ekovoimalaitos GWh Jäte Kasvihuonekaasu Kyllästetty puu Leijukattila Loppusijoitus Kattila, jossa polttoaine palaa liikkuvan arinan päällä Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laadittava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, joka tyypillisesti koskee tiettyä rakentamisaluetta Paras käytettävissä oleva tekniikka (Best Available Technique) Jäte, joka voi hajota biologisesti. Tällaista jätettä ovat muun muassa elintarvike-, puutarha-, puu-, paperi- ja kartonkijäte. Biologisesti helposti hajoavat jätteet, kuten kasvi- ja eläinperäiset jätteet Laitos, jonka pääasiallisena tarkoituksena on hyödyntää jätepolttoaineiden sisältämä energia energiantuotannossa. Gigawattitunti, energian yksikkö (1 GWh = MWh = kwh) Aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Kasvihuoneilmiötä (ilmaston lämpenemistä) voimistava kaasu, kuten hiilidioksidi (CO 2 ) ja metaani (CH 4 ) Puutavara, joka on kyllästetty säänkestävyyden parantamiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi, esimerkiksi CCA-, CC, C- ja kreosoottikyllästetty puutavara Kattila, jossa polttoaine palaa kuuman hiekkamassan päällä tai joukossa Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle MW Megawatti, tehon yksikkö (1 MW = kw = 1 MJ/s)

15 YVA-selostus 15 (138) Ongelmajäte Pohjakuona/-tuhka Rakennusjäte Rejekti Sairaalajäte Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Yhdyskuntajätteestä ongelmajätteet kerätään aina erikseen ja ohjataan erilliskäsittelyyn. Vastaa termiä vaarallinen jäte voimassaolevassa jätelainsäädännössä. Polttoaineen palamisessa muodostuva tuhka, joka poistetaan kattilan alaosasta Rakennus- ja saneeraustoiminnassa muodostuva jäte Polttoaineen esikäsittelyssä erotettavat hyötykäyttökelvottomat jätejakeet (kuten kivet, hiekka jne.), jotka loppusijoitetaan Terveydenhoidossa syntyvät toiminnalle ominaiset ja erityistä käsittelyä vaativat jätteet SNCR Typenoksidien vähentämismenetelmä (Selective Non-Catalytic Reduction) Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte, josta on jätteen syntypaikoilla eroteltu erilliskerättävät hyötyjätteet sekä vaaralliset jätteet Vaarallinen jäte Ks. ongelmajäte Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisesta taikka kaupasta, teollisuudesta tai muista laitoksista peräisin olevaa jätettä, joka ominaisuuksiensa ja koostumuksensa vuoksi vastaa asumisesta syntyvää jätettä. Yleiskaava / Osayleiskaava Alueiden käytön yleispiirteistä järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laadittava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma, joka tyypillisesti koskee koko kuntaa ja laajaa kunnan osaa. YVA Ympäristövaikutusten arviointi

16 YVA-selostus 16 (138) 1 JOHDANTO Navitas Kehitys Oy on aloittanut yhdessä Itä- ja Keski-Suomen alueiden jäteyhtiöiden ja Varkauden Aluelämpö Oy:n kanssa Leppävirran Riikinnevan jätelaitosalueelle sijoittuvan Ekovoimalaitoshankkeen suunnittelun. Ekovoimalaitos on pääasiassa syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä hyödyntävä lämmön- ja sähköntuotantolaitos. Laitoksessa voidaan hyödyntää myös rakennusjätettä ja jätepuuta sekä kyllästettyä puuta ja sairaalajätteitä. Laitoksen polttoaineteho on enintään 66 MW. Laitoksessa polttoaineena hyödynnettävät jätteet kerätään Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilta. Osana hankkeen valmistelua on käynnistetty YVA-lain (468/1994, muutokset 59/1995, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005, 458/2006 ja 1584/2009) mukainen arviointimenettely. YVA-asetuksen (713/2006) 6 :n kohta 11b edellyttää YVAlain mukaisen arviointimenettelyn soveltamista jätteiden fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2013 alussa. YVA-menettelyn päättymisen jälkeen Ekovoimalaitokselle voidaan hakea ympäristölupaa. Tällä hetkellä hankkeesta ei ole tehty investointipäätöstä. Hankkeen aikataulu mahdollistaa Ekovoimalaitoksen käyttöönoton aikaisintaan vuoden 2015 lopulla. 2 HANKKEESTA VASTAAVA Navitas Kehitys Oy on Varkauden talousalueen elinkeinojen kehittämisyhtiö, joka on pääosin Varkauden kaupungin omistama. Navitas Kehitys Oy toimii YVA-lain mukaisena hankevastaavana. Ekovoimalaitoshanke on useiden Itä- ja Keski-Suomen alueiden jäteyhtiöiden sekä Varkauden kaukolämmön toimituksesta vastaavan Varkauden Aluelämpö Oy:n yhteinen hanke. Tällä hetkellä hankkeen edistämisestä ja koordinoinnista vastaa Navitas Kehitys Oy:n lisäksi Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä sekä Puhas Oy. Ekovoimalaitoksen rakentamista ja toimintaa varten on tarkoitus perustaa yhtiö. 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA VALMISTELUTILANNE 3.1 HANKEALUEEN NYKYINEN ENERGIA- JA JÄTEHUOLTO Varkauden energiahuolto Varkauden kaupungin alueen kaukolämmön toimittamisesta vastaa Varkauden Aluelämpö Oy. Varkauden Aluelämpö Oy on Varkauden kaupungin ja Savon Voima Oyj:n omistama yhtiö. Yhtiön osakkeista suurin osa Varkauden kaupungin omistuksessa.

17 YVA-selostus 17 (138) Varkauden kaupungin asukkaista arvioidaan asuvan kaukolämmitetyissä kiinteistöissä noin henkeä, joka on 88 % koko asukasmäärästä. Kaupungin kaukolämpöverkoston kokonaispituus on noin 115 km. Vuonna 2011 Varkauden alueen kaukolämpöverkkoon tuotettiin 199 GWh lämpöä, josta 172 GWh myytiin kaukolämpöasiakkaille ja loppu kului verkon häviöihin ja omakäyttölämpöön. Myydystä kaukolämmöstä noin 46 % käytettiin asuinkerros- ja rivitaloissa, 9 % pientaloissa ja 45 % muissa kohteissa. Yhtiö osti 90,8 % energiasta Stora Enso Oyj:n voimalaitokselta ja tuotti loppuosan polttoöljyllä yhtiön omissa lämpökeskuksissa (Varkauden Aluelämpö Oy, 2012) Jätehuolto Toukokuun alussa 2012 voimaantulleen jätelain mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää asumisessa sekä pääosin myös julkisessa hallinnossa ja palvelutoiminnassa syntyvien jätteiden hyödyntäminen ja käsittely. Kunta ei vastaa jätteistä, joita koskee niin sanottu tuottajavastuu. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Uuden jätelain myötä tuottajavastuu laajenee erityisesti pakkausjätteiden osalta. Tuotteen pakkaaja tai pakatun tuotteen maahantuoja vastaa pakkausten jätehuollosta. Ekovoimalaitoksessa on tarkoitus hyödyntää pääosin Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueiden syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Näiden maakuntien alueella toimii useita jätehuoltoyhtiöitä, jotka tuottavat kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut. Seuraavassa on lueteltu Ekovoimalaitoshankkeessa mukana olevat jätehuoltoyhtiöt toimintakuntineen: Jätekukko Oy (Kuopio, Siilinjärvi, Pieksämäki, Suonenjoki, Konnevesi, Rautalampi, Tervo, Vesanto, Juankoski, Kaavi, Maaninka, Rautavaara, Tuusniemi, Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo) Puhas Oy (Joensuu, Ilomatsi, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi) Keski-Savon Jätehuolto (Varkaus, Leppävirta, Joroinen, Heinävesi ja Juva) Mustankorkea Oy (Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Hartola, Jämsä, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Kangasniemi) Metsäsairila Oy (Mikkeli, Ristiina, Puumala, Suomenniemi ja Hirvensalmi) Ylä-Savon Jätehuolto Oy (Iisalmi, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä) Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy (Savonlinna, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Sulkava ja Rantasalmi) Sammakkokangas Oy (Saarijärvi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas ja Viitasaari)

18 YVA-selostus 18 (138) Kuva 1. Ekovoimalaitoshankkeessa mukana olevien jätehuoltoyhtiöiden toimintaalueet Taulukossa 1 on esitetty mm. jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueen kuntien asukasmäärät, joiden lisäksi kunnissa voi olla merkittävästi kesäasukkaita. Kaikilla edellä mainituilla jätehuoltoyhtiöillä on jätteen loppusijoitukseen käytettävä taulukossa esitetty kaatopaikka.

19 YVA-selostus 19 (138) Taulukko 1. Ekovoimalaitoshankkeessa mukana olevat jätehuoltoyhtiöt Jäteyhtiö Toimialueen kunnat Toimialueen kuntien asukasluku ( ) Jätteen käsittely- ja loppusijoituspaikka Jätekukko Oy Kuopion jätekeskus Puhas Oy Keski-Savon Jätehuolto Mustankorkea Oy Metsäsairila Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Kontiosuon jätekeskus (Joensuu) Riikinnevan jätelaitos (Leppävirta) Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus (Jyväskylä) Metsä-Sairilan jätekeskus (Mikkeli) Ylä-Savon jätekeskus (Iisalmi) Nousialan jäteasema (Savonlinna) Sammakkokangas Oy Sammakkokankaan jätekeskus (Saarijärvi) Yhteensä Kaatopaikoille loppusijoitetaan kerätyistä jätteestä se osuus, jota ei voida toimittaa hyötykäyttöön. Tällä hetkellä osa jäteyhtiöistä toimittaa yhdyskuntajätettä joko sellaisenaan tai kierrätyspolttoaineeksi käsiteltynä energiahyötykäyttöön nykyisin toimiville jätteen poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksille. 3.2 HANKKEEN TAVOITTEET Ekovoimalaitoksen ensisijaisina tavoitteina on lisätä Itä- ja Keski-Suomen alueella toimivien jätehuoltoyhtiöiden syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämistä sekä turvata Varkauden kaupungin tarvitseman kaukolämmön tuotanto Jätehuoltotavoitteeet Uuteen voimaantulleeseen jätelakiin kirjatun etusijajärjestyksen mukaan on ensisijaisesti vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntyvä jäte taas on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, on jäte hyödynnettävä energiana tai muuten. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Näin ollen jätelain mukaan jätteen viimesijainen käsittelytapa on kaatopaikkasijoitus. Jätteiden energiahyötykäyttö vähentää loppusijoitettavaa jätemäärää sekä vastaavasti lisää hyödynnettävää jäte-

20 YVA-selostus 20 (138) määrää. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena vuoteen 2016 on hyödyntää jätteitä materiaalina 50 % ja energiana 30 %. Uusi jätelaki velvoittaa noudattamaan jätehuollossa omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteita. Jätehuoltoviranomaisten on jätehuollon suunnittelussa ja ohjauksessa pidettävä tavoitteena sitä, että maassa on riittävästi ja tarvetta vastaavasti mahdollisuuksia kunnan vastuulle kuuluvan sekalaisen yhdyskuntajätteen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn (omavaraisuusperiaate). Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että jäte toimitetaan käsiteltäväksi johonkin lähimmistä laitoksista (läheisyysperiaate). Alueellinen jätteen energiahyötykäyttölaitos toteuttaa molempia periaatteita. Jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähentämisellä voidaan vähentää myös kaatopaikoilla muodostuvan metaanipäästön määrää. Metaani on voimakas kasvihuoneilmiötä voimistava kaasu, jota muodostuu erityisesti biohajoavan materiaalin anaerobisesta hajoamisesta. Nykyisen kaatopaikkoja koskevan lainsäädännön mukaan kaatopaikalle ei saa sijoittaa esikäsittelemättömiä jätteitä eikä sellaista yhdyskuntajätettä, jonka biohajoavasta jätteestä suurinta osaa ei ole kerätty talteen. Kaatopaikkalainsäädäntöä on suunniteltu muutettavaksi vuoden 2016 alusta siten, että biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille rajoitetaan merkittävästi. Tällöin jäte ohjautuu joko suoraan polttoon tai prosessoituna mm. voima- ja lämpölaitosten tai ajoneuvojen ja koneiden polttoaineeksi. Ekovoimalaitos mahdollistaisi Itä- ja Keski- Suomen alueilla syntyvän materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomien polttokelpoisten jätteiden hyödyntämisen kohtuullisella etäisyydellä jätteiden syntypaikalta. Tällä hetkellä jäte merkittäviltä osin loppusijoitetaan kaatopaikoille tai toimitetaan energiahyödynnettäväksi muualle. Jätteiden hyödyntämiselle asetetut tavoitteet ovat parhaiten saavutettavissa jäteyhtiöiden yhteistyöllä. Suomessa tällä hetkellä vanhin jätteenpolttolaitos on vuonna 1975 käyttöönotettu Orikedon jätteenpolttolaitos Turussa (polttokapasiteetti noin t/a). Lahdessa Kymijärven voimalaitoksella aloitettiin vuonna 1998 jätteen kaasutus ja tuotekaasun hyödyntäminen (kapasiteetti noin t/a). Vuonna 2007 käyttöönotettiin Riihimäellä Jätevoimala I (polttokapasiteetti noin t/a) ja vuonna 2008 Kotkassa Hyötyvoimalaitos (polttokapasiteetti noin t/a). Vuonna 2012 on käyttöönotettu Riihimäellä Jätevoimala II (polttokapasiteetti noin t/a), Oulussa Ekovoimalaitos (polttokapasiteetti noin t/a), Vaasan lähellä Mustasaaressa jätteenpolttolaitos (polttokapasiteetti noin t/a) sekä Lahdessa Kymijärven voimalaitoksella uusi kaasutusvoimalaitos (kapasiteetti t/a). Näiden toimivien laitosten lisäksi tällä hetkellä suunnitellaan jätteen energiahyötykäyttölaitosta mm. Vantaalle, Turun seudulle sekä Tampereelle. Jätteitä energiahyötykäytetään myös rinnakkaispolttolaitoksissa.

21 YVA-selostus 21 (138) Kuva 2. Suomessa toimivat sekä rakenteilla tai suunnitteilla olevat jätteenpoltto- tai kaasutuslaitokset Energiahuoltotavoitteet Varkauden kaupungin kaukolämpötoiminnasta vastaa pääosin Varkauden kaupungin omistama Varkauden Aluelämpö Oy. Tällä hetkellä yhtiön toimittamasta kaukolämmöstä noin 91 % ostetaan Stora Enso Oy:n voimalaitokselta ja loppuosa tuotetaan polttoöljyllä yhtiön omissa lämpökeskuksissa. Varkauden Aluelämpö Oy:n ja Stora Enso Oy:n välinen nykyinen lämmöntoimitussopimus päättyy heinäkuussa Ekovoimalaitoshankkeella voitaisiin turvata Varkauden Aluelämpö Oy:n toimittaman kaukolämmön tuotanto nykyisen sopimuskauden jälkeen. Kierrätykseen kelpaamattomien jätteiden energiahyötykäytöllä voidaan korvata muita polttoaineita ja säästää luonnonvaroja. Energiahyödynnettävät jätteet sisältävät biope-

22 YVA-selostus 22 (138) räisiä uusiutuvia materiaaleja ja siten niiden käyttö edesauttaa uusiutuvien polttoaineiden käytölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Samasta syystä jätteenpoltosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin kokonaan fossiilisten polttoaineiden polton päästöt. 3.3 HANKKEEN VALMISTELUTILANNE JA TOTEUTUSAIKATAULU Itä- ja Keski-Suomen alueen jätehuoltoyhtiöt aloittivat Ekovoimalaitoshankkeen valmistelun keväällä Ekovoimalaitoksesta laadittiin vuosina teknistaloudellisia selvityksiä, joissa on tarkasteltu alustavasti laitoksen teknisiä vaihtoehtoja sekä investointi-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. Jätehuoltoyhtiöt sekä Varkauden Aluelämpö Oy omistajakuntineen sopivat hankkeen edistämisestä aiesopimuksella alkukesällä Tällä hetkellä käydään yhtiön perustamiseen tähtääviä neuvotteluja hankkeen osakkaiden kesken. Perustettava yhtiö olisi Ekovoimalaitoksen omistaja, rakentaja ja käyttäjä. Ekovoimalaitosyhtiö on tarkoitus perustaa vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös hankkeen yksityiskohtainen tekninen suunnittelu on käynnistetty vuoden 2012 lopulla. Alkuvuonna 2013 valitaan laitoksen toteuttava laitostoimittaja ja osakkaat tekevät hanketta koskevan investointipäätöksen. YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen alkuvuonna YVA-menettelyn kanssa samanaikaisesti on käynnistetty hankkeen toteuttamiseksi tarvittava kaavoitus. Ekovoimalaitoksen toimintaan tarvittavat luvat, kuten ympäristölupa, haetaan YVAmenettelyn päätettyä. Laitoksen rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Ekovoimalaitos voidaan käyttöönottaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla. 4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT YVA:ssa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa ja nollavaihtoehtoa. 4.1 HANKEVAIHTOEHDOT Hankevaihtoehtona 1 (VE1) tarkastellaan arinatekniikkaan perustuvan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Vaihtoehto VE1 käsittää kattilaitoksen lisäksi turbiini-generaattorilaitoksen, polttoaineen vastaanottojärjestelmän ja varastoinnin, savukaasujen puhdistusjärjestelmät, kemikaalivarastot, savupiipun sekä tuhka- ja lopputuotevarastot sekä ilmajäähdytyslaitteet. Savukaasut käsitellään puolikuivalla savukaasun käsittelyjärjestelmällä sekä hiukkassuodattimena toimivalla letkusuodattimella. Puhdistusjärjestelmää voidaan liittää savukaasupesuri. Lisäksi typenoksidipäästöjen muodostumista vähennetään tulipesässä SNCR-menetelmällä (ei-katalyyttinen typenoksidien poistojärjestelmä). Vaihtoehtoon VE1 sisältyy myös jätteiden välivarastointi jätelaitoksen alueella sekä savukaasujen puhdistuksessa syntyvän lopputuotteen käsittely.

23 YVA-selostus 23 (138) Hankevaihtoehtona 2 (VE2) tarkastellaan leijutekniikkaan perustuvan kaukolämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen rakentamista ja käyttöä. Vaihtoehto VE2 käsittää hankevaihtoehdon VE1 mukaiset laitteet ja järjestelmät sekä leijutekniikan vaatiman jätteen esikäsittelylaitoksen. Vaihtoehtoon VE2 sisältyy myös jätteiden välivarastointi jätelaitoksen alueella sekä savukaasujen puhdistuksessa syntyvän lopputuotteen käsittely. 4.2 NOLLAVAIHTOEHTO Nollavaihtoehtona (VE0) tarkastellaan Ekovoimalaitoksen rakentamatta jättämistä, jolloin jäte- ja energiahuolto järjestetään vaihtoehtoisella tavalla. Nollavaihtoehdossa energiaa tuotetaan kuvitteellisessa Varkauden alueelle sijoittuvassa biopolttoaineita ja turvetta polttoaineena käyttävässä kaukolämpöä ja sähköä tuottavassa voimalaitoksessa. Osa sähköstä oletetaan tuotettavaksi muualla Suomessa. Nollavaihtoehdossa tuotettava energiamäärä on sama kuin hankevaihtoehdoissa. Nollavaihtoehdossa jäteyhtiöiden jätteet kuljetetaan muualle Suomeen energiahyödynnettäväksi. 4.3 ENERGIANTUOTANTO JA POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ ERI VAIHTOEH- DOISSA Ekovoimalaitokselle tuotava jätemäärä on t/a molemmissa hankevaihtoehdoissa. Poltettavan jätteen laatua on kuvattu kohdassa Hankevaihtoehtoon VE2 kuuluvan jätteen esikäsittelyn vuoksi poltettavan jätteen määrä vähenee, mutta toisaalta jätteen lämpöarvo samalla paranee. Leijukattilalla voidaan tuottaa energiaa jonkin verran arinakattilaa enemmän. Molemmissa hankevaihtoehdoissa energiaa kuuluu ilmajäähdytyksessä, joissa energiaa siirtyy ilmaan. Nollavaihtoehdossa kuvitteellisella Varkauden alueelle sijoitettavalla voimalaitoksella tuotetaan hankevaihtoehtoja vastaava kaukolämpömäärä sekä lämmöntuotannon yhdessä saatava sähkömäärä. Sähköntuotanto kuvitteellisessa voimalaitoksessa on hankevaihtoehtojen tuotantoa vähäisempää, joten osa sähköstä oletetaan tuotettavaksi muualla.

24 YVA-selostus 24 (138) Taulukko 2. Polttoaineiden käyttö ja energiantuotanto hanke- ja nollavaihtoehdoissa VE1 VE2 VE0 Kattilatyyppi Arinakattila Kerros- tai kiertoleijukattila Jätemäärä laitokselle t/a t/a - Esikäsittelyssä jätteistä eroteltu palamaton jätemateriaali Ei esikäsittelyä t/a - Poltettava jätemäärä t/a t/a - Polttoaineen energia Ekovoimalaitoksessa (VE1 ja VE2) ja Varkauden alueella (VE0) 496 GWh/a (jäte) 527 GWh/a (jäte) 346 GWh/a (80 % bio ja 20 % turve) Polttoaineteho 62 MW 66 MW < 50 MW Sähköteho 15 MW 17 MW Lämpöteho 38 MW 40 MW Vuosittainen käyttöaika (huipun käyttöaika) h/a h/a Vuosittainen sähköntuotanto - Ekovoimalaitoksessa (VE1 ja VE2) tai Varkauden alueella (VE0) - Muualla Suomessa (VE0) 122 GWh/a GWh/a - 84 GWh/a 45 GWh/a Vuosittainen kaukolämmöntuotanto Ekovoimalaitoksessa (VE1 ja VE2) tai Varkauden alueella (VE0) 210 GWh/a 210 GWh/a 210 GWh/a Vuosittainen jäähdytettävä lämpö 91 GWh/a 114 GWh/a Hanke- ja nollavaihtoehdoissa vuosittainen kaukolämmöntuotanto on samansuuruinen. Nollavaihtoehdon mukainen sähköntuotanto vastaa hankevaihtoehtojen keskimääräistä sähköntuotantoa. Kaikkien vaihtoehtojen hyötykäyttöön tuotettava energian määrä on likimain samansuuruinen vaihtoehtojen ja niiden ympäristövaikutusten mielekkään vertailun vuoksi.

25 YVA-selostus 25 (138) GWh/a Muualla tuotettava sähkö Sähköntuotanto Kaukolämmöntuotanto VE1 VE2 VE0 Kuva 3. Energiantuotanto hanke- ja nollavaihtoehdossa (GWh/a) Nollavaihtoehdossa polttoaineiden energiamäärä on hankevaihtoehtoja pienempi. Bioja turvepolttoaineita käyttävän voimalaitoksen ajatellaan käyvän kaukolämmöntarpeen mukaan, joten pelkän sähköntuotannon vaatimaan jäähdytykseen ei ole tarvetta Muualla tuotettavan sähkön tuotantoon käytettävä polttoaine Turve GWh/a Bio 100 Jäte 0 VE1 VE2 VE0 Kuva 4. Polttoaineiden käyttö hankevaihto- ja nollavaihtoehdoissa

26 YVA-selostus 26 (138) 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 5.1 ARVIOINTIMENETTELY YVA-menettely on YVA-lain mukaan toteutettava laaja-alainen ennakkoarviointi, jossa arvioidaan suunnitellun hankkeen ympäristövaikutukset ja tuotetaan tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-menettelyn tarkoituksena on myös lisätä asukkaiden ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien tiedonsaantia sekä osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä. YVA-asetuksessa on hankeluettelo, jossa mainittuihin hankkeisiin on sovellettava YVA-menettelyä. Luettelon mukaan YVA-menettely on toteutettava mm. jätteiden polttolaitoksiin tai fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Ekovoimalaitoksessa jätepolttoainetta poltetaan enimmillään tonnia vuodessa, mikä tarkoittaa keskimäärin 510 tonnia vuorokaudessa tunnin vuosittaisella huipputehonkäyttöajalla. YVA-menettely on kaksivaiheinen prosessi, jossa kansalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä molemmissa vaiheissa, sekä arviointiohjelma- että selostusvaiheessa. Kuvassa 5 on esitetty YVA-menettelyn kulku. Kuva 5. YVA-menettelyn kulku

27 YVA-selostus 27 (138) Tämä YVA-menettely käynnistyi , kun Navitas Kehitys Oy jätti arviointiohjelman (YVA-ohjelma) yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon ELYkeskukselle. Yhteysviranomainen kuulutti arviointiohjelmasta Varkauden kaupungin, Leppävirran ja Joroisten kuntien sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoitustauluilla Arviointiohjelma oli nähtävillä Varkauden kaupungintalolla, Leppävirran ja Joroisten kuntien kunnanvirastoilla sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Arviointiohjelma oli nähtävänä myös Pohjois-Savon ELY-keskuksen internet-sivuilla ( Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta Arviointiselostus (YVA-selostus) kuulutetaan ja se asetetaan nähtäville, kuten arviointiohjelma. Kuulutuksessa ilmoitetaan, missä selostus on nähtävillä ja päivämäärä, mihin mennessä mielipiteet ja lausunnot asiasta on jätettävä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Aikaa mielipiteiden ja lausuntojen antamiseen on YVA-asetuksen perusteella yhteysviranomaisen määräämä aika, joka on vähintään 30 mutta enintään 60 päivää. YVA-menettely päättyy siihen, kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta, alustavan aikataulun mukaan helmikuussa ARVIOINTITEHTÄVÄ JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS Hankevaihtoehdot YVA-menettelyn mukainen ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan voimalaitoshankkeelle, joka käsittää uuden Ekovoimalaitoksen ja siihen kuuluvien laitteiden ja järjestelmien rakentamisen ja käytön sekä toiminnan lopettamisen. Tarkastelun kohteena on pääsääntöisesti voimalaitosalueella tapahtuva toiminta ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Eri ympäristövaikutusten vaikutusalueen laajuus vaihtelee. Näin ollen myös vaikutusten arviointi kohdistuu eri laajuisille alueille sen mukaan, mitä vaikutusta tarkastellaan. Ympäristövaikutuksista suuren osan arvioidaan olevan paikallisia ja rajoittuvan laitosalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Erityisiä huomioita kiinnitetään mahdollisiin vaikutuksiin lähellä sijaitsevaan Metsäläluonnonsuojelualueeseen. Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan liikenteen ja rakennettavien liityntöjen vaikutuksia tarkastellaan kuitenkin laajemmin. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan liikenteen vaikutukset liikennemääriin arvioidaan Riikinnevantielle, Sorsakoskentielle, valtatie 5:lle (Sorsakoskentien liittymän pohjoispuolelta valtatie 23 liittymän eteläpuolelle) sekä valtatie 23:lle (valtatie 5:n liittymässä). Liikennesuoritteen ja pakokaasupäästöjen osalta huomioidaan kuljetusmatkat kokonaisuudessaan. Liikenteen aiheuttaman melun lisääntyminen tarkastellaan lähimmillä asuinkiinteistöillä. Lisäksi tarkastellaan yleisesti hankkeen vaikutuksia seutukunnan ihmisten elinoloihin, energia- ja jätehuoltoon, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä ilmastoon.

28 YVA-selostus 28 (138) Nollavaihtoehto Nollavaihtoehdon (VE0) vaikutusten arvioinnissa tarkastelualuetta ei voida rajata, sillä hankevaihtoehdoissa tuotettavaa energiaa vastaava energiamäärä oletetaan tuotettavaksi määrittelemättömässä paikassa Varkauden alueella ja muualla Suomessa. Nollavaihtoehdossa syntypaikkalajiteltu jäte oletetaan hyödynnettäväksi muualla Suomessa sijaitsevilla jätteenpolttolaitoksilla. Liikennevaikutusten arvioimiseksi kokonaiskuljetusmatkat on arvioitu ja hankevaihtoehtojen tapaan liikennesuoritteen ja pakokaasupäästöjen osalta huomioidaan kuljetusmatkat kokonaisuudessaan. Nollavaihtoehdon vaikutusten arviointi painottuu sijaintipaikasta riippumattomiin seikkoihin, kuten savukaasu- ja pakokaasupäästöjen määriin, muodostuviin jätteisiin, liikennesuoritteisiin, energia- ja jätehuoltoon, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä ilmastoon Vaihtoehtojen vertailu Hankevaihtoehtoja VE1 ja VE2 sekä nollavaihtoehtoa VE0 verrataan toisiinsa kaikkien arvioitujen ympäristövaikutusten osalta. Merkittävimmät vaikutukset ja niiden erot esitetään taulukkomuodossa. Päästöjen vertailu hankevaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon välillä tapahtuu samansuuruisesta energiantuotannosta aiheutuvien päästöjen välillä riippumatta siitä, onko energia tuotettu suunnitellulla Ekovoimalaitoksella vai muualla. Ympäristövaikutusten perusteella arvioidaan hanke- ja nollavaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus ympäristön kannalta. 5.3 TIEDOTUS JA OSALLISTUMINEN Yleisötilaisuudet Hanketta, YVA-menettelyä ja YVA-ohjelmaa esiteltiin yleisölle avoimessa tilaisuudessa Warkaus-Salissa Varkaudessa Kutsu tilaisuuteen julkaistiin YVAohjelmakuulutuksen yhteydessä Warkauden Lehti - ja Soisalon Seutu -lehdissä. Tilaisuudessa yleisöllä oli mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään ja esittää kysymyksiä hankkeesta sekä sen ympäristövaikutusten arvioinnista. Yleisön kommenteissa nousivat esille seuraavat teemat: laitoksen sijoituspaikka savukaasupäästöjen vaikutukset terveyteen mahdolliset hajupäästöt lisääntyvän liikenteen vaikutukset arviointimenetelmien luotettavuus Ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja YVA-selostusta esitellään alueen asukkaille ja sidosryhmille yleisötilaisuudessa YVA-selostuksen nähtävilläoloaikana. Yleisötilaisuuden ajankohdasta tiedotetaan erikseen.

29 YVA-selostus 29 (138) Seurantaryhmä Vuorovaikutuksen ja tiedonkulun varmistamiseksi YVA-hankkeelle perustettiin seurantaryhmä. Seurantaryhmän tehtävänä on ollut edistää viestintää hankevastaavan, viranomaisten ja ryhmän jäsenten edustamien sidosryhmien välillä. Seurantaryhmässä ovat edustettuina: Metsähallitus Sorsakoski-Seura ry Timolan kyläyhdistys ry Varkauden luonnonystävät ry Varkauden Aluelämpö Oy Keski-Savon ympäristötoimi, ympäristönsuojelu Keski-Savon ympäristötoimi, terveysvalvonta Keski-Savon jätehuolto Jätekukko Oy Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Pohjois-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Etelä-Savon ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Seurantaryhmä kokoontui YVA-ohjelman luonnosvaiheessa ja YVAselostuksen luonnosvaiheessa Ohjausryhmä Ekovoimalaitoshanke on usean tahon yhteistyöhanke, jonka vuoksi YVA-menettelyn koordinoimiseksi perustettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata YVAmenettelyä, päättää YVA-menettelyyn liittyvistä keskeisistä seikoista ja linjauksista, tuottaa tarvittavat lähtötiedot sekä varmistaa arvioinnin oikeellisuus ja riittävyys. Ohjausryhmän kokoonpano on: Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Jätehuolto, Janne Kuronen - Ekovoimalaitoshankkeen projekti-insinööri Puhas Oy, toimitusjohtaja Jarmo Junttanen Ekovoimalaitoshankkeen projektipäällikkö Jätekukko Oy, tiedottaja Virve Hartikainen Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy, toimitusjohtaja Anne Rautiainen Keski-Savon ympäristötoimi, ympäristönsuojelupäällikkö Karita Krooks

30 YVA-selostus 30 (138) Leppävirran kunta, kaavoittaja Suvi Nenonen Keski-Savon Jätehuolto, toimitusjohtaja Jarmo Vepsäläinen ÅF-Consult Oy, Heidi Lettojärvi 5.4 PALAUTE YVA-OHJELMASTA JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Pohjois-Savon ELY-keskus antoi lausuntonsa YVA-ohjelmasta ELYkeskus on ottanut lausunnossaan huomioon ohjelmasta annetut lausunnot ja muistutukset, joita toimitettiin ELY-keskukseen yhteensä 17 kappaletta YVA-ohjelman kuulutusaikana. Lausunnossaan ELY-keskus esittää miltä osin arviointiohjelmaa on tarkistettava ja mihin seikkoihin on erityisesti kiinnitettävä huomioita ympäristövaikutusten arvioinnissa ja YVA-selostuksen laadinnassa. Yhteysviranomaisen lausunnossaan esille tuomat seikat sekä niiden huomioiminen YVA-selostuksessa on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. ELY-keskuksen lausunnon huomioiminen YVA-selostuksessa Hankekuvaus ELY-keskuksen lausunto Käsittely YVA-selostuksessa Hankkeen tarkoitusta ja tavoitteita kannattaa arviointiselostuksessa kuvata tarkemmin suhteessa uuden jätelain omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteen näkökulmasta. Huomioon tulee ottaa, miten laitoksen vaatimien raakaaineiden saanti turvataan jätemäärien mahdollisesti vähentyessä rikkomatta jätelain hierarkiaa jätteiden hyödyntämisestä. Arviointiselostuksessa tulee huomioida, että laitoksen toimintaa kytkeytyy kiinteästi Riikinnevalla olevaan jätteen loppusijoituspaikkaan varsinkin syntyvien tuhkien loppusijoituspaikkana. Nykytilan kuvaus on paikoin niukahko ja sisältää osittain jopa virheellistä tietoa, kuten mm. virheellinen kuvaus siitä, ettei alueen lähellä ole asutusta. Nykytilan kuvauksessa on myös tärkeää tuoda sille ne keskeiset toiminnot, joilla on hankkeen kanssa selkeitä yhteisvaikutuksia. Arviointiselostuksessa tulee kokonaiskuvan hahmottamiskesi kuvat myös muut Suomessa jo olevat ja suunnitteilla olevat jätteenpolttolaitokset. YVA-selostuksen valmistumisaikataulua tulee tarvittaessa tarkastaa siten, että kaikki selvitykset ja arvioinnit on mah- Hankkeen tavoitteita on kuvattu kohdassa 3.2, minkä lisäksi hankkeeseen liittyvät suunnitelmat ja ohjelmat on kuvattu kohdassa 6.3. YVA-menetelyssä laitoksen koko ja siten sen käyttämä polttoainemäärä on valittu yläkanttiin, jotta ympäristövaikutukset tulevat arvioiduksi maksimaalisina. On mahdollista, että laitos toteutetaan pienempänä. Käsitelty kohdassa 8. Arviointiselostuksessa on tarkistettu nykytilan kuvaus. Käsitelty kohdassa 8. Sisällytetty kohtaan 3.2. YVA-selostukseen tarvittavat erillisselvitykset on toteutettu.

31 YVA-selostus 31 (138) dollista tehdä riittävän laadukkaasti. Esim. sähkönsiirron osalta kaikkia hankkeen toteuttamiseksi tarvittavia hyväksymismenettelyjä ei ole kuvattu. Hankkeen tarvitsemista luvista on kuvattava vähintäänkin yleisellä tasolla myös se, mitkä ovat osallisten vaikutusmahdollisuudet kussakin lupamenettelyssä. Käsitelty kohdassa Osallisten vaikutusmahdollisuudet lupamenettelyissä on kuvattu kohdassa 6.4. Vaihtoehdot ja niiden käsittely Arviointiselostukseen toteuttamisvaihtoehtoja on täsmennettävä varsinkin eri polttotekniikoihin liittyvien muiden toimintojen kuten jätteen varastoinnin, tuhkien laadun ja määrän jne. osalta. Riskijätteiden (mm. sairaalajäte) sisällyttäminen poltettaviin jätteisiin olisi vielä tarkasteltava arviointiselostuksessa. Vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnissa on pyrittävä tasapuolisuuteen. Vaihtoehtojen vertailun pohjana on käytettävä kukin vaihtoehdon vaikutuksia ihmisiin, luontoon, yhdyskuntarakenteeseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tämän lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös em. vaikutusten keskinäisiin suhteisiin. Arvotettaessa eri vaikutusten merkittävyyttä tulee hyödyntää laajaa asiantuntijajoukkoa ja erityisesti hankkeen vaikutusalueella asuvia asukkaita. Mikäli arvioinnin epävarmuustekijät vaikuttavat merkittävyyden arviointiin, tulee tämäkin kertoa arviointiselostuksessa. Arvioinnissa käytettävissä olleet lähtötiedot hankevaihtoehdoista, mm. polttotekniikoista, jätteen varastoinnista ja tuhkista on esitetty kohdassa 6.2. Sairaalajäte on sisällytetty hankevaihtoehtoihin. Vaihtoehtojen aiheuttamien vaikutusten vertailu kaikkien arvioitujen osa-alueiden osalta on esitetty kohdassa 9. Eri vaikutusten (kuten esim. luonto-, ilmanlaatu-, vesistö- tai ilmastovaikutukset) merkittävyyttä ei ole arvotettu keskenään, vaan ainoastaan suhteessa muihin hanke- tai nollavaihtoehtoihin. Kaikkiin arvioinnin osaalueisiin on liitetty epävarmuusarviointi. Vaikutukset ja niiden selvittäminen; yleistä Arviointiselostuksessa on hyvä kuvata, miten laitos vaikuttaa alueen nykytilaan; lisääkö tai vähentääkö vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä tai muuttuvatko vaikutusten väliset suhteet. Käytettävistä arviointimenetelmistä on kuvattava arvioinnin tekijät ja heidän asiantuntemuksensa ko. vaikutusten arvioimiseen. Laitoksen vaikutukset alueen nykytilaan on kuvattu kohdassa 8. Erilliset selvitykset on esitetty liitteinä, joissa on mainittu arviointien tekijät. Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön Helena Röngän tekemää luontoselvitystä ei ole käytetty lähdeaineistona, vaikka siinä on aluetta koskevia luontotietoja. Tämä selvitys tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Arviointiselostuksessa on selvennettävä millä tarkkuudella, minkä tekijöiden osalta ja miltä alueelta selvitykset ja arviointi on tehty. Luontoa koskevat seikat tulee selvittää riittä- Helena Röngän tekemää luontoselvitystä on käytetty lähdeaineistona luontovaikutusten arvioinnissa (kohta 8.4). YVA-menettelyn aikana on tehty kaksi luontokartoitusta, joiden menetelmät ja selvitysalueet on kuvattu kohdassa

32 YVA-selostus 32 (138) vän yksityiskohtaisesti vaikutusten arvioinnin kannalta sekä välittömältä vaikutusalueelta että välillisten vaikutusten alueelta. Arviointiselostuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että luontoa ja maisemaa koskevat selvitykset ovat riittävän kattavat, monipuoliset ja luotettavat sekä sisällöllisesti että alueellisesti. Savukaasupäästöjen vaikutuksia luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön tulee tarkastella myös häiriö- ja poikkeustilanteiden näkökulmasta. Meluvaikutuksia on syytä tarkastella myös Metsälän Natura-osa-alueen ja lajien näkökulmasta. Mikäli arvioinnissa todetaan, että hanke vaatii luonnonsuojelulain mukaisen erillisen Natura-arvioinnin, niin tämä arviointi voidaan tehdä osalta käsillä olevaa YVA-menettelyä. Lintutietoja tulee kerätä BirdLife Suomi ry:n Tiirahavaintotietojärjestelmästä. YVA-menettelyn aikana on tehty kaksi luontokartoitusta, joiden menetelmät ja selvitysalueet on kuvattu kohdassa Maisemavaikutusten arviointia varten on laadittu mm. valokuvasovitteet, jotka on esitetty kohdassa Häiriö- ja poikkeustilanteiden savukaasupäästöjen vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön on esitetty kohdassa Metsälän Natura-alueelle kohdistuvat meluvaikutukset on esitetty kohdassa 8.4. Melumallinnuksessa on erityisesti tarkasteltu melun leviämistä luonnonsuojelualueelle. Hanke ei vaadi luonnonsuojelulain mukaista Natura-arviointia. Elokuussa 2012 Tiira-havaintotietojärjestelmästä tarkistettiin Ekovoimalaitoksen vaikutusalueella tehdyt lintuhavainnot. Tietojärjestelmään ei ollut tehty merkintöjä havainnoista. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja virkistyskäyttöön Yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja virkistyskäyttöön liittyvissä arvioinneissa tulee huomioida riittävässä määrin alueen asukkaiden näkemykset. Arviointiselostukseen tulee sisällyttää maisemasovite. Arviointiselostuksessa tulee pyrkiä kuvaamaan tuhkien läjittämisestä aiheutuvat maisemamuutokset. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota, mitä vaikutuksia sähkönsiirrosta on maankäyttöön. Yleisötilaisuudessa esitetyt näkemykset on otettu huomioon vaikutusarvioinneissa. Asukkaat kiinnittivät huomioita erityisesti ympäristön virkistyskäyttömahdollisuuksiin tulevaisuudessa, savukaasupäästöjen terveysvaikutuksiin, lisääntyvän liikenteen vaikutuksiin sekä arviointimenetelmien luotettavuuteen. Maisemavaikutusten arviointia varten on hankevaihtoehdoista laadittu valokuvasovitteet, jotka on esitetty kohdassa Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön on esitetty kohdassa Melu-, pöly- ja hajuvaikutukset Meluvaikutuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon hankealueen ja läheisten tieosuuksien lisäksi myös muut alueet, missä liikenteestä aiheutuu merkittävää lisäystä melutasoon. Ekovoimalaitoksen ja liikenteen aiheuttaman melun leviämismallinnuksen tuloksista nähdään lisääntyvän liikenteen vaikutus melutasoon Sorsakoskentiellä. Tällä tieosuudella laitoksen liikenteen vaikutus on suurimmil-

33 YVA-selostus 33 (138) laan. Savukaasupäästöjen vaikutusten arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota vallitseviin tuuliin ja ulottaa tarkastelu riittävän laajalle alueelle. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden tarkasteluun. Savukaasujen leviäminen on pyrittävä mallintamaan ja esittämään kartalle vaikutusalueet. Kesäaikaan jätettä jouduttaneen varastoimaan laitoksen läheisyydessä, mistä saattaa aiheutua hajuhaittoja. Haitat tulee arvioida ja esittää keinoja haittojen estämiseksi. Samoin varastoinnista mahdollisesti aiheutuvat muut haitat tulee huomioida arvioinnissa. Savukaasupäästöjen mallinnustulokset on esitetty kohdassa 8.2. Mallinnuksessa on huomioitu Varkauden lentokentän sää- ja tuulitiedot viiden vuoden ajanjaksolta. Hajua ja siitä aiheutuvia haittoja on arvioitu kohdassa Hajuhaittojen ehkäisyä Ekovoimalaitoksella on käsitelty kohdassa Sosiaaliset vaikutukset ja vaikutukset ihmisten terveyteen Kunkin vaikutuksen vaikutuspiirissä olevat häiriöille alttiit kiinteistöt, toiminnot jne. tulisi esittää myös kartalla. Sosiaalisten vaikutusten arviointia varten vaikutusalueelta on koottava riittävät taustatiedot elinoloista ja sosiaalisen ympäristön tilasta. Vaikutuksia nykyisten asuttujen kiinteistöjen asumismahdollisuuksiin, loma-asuntojen käyttömahdollisuuksiin, elinkeinojen harjoittamiseen, maankäyttöön, ihmisten virkistysmahdollisuuksiin, viihtyvyyteen, liikkumiseen turvallisuuteen, työllisyyteen on vähintäänkin tarkasteltava arviointiselostuksessa. Karttoja, joissa näkyvät lähikiinteistöt, on sisällytetty arviointiselostukseen sekä liitteisiin. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtötiedot on esitetty kohdassa Tarkastelut sisältyvät kohtiin 8.5, 8.6 ja 8.7. Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Lisääntyvän liikenteen johdosta vaikutuksia tulee arvioida koko kuljetusketjun osalta niiltä osin kuin ne ovat liikennemääriin ja liikenneverkon toimivuuteen suhteutettuna merkittäviä. Selostuksessa tulee käydä ilmi voimalaitoksen aiheuttaman liikenteen suuntautuminen, käytettävät reitit ja liikennemäärät. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen tulee selvittää erityisesti voimalaitokselle johtavan Sorsakoskentien ja sen valtatieliittymän osalta. Sorsakoskentien osalta on kiinnitettävä huomiota myös tiestön rakenteelliseen kestävyyteen ja poikkileikkauksen riittävyyteen. Vuonna 2008 on tehty valtatielle 5 keskikaideselvitys mt Liikenteen lisääntymistä voidaan pitää merkittävänä vain Sorsakoskentiellä. Vaikutukset Sorsakoskentien varren asutukseen on huomioitu. Tiedot on esitetty kohdassa Liikenneturvallisuudesta on laadittu YVAmenettelyn aikana erillinen selvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy), jonka tuloksia on hyödynnetty tässä YVA:ssa. Em. selvitykseen sisältyvät myös nämä seikat. Em. selvitykseen sisältyvät myös nämä sei-

34 YVA-selostus 34 (138) liittymän parantamiseksi. YVA-selostuksessa tulee ottaa kantaa liittymäjärjestelyiden tarpeeseen, vaiheistukseen ja ajoitukseen. Liikenteellisten selvitysten perusteella on esitettävä hankkeesta aiheutuvat toimenpidetarpeet. kat. Riskit ja häiriötilanteet Arviointiselostuksessa tulee kuvata mitä riskejä tai häiriötilanteita laitoksen toimintaan liittyy, riskien todennäköisyyttä sekä sitä, millaisia vaikutuksia riskeillä toteutuessaan olisi ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Erityisen tärkeää on myös esittää keinoja, joilla mahdollisia riskejä pyritään vähentämään jo ennakolta sekä, kuinka häiriötilanteissa toimitaan haittojen minimoimiseksi. Toimintaan liittyvät ympäristöriskit ja tyypilliset häiriötilanteet vaikutuksineen on esitetty kohdassa 8.10 sekä riskinhallinta ja toimintatavat kohdissa 8.10 ja Epävarmuustekijät ja oletukset Epävarmuustekijöiden vaikuttavuutta arviointitulokseen tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja kattavasti. Epävarmuustekijänä on tarkasteltava myös sitä mahdollisuutta, ettei jätettä enää muodostuisi tarvittavaa määrää, jolloin energia joudutaan tuottamaan muilla polttoaineilla. Arviointiselostuksessa on tarkasteltava myös tällaisen mahdollisuuden ympäristöllisiä vaikutuksia. Arvioihin vaikuttaneet epävarmuudet on esitetty erikseen jokaiselle YVA-lain edellyttämälle arviointikohteelle. Nollavaihtoehto kuvaa ympäristövaikutuksiltaan tilannetta, jossa energia tuotetaan muilla polttoaineilla kuin jätteellä. Hankevaihtoehtojen erot mahdollisuudessa hyödyntää myös muita polttoaineita on tuotu esille. Osallistuminen Osallistumisen kannalta erityisen tärkeää on, että tiedottaminen ja vuorovaikutus järjestetään riittävällä tavalla. Tiedottamisen tulee olla avointa ja aktiivista. Hanketta, YVA-menettelyä ja YVA-ohjelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa Varkaudessa Kutsu tilaisuuteen julkaistiin YVAohjelmakuulutuksen yhteydessä Warkauden Lehti - ja Soisalon Seutu -lehdissä. Myös YVA-selsotusvaiheessa tullaan järjestämään yleisötilaisuus. Vuorovaikutuksesta ja tiedonkulusta huolehti myös YVA-hankkeelle perustettu seurantaryhmä, johon kuului 12 eri sidosryhmän edustajaa. Seurantaohjelma Arviointiselostukseen tulee liittää yleistajuinen esitys siitä, miten erityisesti haitallisia vaikutuksia tullaan seuraamaan. Alustava suunnitelma vaikutusten seurannasta on esitetty kohdassa Raportointi Arviointiselostuksessa on kerrottava selkeästi mihin tietoihin ja tehtyihin selvityksiin arviointi perustuu kunkin vaikutuksen osalta. Selostus tulee pyrkiä tekemään ymmärrettävään ulkoasuun sekä kiinnittää huomiota tiivistelmän ymmärrettävyyteen. Arviointiperusteet mukaan lukien arviointia varten tehdyt erillisselvitykset on yksilöity selostuksessa. Selostus sisältää myös lähdeluettelon ja yleistajuisen tiivistelmän.

35 YVA-selostus 35 (138) 6 HANKEVAIHTOEHTOJEN KUVAUS 6.1 SIJAINTI JA SIJAINTIPAIKAN VALINTAPERUSTEET Sijaintipaikka Ekovoimalaitos sijoitetaan Riikinnevan jätelaitoksen alueelle. Jätelaitos sijaitsee Leppävirran kunnassa noin 9 km etäisyydellä linnuntietä Varkauden kaupungin keskustasta pohjois-luoteeseen. Jätelaitosalue rajoittuu etelässä Joroisten kunnan rajaan. Jätelaitoksen osoite on Riikinnevantie 153. Jätelaitokselle johtavalle Riikinnevantielle käännytään Varkaus-Sorsakoski väliseltä Sorsakoskentieltä. Laitoksen sijainti peruskarttaotteella on esitetty kuvassa 6 ja yleisnäkymä Riikinnevan jätelaitoksesta kuvassa 7. Ekovoimalaitos sijoittuisi jätelaitoksen länsipuolelle rakentamattomalle alueelle. Kuva 6. Ekovoimalan suunniteltu sijaintipaikka

36 YVA-selostus 36 (138) Kuva 7. Ekovoimalaitoksen suunniteltu sijaintipaikka Riikinnevan jätelaitoksella (kuva on otettu jätelaitoksen luoteispuolelta) Hankkeen sijaintipaikan valintaperusteet Ekovoimalaitoksen sijoituspaikaksi on valittu Leppävirran Riikinnevan jätelaitosalue useista syistä: Itä- ja Keski-Suomen alueiden jätteiden kokonaiskuljetusmatkan optimaalisuus (velvoitteet jätteiden hyötykäytön lisäämiselle ja kaatopaikkasijoittamisen vähentämiselle) Varkauden alueen tarve tulevaisuuden kaukolämpöratkaisulle sivu- ja lopputuotteiden sijoitusmahdollisuus jätelaitokselle alueen nykyinen toiminta jätteenkäsittely- ja kaatopaikka-alueena Leppävirran Riikinneva sijaitsee keskeisesti hankkeessa mukana olevien jäteyhtiöiden toiminta-alueisiin nähden. Jätteiden kokonaiskuljetusmatkojen kokonaisuuden kannalta Riikinnevan alue on ihanteellinen (kuva 8). Jätteen energiahyötykäyttölaitoksissa voidaan tuottaa jätteen sisältämästä energiasta lämpöä (kaukolämpöä tai prosessihöyryä) sekä sähköä. Näin ollen Ekovoimalaitos on sijoitettava energia- ja materiaalitehokkuuden sekä taloudellisuuden optimoimiseksi alueelle, jossa laitoksen tuottamalle lämmölle on tarvetta. Varkauden kaupunki ostaa

37 YVA-selostus 37 (138) kaukolämmön tällä hetkellä Stora Enso Oyj:ltä. Varkauden kaupunginvaltuusto ja hallitus ovat tehneet periaatepäätöksen kaupungin tulevaisuuden kaukolämpöratkaisusta. Periaatepäätöksen mukaan kaukolämmön tuottaminen Ekovoimalaitoksessa on ensisijaisesti selvitettävä vaihtoehto. Muita esillä olleita vaihtoehtoja olivat kaukolämmön ostaminen edelleen Stora Enso Oy:ltä tai kaukolämmön tuottaminen pääosin biopolttoaineita käyttävässä kaupungin omassa voimalaitoksessa. Ekovoimalaitoksessa muodostuu huomattava määrä sivu- ja lopputuotteita. Nämä tuotteet voidaan hyötykäyttökohteen puuttuessa loppusijoittaa Riikinnevan jätelaitoksella, jolloin niitä ei tarvitse kuljettaa. Riikinnevan alue on kaatopaikka-alue, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta tai muita ympäristöhäiriöille herkkiä kohteita. Myöskään jätelaitokselle suuntautuva liikenne ei kulje taajamien läpi. Alue on merkitty voimassaolevassa maakuntakaavassa ja osayleiskaavassa jätteenkäsittelyalueeksi. Kuva 8. Etäisyydet 100 km ja 150 km Ekovoimalaitoksesta

38 YVA-selostus 38 (138) 6.2 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS Voimalaitosprosessi Ekovoimalaitoksessa polttoaineena käytettävistä jätteistä vapautuu lämpöenergiaa palamisprosessissa. Palaminen tapahtuu joko arinakattilassa (VE1) tai leijutekniikkaa perustuvassa kattilassa (VE2). Leijukattilaa varten jäte on esikäsiteltävä laitoksen yhteyteen rakennettavassa esikäsittelylaitoksessa. Palamissa syntyvä lämpöenergia siirtyy tulipesän jälkeisissä lämmönsiirto-osissa putkistoissa virtaavaan höyrystyvään veteen. Tulistuksen jälkeen korkeapaineinen ja lämpötilainen höyry johdetaan höyryturbiiniin. Turbiinissa osa höyryn lämpöenergiasta muuttuu liike-energiaksi, joka muutetaan generaattoreilla sähköenergiaksi. Höyry johdetaan turbiinin jälkeen kaukolämmönvaihtimille, jossa höyryn lämpöenergiaa siirretään kaukolämpöveteen. Myös turbiinin väliotoista voidaan johtaa höyryä kaukolämmönvaihtimille sekä laitoksen omaan käyttöön palamisilman ja kattilan syöttöveden lämmitykseen. Vedeksi lauhtunut höyry johdetaan uudelleen kattilaan kiertoon. Kesäaikana kaukolämmön kulutus on vähäisempää ja tällöin osa tuotetusta lämpöenergiasta joudutaan jäähdyttämään ilmaan laitosalueen ilmajäähdyttimillä. Palamisessa muodostuvat kuumat savukaasut kulkevat tulipesästä kattilan läpi savukaasun puhdistuslaitoksen kautta savupiippuun. Aktiivihiili Omakäyttöhöyry ja -sähkö Ca(OH) 2 / CaO / NaHCO 3 Höyry T4 G Sähkö Kaukolämpö Jäähdytyslämpö Jätevedet Ammoniakkivesiliuos ILMA- JÄÄHDYTIN Poistovesi JÄTEVEDEN PUHDISTAMO Kevyt polttoöljy Jätepolttoaine KATTILA SAVUKAASUN- PUHDISTUS- LAITOS Savukaasut JÄTTEEN ESIKÄSITTELY LEIJUKATTILALLE Pohjakuona Kattilatuhka Lopputuote Rejekti Metallit Metallit Lisävesi LOPPUTUOTTEEN KÄSITTELY VEDEN- KÄSITTELY- LAITOS (täyssuolanpoisto) Vesijohtovesi Kuva 9. Ekovoimalaitoksen materiaali- ja energiavirrat Useita muodostumiskohteita

39 YVA-selostus 39 (138) Toiminnot ja niiden sijoittuminen Ekovoimalaitos sijoittuu alustavan suunnitelman mukaan Riikinnevan jätelaitoksen tavanomaisen jätteen loppusijoituspaikan länsipuolelle kuvassa 10 esitetyllä alueelle. Laitoksen tarkkaa sijoituspaikkaa ja toimintojen sijoittelua laitosalueelle ei ole valittu. Kuva 10. Ekovoimalaitoksen alustava sijoituspaikka Riikinnevan jätelaitosalueella Ekovoimalaitos käsittää seuraavat rakennukset ja toiminnot: jätteen esikäsittelylaitos (VE2) kattilalaitos (arinakattila VE1 ja leijukattila VE2) polttoaineen vastaanotto ja varastointi (jätebunkkeri, jossa murskain VE1:ssä) turbiini-generaattori -laitos savukaasujen puhdistusjärjestelmä kemikaalivarastoineen ja savukaasun puhdistuksen lopputuotevarasto savupiippu vesilaitos (kattila- ja prosessiveden valmistus) ilmajäähdytyslaitteisto

40 YVA-selostus 40 (138) tukipolttoainejärjestelmä (kevyt polttoöljy) savukaasun puhdistuksen lopputuotteen käsittely Kuva 11. Ekovoimalaitoksen alustavat asemapiirrokset. Vasemmalla vaihtoehto VE1 ja oikealla vaihtoehto VE2. Jätelaitoksen alueelle rakennetaan tai alueen nykyisiä käsittelykenttiä käytetään poltettavan jätteen välivarastointiin Ekovoimalaitoksen seisokkien aikana. Mahdolliset välivarastointialueet on esitetty kuvassa 10. Välivarastoitava jätemäärä on enintään tonnia. Ekovoimalaitokselle tulevien polttoainekuormien punnituksessa voitaneen hyödyntää jätelaitoksen nykyistä vaaka-asemaa. Voimalaitosalueelle sijoitettavalla savukaasun puhdistuksen lopputuotteen käsittelylaitoksella varmistetaan lopputuotteen kaatopaikkakelpoisuus.

41 YVA-selostus 41 (138) Polttoaineet Ekovoimalaitoksessa energiahyödynnetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä, sekalaista rakennusjätettä ja jätepuuta. Lisäksi molempien hankevaihtoehtojen mukaisissa kattilalaitoksissa voidaan hyödyntää vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta sekä mahdollisesti vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa sairaalajätettä Polttoaineiden laatu Pääasiallisena polttoaineena Ekovoimalaitoksessa käytetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte on asumisessa tai siihen verrattavassa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyvää jätettä, joka ei sisällä erilliskerättäviä hyötyjätteitä (biojätteet, paperi ja pahvi, metallit, lasi) eikä vaarallisia jätteitä. Kuvassa 12 on esitetty syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen muodostuminen. Kuva 12. Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte Rakennusjäte on rakentamisessa, remontoinnissa ja purkamisessa syntyvää sekalaista jätettä. Rakentamisjätteestä merkittävä osa voidaan erilliskerätä (metalli, tiilet, betoni, pahvi ja puujäte) ja hyötykäyttää mahdollisuuksien mukaan materiaalina. Ekovoimalaitoksessa poltettava sekalainen rakennusjäte sisältää palavaa materiaalia kuten muoveja (höyrysulku-, pakkaus-, suoja- ja askeleristysmuovit ja muoviset viemäri-, vesijohto-, sähkö- ja lattialämmitysputket), polystyreeni- ja styrox-eristeitä, pahveja ja pakkausmateriaaleja, puupohjaisia rakennuslevyjä (lastulevy, vaneri, kertopuu, kovalevy, MDF- ja tuulensuojalevyt) sekä tekstiilijätteitä. Rakennusjäte sisältää myös palamatonta materiaalia. Rakennusjäte ei sisällä vaarallisia jätteitä.

42 YVA-selostus 42 (138) Lisäksi Ekovoimalaitoksessa poltetaan jätepuuta, joka on rakennus-, purku- ja korjaustoiminnassa sekä puunjalostusteollisuudessa syntyvää puuperäistä jätettä. Jätepuu voi sisältää liima-, maali-, kyllästys- tms. aineita. Poikkeuksena on kuitenkin kyllästetty puu, jota ei vaarallisena jätteenä luokitella jätepuuhun. Kyllästetty puu on käsitelty kemiallisesti ja mikrobitoiminnalta suojaavat aineet ovat syvällä puuaineksessa. Suomessa suoja-aineina käytetään joko vesipohjaisia suolakyllästysaineita tai öljypohjaisia kyllästysaineita. Suolakyllästysaineissa tehoaineita ovat esimerkiksi kupari, kromi, arseeni, boori ja fosfori. Arseenia, kromia ja kuparia sisältäviä kyllästeitä kutsutaan CCA-kyllästeiksi ja vain kromia ja kuparia sisältäviä kyllästeitä kutsutaan CC-kyllästeiksi. CCAkyllästettä ei käytetä enää Suomessa. Suolakyllästetty puujäte sisältää suuria pitoisuuksia kromia, kuparia ja arseenia, joista viimeksi mainittua esiintyy siis enää vain vanhemmassa kyllästetyssä puujätteessä. Kreosoottiöljy on kivihiilitervan tisle. Suomessa kreosoottiöljyn pääasiallinen käyttökohde on ollut ratapölkyt ja lisäksi sitä on käytetty pylväiden kyllästyksessä. Arseenia ja/tai kromia tai kreosoottia sisältävät puujätteet ovat vaarallisia jätteitä. Terveydenhoidossa syntyvästä jätteestä suuri osa on tavanomaista yhdyskuntajätettä. Terveydenhoidossa syntyy kuitenkin toiminnalle ominaista ja erityistä käsittelyä vaativia jätteitä. Tällaisia jätteitä ovat biologinen ja tunnistettava biologinen jäte, pistävä ja viiltävä jäte sekä mahdollisesti tartuntavaarallinen jäte. Nämä sairaalajätteet voivat olla joko tavanomaisiksi jätteiksi tai vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia. Biologisia ja tunnistettavia biologisia jätteitä ovat mm. elimet, kudoskappaleet, leikkausjätteet, veriputket, tyhjiöveriputket, veriset sidetarvikkeet ja muut hoitotarvikkeet, bakteeriviljelmät ja koe-eläinjätteet. Viiltävää ja pistävää jätettä ovat kaikki neulat, ruiskut, veitset ja ohuet lasiampullit sekä peitinlasit. Tartuntavaarallisia jätteitä ovat tarttuvia tauteja sairastavien potilaiden hoidossa syntyvät jätteet. Tartuntavaaralliset jätteet luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi Polttoaineiden määrät Taulukossa 4 on esitetty jätemäärät, jotka Ekovoimalaitoshankkeessa tällä hetkellä mukana olevat jäteyhtiöt voivat alustavan suunnitelman mukaan toimittaa laitokseen hyödynnettäväksi. Ekovoimalaitoshankkeessa jäteyhtiöt ovat jätteentoimittajia joko perustettavan yhtiön osakkaina tai sopimusasiakkaina.

43 YVA-selostus 43 (138) Jäteyhtiö Taulukko 4. Toimitettavissa olevat jäteyhtiökohtaiset jätemäärät (t/a) Ekovoimalaitokseen Yhdyskuntajäte Rakennusjäte Jätepuu Yhteensä (t/a) Jätekukko Oy Puhas Oy Keski-Savon Jätehuolto Mustankorkea Oy Metsäsairila Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Sammakkokangas Oy Yhteensä Tässä YVA-menettelyssä Ekovoimalaitokselle tulevan jätteen enimmäismääräksi on asetettu t jätettä vuodessa. Taulukon 3 mukaiset jätemäärät voivat pienentyä materiaalihyötykäytön lisääntymisen myötä. Jätemäärää tulee todennäköisesti vähenemään myös uuden voimaan tulleen jätelain mukaisen pakkausjätteen tuottajavastuun myötä. Pakkausjätteelle on asetettu täysi tuottajavastuu, joka toteutetaan koko maan kattavalla aluekeräysverkostona. Verkoston luomiselle on laissa siirtymäaika vuoden 2014 toukokuuhun asti. Tällöin pakkausjäte pääosin siirtyy pois kunnallisen jätehuollon piiristä. Hankkeen edetessä myös mukana olevien jätehuoltoyhtiöiden määrä voi muuttua. Taulukon 4 jätteiden lisäksi Ekovoimalaitoksessa voidaan hyödyntää kyllästettyä puuta enintään tonnia vuodessa sekä sairaalajätteitä enintään 300 tonnia vuodessa. Kyllästetty puu voidaan tuoda laitokselle kaikkialta Suomesta ja sairaalajäte Pohjois- Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilta Polttoaineiden käsittely voimalaitosalueella Käsittely hankevaihtoehdossa VE1 Hankevaihtoehdon VE1 mukaiseen arinakattilalaitokseen yhdyskuntajäte syötetään esikäsittelemättä. Jätteet puretaan jätebunkkeriin, josta ne syötetään edelleen kattilaan. Jätebunkkerin yhteyteen sijoitetaan murska, jolla suurikokoiset jätekappaleet voidaan murskata. Murskaa käytetään myös rakennusjätteen, jätepuun sekä kyllästetyn puun murskaamiseen. Sairaalajäte syötetään omissa pakkauksissaan erillistä syöttölinjaa pitkin suoraan kattilaan. Arinalaitos ei aseta erityisiä vaatimuksia jätteen palakoolle.

44 YVA-selostus 44 (138) Käsittely hankevaihtoehdossa VE2 Hankevaihtoehdon VE2 mukaiseen leijukattilalaitokseen syötettävä jäte on esikäsiteltävä, jotta jäte saadaan homogeeniseksi ja sopivaan palakokoon. Jätteet vastaanotetaan esikäsittelylaitoksen yhteydessä olevaan jätebunkkeriin. Esikäsittelylaitoksessa käsitellään syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte, rakennusjäte, jätepuu ja kyllästetty puu. Esikäsittely koostuu jätteen murskauksesta ja polttoon kelpaamattomien materiaalien, kuten metallien ja muiden palamattomien kappaleiden poistosta. Magneettiset metallit poistetaan polttoainevirrasta magneetilla ja ei-magneettiset metallit, kuten alumiini, pyörrevirtaerottimella. Esikäsittelyprosessista poistuvia materiaalivirtoja ovat murskaamaton rejekti ja metallit. Sairaalajätettä ei käsitellä muun jätteen yhteydessä esikäsittelylaitoksessa. Laitoksella käsiteltävä sairaalajäte tulee laitokselle suoraan leijukattilaan sopivassa palakoossa ja jäte syötetään omissa pakkauksissaan erillistä syöttölinjaa pitkin suoraan kattilaan. Muun kuin tartuntavaarallisen jätteen käsittely ennen syöttöä kattilaan voi olla mahdollista muusta jätteestä erillisissä käsittelyjärjestelmissä Jätteen välivarastointi Ekovoimalaitoksen seisokkien aikana jätettä välivarastoidaan enintään tonnia Riikinnevan jätelaitoksen alueella kuvassa 10 esitetyillä alueilla. Välivarastoinnille voidaan joko rakentaa uusi alue voimalaitoksen yhteyteen tai hyödyntää jätelaitoksen olemassa olevia käsittelykenttiä. Välivarastointialue on katettu tai jätteet peitetään, mikäli varastoitava jäte ei ole paalattua. Jätteiden välivarastointialueen pinta- ja suotovedet käsitellään jätelaitosalueen muiden vesien yhteydessä Polttotekniikat Arinapoltto Hankevaihtoehdon VE1 mukainen arinapoltto on pitkään käytössä ollut kiinteiden jätteiden polton perustekniikka. Arinapoltossa esikäsittelemätön jäte syötetään tulipesän arinalle. Arina on vino tai vaakasuora laitteisto, jonka päällä poltettava jäte palaa ja siirtyy polton aikana eteenpäin. Arinakoneisto sekoittaa jätettä palamisen aikana ja palamista ohjataan säätämällä arinan eri osiin syötettävän ilman määriä. Arinan yläpuolinen tulipesän rakenne suunnitellaan sellaiseksi, että arinan eri vyöhykkeillä muodostuneet kaasut sekoittuvat hyvin ja palavat korkeassa lämpötilassa. Karkea tuhka ja jätteen sisältämät palamattomat materiaalit, kuten metallikappaleet ja kivet, poistuvat arinan loppupäästä laitoksen pohjatuhkajärjestelmään.

45 YVA-selostus 45 (138) Kuva 13. Periaatekuva jätteenpolttoon soveltuvasta arinakattilasta Leijupoltto Hankevaihtoehdon VE2 mukainen leijutekniikka käsittää sekä kerrosleiju- että kiertoleijutekniikan. Leijutekniikassa polttoaine palaa inertin petimateriaalin kanssa. Kerrosleijukattilassa kattilan alaosasta syötettävän palamisilman nopeus pidetään niin pienenä, että polttoaine petimateriaaleineen pysyy kerroksena tulipesän arinan päällä. Kuvassa 14 on esitetty periaatekuva kerrosleijukattilasta.

46 YVA-selostus 46 (138) Kuva 14. Periaatekuva kerrosleijukattilasta Kiertoleijukattilan suuremman palamisilman nopeuden vuoksi polttoaine petimateriaaleineen on kiertävässä liikkeessä tulipesässä. Kiertoleijukattilassa on erotusykloni ja palautuskanava, joiden avulla savukaasujen mukana leijutustilasta pois kulkeutuva petimateriaali, polttoaine ja palamisessa muodostuva tuhka erotetaan savukaasuvirrasta ja palautetaan tulipesään. Kuvassa 15 on esitetty periaatekuva kiertoleijukattilasta. Kuva 15. Periaatekuva kiertoleijukattilasta

47 YVA-selostus 47 (138) Savukaasupäästöt ja niiden vähentäminen Jätteenpolttoasetuksen vaatimukset ja päästömäärät Jätteenpolttolaitoksien enimmäispäästötasot rikkidioksidille (SO 2 ), typen oksideille (NOx), hiukkasille, kloorivedylle eli suolahapolle (HCl), fluorivedylle (HF), hiilimonoksidille (CO), orgaanisen hiilen kokonaismäärälle (TOC) ja raskasmetalleille sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteille on annettu jätteenpolttoasetuksessa (valtioneuvoston asetus jätteenpolttamisesta 362/2003), jota tullaan muuttamaan ns. IE-direktiivin täytäntöönpanon myötä vuoden 2013 alussa. Ekovoimalaitoksen savukaasun puhdistusjärjestelmän suunnittelussa ja laitteistojen hankinnassa otetaan huomioon IEdirektiivin vaatimukset. Ekovoimalaitosta koskevat päästörajat on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Ekovoimalaitosta koskevat savukaasupäästörajat (vuorokausipäästöraja) ja vuosittaiset päästöt Päästökomponentti Päästörajaarvo (mg/m 3 n) *) Päästörajan mukainen vuosipäästö (t/a) VE1 Rikkidioksidi (SO 2 ) VE2 Typenoksidit (NO 2 :ksi laskettuna) Hiukkaset Kloorivety (HCl) Fluorivety (HF) 1 1,0 1,1 Hiilimonoksidi (CO) Orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Kadmium ja tallium (Cd, Tl) 0,05 0,05 0,06 Elohopea (Hg) 0,05 0,05 0,06 Antimoni Sb, arseeni As, lyijy Pb, kromi Cr, koboltti Co, kupari Cu, mangaani Mn, nikkeli Ni ja vanadiini V 0,5 0,52 0,56 Dioksiinit ja furaanit 0,1*10-6 0,10 g/a 0,11 g/a *) kuivassa savukaasussa, 11 % happipitoisuudessa

48 YVA-selostus 48 (138) Taulukossa esitetyt vuosittaiset päästöt ovat laskennallisia päästörajojen sallimia enimmäispäästöjä kattilan oletetulla suurimmalla käytöllä. Käytännössä päästöt jäävät huomattavasti esitettyjä päästöjä pienemmiksi, sillä Ekovoimalaitokselle valittavilla savukaasunkäsittelyjärjestelmillä alitetaan sallitut päästöt. Ekovoimalaitoksen vuosittainen fossiilinen hiilidioksidipäästö on tonnia hankevaihtoehdossa VE 1 ja tonnia vaihtoehdossa VE2. Ilmastonmuutosta edistävän fossiilisen hiilidioksidin osuus Ekovoimalaitoksen kokonaishiilidioksidipäästöstä on noin 34 % Savukaasupäästöjen vähennystekniikat Typenoksidipäästöjen vähentäminen perustuu selektiiviseen ei-katalyyttiseen SNCRjärjestelmään (Selective Non-Catalytic Reduction), jossa ammoniakkia (NH 3 ) ruiskutetaan noin 25 %:n vesiliuoksena tulipesään. Korkeassa lämpötilassa tapahtuvan ammoniakin ja savukaasujen typpioksidin välisessä reaktiossa syntyy typpeä ja vettä. Savukaasun puhdistuslaitteisto perustuu puolikuivaan savukaasunpuhdistusmenetelmään, johon voidaan lisätä savukaasupesuri. Puolikuivassa menetelmässä reagentti syötetään puhdistusprosessiin lietemäisenä tai kuivana, jolloin vettä lisätään prosessiin. Reagoivina aineina käytetään joko kalkkikivipohjaista kemikaalia (CaO, Ca(OH) 2 ) tai natriumbikarbonaattia (NaHCO 3 ), jotka reagoivat savukaasun happamien rikki-, fluori- ja klooriyhdisteiden kanssa. Elohopean sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteiden sitomiseksi prosessiin syötetään aktiivihiiltä. Aktiivihiili voidaan syöttää joko reaktoriin tai sen jälkeiseen savukaasuvirtaan ennen hiukkaserotusta. Savukaasun puhdistuksen lopputuotteet ovat kuivia ja ne erotetaan savukaasuista yleisimmin letkusuodattimella. Osa letkusuodattimelta kerättävästä lopputuotteesta voidaan myös kierrättää uudelleen prosessiin. Tarvittaessa savukaasut jäähdytetään ennen puhdistusprosessia. Savukaasujen puhdistusprosessissa ei muodostu jätevettä. Kuvassa 16 on esitetty periaatekuva yksivaiheisesta puolikuivasta savukaasun käsittelystä. Puolikuiva puhdistusjärjestelmä on mahdollista toteuttaa myös kaksivaiheisena, jolloin reagentti syötetään prosessissa kahteen vaiheeseen.

49 YVA-selostus 49 (138) Kuva 16. Periaatekuva yksivaiheisesta puolikuivasta savukaasun käsittelystä Puolikuivaan puhdistusmenetelmään voidaan liittää savukaasupesuri. Kuvassa 17 on esitetty puolikuivaan järjestelmän yhteyteen lisättävä pesuri, jossa kemikaalina käytetään natriumhydroksidia ph:n säätöön. Pesurilla tehostetaan happamien rikki-, fluorija klooriyhdisteiden erottumista savukaasuista. Pesurissa kiertävästä pesuvedestä voidaan ottaa talteen lämpöä kaukolämpöveteen. Savukaasu piippuun NaOH Kuiva / puolikuiva savukaasun puhdistus Vesi Savukaasu Jäteveden käsittely Kuva 17. Puolikuivaan savukaasun puhdistusprosessiin liitettävä pesuri

50 YVA-selostus 50 (138) Savukaasupesurissa syntyy käsittelyä vaativia jätevesiä. Pesurin jätevettä on mahdollista käyttää puolikuivassa savukaasunpuhdistusjärjestelmässä neutraloinnin jälkeen Muodostuvat jätteet ja niiden käsittelyvaihtoehdot Ekovoimalaitoksella muodostuvia jätteitä ovat: jätteen esikäsittelylaitoksessa (VE2) muodostuva rejekti metallit (erotetaan pohjakuonasta VE1, esikäsittelylaitoksen sivutuote VE2) pohjakuona (VE1) / pohjatuhka ja petihiekka (VE2) kattilatuhka puolikuivan savukaasun puhdistusjärjestelmän lopputuote muut jätteet (kiinteät ja nestemäiset öljyjätteet, akut, paristot ja loisteputket) Jätteen esikäsittelylaitoksessa muodostuu rejektiä, joka on suurikokoista murskaantumatonta ja pääosin palamatonta materiaalia. Rejekti loppusijoitetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Esikäsittelyssä saadaan sivutuotteena myös materiaalihyötykäyttöön toimitettavia metalleja. Polttoaineiden palaessa jäljelle jää tuhkaa, josta osa jää tulipesään ja osa kulkeutuu savukaasujen kanssa pois tulipesästä. Tuhka koostuu pääasiassa poltettavien jätteiden sisältämästä palamattomasta materiaalista sekä palamatta jääneestä orgaanisesta aineesta. Arinapolttotekniikalla (VE1) suuri osa polttoaineen tuhkasta päätyy pohjakuonaan. Arinakattilan pohjakuonassa on myös metallia, koska polttoaineesta ei ole esikäsittelyllä erotettu metalleja. Metallit voidaan erottaa arinakattilan pohjakuonasta polton jälkeen. Leijutekniikalla (VE2) pohjatuhkaa syntyy arinatekniikka vähemmän, sillä polttoaineesta on esikäsittelyllä poistettu palamatonta materiaalia ja lisäksi tuhkaa poistuu tulipesästä arinakattilaa enemmän. Leijutekniikassa tulipesässä käytetään petihiekkaa, jota poistuu kattilasta pohjatuhkan ja osin savukaasun puhdistuksenlopputuotteen mukana. Pohjakuona tai tuhka on todennäköisesti luokiteltavissa tavanomaiseksi jätteeksi ja se voidaan joko hyötykäyttää materiaalina tai loppusijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kattilatuhkaa muodostuu tulipesän jälkeisissä osissa. Tyypillisesti kattilatuhka yhdistetään savukaasun puhdistuksen lopputuotteeseen loppukäsittelyä varten. Puolikuivan savukaasujen puhdistuksen lopputuote erotetaan savukaasuista letkusuodattimella ja se sisältää lentotuhkaa, puhdistuksen reaktiotuotteita ja reagoimatta jääneitä lisäaineita (kalkkiyhdiste/nahco 3 ja aktiivihiili). Kattilatuhka ja lopputuote ovat emäksisiä (korkea ph) ja ne sisältävät rakasmetalleja, kuten arseenia, antimonia, kadmiumia, kromia, elohopeaa, lyijyä, alumiinia, rautaa, sinkkiä ja molybdeeniä. Raskasmetallien liukoisuus vaihtelee, mutta tuhkan ja lopputuotteen raskasmetalleista erityisesti lyijy ja molybdeeni ovat yleensä helppoliukoisia. Myös kloridin ja sulfaatin

51 YVA-selostus 51 (138) liukoisuudet ovat tyypillisesti korkeita. Kattilatuhka ja savukaasujen puhdistuksen lopputuote ovat todennäköisesti luokiteltavissa vaaralliseksi jätteeksi. Taulukko 6. Muodostuvien jätteiden määrät ja luokitus Jätejae Määrä (t/a) VE 1 VE 2 Todennäköinen luokitus Käsittely Esikäsittelylaitoksen rejekti Tavanomaista jätettä Loppusijoitus tavanomaisen jätteen kaatopaikalle Esikäsittelyssä erotettava metalli Sivutuote Hyötykäyttöön Pohjakuona (metallit erotettu) Tavanomaista jätettä Hyötykäyttö esim. maarakentamisessa tai loppusijoitus tavanomaisen jätteen kaatopaikalle Pohjakuonasta erotettava metalli Sivutuote Hyötykäyttöön Pohjatuhka ja petihiekka Tavanomaista jätettä Hyötykäyttö esim. maarakentamisessa tai loppusijoitus tavanomaisen jätteen kaatopaikalle Kattilatuhka ja savukaasun käsittelyn lopputuote Vaarallista jätettä Käsittely ja loppusijoitus vaarallisen jätteen kaatopaikalle Kattilatuhka ja lopputuote eivät ole helposti materiaalihyödynnettävissä, joten niiden loppusijoittamiseen kaatopaikalle on varauduttava. Ennen kaatopaikkasijoitusta materiaalit on todennäköisesti myös käsiteltävä haitta-aineiden liukoisuuden vähentämiseksi. Todennäköisiä käsittelymenetelmiä ovat: kiinteyttäminen (sementtikiinteytys) kemiallinen stabilointi (esim. FeSO 4 -, CO 2 /H 3 PO 4 - ja PO 4 -stabiloinnit) Veden käyttö ja jätevedet Riikinnevan jätealue on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon, josta Ekovoimalaitoksen tarvitsema vesi otetaan. Vesijohtovettä käytetään laitoksen oman vesilaitoksen raakavetenä ja osin vesijohtovettä käytetään sellaisenaan. Ekovoimalaitoksen vesilaitoksessa valmistettua vettä tarvitaan mm. kattilalaitoksen prosessivedeksi ja SNCRjärjestelmässä. Vesijohtovettä käytetään mm. savukaasunpuhdistuslaitoksella, tuhkan-

52 YVA-selostus 52 (138) käsittelyssä, laitteiden jäähdytyksessä sekä talous- ja käyttövetenä esimerkiksi pesuissa. Lisäksi mahdollisessa pesurissa ja savukaasun lopputuotteen käsittelyssä käytetään vettä. Vesijohtoveden kulutus enimmillään m 3 vuodessa. Riikinnevan jätelaitoksen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Varkauden jätevedenpuhdistamolle. Jätevesiä muodostuu mm. talous- ja käyttövesistä, kattilalaitoksen ulospuhallus- ja vesitysvesistä sekä muista kohteista. Mahdollisesta savukaasupesurista syntyvät jätevedet on käsiteltävä ennen viemäriin johtamista. Jätevedestä erotetaan kiintoaine ja veden ph säädetään ennen viemäriin johtamista. Mahdollisesti öljyä sisältävät vedet käsitellään öljynerotuskaivoissa. Muodostuva jäteveden määrä on huomattavasti veden käyttöä pienempi Kemikaalien käyttö ja varastointi Ekovoimalaitoksella käytetään tavanomaisia teollisuuskemikaaleja mm. savukaasujen käsittelyssä sekä kattilaveden valmistamisessa. Typenoksidipäästöjen vähentämiseksi tulipesässä käytetään tyypillisesti ammoniakin 25 % vesiliuosta (NH 4 OH). Kemikaali on luokiteltu syövyttäväksi ja ympäristölle haitalliseksi. Kemikaalin kulutus on noin 800 tonnia vuodessa. Puolikuivassa savukaasujen puhdistusjärjestelmässä käytetään reagentteina kalsiumoksidia (CaO, sammuttamaton kalkki), kalsiumhydroksia (Ca(OH) 2, sammutettu kalkki) tai natriumbikarbonaattia (NaHCO 3 ). Kalsiumoksidi on luokiteltu ärsyttäväksi ja kalsiumhydroksidi syövyttäväksi, kun taas natriumbikarbonaattia ei ole vaaralliseksi luokiteltava. Kemikaalin kulutus on tonnia vuodessa riippuen kemikaalista ja jätteen laadusta. Aktiivihiilen kulutus on enimmillään 100 tonnia vuodessa. Mahdollisessa puolikuivan puhdistusjärjestelmän jälkeisessä pesurissa käytetään lisäksi natriumhydroksidia (NaOH) ph:n säätöön. Ekovoimalaitoksen kattilavesi valmistetaan laitosalueella. Vedenkäsittelyssä sekä kattilaveden kemikalisoinnissa käytetään valittavasta prosessista riippuen joitain kemikaaleja, kuten lipeää (NaOH), rikki- tai suolahappoa (H 2 SO 4, HCl) ja ammoniakin vesiliuosta (NH 4 OH). Lisäksi Ekovoimalaitoksella varastoidaan käynnistys- ja tukipolttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyjä sekä turbiini- ja voiteluöljyjä Liikenne Ekovoimalaitoksen toimintaan liittyvät kuljetukset ovat maantiekuljetuksia. Laitoksen liikenne kulkee nykyisiä teitä pitkin. Lähialueilta jäte kuljetetaan Ekovoimalaitokselle pakkaavissa jäteautoissa. Kauempaa polttoaineen kuljetus hoidetaan pääosin täysperävaunurekkoihin sijoitetuissa konteissa ns. siirtokuljetuksina. Lisäksi raskasta liikennettä aiheutuu kemikaalikuljetus- ja huoltoliikenteestä. Tuhka- ja lopputuotekuljetuksia ei todennäköisesti synny, sillä syntyvät jätteet käsitellään ja loppusijoitetaan Riikinnevan alueelle. Kuljetukset hoidetaan pääosin arkipäivinä ja ainoastaan tarvittaessa viikonloppuisin.

53 YVA-selostus 53 (138) Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuu keskimäärin 70 ajoneuvokäyntiä laitoksella arkivuorokaudessa. Näistä ajoneuvokäynneistä 38 on raskaiden ajoneuvojen käyntejä ja 32 henkilöautojen käyntejä Laitoksen liitynnät Ekovoimalaitos liitetään Riikinnevan nykyisiin vesi- ja viemärijärjestelmiin. Nykyinen viemärilinja kulkee jätelaitosalueelta Iso-Paajasen eteläpuolelta Riikinnevan läpi Sorsakoskentien varteen ja edelleen Hasinmäkeen. Nykyinen viemärilinja on esitetty kuvassa 18. Riikinnevan alue ei ole kaukolämpöverkon piirissä. Ekovoimalaitokselta rakennetaan uusi kaukolämpöputki Varkauden kaupunkiin todennäköisesti olemassa olevaa Riikinnevan jätelaitoksen ja Varkauden kaupungin välistä viemärilinjaa myötäillen.

54 YVA-selostus 54 (138) Kuva 18. Nykyinen Riikinnevan jätelaitoksen viemärilinja Uusi voimalinja Ekovoimalaitokselta lähimmälle olemassa olevalle muuntoasemalle rakennetaan joko maan alle tai ilmalinjana. Sähköasema sijoitetaan välittömästi Ekovoimalan läheisyyteen. Ilmalinjan alustava reitti Riikinnevalta Savon Voima Oy:n 110 kv:n voimajohtoon asti on esitetty kuvassa kv voimajohdon johtoaukean leveys on yleensä metriä ja johtoaukean molemmilla puolilla on vielä 10 metriä leveät reunavyöhykkeet, joissa voi kasvaa puustoa. 110 kv voimajohdon voimajohto-

55 YVA-selostus 55 (138) pylväät ovat noin m korkeita. Pylväsmateriaalina käytetään puuta tai sinkittyä terästä. Voimajohtopylväät rakennetaan tyypillisesti harustettuina, mutta paikoin voidaan käyttää myös nk. vapaasti seisovia pylväitä, joista harukset puuttuvat. Kuva 19. Ilmajohdon alustava liityntä Riikinnevalta lähimpään olemassa olevaan 110 kv:n voimalinjaan. 6.3 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tekemällään päätöksellään tarkistanut vuonna 2000 tekemäänsä päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Alkuperäinen päätös tuli voimaan vuonna 2001 ja tarkistamispäätös vuonna Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty kuudeksi asiakokonaisuudeksi, joista yksi on toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto kokonaisuus. Tämän kokonaisuuden yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tarkistamispäätöksessä kokonaisuuden erityistavoitteisiin on lisätty kohta, joka mukaan:

56 YVA-selostus 56 (138) Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Hankealueen kaavoitustilannetta on kuvattu tarkemmin kohdassa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskee YK:n puitesopimus eli niin sanottu ilmastosopimus vuodelta Ilmastosopimusta täsmentää vuonna 2005 voimaan tullut Kioton pöytäkirja, joka koskee kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista vuoden 2012 loppuun saakka. EU sopi yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta, tavoitteesta päästöjen vähentämiseksi Kioton sopimuksen jälkeen vuonna 2008 hyväksytyllä ilmastoja energiapaketilla. EU:n tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonepäästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä vuodesta Suomen kansallisen ilmastostrategian tavoitteet ovat osa EU:n tavoitteita. Kansallinen ilmastostrategia laadittiin vuonna 2001 ja strategiaa on uudistettu vuosina 2005 ja Uusin strategia käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Strategian tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä energian loppukulutuksen kasvu. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää toimenpiteitä, joissa painottuvat energiatehokkuus ja energiansäästö sekä uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin EU:n Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Velvoitteen täyttäminen edellyttää niin puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun kuin tuulienergiankin käytön voimakasta lisäämistä Valtakunnallinen jätesuunnitelma ja biohajoavan jätteen käsittelytavoitteet Valtioneuvosto hyväksyi huhtikuussa 2008 valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) vuoteen Valtsun määrällisenä tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteistä kierrätetään materiaalina 50 %, hyödynnetään energiana 30 % ja loppusijoitetaan kaatopaikoille enintään 20 %. Jätesuunnitelman keskeiset tavoitteet on ryhmitelty kahdeksan päämäärän alle. Päämääriin kuuluu mm. jätteen syntymisen ehkäiseminen, jätteiden kierrätyksen tehostaminen sekä jätehuollon haitallisten ilmastovaikutusten vähentäminen. Ilmastovaikutusten vähentämiseen liittyvinä yksityiskohtaisina tavoitteina VALTSU:ssa mainitaan biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen rajoittaminen kierrätykseen soveltumattoman jätteen käytön lisääminen polttoaineena. Jätteen energiahyötykäytön lisääminen on siten olennainen osa VALTSUn tavoitteiden toteuttamista sekä määrällisten tavoitteiden että erityisesti ilmastovaikutusten vähentämisen osalta.

57 YVA-selostus 57 (138) Valtakunnallisen jätesuunnitelman ensimmäinen seurantaraportti valmistui vuonna Seurantaraportin mukaan yhdyskuntajätteen energiahyödyntämistavoite voidaan saavuttaa, mutta yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämistavoitteesta ollaan varsin kaukana. EU kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) edellyttää, että biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittamista kaatopaikoille vähennetään. Biohajoavaa yhdyskuntajätettä saa sijoittaa kaatopaikalle vuonna 2016 enintään 35 prosenttia laskettuna vuonna 1994 biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä. Suomessa laadittiin vuonna 2004 kansallinen biojätestrategia biohajoavien jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseksi ja tällä hetkellä on valmisteilla valtioneuvoston kaatopaikkapäätökseen (861/1997) muutos, jolla rajoitetaan orgaanisen ja biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamista. Muutos tarkoittaa käytännössä kieltoa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamiselle Itä-Suomen ja Keski-Suomen jätesuunnitelmat Vuonna 2009 laadittu Itä-Suomen alueellinen jätesuunnitelma kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Jätesuunnitelmassa asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet jätehuollon kehittämiseksi vuoteen 2016 saakka erityisesti neljällä valitulla painopistealueella. Jätteiden energiahyötykäytön lisäys on yksi suunnitelman painopistealueista. Tämän painopistealueen tavoitetilaksi on todettu se, että materiaalihyötykäyttöön soveltumattoman polttokelpoisen jätteen sisältämä energia on saatu hyötykäyttöön Itä-Suomen olosuhteisiin sopivalla tavalla ja että kaatopaikalle sijoitettavan polttokelpoisen jätteen määrä on selvästi vähentynyt. Vuonna 2009 on laadittu myös Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma. Jätesuunnitelmassa on esitetty kuusi päämäärää, jotka läpileikkaavat kaikki tarkastellut sektorit. Päämäärät kattavat mm. materiaalitehokkuuden edistämisen, kierrätyksen ja hyötykäytön tehostamisen sekä jätteen terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämisen huomioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Yhdyskunnat ja palvelut sektori kattaa kiinteään yhdyskuntajätteeseen ja biohajoavaan jätteeseen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen nostaminen VALT- SU:n tavoitteisiin, joka tarkoittaa jätteenpolttokapasiteetin lisäämistä Keski-Suomen alueella tonniin vuodessa vuoteen 2016 mennessä. Biohajoavien jätteiden osalta tavoitteena on (biojätettä lukuun ottamatta) polttokelpoisen jätteen energiahyödyntäminen. Jätesuunnitelmassa on todettu tarvittavan uuden laitoskapasiteetin osalta, että polttokelpoinen jäte hyödynnetään ensisijaisesti maakunnan alueen laitoksessa tai kuivajäte/energiajae/kierrätyspolttoaine toimitetaan poltettavaksi maakunnan ulkopuolelle.

58 YVA-selostus 58 (138) 6.4 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITEL- MAT JA PÄÄTÖKSET Kaavoitus ja rakennuslupa Kaikki uudisrakennukset tarvitsevat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen rakennusluvan ennen rakentamisen aloittamista. Ekovoimalaitoksen rakennuslupa haetaan Leppävirran kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että esitetty suunnitelma on myöntämishetkellä voimassaolevien asemakaavan ja rakennusmääräysten mukainen. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus. Asemakaavassa ja rakennusluvassa voidaan antaa määräyksiä rakennustavasta ja materiaaleista, joilla varmistetaan rakennuksen soveltuvuus ympäristöönsä sekä rakentamisen säännösten ja määräysten mukaisuus. Maankäyttö- ja rakennuslain 192 :n mukaan valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä on mm. viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa sekä sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Asemakaavaa laaditaan vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa ja suunnitteluratkaisut esitetään kaavaluonnoksessa. Kaavaluonnoksesta on kuntalaisilla mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja tehdä kehittämisehdotuksia. Kaavaluonnoksesta annettujen mielipiteiden ja kehitysehdotusten perusteella laaditaan seuraavaksi kaavaehdotus, josta kuntalainen jättää kirjallisen muistutuksen. Kaavaehdotus etenee kunnan- tai kaupunginhallituksen kautta kunnan/kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja hyväksymispäätökseen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen Ympäristölupa Hankkeelle on haettava ympäristönsuojelulain (86/2000) ja asetuksen (169/2000) mukainen ympäristölupa. Ympäristölupahakemukseen on liitettävä YVA-selostus. Ympäristölupaa käsittelevänä lupaviranomaisena toimii Itä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristöluvassa tarkastellaan laitoksen ympäristöhaittoja kokonaisuutena. Edellytyksenä luvan myöntämiselle on muun muassa, että hankkeesta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Uutta toimintaa ei pääsääntöisesti saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on lainvoimainen. Aluehallintovirastoon on lupahakemuksen käsittelyn aikana asianosaisilla mahdollisuus tehdä muistutuksia ja muilla esittää mielipiteitä hankkeesta. Aluehallintoviraston tekemästä ympäristölupapäätöksestä voivat valittaa Vaasan hallintooikeuteen mm. kaikki, joiden oikeuksiin tai etuihin hankkeella on vaikutusta sekä rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, joiden tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-

59 YVA-selostus 59 (138) alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät. Edelleen Vaasan hallintooikeuden tekemästä päätöksestä on mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Ympäristönsuojelulakia tullaan muuttamaan mennessä, johon mennessä EU:n teollisuuspäästödirektiivi (Industrial Emissions Directive, IED, 2010/75/EU) on täytäntöönpantava jäsenmaissa. Säädösmuutokset koskevat lupamenettelyä, lupamääräyksiä, valvontaa ja tarkkailua sekä ns. BAT-tekniikasta (Best Available Technique) vahvistettavien päätelmien noudattamista lupamenettelyssä Vaatimukset jätteenpolttolaitokselle Ekovoimalaitoksen ympäristöluvassa sovelletaan valtioneuvoston asetusta jätteenpoltosta (362/2003). Asetuksessa säädetään savukaasupäästöistä sekä vaatimuksista poltettavan jätteen laadun selvittämisestä, poltto-olosuhteista, häiriötilanteista sekä poltossa syntyvän jätteen käsittelemisestä ja hyödyntämisestä. Jätteenpolttoasetus rajoittaa seuraavien epäpuhtauksien päästöjä ilmaan: rikkidioksidi, typenoksidit, hiukkaset, hiilimonoksidi, fluorivety, kloorivety, kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet, raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit. Myös jätteenpolttoasetusta tullaan muuttamaan IE-direktiivin täytäntöönpanon myötä Ympäristömelu Ympäristöluvassa annetaan tarpeelliset määräykset huomioiden myös toiminnasta aiheutuva ympäristömelu. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa ovat päivällä (kello 7-22) 55 db A ja yöllä (kello 22-7) 50 db A Kemikaalilain mukainen lupa Käytettävien kemikaalien määrästä riippuen laitoksen pitää hakea kemikaaliasetuksen (59/1999) mukaista lupaa (kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi) Turvatekniikan keskukselta tai tehdä ilmoitus (kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi) aluepelastuslaitokselle. Mahdolliset lupatarpeet kemikaalien osalta selvitetään kemikaalimäärien täsmennyttyä. Kemikaalien laajamittaisen käsittelyn ja varastoinnin lupaa on haettava ennen rakennustöiden aloittamista ja Turvatekniikan keskus tarkastaa laitoksen luvan myöntämisen jälkeen ennen käyttöönottoa. Ilmoitus puolestaan on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista ja kunnan pelastusviranomainen tarkastaa laitoksen kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta Voimajohdon vaatimat luvat Voimajohtoreittien maastotutkimus edellyttää aluehallintoviraston lunastuslain (603/1977) mukaista lupaa tutkimuksen suorittamiseen. Luvan voimajohtoreittien maastotutkimukseen antaa Pohjois-Savon aluehallintovirasto. Tutkimusaikaiset vahingot on korvattava tutkimusluvan ehtojen mukaisesti.

60 YVA-selostus 60 (138) Maa-alueiden lunastus voimajohdon rakentamista varten edellyttää lunastuslain (603/1977) mukaista lunastuslupaa voimajohdon johtoalueen lunastamiseksi ja voimajohdon tarvitseman käyttöoikeuden supistuksen sekä lunastuskorvausten määräämiseksi. Lupa-asian ratkaisee maanmittauslaitos, kun on kyse yleisen tai yksityisen edun kannalta vähemmän tärkeästä lunastuksesta. Ennen lunastusmenettelyä johtoalueiden käyttöoikeudesta ja niihin liittyvistä korvauksista käydään myös sopimusneuvottelut maanomistajien ja hankkeesta vastaavan kesken. 110 kv:n sähkölinjan rakentaminen vaatii sähkömarkkinalain (386/95) nojalla Energiamarkkinaviraston luvan. Lupahakemukseen on liitettävä kunnan, ELY-keskuksen, maakuntaliiton, museoviraston ja ilmailulaitoksen lausunnot sekä verkkoyhtiön liittymislupa Muut luvat Ilmailulain (1194/2009) nojalla kaikkien maanpinnasta yli 60 metriä korkeiden rakennelmien, kuten piipun, rakentaminen edellyttää lentoesteluvan. Lentoestelupa haetaan Liikenteen turvallisuusvirastolta ja hakemukseen tulee liittää Finavian lausunto esteestä. Jätevesien johtamisesta kunnalliseen viemäriin on sovittava Varkauden kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen (Keski-Savon Vesi Oy) kanssa. Kattilalaitoksen käyttöönotossa ja käytössä on noudatettava painelaitelain (869/1999) rekisteröinti- ja testausmääräyksiä. 7 NOLLAVAIHTOEHDON KUVAUS Nollavaihtoehdossa Ekovoimalaitosta ei rakenneta. Nollavaihtoehdossa energiaa tuotetaan sama määrä kuin hankevaihtoehdoissa. Kaukolämpö ja sähköä tuotetaan kuvitteellisessa Varkauden alueelle sijoittuvassa biopolttoaineita ja turvetta polttavassa voimalaitoksessa. Lisäksi sähköä tuotetaan kivihiilellä muualla Suomessa lauhdetuotannolla. Taulukossa 7 on esitetty polttoaineiden käyttö nollavaihtoehdossa. Varkauden alueelle sijoittuvan voimalaitoksen polttoaineteho on alle 50 MW. Laitoksen savukaasupäästömäärät on laskettu valtioneuvoston asetuksessa 445/2010 polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annettujen uusia laitoksia koskevien päästörajojen perusteella. Muualla Suomessa tuotettu sähkö on oletettu tuotettavaksi kivihiilivoimalaitoksessa lauhdetuotantona. Tämän sähköntuotannon päästöt on laskettu suuren olemassa olevan voimalaitoksen vuoden 2016 alusta voimaan tulevien IE-direktiivin mukaisten päästörajojen perusteella. Bio-turve voimalaitoksessa kasvihuonekaasutaseeseen laskettavia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä aiheutuu vain turpeen poltosta.

61 YVA-selostus 61 (138) Taulukko 7. Polttoaineiden käyttö ja savukaasupäästöt nollavaihtoehdossa Varkauden alueelle sijoittuva bioturve -laitos Energiantuotanto muualla suomessa Yhteensä Polttoaineiden käyttö Biopolttoaineet MWh/a ( t/a) MWh/a ( t/a) Turve MWh/a ( t/a) MWh/a ( t/a) Kivihiili - Savukaasupäästöt (t/a) MWh/a ( t/a) MWh/a ( t/a) Rikkidioksidi Typenoksidit (NO 2 :ksi laskettuna Hiukkaset 18 2,9 21 Fossiilinen hiilidioksidi Bio-turve -voimalaitoksessa muodostuu pohjatuhkaa noin 200 tonnia ja lentotuhkaa noin tonnia vuodessa. Bio-turve voimalaitoksen voimalaitoksen toimintaan liittyvät kuljetukset ovat maantiekuljetuksia. Kuljetukset ovat pääasiassa polttoaine- ja tuhkakuljetuksia rekka- ja kuorma-autoilla. Toiminnasta aiheutuu keskimäärin 22 ajoneuvokäyntiä laitoksella arkivuorokausina. Näistä ajoneuvokäynneistä 16 on raskaiden ajoneuvojen ja 6 henkilöautojen käyntejä. Nollavaihtoehdossa Ekovoimalaitoksella energiahyödynnettävät jätteet kuljetetaan muualla Suomessa olemassa oleviin tai suunnitteilla oleviin polttolaitoksiin energiahyödynnettäväksi. Jätteet ( t/a) kuljetetaan täysperävaunullisilla rekka-autoilla ns. siirtokuljetuksia, joiden keskimääräiseksi kapasiteetiksi on oletettu 27 tonnia. Kuljetukset hoidetaan pääosin arkipäiviin maanantaista perjantainen yhteensä 250 päivänä vuodessa. Jätteiden siirtokuljetuksia on 25 kuljetusta arkivuorokaudessa.

62 YVA-selostus 62 (138) 8 YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUK- SISTA 8.1 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ekovoimalaitoksen rakentamisen vaikutukset ovat normaaleja rakennustoiminnan ympäristölleen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja siten samanlaisia kuin esimerkiksi muissa vastaavan suuruisissa teollisuusrakentamishankkeissa. Jätteiden muodostuminen, melu ja tärinä ovat työmaiden merkittävimpiä ympäristövaikutuksia. Päästöjä ilmaan ei aiheudu samassa mittakaavassa kuin voimalaitoksen ollessa toiminnassa, mutta pölyämistä liittyy eri työvaiheisiin. Liikennöinti laitosalueelle tapahtuu nykyisiä liikennereittejä pitkin. Tämä edellyttää, että Sorsakoskentieltä jätelaitosalueelle tulevaa Riikinnevantietä levennetään ja kunnostetaan. Laitoksen rakennustöiden ensimmäinen vaihe voimalaitostyömaalla käsittää maanrakennustöitä, kuten pintamaan poisto ja soranlevittämistä, sekä laitoksen perustusten ja maanpinnan tasoa alempana olevien osien rakentamisen. Nämä työt ja laitoksen rakennusrungon toteuttaminen kestävät noin vuoden. Toisen rakennusvuoden aikana tehdään pääasiassa laite- ja järjestelmäasennuksia laitoksen sisällä ja viimeistellään rakennukset ja ulkoalueet. Rakentamiseen liittyvä liikenne käsittää työmatkat ja sekä työmaan materiaali- ja huoltokuljetukset. Ensimmäisen rakennusvuoden aikana sekä työvoiman että materiaalin tarve on suurinta, joten myös liikenne on tällöin vilkkainta. Työmaan kuljetuksista suuri osa on raskasta liikennettä. Materiaalikuljetuksista suurimmat kuljetuserät muodostuvat muun muassa sementti-, raudoite- ja sorakuljetuksista. Muut kuljetuserät käsittävät muun muassa laite- ja asennustarvikekuljetuksia. Suurimmillaan työvoiman ja rakennusmateriaalien tarve on rakennusvaiheen puolivälissä. Pohjatutkimustietojen (Pöyry Finland Oy, 2012) perusteella rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa maanvaraisina perusmuuri- ja pilarianturoille. Rakentamisen vaikutukset ovat kertaluonteisia. Ekovoimalaitoksen rakentaminen kestää kokonaisuudessaan noin kaksi vuotta alkaen puuston poistolla ja maarakennustöillä. Rakentamisen vaikutukset on arvioitu perustuen olemassa olevaan tietoon laitosalueen maaperästä sekä vastaavien suuruisista teollisuusrakentamishankkeista saatujen kokemusten perusteella Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 Ekovoimalaitoksen sijaintipaikalla maaperää poistetaan ja kallioperää mahdollisesti louhitaan. Maansiirtotyöt ja mahdollinen louhinta tapahtuu suhteellisen pienellä alueella, joka ei edusta arvokasta kallioaluetta. Siten merkittäviä maa- tai kallioperään

63 YVA-selostus 63 (138) kohdistuvia vaikutuksia ei aiheudu. Rakenteille ja rakennuksille ei arvioida aiheutuvan haittaa, sillä räjäytystyöt suunnitellaan ja toteutetaan määräysten mukaisesti huomioiden tärinä ja turvallisuusnäkökohdat. Maanalaisten rakenteiden sijainti selvitetään ennen töiden aloittamista. Rakentamisen, mukaan lukien tierakentamisen, vaikutukset ilmanlaatuun liittyvät työkoneista ja työmaaliikenteestä sekä mahdollisista louhintatöistä aiheutuvaan pölyämiseen. Pölyhaitta kohdistuu lähialueelle (alle puolen kilometrin säteelle), jossa ei sijaitse asutusta. Siten pölyäminen ei vaikuta asukkaisiin ja viihtyvyyteen. Rakennusaikaisen liikenteen päästöt ja niiden vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun ja ilmastovaikutus arvioidaan ajoneuvojen määrän ja ominaispäästökertoimien perusteella vähäisiksi. Rakentamisen aikaiset vaikutukset laitospaikan kasvillisuuteen ja eläimistöön ovat pääasiassa suoria, sillä lajien elinympäristöt muuttuvat tai tuhoutuvat rakentamisen yhteydessä. Rakentaminen rajautuu kuitenkin suhteellisen pienelle alueelle. Siten rakentaminen ei vähennä erilaisten elinympäristöjen lukumäärää, ja voidaan arvioida, että haittavaikutuksia alueen luonnon monimuotoisuuteen tai luonnonarvoihin ei ole. Hanke ei uhkaa liito-oravaa eikä supista sen elinympäristöä. Voimalaitosalueella ei pesi huomionarvoisia lintulajeja eikä iskumaista melua aiheuttavia paalutuksia todennäköisesti tarvitse tehdä, joten laitoksen rakentamisen ei arvioida merkittävästi vaikuttavan alueen linnustoon ja pesintään. Rakentamisesta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva meluhaitta on tilapäistä eikä rakennustyömaan lähellä ei sijaitse asutusta. Liikenne ajoittuu pääasiassa päiväaikaan. Siten rakentamisen ei arvioida merkittävästi haittaavan elinoloja tai viihtyvyyttä eikä sen arvioida vaikuttavan ihmisten terveyteen. Ekovoimalaitoksen rakentamiseen liittyvät erikoiskuljetukset (leveät, korkeat) voivat hetkellisesti hidastaa tieliikenteen sujuvuutta, mutta lyhyen keston takia sillä ei ole merkitystä elinolojen tai viihtyvyyden kannalta. Uuden laitoksen rakentaminen työllistää merkittävästi, mutta vaikutus paikalliseen elinkeinoelämään riippuu siitä, miten paljon lähiseudulla on voimalaitosurakointiin soveltuvia urakoitsijoita. Rakentamisen aikana tapahtuvat ensimmäiset muutokset maisemassa, kun laitosalueen puusto ja muu kasvillisuus poistetaan. Rakentamisen aikana lähimaisemaan vaikuttaa rakennustyömaahan kuuluva keskeneräisyys sekä tavaroiden ja koneiden siirtely paikasta toiseen. Rakentamisen aikana kauimmaksi laitosalueelta saattavat näkyä lyhytaikaisesti työmaalla käytettävät nosturit. Rakentamisessa muodostuvien jätteiden määrään voidaan vaikuttaa huolellisella ennakkosuunnittelulla ja oikeilla työmenetelmillä ja välineillä niin, että rakennusmateriaalit eivät vaurioidu. Rakennustyömaan jätehuolto järjestetään asianmukaisesti roskaantumisen estämiseksi ja niin, että jätteiden hyötykäyttö olisi mahdollista. Jätteet kerätään ja lajitellaan jakeittain ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Ekovoimalaitoksen rakentaminen kestää noin kaksi vuotta ja työllistää rakennusaikana henkilöä. Laitoksen rakentamisen vaikutus paikalliseen elinkeinoelämään riippuu siitä, millaisia urakoitsijoita ja oheispalvelujen tarjoajia lähiseudulta löytyy

64 YVA-selostus 64 (138) rakennustyömaan tarpeisiin. Hanke työllistää välillisesti eri paikkakunnilla voimalaitoksen rakennusmateriaalit ja laitteet toimittavien yritysten henkilöstöä. Voimajohtojen rakentamisen aikana melu aiheutuu kaivinkoneista, nostureista, kaapelinvetokoneista, johtimien päiden yhteen ampumisesta ja ajoneuvoliikenteestä. Voimajohtojen rakentamisessa rakennustyömaa etenee jatkuvasti, joten voimajohtojen rakentamisen aikaiset meluvaikutukset ovat paikallisia. Työmaa liikkuu eteenpäin varsin nopeasti vaihtaen paikkaa keskimäärin muutaman päivän välein Nollavaihtoehto Nollavaihtoehtoon sisältyvän, jonnekin Varkauteen sijoittuvan, biovoimalaitoksen rakentaminen on kertaluonteista ja samantapaista kuin Ekovoimalaitoksen rakentaminen. Siten myös rakentamisesta aiheutuva ympäristökuormitus on vastaavaa, mutta ympäristövaikutukset riippuvat paljolti siitä esimerkiksi, miten lähellä työmaa sijaitsee asutusta tai suojelualueita. 8.2 ILMANLAATU JA LASKEUMA Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Savukaasupäästömäärät Jätteenpolttolaitoksien päästörajat annetaan valtioneuvoston asetuksessa (362/2003) jätteen polttamisesta (ns. jätteenpolttoasetus), jota tullaan muuttamaan ns. IEdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä vuoden 2013 alussa. Hankevaihtoehtojen vuosittaiset savukaasupäästömäärät on laskettu IE-direktiivin mukaisten päästörajojen perusteella. Nollavaihtoehdon mukainen bio-turve voimalaitos on polttoaineteholtaan alle 50 MW, joten laitoksen savukaasupäästörajat on annettua valtioneuvoston asetuksessa (445/2010) polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (ns. PINO-asetus). Laitoksen vuosittaiset savukaasupäästömäärät on laskettu PINO-asetuksen mukaisten päästörajojen perusteella huomioimalla oletettu bion ja turpeen jakauma. Nollavaihtoehdossa sähköä tuotetaan myös muualla Suomessa. Tämä sähkö on oletettu tuotettavaksi kivihiilivoimalaitoksessa lauhdetuotantona ja tuotannon päästöt on laskettu suuren olemassa olevan voimalaitoksen vuoden 2016 alusta voimaan tulevien IE-direktiivin mukaisten päästörajojen perusteella. Tällä hetkellä suuria voimalaitoksia koskee valtioneuvoston asetus (1017/2002) polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (ns. LCP-asetus), jota tullaan muuttamaan ns. IE-direktiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä vuoden 2013 alussa. Jätteenpolttolaitoksia, alle 50 MW:n uusia bio- ja turvelaitoksia sekä yli 300 MW:n olemassa olevia kivihiililaitoksia koskevat päästörajat on esitetty kuvassa 20.

65 YVA-selostus 65 (138) 500 Uusi jätteen polttolaitos Päästöraja mg/nm3 (6 % O2) Uusi biopolttolaitos (< 50 MW) Uusi turvelaitos (< 50 MW) Olemassaoleva hiililaitos (> 300 MW) 0 Rikkidioksidi Typenoksidit Hiukkaset Kuva 20. Jätettä, puuta, turvetta ja hiiltä käyttävien energiantuotantolaitoksien savukaasupäästörajat (mg/nm 3, 6 % O 2 ) Savukaasujen leviämismallinnus Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 savukaasupäästöjen leviämistä ja niiden vaikutusta alueen ilmanlaatuun arvioidaan leviämismallilaskelmien avulla. Laskelmissa käytetään BREEZE AERMOD/ISC Pro ohjelmistoa, jonka AERMOD-mallilla leviämistarkastelut tehdään. Malli soveltuu monipiippu- ja pistelähteiden päästöjen arviointiin, ja käytettäväksi sekä kaasumaisten epäpuhtauksien että leijuvan pölyn leviämisen mallintamiseen. Hankevaihtoehtojen päästöt ovat likimain samat, joten mallinnustulokset kuvaavat kummankin hankevaihtoehdon päästöjen leviämistä. Leviämismallinnuksessa on tarkasteltu SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöjä Ekovoimalaitoksen suurimmalla käytöllä ja lainsäädännön sallimilla suurimmilla päästöillä sekä 60 metrin korkuisella savupiipulla. Tuulen suunta- ja nopeustiedot perustuvat Varkauden lentoaseman tarkkailutietoihin vuosilta Päästöjen vaikutukset arvioidaan vertaamalla leviämismallilla saatuja tuloksia terveyden sekä kasvillisuuden suojelemiseksi asetettuihin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin, jotka on annettu seuraavissa asetuksissa: valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

66 YVA-selostus 66 (138) Päästöjen vaikutukset alueen laskeumiin arvioidaan asiantuntija-arviona alueen nykyisten rikki- ja typpilaskeumien ja hankevaihtoehtojen päästömäärien ja savukaasumallinnuksen perusteella Nykytilanne Ekovoimalaitoksen sijoituspaikan lähimmät ilmanlaatutiedot ovat noin yhdeksän kilometrin päässä sijaitsevan Varkauden kaupungin keskustasta (JPP Kalibrointi Ky, 2011). Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat keskeisimmin Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös kiinteistökohtaisen lämmityksen hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Varkauden ilmanlaatua tarkkaillaan Päiviönsaaren, pääterveysaseman ja Taulumäen mittausasemilla. Mitattavia epäpuhtauksia ovat typenoksidit, hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Rikkidioksidipäästöjä ei ole mitattu vuoden 2008 jälkeen, koska pitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia. Ilman typpidioksidipitoisuuteen vaikuttaa Varkauden kaupunkialueella eniten liikenne. Typpidioksidipitoisuudet ovat olleet mittauspisteissä selvästi alle ohje- ja rajaarvojen. Esimerkiksi mitatut vuorokausikeskiarvot vuosina olivat suurimmillaan tasolla µg/m 3, kun ohjearvo on 70 µg/m 3. Myös typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana pysyneet selvästi alle vuosirajaarvon 40 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana vilkkaan liikenteen vaikutusalueella olevassa mittauspisteessä. Keväisin ilmenevän katupölyn vuoksi vuorokausiohjearvot ovat ajoittain ylittyneet. Rikkidioksidipäästöjen yleisestä vähenemisestä johtuen Suomen rikkilaskeumat ovat pienentyneet viime vuosikymmeninä huomattavasti. Nykyisellään Suomen alueelle tulevasta sulfaattirikki- ja nitraattityppilaskeumasta arvioidaan valtaosan (80 90 %) olevan peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta (Happamoitumistoimikunnan mietintö, 1998). Rikkilaskeuma Leppävirran seudulla oli mg/m 2 sulfaattirikkinä ilmaistuna vuonna Nitraattitypen ja ammoniumtypen laskeuma oli vuonna 2003 tasolla mg/m 2. (Suomen ympäristökeskus, 2012) Toiminnan aikaiset vaikutukset Savukaasupäästömäärät Hanke- ja nollavaihtoehtojen savukaasupäästömäärät on esitetty kuvassa 21 rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten osalta. Kuvassa on esitetty myös vaihtoehtoihin liittyvien kuljetusten päästöt. Hankevaihtoehtojen päästöt on esitetty myös taulukossa 5 ja nollavaihtoehdon päästöt taulukossa 7.

67 YVA-selostus 67 (138) Päästö t/a Jätekuljetukset muualle Suomeen Kuljetukset Muualla tuotetun sähkö savukaasupäästöt Savukaasupäästöt 50 0 VE1 ja VE2 VE0 VE1 ja VE2 VE0 VE1 ja VE2 VE0 RIKKIDIOKSIDI TYPENOKSIDIT HIUKKASET Kuva 21. Hanke- ja nollavaihtoehtojen vuosittaiset rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt Ekovoimalaitoksessa polttoaineiden käyttö (noin 510 GWh/a) on bio-turve laitoksen polttoaineiden käyttöä (noin 350 GWh/a) huomattavasti suurempi, mutta toisaalta jätteenpolttolaitoksia koskevat päästörajat ovat tiukemmat kuin bio-turve laitoksien vastaavat rajat. Suurten kivihiililaitoksien päästörajat ovat erityisesti typenoksidipäästöjen osalta tiukat. Ekovoimalaitoksen vuosittaiset rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat bio-turve laitosta pienemmät rikkidioksidin ja hiukkasten osalta, mutta suuremmat typenoksidien osalta. Muualla tuotetun sähkön päästöt lisäävät nollavaihtoehdon aiheuttamia savukaasupäästöjä. Tieliikenteestä aiheutuvat rikkidioksidipäästöt ovat merkityksettömän pieniä. Savukaasupäästöt ja kuljetusten pakokaasupäästöt huomioiden Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöt ovat nollavaihtoehdon päästöjä pienemmät. Varkauden alueen typenoksidi- ja hiukkaspäästöt ovat tieliikenne ja pistelähteet huomioiden olleet vuosina kokonaisuudessaan t NO x /a ja t hiukkasia/a. Näistä luvuista Stora Enso Oyj:n toiminnasta aiheutuvien päästöjen osuus on ollut noin 80 %. Ekovoimalaitoksen toiminnan myötä seutukunnan nykyiset päästöt voivat pienentyä, sillä Ekovoimalaitoksen lämmöntuotanto korvaa nykyistä tuotantoa.

68 YVA-selostus 68 (138) Vaikutukset ilmanlaatuun Savukaasujen leviämismallinnuksella arvioidut Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen aiheuttamat korkeimmat ilmanlaadun ohje- tai raja-arvoihin verrannolliset epäpuhtauspitoisuudet ulkoilmassa on esitetty taulukossa 8 ja liitteessä 2. Taulukossa on esitetty myös vastaavat mitatut typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet Varkaudessa vuosina (JPP Kalibrointi ky, 2011). Taulukko 8. Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen aiheuttamat korkeimmat ilmanlaadun ohje- tai raja-arvoihin vertailukelpoiset pitoisuudet ulkoilmassa. Ulkoilman ohje- tai raja-arvoihin vertailukelpoiset pitoisuudet Varkaudessa Pitoisuus (µg/m 3 ) ulkoilmassa Ohje- tai raja-arvo Suurin pitoisuus Varkauden ulkoilmassa, keskiarvo v Ekovoimalaitos SO 2, vuosikeskiarvo 20*** ei määritetä 0,21 SO 2, vuorokausiarvo 80* ei määritetä 2,4 SO 2, tuntiarvo 250* ei määritetä 6,3 NO x, vuosikeskiarvo 30*** 25 0,85 NO 2, vuosikeskiarvo 40** 12 0,44 NO 2, vuorokausiarvo 70* 43 5,6 NO 2, tuntiarvo 150* Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), vuorokausiarvo 70* 87 0,47 * terveyshaittojen ehkäisemiseksi asetettu ohje-arvo (VnP 480/1996) ** terveyshaittojen ehkäisemiseksi asetettu raja-arvo (VnA 38/2011) *** kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi asetettu raja-arvo (kriittinen taso, VnA 38/2011) Terveysvaikutusperusteisia ilmanlaadun ohjearvoja asetettaessa on pyritty ottamaan huomioon ilman epäpuhtauksista ihmisen terveyteen kohdistuvat vaarat sekä mahdollisuuksien mukaan viihtyisyyshaitat. Terveydellisin perustein asetetuissa ohjearvoissa on kiinnitetty erityistä huomioita tutkimustietoihin ilman epäpuhtauksien vaikutuksista herkkiin väestöryhmiin, kuten pienet lapset, vanhukset ja hengityselinsairauksista kärsivät. Lisäksi ohjearvojen asettamisessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon tutkimustulosten epävarmuuskertoimet, arvioidut keskimääräiset altistumisajat sekä Suomen ilmaston aiheuttama mahdollinen epäpuhtauksien vaikutusta pahentava

69 YVA-selostus 69 (138) vaikutus. Tuntipitoisuuksien ohjearvot on määritetty siten, että ne ovat korkeintaan puolet tai kolmannes tutkimuksissa haitallisiksi todetuista pitoisuuksista. Siten ulkoilman epäpuhtauspitoisuuksien ollessa tuntiohjearvoja pienempiä, ovat ilman epäpuhtauksien aiheuttamat terveyshaitat epätodennäköisiä. Ekovoimalaitoksen typenoksidipäästöistä aiheutuva korkein ulkoilman typpidioksidipitoisuuden tuntiohjearvoon 150 µg/m 3 verrannollinen typpidioksidipitoisuus on 13 µg/m 3. Suurimmat pitoisuudet muodostuvat metrin etäisyydelle Ekovoimalaitoksesta. Kuvassa 22 on esitetty Ekovoimalaitoksen päästöjen aiheuttama ulkoilman typpidioksidipitoisuus vuosikeskiarvona samanarvonkäyrinä. Kuva 22. Ekovoimalaitoksen NO x -päästöjen aiheuttama ulkoilman raja-arvoon 40 µg/m 3 verrannollinen NO 2 -pitoisuus (vuosikeskiarvo µg/m 3 ) vuoden 2009 säätiedoilla. Pitoisuudet ovat hyvin pieniä. =Ekovoimalaitos. Ekovoimalaitoksen rikkidioksidipäästöistä aiheutuva korkein ulkoilman rikkidioksidipitoisuuden tuntiohjearvoon 250 µg/m 3 verrannollinen rikkidioksidipitoisuus on 6,3 µg/m 3, joka esiintyy noin 500 metrin päässä Ekovoimalaitoksesta kaakkoon. Ekovoimalaitoksen hiukkaspäästöistä aiheutuvat hiukkaspitoisuudet ulkoilmassa alittavat erittäin selvästi maassamme voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Laitoksen päästöistä aiheutuva kor-

70 YVA-selostus 70 (138) kein hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrannollinen hiukkaspitoisuus on 0,47 µg/m 3. Leviämisselvityksen tulosten perusteella Ekovoimalaitoksen päästöillä ei arvioida olevan havaittavaa vaikutusta ilmanlaatuun eikä alueen ilmanlaatu muutu nykyisestä Ekovoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen. Täten myöskään laitoksen vaikutus alueen laskeumiin on vähäinen. Leviämisselvityksen tulosten mukaan Ekovoimalaitoksen päästöjen aiheuttamat ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet (rikkidioksidi, typpidioksidi ja hengitettävät hiukkaset) alittavat selvästi voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot. Ekovoimalaitoksen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ulkoilmassa ovat niin pieniä, että terveyshaittoja ei aiheudu. Laitoksen aiheuttamien korkeimpien ulkoilman pitoisuuksia osuudet vastaavista terveysperusteisista ohje- ja raja-arvoista on 1,8-3,0 % rikkidioksidin osalta 1,1 8,7 % typpidioksidin osalta 0,08 0,67 % hiukkasten osalta. Ilmanlaatua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi asetettu kriittinen taso vuosikeskiarvona on typenoksideille 30 µg/m 3 ja rikkidioksidille 20 µg/m 3. Ekovoimalaitoksen päästöistä aiheutuvat ulkoilman rikkidioksidi- ja typenoksidipitoisuuksien suurimmat vuosikeskiarvot (0,21 µg SO 2 /m 3 ja 0,85 µg NO x /m 3 ) alittavat selvästi kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annetut raja-arvot. Leviämismallinnuksen perusteella Ekovoimalaitoksen 60 metrin piippu takaa ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdossa VE0 voidaan olettaa, että myös Varkauden alueelle sijoitettavan mahdollisen biopolttoaineita ja turvetta käyttävän voimalaitoksen piippu on riittävän korkea. Tällöin päästöjen vaikutus ulkoilman epäpuhtauspitoisuuksiin ja laskeumaan on vähäinen eikä ilmanlaadun arvioida muuttuvan nykyisestä. Jäteyhtiöiden jätteet kuljetetaan muualle Suomeen hyödynnettäväksi energiana. Tällöin myös ilmanlaatuvaikutukset kohdistuvat muualle Suomeen Epävarmuustekijät Savukaasupäästömäärät Savukaasupäästöt on laskettu lainsäädännön sallimien enimmäispäästörajojen ja kattiloiden vuosittaisien enimmäiskäyttöjen perusteella. Laskentaan ei sinällään sisälly lainkaan epävarmuutta.

71 YVA-selostus 71 (138) Laskennalliset päästömäärät edustavat teoreettista suurinta päästömäärää, sillä polttoaineiden ominaisuuksien ja/tai savukaasujen puhdistustekniikan ansiosta toteutuvat päästötasot ovat raja-arvoja matalammat. Savukaasujen leviämismallinnus Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämisen mallinnuksessa käytettiin sääaineistoa, jonka arvioitiin parhaiten kuvaavan tarkastelualeen tilannetta, eli sääaineistoa Varkauden lentoaseman sääasemalta. Sääaineisto ei kuvaa aivan täsmällisesti tarkasteltavan alueen säätä ja näin ollen esimerkiksi päästöjen leviämistä esittävät kuvaukset eivät vastaa täysin alueella vallitsevia leviämissuuntia. Toisaalta muiden pitoisuuksiin vaikuttavien tekijöiden arvioidaan olevan kohtuullisella tarkkuudella tarkastelualuetta kuvaavia, sillä sääasema sijaitsee suhteellisen lähellä päästölähdettä. NO 2 -pitoisuuksiin vaikuttaa ilmakemialliset reaktiot, joiden kuvaamiseen ohjelmistossa käytetty malli tarvitsee lähtötiedoksi arvion otsonipitoisuudesta. Käytännössä ilmakemiallisten reaktioiden mallintaminen on monimutkaista ja malli yksinkertaistaa todellisuutta. Lisäksi otsonipitoisuuden arviointi aiheuttaa epävarmuutta laskentatulokseen. Toisaalta vertailu NO x -pitoisuuksiin osoittaa, että NO 2 -pitoisuuksien arvio näyttäisi olevan varovainen siten, että se yliarvioi pikemmin kuin aliarvioi todellista tilannetta. Mallinnuksella ei käytännössä saada täsmällisiä pitoisuusarvoja. Käytännössä myös pitoisuuksien alueellinen jakautuminen ja esimerkiksi suurimpien pitoisuuksien esiintymispaikka vaihtelevat säätilanteen mukaan. Todellinen sää vaihtelee vuosittain. Sään vaihtelusta johtuvaa epävarmuutta on laskennassa vähennetty tarkastelemalla pitoisuuksia usean vuoden sääaineistolla. Ekovoimalaitoksen päästöjen mallinnuksessa on käytetty viideltä vuodelta olevaa sääaineistoa. Toisaalta mallinnuksella haetaan pitoisuuksien suuruusluokkia, joita voidaan verrata pitoisuuksille annettuihin raja- ja ohjearvoihin. Tässä tapauksessa pitoisuudet jäävät raja- ja ohjearvoihin nähden mataliksi ja näin ollen arvioidaan, että epävarmuuksista aiheutuvat tekijät eivät vaikuta pitoisuuksien perusteella tehtyihin päätelmiin. Lisäksi mallinnuksessa päästöjen lähtöarvoina on käytetty suurimpia lainsäädännön sallimia päästötasoja ja Ekovoimalaitoksen on oletettu käyvän täydellä teholla. Näinollen mallinnuksessa on huomioitu päästöjen suurin vaikutus ilmanlaatuun. Leviämismallilla lasketut teoreettiset, suurimmat epäpuhtauspitoisuudet esiintyvät ainoastaan pienellä alueella ja pitoisuudet muualla jäävät näitä arvoja pienemmiksi.

72 YVA-selostus 72 (138) 8.3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESI Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ekovoimalaitoksen normaalitoiminnasta (VE1 ja VE2) ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Maa- ja kallioperään sekä mahdollisesti pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona. Arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon laitosalueen maaperästä ja pohjavesiolosuhteista sekä luokiteltujen pohjavesialueiden sijaintiin sekä siihen, että Ekovoimalaitoksen normaalitoiminta ei kuormita maaperää tai pohjavettä. Pintavesiin aiheutuvien vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon vesistöjen veden laadusta sekä Ekovoimalaitoksella muodostuvien jäte- ja hulevesien määriin, laatuun ja käsittelyyn Nykytilanne Maa- ja kallioperä Ekovoimalaitos sijoittuu topografialtaan vaihtelevaan maastoon. Korkeustaso Riikinnevan jätelaitoksen alueella vaihtelee välillä +89, ,0 mpy. Alueen lounais- ja länsiosat ovat moreenipeitteisiä. Maalaji on hiekkamoreenia. Hiekkamoreenipeitteen paksuus on 2-10 metriä. Riikinnevan jätelaitoksen itä- ja eteläpuolen kumpareissa moreenipeite ohenee kiilamaisesti ylöspäin ja kumpareiden huipulla pinnassa on kalliota. Maaston alavilla kohdilla on turvepehmeikköä, jonka alapuolella on moreenikerrostumia. Ekovoimalaitoksen sijaintipaikalla on maanpinnassa olevan humusmaakerroksen alapuolella kivistä ja lohkareista moreenia. Pohjatutkimuksissa kairaukset päättyivät 0,5-2,4 metrin syvyyteen maanpinnasta moreenikerroksessa oleviin kiviin ja lohkareisiin ja moreenikerroksen paksuus ja kalliopinnan sijainti eivät ole tiedossa Vesistöt Riikinnevan jätelaitos sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Haukiveden Kallaveden alueen Sorsaveden valuma-alueella Osmajoen alueella (04.261). Jätelaitos sijaitsee loivapiirteisellä paikallisen vedenjakajan muodostamalla selännealueella. Ekovoimalaitoksen lähialueilla sijaitsee useita pienvesistöjä. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Pieni-Paalanen, joka laskee puroa pitkin Iso-Paalaseen. Iso-Paalasesta johtaa laskuoja Riikinnevan suo-ojien kautta Osmajokeen, joka laskee Ruokojärveen ja edelleen Varkauden kaupunkialueen eteläpuolelle Haukiveteen. Osmajoki, Ruokojärvi ja Haukivesi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi, Iso-Paalasta ja Pieni-Paalasta ei ole luokiteltu. Pieni- ja Iso-Paalasen muodostamat vesistöt saavat osittain vetensä ojitetuilta suoalueilta. Riikinneva on laajahko suoalue, joka metsätaloudellisen ojituksen vuoksi kasvaa puustoa. Riikinnevan suolla sijainnut Ruohikkolampi on kasvanut umpeen (Suomen IP-Tekniikka Oy, 2003).

73 YVA-selostus 73 (138) Riikinnevan jätelaitoksen pintavesivaikutuksia tarkkaillaan vuosittain Pieni-Paalasesta Iso-Paalaseen virtaavasta purosta ja Iso-Paalasesta otettavista vesinäytteistä. Purovesi on lievästi hapanta. Vuonna 2011 kaatopaikan suotovesien vaikutuksesta typen yhdisteiden, kokonaisfosforin, kloridin ja raudan pitoisuudet olivat lisääntyneet purovedessä. Suotovedet kohottivat hieman myös sähkönjohtavuusarvoja. (Puranen, 2012) Iso-Paalasessa kesäkuussa vuonna 2011 vesi oli voimakkaasti lämpötilakerrostunut ja alusvesi oli lähes hapeton. Heikko happitilanne näkyi alusvedessä ravinteiden sisäisenä kuormituksena. Päällysveden kokonaisfosfori luokitti veden reheväksi. Veden pharvo oli päällysvedessä lähellä neutraalia. Hygieenistä laatua heikensi fekaalien kolien esiintyminen (6-37 kpl/100 ml). Elokuussa Iso-Paalasen vesi oli kesäkuun tavoin voimakkaasti lämpötilakerrostunut ja alusvesi oli täysin hapeton. Hapettomuus näkyi alusvedessä mm. selvänä ravinteiden sisäisenä kuormituksena, varsinkin fosforin osalta selvästi kesäkuuta voimakkaammin. Päällysveden kokonaisfosfori luokitti aseman reheväksi. Veden ph-arvo oli päällysvedessä lähellä neutraalia. Hygieenistä laatua heikensi fekaalien kolien esiintyminen (46 82 kpl/100 ml). (Puranen, 2012) Pohjavesi Pohjavesipinta on lähellä maanpintaa Riikinnevan jätelaitoksen turvepehmeikköalueella (Suomen IP-Tekniikka Oy, 2003 ja Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2009). Riikinnevan jätelaitoksen mahdollisia pohjavesivaikutuksia seurataan osana laitoksen ympäristötarkkailua. Vuoden 2011 pohjavesitarkkailun (Puranen, 2012) mukaan jätelaitoksen alueella osassa havaintoputkien pohjavesinäytteistä sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat kohonneet. Ekovoimalaitoksen lähialueilla ei ole tärkeitä pohjavesimuodostumia. Lähin vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue sijaitsee Joroisten kunnassa n. 12 km:n päässä Ekovoimalaitoksesta Toiminnanaikaiset vaikutukset Ekovoimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Eniten maa- ja kallioperään vaikutetaan, kun laitos rakennetaan alueelle ja tehdään maansiirtotöitä ja mahdollisesti louhitaan. Ekovoimalaitos liitetään Riikinnevan jätelaitoksen viemärijärjestelmiin. Riikinnevan jätelaitokselta johtaa viemäri Varkauden kaupungin Akonniemen jätevedenpuhdistamolle, jossa Ekovoimalaitoksen jätevedet puhdistetaan ennen johtamista Haukiveden Siitinselälle. Laitoksen piha-alue muotoillaan siten, että piha-alueen vedet ohjautuvat alueen sadevesiviemäriin. Sadevedet käsitellään tarvittaessa hiekan-, lietteen- ja/tai öljynerottimissa ennen sadevesiviemäriin johtamista. Haukiveden yläosan alue on erinomaisessa ekologisessa tilassa lukuun ottamatta Siitinselkä-Vuoriselkä -aluetta, jonka ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi ( Luokitustekijöistä pohjaeläimet ja

74 YVA-selostus 74 (138) kasviplankton olivat ne osatekijät, jotka ensisijassa aiheuttivat tyydyttävän luokituksen fysikaalis-kemiallisten tekijöiden ollessa hyviä. Ekovoimalaitoksen prosessi- ja talousjätevedet sisältävät rehevöittäviä fosforia ja typpeä. Akonniemen jätevedenpuhdistamolla jätevesi puhdistetaan niin, että Haukiveteen johdettavan jäteveden kokonaisfosforipitoisuus neljännesvuosikeskiarvona on alle 0,3 mg/l ja yli 95 % jäteveden sisältämästä kokonaisfosforista on poistettu. Akonniemen puhdistamolla käsitellään jätevettä vuodessa keskimäärin 3,4 miljoonaa m 3 (Keski- Savon Vesi Oy, 2012) ja Ekovoimalaitos lisää Akonniemen puhdistamolle johdettavien jätevesien määrää hieman. Jätevesimäärän lisääntymisen aiheuttama muutos Akonniemen jätevedenpuhdistamolle tulevien vesien kokonaisvirtaamaan on niin vähäinen, ettei sillä ole vaikutusta puhdistamon toimintaan. Ekovoimalaitoksen jätevesien sisältämät ainekuormat eivät lisää puhdistamon kuormitusta siinä määrin, että sillä olisi haitallisia vaikutuksia puhdistusprosessin toimintaan. Haukiveden tilan ja Ekovoimalaitoksen vesistökuormituksen perusteella voidaan arvioida, että hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 prosessi- ja talousjätevesien purkamisella ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia Haukiveden veden laatuun ja biologiseen tilaan. Ekovoimalaitos ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulle pohjaveden muodostumisalueelle eikä sen toiminnasta aiheudu päästöjä maaperään, jotka voisivat kulkeutua pohjaveteen Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdossa VE0 energiaa tuotetaan kuvitteellisessa Varkauden alueelle sijoittuvassa voimalaitoksessa. Nollavaihtoehtoon sisältyvän laitoksen normaalitoiminta ei kuormita maaperää tai pohjavettä. Laitoksen sijaintipaikkaa ei ole määritelty, mutta jos laitosta ei sijoiteta veden hankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulle pohjavesialueelle, arvioidaan maa- ja kallioperään sekä mahdollisesti pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset vähäiseksi. Vesistö, johon nollavaihtoehdon voimalaitoksen vesistökuormitus kohdistuisi, ei ole tiedossa. Laitoksen jätevesien käsittely, mukaan lukien öljyerotus, ja johtaminen järjestetään asianmukaisesti. Talousjätevedet johdetaan aina jätevedenpuhdistamolle ja todennäköisesti myös suurin osa prosessijätevesistäkin johdettaisiin jätevesiviemäriin. Siten prosessi- ja talousjätevesien purkamisen vaikutukset vesistön veden laatuun ja biologiseen tilaan ovat todennäköisesti vähäisiä, jos puhdistamo toimii normaalisti Epävarmuustekijät Ekovoimalaitoksen jätevesien laatu voidaan tutkia tarkasti vasta voimalaitoksen aloitettua toiminnan, jolloin jätevesiä muodostuu. Vesistövaikutusarvion epävarmuutta vähentää kuitenkin se, että Ekovoimalaitoksen jätevedet johdetaan Akonniemen puhdistamolle, jossa ne puhdistetaan jätevedenpuhdistamolle asetettujen vaatimusten mukaisesti.

75 YVA-selostus 75 (138) 8.4 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONNON MONIMUOTOISUUS Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Kasvillisuuteen, eläimistöön, suojelukohteisiin ja Natura 2000 alueisiin kohdistuvat vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä. Esimerkiksi rakentamisen aikana voi syntyä suoria vaikutuksia, jos lajien elinympäristöt muuttuvat tai tuhoutuvat rakentamisen yhteydessä. Välillisiä vaikutuksia taas voi aiheutua ilman epäpuhtauksista mm. niiden aiheuttaman happamoitumisen kautta tai laitoksen melupäästöistä aiheutuvan elinympäristöolosuhteiden muutosten kautta. Tausta-aineistona arvioinnissa on käytetty olemassa olevia tietoja alueen luonnosta, suojelukohteista sekä uhanalaisesta eliöstöstä. YVA-menettelyn aikana toteutettiin voimalaitosalueen ja lähiympäristön luontokartoitus (ÅF-Consult Oy) sekä huomattavasti laajemman alueen kattava (osayleiskaavoitusalue) luonto- ja maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Luontokartoitus koski noin 42 hehtaarin aluetta ja luonto- ja maisemaselvitys noin 550 hehtaarin aluetta. Alueet on esitetty kuvassa 23. Luontokartoituksen maastotyöt tehtiin Luonto- ja maisemaselvityksen maastotyöt tehtiin ja Kuva 23. Voimalaitosalueen ja lähiympäristön luontokartoitusalue ja Riikinnevan osayleiskaavaan liittyvän luonto- ja maisemaselvityksen alue Hankkeen suoria luontovaikutuksia on arvioitu perustuen laitoksen ja mahdollisen voimajohdon sijoituspaikan nykytilanteeseen. Hankkeen välillisiä luontovaikutuksia on arvioitu vertaamalla savukaasupäästöjen leviämislaskelmien (ks ja liite 2) tuloksia kasvillisuuden suojelemiseksi asetet-

76 YVA-selostus 76 (138) tuihin ilmanlaadun raja-arvoihin sekä vertaamalla melumallinnuksen (ks. liite 3) tuloksia luonnonsuojelualueita koskeviin ympäristömelun ohjearvoihin. Ekovoimalaitoksen lähelle sijoittuvan Natura 2000 suojelualueverkoston kohteen osalta on arvioitu luonnonsuojelulain mukaisen Natura-arvioinnin tarve. Tarveharkinnassa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia kunkin Natura-alueen suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja lajeihin Nykytilanne Luonnonsuojelukohteet Ekovoimalaitoksen sijaintipaikan ja mahdollisen voimajohtolinjan lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Jäppilän ja Joroisten vanhojen metsien suojelualue (FI ). Suojelualuekokonaisuus muodostuu useasta pääosin Pieksämäen ja Joroisten kuntien alueella sijaitsevista alueista (kuva 24). Jäppilän ja Joroisten vanhojen metsien suojelualuekokonaisuus on maastoltaan vaihteleva ja sisältää runsaasti pienialaisia soita ja soistumia, kallioita sekä lampia. Alueella on pääosin vanhaa metsää, joka on tärkeä elinympäristö sienille ja itiökasveille. Haavat ovat merkittäviä lahopuueliöstölle. Eräät alueen pienet lammet ovat perinteisiä kaakkurin pesimälampia. Vanhat metsät ovat pääosin kuusivaltaisia, mutta mäntyvaltaisiakin metsiä on runsaasti. Vanhoja lehtimetsiä on niukasti. Alueeseen sisältyy myös nuoria metsiä, ja siellä on myös saniais- ja saniaislehtokorpea. Jäppilän ja Joroisten vanhojen metsien suojelualueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen II lajeja ovat liito-orava ja korpirohtosammal. Lisäksi alueella esiintyy 14 lintudirektiivin liitteen I lajia. Alueella tavattavat valkoviklo ja teeri ovat Suomen erityisvastuulajeja.

77 Ekovoimalaitos YVA-selostus 77 (138) Kuva 24. Jäppilän ja Joroisten vanhat metsät Natura suojelualue (FI ) Ekovoimalaitoksen sijoituspaikan kaakkois-eteläpuolella n. 200 metrin päässä on vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva Metsälän suojelualue, joka kuuluu myös mainittuun Natura-alueeseen. Kuvassa 25 on esitetty Metsälän alueen luontotyypit. Muut osat Natura-alueesta sijaitsevat Ekovoimalaitoksesta noin 3-6 km:n säteellä.

78 YVA-selostus 78 (138) Kuva 25. Metsälä-suojelualueen luontotyypit (Metsähallitus, ). Kartassa luonnonmetsät on merkitty vihreällä Ekovoimalaitoksen kaakkoispuolella noin 4 km:n päässä sijaitsee lintuvesien suojeluohjelmassa mukana olevat Ruokojärvi, joka kuuluu Natura suojelualueisiin (FI ). Pesimälinnuston lisäksi järvi toimii vesilintujen ja kahlaajien muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena Kasvillisuus Pohjois-Savon alue kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen, tuoreiden kuusimetsien vallitsemaan kasvillisuusvyöhykkeeseen. Pääosin Riikinnevan jätelaitoksen ympäristö on Metsähallituksen omistamaa talousmetsää. Alueella on tehty kasvillisuus- ja eläimistökartoitus vuonna 2003 Riikinnevan jätelaitoksen (Suomen IP-Tekniikka Oy, 2003) sekä kaksi luontoselvitystä vuonna 2012 Ekovoimalaitoksen YVA- ja kaavoitusmenettelyitä varten. Kartoitusten tulosten mukaan Riikinnevaa ympäröivät nuoret metsät ja taimikot eivät tarjoa erityisiä elinympäristöjä. Pääosa alueen metsistä on ollut avohakkuun piirissä viimeisinä vuosikymmeninä. Jätelaitosta ja Ekovoimalaitosta ympäröivät maastot sekä laitosalue (Ekovoimalaitoksen sijoituspaikka tällä hetkellä ja jätelaitoksen alue ennen rakentamista) ovat tyypiltään ylävillä mailla kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Pieni- Paalasen seudulla on tuoretta kangasta.

79 Ekovoimalaitos YVA-selostus 79 (138) Silmälläpidettävää raidantuoksukääpää esiintyy vanhassa kuusikossa Riikinnevantien varrella (FCG, 2012). Suomen luonnonsuojeluliitto on vuonna 2006 selvittänyt laajan Kivimäensalon alueen suojelemattomien metsien luontoarvoja ja tehnyt niistä suojeluesityksen Metsähallitukselle (Savola ym ). Aluekokonaisuus on yli 100 km2 ja sijoittuu EteläSavon ja Pohjois-Savon raja-alueelle kattaen Riikinnevan alueen. Selvitykseen sisältyvät Ekovoimalaitosta lähimmät osa-alueet on esitetty kuvassa 26. Kuva 26. Suojelemattomia arvokkaita luontoalueita (Savola ym., ) Metsälän suojelualueen lounaispuolelle on kolme erillistä aluetta; Iso-Kirnulammen kaakkoispuolinen metsä (15A), Viinalammen ympäristö (15B) sekä Muurainsuon luoteispuoleinen metsä (15C). Näiden alueiden yhteispinta-ala on noin 60 hehtaaria, jossa on mukana kaksi pienehköä avohakkuuta sekä jonkin verran nuoria kasvatusmetsiä. Alueella 15A on vanhoja kuusi- ja mäntyvaltaisia metsiä. Alueella 15B on pieni suolampi avoimen nevan keskellä ja nevan ympärillä on aikanaan ojitettu korpialue. Alueella 15C on vanhoja metsiä. Alueen länsiosassa on osin soistunutta kuusivaltaista

80 YVA-selostus 80 (138) tuoretta kangasta, kun taas itäosassa on mäntyvaltaista tuoretta-kuivahkoa kangasta, jossa puusto on kohtalaisen erirakenteista. Pienen Kirnulammen pohjoispuoliset metsät alue (16) on noin 9 hehtaarin alue, jossa on noin 100-vuotiasta metsää. Alueen länsiosassa on luonnontilaisen kaltaista kuusivaltaista vanhaa metsää ja siirryttäessä itään metsä muuttuu parikymmentä vuotta sitten alaharvennetuksi puistomaiseksi kankaaksi, jossa on pienialaisesti korpisuutta. Levämäen alue (17) sijaitsee Levälämmen itä- ja koillispuolella, jossa on yhtenäinen alue arvokkaita vanhan metsän alueita sekä edustava majavatuhoalue. Levämäen harja on vanhaa erirakenteista kallioista männikköä. Majavatuhoalue oli selvityshetkellä noin vuoden takainen tuhoalue. Alueella on runsaasti järeitä pystyyn kuolleita kuusia sekä kaikenkokoisia kuusimaapuita. Majavatuhoalue jatkuu lievästi majavavaikutteisena rämeisenä suona. Kurjenlammen koillispuoleisissa metsissä (20) on laajoja majavatuhoalueita, joihin liittyy lisäksi arvokkaita kangasmetsiä ja korpia. Selvityksen arvion mukaan valtaosa alueista täyttää METSO-ohjelman luonnonsuojelubiologiset kriteerit. Alueiden 15A, 15 B ja 15C erityinen luonnonsuojelumerkitys nousee niiden sijainnista Metsälän pienialaisen suojelualueen kupeessa. Edellä mainitusta 15A ja 15C alueilla on inventoitu myös uhanalaisia lahottajalajistoa (Savola, ). Näillä alueilla havaittuja lajeja ovat mm. useat kääpälajit, joiden joukossa on kaksi vaarantunutta lajia (mesipillikääpä ja pohjanrypykkä) sekä useita silmällä pidettäviä lajeja Linnusto Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö ovat vuonna 2011 julkaisseet Suomen kolmannen lintuatlaksen (Valkama ym., 2011). Lintuatlaksessa Suomi on jaettu 10*10 km:n ruutuihin, joista on saatavissa tiedot lintulajien esiintymisestä vuosina Lintuatlaksen tiedot perustuvat laitosten, järjestöjen, tutkijoiden ja harrastajien keräämiin tietoihin. Suunniteltu Ekovoimalaitos sijoittuu ruudulle 691:353, joka on Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus yhdistyksen aluetta. Ruutu käsittää laitosaluetta huomattavasti suuremman alueen, mutta havainnot antavat kuitenkin tietoa myös suunnitellun laitosalueen linnustosta. Ruudun rajaamalla alueella (kuva 27) on vuosina havaittu yhteensä 79 eri lajia.

81 YVA-selostus 81 (138) Kuva 27. Linnuston havaintoruutu 737:343 alueella, johon Ekovoimalaitos sijoittuu Havaituista lajeista alueella pesii varmasti 37, todennäköisesti 22 ja mahdollisesti 20 lajia. Varmasti pesivänä havaituista linnuista 5 (teeri, metso, kaakkuri, kuikka ja pikkulepinkäinen), todennäköisesti pesivistä linnusta 5 (pyy, viirupöllö, harmaapäätikka, palokärki ja pohjantikka) sekä mahdollisesti pesivistä linnuista 3 (laulujoutsen, kurki ja helmipöllö) on mainittu EU.n lintudirektiivin liitteessä I, jossa on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit. Kuitenkaan näistä lajeista yksikään ei ole luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR), erittäin uhanalaiseksi (EN) eikä vaarantuneeksi (VU). Silmälläpidettäviksi (NT) lajeiksi on luokiteltu teeri, metso, kaakkuri, pikkulepinkäinen, harmaapäätikka ja pohjantikka Eläimet Riikinnevan alue on osa hirvien laajaa Osmajärven länsi- ja lounaispuolelle sijoittuvaa talvilaidunaluetta. Sen sijaan hirvien kesälaitumet sijoittuvat valtatie 5:n itäpuolelle vesistöjen varsille, kuten Unnukan ranta-alueille (Tiehallinto, 2008). Riikinnevan jätelaitoksen eteläpuolella sijaitsevan Metsälän suojelualueella on tehty liito-oravaselvitys, jonka maastotyöt tehtiin huhti- ja toukokuussa 2011 (Viitanen, 2012). Yleisesti liito-oravan elinympäristöä ovat vanhat kuusivaltaiset, järeitä haapoja sekä leppää ja koivua kasvavat ikärakenteeltaan monipuoliset sekametsät. Metsälän alue on metsätyypiltään pääosin tuoretta kangasta. Puustoltaan alue on kuusivaltaista ja tasalaatuista, mutta alueella esiintyy haapaa kohtalaisesti. Liito-oravaselvityksen

82 YVA-selostus 82 (138) mukaan alue ei vaikuttanut kovinkaan otolliselle liito-oravalle, mutta alueelta löytyi kuitenkin papanapuita 33 kappaletta, joista mahdollisia pesäpuita oli neljä kappaletta. Kuvassa 28 esitetyt tuhansia papanoita kattavat esiintymät (siniset pisteet) ovat todennäköisiä pesäpuita. Kuva 28. Liito-oravaselvityksen (Viitanen, 2012) mukaiset elinalueet ja havainnot Toiminnanaikaiset vaikutukset Voimalaitosalueen lähistöllä ei esiinny uhanalaisia kasvilajeja. Ekovoimalaitoksen päästöillä ilmaan ja niistä aiheutuvalla laskeumalla hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 ei arvioida olevan suoria eikä välillisiä vaikutuksia Jäppilan ja Joroisten vanhojen metsien suojelualueeseen tai seuraavaksi lähimpiin, tosin jo 4 km:n päässä laitosalueelta sijaitsevan Ruokojärven Natura-alueeseen tai suojelemattomiin, mutta arvokkai-

83 YVA-selostus 83 (138) siin Kivimäensalon alueen metsien alueella esiintyvään eliöstöön, sillä leviämismallilaskelmien tulosten perusteella päästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet ovat niin pieniä, että ilmanlaadulle kasvillisuuden suojelemiseksi asetetut (VNa 38/2011) kriittisen tasot eivät Ekovoimalaitoksen toiminnan myötä ylity. Siten hankevaihtoehdoilla VE1 ja VE2 ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta myöskään Natura 2000 alueisiin eikä muihin suojelukohteisiin. Kuva 29. Metsälä-suojelualueen rajaa oikealla. Näkymä on kohti suunnitellun voimalaitoksen sijoituspaikkaa. Melumallinnuksen tulokset on esitetty kuvassa 30. Kuvan päiväajan melualueissa on huomioitu laitoksen kiinteistä melulähteistä aiheutuva melu sekä laitoksen liikenteestä aiheutuva melu.

84 YVA-selostus 84 (138) Kuva 30. Ekovoimalaitoksen toiminnan aiheuttamat päiväajan melualueet vaihtoehdossa VE1 (vasemman puoleinen kuva) ja vaihtoehdossa VE2 (oikean puoleinen kuva) Tarkastelupiste P1 sijaitsee Metsälän luonnonsuojelualueen laitosaluetta lähimmässä nurkassa. Taulukossa 9 on esitetty tarkastelupisteen melutaso eri tilanteissa. Taulukko 9. Tarkastelupisteen P1 päivä- ja yöajan melutasot Ekovoimalaitoksen toimiessa LA eq, db VE 1 VE 2 Päiväajan (klo 7-22) melutaso Yöajan (klo 22-7) melutaso Lyhytaikainen maksimimelutaso VE2:n melu on luonnonsuojelualueen luoteisnurkan tarkastelupisteessä noin 3 db korkeampi kuin VE1:n tuottama melu. Tämä johtuu siitä, että kattila- ja turbiinirakennuksen ilmanottosäleiköt oletettiin rakennuksen itäseinille ja lisäksi jätteenvastaanottorakennuksen ovi on lähempänä luonnonsuojelualuetta. Yöajan melutasot ovat päivä-

85 YVA-selostus 85 (138) tasoja matalampia, sillä yöaikana ei ole jätekuljetuksia ja myöskin jätteenvastaanottorakennuksen ovi on suljettu yöaikaan. Laskentatulokset osoittavat, että luonnonsuojelualueita koskevat melun ohjearvot (päiväaika 45 db ja yö 40 db) eivät ylity Ekovoimalaitoksen toimiessa. Lyhytaikaisen maksimimelutason tarkastelussa on oletettu, että kattilan ulospuhallusja varoventtiilit toimivat ja jätteenvastaanottorakennuksen ovi on auki. Tilanne edustaa ympäristömelun kannalta pahinta mahdollista tilannetta. Tämänkaltaiset melutilanteet ovat kuitenkin kestoltaan lyhytaikaisia eikä niitä siten voida suoraan verrata päivä- tai yöajan ohjearvohin. Ihmisen vaikutus Riikinnevan jätelaitoksen alueella on heijastunut jo vuosia suoraan melulle herkkään linnustoon ja pesintään. Alueella ei pesi huomionarvoisia lintulajeja, joten laitoksen toiminnan ei arvioida merkittävästi vaikuttavan luonnon monimuotoisuuteen tai alueen linnustoon ja pesintään. Mahdollinen voimajohto sijoittuu lähes kokonaan metsätalouskäytössä olevalle alueelle. Voimajohtoreitille sijoittuu eri aikoina hakattuja metsäalueita, joten puusto on hyvin eri-ikäistä. Johtoaukean sijaintipaikalla kasvilajisto muuttuu olosuhteiden muuttuessa metsänraivauksen seurauksena. Valoa vaativat kasvilajit voivat lisääntyä metsälajien väistyessä. Voimajohdon aiheuttama muutos arvioidaan vähäisimmäksi hakkuualueilla. Voimajohtoreitillä ei sijaitse arvokkaita luontokohteita (FCG, 2012b), luonnonsuojelualueita eikä Natura-alueita. Voimajohdolla ei siten ole vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin tai suojeluohjelmien kohteisiin. Johtoaukea pirstoo ekologista verkostoa ja kasvillisuudeltaan aiemmin yhtenäisiä alueita, kuten on jo tapahtunut teiden rakentamisen ja alueella tehtyjen metsähakkuiden yhteydessä. Myös voimajohtojen linnustovaikutukset ilmenevät pääasiassa elinympäristön muutoksena, joka vastaa esimerkiksi tien rakentamista. Linnut voivat törmätä voimajohtoihin, mutta muuttoaikaan linnut lentävät yleensä selvästi voimajohtojen yläpuolella. Suunnitellun voimajohtolinjauksen läheisyydessä ei sijaitse muuttolinnuston kannalta merkittäviä lepäilyalueita, kuten laajoja peltoaukeita Natura-arvioinnin tarveharkinta Ekovoimalaitosta lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Jäppilän ja Joroisten vanhojen metsien suojelualue (FI ), jonka Metsälä-osa-alue sijoittuu laitoksen etelä-kaakkoispuolelle. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :ssä säädetään Natura-arvioinnin tarpeesta. Mikäli hanke joko yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittäväksi heikentää Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon, on hankkeen toteuttajan arvioitava nämä vaikutukset. Edellä esitettyyn perustuen Ekovoimalaitoksesta ei aiheudu luonnonsuojelulaissa tarkoitettua todennäköisesti merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden pe-

86 YVA-selostus 86 (138) rusteella Natura -alue on sisällytetty Suomen Natura 2000-suojelualueverkostoon. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista varsinaista Natura-arviointia ei ole tarpeen laatia Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehtoon sisältyvien energiantuotantolaitosten päästöjen oletetaan olevan lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia ja laitosten piippujen korkeudet niin korkeat, että savukaasut laimenevat tehokkaasti. Tällöin nollavaihtoehdon savukaasupäästöillä ei ole merkittävästi vaikutusta ilmanlaatuun eikä siten vaikutusta kasvillisuuteen paikkakunnalla. Varkauteen rakennettavaksi oletetun bio-turvevoimalaitoksen tarkka sijaintipaikka ei ole tiedossa, joten yksityiskohtaisempia arvioita laitoksen vaikutuksista suojelualueisiin ja huomionarvoisiin lajeihin esimerkiksi melun osalta ei voi tehdä Epävarmuustekijät Ekovoimalaitoksen sijaintipaikalla ja lähiympäristössä toteutettu maastokartoitus ajoittui toukokuun loppuun, jolloin liito-oravan papanat ovat vaikeasti havaittavia, mutta kasvillisuuden ja linnuston kartoittamisen kannalta ajankohta oli ihanteellinen. Metsälän suojelualueelta on vuonna 2011 (Viitanen, 2012) löydetty liito-oravan papana- ja pesäpuita. Puusto Metsälän suojelualueen ympäriltä on lähes kokonaan hakattu, joten laitosalueen ja Metsälän suojelualueen välissä on tällä hetkellä leveydeltään yli 100 metrin avohakkuualue. Avohakkuualue todennäköisesti estää liito-oravan kulkemisen Metsälän alueelta laitospaikalle. Siten kartoitushetken ajankohdasta ei aiheudu merkittävää epävarmuutta havaintoihin. Mahdollisen voimajohdon osalta epävarmuutta luontovaikutusten arviointiin aiheutuu siitä, että voimajohtoreitti on vasta alustava ja siitä, että luonto- ja maisemaselvitys ei ole ulottunut koko voimajohtoreitille vaan ainoastaan valtatiehen 5 asti. Kartoittamatta jäi noin kilometri voimajohtolinjaa, jonka osalta arvio perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluun. Savukaasujen leviämisen mallintamisen epävarmuutta on kuvattu kohdassa Melun leviämisen mallintamisessa epävarmuus on kytköksissä laskennassa käytettyjen melupäästöjen ja melulähteiden sijoittumisen oikeellisuuteen. Melumallissa laskelmassa käytetyt melutasot ovat suunnitteluarvoja eikä todellisia melutasoja, ja melulähteiden sijainnit ovat vasta alustavia. Toimivan laitoksen ympäristöönsä aiheuttamat melutasot voivat poiketa mallinnustuloksista ja mallinnustulosten oikeellisuus riippuu siitä, miten paljon laskennassa käytetty meluarvo eroaa todellisesta melupäästöstä. Melumallinnuksen epävarmuustekijöitä on tarkemmin kuvattu liitteenä 3 olevassa raportissa.

87 YVA-selostus 87 (138) 8.5 LIIKENNE Nykytilanne Vuonna 2011 Riikinnevan jätelaitoksella kävi yhteensä noin ajoneuvoa, joista oli raskaita ajoneuvoja. Liikennöinti Riikinnevan jätelaitoksen alueelle kulkee Riikinnevantietä pitkin, jolle käännytään Sorsakoskentieltä (tie 16365). Riikinnevan jätelaitoksen nykyinen liikenne tulee pääosin Sorsakoskentielle valtatie 5:ltä sekä etelästä Varkauden suunnasta että pohjoisesta Leppävirran suunnasta. Osa jätelaitoksen liikenteestä tulee vt5:lle lännestä Heinäveden suunnalta. Vuonna 2011 arkivuorokausien keskimääräinen liikennemäärä (KAVL) Sorsakoskentiellä on ollut 861 ajoneuvoa Riikinnevantien risteyksestä Varkauden suuntaan. Raskaiden ajoneuvojen osuus tieosuuden arkivuorokausiliikenteestä oli 14 %. Taulukossa 10 sekä kuvissa 31 ja 32 on esitetty liikennemäärät Riikinnevan jätelaitokselle johtavilta teiltä. Liikennemäärien laskentavuodet vaihtelevat vuosien välillä tieosuudesta riippuen (Pohjois-Savon ELY-keskus, 2012).

88 YVA-selostus 88 (138) Taulukko 10. Liikennemäärät Riikinnevan jätelaitokselta valtateille Tie Tieosuus KVL KAVL KKVL KVL, raskas KAVL, raskas Sorsakoskentie Riikinnevantiestä Varkauteen Sorsakoskentie VT5 VT5 VT5 VT5 Riikinnevantiestä Sorsakoskelle Sorsakoskentiestä pohjoiseen Sorsakoskentien ja Kiertotien välinen osuus Kiertotien ja Jäppiläntien välinen osuus Jäppiläntien ja VT23 välinen osuus VT5 VT23 liittymästä etelään VT23 VT5:ltä länteen VT23 VT5:ltä itään VT23 Kämäri KVL = vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne KAVL = vuoden keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (arkivuorokausi = ma - to) KKVL = kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne

89 YVA-selostus 89 (138) Kuva 31. Keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVL Kuva 32. Keskimääräinen raskaiden ajoneuvojen vuorokausiliikenne, KVL

90 YVA-selostus 90 (138) Valtatie 5:n tieosuudelle Varkaus-Leppävirta on laadittu toimenpidesuunnitelma jatkuvan keskikaidetien rakentamiseksi (Tiehallinto, 2008). Suunnitelmaan sisältyy vt5:n ja Sorsakoskentien nykyisen liittymän (yksitasoinen nelihaaraliittymä, ns. Huruslahden liittymä) siirtäminen nykyistä pohjoisemmaksi ja samalla liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi Arviointimenetelmät ja lähtötiedot Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan liikenteen osalta arvioidaan: raskaiden ajoneuvojen ja henkilöautojen käyntimäärät laitoksella vaikutukset liikennemääriin Riikinnevantiellä, Sorsakoskentiellä, valtatie 5:llä (Sorsakoskentien liittymän pohjoispuolelta valtatie 23 liittymän eteläpuolelle) sekä valtatie 23:lla (valtatie 5:n liittymässä) liikennesuorite kuljetusmatkoilta kokonaisuudessaan pakokaasupäästömäärät (CO 2, NO x ja hiukkaset) kuljetusmatkoilta kokonaisuudessaan (CO 2 :n osalta ks Ilmasto) meluvaikutus Ekovoimalaitoksen lähimpiin asuinkiinteistöihin (ks Ihmisen terveys, elinolot ja viihtyvyys; melutilanne) Sorsakoskentien ja ns. Huruslahden liittymän osalta liikenteen sujuvuudesta ja liikenneturvallisuudesta on laadittu erillinen selvitys (FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy, 2012), jonka tuloksia on hyödynnetty tässä YVA:ssa Nollavaihtoehdon osalta liikenteen vaikutuksia yksilöityjen teiden liikennemääriin ei voida arvioida. Nollavaihtoehtoon kuuluvan Varkauden alueelle sijoittuvan bio-turve - laitoksen tarkkaa sijaintia ja Ekovoimalaitokselle vaihtoehtoisia jätteiden energiahyötykäyttölaitoksia ei ole määritelty. Muutoin liikennevaikutukset arvioidaan hankevaihtoehtoja vastaavalla tavalla. Liikennemäärät ja -suorite Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuva raskaan liikenteen määrä on laskettu laitokselle tuotavan jätemäärän t/a mukaan, jonka lisäksi raskasta liikennettä aiheutuu kemikaalikuljetus- ja huoltoliikenteestä. Liikennetarkastelussa on oletettu, että tuhka- ja lopputuotekuljetuksia ei ole, vaan syntyvät jätteet käsitellään ja loppusijoitetaan Riikinnevan alueelle. Keski-Savon Jätehuolto Oy:n alueen jätteet tuodaan laitokselle pakkaavilla jäteautoilla, joiden keskimääräiseksi kapasiteetiksi on oletettu 7 tonnia. Muualta jätteet tuodaan täysperävaunullisilla rekka-autoilla ns. siirtokuljetuksina, joiden keskimääräiseksi kapasiteetiksi on oletettu 27 tonnia. Jätepolttoainekuljetukset hoidetaan pääosin arkipäivisin maanantaista perjantaihin yhteensä 250 päivänä vuodessa. Nollavaihtoehdossa bio-turve voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva raskaan liikenteen määrä on laskettu laitokselle tuotava polttoainemäärän t/a mukaan, jonka lisäksi raskasta liikennettä aiheutuu tuhkan t/a kuljetuksista sekä kemikaali- ja

91 YVA-selostus 91 (138) huoltoliikenteestä. Bio- ja turvekuljetuksiin käytettävien täysperävaunullisten rekkaautojen keskimääräiseksi kapasiteetiksi on oletettu 35 tonnia ja tuhkakuljetuksiin käytettävien rekkojen 20 tonnia. Nollavaihtoehtoon sisältyy myös Ekovoimalaitoksella hyödynnettävien jätteiden kuljetus muualla Suomessa sijaitseville suunnitteilla oleville tai toimiville jätteenpolttolaitoksille. Jätekuljetukset oletetaan hoidettavan siirtokuljetuksina. Kaikki kuljetukset hoidetaan pääosin arkipäivisin maanantaista perjantaihin yhteensä 250 päivänä vuodessa. Taulukko 11. Raskailla ajoneuvoilla hoidettavat kuljetukset VE1 ja VE2 VE0 Kuljetuskäynnit, krt/a Kuljetusetäisyys, km Kuljetuskäynnit, krt/a Kuljetusetäisyys, km Jätekuljetukset Ekovoimalaitokselle Bio- ja turvekuljetukset Tuhkakuljetukset Jätekuljetukset muualla Suomessa sijaitseville polttolaitoksille Lisäksi sekä Ekovoimalaitoksen että bio-turvevoimalaitoksen toiminnasta aiheutuu henkilöautoliikennettä mm. laitoksen työntekijöiden työmatkaliikenteen johdosta. Liikenteen päästöt Liikenteen päästöjen arviointi perustuu arvioituihin kuljetussuoritteisiin ja VTT:n tieliikenteen pakokaasupäästöjen LIISA-laskentajärjestelmän ajoneuvokohtaisiin päästökertoimiin (VTT, 2012). Kuljetussuoritteet (ajoneuvokilometrit) on arvioitu kuljetusetäisyyksien ja kuljetuskäyntien perusteella. Suurin osa kuljetuksista hoidetaan siirtokuormina täysperävaunullisilla autoilla. Hankevaihtoehdoissa osa jätekuljetuksista hoidetaan kuitenkin pakkaavilla jäteautoilla ja nollavaihtoehdossa tuhkakuljetuksiin käytetään pienempiä kuorma- tai rekka-autoja. Ajoneuvokohtaisissa päästökertoimissa on autojen paluumatka oletettu ajettavaksi tyhjänä.

92 YVA-selostus 92 (138) Taulukko 12. Ajoneuvokohtaiset päästökertoimet ajokilometriä kohden (g/km) tyhjällä ja kuormatulla ajoneuvolla CO 2 NOx Hiukkaset Täysperävaunuyhdistelmä ,4-9,0 0,06-0,09 Jäteauto ,7-3,5 0,07-0,08 Kuorma-auto ,0-6,5 0,06-0, Toiminnanaikaiset vaikutukset Vaikutus liikennemääriin sekä liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen Ekovoimalaitoksen toiminta aiheuttaa laitoksella 70 ajoneuvokäyntiä arkivuorokautena, joista 38 on raskaiden ajoneuvojen ja 32 henkilöautojen käyntiä. Liikenne suuntautuu Riikinnevantieltä Sorsakoskentielle Varkautta kohti. Valtatie 5:llä liikenteestä noin 30 % suuntautuu pohjoiseen ja 70 % etelään. Kuvassa 33 on esitetty Ekovoimalaitoksen toiminnan aiheuttama arkivuorokausien liikenteen määrä läheisillä tieosuuksilla.

93 YVA-selostus 93 (138) Kuopio (76 raskas) Ekovoimalaitos 42 (23 raskas) Joensuu (53 raskas) 23 Pieksämäki (20 raskas) Varkaus (9 raskas) (13 raskas) (6 raskas) Mikkeli 5 (3 raskas) Rantasalmi 464 Kuva 33. Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan liikenteen määrät läheisillä tieosuuksilla arkivuorokausina (luvut sisältävät liikenteen molempiin suuntiin) Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuva liikenne ei kokonaisuudessaan tarkoita liikenteen lisäystä, sillä Keski-Savon Jätehuolto Oy:n alueelta Ekovoimalaitoksella hyödynnettävät jätteet kuljetetaan jo nykyisin jätelaitokselle. Taulukossa 13 on esitetty arkivuorokauden liikenteen lisäys Sorsakoskentiellä sekä VT5:llä Sorsakoskentien liittymästä molempiin suuntiin.

94 YVA-selostus 94 (138) Tie Tieosuus KAVL KAVL, raskas Nyt Laitoksen toimiessa Nyt Laitoksen toimiessa VT5 VT5 Riikinnevantiestä Varkauteen Taulukko 13. Ekovoimalaitoksen toiminnan vaikutus arkivuorokausien liikennemääriin Sorsakoskentie Sorsakoskentiestä pohjoiseen Sorsakoskentiestä etelään Sorsakoskentiellä keskimääräinen arkivuorokauden liikenne lisääntyy Ekovoimalaitoksen toiminnan johdosta 118 ajoneuvolla, joista raskaiden ajoneuvojen osuus on 54 ajoneuvoa. Sorsakoskentiellä arkivuorokauden liikenteen lisäys on 14 % ja raskaiden ajoneuvojen lisäys 44 %. Tällöin tieosuuden raskaiden ajoneuvojen osuus KAVL:stä nousee 14 %:sta 18 %:iin. Sorsakoskentien on 80-luvulla kevyesti parannettu yhdystie. Tien nopeusrajoitus on Riikinnevantien kohdalla ja siitä vt5:n suuntaan 80 km/h ja noin kilometri ennen vt5:tä 60 km/h. Sorsakosken tiellä on paikoin päällystevaurioita, jotka johtuvat routimisesta tai kantavuuden puutteesta. Sorsakoskentiellä Riikinnevantien risteyksestä vt5:lle on tapahtunut 20 vuoden aikana 11 liikenneonnettomuutta. Onnettomuudet jakaantuvat melko tasaisesti tieosuudelle, eikä kasaantumista mihinkään ole havaittavissa. Sorsakoskentie on vallitsevat liikennemäärät ja liikenneolosuhteet huomioiden toimiva ja turvallinen haja-asutusalueen yhdystie. Sorsakoskentien rakenteen ja kuivatuksen parantaminen vauriopaikoissa on perusteltua (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012).

95 YVA-selostus 95 (138) Kuva 34. Sorsakoskentie (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012) Sorsakoskentie liittyy vt5:een ns. Huruslahden liittymässä. Valtatie 5:llä keskimääräinen arkivuorokauden liikenne lisääntyy Ekovoimalaitoksen toiminnan johdosta Sorsakoskentiestä pohjoiseen 0,5 % ja etelään 0,9 %. Liittymä on nelihaaraliittymä, joka on helposti havaittavissa kaikilta suunnilta. Liittymässä on hyvä valaistus ja valtatiellä on nopeuksien kameravalvonta molemmista suunnista. Liittymässä on tapahtunut 20 vuoden aikana 6 liikenneonnettomuutta. Liittymä on toimiva ja liikenneturvallinen ja liittymässä on tehty kaikki liikenteen toimivuuteen ja liikennetuvallisuuden ylläpitämiseksi liittyvät toimivat (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012). Ekovoimalaitoksen aiheuttama liikenteen lisäys ei oleellisesti muuta liittymän toimivuutta eikä turvallisuutta. Liikennesuorite ja päästöt Hankevaihtoehtojen (VE1 ja VE2) polttoainekuljetusten sekä nollavaihtoehdon polttoaine- ja tuhkakuljetusten sekä jätekuljetusten aiheuttamat suoritteet ja pakokaasupäästöt on esitetty taulukossa 14.

96 YVA-selostus 96 (138) Taulukko 14. Ekovoimalaitoksen toiminnasta sekä nollavaihtoehdosta aiheutuvat liikennesuoritteet ja pakokaasupäästöt. VE1 ja VE2 VE 0 Ekovoimalaitoksen polttoainekuljetukset Bio-turve laitoksen polttoaine- ja tuhkakuljetukset Jätekuljetukset muualle Suomeen YHTEENSÄ Suorite (ajon. km/a) CO 2 (t/a) NO x (t/a) 11 5, Hiukkaset (t/a) 0,12 0,05 0,37 0,43 Ekovoimalaitoksen kuljetusten kokonaissuorite on noin 0,4 % Varkauden seutukunnan (Varkaus ja Leppävirta) ja noin 0,02 % Itä-Suomen vuosittaisesta kokonaisliikennesuoritteesta. Ekovoimalaitoksen kuljetusten pakokaasupäästöt ovat päästökomponentista riippuen 0,8-3,8 % Varkauden seutukunnan ja 0,1-0,4 % Itä-Suomen tieliikenteen vuosittaisista pakokaasupäästöistä. (VTT, 2012) Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdon aiheuttamat raskaiden ajoneuvojen liikennesuoritteet ja liikenteen pakokaasupäästöt on esitetty taulukossa 14. Bio-turve -voimalaitoksen toiminta aiheuttaa laitoksella 22 ajoneuvokäyntiä arkivuorokautena, joista 16 on raskaiden ajoneuvojen ja 6 henkilöautojen käyntiä. Lisäksi jätepolttoaineiden kuljettamisesta muualle Suomeen tarvitaan 25 kuljetusta arkivuorokaudessa. Kokonaisuudessaan kuljetusten kokonaissuorite on noin 1,5 % Varkauden seutukunnan (Varkaus ja Leppävirta) ja noin 0,09 % Itä-Suomen vuosittaisesta kokonaisliikennesuoritteesta. Kuljetusten pakokaasupäästöt ovat päästökomponentista riippuen 2,3-15,2 % Varkauden seutukunnan ja 0,2-0,9 % Itä-Suomen tieliikenteen vuosittaisista pakokaasupäästöistä (VTT, 2012) Epävarmuustekijät Hanke- ja nollavaihtoehdoissa käytetyt ajoneuvojen kuljetuskapasiteetit on valittu jonkin verran mahdollista kapasiteettia pienemmiksi, jolloin kuljetuskertojen lukumäärä edustaa enimmäismäärää. Hankevaihtoehdon arvioiduissa vaikutuksissa teiden liikennemääriin ei sisälly merkittävää epävarmuutta.

97 YVA-selostus 97 (138) Kuljetusmatkat on pyritty arvioimiaan mahdollisimman realistisesti. Hankevaihtoehtojen kuljetusmatkoihin ja sitä kautta liikennesuoritteisiin liittyvä epävarmuus on pienempi kuin nollavaihtoehdossa, jossa jätteiden energiahyödyntäminen on oletettu tapahtuvan lähimmissä toimivissa tai rakenteilla olevissa laitoksissa. Hanke- ja nollavaihtoehtojen liikennesuoritteiden välinen ero on kuitenkin oikeassa suuruusluokassa. Liikenteen päästöjen arvioinnissa on käytetty yleisesti hyväksyttyjä kertoimia eikä päästöjen laskentaan sinällään sisälly epävarmuutta. Liikennesuoritteen määrittämiseen liittyvä epävarmuus heijastuu myös päästömääriin. 8.6 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA MAISE- MA Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Ekovoimalaitos rakennetaan Riikinnevan jätelaitoksen viereen. Hankevaihtoehtojen alustavat asemapiirrokset on esitetty kuvassa 11. Ympäröivät alueet ovat pääasiassa metsätalouskäytössä. Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 laitosalueelle sijoitetaan kattilalaitosrakennus, turbiini- generaattorilaitos, polttoaineiden vastaanottohalli ja varastot, savukaasujen puhdistusjärjestelmät, kemikaalivarastot, savupiippu, tuhka- ja lopputuotevarastot sekä ilmajäähdytyslaitteet. Hankevaihtoehdossa VE2 alueelle rakennetaan lisäksi leijutekniikan vaatima jätteen esikäsittelylaitos. Korkeimpia uudisrakennuksista ovat piippu sekä kattilalaitosrakennus. Kattilalaitosrakennuksen korkeus maanpinnasta on noin 40 metriä ja piipun korkeudeksi arvioidaan noin 60 metriä. Kumpaankin hankevaihtoehtoon sisältyy myös jätteiden välivarastointi Riikinnevan jätelaitoksen alueella sekä savukaasujen puhdistuksessa syntyvän lopputuotteen käsittely sen vaatimine tiloineen ja laitteineen. Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Ekovoimalaitos liitetään sähköverkkoon joko maanalaisella kaapelilla tai 110 kv:n ilmajohdolla. Mahdollisen ilmajohdon alustava reitti Riikinnevalta lähimpään 110 kv:n johtoon, joka on noin neljän kilometrin päässä, on esitetty kuvassa 19. Voimajohtoaukean leveys on metriä ja reunavyöhykkeen leveys noin 10 metriä. Yhteensä voimajohtoalueen leveys on siis metriä. Hankkeen vaikutuksia Riikinnevan jätelaitosalueen ja sen lähialueiden maankäyttöön arvioidaan asiantuntijatyönä huomioiden voimassa olevat kaavat ja toiminnan luonne. Hankkeen vaikutus maisemaan on arvioitu asiantuntijatyönä perustuen pääosin laitoksista laadittuihin valokuvasovitteisiin ja lähiympäristön laatuun. Voimajohdon maisemavaikutusten arviointi perustuu ilmakuvatarkastelun lisäksi arvioon voimajohtokadun vaatimasta leveydestä.

98 YVA-selostus 98 (138) Nykytilanne Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaava Ekovoimalaitoksen sijoituspaikkakunnan Leppävirran alueella on voimassa Pohjois- Savon maakuntakaava 2030, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Maakuntakaavassa Ekovoimalaitoksen sijoituspaikka eli Riikinnevan jätelaitoksen alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Aluetta ympäröi suojavyöhyke, jonka sisäpuoleisen alueen käytön suunnittelussa on kaavamääräyksen mukaan otettava huomioon jätteenkäsittelyalueen ympäristövaikutukset. Jätteenkäsittelyalueelle kulkee ulkoilureitti. Alueen länsipuolelle suojavyöhykkeen tuntumaan on merkitty ampumarata- ja/tai moottoriurheilualue (ea1). Alueen kaakkoispuolelle n. 1,5 km:n etäisyydelle kaavaan on merkitty vihreällä retkeily- ja ulkoilualue (VR). Riikinnevalle johtavaa voimajohtoa ei ole merkitty erikseen maakuntakaavassa. Kuva 35. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta 2030

99 YVA-selostus 99 (138) Yleiskaava Ekovoimalaitoksen suunnitellulla sijoituspaikalla on voimassa Riikinnevan osayleiskaava, joka on Leppävirran kunnan hyväksymä ja Pohjois-Savon lääninhallituksen vahvistama. Kaavassa sijoituspaikka on merkitty jätteenkäsittelylaitoksen alueeksi (EK) ja sen luoteispuoleinen alue käyttöönotoltaan toissijaiseksi jätteenkäsittelyalueeksi (EKR). Sijoituspaikkaa ympäröivät alueet on kaavassa merkitty pääosin metsätalousalueeksi (M). Lounaispuolelle on merkitty ampumarata-alue (EA) ja pohjoispuolelle teollisuus- ja varastoalue (T). Vesistöt on esitetty kaavassa merkinnällä W. Kuva 36. Ote Riikinnevan osayleiskaavasta Asemakaava Osalla osayleiskaava-aluetta on voimassa vahvistettu Riikinnevan rakennuskaava ja osalla hyväksytty Osmajärven alueen ranta-asemakaava. Kuvassa 21 on esitetty yleis- ja asemakaavojen ajantasainen yhdistelmäkaava.

100 YVA-selostus 100 (138) Kuva 37. Riikinnevan kaavakarttayhdistelmä Rakennettu ympäristö ja maisema Varkaudesta Riikinnevalle johtavan Sorsakoskentien vierellä on enimmäkseen metsämaisemaa, jota kirjavoittavat hakkuuaukot, pellot ja vesistöt. Talot ovat asettuneet nauhamaisesti teiden varsille. Ekovoimalaitosta lähin asuintalo sijaitsee noin 1,5 km päässä laitoksesta. Mahdollista voimajohtoreittiä suunniteltaessa on huomioitava loma- ja vakituinen asutus. Riikinnevan jätelaitos sijaitsee noin 20 metriä seudun päävesistöjä korkeammalla sijaitsevalla laajalla metsäisellä selännealueella. Laitosalueen maasto on loivapiirteistä, kivikkoista moreenimaata, jotka kasvavat nuorta mänty- tai sekametsää tai taimikkoa. Metsälän luonnonsuojelualueen täysikasvuinen yhtenäinen metsäalue rajaa kaatopaikka-alueen maisemaa. Riikinnevan suoalue on ojitettu ja kauttaaltaan puustoinen lukuun ottamatta umpeen kasvanutta Ruohikkolampea. Riikinnevan suopainanteen jatkeessa sijaitsevat Pieni- ja Iso-Paalanen järvet muodostavat alueen ainoat vesistöt, jotka puustoisten rantojen ja maiseman suhteellisen pienien korkeuserojen vuoksi eivät erotu maisemassa. Paalasten pohjoispuolella sijaitseva jyrkkäseinäinen Putaanvuori muodostaa paikallisesti huomattavan maisemassa erottuvan kohteen. Putaanvuoren ympäristössä tehdyt avohakkuut korostavat sen asemaa maisemakuvassa. Vuorta käytetään näköalapaik-

101 YVA-selostus 101 (138) kana, josta on hyvä näköala jätelaitoksen suuntaan. Muutoin avointa kaatopaikkaaluetta sekä nuoria taimikkoja lukuun ottamatta alueen näkymät ovat puuston sulkemia. Ekovoimalaitoksen lähialueilla ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä maisemaalueita. Riikinnevan jätelaitoksen seutu ei näy näköalapaikkana toimivasta Varkauden vesitornista. Maisemassa ei ole kulttuurimaisemaelementtejä. (Suomen IP-Tekniikka Oy, 2003). Erityiskohteista kuten kouluista, päiväkodeista, sairaaloista ja vanhainkodeista lähimmät sijaitsevat Varkauden keskustassa yli 10 km päässä kohteesta. Lähin uimaranta sijaitsee Osmajoen rannassa noin 3 km:n etäisyydellä. Ekovoimalaitoksen lähiympäristössä kulkee hiihto-, moottorikelkka- ja vaellusreittejä, jotka on esitetty kuvassa 38. Riikinnevan ampumarata on noin 600 metrin päässä Ekovoimalaitoksesta. Lähialueella ei ole kulttuurihistoriallisia rakennuksia, rakenteita tai esihistoriallisia muinaisjäänteitä. Kuva 38. Ekovoimalaitoksen läheiset ulkoilureitit

102 YVA-selostus 102 (138) Voimajohtoreitillä maisema on enimmäkseen metsäinen, mutta välillä maisema vaihtuu avonaisemmaksi hakkuuaukkojen, vesistön, ja teiden kohdalla. Voimajohtoreitillä ei ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita Toiminnanaikaiset vaikutukset Maankäyttö ja kaavoitus Ekovoimalaitoshanke on ympäristöministeriön vahvistaman Pohjois-Savon maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavaan ei ole merkitty voimajohtoa Ekovoimalaitokselta olemassa olevaan voimajohtoon, mutta alustavan voimajohtolinjauksen kohdalla maa-alueille ei ole maakuntakaavassa erityismerkintöjä. Voimajohdon sijoittamisen ei siten arvioida vaikuttavan maakuntakaavan toteutumiseen. Leppävirralla on aloitettu Riikinnevan osayleiskaavan muutos sekä asemakaavan laatiminen alueelle. Kaavahankkeissa tutkitaan suunnitellun Ekovoimalaitoksen ja voimajohdon sijoittuminen alueelle. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu, että kaavaehdotus olisi nähtävillä loppuvuodesta Uusi yleiskaava on laadittava Ekovoimalaitoshankkeen merkittävyyden sekä voimassaolevan yleiskaavan vanhentuneisuuden vuoksi. Voimassaoleva yleiskaava on lähes 20 vuotta vanha eikä se täytä tämän päivän yleiskaavan vaatimuksia esitystekniikan, kaavan sisällön, selvitysten ja vaikutustarkastelujen suhteen (Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, ). Ekovoimalaitoksen sijoittuminen Riikinnevan jätelaitoksen alueelle ei vaikuta maankäyttöön merkittävästi, koska voimalaitostoiminnalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia jätelaitoksen toiminnalle ja koska voimalaitoksen toiminta ei ympäristön kannalta merkittävästi poikkea jätelaitoksen toiminnasta. Riikinnevan jätelaitoksen ja Ekovoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta tai muita ympäristöhäiriöille herkkiä kohteita eikä ole ilmeistä, että lähialueita olisi tarvetta varata asuinalueiksi. Mahdollinen voimajohto vaikuttaa maankäyttöön siten, että alueiden nykyinen käyttötarkoitus, kuten metsätalousalue, muuttuu ilmajohdon johtoaukeaksi. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka voi vaarantaa voimajohdon käytön ja kunnossa pysymisen. Voimajohtoalue pysyy maanomistajien omistuksessa ja hallinnassa, mutta alueen käyttöoikeus on rajoitettu siten, että johtoaukealla ei puita voi kasvattaa ja reunavyöhykkeellä puiden kasvupituus on rajoitettu Rakennettu ympäristö ja maisema Uudisrakentamisesta huolimatta Ekovoimalaitoksen vaikutus maisemakuvaan Riikinnevan jätelaitoksen vieressä on vähäinen, koska alueella on jo ympäröivästä metsämaisemasta poikkeava ja maisemaa hallitseva kaatopaikka. Maisema on luoteeltaan teollisuusmaisemaa. Ekovoimalaitos ei aiheuta haitallista vaikutusta jätelaitosalueen lähimaisemassa, mutta voimistaa entisestään sen kokemista teollisuusmaisemaksi voimalaitoksen rakennusten sijoittuessa alueelle. Lähimaiseman kokemiseen vaikuttaa voimalaitoksen rakennuksista ja laitteista eniten laitoksen rakennuksista korkein (noin

103 YVA-selostus 103 (138) 40 metriä) kattilarakennus, jätebunkkeri sekä VE2:een kuuluva jätteen esikäsittelylaitos kuljettimineen. Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 välinen suurin ero on vaihtoehdon VE 2 edellyttämä rakennusalaltaan suuri esikäsittelylaitos. Ekovoimalaitoksen lähiympäristössä metsässä kulkee hiihto-, moottorikelkka- ja vaellusreittejä lähimmillään noin 500 metrin päässä Ekovoimalaitoksesta (kuva 38). Lähin asutus sijaitsee melko kaukana, noin 1,5 km:n etäisyydellä Sorsakoskentien varrella. Maaston loivapiirteisyys ja alueella kasvava puusto estää sen, että Ekovoimalaitoksen ei arvioida huomiota herättävästi näkyvän ulkoilureiteille, asutukseen ja Sorsakoskentielle. Ekovoimalaitoksen näkyvyyteen maisemassa vaikuttavat voimakkaasti alueella tehtävät metsätaloudelliset toimenpiteet. Ekovoimalaitoksen piippu vaikuttaa kaukomaisemaan. Korkea piippu savuineen näkyy kauas, mutta yleensä sitä ei koeta maisemassa häiritsevänä. Putaanvuoren huipulta katsottaessa arvioidaan maisemassa näkyvän myös Ekovoimalaitoksen laitosrakennus piipun lisäksi. Ekovoimalaitoksen näkyvyyteen vaikuttaa puuston kehitysaste. Pimeällä erottuvat piipun lentoestevalot. Kuva 39. Vaihtoehdon VE1 mukainen arinakattilalaitos kuvattuna pohjoisesta

104 YVA-selostus 104 (138) Kuva 40. Vaihtoehdon VE2 mukainen leijukattilalaitos kuvattuna pohjoisesta Kuva 41. Vaihtoehdon VE1 mukainen arinakattilalaitos (vasemman puoleinen kuva) ja vaihtoehdon VE2 mukainen leijukattilalaitos kuvattuna lounaasta

105 YVA-selostus 105 (138) Mahdollisesti ilmajohtona toteutettavan voimajohdon reittisuunnitelman mukaan voimajohto kulkee enimmäkseen keskellä metsää, joten metsä peittää osittain tai jopa kokonaan voimajohdon näkymisen kaukomaisemassa. Metsässä voimajohtoalue on uusi avoin alue, joka pirstoo metsäaluetta. Lähimaisemassa pylväät erottuvat hallitsevina elementteinä vesistön, tiealueiden ja hakkuuaukkojen ylityksissä. Metsässä kulkijoiden lähimaisemaan linjan arvioidaan vaikuttavan lähinnä vasta sitten, kun liikkuja tulee voimajohtolinjan kohdalle. Hakkuuaukolla liikkujan lähimaisemassa voimajohtolinja erottuu hyvin. Hakkuuaukko koetaan jo sellaisenaan ihmisen muokkaamaksi alueeksi, eikä voimajohtolinja muuta tilannetta. Mahdollisen voimajohdon reitillä ei sijaitse ulkoilureittejä. Reittiä suunniteltaessa on huomioitava loma- ja vakituiset asunnot, sillä voimalinjan sijoittuessa asutuksen läheisyyteen se vaikuttaa lähimaisemaan merkittävästi Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehto sisältää myös korkean voimalaitosrakennuksen ja piipun rakentamisen. Koska laitoksen sijaintipaikka ei ole tiedossa, ei voimalaitoksen ja sen vaatimien liityntöjen vaikutusta maankäyttöön pysty arvioimaan. Myöskään vaikutuksia lähimaisemaan ja maisemavaikutuksen merkittävyyttä on mahdoton arvioida. Myös nollavaihtoehdossa kaukomaisemaan vaikuttaa todennäköisesti eniten piippu mahdollisine lentoestevaloineen Epävarmuustekijät Maankäyttöä suunnitellaan ja rakentamista ohjataan kaavoituksella. Ekovoimalaitoksen sijaintialueen yleiskaava ja asemakaava ovat vasta laatimisvaiheessa. Kaavoitus on käynnistetty ensisijaisesti Ekovoimalaitoksen toteuttamiseksi ja siksi kaavoitus tullee mahdollistamaan laitoksen rakentamisen. Kaavojen maankäytön aluevaraukset voivat toteutua eri tavoin, vaikka pääkäyttötarkoitus ja mittakaava säilyisivätkin. Riikinnevalle ja voimajohtoreitille ei kohdistu muita rakentamispaineita eikä asuin-, liike- tai työpaikkarakentamisen ohjaaminen alueelle ole todennäköistä. Valokuvasovitteet perustuvat alustaviin asemapiirroksiin, jotka taas on laadittu olemassa olevien laitosten tietoihin perustuen huomioiden Ekovoimalaitoksen kokoluokka. Vasta hankkeen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tarkentuvat rakennusten, laitteiden ja kulkureittien mitoitus, väritys sekä sijoittelu. Erityisesti molempiin hankevaihtoehtoihin kuuluvan jätebunkkerin mitoitus vaikuttaa laitoskokonaisuuden mittoihin. Näillä seikoilla on merkitysti erityisesti laitoksen massiivisuuden ja arkkitehtuurin kokemiseen. Lisäksi on huomioitava, että valokuvasovite ei vastaa ihmissilmin havaittavaa näkymää, kun katselukulma on ylhäältä päin, vaikka lähelle totuutta sovitteiden avulla päästäänkin. Mahdollisen voimajohdon vaikutusten arviointiin aiheutuu epävarmuutta siitä, että voimajohtolinjaus on vasta alustava ja tarkentuu, samoin kuin koko linjan toteutuminenkin, vasta hankkeen myöhemmissä suunnitteluvaiheissa.

106 YVA-selostus 106 (138) Lisäksi arviointia hankaloittaa maiseman ja sitä kautta näkymien muuttuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Puuston ja muun kasvillisuuden kasvaminen nykyisillä hakkuualueilla sekä esimerkiksi uudet avohakkuut voivat muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä, ja nopeastikin avohakkuiden ollessa kyseessä. 8.7 IHMISEN TERVEYS, ELINOLOT JA VIIHTYVYYS; MELUTILANNE Lähtötilanne ja arviointimenetelmät Hankevaihtoehtojen mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja elinoloihin arvioidaan ilmanlaadun ja melutason kautta. Hankkeen vaikutukset ilmalaatuun ja melutasoon on selvitetty laskennallisesti ja tuloksia on verrattu terveysperusteisiin ohjearvoihin ja nykytilanteeseen. Ilmanlaatuvaikutusten arviointimenetelmiä on kuvattu kohdassa 8.2. ja meluselvitys on liitteenä 3. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot olemassa olevilla asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa ovat päiväaikana (klo 7-22) 55 db (A) ja yöllä 50 db(a). Loma-asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päivällä 45 db(a) ja yöllä 40 db(a). Melutason ohjearvoja sovelletaan ko. päätöksen mukaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa. Vaikutuksia elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioidaan pöly-, haju-, hygienia-, haittaeläin- ja roskaantumisvaikutusten kautta sekä myös liikennevaikutusten (kohta 8.5.), ja maankäyttö- ja maisemavaikutusten kautta (kohta 8.6.). Hankkeen vaikutukset alueen työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan arvioidaan asiantuntijatyönä vastaavan kokoluokan ja tyyppisen laitoksen henkilöstömäärän perusteella. YVA-hankkeesta voidaan saada palautetta usean kanavan kautta. Hanketta ja YVAmenettelyä koskevia lausuntoja, mielipiteitä ja arvioita on mahdollista antaa seurantaryhmässä, alueen lehdissä, YVA-menettelyn yleisötilaisuuksissa sekä virallisten kuulemisten kautta. Myös hankkeen yhteyshenkilöille on voinut suoraan antaa palautetta. Saatua palautetta käytetään arvioitaessa hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja alueen viihtyvyyteen. Hankkeen sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytetään hyväksi myös kirjallisuustietoja ja muiden vastaavien hankkeiden yhteydessä tehtyjen asukaskyselyiden ja niissä annetun palautteen perusteella. Mahdollisen voimajohdon terveysvaikutuksia arvioidaan sähkö- ja magneettikentän voimakkuuksien mukaan kirjallisuustietojen perusteella Nykytilanne Alueen nykyistä ilmanlaatua sekä maisemaa on käsitelty edeltävissä kappaleissa. Ympäristömelutasoja alueella ei ole mitattu, mutta alueella ei nykyisin ole merkittäviä melulähteitä. Jonkin verran ympäristömelua alueella aiheutuu Riikinnevan jätelaitok-

107 YVA-selostus 107 (138) sen toimintaan liittyvistä työkoneista ja jätekuljetuksista sekä muusta Sorsakoskentien liikenteestä. Riikinnevan jätelaitoksella kiinnitetään huomiota hajun ja haittaeläinten esiintymiseen sekä roskaantumiseen, ettei hajuhaittoja muodostu ja haittaeläimet lisäänny tai ympäristö roskaannu. Tilastojen mukaan Varkaudessa ja Leppävirralla oli vuonna 2010 yhteensä työpaikkaa. Eniten työllistäviä toimialoja olivat teollisuus (noin 27 % työpaikoista), terveys- ja sosiaalipalvelut (noin 15 % työpaikoista) ja tukku- ja vähittäiskauppa (noin 11 % työpaikoista). Taulukko 15. Työpaikat Varkauden seudulla ja eniten työllistävät toimialat vuonna 2010 (Suomen virallinen tilasto (SVT), 2012a). Työpaikat Teollisuus Terveys- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus Maa-, metsä- ja kalatalous 477 Koulutus 759 Rakentaminen 825 Jätteen keruu, käsittely, loppusijoitus 49 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytystoiminta 35 Muut toimialat Työpaikat yhteensä Toiminnan aikaiset vaikutukset Terveysvaikutukset Ekovoimalaitoksen päästöjen vaikutus alueen ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen on käsitelty kohdassa Lähialueen asukkaisiin ei kohdistu merkittäviä terveysvaikutuksia. Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 kattilat suunnitellaan ja savukaasujen puhdistusmenetelmät valitaan siten, että jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset päästörajat alitetaan. Tällöin haitalliset yhdisteet sidotaan savukaasujen puhdistustuotteisiin. Haitta-aineiden tiedetään sitoutuvan tiukasti ko. tuotteisiin ja liukoisuutta voidaan vielä vähentää erilliskäsittelyllä ja läjitysteknisin keinoin.

108 YVA-selostus 108 (138) Näin Ekovoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat savukaasupäästöt eivät vaikuta ilmanlaatuun ja laskeumiin eikä laitoksella ole vaikutusta lähiympäristön virkistyskäyttöön eikä marjastukseen, sienestykseen tai metsästykseen. Ekovoimalaitoksen dioksiini-, furaani- ja raskasmetallipäästöt eivät lisää ko. yhdisteiden määrää ekosysteemissä niin, että siitä aiheutuisi terveyshaittaa tai kertymiä kasvillisuuteen. Ekovoimalaitoksen toiminnan ei arvioida lisäävän Varkauden seudulta alkuperäisin olevien elintarvikkeiden, mukaan lukien metsämarjat ja sienet, dioksiini-, furaani- ja raskasmetallipitoisuuksia eikä siten altistuminen ko. yhdisteille lisäänny. Meluvaikutukset Sorsakoskentien lähimpiin asuinkiinteistöihin Melumallinnuksen tuloksen Riikinnevantien ja Sorsakoskentien risteyksen tuntumassa on esitetty kuvassa 42. Kuva 42. Päiväajan melualueet nykyisellä liikenteellä (vasemman puoleinen kuva) ja Ekovoimalaitoksen toimiessa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 (oikean puoleinen kuva)

109 YVA-selostus 109 (138) Tarkastelupiste P2 sijaitsee Sorsakoskentietä lähimpien asuinrakennusten luona. Taulukossa 16 on esitetty tarkastelupisteen melutaso eri tilanteissa. Taulukko 16. Tarkastelupisteen P2 päivä- ja yöajan melutasot nykytilanteessa sekä Ekovoimalaitoksen toimiessa LA eq, db Nykytilanne Ekovoimalaitoksen toimiessa Päiväajan (klo 7-22) melutaso Yöajan (klo 22-7) melutaso Ekovoimalaitoksen liikenne tuottaa tarkastelupisteeseen P2 noin 1 db lisäyksen päivämelutasoon. Ekovoimalaitokselle ei tule liikennettä yöaikaan, joten laitoksella ei ole vaikutusta Sorsakoskentien aiheuttamaan yöajan melutasoon. Ekovoimalaitoksen toiminnasta seuraavan Sorsakoskentien liikenteen lisäyksen ei arvioida merkittävästi haittaavan Osmajoen asukkaiden viihtyisyyttä. Ekovoimalaitoksen kiinteiden melulähteiden melu ei kuulu Osmajoen tarkastelualueelle. Laskentatulokset osoittavat, että melun ohjearvot (päiväaika 55 db ja yö 50 db) eivät ylity Osmajoen asuintalojen luona nykytilanteessa eikä Ekovoimalaitoksen toimiessa. Melumallinnuksen mukaan Osmajoen rannalla Ekovoimalaitoksen ja sen toimintaan liittyvän liikenteen aiheuttama melutaso on päivällä enintään 45 db(a) ja yöllä enintään 40 db(a). Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 laitoksen ja siihen liittyvän liikenteen aiheuttamalla melulla ei siten arvioida olevan vaikutuksia terveyteen tai asuinkäytössä (vakituisesti tai vapaa-ajan) olevien alueiden viihtyisyyteen. Pöly-, haju-, hygienia-, haittaeläin- ja roskaantumisvaikutukset Normaalitoiminnan aikana jäte tuodaan suoraan jätteen vastaanottohallin kautta jätebunkkeriin. Arinakattilavaihtoehdossa (VE1) jäte siirretään jätebunkkerista suoraan kattilan syöttösuppiloiden kautta kattilaan. Leijukattilavaihtoehdossa (VE2) jäte siirretään jätebunkkerista jätteen esikäsittelylinjoille (VE2) ja kuljettimella edelleen esikäsitellyn jätteen välivarastoon ja edelleen kuljettimella kattilan yhteydessä olevien päiväsiilojen kautta kattilaan. Jätebunkkeri ja käsittelytilat ovat alipaineistettuja tai niiden poistoilma voidaan tarvittaessa johtaa ilmansuodattimien kautta ulkoilmaan. Vaihtoehtoon VE2 sisältyvät kuljettimet ovat katettuja. Sairaalajätteen käsittelyä on kuvattu tarkemmin kohdassa Normaalitoiminnan aikaisesta jätepolttoaineen varastoinnista ja käsittelystä voimalaitosalueella ei aiheudu roskaantumista eikä myöskään muodostu haju- tai hygieniahaittoja, mikä houkuttelisi haittaeläimiä. Pölyämistä voi aiheutua ainoastaan laitoksen toimintaan liittyvän liikenteen johdosta. Ekovoimalaitoksen pidempiaikaisten seisokkien aikana jätettä voidaan varastoida Riikinnevan alueella. Jäte varastoidaan joko katetussa tilassa tai peitettynä, jolloin varastoinnista ei aiheudu merkittävää haittaa. Lä-

110 YVA-selostus 110 (138) hin asutus sijaitsee noin 1,5 km:n päässä Ekovoimalaitoksesta, joten toiminnasta ei arvioida aiheutuvan terveys- tai viihtyisyyshaittaa. Työllisyys- ja elinkeinovaikutukset Jätteiden energiahyödyntämisen alueelliset työllisyysvaikutukset syntyvät keräyksestä ja kuljetuksesta sekä energiantuotannossa. Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 syntyy pysyviä työpaikkoja Ekovoimalaitokselle. Ekovoimalaitoksen henkilökunnan tarpeen arvioidaan olevan noin 20 työntekijää hankevaihtoehdossa VE1 ja 25 työntekijää hankevaihtoehdossa VE2. Tämä lisää työpaikkojen määrää Varkauden seudulla 0,2 % vuoden 2010 työpaikkojen määrään verrattuna. Välillisesti hanke työllistää erityisesti polttoaineen kuljetukseen, mutta myös laitoksen kunnossapitoon liittyen. Osittain jätteen kuljetusmatkat pidentyvät, kun jäte kuljetetaan Ekovoimalaitokselle paikallisten kaatopaikkojen sijaan. Siten hanke työllistää erityisesti kuljetushenkilöstöä koko sillä alueella, mistä jätettä Ekovoimalaitokselle kerätään ja kuljetetaan. Sosiaaliset vaikutukset Suomessa toteutettujen ja suunniteltujen kattilalaitoshankkeiden yhteydessä tehtyjen asukaskyselyiden perusteella (Kotkan Energia Oy, 2001; Jyväskylän Energia Oy, 2005; Stora Enso Publication Oy Ltd, 2007; PVO-Lämpövoima Oy, 2009; Ekokem Oy Ab, 2009; Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt, 2011) voidaan arvioida laitosten lähialueiden asukkaiden tyypillisiä huolenaiheita ja myönteisiksi koettuja vaikutuksia sekä näkemyksiä. Yleisesti kattilalaitoshankkeissa eniten lähialueen asukkaita huolettavia asioita ovat: lisääntyvän liikenteen vaikutukset (mm. liikenneturvallisuuteen, paikallisen liikenteen toimivuuteen) vaikutukset lähivirkistysalueiden luontoon laitoksen päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmanlaatuun meluvaikutukset vaikutukset alueen vetovoimaisuuteen asuinpaikkana, yleiseen maineeseen sekä asumisviihtyvyyteen. maisemahaitat aluilla, joilla ei ennestään ole teollisuutta vaikutukset asuntojen ja tonttimaan hintatasoon kemikaalikuljetusten riskit ja muiden onnettomuusriskit Myönteisiksi tekijöiksi on mainittu: työpaikkojen määrän mahdollinen kasvaminen tai nykyisten työpaikkojen säilymisen turvaaminen hankkeen yleiset positiiviset vaikutukset talouteen, jätehuoltokustannuksiin ja yritysten yleisiin toimintaedellytyksiin alueella sekä yritysten sijoittumiseen ja pysymiseen alueella

111 YVA-selostus 111 (138) alueen energiaomavaraisuuden vahvistuminen ja mahdollinen myönteinen vaikutus energian hintaan jätteiden hyötykäytön lisääntyminen Yleisesti ottaen hankkeisiin suhtaudutaan pääosin myönteisesti tilanteissa, jossa hanke koskee olemassa olevan energiantuotantolaitoksen muutosta tai laajennusta. Sen sijaan rakentamattomille alueille suunnitellut hankkeet herättävät enemmän vastustusta. Laitoksen rakentamista omalle asuinalueelle voidaan vastustaa, vaikka hanke koettaisiin tarpeelliseksi. Tämä ns. NIMBY-ilmiö (Not In My Back Yard) on havaittavissa kyselyissä erityisesti hankkeissa, joilla on useampia sijoitusvaihtoehtoja. Tässä hankkeessa negatiivisten sosiaalisten vaikutusten merkittävyyttä vähentävät Ekovoimalaitoksen sijoittuminen olemassa olevan jätekeskuksen alueelle, kohtalainen etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin sekä mahdollisesti oman seutukunnan energiaosaaminen ja -teollisuus. Mahdollinen voimajohto synnyttää ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä, jotka ovat suurimmillaan johtojen alla. Sähkö- ja magneettikentillä voi olla terveysvaikutuksia, joten Säteilyturvakeskus suosittelee välttämään asuntojen ja lapsille tarkoitettujen tilojen rakentamista paikkoihin, joissa magneettikenttä ylittää jatkuvasti 0,4 µt tason (Säteilyturvakeskus, 2011). 40 metrin päässä 110 kv:n voimajohdosta magneettivuon tiheys on todennäköisesti aina alle 0,4 µt. Kun sähkökentän voimakkuus on alle 5 kv/m, ei maankäytölle ole rajoituksia. Sähkökentän voimakkuus ei ylitä 5 kv/m 110 kv:n voimajohdon johtoaukean ulkopuolella. Kun voimajohdon suunnittelussa huomioidaan Säteilyturvakeskuksen suositukset, ei voimajohdosta arvioida aiheutuvan terveyshaittaa. Karttatarkastelun perusteella pääosa reitistä sijoittuu asumattomalle (etäisyys asutukseen yli 500 metriä) metsätalousalueelle, mutta Osmajokea ylitettäessä voimajohto kulkee rantakiinteistön yläpuolella. Kiinteistö ei ole vakituisessa asuinkäytössä, mutta voimajohdosta aiheutuu viihtyisyyshaittaa. Mahdollinen 110 kv voimajohto aiheuttaa vähäistä koronamelua, josta ei arvioida aiheutuvan terveys- ja viihtyisyyshaittaa. Muutkin johtoreitin lähiasukkaat ja mökkiläiset vaikka kauempana sijaitsevat, voivat kokea voimajohdon heikentävän asuinviihtyisyyttä ja elinoloja. Voimajohto synnyttää maastoon uuden käytävän, mikä voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Toisaalta avoin linja voi toimia myös kulkuväylänä tai passilinjana metsästyksessä. Voimajohtoaukeilla voi vapaasti kulkea jalkaisin ja voimajohtoaukeat soveltuvat hyvin metsästykseen hyvän näkyvyyden vuoksi. Voimajohdon aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan maanomistajille. Maksettavan lunastuskorvauksen suuruuden määrittelee ja päättää lunastustoimikunta. Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupa pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita eikä rakennuksia saa rakentaa johtoaukean välittömään läheisyyteen. Karttatarkastelun perusteella voimajohto ei sijoitu peltoalueille.

112 YVA-selostus 112 (138) Voimajohdot eivät estä alueiden käyttämistä edelleen viljelyyn, mutta pylväät rajoittavat ja hankaloittavat maatalouskoneiden käyttöä Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Varkauden ilmanlaatu on tarkkailutulosten mukaan pääsääntöisesti hyvää tai tyydyttävää. Nollavaihtoehtoon sisältyvien energiantuotantolaitosten päästöjen oletetaan olevan lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia ja laitosten piippujen korkeudet niin korkeat, että savukaasut laimenevat tehokkaasti. Tällöin nollavaihtoehdon savukaasupäästöillä ei ole merkittävästi vaikutusta ilmanlaatuun eikä laskeumiin millään paikkakunnalla. Laitoksen tarkka sijaintipaikka ei ole tiedossa, joten yksityiskohtaisempia arvioita vaikutuksista elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistysalueiden käyttöön ei voi tehdä. Nollavaihtoehdossa käytetään biopolttoaineita, joista ei arvioida aiheutuvan erityistä hajuhaittaa. Nollavaihtoehdon meluvaikutusten arvioinnissa oletetaan, että Varkauteen rakennettavan biovoimalaitoksen suunnittelussa asetetaan laitetoimittajille vaatimuksia laitteiden melupäästöille ympäristömeluhaittojen ehkäisemiseksi ja että lähtökohtana suunnittelussa on, että laitoksen toiminnasta aiheutuva ympäristömelu ei ylitä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa valtioneuvoston ympäristömelulle asettamaa päiväohjearvoa 55 db(l Aeq ) ja yöajan ohjearvoa 50 db(l Aeq ). Tällöin ympäristömeluhaittaa ei esiinny. Biovoimalaitoksen rakentaminen työllistää merkittävästi Varkaudessa. Biovoimalaitoksen käytön arvioidaan työllistävän henkilöä. Muualla tuotettavan energian osuuden ei arvioida lisäävän työpaikkoja. Nollavaihtoehdossa työllistävät välillisesti biopolttoaineen korjuu ja kuljetukset Epävarmuustekijät Terveysvaikutusten arviointiin epävarmuutta aiheutuu siitä, että ulkoilman pienhiukkaspitoisuudelle asetettu ohjearvo ei välttämättä ole riittävän tiukka terveyden suojelemiseksi. Tähän mennessä ei ole riittävästi tutkimustuloksia, jotta voitaisiin määrittää yksiselitteinen ohjearvo, jota pienemmät pitoisuudet eivät aiheuttaisi lainkaan terveyshaittoja (WHO, 2005). Myöskään voimajohtojen sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista ei ole pitävää tieteellistä näyttöä, mutta toisaalta niiden mahdollisuutta ei ole pystytty täysin sulkemaan pois. Ihmiseen kohdistuvat vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Vaikutusten kokeminen on subjektiivista, joten eri ihmiset voivat kokea saman vaikutuksen eri tavoin. Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen ja hankevastaavan toiminaan sekä henkilökohtaiset arvostukset. Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi hankesuunnitelman muuttumisen, vaikutusarviointien tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Sosiaaliset vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan. Melumallinnuksen tulosten epävarmuutta on käsitelty kohdassa

113 YVA-selostus 113 (138) Liikenteen melumallinuksen epävarmuustekijät liittyvät mallissa käytettyyn maastotopografiaan ja todelliseen liikennenopeuteen (käytetty nopeusrajoituksen mukaisesti 80 km/h). Ajoneuvojen melupäästöinä on käytetty yleisesti hyväksyttyä tieliikennemallin lähtötietoja. Melumallinnus ei ole kovin herkkä liikennemäärälle, sillä liikenteen kaksinkertaistuminenkin aiheuttaa laskennallisesti vain 3 db:n melutason nousun. 8.8 JÄTEHUOLTO JA TOIMINNASSA MUODOSTUVAT JÄTTEET SEKÄ LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS Jätehuollon nykytilanne Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella toimii useita jätehuoltoyhtiöitä, jotka tuottavat kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut. Ekovoimalaitoshankkeessa mukanaolevien jätehuoltoyhtiöiden tiedot on esitetty kohdassa Tällä hetkellä jäteyhtiöt loppusijoittavat omille kaatopaikoilleen syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä sen osuuden, jota ei toimiteta hyödynnettäväksi. Vuonna 2010 Suomessa muodostui jätteitä yhteensä tonnia, joista vähän alle puolet ( tonnia) vietiin kaatopaikoille ja hieman yli puolet ( tonnia) hyödynnettiin. Hyötykäyttöön toimitetusta jätemäärästä noin 60 % hyödynnettiin aineena ja noin 40 % hyödynnettiin energiana. (Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto, 2012) Riikinnevan jätelaitokselle otettiin vuonna 2010 vastaan Keski-Savon jätehuollon toimialueelta loppusijoitettavaa kaatopaikkajätettä tonnia. Lisäksi Kuusakoski Oy:ltä ja Lassila Tikanoja Oyj:ltä peräisin olevaan jätettä otettiin vastaan yhteensä tonnia. Keski-Savon jätehuollon alueelta kerättiin vuosina biojätettä 800 tonnia vuodessa. Biojäte on kompostoitu kompostointilaitoksella Arviointimenetelmät Hanke- ja nollavaihtoehtojen vaikutuksia jätehuoltoon arvioidaan suhteessa jätelainsäädännön vaatimuksiin sekä suhteessa valtakunnallisiin ja alueellisiin jätehuoltotavoitteisiin erityisesti yhdyskuntajätteen osalta. Lisäksi tarkastellaan vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien jätejakeiden (kyllästetty puu ja osa sairaalajätteestä) hyödyntämismahdollisuuksien eroja eri vaihtoehdoissa. Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden määrät ja ominaisuudet on kuvattu hankevaihtoehtojen osalta kohdassa ja nollavaihtoehdon osalta kohdassa 7. Muodostuvien jätteiden vaikutusten arvioinnissa on kiinnitetty huomiota erityisesti jätteiden hyötykäyttö- ja käsittelymahdollisuuksiin. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen on tarkastelu erityisesti uusiutuvien polttoaineiden käytön ja laitoksien hyötysuhteen kautta.

114 YVA-selostus 114 (138) Toiminnan aikaiset vaikutukset Yhdyskuntajätteen käsittely Hankkeella on merkittäviä vaikutuksia hankkeen vaikutusalueen jätehuoltoon sekä jätelainsäädännön periaatteiden sekä kansallisten ja alueellisten jätehuoltotavoitteiden toteutumiseen. Hankkeen lähtökohtana on, että polttoon ohjataan niitä jätejakeita, joita jätteiden määrän vähentämiseen tähtäävistä toimista huolimatta jatkossakin syntyy ja joiden materiaalikierrätys ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista taloudellisesti, teknisesti tai ympäristönsuojelun kannalta. Ekovoimalaitoshankkeen myötä kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee merkittävästi ja samalla kierrätykseen soveltumattomien jätteiden hyötykäyttö lisääntyy. Ekovoimalaitoshanke: toteuttaa jätelainsäädännön etusijajärjestystä totuttaa jätelainsäädännön omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteita edistää valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) jätteiden hyötykäyttötavoitteiden saavuttamista edistää Itä-Suomen ja Keski-Suomen alueellisten jätesuunnitelmien mukaisen energiahyötykäyttökapasiteetin luomista ja jätteiden hyötykäyttötavoitteiden saavuttamista mahdollistaa jätelainsäädäntöön suunnitellun orgaanisen ja biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusrajoituksen toteuttamisen Itä- ja Keski-Suomen alueilla Jätteiden kaatopaikkasijoituksen vähenemisen myötä vähenevät myös kaatopaikkojen ympäristövaikutukset. Ekovoimalaitoshankkeen myötä on mahdollista, että osa mukana olevien jätehuoltoyhtiöiden omista kaatopaikoista suljetaan ja jatkossa toimien kaatopaikkojen laajennustarpeet pienentyvät. Tämän myötä kaatopaikoista aiheutuvat maankäytölliset haitat, haju- ja roskaantumishaitat, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumiseen liittyvät riskit, kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteisiin tarvittavien puhtaiden materiaalien tarve sekä kaatopaikkojen ilmastovaikutukset vähenevät. Lainsäädännön kaatopaikoille ja jätteiden hyötykäytölle asettamat vaatimuksen vaikuttavat siihen, että jätteiden keräily- ja kuljetusmatkat yleisesti kasvavat. Näin tapahtuu myös Ekovoimalaitoshankkeessa. Vaarallisten jätteiden käsittely Kyllästetyn puun ja sairaalajätteen poltto edellyttää varautumista vaarallisen jätteen (ongelmajäte) polttoon. Jätteenpolttoasetuksessa on joitain erityisvaatimuksia vaarallisen jätteen poltolle verrattuna tavanomaisen jätteen polttoon. Mikäli vaarallisen jätteen sisältämien halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus olisi enemmän kuin yksi prosentti kloorina ilmaistuna, lämpötila olisi nostettava C:seen vähintään kahdeksi sekunniksi. Ekovoimalaitoksella mahdollisesti hyödynnettävien vaarallisten

115 YVA-selostus 115 (138) jätteiden klooripitoisuus ei ylitä mainittua pitoisuusrajaa ja siten polttolämpötilavaatimus vastaa tavanomaisen jätteen polttolämpötilavaatimusta 850 C. Jätteenpolttoasetus asettaa erityisvaatimuksia vaarallisesta jätteestä kerättävälle tiedolle ja asiakirjoille sekä näytteenotolle. Lainsäädäntö ei siten aseta merkittäviä lisävaatimuksia vaarallisen jätteen poltolle. Vaarallisen jätteen poltto ei mm. vaikuta polttotekniikkaan tai savukaasupäästörajoihin tai -päästöihin. Kyllästetyn puun enimmäismäärä ( t/a) on merkittävä kokonaisjätemäärästä, mutta tämän määrän toteutuminen edellyttäisi käytännössä kaiken Suomessa muodostuvan kyllästetyn puun energiahyödyntämistä Ekovoimalaitoksella. Raskasmetallit siirtyvät poltossa pääosin pohja- ja lentotuhkaan ja siten painekyllästetyn puun (CCja CCA-puu) merkittävä poltto voi aiheuttaa muutoksia pohjakuonan tai tuhkan ja savukaasun puhdistuksen lopputuotteen kupari-, kromi- ja arseenipitoisuuksiin. Todennäköisesti näiden jätteiden luokitus- ja käsittelyvaatimukset eivät kuitenkaan muutu kyllästetyn puun polton myötä. Sairaalajätteen määrä (300 t/a) on pieni verrattuna muuhun energiahyödynnettävään jätemäärään. Sairaalajätteessä ei tyypillisesti ole polton ja sitä kautta ympäristön kannalta erityisiä haitallisia yhdisteitä. Vaaralliseksi luokiteltavankaan sairaalajätteen poltto ei edellytä kattilalaitokselta teknisesti tai lainsäädännöllisesti erityisolosuhteita. Ennen polttoa on kuitenkin huomioitava erityisesti tartuntavaarallisten jätteiden sekä tunnistettavien biologisten jätteiden hygieeninen ja eettisesti asianmukainen käsittely. Hankevaihtoehdon VE1 mukaiseen arinakattilaan sairaalajätteet on mahdollista syöttää sellaisenaan omaa syöttöjärjestelmää pitkin ja tällöin laitokselle tulevia suljettuja pakkauksia ei tarvitse rikkoa ennen polttoa. Hankevaihtoehdon VE2 mukainen leijukattila asettaa polttoaineelle palakokovaatimuksen. Kattilaan syötettävän polttoainekappaleen suurimman pituusmitan tulisi olla alle cm. Osa muodostuvista sairaalajätteistä (mm. leikkausliinat, sidetarvikkeet) eivät sellaisenaan ole leijukattilalle sopivassa palakoossa. Sairaaloiden mahdollisuus toimittaa jäte vaadittavassa palakoossa on todennäköisesti heikko. Toisaalta sairaalajätteen asianmukainen esikäsittely Ekovoimalaitoksella on erittäin haastavaa. Sairaalajätteen esikäsittely edellyttäisi muusta jätteestä erilliset esikäsittely- ja syöttöjärjestelmät ja myös näiden laitteiden huoltaminen työhygieenisesti turvallisesti vaatisi erityishuomiota. Kansallisesti (Vesanto, 2006) sairaalajätteen polton BAT-tekniikkana pidetään rumpuuuneja ja arinakattiloita, joihin jäte voidaan syöttää kertakäyttöisissä pakkauksissa avaamatta. Siten sairaalajätteen käsittelyn osalta hankevaihtoehto VE1 on parempi. Hankevaihtoehdoissa muodostuvat jätteet Ekovoimalaitoksen toimissa muodostuu merkittävästi erilaisia jätteitä tai sivutuotteita. Pohjakuona/-tuhka, kattilatuhka ja savukaasun puhdistuksen lopputuote voivat sisältää tavanomaista jätettä enemmän ympäristölle haitallisia aineita kuten raskasmetalleja. Kyseiset haitta-aineet sidotaan kuitenkin hallitusti näihin tuotteisiin, jotka sijoitetaan

116 YVA-selostus 116 (138) tarvittaessa erikoiskaatopaikalle. Jätteiden poltto ja puhdistustuotteiden eristäminen muusta ympäristöstä katkaisee tehokkaasti edellä mainittujen myrkyllisten aineiden kierron ja kertymisen ravintoketjussa, joka on myös yhteydessä ihmisten altistumiseen ravinnon kuten kalan ja maitotaloustuotteiden kautta. Hankevaihtoehdossa VE2 muodostuu todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kattilatuhkaa ja savukaasujen käsittelyn lopputuotetta hankevaihtoehtoa VE1 enemmän. Pohjakuona/-tuhka on ympäristölliseltä laadultaan tyypillisesti lopputuotetta parempaa. Mikäli muodostuva pohjakuona/-tuhka kelpaa laadultaan maanrakentamisessa hyödynnettäväksi, voidaan sillä korvata neitseellisiä materiaaleja Metalli Määrä t/a Lentotuhka Kattilatuhka ja savukaasun käsittelyn lopputuote Pohjatuhka / kuona Esikäsittelyrejekti VE1 VE2 VE0 Kuva 43. Ekovoimalaitoksen (VE1 ja VE2) ja bio-turvelaitoksen toiminnassa syntyvät jätteet ja sivutuotteet Luonnonvarojen hyödyntäminen ja energiatehokkuus Kotimaisilla, polttolaitoksen lähialueilla syntyvillä, jäteperäisillä polttoaineilla voidaan korvata muiden polttoaineiden käyttöä. Ekovoimalaitos mahdollistaa jätteen energiasisällön hyötykäytön ja vähentää sekä uusiutuvien että fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta energiantuotannossa. Ekovoimalaitoksen kokonaishyötysuhde on noin % silloin kun tuotettava lämpö voidaan kokonaisuudessaan hyödyntää kaukolämpönä. Erityisesti kesäisin voi esiintyä

117 YVA-selostus 117 (138) tilanteita, missä kaukolämmön tarve alittaa tuotetun lämmön määrän ja silloin tuotettua lämpöä on jäähdytettävä. Tämä jäähdytys alentaa laitoksen vuositason kokonaishyötysuhteen %:iin. Ekovoimalaitoksen kattilahyötysuhde eli kattilalla tuotettavan höyryn energian suhde polttoaineen energiaan on noin 90 % ja tyypillisesti jonkin verran leijukattilassa (VE2) arinakattilaa (VE1) parempi. Leijukattilalla tuotettavan höyryn lämpötila ja paine voivat olla arinakattilan höyrynarvoja korkeammat ja siten leijukattilalla voidaan tyypillisesti tuottaa arinakattilaa suurempi osuus sähköä Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdossa rakennettavaksi oletettavassa puuta ja turvetta hyödyntävässä voimalaitoksessa pääpolttoaineeksi on oletettu uusiutuva puu. Ns. PINO-asetuksen soveltamisalaan kuuluvassa voimalaitoksessa ei voida hyödyntää kyllästettyä puuta tai sairaalajätettä. Bio-turvevoimalaitoksen toiminnassa suurin muodostuva jätemäärä on puun ja turpeen seostuhkaa. Jos laitoksen rikkidioksidipäästöjä vähennetään rikinsidontakemikaalilla, sekoittuu myös sitä lentotuhkaan. Yleensä puutuhka sekä puu- ja turveseostuhka soveltuu sellaisenaan tai sekoitettuna muihin lannoitteisiin metsä- ja peltolannoitukseen kalkitus- ja hivenainelannoitteena. Lisäksi seostuhkaa voidaan hyödyntää maarakentamiskohteissa. Nollavaihtoehdon mukaisessa bio-turvevoimalaitoksessa voidaan tuottaa kaukolämpöä lämmöntarvetta vastaava määrä, jolloin kesäaikaankaan ei ole tarvetta lämmön jäähdytykselle. Näinollen bio-turvevoimalaitoksen vuositason kokonaishyötysuhde on Ekovoimalaitosta parempi Epävarmuustekijät Ekovoimalaitoksella muodostuvien suurimpien jätejakeiden määrät ovat jonkin verran riippuvaisia poltettavan jätteen määrän lisäksi myös mm. jätteen tuhkapitoisuudesta ja muista ominaisuuksista. Savukaasun puhdistuksessa käytettävien reagenttien määrät ovat riippuvaisia mm. jätteen haitta-ainemääristä ja edelleen reagenttien käyttö vaikuttaa savukaasun puhdistuksen lopputuotemäärään. Jätejakeiden luokitus ja laatu voidaan selvittää varmuudella vasta, kun niiden analysointi on mahdollista. Siten myös käsittelymahdollisuudet ja hyötykäyttökelpoisuus voidaan varmuudella todeta vasta toiminnan aloittamisen jälkeen. Jätejakeiden laatu myös vaihtelee mm. poltettavan jätteen laadun mukaan. Energiatehokkuuteen liittyvät hyötysuhdeluvut ovat suuntaa-antavia ja tarkentuvat laitoksen yksityiskohtaisen suunnittelun myötä.

118 YVA-selostus 118 (138) 8.9 ILMASTO Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hanke- ja nollavaihtoehtojen savukaasupäästöinä aiheutuvat fossiilisen hiilidioksidin päästöt on laskettu päästökaupassa käytettävien kansallisten polttoainekohtaisten päästökertoimien ja polttoaineiden käytön perusteella. Eri polttoaineiden päästökertoimet on esitetty kuvassa 44, jossa on vertailun vuoksi esitetty myös öljyn poltosta aiheutuvat päästöt Fossiilinen CO2 (t/tj) Bio Jäte Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Kivihiili Turve Kuva 44. Eri polttoaineiden poltosta muodostuvat fossiiliset hiilidioksidipäästöt Kuljetusten aiheuttamat fossiiliset hiilidioksidipäästöt on laskettu VTT:n LIISAlaskentamallin ajoneuvokohtaisten yksikköpäästöjen ja liikennesuoritteiden perusteella (ks Liikenne) Toiminnan aikaiset vaikutukset Ekovoimalaitoksen (VE1 ja VE2) ja nollavaihtoehdon hiilidioksidipäästöissä huomioidaan savukaasupäästöt sekä kuljetuksien aiheuttamat fossiiliset hiilidioksidipäästöt. Päästömäärät on esitetty savukaasupäästöjen osalta kohdassa (VE1 ja VE2) ja kohdassa 7 (VE0) sekä liikenteen osalta kohdassa 8.5. Hankevaihtoehdoissa käytettävien jätepolttoaineiden hiilidioksidipäästökerroin on matala, sillä osa polttoaineesta on biopohjaista (paperi, pahvi, puu) ja kasvihuonekaasutaseeseen laskettavia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä aiheutuu ainoastaan fossiilisista jätemateriaaleista (muovi, kumi).

119 YVA-selostus 119 (138) Kuva 45. Hanke- ja nollavaihtoehtojen aiheuttavat fossiiliset hiilidioksidipäästöt Ekovoimalaitoksen toiminnasta liikenne mukaan lukien aiheutuvat fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat noin tonnia vuodessa. Hankevaihtoehdoissa liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eivät ole merkittävät savukaasupäästöihin nähden. Varkauden vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt on kartoitettu (Benviroc Oy, 2012). Vuonna 2010 kaupungin alueen päästöt olivat tonnia ilman teollisuuden päästöjä. Kokonaispäästöistä tieliikenteen osuus oli 25 %, erillislämmityksen 21 %, sähkölämmityksen 21 %, jätehuollon 15 %, kaukolämmön 9 %, kuluttajien sähkönkulutuksen 7 % ja maatalouden 2 %. Sekä hanke- että nollavaihtoehdoissa sama määrä syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä energiahyödynnetään. Jätepolttoaineiden käyttö on osa myös ilmastopolitiikkaa sekä hankevaihtoehdot että nollavaihtoehto tukevat Suomen ilmastostrategiaa (ks ). Jätteiden energiahyötykäytön myötä jätettä ei enää loppusijoitetta kaatopaikoille. Kaatopaikkasijoituksen lopettaminen vähentää jätteiden anaerobisesta hajoamisesta muodostuvan metaanin syntymistä ja vapautumista kaatopaikoilta. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu.

120 YVA-selostus 120 (138) Nollavaihtoehto ja sen vaikutukset Nollavaihtoehdon mukaisessa bio-turve voimalaitoksessa suurin osa (80 %) polttoaineista on uusiutuvaa biopolttoaineitta, jonka poltosta ei aiheudu kasvihuonekaasutaseeseen laskettavia fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Turpeen poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat kasvihuonekaasutaseeseen laskettavia fossiilisia päästöjä. Lisäksi nollavaihtoehdossa osa sähköenergiasta tuotetaan muualla Suomessa, josta aiheutuu fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Nämä sähköntuotannon päästöt aiheuttavat suurimman osan nollavaihtoehdon hiilidioksidipäästöistä. Nollavaihtoehdossa Varkauden alueelle sijoittuvalle voimalaitokselle kuljetetaan bioja turvepolttoaineita, jonka lisäksi Ekovoimalaitoksessa hyödynnettävät jätteet kuljetetaan muualle Suomeen energiahyödynnettäväksi. Jätekuljetukset aiheuttavat huomattavasti suuremmat päästöt kuin laitoksen omaan toimintaan liittyvät päästöt Epävarmuustekijät Savukaasupäästöjen ja kuljetusten päästöjen laskentaan on käytetty yleisesti käytössä olevia päästökertoimia. Nollavaihtoehdossa muualla tuotetun sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat merkittävät. Nollavaihtoehdon määrittelyssä sähkö oletetaan tuotettavaksi kivihiililauhdelaitoksessa. Tässä YVA:ssa sähköntuotannon hyötysuhteena on käytetty 40 %, joka kuvaa tyypillistä tasoa Suomessa. Sinällään tähän sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen ei liity epävarmuutta, mutta vaihtoehdon määrittelyn myötä päästöt muodostuvat suuriksi HÄIRIÖTILANTEET JA ONNETTOMUUDET SEKÄ YMPÄRISTÖRISKIT Hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Ekovoimalaitoksella mahdollisesti ympäristöhaittoja aiheuttavat häiriötilanteet liittyvät palamistapahtuman häiriöihin ja puhdistuslaitteiden häiriöihin. Polttoon kuulumattomat jätejakeet voivat vaurioittaa laitteistoja ja aiheuttaa siten häiriötilanteita. Ekovoimalaitokselle vastaanotettavan jätteen laatua tarkkaillaan, jotta polttoon ei ohjaudu jätejakeita, jotka rikkoisivat laitteistoja. Ekovoimalaitoksen teknisissä ratkaisuissa ja toimintaohjeissa huomioidaan jätteenpolttoasetuksen vaatimukset, jotka edellyttävät jätteenpolton keskeyttämistä neljän tunnin kuluessa, jos savukaasukaasujen puhdistinlaitteet eivät ole toimintakunnossa ja päästöjen raja-arvot ylittyvät. Näin suuremmat päästöt jäävät lyhytaikaisiksi, mikä ehkäisee myös ympäristöhaittojen muodostumista. Savukaasupuhdistusjärjestelmän häiriöistä saadaan välittömästi hälytys automaatiojärjestelmän kautta, jolloin voidaan heti ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Hallitsemattomien savukaasupäästöjen muodostuminen esimerkiksi puhdistinlaitteiden häiriötilanteissa on epätodennäköistä, sillä savukaasupäästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti. Savukaasupäästöille asetettujen raja-arvojen ylittyminen havaitaan nopeasti, jolloin voidaan heti laskea kattilan kuormatasoa sekä ryhtyä laitteistojen vaatimiin korjaustoimiin. Hallitsemat-

121 YVA-selostus 121 (138) tomia savukaasupäästöjä ehkäistään myös huoltamalla hiukkaserotin sekä savukaasun puhdistuksessa tarvittavien kemikaalien syöttölaitteistot säännöllisesti. Ekovoimalaitoksella merkittävimpiä mahdollisia ympäristöriskejä ovat tulipalo, räjähdys sekä kemikaalien pääsy maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. Onnettomuuksiin ja vahinkotilanteisiin varaudutaan Ekovoimalaitoksella rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien sekä tarkkailun ja toimintaohjeiden avulla. Vuotojen rajoittamiseksi kemikaali- ja öljyvarastot pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Kemikaalikuljetuksiin liittyvien onnettomuuksien seurauksena voi kemikaalia vuotaa maaperään, josta se on puhdistettava. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ajonopeutta laitosalueella rajoitetaan, jolloin kemikaaleja kuljettavan säiliöauton vakavaan vaurioitumiseen johtava onnettomuus on epätodennäköinen. Ekovoimalaitoksen tulipaloriskiä vähennetään rakenteellisella palosuojauksella. Lisäksi laitokselle laaditaan palo- ja pelastussunnitelma ja henkilökunta koulutetaan. Laitos varustetaan paloilmaisimilla ja sammutusjärjestelmällä. Tulipalon sytyttyä hälytetään pelastuslaitos. Kun otetaan huomioon riskienhallintatoimenpiteet, voidaan arvioida, että Ekovoimalaitos ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia ympäristöön häiriö- ja onnettomuustilanteissakaan. Mahdolliseen ilmajohtona toteutettavaan voimajohtoon liittyvät turvallisuus- ja ympäristöriskit liittyvät esimerkiksi puiden kaatumisesta aiheutuvaan rakenteiden rikkoutumiseen. Voimajohdon katkennut tai muuten lähellä maata riippuva virtajohdin on korkean jännitteen takia hengenvaarallinen. Lisäksi turvallisuussyistä voimajohtojen läheisyydessä on mm. avotulen teko, tankkaaminen, kalastamien ja leijan lennätys kielletty. Voimajohtorakenteiden alapuolelle ei saa sijoittaa trampoliineja tai kiipeilytelineitä eikä niihin saa kiinnittää mitään. Johtojen viat ovat harvinaisia säännöllisten tarkastusten ja kunnossapidon ansiosta, näin ollen myös niihin liittyvät riskien todennäköisyys on vähäinen. Nollavaihtoehdossa mahdolliset ympäristöriskit vastaavat Ekovoimalaitoksen ympäristöriskejä. Myöskään nollavaihtoehdossa ei kemikaaleja tai polttoöljyä pääse ympäristöön normaalitoiminnassa. Vahinkotilanteisiin varaudutaan asianmukaisesti, jolloin onnettomuuden seuraukset jäävät vähäisiksi TOIMINNAN LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET Ekovoimalaitoksen käyttöikä on vähintään 25 vuotta ja sitä voidaan pidentää tekemällä perusparannuksia ja uusimalla laitteistoja. Molemmissa hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 ei laitoksen toiminnan lopettamisesta jää alueelle pysyviä haittoja. Ekovoimalaitoksen käyttöiän loputtua laitos voidaan purkaa ja käyttää tontti kokonaan muuhun toimintaan. Käytöstä poistetun voimalaitosalueen ennallistaminen tai muuhun käyttöön ottaminen edellyttää maaperän laadun selvittämistä laitostoiminnan mahdollisesti aiheuttamien muutosten takia.

122 YVA-selostus 122 (138) Kattilalaitoksen ja muiden rakennusten sekä rakenteiden purkamisen vaikutukset ympäristöön ovat vastaavia kuin laitoksen rakentamisen aikana, mutta ne kestävät lyhyemmän ajan. Purkaminen on rakentamista nopeampaa. Rakentamisvaiheen vaikutukset on kuvattu kappaleessa 8.1. Purkamisesta aiheutuva pölyäminen, melu ja tärinä kohdistuvat lähinnä laitoskiinteistölle ja Riikinnevan jätteenkäsittelyalueelle, ja ajoittuvat päiväaikaan. Asutukselle purkutöistä ei arvioida aiheutuva haittaa, koska välimatkaa purkutyömaalta asutukseen on noin 1,5 kilometriä. Purkujätteet kuljetetaan pois asianmukaiseen käsittelyyn tai hyötykäyttöön, kuten esimerkiksi metalliromu. Ekovoimalaitokselle ei toiminnan lopettamisen jälkeen jää työpaikkoja, mutta jätepolttoaineiden kuljetus työllistää edelleen, vaikka kuljetuksen suuntautuvat toisaalle. Hankkeen päätyttyä voimajohdot voidaan purkaa ja alue palauttaa alkuperäiseen käyttöön. Voimajohtoja ei kuitenkaan välttämättä tarvitse purkaa, vaan rakennetulla ilmajohdolla voidaan mm. täydentää paikallista sähköverkkoa ja parantaa sähköjakelua. Voimajohdon tekninen käyttöikä on vuotta. Perusparannuksilla on käyttöikää mahdollista lisätä vuodella. Maakaapeleiden jättäminen maaperään vähentää toiminnan lopettamisen suoria vaikutuksia. Kaapeleissa käytetyissä materiaaleista ei vapaudu haitta-aineita maaperään.

123 YVA-selostus 123 (138) 9 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA YHTEENVETO YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA 9.1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Hanke- ja nollavaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövaikutukset on esitetty taulukossa 18, jossa vaihtoehtojen vaikutuksia on verrattu nykytilaan sekä toisiinsa. Vaikutusten suuntaa ja merkittävyyttä sekä vaihtoehtojen eroja on kuvattu taulukon 17 värikoodeilla. Taulukko 17. Vaikutusten suunta ja merkittävyys Erittäin merkittävä myönteinen merkitys tai erittäin merkittävästi muita vaihtoehtoja parempi Merkittävä myönteinen merkitys tai merkittävästi muita vaihtoehtoja parempi Kohtalainen myönteinen merkitys tai kohtalaisesti muita vaihtoehtoja myönteisempi Vähäinen myönteinen merkitys tai vähän muita vaihtoehtoja myönteisesti Ei vaikutusta tai vaikutus merkityksetön tai samanlainen vaikutus kuin muilla vaihtoehdoilla Vähäinen kielteinen merkitys tai vähän muita vaihtoehtoja kielteisempi Kohtalainen kielteinen merkitys tai kohtalaisesti muita vaihtoehtoja kielteisempi Merkittävä kielteinen merkitys tai merkittävästi muita vaihtoehtoja kielteisempi Erittäin merkittävä kielteinen merkitys tai erittäin merkittävästi muita vaihtoehtoja kielteisempi Värikoodeilla on pyritty esittämään vaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset ja erot ympäristövaikutuskohtaisesti. Eri ympäristövaikutukset eivät ole sellaisenaan yhteismitallisia. Tämän vuoksi värikooditus ei suoraviivaisesti pyri arvottamaan erilaisia vaikutuksia keskenään, vaan nimenomaan vertaamaan vaihtoehtoja keskenään.

124 YVA-selostus 124 (138) Taulukko 18. Hanke- ja nollavaihtoehtojen vertailu Rakentaminen Ekovoimalaitos VE 1 (arinakattila) Ekovoimalaitos VE 2 (leijukattila) Nollavaihtoehto VE 0 Ympäristövaikutukset Tyypilliset rakentamisen haittavaikutukset; melu, pöly, liikenne Kuten VE1 Kuten VE1 ja VE2 Työllistämisvaikutus henkilöä / 2 vuotta Kuten VE1 Työllistämisvaikutus jonkin verran hankevaihtoehtoja vähäisempi. Ilmanlaatu ja laskeuma Savukaasupäästöt ja ilmanlaatu Rikkidioksidin ja hiukkasten vuosipäästöt nollavaihtoehtoa selkeästi pienemmät. Typenoksidipäästöt samaa luokkaa kuin nollavaihtoehdossa. Laitoksen aiheuttamat korkeimmat ilman epäpuhtauspitoisuudet ovat 0,08-8,7 % vastaavista ilmanlaadun ohje- tai rajaarvoista. Kuten VE 1 Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt hankevaihtoehtojen päästöjä suuremmat tai samaa luokkaa. Kuljetusten pakokaasupäästöt Liikennesuorite ja siten liikenteen päästöt huomattavasti VE0:aa pienemmät. Ekovoimalaitoksen sijainti keskeinen suhteessa jätteiden syntypaikkoihin. Kuten VE 1 Liikennesuorite ja siten liikenteen päästöt suuret johtuen jätteiden kuljettamisesta muualle Suomeen. Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavesi Maa- ja kallioperävaikutukset Ei vaikutuksia normaalitoiminnassa. Kuten VE1 Kuten VE1 ja VE2 Pinta- ja pohjavesivaikutukset Pintavesivaikutukset merkityksettömät vesienkäsittelyn ansiosta. Normaalitoiminnassa ei pohjavesivaikutuksia. Kuten VE1 Kuten VE1 ja VE2

125 YVA-selostus 125 (138) Ekovoimalaitos VE 1 (arinakattila) Kasvillisuus ja eläimistö sekä luonnon monimuotoisuus Ekovoimalaitos VE 2 (leijukattila) Nollavaihtoehto VE 0 Suorat vaikutukset Ilmanlaatuvaikutukset Vaikutukset luonnonsuojelualueeseen Liikenne Ei merkittäviä vaikutuksia, sillä laitosalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Laitoksen aiheuttamat haittaainepitoisuudet ilmassa hyvin pieniä verrattuna kasvillisuusperusteisiin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Ekovoimalaitos myös korvaa muuta energiantuotantoa, joten päästöjä jää muodostumatta muualla. Ekovoimalaitoksen kiinteät melulähteet ja liikenne aiheuttavat Metsälän luonnonsuojelualueelle ulottuvaa melua. Luonnonsuojelualueita koskevat melutason ohjearvot eivät kuitenkaan ylity. Laitos ei muuten merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja. Kuten VE1 - Kuten VE1 - Kuten VE 1 - Liikennesuorite ja pakokaasupäästöt Raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite (1,6 milj. km/a) huomattavasti VE0:aa pienempi. Vastaavasti liikenteestä aiheutuvat pakokaasupäästöt ovat VE0:aa pienemmät. Ekovoimalaitoksen sijainti keskeinen suhteessa jätteiden syntypaikkoihin. Kuten VE 1 Raskaiden ajoneuvojen liikennesuorite (n. 7,6 milj. km/a) suuri johtuen jätteiden kuljettamisesta muualle Suomeen. Liikenne Sorsakoskentiellä Liikenne valtateillä (vt5 ja vt23) Arkivuorokauden liikenne lisääntyy 118 ajoneuvolla (+18 %), joista raskaita 54 (+44 %). Raskaiden ajoneuvojen määrän lisääntyminen merkittävä. Arkivuorokauden kokonaisliikenteen lisääntyminen < 1 % ja raskaan liikenteen lisääntyminen < 5 %. Liikenteen lisääntyminen ei oleellisesti muuta Sorsakoskentien ja vt5 risteyksen (ns. Huruslahden liittymä) toimivuutta eikä turvallisuutta. Kuten VE 1 - Kuten VE 1 -

126 YVA-selostus 126 (138) Ekovoimalaitos VE 1 (arinakattila) Maankäyttö ja kaavoitus, rakennettu ympäristö ja maisema Ekovoimalaitos VE 2 (leijukattila) Nollavaihtoehto VE 0 Maankäyttö ja kaavoitus Ekovoimalaitoshanke on voimassaolevan maakuntakaavan mukainen hanke edellyttää yleis- ja asemakaavan muutosta. Laitos sijoittuu jätelaitoksen yhteyteen, joten alueen maankäyttöluonne ei muutu merkittävästi. Kuten VE 1 - Rakennettu ympäristö ja maisema Voimalaitos voimistaa alueen teollisuusluonnetta. Lähimaisemassa laitos on massiivinen ja kaukomaisemassa erottuva selkeimmin noin 40 metriä korkea kattilarakennus ja noin 60 metriä korkea savupiippu. VE1:ssä ei massiivista jätteen esikäsittelylaitosta. Kuten VE 1, mutta VE2:seen sisältyy massiivinen jätteen esikäsittelylaitos. - Ihmisen terveys, elinolot ja viihtyvyys; melutilanne Ilmanlaatuvaikutukset Melu Laitoksen aiheuttamat haittaainepitoisuudet ilmassa hyvin pieniä verrattuna terveysperusteisiin ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin. Ekovoimalaitos myös korvaa muuta energiantuotantoa, joten päästöjä jää muodostumatta muualla. Ekovoimalaitoksen laitosalueen melu ei kuulu asutuille alueille. Ekovoimalaitoksen liikenteestä aiheutuu noin 1 db lisäys lähimmille Sorsakoskentien asuinkiinteistöille. Melutason ohjearvot eivät ylity asuinkiinteistöillä Ekovoimalaitoksen toimiessakaan. Kuten VE1 - Kuten VE 1 - Pöly-, haju-, hygienia-, haittaeläin- ja roskaantumisvaikutukset Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu haittoja. Ei jätteen esikäsittelytarvetta. Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu haittoja. Vaihtoehtoon sisältyvä jätteen esikäsittelytarve ja laitos voi aiheuttaa VE1 suuremman riskin työterveydellisille haju- ja hygieniaongelmille. -

127 YVA-selostus 127 (138) Työllistämisvaikutus Käyttövaiheessa laitoksen suora työllisyysvaikutus on noin 20 henkilöä, jonka lisäksi välillisiä työllisyysvaikutuksia. Käyttövaiheessa laitoksen suora työllisyysvaikutus on noin 25 henkilöä, jonka lisäksi välillisiä työllisyysvaikutuksia. Sosiaaliset vaikutukset Lisääntyvä raskas liikenne Sorsakoskentiellä voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Kuten VE1 Jätehuolto ja luonnonvarojen hyödyntäminen; energiatehokkuus Yhdyskuntajätteen ja muun tavanomaisen jätteen käsittely Kuten VE 1 Materiaalihyötykäyttöön soveltumaton jäte energiahyödynnetään. Jätteiden kaatopaikkasijoittaminen vähenee. Hanke toteuttaa jätelain edellyttämän jätteiden käsittelyn omavaraisuus ja läheisyysperiaatteen. Materiaalihyötykäyttöön soveltumaton jäte energiahyödynnetään muualla Suomessa. Jätteiden kaatopaikkasijoittaminen vähenee. Vaihtoehto ei toteuta jätelain edellyttämää jätteiden käsittelyn omavaraisuus- ja läheisyysperiaatetta niin hyvin kuin VE 1 ja VE2. Kyllästetty puu Kyllästetyn puun hyödyntäminen muun jätteen yhteydessä mahdollista. Kuten VE 1 Bio-turve -kattilassa ei voida käsitellä kyllästettyä puuta. Sairaalajätteet Sairaalajätteiden hyödyntäminen arinakattilassa ongelmatonta. Sairaalajätteiden käsittely leijukattilassa hankalampaa kuin arinakattilassa polttoaineen palakokovaatimuksen - jätteiden mahdollisen esikäsittelytarpeen vuoksi. Bio-turve -kattilassa ei voida käsitellä sairaalajätteitä Ei-jäteperäiset polttoaineet Ei käytetä (Arinakattilassa muiden polttoaineiden, kuten turpeen ja hiilen polttaminen leijukattilaa rajoitetumpaa) Ei käytetä (Leijukattilassa on mahdollista polttaa muita polttoaineita jätteen seassa) Varkauden alueen laitoksessa hyödynnetään uusiutuvaa biopolttoainetta, mutta muualla tuotettavan sähkön tuotantoon voidaan käyttää fossiilisia polttoaineita. Toiminnassa muodostuvat jätteet Jätteenpoltossa muodostuu hankalasti hyötykäytettäviä jätteitä (kuona/tuhka, savukaasunpuhdistuksen lopputuote) Kuten VE 1 Bion, turpeen ja kivihiilen poltossa muodostuvat tuhkat ovat helpommin hyötykäytettävissä kuin jätteenpolton tuhkat

128 YVA-selostus 128 (138) Arinalaitoksessa muodostuu vähemmän todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa savukaasun puhdistuksen lopputuotetta kuin leijulaitoksessa. Energiatehokas lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos Ekovoimalaitoksen tuottamaa energiaa on jäähdytettävä hukkalämmöksi tilanteissa, jossa kaukolämmön tarve on pieni. Leijulaitoksessa muodostuu enemmän todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa savukaasun puhdistuksen lopputuotetta kuin arinalaitoksessa. Kuten VE1 Kuten VE 1 Kuten VE1 ja VE2 Laitoksen käyttöä voidaan säätää kaukolämmöntarpeen mukaan. Energiatehokkuus Arinakattilan hyötysuhde tyypillisesti leijukattilaa huonompi. Arinakattilan tehonsäätö hitaampaa kuin leijukattilalla. Sähköntuotannon hyötysuhde leijukattilaa heikompi. Leijukattilan kattilahyötysuhde tyypillisesti arinakattilaa parempi. Leijukattilan tehonsäätö nopeampaa kuin leijukattilalla. Sähköntuotannon hyötysuhde arinakattilaa.

129 YVA-selostus 129 (138) Ekovoimalaitos VE 1 (arinakattila) Ekovoimalaitos VE 2 (leijukattila) Nollavaihtoehto VE 0 Ilmasto Kasvihuonekaasupäästöt energiantuotannosta Jätepolttoaine on pääosin uusiutuvaa polttoainetta, jonka foss. CO 2 -päästö on matala. Ekovoimalaitoksesta aiheutuva foss. CO 2 -päästö on yli kaksinkertainen VE0:n bioturvelaitokseen verrattuna. Kokonaisuudessaan energiantuotannon päästöt ovat kuitenkin VE0:n päästöjä pienemmät. Kuten VE 1 Varkauden alueelle sijoitettavan voimalaitoksen pääpolttoaine on uusiutuva biopolttoaine ja siten laitoksen foss. CO 2 -päästöt ovat pienet. Muualla tuotetusta sähköstä aiheutuvat foss. CO 2 -päästöt voivat olla merkittävät. Kasvihuonekaasupäästöt liikenteestä Liikennesuorite ja siten liikenteen CO 2 -päästöt huomattavasti VE0:aa pienemmät. Ekovoimalaitoksen sijainti keskeinen suhteessa jätteiden syntypaikkoihin. Kuten VE 1 Liikennesuorite ja siten liikenteen CO 2 -päästöt suuret johtuen jätteiden kuljettamisesta muualle Suomeen. Kasvihuonekaasupäästöt jätehuollosta Jätteiden energiahyötykäytön myötä kaatopaikkasijoitus ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt loppuvat. Energiahyötykäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin kaatopaikkasijoituksen päästöt. Kuten VE 1 ja VE 0 Kuten VE 1 ja VE 2 Kokonaisvaikutus Ekovoimalaitos ilmastomielessä nollavaihtoehtoa parempi (CO 2 :n kokonaispäästöt 60 kt/a). Kuten VE 1 Nollavaihtoehto ilmastomielessä hankevaihtoehtoja huonompi (CO 2 :n kokonaispäästöt 71 kt/a). Häiriötilanteet ja onnettomuudet sekä ympäristöriskit Mahdolliset poikkeustilanteet ovat ja niihin varaudutaan, joten ympäristöriskit pienet. Kuten VE1 -

130 YVA-selostus 130 (138) 9.2 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA HANKKEEN TOTEUT- TAMISKELPOISUUS Vaihtoehtojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja toteuttamiskelpoisuus Hankevaihtoehdoissa VE 1 ja VE2 toteutettavalla Ekovoimalaitoksella ja nollavaihtoehdossa toteutettavalla bio-turve voimalaitoksella vastataan Varkauden alueen tulevaisuuden kaukolämmön tuotantotarpeeseen. Kaikki vaihtoehdot vastaavat myös valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa (VALTSU) esitettyihin jätteen hyötykäyttötavoitteisiin sekä orgaanisen ja biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen rajoittamiseksi suunniteltuun lainsäädäntömuutokseen. Ekovoimalaitoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset arvioidaan liittyvän Itä- ja Keski-Suomen jätehuollon järjestämiseen, liikenteeseen sekä laitoksella muodostuviin jätteisiin. Ekovoimalaitos muuttaa hankkeeseen liittyvien jätehuoltoyhtiöiden jätteenkäsittelyä merkittävästi ympäristön kannalta positiiviseen suuntaan. Ekovoimalaitoksen liikenne lisää erityisesti Sorsakoskentien raskasta liikennettä, mutta liikenteen lisäys ei kuitenkaan vaikuta merkittävasti Sorsakoskentien asuinkiinteistöjen melutilanteeseen eikä myöskään ns. Huruslahden liittymän toimivuuteen eikä liikenneturvallisuuteen. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi kuitenkin heikentää viihtyvyyttä Sorsakoskentien varren asukkaiden osalta. Ekovoimalaitoksella muodostuu merkittävä määrä joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia tuhkia, kuonia ja savukaasun puhdistuksen lopputuotteita. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella kumpaakaan tarkastelluista hankevaihtoehdoista ei tarpeen ympäristönäkökohtien perusteella sulkea pois jatkotarkastelusta. Hanke- ja nollavaihtoehdot ovat osoittautuneet ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisiksi.

131 YVA-selostus 131 (138) Vaihtoehtojen merkittävimmät erot Hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutusten erot liittyvät jätteiden esikäsittelyyn muodostuvien jätteiden jakaumaan sekä energiatehokkuuteen. Sen sijaan vaihtoehtojen välillä ei ole eroa liikennevaikutuksien suhteen. Merkittävää eroa ei ole myöskään savukaasu-, jätevesi- tai melupäästöjen osalta. Vaihtoehdon VE1 mukaisessa arinakattilalaitoksessa ei tarvita jätteen esikättelyä, kun taas vaihtoehdon VE 2 mukaiseen leijukattilalaitokseen sisältyy laitosalueelle sijoitettava esikäsittelylaitos. Jätteen esikäsittelylaitos on massiivinen, jolloin vaihtoehdolla voi olla kielteisempi vaikutus maankäyttöön ja maisemaan. Jätteen esikäsittelyssä on huomioitava työhygieenisten haittojen ehkäisy. Sairaalajätteen hyödyntäminen on arinakattilassa ongelmatonta, sillä kattilaan voidaan syöttää mm. palakooltaan vaihtelevaa jätettä sellaisenaan. Leijukattilassa muodostuu arinakattilaa enemmän todennäköisesti vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa savukaasun puhdistuksen lopputuotetta. Leijukattila voi olla energiatehokkuudeltaan arinakattilaa parempi korkeamman kattilahyötysuhteen, sähköntuotannon hyötysuhteen ja säädettävyyden vuoksi. Hanke- ja nollavaihtoehtojen vaikutusten merkittävimmät erot liittyvät liikennesuoritteeseen ja siihen liittyviin pakokaasupäästöihin sekä muodostuviin jätteisiin. Hankevaihtoehtojen mukainen Ekovoimalaitos sijaitsee keskeisesti jätteen syntypaikkojen nähden ja siten sijainti on optimaalinen polttoainekuljetusten kannalta. Ekovoimalaitoksessa muodostuvat kuona, tuhka ja savukaasunpuhdistuksen lopputuote on mahdollista käsitellä Riikinnevan alueella ilman kuljetuksia. Nollavaihtoehdossa Ekovoimalaitoksessa hyödynnettävät jätteet kuljetettaisiin muualla Suomessa sijaitseviin jätteenpolttolaitoksiin, jonka vuosi VE0:n liikennesuorite ja siten liikenteen päästöt ovat huomattavasti hankevaihtoehtoja suuremmat. Nollavaihtoehdossa muodostuvat tuhkat on hyötykäytettävissä. Jätteenpolton kuonaa/tuhkaa ja erityisesti savukaasujen puhdistuksen lopputuotetta ei todennäköisemmin voida hyötykäyttää.

132 YVA-selostus 132 (138) 10 SUUNNITELMA HAITTOJEN EHKÄISEMIKSEKSI JA LIEVEN- TÄMISEKSI 10.1 PÄÄPERIAATTEET TOIMINNASSA Ekovoimalaitoksen ympäristövaikutusten ehkäisemiseen ja haittojen lieventämiseen kiinnitetään huomioita jo laitoksen suunnittelussa. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi Ekovoimalaitokselle suunnitellaan ja valitaan tekniset ratkaisut, laitteistot, menetelmät ja toimintatavat, jotka edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT, Best Available Techniques). Ekovoimalaitoksen toimintaa vastaavaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi käsitellään Euroopan Unionin jätteenpolttoa koskevassa BREFasiakirjassa. Ekovoimalaitoksen rakentamisessa ja käytössä otetaan huomioon voimassa olevat lait, normit ja viranomaismääräykset. Ekovoimalaitoksen toiminnalle myönnettävässä ympäristöluvassa asetetaan määräykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Henkilöstön tietoja ja taitoja ympäristökuormituksen hallinnasta ja vähentämisestä kehitetään aktiivisesti. Onnettomuus- ja häiriötilanteisiin varaudutaan laatimalla toimintaohjeet, jotta ympäristövahinkoja pystytään ehkäisemään tai rajoittamaan mahdollisimman tehokkaasti RAKENTAMISEN AIKAISET HAITAT Rakennustyömaan lähellä ei sijaitse asutusta, joten rakentaminen ei merkittävästi haittaa elinoloja ja viihtyvyyttä asuinalueilla. Rakentamisesta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva meluhaitta on tilapäistä ja sitä voidaan lieventää ajoittamalla rakentaminen ja siihen liittyvät kuljetukset päiväaikaan sekä alentamalla tarvittaessa ajonopeuksia. Nopeuden alentamisella saatava vaikutus on huomattavan suuri, sillä kolmen desibelin aleneminen melutasossa vastaa liikennemäärän vähenemistä puoleen. Jos rakennustöistä aiheutuu tilapäisiä haittoja liikenteelle, niitä voidaan vähentää liikennejärjestelyin ja merkitsemällä työalueet asianmukaisesti. Lähiasukkaille tiedotetaan tarvittaessa rakennustöiden aikataulusta, kestosta ja mahdollisista vaikutuksista esimerkiksi liikenteeseen ja meluun. Räjäytystöistä varoitetaan aina merkkiäänellä ja tarvittaessa niistä tiedotetaan muuten etukäteen. Räjäytyksissä pölyn leviämiseen voidaan vaikuttaa ajoittamalla räjäytykset vähätuulisiin ajankohtiin. Maanalaisten rakenteiden sijainti selvitetään ennen töiden aloittamista, ettei rakenteita vaurioiteta. Käyttämällä mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä ja kierrätettäviä materiaaleja ja tuotteita rakentamisessa voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Rakentamisessa vältetään materiaalihukkaa, jolloin myös jätemäärät vähenevät. Rakennustyömaan jätehuolto järjestetään asianmukaisesti roskaantumisen estämiseksi ja

133 YVA-selostus 133 (138) niin, että hyötykäyttö on mahdollista. Jätteet kerätään ja lajitellaan jakeittain ja hyödyntämiskelpoiset jätteen kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn TOIMINNAN AIKAISET HAITAT Savukaasupäästöt Ympäristö-, terveys- ja viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi Ekovoimalaitokselle valitaan niin tehokkaat savukaasujen puhdistuslaitteistot ja menetelmät, että päästöt eivät ylitä niille ympäristöluvassa asetettavia raja-arvoja. Happamien rikki-, fluori- ja klooriyhdisteitä vähennetään kalkkikivipohjoisella kemikaalilla tai natriumbikarbonaatilla ja mahdollisesti myös savukaasupesurilla. Typenoksidipäästöjä vähennetään ammoniakkiveden avulla. Hiukkaspäästöjä vähennetään letkusuodattimella ja mahdollisella savukaasupesurilla. Elohopea-, dioksiini- ja furaaniyhdisteiden sitomiseksi syötetään aktiivihiiltä. Lisäksi leviämismallin avulla on varmistettu, että Ekovoimalaitoksen savupiippu on riittävän korkea takaamaan tehokkaan savukaasujen laimenemisen. Näin vaikutus alueen ilmanlaatuun on vähäinen eivätkä ilmanlaadulle asetetut raja- ja ohjearvot ylity. Palamisolosuhteiden hallinnalla vaikutetaan myös päästöihin. Jätepolttoaineen tehokkaan ja täydellisen palamisen saavuttamiseksi savukaasujen lämpötila nostetaan valvotusti vähintään kahdeksi sekunniksi 850 C:seen. Lisäksi kattila varustetaan automaattisella järjestelmällä, joka estää jätteen syöttämisen kattilaan käynnistysten aikana ja sellaisissa tilanteissa, joissa 850 C lämpötila alittuu tai joissa jatkuvatoimisesti mitattavien päästöjen päästörajat ylittyvät. Mikäli savukaasupäästöt ylittävät rajat tai päästöjä ei mittalaitevian vuoksi voi seurata, toimintaa rajoitetaan tai jätteen poltto keskeytetään viimeistään neljän tunnin kuluttua Haju Ekovoimalaitoksella polttoaineena käytettävästä yhdyskuntajätteestä on sen syntypaikalla lajiteltu pois biojäte, joka olisi eniten hajua aiheuttava jätejae. Mahdollista hajuhaittaa voidaan vähentää hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2 laitoksen seisokkitilanteessa poistoilman käsittelyllä. Tilat ovat suljettuja ja ne voidaan tarvittaessa alipaineistaa. Hajun leviäminen ja alueen roskaantuminen estetään mm. keskittämällä toiminnot, kuten kuljetusautojen purkaus, sisätiloihin ja ulkoalueiden jatkuvalla hoidolla. Lisäksi hankevaihtoehdossa VE1 voidaan hajuongelmien esiintyessä bunkkeriin ruiskuttaa desinfiointiainetta, joka tehokkaasti ehkäisee hajun muodostumista. Tarpeen vaatiessa bunkkeri voidaan käyttökatkoksen aikana myös peittää esimerkiksi peitteellä, jolloin hajut eivät pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila otetaan jälleen käyttöön ja bunkkerissa olevia jätteitä käsitellään, johdetaan bunkkerin ilma kattilan palamisilmaksi ja estettyä mahdollisen hajun leviäminen. Hankevaihtoehdossa VE2 laitokselle ei tule bunkkeria, jonne jätettä voisi jäädä käyttökatkoksen ajaksi.

134 YVA-selostus 134 (138) Jos jätettä joudutaan varastoimaan Riikinnevan jätelaitoksen alueella Ekovoimalaitoksen seisokin takia, voitaisiin jätteen varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa vähentää varastoimalla jäte varastohallissa Jätevedet Pintavesivaikutuksia voidaan ehkäistä varmistamalla, että toisaalta ulkopuoliset vedet eivät pääse voimalaitosalueelle ja toisaalta alueella muodostuvat jätevedet eivät kulkeudu käsittelemättöminä maastoon ja alueen pintavesiin. Ekovoimalaitoksella muodostuvat jätevedet käsitellään niiden laadun edellyttämällä tavalla siten, ettei vesistöhaittoja synny. Mahdollisesti öljyyntyvistä jätevesistä erotetaan öljy ja jätevedet johdetaan edelleen puhdistettaviksi jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen piha-alue asfaltoidaan ja muotoillaan siten, että piha-alueen vedet ohjautuvat alueen sadevesiviemäriin, mikä vähentää sadeveden imeytymistä pohjavedeksi Kemikaalien käsittely ja varastointi Ekovoimalaitoksella käsitellään ja säilytetään vain pieniä määriä ympäristölle haitallisiksi luokiteltuja kemikaaleja. Ekovoimalaitoksen kemikaalivarastot ja säiliöt rakennetaan kemikaalilain ja sen nojalla annettujen määräysten sekä SFS-standardien mukaan ja yhtenä päämääränä varastointia ja toimintatapoja suunniteltaessa on kemikaalivahinkojen estäminen kokonaan. Ekovoimalaitoksen viemäröinti suunnitellaan siten, että mahdolliset kemikaalivuodot saadaan kiinni jo laitoksella suoja-altaisiin tai viemäriverkosta öljynerotuskaivoihin. Vuotojen varalle varataan imeytysainetta ja laitosalue voidaan asfaltoida. Kemikaalien kuljetuksissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuusohjeita ja määräyksiä. Vahinko- ja vaaratilanteisiin varaudutaan lisäksi hälytysautomatiikan sekä toimintasuunnitelmien ja ohjeiden avulla, jolloin riski, että kemikaaleja pääsisi vesistöön, maaperään tai pohjaveteen on erittäin pieni Melu ja tärinä Ekovoimalaitoksen käyntimelua torjutaan rakennusteknisin toimenpitein. Melulähteet voidaan sijoittaa sisätiloihin ja/tai ne voidaan eristää suojakoteloinnin avulla. Myös äänenvaimentimia käytetään mahdollisuuksien mukaan. Polttoaineita ei murskata yöaikaan. Tärinää voidaan tarvittaessa vaimentaa sijoittamalla tärinää aiheuttavat laitteet joustaville alustoille Kuljetukset Roskaantumisen ja pölyämisen estämiseksi jätteet kuljetetaan polttoaineen vastaanottoasemalle umpinaisilla rekka-autoilla ja kuormat puretaan sisätiloissa. Tarvittaessa kuojetusautot puhdistetaan kuorman purkamisen jälkeen.

135 YVA-selostus 135 (138) Kuljetusten aiheuttamaa melua ehkäistään ajoittamalla kuljetukset pääsääntöisesti päiväaikaan ja huomioimalla tiestön nopeusrajoitukset. Tiestö on päällystetty, joka vähentää pölyhaittaa Ekovoimalaitoksella muodostuneet jätteet Ekovoimalaitoksella muodostuneet jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai hyötykäyttökohteeseen, jotta ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Kattilatuhka ja savukaasun puhdistusjärjestelmän lopputuote tarvittaessa käsitellään haitta-aineiden liukoisuuden vähentämiseksi. Tuhkan käsittely laitosalueella, varastointi, lastaus ja kuljetus pois laitosalueelta järjestetään niin, että se ei pääse pölyämään ympäristöön. Jätteet lajitellaan jo syntyvaiheessa, jolloin kukin jätejae on mahdollista toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet pidetään erillään muista jätteistä eikä niitä sekoiteta keskenään. Vaaralliset jätteet varastoidaan niiden kemiallisten vaaraominaisuuksien mukaisesti onnettomuuksien ehkäisemiseksi. 11 VAIKUTUSTEN SEURANTA 11.1 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Ympäristölainsäädäntö edellyttää, että ympäristöön vaikuttavien hankkeiden ja toimintojen päästöjä ja ympäristövaikutuksia seurataan. Tarkkailua koskevat sitovat velvoitteet annetaan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksessä. Seurannan avulla valvotaan myös ympäristöluvan lupaehtojen täyttymistä. Toiminnanharjoittaja vastaa tarkkailusuunnitelman laatimisesta, tarkkailun toteuttamisesta, tarkkailun raportoinnista määräaikaan mennessä, tarkkailun laadusta ja kustannuksista. Useimmat päästöjen vaikutustarkkailut toteutetaan eri toiminnanharjoittajien ja kuntien yhteistarkkailuna. Näin vältytään päällekkäiseltä työltä ja saadaan tarkkailusta kattavampi ja yhtenäisempi vertailukelpoisin mittaustuloksin. Tarkkailuraportit ovat julkisia asiakirjoja. Käyttötarkkailu on osa laitoksen prosessin ohjausta. Ekovoimalaitoksen käyttötarkkailu kohdistuu tekijöihin, jotka ovat myös päästöjen kannalta merkittäviä. Polttoaineiden käyttöä ja laatua, palamisen hyvyyttä sekä puhdistinlaitteiden toimintaa seurataan. Lisäksi seurataan käyttövaihteluja ja käyttöhäiriöitä. Laitokselle vastaanotettavat polttoaine-erät punnitaan ja niiden tiedot kirjataan. Jätteenpolttoasetuksen mukaisesti Ekovoimalaitokselle nimetään vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä koulutus ja työkokemus. Ekovoimalaitokselle hankitaan savukaasupäästöjen mittaamista ja tarkkailua varten järjestelmä, joka vastaa jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia. Jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaan mitataan jatkuvatoimisesti ulkoilmaan johdettavien savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas-, häkä-, suolahappo

136 YVA-selostus 136 (138) (HCl)- ja fluorivety (HF)-pitoisuutta sekä orgaanisen hiilen kokonaismäärää. Määräajoin on mitattava savukaasujen raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuus. Määräaikaiset mittaukset on tehtävä laitoksen ensimmäisen toimintavuoden aikana kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi jatkuvatoimisesti mitataan seuraavia palamiseen liittyviä muuttujia: savukaasun happipitoisuus, savukaasun paine ja lämpötila sekä vesihöyryn määrä. Savukaasujen viipymäaika, vähimmäislämpötila ja happipitoisuus on lisäksi todennettava laitoksen käyttöönoton aikana. Ekovoimalaitoksen alueella havainnoidaan päivittäin aistinvaraisesti mahdollista hajua. Tarvittaessa hajupäästöt arvioidaan hajuyksikkömittauksen perusteella. Laitoksella muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjapitoa. Tuhkien ja savukaasun puhdistuksen lopputuotteiden määrät punnitaan ja laatu analysoidaan säännöllisin väliajoin hyötykäyttökelpoisuus- ja kaatopaikkakelpoisuustutkimuksin. Laitoksen käytönvalvontajärjestelmän tiedot kootaan tietokantaan, jonka avulla niitä voidaan jatkuvasti seurata. Käyttö- ja päästötiedot raportoidaan säännöllisesti viranomaisille jätteenpolttoasetuksen ja ympäristöluvan edellyttämällä tavalla VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ilmanlaatu Varkaudessa ilmanlaatua tarkkaillaan yhteistarkkailuna Varkauden kaupungin ja alueen muiden toimijoiden toimesta. Ekovoimalaitos liitetään mukaan yhteistarkkailuun ja yhteistarkkailuohjelmaa muutetaan tarvittaessa niin, että tarkkailupisteet ja otettavat näytteet soveltuvat myös Ekovoimalaitoksen vaikutusten tarkkailuun Melu Laitoksen vastaanottokokeissa varmistaudutaan melumittauksin siitä, että laitteiden melu ei ylitä laitetoimittajien antamia meluarvoja. Lisäksi laitoksen vaikutuksia ympäristön meluun voidaan seurata hankkeen valmistumisen jälkeen melumittauksilla Vesistö ja kalasto Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laatua ja määrää tullaan tarkkailemaan puhdistamon omistajan edellyttämällä tavalla. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan osana vedenlaadun yhteistarkkailua Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terveys Vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen seurataan välillisesti ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja mahdollisiin ympäristömelumittauksiin perustuen. Muutoin vaikutuksia, kuten hajua, seurataan kirjaamalla Ekovoimalaitoksella muistiin ympäristöstä tulleet palautteet ja valitukset. Valituksen aiheuttaneen haitan syy selvitetään ja tehdään

137 YVA-selostus 137 (138) mahdolliset korjaavat toimenpiteet haitan poistamiseksi tai toistumisen ehkäisemiseksi. Palautteen antaneelle tiedotetaan tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä. 12 LÄHTEET Benviroc Oy CO2-raportti- Varkauden kasvihuonekaasupäästöt 2010, Ennakkotieto vuodelta Etelä-Savon ympäristökeskus, Pohjois-Savon ympäristökeskus ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Suomen ympäristö 47/2009. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 2012a. Riikinnevan liikenneselvitys, luonnos FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 2012b. Riikinnevan osayleiskaavan muutos ja laajennus Luonto- ja maisemaselvitys. Varkauden kaupunki ja Leppävirran kunta. JPP Kalibrointi Ky Varkauden ilmanlaatu vuosina Keski-Savon ympäristötoimi, ympäristönsuojelu. Keski-Savon Vesi Oy Luettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy & Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Pohjois-Savon ympäristökeskus Ympäristölupapäätös; Riikinnevan jätelaitos, annettu Pohjois-Savon ympäristökeskus Ympäristölupapäätös; Riikinnevan jätelaitos, annettu Puranen Riikinnevan jätekeskuksen vesitarkkailujen vuosiyhteenveto Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy. E 2691, Pöyry Finland Oy Keski-Savon Jätehuolto, Jätteenpolttolaitos, Leppävirta. Pohjatutkimus. Tutkimusselostus. Savola Muistio Kivimäensalon alueen merkitykseltään vaateliaan ja uhanalaisen kääväkäslajiston suojelulle Savola, Kytömäki ja Särkkä Muistio eräistä Kivimäensalon alueen arvokkaista suojelemattomista metsistä Suomen IP-Tekniikka Oy Riikinnevan jätelaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Suomen virallinen tilasto (SVT) Jätetilasto (verkkojulkaisu). (luettu )

138 YVA-selostus 138 (138) Suomen virallinen tilasto (SVT). 2012a. Työssäkäynti (verkkojulkaisu). (luettu ) Suomen ympäristökeskus Happamoittava laskeuma. tila. (luettu ) Säteilyturvakeskus Voimajohdot ympäristössämme. Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia. Tiehallinto Valtatie 5 välillä Varkaus Leppävirta. Keskikaidesuunnitelma. Valkama, Vepsäläinen ja Lehikoinen Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Internetsivut Valtion ympäristöhallinto, paikkatietopalvelu, Hertta tietokanta. Varkauden Aluelämpö Oy Vuosikatsaus Vesanto, Petri Jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vertailuasiakirjan käyttö suomalaisessa toimintaympäristössä. Suomen ympäristö 27/2006. Suomen ympäristökeskus. Viitanen A Liito-oravaselvitys Kivimäensalon suojelualueet, VTT, LIPASTO - Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Internetosoite: Yli-Kauppila, Helolahti, Koivisto ja Koivula Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen Keski-Suomen ympäristökeskus. Keski-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2009.