Internet-sensuurin kehityssuuntia eräissä maissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Internet-sensuurin kehityssuuntia eräissä maissa"

Transkriptio

1 Internet-sensuurin kehityssuuntia eräissä maissa Dr Constance Bitso Department of Information Science, University of Pretoria, Lynnwood Road, Pretoria, South Africa, Prof Ina Fourie Department of Information Science, University of Pretoria, Lynnwood Road, Pretoria, South Africa, Prof Theo Bothma Department of Information Science, University of Pretoria, Lynnwood Road, Pretoria, South Africa, Tiivistelmä: Sensuuri ei enää rajoitu vain painettuihin lehtiin ja videoihin. Sensuurin vaikutukset tuntuvat nykyään paljon voimakkaammin verkossa ja verkkoviestinnässä. Sensuurilla estetään esimerkiksi pääsy tietyille verkkosivuille, puututaan ihmisten sähköpostiviesteihin ja viestintään sosiaalisessa mediassa. Näiden viestintämuotojen painoarvoa lisäävät niiden lähes rajattomat käyttömahdollisuudet myös erilaisilla mobiililaitteilla. Joissakin maissa sensuurin keinot ovat hyvin kovia. Kovia otteita, suoria ja epäsuoria, käytetään myös sensuurin edistämiseen. On myös maita, joissa on tehty aloitteita sensuurin torjumiseksi. Tässä artikkelissa käsitellään internet-sensuurin kehityssuuntia valituissa maissa: Australiassa, Chilessä, Kiinassa, Suomessa, Libyassa, Myanmarissa, Singaporessa, Turkissa ja Iso- Britanniassa (UK). Kielteisinä kehityssuuntina tulevat esille muun muassa internetiin liittyvät yksityisyysongelmat, ubiikki tietovalvonta, palvelujen ja sisältöjen käytön esto ja suodatus. Kielteistä on myös verkon käyttäjien seurantaan ja tunnistamiseen kehitetyt esto-ohjelmat ja teknologiat. Huonoja kehityssuuntia ovat sananvapauteen ennen kuuluneen ilmaisuvapauden kriminalisointi, internetin käyttöä rajoittavat uudet määräykset ja lainsäädäntö, hallitusten harjoittama laaja-alainen sensuuri sekä muu internetin laajentunut valvonta. Myönteisiä kehityssuuntia ovat internet-sensuurin aikaansaamat vastareaktiot, sensuurin väistämisen keinot, internet-sensuuria vastaan tehdyt verkkohyökkäykset sekä internet-sensuurin vastustamisen uudet, innovatiiviset muodot. Tarkemmat maakohtaiset tulokset on esitetty liitteissä. Artikkelissa esitetään myös yhteenveto yllä esitettyjen kehityssuuntien toteutumisesta kussakin tutkitussa maassa.

2 Avainsanat: internet-sensuuri, e-sensuuri, kehityssuunnat, Australia, Chile, Kiina, Suomi, Libya, Myanmar, Singapore, Turkki, Iso-Britannia (UK) 1 JOHDANTO Sensuuria, eli yhteiskunnan asettamia moraalisia ja lakiin perustuvia rajoituksia sille, mitä yksilöt voivat tehdä, sanoa tai nähdä, on ollut olemassa aina ja kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa. Internet on kuitenkin laajentanut ihmisten mahdollisuuksia päästä käsiksi erilaiseen tietoon maailmanlaajuisesti. Verkko on lisännyt kansalaisten tietotasoa, parantanut heidän päätöksentekomahdollisuuksiaan, koulutusta ja kansalaisten voimaannuttamista yhteiskunnan kaikilla tasoilla (esim. politiikan ja uskonnon alueella, terveydenhuollossa, koulutuksessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä). Tätä kehitystä on edistänyt teknisten välineiden laajentunut valikoima perinteisistä kannettavista ja pöytätietokoneista matkapuhelimiin ja tabletteihin. Internet-sensuuri voi olla joko tarkoituksellista tai epäsuoraa, jonkin toisen rajoituksen kautta tapahtuvaa (välineiden puute, osaamattomuus käyttää internetiä jne.). Jotta voitaisiin ymmärtää jo tapahtunut muutos perinteisestä sensuurista internet-sensuuriin, tässä artikkelissa tarkastellaan ensiksi sensuurin taustoja ja avainkäsitteitä. Käymme myös läpi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja pyrimme tunnistamaan sensuurin kehityssuunnat. 2 PERINTEINEN SENSUURI JA SEN TAUSTA Yhteiskunnan harjoittamaa sensuuria on ollut kautta historian, eikä sen vähenemisestä ole mitään merkkejä. Päinvastoin. Joissakin maissa se on selvästi lisääntynyt. Sensuuria harjoittavat erilaiset tahot vanhemmista poliitikkoihin ja kouluviranomaisiin. Sensuuri voi olla poliittista, sosiaalista, taloudellista, uskonnollista, filosofista, moraalista, ideologista. On sotilaallista sensuuria, on yritysten piirissä tapahtuvaa sensuuria ja kasvatuksellista sensuuria. Sensuurin luonne ja laajuus vaihtelee maittain. Sensuuria esiintyy hyvin monessa muodossa. Osa siitä on vapaaehtoista ja kuviteltuihin syihin perustuvaa. Sensuuria on harrastettu mm. julkisissa kirjastoissa (Thompson, 1975), koulukirjastoissa (Oboler, 1980), lehtitaloissa, teatterisaleissa ja kirjankustantamoissa. Esimerkkejä löytyy Iso-Britanniasta ja Alankomaista (Duke and Tamse, 1987). Näihin rajoituksiin liittyy usein ikärajoja tai vanhempien suorittamaa ohjausta. 3 TERMIEN SELVENNYSTÄ Internet-sensuuriin liittyviä termejä ovat muun muassa e-sensuuri,

3 kybersensuuri, nettisensuuri ja internet-sensuuri. Tässä artikkelissa käytetään johdonmukaisuuden vuoksi yksinomaan käsitettä "internet-sensuuri. Wikipedia jakaa sensuurin metasensuuriin, internet-sensuuriin ja luovaan sensuuriin. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/internet_censorship) internetsensuurilla tarkoitetaan tiedon ohjausta, valvontaa ja tukahduttamista internetissä. Se voi kohdistua tiedon tuottamiseen ja/tai tiedonvälitykseen. Sensuroivina tahoina voivat olla hallitukset, yksityiset järjestöt ja yksityishenkilöt. 3.1 Sensuuri Wikipedia määrittelee sensuuriksi "sellaisen puheen tai muun julkisen viestinnän tukahduttamisen tai estämisen, jota hallituksen, median tai muun tarkastuselimen näkökulmasta pidetään yleisesti vastenmielisenä, haitallisena, herkkänä tai hankalana. (http://en.wikipedia.org/wiki/internet_censorship). 3.2 Meta-sensuuri Meta-sensuurilla tarkoitetaan sensuuria, joka kohdistuu sensuuria koskevaan tietoon (esim. tietoon sensuurin laillisesta perustasta). (http://en.wikipedia.org/wiki/internet_censorship). 3.3 Internet-sensuuri Internet-sensuuri on melko uusi ilmiö, eikä sitä ole tutkittu läheskään tarpeeksi. Sensuroitu sisältö vaihtelee suuresti maittain. Se mitä sensuroidaan, riippuu siitä, missä kulttuurissa tai minkälaisessa yhteiskunnassa sensuuria harjoitetaan. Sensuuri voi koskea mitä hyvänsä aihepiiriä lapsipornosta vedonlyöntiin ja valtionvastaiseen toimintaan (Al-Saqaf, 2010). 4 INTERNET-SENSUURIN HISTORIAA Internet-sensuuria on harjoitettu internetin alkuajoista alkaen luvulla. Jo tuohon aikaan yli 30 maassa säädettiin tai oltiin säätämässä internet-sensuuriin liittyvää lainsäädäntöä (Cohen, 1997:12). Syyt vaihtelivat lastensuojelusta moraaliin, turvallisuuteen ja poliittisiin tavoitteisiin. Sensuurilla haluttiin myös vaientaa vihapuhetta ja rasistista viestintää. Huolimatta poliittisista eroista maiden välillä ja ihmisoikeuksiin vetoamisesta internetin käyttöön ja sisältöihin liittyvät rajoitukset lisääntyivät merkittävästi jo vuoteen 1997 mennessä (Cohen, 1997). Nykyään sensuuri on vielä yleisempää ja näkyvämpää. Eri alojen tutkijat ja tutkimuslaitokset ovat alkaneet kiinnostua internetsensuurista. Myös erilaiset tukiryhmät kuten Pariisissa sijaitseva Reporters Without Borders ja Washington DC:ssä oleva Freedom

4 House (Al-Saqaf, 2010) ovat alkaneet julkaista raportteja internetsensuurista. Internet-sensuuri on monimutkainen aihe. Internetin rakenteeseen ja sen sovelluksiin liittyy useita puolia. Siihen, millaiseksi internetinsensuuri muodostuu eri maissa, vaikuttavat käyttäjien toimintatavat, valtion harjoittama kontrolli ja maan sosioekonominen ja poliittinen tilanne (Al-Saqaf, 2010). Sensuuritutkimukselle tärkeä näkökulma on tarkastella sensuurin aiheuttamia ongelmia niitä hyötyjä vasten, joita internet on tuonut mukanaan. 5 KATSAUS INTERNET-SENSUURIN TUTKIMUKSEEN Seuraavassa käymme läpi artikkeleita, väitöskirjoja, kirjoja, konferenssijulkaisuja ja internet-politiikkaa käsitteleviä asiakirjoja. Lähteet on koottu useista tietokannoista kuten ISI Web of Science, Library and Information Science Abstracts (LISA), Library and Information Technology Abstracts (LISTA), ScienceDirect ja Emerald. Valtio on tärkein ja vallaltaan suurin sensuurin harjoittaja. Valtiosensuurin välineet ovat moninaiset (aiheesta enemmän esim. Access Contested: Security, Identity; and Resistance in Asian Cyberspace (Deibert et al., 2012), Access Controlled: the Shaping of Power, Rights, and Rule in Cyberspace (Deibert et al., 2010) and Access Denied: the Practice and Policy of Global Internet Filtering (Deibert et al., 2008). Faris and Villeneuve (2008:7) listaavat useita aihealueita, joihin liittyvä tieto joutuu usein internetsuodatuksen kohteeksi. Tällaisia ovat muun muassa poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset ja uudistukset, oppositioryhmät, vähemmistöt sekä etniset ja uskonnolliset ryhmät, naisten oikeudet, vihapuhe, julkinen terveydenhuolto, pornografia, kaupalliset verkkosivut, sähköposti ja sosiaalinen media. 5.1 Sensuurin vaikutukset internetin etuihin ja mahdollisuuksiin Internet tuottaa käyttäjille hyötyjä ja lisää heidän viestinnällistä valtaansa madaltamalla kynnystä tuottaa ja jakaa sisältöjä maailmanlaajuisesti. Verkko poikkeaa aiemmista tiedonvälityksen muodoista laajuutensa puolesta, mutta myös siksi, että on ollut rakenteeltaan alhaalta ohjattua, hajautettua ja rajatonta (Akdeniz & Altiparmak, 2008). Kukaan ei omista internetiä, eikä mikään yksittäinen taho hallinnoi sitä (Cohen, 1997). Yleisesti tunnustetaan, että informaatio- ja viestintäteknologiat edistävät merkittävästi ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Toisaalta sama tekniikka myös polkee oikeuksia mahdollistamalla esimerkiksi yksityiselämän tai kirjesalaisuuden loukkaamisen. Internet on antanut jokaiselle kanavan välittömään ja

5 maailmanlaajuiseen viestintään. Se on voimaannuttanut yksityisiä ihmisiä, mutta samalla avannut ovia laittomien ja vahingollisten sisältöjen jakelulle. Siksi verkkoviestinnästä on tullut hallitusten, sääntelyviranomaisten ja kansainvälisten organisaatioiden harjoittaman säätelyn ja valvonnan ydinkohde. Ongelmia yritetään ratkaista uusilla laeilla ja korjaamalla vanhoja (Akdeniz & Altiparmak, 2008). Helppo ja ilmainen pääsy internetiin on madaltanut aineistojen julkaisukynnystä maailmanlaajuisesti. Valitettavasti se on myös helpottanut rasistisen ja muiden ei-toivottujen sisältöjen tuottamista (Akdeniz, 2007). Verkkoviestinnällä tavoitetaan massat välittömästi. Samalla ei-toivotun materiaalin levittämisen internetissä on ennustettu kasvavan tuntuvasti. Tämä voi johtaa lisääntyvään sensuuriin. Cohenin analyysin mukaan (1997:13) hallitukset eivät luovu internetin kielteisten vaikutusten valvonnasta ja säätelystä, vaikka internetistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämä johtuu siitä, että valvonnalla ja säätelyllä on yhteyksiä yhteiskunnan julkisiin, poliittisiin, kaupallisiin ja laillisiin etunäkökohtiin. Niinpä monet hallitukset eivät tyydy vain lasten suojeluun internetiltä, vaan estävät verkkoon pääsyn kokonaisilta väestöryhmiltä. Yliopistoja on perinteisesti pidetty sananvapauden ylläpitäjinä ja puolestapuhujina. Internetin lisäämä ei-toivotun ja vaarallisena pidetyn materiaalin levitys on kuitenkin kyseenalaistanut yliopistojen toiminnan huolimatta monista globaalin tietoverkon tarjoamista eduista akateemiselle yhteisölle esimerkiksi helpottuneen tiedonvälityksen muodossa. Opiskelijoiden oikeudet ja sananvapaus on asetettu vastakkain yliopistojen ja muun yhteiskunnan velvollisuuksien kanssa. Monet yliopistot ovat ratkaisseet dilemman lisäämällä sensuuria esimerkiksi rajoittamalla korkeakoulujen tiloissa olevien tietokoneiden sisältöjä. Sama koskee kasvatusta ja koulutusta. Näissä internetistä on todettu olevan paljon hyötyä opetusvälineenä (Clyde, 1997). Toisaalta internetissä levinneet monet laittomat sisällöt (esim. huumeiden valmistus, pornografia, rasismi) ovat vahvistaneet käsitystä lapsien ja nuorien suuremmasta suojelutarpeesta verkossa. Tämä on tuonut uusia haasteita vanhemmille, opettajille ja koulukirjastonhoitajille. 5.2 Internet-sensuurin kohteet Yksi suurimpia internetin käyttöön liittyviä huolenaiheita on tiedon vapaa jakelu verkossa ilman ennakkotarkastusta. Kenellä tahansa käyttäjällä voi olla verkossa ammattimaiselta näyttäviä verkkosivuja, jotka voivat sisältää harhaista, virheellistä tai vaarallista tietoa (Colaric, 2003). Erityisesti lapsia halutaan suojella verkossa, koska he eivät välttämättä osaa analysoida tietoa,

6 eivätkä kyseenalaistaa tietojen luotettavuutta. Eikä tiedetä varmasti, missä kehitysvaiheessa nämä taidot opitaan. Sensuuria voidaan näiltä osin puolustella lapsen edulla. Pornografian, vihapuheen, pomminrakentamisohjeiden sensurointia internetissä puolustellaan yleisellä edulla. Lasten etu ja yleinen etu ovat internet-sensuurin kaksi käytetyintä perustetta (Depken II, 2006). Lisääntynyt tiedon digitointi on tuonut verkkoon monia uusia tuotteita, kuten elokuvat, äänilevyt ja kirjat. Tällaisia tuotteita on helppo jakaa kuluttajille verkon kautta. Muun muassa viihde- ja ohjelmistoteollisuus on pyrkinyt hyötymään aineistojen verkkojakelusta. Ongelmia on kuitenkin aiheuttanut immateriaalioikeuksien ja tekijänoikeuksien rikkominen ja luvaton sisältöjen käyttö ja jakelu. Kaupalliset tahot näkevät sensuurin perusteltuna, sillä uskovat digitaalisen tiedon jakelun ja säilytyksen internetissä johtavan muutoin kopiointiin ja luvattomaan levitykseen (Deibert, 2003). 5.3 Kuka on vastuussa internet-sensuurista? Sensuurissa on kyse sosiaalisesta vastuusta. Ne, jotka kussakin maassa kantavat sosiaalista vastuuta, kuten vanhemmat, opettajat, virkamiehet, poliitikot, vastaavat myös sensuurista (Malley, 1990:21). Sensuurin pitää tapahtua laillisen järjestelmän sisällä, jotta se voitaisiin panna täytäntöön tehokkaasti. Siksi sensuuria tarkastellaan usein oikeudellisesta näkökulmasta (Malley, 1990; Cohen, 1997). Sensuuri on osa hallintoa ja sen toimintatapoja. Tämä koskee niin demokraattisia maita kuin autoritäärisiäkin. Sensuuri ei liity vain tiedon saannin esteisiin, vaan se voi kohdistua myös sopimattomia aineistoja käsitelleisiin ihmisiin. Sensuuri voi johtaa maasta karkotukseen, kidutukseen ja murhaamiseen kuten Etelä-Afrikassa Apartheid-hallinnon aikana. Sensuuri voi näin vaikuttaa suoraan ja hyvin vakavasti ihmisten elämään. On vahvaa näyttöä, että hallitukset toteuttavat sensuuria monella tasolla oikeusjärjestelmän, säädösten ja politiikan avulla. Näistä on enemmän tietoa liitteessä B. Muita sensuurista vastuussa olevia tahoja ovat yksittäiset ihmiset, jotka osallistuvat sisältöjen luokitteluun ja yksityistettyyn sensuuriin (Akdeniz, 2008). Tällaisia ovat esimerkiksi koulukirjastojen hoitajat ja opettajakirjastonhoitajat (Truett, 1997), julkisen puolen kirjastonhoitajat (Colaric, 2003) sekä sairaaloiden hallintohenkilöstö (Bernstein, 2004). 5.4 Internet-sensuurin kannatus ja vastustus Internetin kehitys on nyt kulminaatiopisteessä. Yhtäältä internetillä on rajattomat mahdollisuudet, toisaalta se tuottaa pelottavia uhkakuvia. Haasteena on tarttua mahdollisuuksiin ja hyödyntää

7 niitä täysimääräisesti uhkia ehkäisten, vaikka ei ehkä kokonaan poistaen (Bihani & Hamilton, 2009). Sensuurin kannattajat (esim. Cohen, 1997) perustelevat tiedonsaannin ohjausta verkossa sillä, että avoimeen viestintäympäristöön väistämättä kuuluu tietty määrä mahdollisesti haitallisia tai laittomia sisältöjä. Uhkana on, että näitä sisältöjä voidaan käyttää rikollisen toiminnan ja terrorismin välineinä. Sensuurin vastustajat puolestaan vetoavat siihen, että internetin suodatus ja rajoittaminen on ensisijaisesti poliittisia. Heidän mukaansa suodatus on aina sensuuria, jolla pyritään rajoittamaan aatteiden ja ajatusten leviämistä sekä ehkäisemään viestintää maailmanlaajuisen yhteisön sisällä (Bailey & Labovitz, 2011). Lisäksi sensuurin torjunta nojaa sanan- ja ajattelunvapauden puolustamiseen, mikä on aina kuulunut informaatiotutkimuksen perusarvoihin (Malley, 1990). Huolestuttavinta uudessa sensuurissa on, että se tapahtuu usein piilossa käyttäjiltä (Karhula, 2011). Tätä näkemystä tukevat joidenkin maiden raportit (Liite B). Tiedon suodattamisen tarve on väistämätön seuraus informaatiotulvasta. Pidetäänpä sitä hyvänä tai pahana, informaation valinta ja karsinta on väistämätöntä, koska sitä on käytännössä pakko tehdä tietoa käsitellessä (Malley, 1990). Sensuuria puolustetaan myös verkkorikollisuuden tiiviimmällä torjunnalla, koska verkko on antanut hakkereille ja muille verkkorikollisille huomattavasti lisää toimintamahdollisuuksia (Bihani & Hamilton, 2009). Virukset, vakoiluohjelmat, tietojen kalastelu ja botnetit tuottavat sellaisia esteitä verkon kehitykselle, että ne pitää ottaa vakavasti huomioon. Verkkoturvallisuuteen liittyvät kysymykset tulevat lisääntymään ja monimutkaistumaan teknologian kehityksen myötä (Bihani & Hamilton, 2009). Kirjastoammatillinen näkökulma (Johnson, 1998) lähtee siitä, että alan koulutuksen tulee tukea vapaata, sensuroimatonta ja muodosta riippumatonta tiedonsaantia aikuisille ja lapsille. Tästä näkökulmasta verkosta mahdollisesti löytyvä vastenmielinen materiaali ei voi olla peruste evätä lapsilta pääsy verkkoon. Nykyiset suodatus- ja luokittelujärjestelmät kouluissa ja kirjastoissa joko eivät toimi tai jos toimivat, mitätöivät samalla verkon käytön parhaita puolia. Lastensuojelun periaatteet, jotka toimivat kotona tai yksityisissä ympyröissä, eivät välttämättä toimi kouluissa ja kirjastoissa. Sellaiset rajoitukset olisivat myös ristiriidassa sananvapauden ja julkisten palveluiden perustehtävän kanssa (Johnson, 1998). Johnsonin mukaan koululaiset ja opiskelijat tarvitsevat sensuurin sijaan enemmän vapautta, vastuuta ja koulutusta oikeiden päätösten tueksi. Internetin oikea käyttö edellyttää opettelua sekä valintatilanteiden aitoa hallintaa, joita ei opita sensuurin avulla.

8 Vaikka internet-sensuurin syyt vaihtelevat maasta toiseen, Cohen (1997) tunnistaa myös sensuurille yhteisiä piirteitä: Kansallinen turvallisuus (aseet, laittomat huumeet, terrorismin vastaiset toimet) Vähemmistöjen suojelu (syrjintä, markkinoinnin kohderyhmäkohtainen valikointi jne.) Ihmisarvon suojelu (yllytys rotuvihaan tai syrjintä) Taloudellinen turvallisuus (petokset, luottotietojen hakkerointi) Informaatioturvallisuus (vihamielinen hakkerointi) Yksityisyyden suojelu (henkilökohtaisen tiedon levittäminen, sähköinen häirintä, spammaus) Maineensuojelu (kunnianloukkaus, laiton mainosten jakelu) Tekijänoikeudet (tekijänoikeudella suojatun aineiston luvaton levittäminen) Yhteenvetona voidaan todeta, että sensuurin puolustamiseen ja vastustamiseen liittyvä keskustelu kohdistuu erityisesti sellaisiin ammattiryhmiin kuin opettajat. Opettajat yrittävät tämän debatin keskellä suojella lapsia ja koululaisia internetin vaaroilta ja samalla hoitaa velvollisuuttaan ohjata ja opettaa heitä parhaalla mahdollisella tavalla (Lawson & Comber, 2000). Liitteen B maaraportteihin on koottu maakohtaista taustatietoa lähinnä poliittisesta ja valtion harjoittamasta sensuurista. 5.5 Internet-sensuurin vastustamisen keinot Tutkimukset (esim. Al-Saqaf, 2010) sensuurin kiertämiseen tähtäävistä tekniikoista ja niiden tehosta kertovat internetsensuurin vastustamisen keinoista. Sensuuriin vastaaminen on onnistunut jopa aikana, jolloin hallituksille kriittisen materiaalin sensuuri on monissa maissa saavuttanut uudet, ennennäkemättömät mittasuhteet. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kiina, Iran ja Arabimaat. On näyttöä, että pienellä vaivalla käyttäjät voivat kiertää suodattimet ulkomaisten välityspalvelimien kautta (Feamster et al., 2002). Jopa Kiinan kaltaisissa maissa tällaisten kiertomahdollisuuksien esto on osoittautunut vaikeaksi. Sensuuria vastustavat aktivistit ovat myös kehittäneet välityspalvelimia, joita yksittäiset käyttäjät voivat ajaa kotikoneillaan ja työpaikkansa tietokoneilla kaikkialla maailmassa. Hallitusten on erittäin vaikeaa estää kaikkea tätä tapahtumasta (Feamster et al., 2002). Dahan et al. (1995) julistaa internetin välineenä ohittaneen hallituksen sensuurin ja sisäisen itsesensuurin esimerkiksi käyttämällä verkkoliikenteen anonymisointia ja salausohjelmistotyökaluja. Maaraporteissa Liitteessä B on mainittu vain muutamia tällaisia esimerkkejä - kenties hyvästä syystä.

9 6. TUTKIMUKSEN KOHDEMAAT JA INTERNET-SENSUURI: LYHYT KATSAUS AIHEESEEN LIITTYVÄÄN KIRJALLISUUTEEN Kirjan Accessed controlled: the Shaping of Power, Rights, and Rule in Cyberspace (Deibert et al., 2010) esipuheesta käy hyvin ilmi, miten internetin sensurointi ja valvonta ovat lisääntyneet monissa maissa. Myös sensuurin ja valvonnan kattavuus on laajentunut ja teknologiset välineet kehittyneet kaikkialla maailmassa niin demokraattisissa kuin autoritaarisissakin maissa. Internetin alkuvaiheessa valvonta- ja sääntelytoimet kohdistuivat lähinnä palomuurien rakentamiseen internetin keskeisiin yhdyskäytäviin (Kiinan Suuri palomuuri oli ensimmäinen kansallinen internet-suodatusjärjestelmä.). Sensuurin aste ja perusteet ovat erilaiset eri maissa (Cohen, 1997). OpenNet Initiative Research -hanke erittelee suodatuksen eri asteita eri maissa. Sen mukaan on kaikkialle läpitunkevaa sensuuria, laaja-alaista sensuuria, valikoivaa sensuuria ja vähäistä sensuuria. Viimeksi mainitussa sensuurin käyttö on joko olematonta tai siitä on vain joitakin vihjeitä. Frechette (2005) puolestaan puhuu internetin yli- ja alisääntelystä. Seuraava osuus on tarkoitettu taustaksi Liitteen B yksityiskohtaisemmille raporteille. Bambaeurin (2009) mukaan joidenkin maiden kuten Kiinan harjoittama internet-sensuuri on saanut suhteettoman paljon huomiota, kun taas esimerkiksi amerikkalaista sensuuria on kommentoitu huomattavasti vähemmän. IFLA:n Kiinalle esittämä vaatimus sensuurin lopettamiseksi on yksi esimerkki tästä aiheesta: (http://www.peacehall.com/news/gb/english/2005/07/ shtml). Bambaeur (2009a) esittää aiheellisen kysymyksen: miten Saudi- Arabian päätös sensuroida internet-pornografiaa, Kiinan pyrkimykset tukahduttaa poliittiset toisinajattelijat ja Yhdysvaltojen toimet laittomien MP3-tiedostojen poistamiseksi internetistä poikkeavat toisistaan? Kysymys on hyvä, sillä eri maiden sensuuri perustuu erilaisiin arvoihin ja erilaisiin näkemyksiin sananvapaudesta, vähemmistöjen suojelusta, yhteiskunnallisen yhtenäisyyden tärkeydestä sekä kansallisesta turvallisuudesta (Bambauer, 2009a). Lopulta kyse on vain siitä, että maat yrittävät sensuroida internetin sisältöjä eri kriteereillä. Päämäärä on aina sama, olivatpa kyseessä tekijänoikeudella suojatut musiikkikappaleet Yhdysvalloissa tai poliittinen toisinajattelu Iranissa. Vain sensuurin kohde, tarkkuus ja se, minkälaiset mahdollisuudet kansalaisilla on vaikuttaa päätöksentekoon vaihtelevat (Bambauer, 2009a).

10 Kirjoissa Access Denied (Deibert et al., 2008), Access Controlled (Deibert et al., 2010) ja Access Contested (Deibert et al., 2012) on esitetty yhteenveto OpenNet Initiative Research -hankkeen maakohtaisista tuloksista. Raporttien mukaan sen selvittämiseksi, mitkä maat syyllistyvät sensuuriin ja tiedon suodatukseen, ja millä tavoin, on tarkasteltava maiden oikeudellisia ja lainsäädännöllisiä käytäntöjä. On myös selvitettävä, miten hyvin kansalaiset pääsevät internetiin, internetin infrastruktuurin tilaa, talouden kehitysastetta sekä hallinnon laatua. Raporteissa puhutaan seuraavista suodatuksen kategorioista. Poliittinen sensuuri: päähuomio on verkkosivuissa, joilla esitetään hallituksen vastaisia mielipiteitä tai käsitellään ihmisoikeuksia, ilmaisuvapautta, vähemmistöjen oikeuksia ja uskonnollisia liikkeitä. Sosiaalinen sensuuri: päähuomio on seksuaalisuuteen, vedonlyöntiin, laittomiin lääkkeisiin ja alkoholiin liittyvissä sisällöissä ja muissa asioissa, joita pidetään kyseisessä maassa laittomina. Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvä sensuuri: keskittyy aseellisia konflikteja ja rajakiistoja käsitteleviin aineistoihin sekä aseellisella väkivallalla uhkaaviin ryhmiin. Internetin ylläpidon tekninen sensuuri: kohteena ovat verkkosivut, sähköpostit, verkon ylläpitopalvelut, haku- ja käännöspalvelut sekä puhelinpalvelut, kuten myös verkkosivut, joissa käsitellään sensuurin kiertämisen menetelmiä. Gormanin (2005) mukaan realistinen näkemys internetin luonteesta lähtee siitä, että jonkinlainen sensuuri ja sääntely on välttämätöntä, mutta että niiden toteutus vaihtelee maittain. Bambauerin (2009a) mukaan Kiinassa, jossa toimii maailman laajin ja pisimmälle kehittynyt internetin sensurointijärjestelmä, harvoin myönnetään tietoja suodatettavan. Saudi-Arabia sen sijaan julkistaa tietoja maan internet-sensuurista ja harjoitetun sensuurin perusteista. Kiinan suodatusjärjestelmä on monikerroksinen. Käyttäjillä ei ole tietoa, milloin pääsy kiellettyyn aineistoon on estetty. Heidän verkkoyhteyksiinsä sovelletaan vain uudelleenohjausta tai sähköpostiviestit eivät koskaan saavu määränpäähänsä (Bambauer, 2009a). Irania pidetään tiukasti kontrolloituna yhteiskuntana. Siksi ei ole yllättävää, että siellä myös sensuroidaan internetiä. Calingaertin (2010) mukaan Iranin hallitus rajoittaa internet-yhteyksien kaistanleveyttä, mikä hidastaa kuvien ja videoiden lataamista verkkoon. Samoin tekstiviestien lähettäminen matkapuhelimilla on estetty häiritsevien mielenilmauksien hallitsemiseksi. Lisäksi

11 hallituksen sosiaaliseen mediaan, kuten facebookiin, kohdistama käytön häirintä heikentää iranilaisten mahdollisuuksia jakaa informaatiota ja organisoida mielenilmauksia. Iranissa internetin valvonnan on epäilty johtaneen toisinajattelijoiden pidätyksiin (Calingaert, 2010). Sensuuri on yleistä monissa maissa kaikilla tasoilla, ja siksi siitä on runsaasti maakohtaista kirjallisuutta. Esimerkiksi Gorman (2005) Kiinan tilanteesta, Ang ja Nadarajan (1996) Singaporen, Bambauer (2009b) Australian, Wang (2003) Yhdysvaltojen tilanteesta. Editors of Public Library Quartely (2008) käsittelee nettikahviloiden sensuuria Etelä-Koreassa. Kattavampia maakohtaisia tietoja sensuurista on esitetty OpenNet Initiative Research'n tutkimuksissa. Näistä kerrotaan kirjoissa Access denied (Deibert et al., 2008), Access Controlled (Deibert et al., 2010) ja Access Contested (Deibert et al., 2012 ). Viimeksi mainitut kirjat antavat hyvän yleiskuvan sensuurin tilasta kansainvälisesti. Lisäksi Electronic Frontiers Australian (2002) on tehnyt merkittävän kansainvälisen tutkimuksen sensuurin kansainvälisistä ulottuvuuksista. Myös Warf (2011) tarjoaa globaalisti kattavan katsauksen internet-sensuuriin. Warf (2011) luokittelee eri maiden sensuurin seuraavasti: Pahimmat internet-sensuurin harjoittajat, kuten Kiina, Burma/Myanmar, Vietnam ja Iran. Vakavan internet-sensuurin harjoittajat, kuten Venäjä, Valko-Venäjä, Pakistan, Arabimaat kuten Saudi-Arabia, Jordan, Bahrain, jne. Kohtalaisesti internetiä sensuroivat maat, kuten Thaimaa, Malesia, Singapore, Indonesia, Intia, Keski- Aasia, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Latinalainen Amerikka. Kevyesti internetiä sensuroivat maat, kuten jotkin Latinalaisen Amerikan maat, Etelä- ja Itä-Eurooppa. Maat, joissa ei ole internet-sensuuria, kuten Länsi- Eurooppa ja USA (jälkimmäisessä mahdollisesti esiintyvää epäsuoraa sensuuria ei ole tässä huomioitu) 7. INTERNET-SENSUURIN MUODOT: LYHYT KIRJALLISUUSKATSAUS Internetin valvonnan uudet työkalut ja tekniikat eivät pyri pelkästään estoihin ja rajoituksiin. Niillä pyritään myös normalisoimaan - tai jopa laillistamaan - internetin valvonta. Menetelmiin kuuluvat esimerkiksi kohdennetut virukset ja strategisesti ajoitetut palvelunestohyökkäykset (DDoS), verkon infrastruktuurin avainkohtien valvonta, käyttäjien sopimuksiin liittyvät tiukat ehdot ja kansalliset informaatioon liittyvät strategiat (Access Controlled, 2010). Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös verkkoyhteyksien tilapäiset, muutaman tunnin katkot (Internet

12 curfews) sekä laajemmat katkokset (Internet blackouts), jolloin verkkoyhteyksiä ei ole käytössä useaan päivään. Grothoff et al. (2003:1) esittävät, miten internet-sensuuria käytetään "aseena" tiedonvälityksen säätelyyn ja toisinajattelijoiden äänen tukahduttamiseen. Kirjoittajat toteavat, että internetiä voidaan sensuroida hyvin eri tavoin: suodatuksella, palvelunestohyökkäyksillä ja häiritsemällä online-tiedon julkaisijoita esimerkiksi pelotteella. Erittäin kattava katsaus internet-suodatuksen työkaluihin ja teknologioihin TCP/IP-suodatuksesta sosiaalisiin tekniikoihin. on esitetty lähteessä Murdoch ja Anderson (2008). Kirjassa käsitellään teknisiä suodatusmenetelmiä (ss ) kuin myös verkkotunnusten poistamista rekisteristä ja palvelunestohyökkäyksiä. Lisäksi käsitellään valvontaa ja eiteknisiä sensuurin menetelmiä. Zittrain ja Palfrey (2008a:2) täydentävät Murdochin ja Andersonin (2008) esitystä kuvaamalla yksityiskohtaisesti internet-sensuurin oikeudellisia ja sosiaalisia toimenpiteitä, kuten keskustelupalstojen valvojien itsesensuuria. Suodatuksen kokonaan toisenlainen muoto liittyy sähköiseen kaupankäyntiin. Tätä asiaa selvitetään kirjassa Bailey ja Labovitz (2011). Teknisen tai kaupallisen suodatuksen tavoitteena on taloudellinen hyöty joko voittojen saamisen muodossa tai resurssien saatavuuden varmistamisen kautta. Kirjassa kuvataan seikkaperäisesti, miten tällainen suodatus voidaan toteuttaa moninaisilla tavoilla. IP-osoitteiden suodatus ja palvelinjärjestelmien myrkyttäminen vaativat joko valtion tai palvelun tarjoajien laatimia mustia listoja estettävistä sivustoista. Ottaen huomioon, miten nopeasti uutta sisältöä tulee internetiin, tämä on aikaa vievä prosessi (Murdoch ja Anderson, 2008). Kolmas vaihtoehto on yksittäisten sivujen suodatus käyttäen kiellettyjen avainsanojen luetteloita, kuten "Falun" Kiinan tapauksessa (Clayton, Murdoch & Watson, 2006). Tällainen suodatus on mahdollista ja hyväksyttyä lähinnä totalitaarisissa maissa. Sen sijaan suodatus, joka ei estä verkkosivulle pääsyä, mutta estää pääsyn verkkosivun tiettyyn kohtaan, on paljon yleisempää. Avainsanapohjaiset suodattimet reitittimissä voidaan kiertää käyttämällä prokseja, jotka salaavat pyynnön esittäneelle käyttäjälle lähetetyn tiedon ja näin välttävät käyttäjän havaitsemisen (Feamster et al., 2002). Suodatus on ollut useiden tutkimuksien keskeisenä kohteena, esim. Deibert, 2003, Heins, Cho & Feldman, 2006; Zittrain & Edelman, Joissakin tutkimuksissa keskitytään ei-teknisiin sensuurin välineisiin kuten suoraan voimankäyttöön, uhkailuun ja pelotteluun, pahoinpitelyyn, syytteiden nostamiseen ja muihin verkon ulkopuolisiin valvonnan ja sensuurin keinoihin. Näiden

13 toimenpiteiden kohteena ovat usein verkkolehtien toimittajat, bloggaajat ja verkkoaktivistit. Yleinen johtopäätös tutkimuksissa on, että tällaiset toimet lisäävät merkittävästi itsesensuuria (Al- Saqaf, 2010). Hersberger (2004):ssä esitetään useita internet-sensuurin mekanismeja kuten suodatusohjelmistojen käyttöä verkkosivuille pääsyn estämiseksi tietyllä tasolla. Suodatus voi tapahtua tietokoneen tasolla tai intranetissä verkonvalvojien ja internetpalvelujen tarjoajien taholta. Tällöin vain osa käyttäjistä pääsee katselemaan internetin sisältöjä (Hersberger, 2004: 266). Jos valtiolla on monopolivaltaa yli kaikkien internet-palvelujen tarjoajien, sensuuri on kansallista. Anderson (2008) tarkastelee kasvavaa määrää maita, joissa internet-palvelujen tarjoajille asetetaan pakkoja ja vaatimuksia, joilla estetään asiakkaiden pääsy ulkomailla tuotettuun, mutta paikallisen lainsäädännön kieltämään materiaaliin. Tämä koskee ennen kaikkea sellaisia maita kuten Kiina, mutta myös joitakin demokraattisia valtioita. Deibertin ja Villeneuven (2005) tutkimuksen mukaan internetsensuuri vaihtelee eri maissa sen suhteen, millaista sisältöä sensuroidaan, ja vähemmässä määrin käytettyjen teknologioiden suhteen. Tiukimmin sensuroivat valtiot estävät niille kiusallisen poliittisen keskustelun (esim. keskustelu Tiibetin-tilanteesta murskaamalla mielenosoitukset Kiinassa); teokraatit asettavat tiukkoja rajoituksia "jumalanpilkkaa" ja muuta "moraalitonta" sisältävien aineistojen levittämiselle. Sama koskee puhetta naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista esimerkiksi Saudi- Arabiassa ja Iranissa. Monet eurooppalaiset valtiot sensuroivat pornografiaa, rasismia ja muukalaisvihaa sisältäviä aineistoja. Toinen yksinkertainen tapa harjoittaa sensuuria on taloudellisten tai käytännöllisten esteiden asettaminen käyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi kohtuuttomat latausmaksut tai rajaaminen verkkoon pääsy vain valituille käyttäjäryhmille kuten yliopistoille. Vaikka sensuuria on aina ollut, internet on massamediana suurempi uhka hallituksille kuin perinteiset mediat (Cohen, 1997). Siksi hallitusten reaktiot ja niiden harjoittama ohjaus on paljon vahvempaa silloin, kun ne pitävät sensuuria tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. 8 TIEDONKERUU INTERNETISTÄ Raporttien ja tieteellisen kirjallisuuden lisäksi internet-sensuurin soveltamisalaa voidaan tutkia myös seulomalla muuta aineistoa internetistä. Tätä tarkoitusta varten valittiin joukko maita, joiden perusteella kansainvälistä tilannetta tarkasteltiin tarkemmin: Australia, Chile, Kiina, Suomi, Libya, Myanmar, Singapore, Turkki ja Iso-Britannia. Tiedonkeruu internetistä antaa kuitenkin vain osittaisen kuvan internet-sensuurin vallitsevasta tilasta ja kehityssuunnista

14 kussakin maassa. Nämä täydentävät tiedot on tarkoitettu pikemminkin syventämään kuvaa eri maissa toteutetusta sensuurista. Internet-sensuuria koskevan tiedon kaivamisessa netistä toiset tietolähteet osoittautuivat arvokkaammiksi kuin toiset (ks. Liite A). Nämä haut tehtiin käyttäen maan nimeä. Verkkolähteet, jotka valittiin hakua varten, luokiteltiin seuraavasti: (1) asiantuntijoiden seurantasivut, (2) uutishakukoneet ja (3) metasivustot kuten Browsys.com. Jokainen maaraportti sisältää keskustelua valituista kehityssuunnista siten kuin nämä ilmenevät kussakin maassa tilannekohtaisesti ja referoituna (katso Liite B). Kirjallisuuskatsaukseen perustuen kehityssuunnat päätettiin jakaa kielteisiin ja myönteisiin. Kielteisiä suuntauksia ovat: - internetiin liittyvät yksityisyysongelmat - kaikkialla läsnä oleva yhteiskunta ja valvonta - median sensurointi internetissä - internetin sisältöjen suodatus ja tukahduttaminen (esimerkiksi esto-ohjelmilla) - seurantateknologian kehitys ja pyrkimykset tunnistaa sanan- ja ilmaisuvapauttaan käyttävät kansalaiset - laillisen ilmaisun kriminalisointi internetissä - internetin käytön säännökset ja määräykset yhdessä hallitusten sensuurimenetelmien kehittymisen kanssa - ylipäätään internet-sensuurin uudet muodot ja internet-sensuurin saama tuki - internet-sensuurin liittyvien säädösten ja määräysten toimeenpano ja internetiin liittyvän viestinnän seuranta. Myönteisiksi kehityssuunniksi katsottiin seuraavat: - internet-sensuurin aikaansaamat vastareaktiot - yritykset ja keinot sivuuttaa e-sensuuri - tietoverkkorikollisuuden kaltaiset toimet internet-sensuuria vastaan ja monet kekseliäät tavat vastustaa internet-sensuuria. Tarkemmat tiedot kehityssuunnista kussakin maassa on esitetty Liitteessä B. Seuraavassa on vain yhteenveto internet-sensuurista esiin nousseista kysymyksistä ja kehityslinjoista mukana olleissa maissa. 8.1 Lyhyt katsaus internet-sensuuriin eri maissa tehdyn selvityksen perusteella Vaikutelmat internet-sensuurista perustuvat tiedon keruuseen internetistä. Aineisto ei ole kaikenkattava. Taustatiedot riittävät kuitenkin tiettyjen keskeisten huolenaiheiden ja jatkotutkimuksen aiheiden kartoittamiseen. Tiedon määrä maittain kuitenkin vaihtelee.

15 Maissa joissa ei esiinny merkittäviä ihmisoikeusrikkomuksia, kuten Australiassa tai Iso-Britanniassa, on internet-sensuuri ja valvonta kuitenkin kasvusuunnassa kuin myös yksityisyyden loukkaukset. Eikä sensuuri koske pelkästään lapsipornon kaltaisia ilmiöitä, joita vastustetaan moraalisin perustein. Joissakin maissa kuten Suomessa, kiellettyjen verkkosivujen luettelo on salainen, toisissa kuten Iso-Britanniassa, julkinen. Eroja on myös siinä, ketkä näitä mustia listoja laativat, ja ketkä ovat niistä vastuussa. Lisäksi kieltoa vähätellään käyttämällä kiertoilmauksia. Riippumatta hallituksen toimintatyylistä, vallitsevasta uskonnosta ja ideologiasta, tutkitut maat näyttävät tekevän kaikkensa kansallisen turvallisuuden ja vakauden varjelemiseksi. Henkiset vapaudet ja esimerkiksi ihmisoikeuksista huolehtiminen eivät estä maita terrorismin uhan alla harjoittamasta internet-valvontaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, jossa on perinteisesti huolehdittu yksityisyyden suojasta, internet-valvontaa on kuitenkin harjoitettu laajasti. Valvonta ja sen laajentuminen onkin kaikista huolista suurin tutkituissa maissa - niin demokraattisissa kuin vähemmän demokraattisissa. Vapaa pääsy internetiin sekä verkon lisääntynyt vaikutusta tiedon jakamiseen ja välittämiseen tuo lisää tarvetta pohtia tiukentunutta hallintoa ja valvontaa. Huolet näiltä osin ovat saaneet lisää ajankohtaisuutta tapahtumista esimerkiksi Libyassa ja Egyptissä, jossa sosiaalisen medialla - twitterillä ja facebookilla - oli tärkeä rooli hallituksen vaihdossa (Dick, Oyieke & Bothma 2012). Myös Turkki on esimerkki internetin mobiilikäytön huomattavasta kasvusta. Eri maat saavat vaikutteita toistensa internet-politiikasta ja tilanteista (esimerkiksi Norjassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa). Myös se mihin maaryhmään (esim. Euroopan unioniin) maa kuuluu, vaikuttaa tarpeeseen seurata kehitystä ja toimintaa muissa maissa (esim. sosiaalisen median käyttö Libyan levottomuuksissa). Jotkin maat keskittyvät internet-sensuuriin poliittisiin syihin. Toisissa maissa internet-sensuuri vaikuttaa keventyneen ja rangaistukset lieventyneen. Samalla kuitenkin hallituksen valvontamahdollisuuksia on kasvatettu. Syvällisempää tutkimusta tarvittaisiin näiden trendien todentamiseksi. Ottaen huomioon internet-sensuurin laajuuden ja toisaalta epäsuoran sensuurin (puutteet internet-infrastruktuurissa, käyttäjien hakutaitojen puutteellisuus jne.) lievemmillä hallituksen toimilla voisi helposti olla hyvin vähäinen vaikutus siihen, miten väestö pääsee hyötymään internetistä. Yksityiskohtaista tietoa valituista maista on Liitteessä B. Seuraava taulukko esittää lyhyesti tärkeimpiä vaikutelmia kustakin maasta. 8.2 Lyhyt katsaus internet-sensuurin kehityssuuntiin Eniten tietoa löytyi internet-sensuurin kielteisistä

16 kehityspiirteistä: internetin sisällön suodatuksesta ja erityisesti lisääntyneestä valvonnasta. Ja tämä koskee kaikkia välineitä, joilla päästään internetiin mukaan lukien matkapuhelimet ja äänipuhelut. Yksityiskohtaisempia tietoja on esitetty Liitteen B maakohtaisissa raporteissa. Seuraavassa taulukossa on lyhyt esitys tärkeimmistä vaikutelmista kunkin trendin osalta. Niistä huomaa, miten maiden tilanteet vaikuttavat toisiinsa. 9. JOHTOPÄÄTÖKSET Sensuuri tai kansalaisten suojeleminen, tekijänoikeudet tai lapsille turvallisen ympäristön luominen jne. ovat osa laajempaa keskustelua (Clyde, 1997). On tärkeää ymmärtää, mitä sensuuri on ja mitkä ovat sen säännöt. On myös otettava huomioon, että sensuuria on harjoitettu vuosikausia, ja että se kuuluu nykyyhteiskunnan sähköiseen ympäristöön vielä tiiviimmin kuin aiemmin. Tämä selittää internet-sensuurin olemassaolon. Sensuuriin liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset ovat tärkeitä, vaikkakin vaikeasti käsiteltäviä teemoja. Näihin kuuluvat mm. huoli internetin käytön vaaroista ja niihin vastaamisesta internetsensuurilla. Tärkeitä aiheita ovat internet-sensuurin perustelut ja niistä vastuullisten tahojen tunnistaminen. On hyvä tietää sensuuria puoltavat tai sitä vastustavat argumentit. On myös tärkeää seurata jatkuvasti, mihin suuntaan internet-sensuuri kehittyy ja mitä työkaluja ja tekniikoita sillä on. Samoja keinoja voidaan käyttää välineinä internet-sensuurin torjumisessa. Sensuuri eri yhteyksissä on juurtunut syvälle ammattietiikkaan ja uskomuksiin henkisestä vapaudesta, elämäntapavalintoihin, uskonnollisiin vakaumuksiin, suhtautumiseen lapsiin ja ajatuksiin toisten ihmisten oikeuksista demokraattisessa yhteiskunnassa (Clyden, 1997). Tämä artikkeli lähti liikkeelle internetin hyötyjen tarkastelusta. Puhuttiin siitä, miten se tavoittaa lähes kaikki ihmiset kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja edistää näiden tiedonsaantimahdollisuuksia. Internetin suodatus, esto ja siihen liittyvät oikeudelliset toimet vaikuttavat moniin asioihin: miten hyvin informoituja ihmiset ovat eri asioista, heidän kykyynsä tehdä päätöksiä, heidän koulutusmahdollisuuksiinsa ja ymmärrykseensä mm. muista uskonnoista ja ideologioista. Internet-sensuuri estää ihmisiä hyötymästä internetin arkisista eduista politiikassa, uskonnossa, terveydenhuollossa, koulutuksessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa jne. Koulutusta lukuun ottamatta internet-sensuurin kielteisistä vaikutuksista on vain vähän vakavasti otettavaa tieteellistä kirjallisuutta. Tarvitaan lisää tutkimusta internet-sensuurin vaikutuksista tiedonhakuun ja levittämiseen sekä ihmisten käyttäytymiseen. Tärkeää on myös tutkimus internet-sensuurin eettisistä kysymyksistä.

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Sananvapaus oikeutena Sananvapauden rajat ja rajoittaminen Sotapropagandan kielto Kiihottaminen

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista?

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? ?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? 15.2.2005 11:50 Timo Poropudas timo.poropudas@sanoma.fi Lasten suojelusta, esto-ohjelmista ja sensuurista noussut julkinen keskustelu jatkuu kiivaana.

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä

Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä Ympäristönsuojelun kohtuuttomat säädökset kansalaisten näkemyksiä Jari Lyytimäki & Janne Rinne Suomen ympäristökeskus Suomen keskusteleva demokratia Deliberatiivisen demokratian tutkimus- ja kehittämispäivä

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013 Suomalaiset verkossa - NetTrack 2013 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu

Toimintaympäristön muutoksesta. SSYK-hanke. PLP/Joensuu Toimintaympäristön muutoksesta SSYK-hanke PLP/Joensuu Toimintaympäristöstä tänään Muutoksia, jotka vaikuttavat asiakkaiden käyttäytymiseen Muutoksia, jotka vaikuttavat kirjastotyön osaamisvaateisiin Muutoksia,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Turvallinen internetin käyttö Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Nuoret ja internet 57 % lapsista ja nuorista käyttää internetiä huoneessaan, 39 % kotona muualla kuin

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely

P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely P3a Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Etiikka III: Kuvaohjelmien tarkastaminen 27.11.2006 Juha Herkman Lapset erityisyleisönä tarve suojella lapsia median ja viihteen väkivaltaa ja seksiä korostavilta

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Muuntohuumeet ja lainsäädäntö

Muuntohuumeet ja lainsäädäntö Muuntohuumeet ja lainsäädäntö Päihdetiedotusseminaari Jurmala 6.-8.6.2013 Ylitarkastaja Katja Pihlainen, FT Luvat ja tarkastukset yksikkö 2 1 Mitä ovat muuntohuumeet Miten niitä on viime aikoina esiintynyt

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 596 final 2014/0278 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo Median sääntely ja sananvapaus Anna Alatalo Median toiminnan rajat Median toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten ehtojen yhteensovittaminen toteutuu median yhteiskunnallisena sääntelynä eli regulaationa.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta

Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Leena Malkki VTT, tutkijatohtori Eurooppa-tutkimuksen verkosto 5.11.2012 1 SISÄLTÖ 1. Mitä väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan? 2. Miksi sitä pyritään

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot