Internet-sensuurin kehityssuuntia eräissä maissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Internet-sensuurin kehityssuuntia eräissä maissa"

Transkriptio

1 Internet-sensuurin kehityssuuntia eräissä maissa Dr Constance Bitso Department of Information Science, University of Pretoria, Lynnwood Road, Pretoria, South Africa, Prof Ina Fourie Department of Information Science, University of Pretoria, Lynnwood Road, Pretoria, South Africa, Prof Theo Bothma Department of Information Science, University of Pretoria, Lynnwood Road, Pretoria, South Africa, Tiivistelmä: Sensuuri ei enää rajoitu vain painettuihin lehtiin ja videoihin. Sensuurin vaikutukset tuntuvat nykyään paljon voimakkaammin verkossa ja verkkoviestinnässä. Sensuurilla estetään esimerkiksi pääsy tietyille verkkosivuille, puututaan ihmisten sähköpostiviesteihin ja viestintään sosiaalisessa mediassa. Näiden viestintämuotojen painoarvoa lisäävät niiden lähes rajattomat käyttömahdollisuudet myös erilaisilla mobiililaitteilla. Joissakin maissa sensuurin keinot ovat hyvin kovia. Kovia otteita, suoria ja epäsuoria, käytetään myös sensuurin edistämiseen. On myös maita, joissa on tehty aloitteita sensuurin torjumiseksi. Tässä artikkelissa käsitellään internet-sensuurin kehityssuuntia valituissa maissa: Australiassa, Chilessä, Kiinassa, Suomessa, Libyassa, Myanmarissa, Singaporessa, Turkissa ja Iso- Britanniassa (UK). Kielteisinä kehityssuuntina tulevat esille muun muassa internetiin liittyvät yksityisyysongelmat, ubiikki tietovalvonta, palvelujen ja sisältöjen käytön esto ja suodatus. Kielteistä on myös verkon käyttäjien seurantaan ja tunnistamiseen kehitetyt esto-ohjelmat ja teknologiat. Huonoja kehityssuuntia ovat sananvapauteen ennen kuuluneen ilmaisuvapauden kriminalisointi, internetin käyttöä rajoittavat uudet määräykset ja lainsäädäntö, hallitusten harjoittama laaja-alainen sensuuri sekä muu internetin laajentunut valvonta. Myönteisiä kehityssuuntia ovat internet-sensuurin aikaansaamat vastareaktiot, sensuurin väistämisen keinot, internet-sensuuria vastaan tehdyt verkkohyökkäykset sekä internet-sensuurin vastustamisen uudet, innovatiiviset muodot. Tarkemmat maakohtaiset tulokset on esitetty liitteissä. Artikkelissa esitetään myös yhteenveto yllä esitettyjen kehityssuuntien toteutumisesta kussakin tutkitussa maassa.

2 Avainsanat: internet-sensuuri, e-sensuuri, kehityssuunnat, Australia, Chile, Kiina, Suomi, Libya, Myanmar, Singapore, Turkki, Iso-Britannia (UK) 1 JOHDANTO Sensuuria, eli yhteiskunnan asettamia moraalisia ja lakiin perustuvia rajoituksia sille, mitä yksilöt voivat tehdä, sanoa tai nähdä, on ollut olemassa aina ja kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa. Internet on kuitenkin laajentanut ihmisten mahdollisuuksia päästä käsiksi erilaiseen tietoon maailmanlaajuisesti. Verkko on lisännyt kansalaisten tietotasoa, parantanut heidän päätöksentekomahdollisuuksiaan, koulutusta ja kansalaisten voimaannuttamista yhteiskunnan kaikilla tasoilla (esim. politiikan ja uskonnon alueella, terveydenhuollossa, koulutuksessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä). Tätä kehitystä on edistänyt teknisten välineiden laajentunut valikoima perinteisistä kannettavista ja pöytätietokoneista matkapuhelimiin ja tabletteihin. Internet-sensuuri voi olla joko tarkoituksellista tai epäsuoraa, jonkin toisen rajoituksen kautta tapahtuvaa (välineiden puute, osaamattomuus käyttää internetiä jne.). Jotta voitaisiin ymmärtää jo tapahtunut muutos perinteisestä sensuurista internet-sensuuriin, tässä artikkelissa tarkastellaan ensiksi sensuurin taustoja ja avainkäsitteitä. Käymme myös läpi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja pyrimme tunnistamaan sensuurin kehityssuunnat. 2 PERINTEINEN SENSUURI JA SEN TAUSTA Yhteiskunnan harjoittamaa sensuuria on ollut kautta historian, eikä sen vähenemisestä ole mitään merkkejä. Päinvastoin. Joissakin maissa se on selvästi lisääntynyt. Sensuuria harjoittavat erilaiset tahot vanhemmista poliitikkoihin ja kouluviranomaisiin. Sensuuri voi olla poliittista, sosiaalista, taloudellista, uskonnollista, filosofista, moraalista, ideologista. On sotilaallista sensuuria, on yritysten piirissä tapahtuvaa sensuuria ja kasvatuksellista sensuuria. Sensuurin luonne ja laajuus vaihtelee maittain. Sensuuria esiintyy hyvin monessa muodossa. Osa siitä on vapaaehtoista ja kuviteltuihin syihin perustuvaa. Sensuuria on harrastettu mm. julkisissa kirjastoissa (Thompson, 1975), koulukirjastoissa (Oboler, 1980), lehtitaloissa, teatterisaleissa ja kirjankustantamoissa. Esimerkkejä löytyy Iso-Britanniasta ja Alankomaista (Duke and Tamse, 1987). Näihin rajoituksiin liittyy usein ikärajoja tai vanhempien suorittamaa ohjausta. 3 TERMIEN SELVENNYSTÄ Internet-sensuuriin liittyviä termejä ovat muun muassa e-sensuuri,

3 kybersensuuri, nettisensuuri ja internet-sensuuri. Tässä artikkelissa käytetään johdonmukaisuuden vuoksi yksinomaan käsitettä "internet-sensuuri. Wikipedia jakaa sensuurin metasensuuriin, internet-sensuuriin ja luovaan sensuuriin. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/internet_censorship) internetsensuurilla tarkoitetaan tiedon ohjausta, valvontaa ja tukahduttamista internetissä. Se voi kohdistua tiedon tuottamiseen ja/tai tiedonvälitykseen. Sensuroivina tahoina voivat olla hallitukset, yksityiset järjestöt ja yksityishenkilöt. 3.1 Sensuuri Wikipedia määrittelee sensuuriksi "sellaisen puheen tai muun julkisen viestinnän tukahduttamisen tai estämisen, jota hallituksen, median tai muun tarkastuselimen näkökulmasta pidetään yleisesti vastenmielisenä, haitallisena, herkkänä tai hankalana. (http://en.wikipedia.org/wiki/internet_censorship). 3.2 Meta-sensuuri Meta-sensuurilla tarkoitetaan sensuuria, joka kohdistuu sensuuria koskevaan tietoon (esim. tietoon sensuurin laillisesta perustasta). (http://en.wikipedia.org/wiki/internet_censorship). 3.3 Internet-sensuuri Internet-sensuuri on melko uusi ilmiö, eikä sitä ole tutkittu läheskään tarpeeksi. Sensuroitu sisältö vaihtelee suuresti maittain. Se mitä sensuroidaan, riippuu siitä, missä kulttuurissa tai minkälaisessa yhteiskunnassa sensuuria harjoitetaan. Sensuuri voi koskea mitä hyvänsä aihepiiriä lapsipornosta vedonlyöntiin ja valtionvastaiseen toimintaan (Al-Saqaf, 2010). 4 INTERNET-SENSUURIN HISTORIAA Internet-sensuuria on harjoitettu internetin alkuajoista alkaen luvulla. Jo tuohon aikaan yli 30 maassa säädettiin tai oltiin säätämässä internet-sensuuriin liittyvää lainsäädäntöä (Cohen, 1997:12). Syyt vaihtelivat lastensuojelusta moraaliin, turvallisuuteen ja poliittisiin tavoitteisiin. Sensuurilla haluttiin myös vaientaa vihapuhetta ja rasistista viestintää. Huolimatta poliittisista eroista maiden välillä ja ihmisoikeuksiin vetoamisesta internetin käyttöön ja sisältöihin liittyvät rajoitukset lisääntyivät merkittävästi jo vuoteen 1997 mennessä (Cohen, 1997). Nykyään sensuuri on vielä yleisempää ja näkyvämpää. Eri alojen tutkijat ja tutkimuslaitokset ovat alkaneet kiinnostua internetsensuurista. Myös erilaiset tukiryhmät kuten Pariisissa sijaitseva Reporters Without Borders ja Washington DC:ssä oleva Freedom

4 House (Al-Saqaf, 2010) ovat alkaneet julkaista raportteja internetsensuurista. Internet-sensuuri on monimutkainen aihe. Internetin rakenteeseen ja sen sovelluksiin liittyy useita puolia. Siihen, millaiseksi internetinsensuuri muodostuu eri maissa, vaikuttavat käyttäjien toimintatavat, valtion harjoittama kontrolli ja maan sosioekonominen ja poliittinen tilanne (Al-Saqaf, 2010). Sensuuritutkimukselle tärkeä näkökulma on tarkastella sensuurin aiheuttamia ongelmia niitä hyötyjä vasten, joita internet on tuonut mukanaan. 5 KATSAUS INTERNET-SENSUURIN TUTKIMUKSEEN Seuraavassa käymme läpi artikkeleita, väitöskirjoja, kirjoja, konferenssijulkaisuja ja internet-politiikkaa käsitteleviä asiakirjoja. Lähteet on koottu useista tietokannoista kuten ISI Web of Science, Library and Information Science Abstracts (LISA), Library and Information Technology Abstracts (LISTA), ScienceDirect ja Emerald. Valtio on tärkein ja vallaltaan suurin sensuurin harjoittaja. Valtiosensuurin välineet ovat moninaiset (aiheesta enemmän esim. Access Contested: Security, Identity; and Resistance in Asian Cyberspace (Deibert et al., 2012), Access Controlled: the Shaping of Power, Rights, and Rule in Cyberspace (Deibert et al., 2010) and Access Denied: the Practice and Policy of Global Internet Filtering (Deibert et al., 2008). Faris and Villeneuve (2008:7) listaavat useita aihealueita, joihin liittyvä tieto joutuu usein internetsuodatuksen kohteeksi. Tällaisia ovat muun muassa poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset ja uudistukset, oppositioryhmät, vähemmistöt sekä etniset ja uskonnolliset ryhmät, naisten oikeudet, vihapuhe, julkinen terveydenhuolto, pornografia, kaupalliset verkkosivut, sähköposti ja sosiaalinen media. 5.1 Sensuurin vaikutukset internetin etuihin ja mahdollisuuksiin Internet tuottaa käyttäjille hyötyjä ja lisää heidän viestinnällistä valtaansa madaltamalla kynnystä tuottaa ja jakaa sisältöjä maailmanlaajuisesti. Verkko poikkeaa aiemmista tiedonvälityksen muodoista laajuutensa puolesta, mutta myös siksi, että on ollut rakenteeltaan alhaalta ohjattua, hajautettua ja rajatonta (Akdeniz & Altiparmak, 2008). Kukaan ei omista internetiä, eikä mikään yksittäinen taho hallinnoi sitä (Cohen, 1997). Yleisesti tunnustetaan, että informaatio- ja viestintäteknologiat edistävät merkittävästi ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Toisaalta sama tekniikka myös polkee oikeuksia mahdollistamalla esimerkiksi yksityiselämän tai kirjesalaisuuden loukkaamisen. Internet on antanut jokaiselle kanavan välittömään ja

5 maailmanlaajuiseen viestintään. Se on voimaannuttanut yksityisiä ihmisiä, mutta samalla avannut ovia laittomien ja vahingollisten sisältöjen jakelulle. Siksi verkkoviestinnästä on tullut hallitusten, sääntelyviranomaisten ja kansainvälisten organisaatioiden harjoittaman säätelyn ja valvonnan ydinkohde. Ongelmia yritetään ratkaista uusilla laeilla ja korjaamalla vanhoja (Akdeniz & Altiparmak, 2008). Helppo ja ilmainen pääsy internetiin on madaltanut aineistojen julkaisukynnystä maailmanlaajuisesti. Valitettavasti se on myös helpottanut rasistisen ja muiden ei-toivottujen sisältöjen tuottamista (Akdeniz, 2007). Verkkoviestinnällä tavoitetaan massat välittömästi. Samalla ei-toivotun materiaalin levittämisen internetissä on ennustettu kasvavan tuntuvasti. Tämä voi johtaa lisääntyvään sensuuriin. Cohenin analyysin mukaan (1997:13) hallitukset eivät luovu internetin kielteisten vaikutusten valvonnasta ja säätelystä, vaikka internetistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämä johtuu siitä, että valvonnalla ja säätelyllä on yhteyksiä yhteiskunnan julkisiin, poliittisiin, kaupallisiin ja laillisiin etunäkökohtiin. Niinpä monet hallitukset eivät tyydy vain lasten suojeluun internetiltä, vaan estävät verkkoon pääsyn kokonaisilta väestöryhmiltä. Yliopistoja on perinteisesti pidetty sananvapauden ylläpitäjinä ja puolestapuhujina. Internetin lisäämä ei-toivotun ja vaarallisena pidetyn materiaalin levitys on kuitenkin kyseenalaistanut yliopistojen toiminnan huolimatta monista globaalin tietoverkon tarjoamista eduista akateemiselle yhteisölle esimerkiksi helpottuneen tiedonvälityksen muodossa. Opiskelijoiden oikeudet ja sananvapaus on asetettu vastakkain yliopistojen ja muun yhteiskunnan velvollisuuksien kanssa. Monet yliopistot ovat ratkaisseet dilemman lisäämällä sensuuria esimerkiksi rajoittamalla korkeakoulujen tiloissa olevien tietokoneiden sisältöjä. Sama koskee kasvatusta ja koulutusta. Näissä internetistä on todettu olevan paljon hyötyä opetusvälineenä (Clyde, 1997). Toisaalta internetissä levinneet monet laittomat sisällöt (esim. huumeiden valmistus, pornografia, rasismi) ovat vahvistaneet käsitystä lapsien ja nuorien suuremmasta suojelutarpeesta verkossa. Tämä on tuonut uusia haasteita vanhemmille, opettajille ja koulukirjastonhoitajille. 5.2 Internet-sensuurin kohteet Yksi suurimpia internetin käyttöön liittyviä huolenaiheita on tiedon vapaa jakelu verkossa ilman ennakkotarkastusta. Kenellä tahansa käyttäjällä voi olla verkossa ammattimaiselta näyttäviä verkkosivuja, jotka voivat sisältää harhaista, virheellistä tai vaarallista tietoa (Colaric, 2003). Erityisesti lapsia halutaan suojella verkossa, koska he eivät välttämättä osaa analysoida tietoa,

6 eivätkä kyseenalaistaa tietojen luotettavuutta. Eikä tiedetä varmasti, missä kehitysvaiheessa nämä taidot opitaan. Sensuuria voidaan näiltä osin puolustella lapsen edulla. Pornografian, vihapuheen, pomminrakentamisohjeiden sensurointia internetissä puolustellaan yleisellä edulla. Lasten etu ja yleinen etu ovat internet-sensuurin kaksi käytetyintä perustetta (Depken II, 2006). Lisääntynyt tiedon digitointi on tuonut verkkoon monia uusia tuotteita, kuten elokuvat, äänilevyt ja kirjat. Tällaisia tuotteita on helppo jakaa kuluttajille verkon kautta. Muun muassa viihde- ja ohjelmistoteollisuus on pyrkinyt hyötymään aineistojen verkkojakelusta. Ongelmia on kuitenkin aiheuttanut immateriaalioikeuksien ja tekijänoikeuksien rikkominen ja luvaton sisältöjen käyttö ja jakelu. Kaupalliset tahot näkevät sensuurin perusteltuna, sillä uskovat digitaalisen tiedon jakelun ja säilytyksen internetissä johtavan muutoin kopiointiin ja luvattomaan levitykseen (Deibert, 2003). 5.3 Kuka on vastuussa internet-sensuurista? Sensuurissa on kyse sosiaalisesta vastuusta. Ne, jotka kussakin maassa kantavat sosiaalista vastuuta, kuten vanhemmat, opettajat, virkamiehet, poliitikot, vastaavat myös sensuurista (Malley, 1990:21). Sensuurin pitää tapahtua laillisen järjestelmän sisällä, jotta se voitaisiin panna täytäntöön tehokkaasti. Siksi sensuuria tarkastellaan usein oikeudellisesta näkökulmasta (Malley, 1990; Cohen, 1997). Sensuuri on osa hallintoa ja sen toimintatapoja. Tämä koskee niin demokraattisia maita kuin autoritäärisiäkin. Sensuuri ei liity vain tiedon saannin esteisiin, vaan se voi kohdistua myös sopimattomia aineistoja käsitelleisiin ihmisiin. Sensuuri voi johtaa maasta karkotukseen, kidutukseen ja murhaamiseen kuten Etelä-Afrikassa Apartheid-hallinnon aikana. Sensuuri voi näin vaikuttaa suoraan ja hyvin vakavasti ihmisten elämään. On vahvaa näyttöä, että hallitukset toteuttavat sensuuria monella tasolla oikeusjärjestelmän, säädösten ja politiikan avulla. Näistä on enemmän tietoa liitteessä B. Muita sensuurista vastuussa olevia tahoja ovat yksittäiset ihmiset, jotka osallistuvat sisältöjen luokitteluun ja yksityistettyyn sensuuriin (Akdeniz, 2008). Tällaisia ovat esimerkiksi koulukirjastojen hoitajat ja opettajakirjastonhoitajat (Truett, 1997), julkisen puolen kirjastonhoitajat (Colaric, 2003) sekä sairaaloiden hallintohenkilöstö (Bernstein, 2004). 5.4 Internet-sensuurin kannatus ja vastustus Internetin kehitys on nyt kulminaatiopisteessä. Yhtäältä internetillä on rajattomat mahdollisuudet, toisaalta se tuottaa pelottavia uhkakuvia. Haasteena on tarttua mahdollisuuksiin ja hyödyntää

7 niitä täysimääräisesti uhkia ehkäisten, vaikka ei ehkä kokonaan poistaen (Bihani & Hamilton, 2009). Sensuurin kannattajat (esim. Cohen, 1997) perustelevat tiedonsaannin ohjausta verkossa sillä, että avoimeen viestintäympäristöön väistämättä kuuluu tietty määrä mahdollisesti haitallisia tai laittomia sisältöjä. Uhkana on, että näitä sisältöjä voidaan käyttää rikollisen toiminnan ja terrorismin välineinä. Sensuurin vastustajat puolestaan vetoavat siihen, että internetin suodatus ja rajoittaminen on ensisijaisesti poliittisia. Heidän mukaansa suodatus on aina sensuuria, jolla pyritään rajoittamaan aatteiden ja ajatusten leviämistä sekä ehkäisemään viestintää maailmanlaajuisen yhteisön sisällä (Bailey & Labovitz, 2011). Lisäksi sensuurin torjunta nojaa sanan- ja ajattelunvapauden puolustamiseen, mikä on aina kuulunut informaatiotutkimuksen perusarvoihin (Malley, 1990). Huolestuttavinta uudessa sensuurissa on, että se tapahtuu usein piilossa käyttäjiltä (Karhula, 2011). Tätä näkemystä tukevat joidenkin maiden raportit (Liite B). Tiedon suodattamisen tarve on väistämätön seuraus informaatiotulvasta. Pidetäänpä sitä hyvänä tai pahana, informaation valinta ja karsinta on väistämätöntä, koska sitä on käytännössä pakko tehdä tietoa käsitellessä (Malley, 1990). Sensuuria puolustetaan myös verkkorikollisuuden tiiviimmällä torjunnalla, koska verkko on antanut hakkereille ja muille verkkorikollisille huomattavasti lisää toimintamahdollisuuksia (Bihani & Hamilton, 2009). Virukset, vakoiluohjelmat, tietojen kalastelu ja botnetit tuottavat sellaisia esteitä verkon kehitykselle, että ne pitää ottaa vakavasti huomioon. Verkkoturvallisuuteen liittyvät kysymykset tulevat lisääntymään ja monimutkaistumaan teknologian kehityksen myötä (Bihani & Hamilton, 2009). Kirjastoammatillinen näkökulma (Johnson, 1998) lähtee siitä, että alan koulutuksen tulee tukea vapaata, sensuroimatonta ja muodosta riippumatonta tiedonsaantia aikuisille ja lapsille. Tästä näkökulmasta verkosta mahdollisesti löytyvä vastenmielinen materiaali ei voi olla peruste evätä lapsilta pääsy verkkoon. Nykyiset suodatus- ja luokittelujärjestelmät kouluissa ja kirjastoissa joko eivät toimi tai jos toimivat, mitätöivät samalla verkon käytön parhaita puolia. Lastensuojelun periaatteet, jotka toimivat kotona tai yksityisissä ympyröissä, eivät välttämättä toimi kouluissa ja kirjastoissa. Sellaiset rajoitukset olisivat myös ristiriidassa sananvapauden ja julkisten palveluiden perustehtävän kanssa (Johnson, 1998). Johnsonin mukaan koululaiset ja opiskelijat tarvitsevat sensuurin sijaan enemmän vapautta, vastuuta ja koulutusta oikeiden päätösten tueksi. Internetin oikea käyttö edellyttää opettelua sekä valintatilanteiden aitoa hallintaa, joita ei opita sensuurin avulla.

8 Vaikka internet-sensuurin syyt vaihtelevat maasta toiseen, Cohen (1997) tunnistaa myös sensuurille yhteisiä piirteitä: Kansallinen turvallisuus (aseet, laittomat huumeet, terrorismin vastaiset toimet) Vähemmistöjen suojelu (syrjintä, markkinoinnin kohderyhmäkohtainen valikointi jne.) Ihmisarvon suojelu (yllytys rotuvihaan tai syrjintä) Taloudellinen turvallisuus (petokset, luottotietojen hakkerointi) Informaatioturvallisuus (vihamielinen hakkerointi) Yksityisyyden suojelu (henkilökohtaisen tiedon levittäminen, sähköinen häirintä, spammaus) Maineensuojelu (kunnianloukkaus, laiton mainosten jakelu) Tekijänoikeudet (tekijänoikeudella suojatun aineiston luvaton levittäminen) Yhteenvetona voidaan todeta, että sensuurin puolustamiseen ja vastustamiseen liittyvä keskustelu kohdistuu erityisesti sellaisiin ammattiryhmiin kuin opettajat. Opettajat yrittävät tämän debatin keskellä suojella lapsia ja koululaisia internetin vaaroilta ja samalla hoitaa velvollisuuttaan ohjata ja opettaa heitä parhaalla mahdollisella tavalla (Lawson & Comber, 2000). Liitteen B maaraportteihin on koottu maakohtaista taustatietoa lähinnä poliittisesta ja valtion harjoittamasta sensuurista. 5.5 Internet-sensuurin vastustamisen keinot Tutkimukset (esim. Al-Saqaf, 2010) sensuurin kiertämiseen tähtäävistä tekniikoista ja niiden tehosta kertovat internetsensuurin vastustamisen keinoista. Sensuuriin vastaaminen on onnistunut jopa aikana, jolloin hallituksille kriittisen materiaalin sensuuri on monissa maissa saavuttanut uudet, ennennäkemättömät mittasuhteet. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kiina, Iran ja Arabimaat. On näyttöä, että pienellä vaivalla käyttäjät voivat kiertää suodattimet ulkomaisten välityspalvelimien kautta (Feamster et al., 2002). Jopa Kiinan kaltaisissa maissa tällaisten kiertomahdollisuuksien esto on osoittautunut vaikeaksi. Sensuuria vastustavat aktivistit ovat myös kehittäneet välityspalvelimia, joita yksittäiset käyttäjät voivat ajaa kotikoneillaan ja työpaikkansa tietokoneilla kaikkialla maailmassa. Hallitusten on erittäin vaikeaa estää kaikkea tätä tapahtumasta (Feamster et al., 2002). Dahan et al. (1995) julistaa internetin välineenä ohittaneen hallituksen sensuurin ja sisäisen itsesensuurin esimerkiksi käyttämällä verkkoliikenteen anonymisointia ja salausohjelmistotyökaluja. Maaraporteissa Liitteessä B on mainittu vain muutamia tällaisia esimerkkejä - kenties hyvästä syystä.

9 6. TUTKIMUKSEN KOHDEMAAT JA INTERNET-SENSUURI: LYHYT KATSAUS AIHEESEEN LIITTYVÄÄN KIRJALLISUUTEEN Kirjan Accessed controlled: the Shaping of Power, Rights, and Rule in Cyberspace (Deibert et al., 2010) esipuheesta käy hyvin ilmi, miten internetin sensurointi ja valvonta ovat lisääntyneet monissa maissa. Myös sensuurin ja valvonnan kattavuus on laajentunut ja teknologiset välineet kehittyneet kaikkialla maailmassa niin demokraattisissa kuin autoritaarisissakin maissa. Internetin alkuvaiheessa valvonta- ja sääntelytoimet kohdistuivat lähinnä palomuurien rakentamiseen internetin keskeisiin yhdyskäytäviin (Kiinan Suuri palomuuri oli ensimmäinen kansallinen internet-suodatusjärjestelmä.). Sensuurin aste ja perusteet ovat erilaiset eri maissa (Cohen, 1997). OpenNet Initiative Research -hanke erittelee suodatuksen eri asteita eri maissa. Sen mukaan on kaikkialle läpitunkevaa sensuuria, laaja-alaista sensuuria, valikoivaa sensuuria ja vähäistä sensuuria. Viimeksi mainitussa sensuurin käyttö on joko olematonta tai siitä on vain joitakin vihjeitä. Frechette (2005) puolestaan puhuu internetin yli- ja alisääntelystä. Seuraava osuus on tarkoitettu taustaksi Liitteen B yksityiskohtaisemmille raporteille. Bambaeurin (2009) mukaan joidenkin maiden kuten Kiinan harjoittama internet-sensuuri on saanut suhteettoman paljon huomiota, kun taas esimerkiksi amerikkalaista sensuuria on kommentoitu huomattavasti vähemmän. IFLA:n Kiinalle esittämä vaatimus sensuurin lopettamiseksi on yksi esimerkki tästä aiheesta: (http://www.peacehall.com/news/gb/english/2005/07/ shtml). Bambaeur (2009a) esittää aiheellisen kysymyksen: miten Saudi- Arabian päätös sensuroida internet-pornografiaa, Kiinan pyrkimykset tukahduttaa poliittiset toisinajattelijat ja Yhdysvaltojen toimet laittomien MP3-tiedostojen poistamiseksi internetistä poikkeavat toisistaan? Kysymys on hyvä, sillä eri maiden sensuuri perustuu erilaisiin arvoihin ja erilaisiin näkemyksiin sananvapaudesta, vähemmistöjen suojelusta, yhteiskunnallisen yhtenäisyyden tärkeydestä sekä kansallisesta turvallisuudesta (Bambauer, 2009a). Lopulta kyse on vain siitä, että maat yrittävät sensuroida internetin sisältöjä eri kriteereillä. Päämäärä on aina sama, olivatpa kyseessä tekijänoikeudella suojatut musiikkikappaleet Yhdysvalloissa tai poliittinen toisinajattelu Iranissa. Vain sensuurin kohde, tarkkuus ja se, minkälaiset mahdollisuudet kansalaisilla on vaikuttaa päätöksentekoon vaihtelevat (Bambauer, 2009a).

10 Kirjoissa Access Denied (Deibert et al., 2008), Access Controlled (Deibert et al., 2010) ja Access Contested (Deibert et al., 2012) on esitetty yhteenveto OpenNet Initiative Research -hankkeen maakohtaisista tuloksista. Raporttien mukaan sen selvittämiseksi, mitkä maat syyllistyvät sensuuriin ja tiedon suodatukseen, ja millä tavoin, on tarkasteltava maiden oikeudellisia ja lainsäädännöllisiä käytäntöjä. On myös selvitettävä, miten hyvin kansalaiset pääsevät internetiin, internetin infrastruktuurin tilaa, talouden kehitysastetta sekä hallinnon laatua. Raporteissa puhutaan seuraavista suodatuksen kategorioista. Poliittinen sensuuri: päähuomio on verkkosivuissa, joilla esitetään hallituksen vastaisia mielipiteitä tai käsitellään ihmisoikeuksia, ilmaisuvapautta, vähemmistöjen oikeuksia ja uskonnollisia liikkeitä. Sosiaalinen sensuuri: päähuomio on seksuaalisuuteen, vedonlyöntiin, laittomiin lääkkeisiin ja alkoholiin liittyvissä sisällöissä ja muissa asioissa, joita pidetään kyseisessä maassa laittomina. Puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvä sensuuri: keskittyy aseellisia konflikteja ja rajakiistoja käsitteleviin aineistoihin sekä aseellisella väkivallalla uhkaaviin ryhmiin. Internetin ylläpidon tekninen sensuuri: kohteena ovat verkkosivut, sähköpostit, verkon ylläpitopalvelut, haku- ja käännöspalvelut sekä puhelinpalvelut, kuten myös verkkosivut, joissa käsitellään sensuurin kiertämisen menetelmiä. Gormanin (2005) mukaan realistinen näkemys internetin luonteesta lähtee siitä, että jonkinlainen sensuuri ja sääntely on välttämätöntä, mutta että niiden toteutus vaihtelee maittain. Bambauerin (2009a) mukaan Kiinassa, jossa toimii maailman laajin ja pisimmälle kehittynyt internetin sensurointijärjestelmä, harvoin myönnetään tietoja suodatettavan. Saudi-Arabia sen sijaan julkistaa tietoja maan internet-sensuurista ja harjoitetun sensuurin perusteista. Kiinan suodatusjärjestelmä on monikerroksinen. Käyttäjillä ei ole tietoa, milloin pääsy kiellettyyn aineistoon on estetty. Heidän verkkoyhteyksiinsä sovelletaan vain uudelleenohjausta tai sähköpostiviestit eivät koskaan saavu määränpäähänsä (Bambauer, 2009a). Irania pidetään tiukasti kontrolloituna yhteiskuntana. Siksi ei ole yllättävää, että siellä myös sensuroidaan internetiä. Calingaertin (2010) mukaan Iranin hallitus rajoittaa internet-yhteyksien kaistanleveyttä, mikä hidastaa kuvien ja videoiden lataamista verkkoon. Samoin tekstiviestien lähettäminen matkapuhelimilla on estetty häiritsevien mielenilmauksien hallitsemiseksi. Lisäksi

11 hallituksen sosiaaliseen mediaan, kuten facebookiin, kohdistama käytön häirintä heikentää iranilaisten mahdollisuuksia jakaa informaatiota ja organisoida mielenilmauksia. Iranissa internetin valvonnan on epäilty johtaneen toisinajattelijoiden pidätyksiin (Calingaert, 2010). Sensuuri on yleistä monissa maissa kaikilla tasoilla, ja siksi siitä on runsaasti maakohtaista kirjallisuutta. Esimerkiksi Gorman (2005) Kiinan tilanteesta, Ang ja Nadarajan (1996) Singaporen, Bambauer (2009b) Australian, Wang (2003) Yhdysvaltojen tilanteesta. Editors of Public Library Quartely (2008) käsittelee nettikahviloiden sensuuria Etelä-Koreassa. Kattavampia maakohtaisia tietoja sensuurista on esitetty OpenNet Initiative Research'n tutkimuksissa. Näistä kerrotaan kirjoissa Access denied (Deibert et al., 2008), Access Controlled (Deibert et al., 2010) ja Access Contested (Deibert et al., 2012 ). Viimeksi mainitut kirjat antavat hyvän yleiskuvan sensuurin tilasta kansainvälisesti. Lisäksi Electronic Frontiers Australian (2002) on tehnyt merkittävän kansainvälisen tutkimuksen sensuurin kansainvälisistä ulottuvuuksista. Myös Warf (2011) tarjoaa globaalisti kattavan katsauksen internet-sensuuriin. Warf (2011) luokittelee eri maiden sensuurin seuraavasti: Pahimmat internet-sensuurin harjoittajat, kuten Kiina, Burma/Myanmar, Vietnam ja Iran. Vakavan internet-sensuurin harjoittajat, kuten Venäjä, Valko-Venäjä, Pakistan, Arabimaat kuten Saudi-Arabia, Jordan, Bahrain, jne. Kohtalaisesti internetiä sensuroivat maat, kuten Thaimaa, Malesia, Singapore, Indonesia, Intia, Keski- Aasia, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Latinalainen Amerikka. Kevyesti internetiä sensuroivat maat, kuten jotkin Latinalaisen Amerikan maat, Etelä- ja Itä-Eurooppa. Maat, joissa ei ole internet-sensuuria, kuten Länsi- Eurooppa ja USA (jälkimmäisessä mahdollisesti esiintyvää epäsuoraa sensuuria ei ole tässä huomioitu) 7. INTERNET-SENSUURIN MUODOT: LYHYT KIRJALLISUUSKATSAUS Internetin valvonnan uudet työkalut ja tekniikat eivät pyri pelkästään estoihin ja rajoituksiin. Niillä pyritään myös normalisoimaan - tai jopa laillistamaan - internetin valvonta. Menetelmiin kuuluvat esimerkiksi kohdennetut virukset ja strategisesti ajoitetut palvelunestohyökkäykset (DDoS), verkon infrastruktuurin avainkohtien valvonta, käyttäjien sopimuksiin liittyvät tiukat ehdot ja kansalliset informaatioon liittyvät strategiat (Access Controlled, 2010). Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös verkkoyhteyksien tilapäiset, muutaman tunnin katkot (Internet

12 curfews) sekä laajemmat katkokset (Internet blackouts), jolloin verkkoyhteyksiä ei ole käytössä useaan päivään. Grothoff et al. (2003:1) esittävät, miten internet-sensuuria käytetään "aseena" tiedonvälityksen säätelyyn ja toisinajattelijoiden äänen tukahduttamiseen. Kirjoittajat toteavat, että internetiä voidaan sensuroida hyvin eri tavoin: suodatuksella, palvelunestohyökkäyksillä ja häiritsemällä online-tiedon julkaisijoita esimerkiksi pelotteella. Erittäin kattava katsaus internet-suodatuksen työkaluihin ja teknologioihin TCP/IP-suodatuksesta sosiaalisiin tekniikoihin. on esitetty lähteessä Murdoch ja Anderson (2008). Kirjassa käsitellään teknisiä suodatusmenetelmiä (ss ) kuin myös verkkotunnusten poistamista rekisteristä ja palvelunestohyökkäyksiä. Lisäksi käsitellään valvontaa ja eiteknisiä sensuurin menetelmiä. Zittrain ja Palfrey (2008a:2) täydentävät Murdochin ja Andersonin (2008) esitystä kuvaamalla yksityiskohtaisesti internet-sensuurin oikeudellisia ja sosiaalisia toimenpiteitä, kuten keskustelupalstojen valvojien itsesensuuria. Suodatuksen kokonaan toisenlainen muoto liittyy sähköiseen kaupankäyntiin. Tätä asiaa selvitetään kirjassa Bailey ja Labovitz (2011). Teknisen tai kaupallisen suodatuksen tavoitteena on taloudellinen hyöty joko voittojen saamisen muodossa tai resurssien saatavuuden varmistamisen kautta. Kirjassa kuvataan seikkaperäisesti, miten tällainen suodatus voidaan toteuttaa moninaisilla tavoilla. IP-osoitteiden suodatus ja palvelinjärjestelmien myrkyttäminen vaativat joko valtion tai palvelun tarjoajien laatimia mustia listoja estettävistä sivustoista. Ottaen huomioon, miten nopeasti uutta sisältöä tulee internetiin, tämä on aikaa vievä prosessi (Murdoch ja Anderson, 2008). Kolmas vaihtoehto on yksittäisten sivujen suodatus käyttäen kiellettyjen avainsanojen luetteloita, kuten "Falun" Kiinan tapauksessa (Clayton, Murdoch & Watson, 2006). Tällainen suodatus on mahdollista ja hyväksyttyä lähinnä totalitaarisissa maissa. Sen sijaan suodatus, joka ei estä verkkosivulle pääsyä, mutta estää pääsyn verkkosivun tiettyyn kohtaan, on paljon yleisempää. Avainsanapohjaiset suodattimet reitittimissä voidaan kiertää käyttämällä prokseja, jotka salaavat pyynnön esittäneelle käyttäjälle lähetetyn tiedon ja näin välttävät käyttäjän havaitsemisen (Feamster et al., 2002). Suodatus on ollut useiden tutkimuksien keskeisenä kohteena, esim. Deibert, 2003, Heins, Cho & Feldman, 2006; Zittrain & Edelman, Joissakin tutkimuksissa keskitytään ei-teknisiin sensuurin välineisiin kuten suoraan voimankäyttöön, uhkailuun ja pelotteluun, pahoinpitelyyn, syytteiden nostamiseen ja muihin verkon ulkopuolisiin valvonnan ja sensuurin keinoihin. Näiden

13 toimenpiteiden kohteena ovat usein verkkolehtien toimittajat, bloggaajat ja verkkoaktivistit. Yleinen johtopäätös tutkimuksissa on, että tällaiset toimet lisäävät merkittävästi itsesensuuria (Al- Saqaf, 2010). Hersberger (2004):ssä esitetään useita internet-sensuurin mekanismeja kuten suodatusohjelmistojen käyttöä verkkosivuille pääsyn estämiseksi tietyllä tasolla. Suodatus voi tapahtua tietokoneen tasolla tai intranetissä verkonvalvojien ja internetpalvelujen tarjoajien taholta. Tällöin vain osa käyttäjistä pääsee katselemaan internetin sisältöjä (Hersberger, 2004: 266). Jos valtiolla on monopolivaltaa yli kaikkien internet-palvelujen tarjoajien, sensuuri on kansallista. Anderson (2008) tarkastelee kasvavaa määrää maita, joissa internet-palvelujen tarjoajille asetetaan pakkoja ja vaatimuksia, joilla estetään asiakkaiden pääsy ulkomailla tuotettuun, mutta paikallisen lainsäädännön kieltämään materiaaliin. Tämä koskee ennen kaikkea sellaisia maita kuten Kiina, mutta myös joitakin demokraattisia valtioita. Deibertin ja Villeneuven (2005) tutkimuksen mukaan internetsensuuri vaihtelee eri maissa sen suhteen, millaista sisältöä sensuroidaan, ja vähemmässä määrin käytettyjen teknologioiden suhteen. Tiukimmin sensuroivat valtiot estävät niille kiusallisen poliittisen keskustelun (esim. keskustelu Tiibetin-tilanteesta murskaamalla mielenosoitukset Kiinassa); teokraatit asettavat tiukkoja rajoituksia "jumalanpilkkaa" ja muuta "moraalitonta" sisältävien aineistojen levittämiselle. Sama koskee puhetta naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista esimerkiksi Saudi- Arabiassa ja Iranissa. Monet eurooppalaiset valtiot sensuroivat pornografiaa, rasismia ja muukalaisvihaa sisältäviä aineistoja. Toinen yksinkertainen tapa harjoittaa sensuuria on taloudellisten tai käytännöllisten esteiden asettaminen käyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi kohtuuttomat latausmaksut tai rajaaminen verkkoon pääsy vain valituille käyttäjäryhmille kuten yliopistoille. Vaikka sensuuria on aina ollut, internet on massamediana suurempi uhka hallituksille kuin perinteiset mediat (Cohen, 1997). Siksi hallitusten reaktiot ja niiden harjoittama ohjaus on paljon vahvempaa silloin, kun ne pitävät sensuuria tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. 8 TIEDONKERUU INTERNETISTÄ Raporttien ja tieteellisen kirjallisuuden lisäksi internet-sensuurin soveltamisalaa voidaan tutkia myös seulomalla muuta aineistoa internetistä. Tätä tarkoitusta varten valittiin joukko maita, joiden perusteella kansainvälistä tilannetta tarkasteltiin tarkemmin: Australia, Chile, Kiina, Suomi, Libya, Myanmar, Singapore, Turkki ja Iso-Britannia. Tiedonkeruu internetistä antaa kuitenkin vain osittaisen kuvan internet-sensuurin vallitsevasta tilasta ja kehityssuunnista

14 kussakin maassa. Nämä täydentävät tiedot on tarkoitettu pikemminkin syventämään kuvaa eri maissa toteutetusta sensuurista. Internet-sensuuria koskevan tiedon kaivamisessa netistä toiset tietolähteet osoittautuivat arvokkaammiksi kuin toiset (ks. Liite A). Nämä haut tehtiin käyttäen maan nimeä. Verkkolähteet, jotka valittiin hakua varten, luokiteltiin seuraavasti: (1) asiantuntijoiden seurantasivut, (2) uutishakukoneet ja (3) metasivustot kuten Browsys.com. Jokainen maaraportti sisältää keskustelua valituista kehityssuunnista siten kuin nämä ilmenevät kussakin maassa tilannekohtaisesti ja referoituna (katso Liite B). Kirjallisuuskatsaukseen perustuen kehityssuunnat päätettiin jakaa kielteisiin ja myönteisiin. Kielteisiä suuntauksia ovat: - internetiin liittyvät yksityisyysongelmat - kaikkialla läsnä oleva yhteiskunta ja valvonta - median sensurointi internetissä - internetin sisältöjen suodatus ja tukahduttaminen (esimerkiksi esto-ohjelmilla) - seurantateknologian kehitys ja pyrkimykset tunnistaa sanan- ja ilmaisuvapauttaan käyttävät kansalaiset - laillisen ilmaisun kriminalisointi internetissä - internetin käytön säännökset ja määräykset yhdessä hallitusten sensuurimenetelmien kehittymisen kanssa - ylipäätään internet-sensuurin uudet muodot ja internet-sensuurin saama tuki - internet-sensuurin liittyvien säädösten ja määräysten toimeenpano ja internetiin liittyvän viestinnän seuranta. Myönteisiksi kehityssuunniksi katsottiin seuraavat: - internet-sensuurin aikaansaamat vastareaktiot - yritykset ja keinot sivuuttaa e-sensuuri - tietoverkkorikollisuuden kaltaiset toimet internet-sensuuria vastaan ja monet kekseliäät tavat vastustaa internet-sensuuria. Tarkemmat tiedot kehityssuunnista kussakin maassa on esitetty Liitteessä B. Seuraavassa on vain yhteenveto internet-sensuurista esiin nousseista kysymyksistä ja kehityslinjoista mukana olleissa maissa. 8.1 Lyhyt katsaus internet-sensuuriin eri maissa tehdyn selvityksen perusteella Vaikutelmat internet-sensuurista perustuvat tiedon keruuseen internetistä. Aineisto ei ole kaikenkattava. Taustatiedot riittävät kuitenkin tiettyjen keskeisten huolenaiheiden ja jatkotutkimuksen aiheiden kartoittamiseen. Tiedon määrä maittain kuitenkin vaihtelee.

15 Maissa joissa ei esiinny merkittäviä ihmisoikeusrikkomuksia, kuten Australiassa tai Iso-Britanniassa, on internet-sensuuri ja valvonta kuitenkin kasvusuunnassa kuin myös yksityisyyden loukkaukset. Eikä sensuuri koske pelkästään lapsipornon kaltaisia ilmiöitä, joita vastustetaan moraalisin perustein. Joissakin maissa kuten Suomessa, kiellettyjen verkkosivujen luettelo on salainen, toisissa kuten Iso-Britanniassa, julkinen. Eroja on myös siinä, ketkä näitä mustia listoja laativat, ja ketkä ovat niistä vastuussa. Lisäksi kieltoa vähätellään käyttämällä kiertoilmauksia. Riippumatta hallituksen toimintatyylistä, vallitsevasta uskonnosta ja ideologiasta, tutkitut maat näyttävät tekevän kaikkensa kansallisen turvallisuuden ja vakauden varjelemiseksi. Henkiset vapaudet ja esimerkiksi ihmisoikeuksista huolehtiminen eivät estä maita terrorismin uhan alla harjoittamasta internet-valvontaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, jossa on perinteisesti huolehdittu yksityisyyden suojasta, internet-valvontaa on kuitenkin harjoitettu laajasti. Valvonta ja sen laajentuminen onkin kaikista huolista suurin tutkituissa maissa - niin demokraattisissa kuin vähemmän demokraattisissa. Vapaa pääsy internetiin sekä verkon lisääntynyt vaikutusta tiedon jakamiseen ja välittämiseen tuo lisää tarvetta pohtia tiukentunutta hallintoa ja valvontaa. Huolet näiltä osin ovat saaneet lisää ajankohtaisuutta tapahtumista esimerkiksi Libyassa ja Egyptissä, jossa sosiaalisen medialla - twitterillä ja facebookilla - oli tärkeä rooli hallituksen vaihdossa (Dick, Oyieke & Bothma 2012). Myös Turkki on esimerkki internetin mobiilikäytön huomattavasta kasvusta. Eri maat saavat vaikutteita toistensa internet-politiikasta ja tilanteista (esimerkiksi Norjassa, Iso-Britanniassa ja Suomessa). Myös se mihin maaryhmään (esim. Euroopan unioniin) maa kuuluu, vaikuttaa tarpeeseen seurata kehitystä ja toimintaa muissa maissa (esim. sosiaalisen median käyttö Libyan levottomuuksissa). Jotkin maat keskittyvät internet-sensuuriin poliittisiin syihin. Toisissa maissa internet-sensuuri vaikuttaa keventyneen ja rangaistukset lieventyneen. Samalla kuitenkin hallituksen valvontamahdollisuuksia on kasvatettu. Syvällisempää tutkimusta tarvittaisiin näiden trendien todentamiseksi. Ottaen huomioon internet-sensuurin laajuuden ja toisaalta epäsuoran sensuurin (puutteet internet-infrastruktuurissa, käyttäjien hakutaitojen puutteellisuus jne.) lievemmillä hallituksen toimilla voisi helposti olla hyvin vähäinen vaikutus siihen, miten väestö pääsee hyötymään internetistä. Yksityiskohtaista tietoa valituista maista on Liitteessä B. Seuraava taulukko esittää lyhyesti tärkeimpiä vaikutelmia kustakin maasta. 8.2 Lyhyt katsaus internet-sensuurin kehityssuuntiin Eniten tietoa löytyi internet-sensuurin kielteisistä

16 kehityspiirteistä: internetin sisällön suodatuksesta ja erityisesti lisääntyneestä valvonnasta. Ja tämä koskee kaikkia välineitä, joilla päästään internetiin mukaan lukien matkapuhelimet ja äänipuhelut. Yksityiskohtaisempia tietoja on esitetty Liitteen B maakohtaisissa raporteissa. Seuraavassa taulukossa on lyhyt esitys tärkeimmistä vaikutelmista kunkin trendin osalta. Niistä huomaa, miten maiden tilanteet vaikuttavat toisiinsa. 9. JOHTOPÄÄTÖKSET Sensuuri tai kansalaisten suojeleminen, tekijänoikeudet tai lapsille turvallisen ympäristön luominen jne. ovat osa laajempaa keskustelua (Clyde, 1997). On tärkeää ymmärtää, mitä sensuuri on ja mitkä ovat sen säännöt. On myös otettava huomioon, että sensuuria on harjoitettu vuosikausia, ja että se kuuluu nykyyhteiskunnan sähköiseen ympäristöön vielä tiiviimmin kuin aiemmin. Tämä selittää internet-sensuurin olemassaolon. Sensuuriin liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset ovat tärkeitä, vaikkakin vaikeasti käsiteltäviä teemoja. Näihin kuuluvat mm. huoli internetin käytön vaaroista ja niihin vastaamisesta internetsensuurilla. Tärkeitä aiheita ovat internet-sensuurin perustelut ja niistä vastuullisten tahojen tunnistaminen. On hyvä tietää sensuuria puoltavat tai sitä vastustavat argumentit. On myös tärkeää seurata jatkuvasti, mihin suuntaan internet-sensuuri kehittyy ja mitä työkaluja ja tekniikoita sillä on. Samoja keinoja voidaan käyttää välineinä internet-sensuurin torjumisessa. Sensuuri eri yhteyksissä on juurtunut syvälle ammattietiikkaan ja uskomuksiin henkisestä vapaudesta, elämäntapavalintoihin, uskonnollisiin vakaumuksiin, suhtautumiseen lapsiin ja ajatuksiin toisten ihmisten oikeuksista demokraattisessa yhteiskunnassa (Clyden, 1997). Tämä artikkeli lähti liikkeelle internetin hyötyjen tarkastelusta. Puhuttiin siitä, miten se tavoittaa lähes kaikki ihmiset kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja edistää näiden tiedonsaantimahdollisuuksia. Internetin suodatus, esto ja siihen liittyvät oikeudelliset toimet vaikuttavat moniin asioihin: miten hyvin informoituja ihmiset ovat eri asioista, heidän kykyynsä tehdä päätöksiä, heidän koulutusmahdollisuuksiinsa ja ymmärrykseensä mm. muista uskonnoista ja ideologioista. Internet-sensuuri estää ihmisiä hyötymästä internetin arkisista eduista politiikassa, uskonnossa, terveydenhuollossa, koulutuksessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa jne. Koulutusta lukuun ottamatta internet-sensuurin kielteisistä vaikutuksista on vain vähän vakavasti otettavaa tieteellistä kirjallisuutta. Tarvitaan lisää tutkimusta internet-sensuurin vaikutuksista tiedonhakuun ja levittämiseen sekä ihmisten käyttäytymiseen. Tärkeää on myös tutkimus internet-sensuurin eettisistä kysymyksistä.

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen ESITYKSEN SISÄLTÖ DPI:n määritelmä käyttökohteet tietoturva ja riskit kuinka suojautua DPI:ltä tulevaisuuden näkymät DPI Deep Packet Inspection (kutsutaan

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista?

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? ?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? 15.2.2005 11:50 Timo Poropudas timo.poropudas@sanoma.fi Lasten suojelusta, esto-ohjelmista ja sensuurista noussut julkinen keskustelu jatkuu kiivaana.

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus

Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus Sami Borg Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD) Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus Elektronisten tutkimusaineistojen (datan) avoimuuden

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Professori Juha Karhu Lapin yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta 31.8.2005 Open access idea Tutkimus on kenen tahansa luettavissa

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA ETIIKKA, 2 ov 1. Eettisten kysymysten pohdinta 2. Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka Arvioinnin kohteiden 1 ja 2 osaaminen osoitetaan aktiivisella

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Tekijänoikeusfoorum luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet 28.10.2013

Tekijänoikeusfoorum luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet 28.10.2013 Tekijänoikeusfoorum luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet 28.10.2013 Yhteenveto Kuluttajille on tarjolla runsaasti uusia digitaalisia sisältöpalveluita Laillisten palveluiden käyttö kasvaa Laittomat

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki Tietoturva tiedon varastoinnissa 1 Sisällysluettelo Miksi Tietoturvaa? Tietoturva vrs. Tietosuoja Uhkia Tietoturvan osa-alueet

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuus tietoturvauhkana Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuuden erityispiirteet Verkkorikollisuus on ammattimaista ja tähtää

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Lapsilukko HUOMAUTUS VANHEMMILLE. Vita-järjestelmän lapsilukko, ennen kuin annat lapsesi pelata. Määritä PlayStation 4-419-422-01(1)

Lapsilukko HUOMAUTUS VANHEMMILLE. Vita-järjestelmän lapsilukko, ennen kuin annat lapsesi pelata. Määritä PlayStation 4-419-422-01(1) Lapsilukko HUOMAUTUS VANHEMMILLE Määritä Vita lapsilukko, ennen kuin annat lapsesi pelata. 4-419-422-01(1) Vita-järjestelmä tarjoaa vanhempien ja huoltajien avuksi toimintoja, joiden avulla lapsen PS Vita

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Turvallinen internetin käyttö Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Nuoret ja internet 57 % lapsista ja nuorista käyttää internetiä huoneessaan, 39 % kotona muualla kuin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Diplomityöseminaari 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Työn otsikko: Tekijä: Valvoja: Ohjaaja: Tekninen tiedonhankinta ja yrityksen tietojen turvaaminen Pekka Rissanen Prof Sven-Gustav Häggman DI Ilkka

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Teemu Leppänen Puhujan esittely Verkkosivuja vuodesta 1999 Tietoliikennealan koulutus Kouluttajana noin 10 vuotta Asunut Englannissa ja Australiassa Oma yritys vuodesta

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttöohje

Sosiaalisen median käyttöohje Sosiaalisen median käyttöohje 2 (5) Sisällysluettelo Esipuhe... 3 Taustaa... 3 Sosiaalisen median tukemat ydintoiminnot ja tavoitteet... 4 Osallistumisen periaatteet... 4 Koulutus... 5 Tietoturvallisuus...

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Europolin valokuvakilpailu 2010

Europolin valokuvakilpailu 2010 Europol julistaa avatuksi kilpailun vuoden 2010 parhaasta lainvalvonta-aiheisesta valokuvasta Voittajakuvan on tarkoitus kuvata poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten haastavaa ja palkitsevaa työtä

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot