5 Säätiön varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Transkriptio

1 1 ALFRED KORDELININ YLEINEN EDISTYS- JA SIVISTYSRAHASTO Säätiön säännöt Vahvistettu vuosikokouksissa ja I Perusmääräyksiä 1 Säätiön nimi on Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto. Sen tarkoituksena on suomalaisen tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen ja kannattaminen. Säätiön kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Säätiön kantarahasto on elokuun 31 päivänä 1926 tehdyn tilinpäätöksen mukaan markkaa ( ,30 nmk). Rahaston edelleen kartuttamiseksi on siihen vuosittain siirrettävä vähintään viidennes kunkin tilivuoden bruttotuloista. Muu osa tuloista saadaan käyttää säätiön 1 :ssä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseen sillä tavoin, kuin 3 ja 4 :ssä on määrätty. 3 Avustusta Alfred Kordelinin Yleisestä Edistys- ja Sivistysrahastosta henkilölle, laitokselle tai erityiseen tarkoitukseen annettaessa tulee ottaa huomioon säätiön perustajan johtava aate, että suomalaiskansalliselle kulttuurityölle on suotava tukea sen sisälliseksi voimistumiseksi ja syventämiseksi tai suomalaisuuden edustamiseksi muiden kansojen piirissä. Säätiön varoja käytetään joko suoritettavien töiden avustamiseen tai, milloin erityistä aihetta on, jo suoritetun ansiokkaan työn tai toiminnan palkitsemiseen. Edellisessäkin tapauksessa on avustuksen saannin perusedellytyksenä oleva joko jo suoritettu ansiokas työ tai takeet siitä. 4 Säätiön vuositulot, sitten kun on tehty 2 :ssä mainittu siirto kantarahastoon ja suoritettu säätiön hoidosta aiheutuneet kustannukset, on käytettävä seuraavalla tavalla: a) Enintään kolmasosa, neljään yhtä suureen osaan jaettuna, käytetään suomalaisen tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistämiseen ja kannattamiseen. b) Lisäksi säätiön hallitus voi käyttää saman määrän kuin edellisessä kohdassa on sanottu 1 ja 3 :n mukaisiin tarkoituksiin. c) Ne varat, jotka edellä olevien määräysten mukaan jäävät käyttämättä, on varattava suuriin, suomalaista kulttuuria tehokkaasti edistäviin tehtäviin sekä säätiön alaisuudessa toimivien paikallis- ja erillisrahastojen kartuttamiseen. 5 Säätiön varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Kaikki säätiön arvopaperit on, jollei säätiön vuosikokous nimenomaan toisin päätä, säilytettävä vakavaraisen pankkilaitoksen huostassa.

2 II Säätiön hallinto ja hoito 2 1. Hallintoelimet 6 Säätiön hallintoelimiä ovat: 1) säätiön hallitus; 2) neljä jaostoa, nimittäin tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen jaosto; 3) raha-asiain toimikunta; 4) säätiön vuosikokous. 7 Alfred Kordelinin Yleisen Edistys- ja Sivistysrahaston hallituksen ja jaostojen jäsenyys edellyttää, että valittu on edellisellä toiminnallaan osoittanut harrastavansa suomalaiskansallista kulttuuria. 2. Hallitus 8 Säätiön hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä. Hallitukseen valitsevat Suomalainen Lakimiesyhdistys sekä Suomalaisen Tiedeakatemian matemaattis-luonnontieteellinen ja humanistinen osasto, säätiön vuosikokous ja jokainen jaosto kukin yhden jäsenen ja tälle varajäsenen kolmeksi vuodeksi kerrallaan, luettuna vuosikokouksesta vuosikokoukseen. Ennen määräaikaansa poistuneen jäsenen tai varajäsenen sijaan valittu henkilö toimii kuitenkin vain sen ajan, mikä eronneen toimikaudesta vielä oli jäljellä. Valitsijan tulee viimeistään kaksi viikkoa ennen säätiön vuosikokousta ilmoittaa, kenet se on valinnut hallituksen jäseneksi ja hänen varajäsenekseen. Jos valitsija ei käytä vaalioikeuttaan tai jos valitseva laitos tai yhdistys on lakannut olemasta, täyttää hallituksessa täten avoimeksi jääneen paikan vuodeksi kerrallaan säätiön vuosikokous. 9 Hallituksen tehtävänä on: 1) edustaa säätiötä ulospäin ja hoitaa sen asiat, mikäli niitä ei ole jätetty raha-asiain toimikunnan tai asiamiehen tehtäviksi; 2) ottaa ja erottaa säätiön asiamies sekä vahvistaa hänen tehtäviään koskeva ohjesääntö; 3) ottaa ja erottaa muut mahdollisesti tarvittavat toimihenkilöt; 4) määrätä jaostojen puheenjohtajien ja jäsenten ynnä näiden varamiesten sekä asiamiehen ja muiden toimihenkilöiden palkkiot; 5) vahvistaa ne määrät, mitkä kunkin vuoden tuloista 4 :n a) ja b) kohtien mukaan käytetään sanotuissa kohdissa mainittuihin tarkoituksiin; 6) päättää 4 :n b) ja c) kohdassa mainittujen varojen käyttämisestä, kuitenkin niin, että viimeksi mainitussa tapauksessa kunkin jaoston valitsema yksi lisäjäsen äänivaltaisena ottaa osaa päätöksen tekemiseen; 7) ratkaista ne jaostoissa käsitellyt asiat, jotka puheenjohtaja 13 :n nojalla on saattanut hallituksen tutkittaviksi; 8) valvoa, että jaostot, raha-asiain toimikunta, säätiön asiamies ja muut toimihenkilöt suorittavat tehtävänsä, että säätiön omaisuutta huolellisesti hoidetaan sekä että säätiön varat käytetään niiden tarkoitusperien toteuttamiseksi, joita varten säätiö on

3 perustettu; 3 9) esittää toimintakertomus, tilinpäätös ynnä tilintarkastuskertomus säätiön vuosikokoukselle sekä julkaista vuosittain toimintakertomus ennen maaliskuun 1 päivää; 10) kutsua koolle säätiön vuosikokous. 10 Hallitus on päätösvaltainen viiden jäsenen saapuvilla ollessa. Jäsenen ollessa estyneenä kutsuttakoon hänen sijaansa hänen varajäsenensä tai, jos hänkin on estynyt, joku muu puheenjohtajan määräämä varajäsen. Hallituksen kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten sattuessa tasan tulee voimaan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Hallituksen puolesta annettavat valtakirjat, kirjelmät, sitoumukset, määräykset ja muut asiakirjat allekirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja säätiön asiamies. 3. Jaostot 11 Säätiön jaostoihin valitsevat alla luetellut laitokset ja seurat edustajia seuraavasti: T i e t e e n j a o s t o o n: Suomalaisen Tiedeakatemian matemaattisluonnontieteellinen ja humanistinen osasto, Helsingin Yliopisto, Teknillinen Korkeakoulu, Kansantaloudellinen Yhdistys ja Suomalais-Ugrilainen Seura kukin yhden jäsenen sekä yhden varajäsenen; K i r j a l l i s u u d e n j a o s t o o n: Suomalainen Tiedeakatemia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Journalistiliitto ja Suomen Näyttelijäliitto jokainen yhden jäsenen ja yhden varajäsenen; T a i t e e n j a o s t o o n: Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Taideakatemian säätiö, Suomen Taiteilijaseura, Suomen Arkkitehtiliitto ja Sibelius-Akatemia jokainen yhden jäsenen ja yhden varajäsenen, jolloin edellytetään Taideakatemian säätiön ja Taiteilijaseuran keskenään siten sopivan, että kuvataide tulee monipuolisesti edustetuksi; K a n s a n v a l i s t u k s e n j a o s t o o n: Suomalainen Tiedeakatemia, Kansanvalistusseura, Suomen Kansanopistoyhdistys, Kansalais- ja työväenopistojen Liitto ja Pellervo-Seuran johtokunta jokainen yhden jäsenen ja yhden varajäsenen. Jaoston jäsenten toimikauteen, vaalin tuloksen ilmoittamiseen ja avoimen paikan täyttämiseen nähden siinä tapauksessa, että valitseva laitos tai seura on jättänyt vaalin toimittamatta, on voimassa, mitä 8 :ssä hallituksen jäsenten valitsemisesta on määrätty. 12 Kukin jaosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan alkavaksi toimivuodeksi kerrallaan. Jaoston jäsenen ollessa estyneenä kutsutaan hänen sijaansa saman laitoksen tai yhdistyksen valitsema varajäsen tai, jos hänellä on este, joku muu puheenjohtajan määräämä varajäsen.

4 Jaostolla on oikeus käyttää asiantuntijoita, jotka eivät kuitenkaan ota osaa päätösten tekemiseen. 4 Jaostosta lähtevät esitykset ja kirjelmät allekirjoittavat sen puolesta puheenjohtaja ja säätiön asiamies. 13 Jaostojen tehtävänä on kunkin alallaan päättää 4 :n a) kohdassa mainittujen varojen käyttämisestä sekä tehdä hallitukselle ehdotukset 4 :n b) kohdassa mainittujen varojen jaosta. Jälkimmäistä kohtaa koskevien asiain käsittelyyn ja päättämiseen voi hallituksen puheenjohtaja äänivaltaisena ottaa osaa, ja hänellä on oikeus saattaa päätös hallituksen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi. 4. Avustusten jakaminen 14 Ennenkuin 4 :n a) ja b) kohdissa mainittujen varojen käyttämisestä päätetään, apurahat on julistettava haettavaksi hallituksen määräämissä sanomalehdissä siten, että hakuaika on vähintään kuukausi. Varojen jakamista koskevat päätökset on sen jälkeen hallituksessa ja jaostoissa tehtävä ennen säätiön vuosikokousta. Päätökset julistetaan marraskuun 6. päivänä vuosikokouksen yhteydessä pidettävässä hallituksen ja jaostojen yhteisessä juhlaistunnossa. Milloin erityiset syyt sen aiheuttavat, voi hallitus, asianomaisen jaoston ehdotuksesta tai sen lausunnon saatuaan, muinakin vuoden aikoina myöntää apurahoja. Aloiteoikeus varojen myöntämistä koskevissa asioissa on myös jaostoilla sekä niiden hallituksen jäsenillä. 15 Säätiön tulee apurahaa myöntäessään velvoittaa apurahan saaja esittämään säätiölle kertomus apurahan käytöstä kahden vuoden kuluessa apurahan nostamisesta. 5. Raha-asiain hoito 16 Raha-asiain toimikuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja sekä neljä muuta rahaasiain hoitoon perehtynyttä jäsentä, jotka säätiön vuosikokous valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan, vuosikokouksen jälkeisestä päivästä lukien. Ainakin yhden toimikunnan jäsenistä tulee olla lakimies. Toimikunnan puheenjohtajana on hallituksen puheenjohtaja. Hänen estyneenä ollessaan toimikunta valitsee keskuudestaan kokoukselle puheenjohtajan. Toimikunta on päätösvaltainen neljän jäsenen saapuvilla ollessa. 17 Raha-asiain toimikunnan tehtävänä on: 1) ottaen huomioon 5 ja 18 :n määräykset pitää huoli säätiön varojen sijoittamisesta ja hoitamisesta; 2) huolehtia säätiön kirjanpidosta; 3) vuosittain laatia ja hallitukselle antaa tilinpäätös sekä kertomus säätiön talouden kehityksestä tilikaudella. 18 Säätiön varoista älköön myönnettäkö lainaa hallituksen, jaoston tai raha-asiain

5 toimikunnan jäsenelle älköönkä häntä myöskään hyväksyttäkö takausmieheksi, milloin täytetakausta säätiön varoista annettavista lainoista tarjotaan tai vaaditaan Säätiön nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä asiamiehen kanssa. Laskujen hyväksymismenettelystä päättää raha-asiain toimikunta. 6. Tilinpäätös ja -tarkastus 20 Säätiön tilinpäätöstä tehtäessä on otettava huomioon, että tulot, eroa kantarahaston ja 4 :n c) kohdan mukaan varattujen rahojen tuottaman tulon välillä tekemättä, tilivuoden loppuun asti merkitään säätiön tuloiksi. Tilit päätetään elokuun 31. päivänä. Toimintakertomus ja tilinpäätös on tositteineen ja muine niihin kuuluvine asiakirjoineen tilintarkastajille annettavaksi jätettävä hallitukselle ennen seuraavan lokakuun 1. päivää. Tilintarkastajain tulee ennen lokakuun 20. päivää antaa hallitukselle kertomus suorittamastaan tarkastuksesta. 7. Säätiön vuosikokous 21 Säätiön vuosikokous pidetään marraskuun 6. päivänä, säätiön perustajan syntymäpäivänä, aikana ja paikassa, jotka hallitus määrää. Vuosikokouksen muodostavat hallituksen ja jaostojen jäsenet. Vuosikokous kutsutaan koolle ilmoituksella, joka vähintään kymmenen päivää ennen kokousta kirjallisesti saatetaan hallituksen ja jaostojen jäsenten tietoon. Kokouksen avaa päättyneen toimikauden aikana toiminut hallituksen puheenjohtaja, minkä jälkeen osanottajat valitsevat kokoukselle puheenjohtajan. Vuosikokous on päätösvaltainen, jos vähintään viisitoista jäsentä on saapuvilla. 22 Vuosikokouksen asiana on, sen lisäksi, mitä on määrätty näiden sääntöjen 5, 8, 11 ja 16 :ssä: 1) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä raha-asiain toimikunnalle; 2) määrätä hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten sekä raha-asiain toimikunnan jäsenten ja tilintarkastajain palkkiot seuraavaan vuosikokoukseen saakka; 3) valita vähintään kaksi tilintarkastajaa ja näille yhtä monta varamiestä tarkastamaan kuluvan tilivuoden hallintoa ja tilejä; 4) valita hallituksen jäsenten keskuudesta hallitukselle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodeksi kerrallaan siten kuin 23 :ssä määrätään; 5) käsitellä hallituksen tai jaostojen tahi niiden yksityisten jäsenten vuosikokoukselle esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat. Yksityisen jäsenen tai jaoston ehdottama asia on, voidakseen tulla vuosikokouksessa käsiteltäväksi, kirjallisesti perusteltuna ilmoitettava hallitukselle ennen syyskuun 15. päivää. 23 Muut vuosikokouksessa käsiteltävät asiat, paitsi hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali sekä 24 :ssä mainittu kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta, ratkaistaan yksinkertaiselle äänten enemmistöllä. Äänten sattuessa

6 tasan tulee voimaan se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. 6 Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali toimitetaan, kumpikin erikseen, umpilipuin. Jos joku on saanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hän tullut valituksi. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali, ja jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka toisessa vaalissa ovat saaneet suurimmat äänimäärät. Äänten jakautessa tasan ratkaisee arpa. III Sääntöjen muuttaminen 24 Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamisesta on laadittava hallituksessa ja pyydettävä niistä, ennenkuin asia otetaan lopullisesti ratkaistavaksi, jaostojen sekä Suomalaisen Tiedeakatemian lausunto. Päätös näiden sääntöjen 2, 4 ja 13 :n sekä 3 :n toisen momentin muuttamisesta ei ole pätevä, ellei sitä ole yksimielisesti tehty hallituksen kokouksessa ja kahdessa peräkkäisessä vuosikokouksessa. Muunkaltaisen muutoksen tekemiseksi sääntöihin vaaditaan, että sitä koskevaan päätökseen hallituksen kokouksessa yhtyy vähintään viisi jäsentä ja että se hyväksytään kahdessa peräkkäisessä vuosikokouksessa kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä. Säätiön nimeä, 1 :ssä mainittua tarkoitusta, 3 :n ensimmäistä momenttia ja 7 :ää ei kuitenkaan saa missään tapauksessa muuttaa. Sääntöjen muutos on alistettava patenttija rekisterihallituksen vahvistettavaksi.

7 7 ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN PALKINTO-OHJESÄÄNTÖ 1) Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto voi jakaa sääntöjensä 4. pykälän c-kohdan tarkoittamista varoista tunnustus- ja kannustuspalkintoja sääntöjen 1. pykälässä mainituilla aloilla suomalaisen kulttuurin edistämiseksi tehdystä työstä. 2) Tunnustuspalkinto annetaan henkilölle ensisijaisesti tunnustuksena elämäntyöstä tai poikkeuksellisen mittavan saavutuksen johdosta. Kannustuspalkinto voidaan antaa henkilölle, joka on alallaan esittänyt yhden tai useamman kiistattoman näytön lahjakkuudestaan ja jonka tämän perusteella voidaan odottaa yltävän vastaisuudessakin merkittäviin saavutuksiin. Kannustuspalkinto voidaan antaa myös yhteisölle, joka on toiminut menestyksellisesti jonkin kulttuuriharrastuksen edistämiseksi tai yhteiskunnallisen epäkohdan korjaamiseksi ja jonka työn toivotaan jatkuvan. Kannustuspalkinto voi olla suuruudeltaan enintään kolme viidesosaa kyseisenä vuotena jaettavan tunnustuspalkinnon summasta. 3) Vuosittain jaetaan enintään neljä tunnustuspalkintoa ja neljä kannustuspalkintoa. Palkinnoista päättää säätiön lisätty hallitus. Esityksiä palkinnon saajista tekevät jaostot. Myös sellaisella säätiön hallituksen jäsenellä, joka ei kuulu jäsenenä mihinkään säätiön neljästä jaostosta, on oikeus tehdä esitys ja osallistua esitysten käsittelyyn siinä jaostossa, jonka alaan hänen ehdokkaansa palkittava toiminta lähinnä kuuluu. Kukin jaosto voi esittää vain yhden ehdokkaan tunnustuspalkinnon saajaksi ja yhden ehdokkaan kannustuspalkinnon saajaksi. 4) Lisätyn hallituksen tulee huolehtia siitä, että saakka voimassa olleen ohjesäännön mukaisten palkintojen alat otetaan palkintoja jaettaessa edelleen huomioon, kuitenkin niin, että ratkaisevana perusteena ovat ehdokkaiden ansiot eikä aloittaisen vuorojärjestyksen noudattaminen. Hyväksytty lisätyn hallituksen kokouksessa Voimassa alkaen. ERILLISRAHASTOJEN OHJESÄÄNNÖT

8 Huittisten rahasto Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Huittisten rahasto, ja sen tarkoituksena on tukea Huittisissa harjoitettavaa kotiseututyötä, esittävää ja luovaa taidetta sekä niitä koskevaa tutkimustoimintaa sekä tukea määrävälein järjestettävää valtakunnallista kilpailua saksofoninsoittajille. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja edellisessä pykälässä mainittujen alojen ansiokkaille edustajille. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, josta Huittisten kaupunki lahjoittaa markkaa ja Alfred Kordelinin säätiö markkaa. Säätiö voi ottaa vastaan rahaston hyväksi lahjoituksia ja sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu kolme Huittisten kaupunginvaltuuston nimeämää jäsentä, näistä yksi puheenjohtajaksi määrättynä, sekä yksi Alfred Kordelinin säätiön nimeämä jäsen. 5 Rahaston varat hoidetaan Kordelinin säätiön kirjanpidossa erillisenä rahastona. Hyvinkään rahasto Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Hyvinkään rahasto, ja sen tarkoituksena on tukea Hyvinkään kaupungissa harjoitettavaa esittävää ja luovaa taidetta sekä kaupungin kaunistamista taideteoksin. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja edellisessä pykälässä mainittujen alojen ansiokkaille edustajille. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, josta Alfred Kordelinin säätiö lahjoittaa markkaa sekä Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkäällä toimivat teollisuus- ja liikelaitokset yhteensä markkaa. Alfred Kordelinin säätiö voi vastaanottaa rahaston hyväksi lahjoituksia tai sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu kolme Hyvinkään kaupunginhallituksen nimeämää jäsentä sekä yksi Alfred Kordelinin säätiön nimeämä jäsen. Jyväskylän rahasto Perustettu 1968

9 1 Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Jyväskylän rahasto ja sen tarkoituksena on tukea arkkitehtuurin ja muiden visuaalisten taiteiden tutkimusta, erityisesti matkaapurahoina. Hoitokunta voi etukäteen päättää tuen suuntaamisesta erityiskohteeseen. Kohde on mainittava apurahojen hakuilmoituksessa. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, josta Alfred Kordelinin säätiö lahjoittaa markkaa ja Jyväskylän Yliopistoyhdistys r.y. samoin markkaa. Alfred Kordelinin säätiö voi vastaanottaa rahaston hyväksi lahjoituksia tai sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Alfred Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu kaksi Alvar Aalto-seura ry:n nimeämää edustajaa ja yksi Alfred Kordelinin säätiön nimeämä edustaja. 6 Muilta osin rahaston käytössä noudatetaan soveltuvin kohdin Alfred Kordelinin säätiön sääntöjä. 9 Lappeenrannan rahasto Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Lappeenrannan rahasto ja sen tarkoituksena on tukea Lappeenrannan kaupungissa harjoitettavaa tieteellistä tutkimusta, taidetta ja lehtityötä. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja edellisessä pykälässä mainittujen alojen ansiokkaille edustajille. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, josta Alfred Kordelinin säätiö lahjoittaa markkaa, Lappeenrannan kaupunki markkaa ja keräystoiminnan tuloksena on saatu markkaa, yhteensä markkaa. Alfred Kordelinin säätiö voi vastaanottaa rahaston hyväksi lahjoituksia tai sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Alfred Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu kaksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen nimeämää jäsentä sekä yksi Alfred Kordelinin säätiön nimeämä jäsen ja yksi Lappeenranta-Saimaa Lions Clubin nimeämä jäsen. 6 uilta osin rahaston käytössä noudatetaan Alfred Kordelinin säätiön sääntöjä. Raahen 350-vuotisjuhlarahasto

10 Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Raahen 350-vuotisjuhlarahasto ja sen tarkoituksena on edistää Raahen taide- ja kulttuurielämää sekä tukea Raahen seutuun kohdistuvaa tutkimusta. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja palkintoja edellisessä pykälässä mainittujen alojen ansiokkaille edustajille. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, josta Raahen kaupunki lahjoittaa markkaa ja Alfred Kordelinin säätiö markkaa. Säätiö voi ottaa vastaan rahaston hyväksi lahjoituksia ja sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu viisi Raahen kaupunginhallituksen nimeämää jäsentä, näistä yksi puheenjohtajaksi määrättynä, sekä yksi Alfred Kordelinin säätiön nimeämä jäsen. Kaupunginhallituksen nimeämistä jäsenistä kolmen tulee edustaa taiteen, kulttuurielämän tai tutkimuksen asiantuntemusta. 5 Rahaston varat hoidetaan Kordelinin säätiön kirjanpidossa erillisenä rahastona. Rauman rahasto Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Rauman rahasto ja sen tarkoituksena on, ottaen huomioon etenkin nuoret, tukea raumalaista käsityöperinnettä, esittävää ja luovaa taidetta, yhteiskunnallisesti merkittäviä saavutuksia sekä tuotannollisia innovaatioita. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja palkintoja. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, josta Alfred Kordelinin säätiö lahjoittaa markkaa, Rauman kaupunki markkaa, yhteensä markka. Alfred Kordelinin säätiö voi vastaanottaa rahaston hyväksi lahjoituksia tai sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston apurahojen ja palkintojen jakamisesta tekee Alfred Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu yksi säätiön nimeämä jäsen ja viisi Rauman kaupunginhallituksen nimeämää jäsentä, joista kahden tulee edustaa säätiölle lahjoituksen tehneitä yhteisöjä sekä yhden taiteiden tai käsityöperinteen asiantuntemusta. Nimeämistään jäsenistä kaupunginhallitus määrää yhden lautakunnan puheenjohtajaksi. Savonlinnan rahasto

11 Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Savonlinnan rahasto ja sen tarkoituksena on tukea Savonlinnan kaupungissa harjoitettavaa taiteellista toimintaa. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja tai palkintoja taiteenharjoittajille sekä taiteen tutkijoille. Apuraha voidaan myöntää myös työryhmälle. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, josta Alfred Kordelinin säätiö lahjoittaa markkaa ja Savonlinnan kaupunki markkaa. Alfred Kordelinin säätiö voi vastaanottaa rahaston hyväksi lahjoituksia tai sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Alfred Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu kaksi Savonlinnan kaupunginhallituksen nimeämää edustajaa ja yksi Alfred Kordelinin säätiön nimeämä edustaja. 6 Muilta osin rahaston käytössä noudatetaan soveltuvin kohdin Alfred Kordelinin säätiön sääntöjä. Seinäjoen rahasto Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Seinäjoen rahasto ja sen tarkoituksena on tukea Seinäjoen kaupungissa harjoitettavaa esittävää ja luovaa taidetta, sanomalehtimiestyötä sekä kotiseututyötä. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja edellisessä pykälässä mainittujen alojen ansiokkaille edustajille. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, josta Alfred Kordelinin säätiö lahjoittaa markkaa ja Ilmi ja Arvo Männikkö samoin markkaa. Alfred Kordelinin säätiö voi vastaanottaa rahaston hyväksi lahjoituksia tai sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu kaksi Seinäjoen kaupungin nimeämää edustajaa sekä kaksi Alfred Kordelinin säätiön nimeämää edustajaa. Gust. Kompan rahasto Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Gust. Kompan rahasto, jonka tarkoituksen on tukea: - kemian opetusta ja tutkimusta

12 - kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemistä - kemian kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä - kemian sanastotyötä - kemian historian tutkimusta sekä kemian alan museo- ja näyttelytoimintaa 12 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan antamalla apurahoja edellisessä pykälässä mainittuihin tarkoituksiin ja jakamalla palkintoja näillä aloilla tehdystä ansiokkaasta työstä. 3 Rahaston peruspääoma on mk, joka koostuu Suomen Kemian Seura - Kemiska Sällskapet i Finland r.y:n (SKKS) lahjoittamasta mk:sta sekä Alfred Kordelinin säätiön lahjoittamasta mk:sta. Alfred Kordelinin säätiö voi vastaanottaa rahaston hyväksi lahjoituksia tai sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu kolme SKKS:n ja kaksi Alfred Kordelinin säätiön nimeämää edustajaa. Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100-vuotisrahasto Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Tieteellisten seurain valtuuskunnan 100- vuotisrahasto ja sen tarkoituksena on tukea: - suomalaisen tieteen tulosten merkityksen tunnetuksi tekemistä kotimaassa ja kansainvälisesti - ulkomaisen tieteen ja sen tulosten tunnetuksi tekemistä Suomessa sekä erilaisten tiedetapahtumien järjestämistä Suomessa. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan antamalla apurahoja edellisessä pykälässä mainittuihin tarkoituksiin ja jakamalla palkintoja näillä aloilla tehdystä ansiokkaasta työstä. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, josta Tieteellisten seurain valtuuskunta lahjoittaa markkaa ja Alfred Kordelinin säätiö markkaa. Alfred Kordelinin säätiö voi vastaanottaa rahaston hyväksi lahjoituksia tai sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu kolme Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja kaksi Alfred Kordelinin säätiön nimeämää edustajaa. Urheilun Tuki -rahasto Perustettu 1978

13 1 Rahaston nimi on Alfred Kordelinin Yleisen Edistys- ja Sivistysrahaston Urheilun Tuki -rahasto ja sen tarkoituksena on kasvavan nuorison aktiivisen urheilun ja kehollista kuntoa kohottavan liikuntatoiminnan tukeminen Rahaston peruspääoma koostuu niistä varoista, ,78 mk, jotka säätiö sai haltuunsa Alfred Kordelinin rahasto urheilun ja terveydenhoidon edistämiseksi Suomessa -nimisen säätiön lopetettua toimintansa vuonna 1978, "tarpeen tullen käytettäväksi toteuttamaan rahaston alkuperäistä tarkoitusta". Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto on omilla varoillaan nostanut rahaston peruspääoman markan suuruiseksi. 3 Rahaston varat on sijoitettava turvallisesti ja tuloa tuottavasti. Niitä voidaan kartuttaa lahjoituksilla ja pääomaa lisätä myös rahaston omilla tuotoilla. 4 Rahaston asioista pitää huolta hoitokunta, johon kuulu Alfred Kordelinin Yleisen Edistys- ja Sivistysrahaston asiamies ja kaksi (2) sen nimeämää sekä kaksi (2) Suomen Valtakunnan Urheiluliiton nimeämää jäsentä. Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 5 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan ensisijaisesti antamalla apurahoja urheilevan nuorison parissa harrastuksenomaisesti toimiville valmentajille, jotka eivät tästä toiminnasta saa erillistä palkkiota. Rahasto voi harkintansa mukaan myös muulla tavalla tukea nuorison urheilu- ja liikuntatoimintaa. 6 Alfred Kordelinin Yleisen Edistys- ja Sivistysrahaston hallitus ilmoittaa rahaston hoitokunnalle tarkoituksen toteuttamiseen vuosittain käytettävissä olevat varat. Hoitokunta tekee apurahojen ja mahdollisen muun tuen myöntämisestä päätöksen, joka alistetaan Alfred Kordelinin Yleisen Edistys- ja Sivistysrahaston hallituksen vahvistettavaksi. 7 Rahaston tilit hoidetaan erillisenä rahastona Alfred Kordelinin Yleisen Edistys- ja Sivistysrahaston yhteydessä. Viron rahasto Perustettu Rahaston nimi on Alfred Kordelinin säätiön Viron rahasto, ja sen tarkoituksena on tukea Virossa harjoitettavaa suomen sukukielten tutkimusta sekä suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä viroksi. 2 Rahasto toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja. 3 Rahaston peruspääoma on markkaa, jonka kokonaisuudessaan lahjoittaa Alfred Kordelinin säätiö. Säätiö voi ottaa vastaan rahaston hyväksi lahjoituksia ja sitä muulla tavoin kartuttaa. 4 Rahaston käytöstä tekee Kordelinin säätiölle ehdotuksen lautakunta, johon kuuluu säätiön asiamies sekä kolme säätiön nimeämää jäsentä, joista yhden säätiö määrää puheenjohtajaksi. Jäsenistä kahden tulee olla Viron kansalaisia. Lautakunnan kutsuu koolle säätiön asiamies. 5 Rahaston varat hoidetaan Kordelinin säätiön kirjanpidossa erillisenä rahastona.

14 14 Toivo Vuorelan ja Mauno Turusen muistorahasto Perustettu 1983, laajennettu Rahaston nimi on Toivo Vuorelan ja Mauno Turusen muistorahasto. 2 Rahaston kantavarallisuus on markkaa. Varat hoidetaan Alfred Kordelinin säätiön kirjanpidossa erillisenä rahastona. Säätiö hyvittää rahastolle koron, jonka suuruuden säätiön hallitus vuosittain päättää. 3 Rahaston tarkoituksena on tukea palkinnoin ja apurahoin Suomen kansanomaisen kulttuurin tutkimusta sekä kulttuuriperintömme säilyttämiseen ja elvyttämiseen tähtäävää kotiseututyötä. Palkintoja myönnetään yksityisille henkilöille, apurahoja sekä yksityisille henkilöille että yhteisöille. Joka kolmas vuosi rahastosta myönnetään Jaakko Kolmosen stipendi tai palkinto suomalaisen ruokakulttuurin tukemiseen. 4 Palkinnot ja apurahat jakaa säätiön hallitus tieteen jaoston ja kansanvalistuksen jaoston esitysten perusteella. Ennen esitysten tekemistä hallitus ilmoittaa jaostoille jakoon käytettävissä olevan summan.