tomus 2013 er Vuosik

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti...2 Puheenjohtajan katsaus...5 Jäsenet, hallinto ja organisaatio...6 Toimialakatsaukset ProAgria Maito/Liha...8 ProAgria Kasvi...13 ProAgria Yritys...16 Maa- ja kotitalousnaiset...18 Hankeluettelo...23 Talouden tunnusluvut...24 Henkilöstön ja hallituksen jäsenten yhteystiedot Kansikuva: Päivi Hulkkonen

3 Toimitusjohtajan katsaus Asiantuntijapalveluiden kysyntä vahvistui ProAgria Etelä-Savon palvelumyynti kasvoi edellisestä vuodesta. Kasvua tapahtui monissa palveluissa, mm. tilipalveluissa, ruokinnan ohjauspalveluissa, omistajanvaihdospalveluissa, elinkeinosuunnitelmissa, viljelysuunnitelmissa ja luomuviljelyn asiantuntijapalveluissa. Eteläsavolaisista maatiloista 58 % käytti ProAgrian asiantuntijapalveluja, mikä oli aikaisempia vuosia enemmän. Hanketyön määrä pysyi edellisten vuosien tasolla. Suurin osa EU-osarahoitteisista maaseudun kehittämishankkeista toimii useamman maakunnan alueella. Työtä maatilojen ja maaseutuyritysten asiantuntijapalvelujen kehittämiseksi jatkettiin. ProAgria Etelä-Savon tavoitteena on yhdessä ProAgria Keskusten Liiton ja muiden ProAgria Keskusten kanssa luoda valtakunnan paras asiantuntijaorganisaatio, joka edistää tehokkaasti maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukykyä ja josta asiantuntijapalvelut ovat helposti saatavilla. Maitotilojen asiantuntipalveluissa otettiin käyttöön KarjaKompassi palvelukokonaisuus. Palvelun kysyntä oli hyvä ja yli 80 % maitotila-asiakkaista käytti mm. ruokinnan ohjauspalvelua. Asiakastyytyväisyys parantui tehtyjen asiakastutkimusten mukaan jonkin verran edellisen vuoden tuloksiin verrattuna. Sähköisten työkalujen kuten etäneuvottelujen ja seminaarien käyttö lisääntyi. Sähköisten välineiden avulla pystytään pienentämään matkakuluja ja tehostamaan henkilöstön työajan käyttöä. Palvelutoimintansa kehittämiseksi ProAgria Etelä-Savo uudisti toimintaorganisaationsa 2014 alusta. Neuvojatiimeistä siirryttiin palveluryhmistä koostuvaan asiantuntijaorganisaatioon. Palveluryhmät muodostuvat asiakasryhmittäin. Taloudellinen tulos vuodelta 2013 muodostui hieman budjetoitua paremmaksi. Hyvää tulosta edesauttoivat palvelumyynnin kasvu, korkea laskutetun työajan osuus kokonaistyöajasta ja kulujen hyvä hallinta. Valtion määrärahassa ei tapahtunut 2013 suuria leikkauksia, mikä antoi resursseja toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Tavoitteenamme on edelleen asiantuntijapalvelujen kehittäminen siten, että asiakas saa niistä mahdollisimman suuren hyödyn toimintansa ja taloutensa kehittämisessä. Tähän liittyvät mm. asiantuntijoiden ja asiakkaiden tiiviimpi yhteistyö ja vuorovaikutus, asiakasvastaavatoiminta, tilipalveluista johtamispalveluihin palvelukonsepti ja asiantuntijoiden osaamisen määrätietoinen kehittäminen. Palvelumyyntiä on edelleen tavoitteena kasvattaa kysynnän mukaisesti niin tilipalveluissa kuin muissakin asiantuntijapalveluissa. ProAgria toimii aktiivisena kumppanina kaikissa Yritys-Suomen viidessä seudullisessa yrityspalvelussa Etelä-Savossa. Meneillään olevat EU-osarahoitteiset kehittämishankkeet jatkuvat pääsääntöisesti vuoden 2014 loppuun. Tavoitteena on, että ProAgria Etelä-Savolla on aktiivinen rooli maatalouden ja maaseudun kehittämistyössä myös alkavalla ohjelmakaudella yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Uudella ohjelmakaudella kehittämishankkeiden tavoitteena on parantaa maaseutuyritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä, aikaansaada investointeja ja sukupolvenvaihdoksia, lisätä luonnonvarojen hyödyntämistä ympäristö huomioiden, edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä parantaa ihmisten ja eläinten hyvinvointia ja maaseudun elinvoimaa. Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja yhteistyökumppaneitamme erittäin hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja 1

4 Avaintiedot 2013 Asiakaslähtöistä organisoitumista palveluryhmiin valmisteltiin vuoden aikana Uutta organisoitumista tukevien palveluryhmien liiketoimintasuunnitelmien tekeminen käynnistyi Tuotosseurannan kaksivuotinen kehittämisprojekti käynnistyi Ruokinnan ohjaus -palvelut olivat asiakkaiden saatavilla koko maassa Benchmarking-pienryhmätoiminta laajeni ja uusia ryhmiä perustettiin erityisesti maitoyritysten johtamisen näkökulmasta Kasvintuotantoon valmistui huippuosaajia Sähköisiä toimintatapoja otettiin käyttöön mm. nettipalavereiden ja etäseminaarien muodossa Johtamisvalmennus sai jatkoa kehittäville maitotiloille suunnatulla valmennuksella Uusina palveluina tuotiin markkinoille luomusikaneuvonnan toimintamalli ja arjen johtamista tehostavat SOP-työohjeet nautatiloille Yritysasiantuntijoiden osaamista vahvistettiin yritysneuvonnan erikoisammattitutkinnolla Palvelumuotoiluun perustuvaa Kasvunvara -toimintatapaa pilotoitiin sekä omissa tuotteistuksissa että asiakastilanteissa MISSIO, VISIO, ARVOT, TOIMINTA-AJATUS MISSIO Missiomme on Maaseudun puolesta. VISIO Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia. Samalla kehitämme maaseutuympäristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. ARVOT 2 TOIMINTA-AJATUS Arvomme ovat: Asiakkaan menestyminen Maaseudun puolesta Osaaminen ja innostus Riippumattomuus Tarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjille kilpailukykyä parantavia asiantuntijapalveluja tukeutuen sekä omaan henkilöstöön että muiden asiantuntijaorganisaatioiden osaamiseen. ProAgria Keskukset ProAgria Keskukset valtakunnallisesti

5 ProAgria Keskukset ProAgria Maito Vuoden alussa käynnistyi kaksivuotinen Tuotosseurannan kehittämisprojekti. Tavoitteena on parantaa tuotosseurannassa kerättävän tiedon laatua, tiedon hyväksikäyttöä maitoyritysten johtamisessa sekä kehittää uusia palveluja mm. koelypsyn ulkoistamiseen. KarjaKompassin Ruokinnanohjaus -palvelu oli asiakkaiden saatavilla koko maassa. Ruokinnan seurannan asiakaspeitto oli 80 % ja ruokinnan suunnittelun 73 % tuotosseurantatiloista. Kulunut vuosi oli ruokinnan teemavuosi. Tilan omien rehujen analysointi ja tulosten hyödyntämisen lisääntyminen, ruokinnan suunnittelu ja seuranta sekä karjatason havainnointi saivat maitomäärät kasvuun. Nurmentuotannon osaamista asiakkaat kehittivät Benchmarking-pienryhmissä ympäri maata. Asiakkaiden keskuudessa suosittuja BM-ryhmiä oli tarjolla eri aiheista. Aiheina olivat mm. nuorkarja, hedelmällisyys, seosruokinta ja automaattilypsy. SOP- työohjeet, Standard Operating Procedure, olivat ensiesittelyssä Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella. SOP-työohjeiden avulla varmistetaan tuotteen ja tekemisen laatu yrityksessä. SOP-työohje on saataville kahdeksaan eri toimintoon navetassa. Kuvalliset työohjeet ja asiantuntijan pitämä työpalaveri varmistaa, että tekeminen on yhdenmukaista. ProAgria Kasvi Kasvintuotannon palvelukehityksessä painotettiin yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista. Palvelujen uudelleen tuotteistuksessa ja asiantuntijoiden koulutuksessa korostettiin johtamisen näkökulmaa. Pienryhmätoiminnan ja sähköisten palveluiden konsepteja kehitettiin. Viljelysuunnittelussa lisättiin valmiuksia siirtyä nettipohjaisen WebWisu-ohjelman käyttöön ennen uuden ohjelmakauden alkua. Sähköisiä toimintatapoja asiakastyössä testattiin viljelysuunnittelupalvelun kustannustehokkuuden parantamiseksi ja ajankäytön tehostamiseksi. Asiantuntijoiden koulutuksessa ja tiedonvaihdossa lisättiin etäkoulutuskäytäntöjä. Kasvi-, puutarha- ja luomutuotannon ajankohtaisasioita käsiteltiin säännöllisissä Klinikka-nettipalavereissa. Kasvintuotannon huippuosaajavalmennus saatiin päätökseen. Uudet kasvintuotannon Huippuosaajat ovat erikoistuneet valkuaisomavaraiseen rehuntuotantoon, vilja- ja öljykasvien lannoitukseen ja kasvinsuojeluun, kasvintuotannon talouteen ja markkinatietoon sekä integroituun kasvinsuojeluun. Huippuosaajien valmennusohjelmassa keskityttiin erityisesti uusimman kotimaisen ja kansainvälisen tiedon hankintaan ja sen soveltamiseen käytännössä. Kasvintuotannon merkittävimpiä kasvukauden aikaisia tapahtumia olivat Peltopäivä Västankvarnissa Inkoossa sekä Perunatuottajain peltopäivät Jepualla ja Dagsmarkissa. Tilojen välisen kaupan verkkopalvelu, Farmarin Pörssi, laajeni pellon välitykseen. Yhteistyössä alan tutkimuksen, hallinnon ja toimijoiden kanssa toteutettiin TietoTuottamaan-sarjan kirja Markkinariskien hallinta maatilalla sekä Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa -opas. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän, nitraattiasetuksen ja kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön koulutusten valmistelu eteni työryhmissä. Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. ProAgria Liha Lihatoimialalla vuosi oli haasteellinen. Taloudellisesta näkökulmasta alkuvuoden korkea viljan hinta rasitti yritysten tulosta merkittävästi. Tuotteiden hintakehitys ei tukenut riittävästi tuotantokustannusten nousua. Lihaa tuotettiin ja kulutettiin suurin piirtein edellisen vuoden määrä. Uutena palvelukokonaisuutena tuotiin markkinoille luomusikaneuvonnan toimintamalli. ProAgrian luomuasiantuntijat kokosivat Luomusikatuotannon hyvät toimintatavat -oppaan luomusikojen tuotantoon siirtyvälle tai tuotantoa aloittelevalle tuottajalle. ProAgrian Luomulihaa lisää -hankkeessa aktivoitiin luomusikatuotantoa pienryhmätoiminnan ja koulutuksen avulla. 3

6 ProAgria Yritys ProAgrian yrityspalvelujen kysyntä pysyi ennallaan. Yritysasiakkaita oli yhteensä eli runsaat 10 % ProAgrian kaikista asiakkaista. Maaseudun yritysten monipuolisuus heijastuu ProAgrian yrityspalvelujen asiakasrakenteeseen. Uutena toimintatapana ProAgrian Tilipalvelut tarjoaa yhdessä yrityspalvelujen kanssa hyvät mahdollisuudet yritysten talouden seurantaan, analysointiin ja toimintatapojen kehittämiseen. Uutuutena yrityksille tarjotaan Kasvunvara -työkirjaan ja sen työkaluihin pohjautuvaa palvelumuotoilua asiakaspalvelun, tuotteiden sisällön ja toimintatapojen kehittämiseksi entistä asiakaslähtöisemmiksi. Yhteistyö Yritys-Suomen seudullisissa yrityspalveluissa jatkui muiden alueellisten yritystoiminnan kehittäjien kanssa. ProAgria keskukset ovat mukana 62 yhteistyösopimuksessa. Merkittävimpiä yhteistyötahoja ovat ELY-keskukset, kuntien kehittämisyhtiöt, TE-toimistot ja Uusyrityskeskukset. ProAgrian roolina on vastata erityisesti maaseudun yrityksille suunnatusta palvelusta ja kehittämisen aktivoimisesta. ProAgrian yritysasiantuntijoiden osaamisen vahvistamiseksi jatkettiin yritysneuvonnan erikoisammattitutkintoon valmentavia koulutuksia yhteistyössä Management Institute of Finland MIF:n kanssa. Koulutukseen osallistuu yhteensä 40 yritysasiantuntijaa, joista jo puolet suoritti tutkinnon vuoden aikana. Vuoden aikana osallistuttiin merkittäviin alan työryhmiin ja strategiatöihin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Yksi merkittävimmistä oli uuden Maaseutuohjelman valmistelu. ProAgria Tekniikka Tuetun maaseuturakentamisen kokonaismäärä väheni vuoden aikana neljänneksellä. Navettojen ja lantaloiden rakennuslupien määrä kuitenkin kasvoi noin 15 %. Rakennusinvestointia suunnittelevalle yrittäjälle tarjottiin investointipalvelukokonaisuutta. Investointipalvelu yhdistää talous- ja tuotanto-osaamisen kiinteästi rakennussuunnitteluun ja rakennusprojektin kokonaishallintaan. Palvelun avulla varmistetaan projektin hallinta alustavasta tarvesuunnittelusta aina uuden rakennuksen käyttöönottoon, tuotannon nopeaan käynnistämiseen ja johtamiseen uudessa toimintaympäristössä. Kuluneen vuoden aikana noin 300 uutta rakennusinvestointia käynnistyi ProAgrian tekemän alkukartoituksen avulla. Maatilojen energianeuvonnan tärkein palvelu oli Maatilan energiasuunnitelma. Palvelussa kartoitetaan energian kulutus maatiloilla, tärkeimmät kehittämiskohteet sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian osuutta energialähteenä. Vuoden aikana oli käynnissä useita energiatehokkuuden tai energiaomavaraisuuden lisäämiseen tähtääviä viestintähankkeita. 4 ProAgria Keskukset Toimiva Sikala -hanketta toteutettiin yhteistyössä ProAgria Keskusten, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n, Helsingin yliopiston ja Työtehoseuran kanssa. Tekemisessä painottuivat tilatason tutkimustyö ja uuden neuvontamallin rakentaminen. ProAgria Etelä-Pohjanmaan Lihatilan Talous -hanke sekä ProAgria Etelä-Savon Lihatilan Skarppiohjelma -hanke kouluttivat vuoden aikana useita lihatiloja talous- ja tuotantoasioissa. Lammasneuvonnassa keskityttiin palveluiden vahvistamiseen. WebLammas-ohjelmaa kehitettiin edelleen tuottajien tarpeita palvelevaksi.

7 Puheenjohtajan katsaus Helmikuu vaihtui juuri maaliskuuksi mutta sitä ei kyllä huomaa muualta kuin kalenterista, ulkona ovat nurmet paljaana ja keli on kuin normi huhtikuussa. Merkillistä talvea olemme saaneet viettää, tammikuista pakkasjaksoa lukuunottamatta olemme saaneet nauttia meteorologienkin mielestä poikkeuksellisen lämpimästä talvisäästä. Nautitaan tästä nyt kun voidaan, onhan noita ollut lähivuosina tiukkojakin talvia. Väkisin vaan tulee mieleen epäilys, mitä tästä seuraa, miten nurmet ja syysviljat talvehtivat ja miten kevään tulo etenee. No, mennessähän tuo nähdään. Vuosi 2013 meni ProAgria Etelä-Savon osalta loppujen lopuksi oikeinkin hyvin. Useimmat neuvonta-alat saavuttivat budjettinsa sekä työtunneissa että euroissa mitaten. Maitotilojen neuvonnan puolella etukäteen hieman jännitetty iso muutos Karjakompassi -järjestelmään. Muutos meni loppujen lopuksi hyvin, sopimuksia solmittiin kiitettävästi ja neuvojat ovat saaneet tehdä välillä pitkää päivää saadakseen sovitut työt saatu tehtyä. Mikä tärkeintä, myös maitotilat ovat olleet ymmärtääkseni voittopuolisesti tyytyväisiä saamaansa palveluun. Näinhän se pitää olla, ei niitä muutoksia huvin vuoksi tehdä vaan paremman ja kustannustehokkaamman palvelun vuoksi. Vuoden 2013 työn satoa saamme enemmänkin niittää tulevaisuudessa, kun vuodenvaihteessa käyttöönotettu ProAgria Etelä-Savon organisaatiomuutos näyttää toimivuutensa. Muutoksessa lähdetään asiakkaasta ja organisaatio on toimialakohtaisesti jaettu. Uskon, että tämä entisestään helpottaa oikean palvelun ja oikean asiantuntijan löytymistä kulloiseenkin neuvontatilanteeseen. Organisaatiomalli on lisäksi tulossa valtakunnalliseksi, joten se varmasti helpottaa myös keskusten välistä yhteistyötä. Usean vuoden ajan on ollut havaittavissa vakava puute ProAgria Etelä- Savon päätöksenteossa, joka on mielestäni jopa osin epädemokratisoinut päätöksentekoa. Nykyinen malli, jossa ylin päätäntävalta on keväisillä ja syksyisillä edustajakokouksilla, on tullut tiensä päähän, sillä valtuutettuja kokousedustajia ja päätösvaltaisia asiakasjäseniä on kokoontunut luvattoman vähän yhteen. Tänä vuonna hallitus tulee tekemään edustajakokoukselle esityksen sääntömuutoksesta, jossa asiaa muutetaan. Tervetuloa kokoukseen keskustelemaan asiasta ja tekemään päätöstä, joka antaa toivottavasti vallan niille, jotka palveluja käyttävät. Maatiloilla joudutaan usein nopeastikin reagoimaan muuttuneisiin sää- tai muihin tilanteisiin. Pitää elää hetkessä ja olla valmis vaihtamaan suunnitelmaa A:sta C:ksi tai jopa D:ksi. Myös neuvontajärjestön pitää pystyä elämään ajassa ja päivittää sekä osaamista että organisaatiota ja toimintatapoja. Mielestäni tässä on Etelä-Savossa onnistuttu vähintäänkin kohtuullisesti. Jos olet eri mieltä, tervetuloa tekemään asiat paremmin. Uskon että yhdessä saamme tästä vähän yli 150-vuotiaasta irti vielä enemmän, meidän kaikkien eteläsavolaisten hyväksi. Pasi Pulkkinen Puheenjohtaja ProAgria Etelä-Savo 5

8 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus ProAgria Etelä-Savo toimii maatalouden eri alojen ja maaseudun yritystoiminnan yleisten edellytysten edistämiseksi, maaseutuväestön ammattitaidon kohottamiseksi ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsinaiset jäsenet ProAgria Etelä-Savo ry:n jäseninä oli 10 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 133 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 13. Paikallisyhdistyksissä oli 3828 naisjäsentä ja 3407 miesjäsentä. Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 67. Asiakasjäseninä ProAgria Etelä-Savossa oli yrittäjäjäseniä 308, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 289 ja henkilöjäseniä 13. Kunniajäsenet ProAgria Etelä-Savon kunniapuheenjohtaja Risto Salminen, Pertunmaa, kunniajäsenet Viljo Sopanen, Rantasalmi, Seppo Kauppila, Mikkeli. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäseniä ovat emäntä Sirkka Leinonen, Kerimäki ja emäntä Leena Martikainen, Heinävesi. Kannattajajäsenet Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Itämaito, Osuuskunta Maitomaa, Suur-Savon Sähkö Oy, Partek Nordkalk Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK-Etelä-Savo. ProAgria Etelä-Savon hallitus Puheenjohtaja Pasi Pulkkinen, Juva Jäsenet Varajäsenet Esa Karjalainen, Puumala Marjut Pöllänen, Enonkoski Juha Lahtinen, Mäntyharju Päivi Kämäräinen, Rantasalmi ( alkaen) Tuomo Laitinen, Kangasniemi Hannu Immonen, Sulkava Jukka Nousiainen, Savonlinna Nuutinen Susanna, Rantasalmi Leena Pekonen, Pieksämäki Sari Saari-Muhonen, Savonlinna Ritva Poikolainen, Pieksämäki ( alkaen) Merja Immonen, Savonlinna Päivi Ylönen, Mikkeli ( saakka) Merja Immonen, Savonlinna Hallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo. 6 Jäsenet hallinto ja organisaatio Jäsenet, hallinto ja organisaatio

9 Jäsenet hallinto ja organisaatio Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus v 2013 Puheenjohtaja Päivi Ylönen, Mikkeli Jäsenet Varajäsenet Taina Harmoinen, Mikkeli Anu Marttinen, Mikkeli Taina Laitinen, Kangasniemi Päivi Lappalainen, Kangasniemi Marja Sisko Nousiainen, Savonlinna Tiina Malkki, Enonkoski Kirsi Paasonen, Mikkeli Soile Montonen, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Mikkeli Ritva Poikolainen, Pieksämäki Mervi Hotti, Pieksämäki Marttiina Sihvola, Sulkava Päivi Kotro, Juva Karjavaliokunta Puheenjohtaja Leena Pekonen, Pieksämäki var. Tuula Ikonen, Joroinen Jäsenet Varajäsenet Ann-Helena Hokkanen, Kangasniemi Paula Väisänen, Kangasniemi Helena Karjalainen, Puumala Pirjo Solla-Piispanen, Mikkeli Sirpa Karhu, Mikkeli Anne Nykänen, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Juva Sari Saari-Muhonen, Savonlinna Heli Laamanen, Savonlinna Tellervo Sallinen, Savonlinna Päivi Kääriäinen, Juva Asiantuntijajäsenet Sirpa Helin, Osuuskunta Maito-Suomi Ritva Hilpelä-Lallukka, Viking Genetics Eija Järvinen, Osuuskunta Tuottajain Maito Anne Konsti, Faba Sinikka Luostarinen/Outi Kiesilä, ProAgria Etelä-Savo Arja Rissanen, Osuuskunta ItäMaito Seija Silvennoinen, Osuuskunta Maitomaa Karjavaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi ProAgria Maito/Liha toimialavastaava Outi Kiesilä. 7

10 Maidontuotannon tilastoa Suomessa maidontuotanto oli alkuvuodesta 2013 alempana kuin kolmena aikaisempana vuonna , mutta heinäkuulta 2013 alkaen tuotanto kiri ohi aiempien vuosien kokonaistuotannon. Esimerkiksi joulukuussa 2013 tuotettiin Suomessa maitoa 8825 maidontuottajan ansiosta 4 % enemmän kuin edellisvuoden joulukuussa, vaikka tuottajamäärä oli vähentynyt 5 % eli 490 tilalla. Luomumaidontuotantotiloja oli puolestaan valtakunnassa 131 kpl ja vähennystä oli edellisvuoden joulukuuhun 8 tilan verran. Tilat olivat kuitenkin tuottaneet luomumaitoa liki 8,7 % enemmän. E-luokan normimaidon hinta oli joulukuussa % korkeampi edellisvuoteen nähden. Hyvän kasvukauden 2013 ansiosta rehujen hinnat laskivat, esim. ohran tuottajahinta oli 143 euroa/ t ja kaura 134/ t joulukuussa Viimeksi tällaiset viljan hinnat olivat loppukesästä Joulukuussa 2012 ohran tuottajahinta oli 210 euroa/t ja kaura 193 euroa/t. ( Etelä-Savon alueella tuotettiin maitoa kiintiökaudella yli 108 miljoonaa litraa. Vähennystä edelliseen kiintiökauteen oli yli 4 milj. litraa. Tilakohtainen tuotanto kasvoi kuitenkin edelliseen kiintiökauteen verrattuna liki 5 % ollen litraa. Maidontuotantotilojen määrä väheni 8 % 622 tilasta 572 tilaan. Taulukko kahden viime kiintiökauden ja vuosien 2012 ja 2013 tuotosseurantatilojen maidontuotannosta. kiintiökausi kiintiökausi tusetilat 2012 tusetilat 2013 tuotanto E-Savo Suomi E-Savo Suomi E-Savo Suomi E-Savo Suomi litraa/tila muutos ed. vuoteen/tila 104,0 % 105,0 % 104,9 % 106,1 % 106,1 % 106,6 % 107,1 % 107,9 % muutos alueella 96,7 % 98,6 % 96,5 % 99,5 % Taulukosta voidaan havaita, että ProAgria Etelä-Savon alueella tilakohtainen maidontuotanto on alhaisempi kuin valtakunnassa keskimäärin eli v yli litraa pienempi tuotosseurantatiloilla. Lisäksi muualla tilakohtainen tuotanto kasvaa hiukan nopeammin. Eteläsavolaisilla tuotosseurantatiloilla tuotanto on kuitenkin noussut liki litraa, kun kiintiökausia vertailtaessa eteläsavolaisilla tiloilla nousu oli vajaa litraa. 8 ProAgria Maito/Liha ProAgria Maito/Liha

11 ProAgria Maito/Liha Meijerimaitoa litraa / tila E-POHJANMAA ETELÄ-SAVO FARMA KAINUU K-POHJANMAA KESKI-SUOMI LAPPI NYLAND OULU P-KARJALA POHJOIS-SAVO UUSIMAA ÅLAND ÖSTERBOTTEN Oheisessa taulukossa on tuotosseurantaan kuuluvien tilojen tuottama meijerimaitomäärä eri ProAgrioiden alueella vuonna Tuotosseurannan tuloksia Etelä-Savosta ProAgria Etelä-Savon alueella kuului tuotosseurantaan 374 tilaa ja 351 tilaa Tilakohtainen tuotettu maitomäärä kasvoi vuodesta 2012 yhteensä litraa ollen litraa/tila. Tilakohtainen lehmämäärä jatkoi myös kasvua. Eteläsavolaisista lehmistä kuuluu tuotosseurannan piiriin n. 76 %, kun valtakunnassa tuotosseurantaan kuuluu 84 % lehmistä. Lypsylehmiä / tuse-tila / kunta i i i i i i i la va en Juva iemi na na m es sk rju äk kkel arju maa äk lm m m aha uma asal istii nlin ulka i ko inäv nsa roin h i n n ä y r n s t u s M t e R k u o S e a o e o t k n J v n r K n P e ä rv H ng En Pe Sa Pi Ra Pu M Hi Ka Oheinen taulukko kuvaa kuntakohtaista vaihtelua lypsykarjojen lehmämäärässä. Punkaharjulla ja Rantasalmella on suurimmat eteläsavolaiset lypsykarjat. 9

12 ProAgria Maito/Liha Maitokg / lehmä / kunta v.2012 ENONKOSKI 9088 HEINÄVESI 8459 HIRVENSALMI 8932 JOROINEN 8425 JUVA 8785 KANGASNIEMI 9024 KERIMÄKI 9050 MIKKELI 9457 MÄNTYHARJU 8953 PERTUNMAA 8985 PIEKSÄMÄKI 9398 PUNKAHARJU 9004 PUUMALA 9164 RANTASALMI 8453 RISTIINA 8961 SAVONLINNA 8468 SULKAVA Taulukossa keskimääräinen maitotuotos-kg / lehmä eri kunnissa Etelä-Savossa. Palveluja maitotiloille Tuotosseuranta-asiakkaille tehtiin v erilaisia palveluja tuotantotulosten kehittämiseksi. Palveluista tuotosseurannan ja ruokinnan suunnittelupalvelut eriytettiin valtakunnan mallin mukaan ja tiloilla otettiin käyttöön erilaisia palvelupaketteja kehittämistarpeiden mukaan. Ruokinnan ohjauspalvelut Toiminta-, Tuotto- ja Kasvupaketit sisältävät ruokinnan ja tuotannon suunnittelu- ja seurantapalveluja hyväksi käyttäen KarjaKompassi ja ProAgriaMaito verkkopalveluita. 84 % tuotosseuranta-asiakkaista hyödyntää ruokinnanohjauspalveluja. Onnistumisia maidontuotannossa Etelä-Savossa oli vuosi 2013 erityisen hyvä 100- tonnarien suhteen. Oheisessa listassa on tiedot 19 eri lehmästä ja karjasta, joita on muistettu erinomaisesta yksilökohtaisesta tuotantomäärästä kg maitoa. PVM LEHMÄ ROTU TILA PAIKKAKUNTA 100- tonnariksi ylsi Reetta HOL Turtiainen Ari-Pekka Kerimäki Rokki AY Leppä Jari ja Katriina Pertunmaa siis noin joka 600:s Pläkki AY Ollikainen Pekka ja Savikurki Riitta Hirvensalmi tuotosseurantaleh Manta AY Juvan Muumaa ay Juva mä Etelä-Savosta Osaka AY Hottola Jussi Pertunmaa Ritja AY Ikonen Sami ja Maaria Pieksämäki v Korkeaan Ola AY Turtiainen Heikki Savonlinna elinikäistuotokseen Pessi HOL Pettinen Teuvo ja Salme Ristiina on päästy hyvällä Roosa AY Siitari Auvo Kangasniemi Pösö HOL Häkkinen Antti ja Virpi Mikkeli eläinaineksella ja on Raipe HOL Kuuva Simo ja Lea Juva nistuneella hoidolla Onnekas AY Ollikainen Pekka ja Savikurki Riitta Hirvensalmi ja ruokinnalla Sointu HOL Kosonen Jouni Savonlinna Riia Oranssi Rentukka Samba Prinsessa Runsas AY AY AY HOL HOL AY Hottola Jussi Volanen Esa ja Anne Laitinen Pöyhönen Pekka Muhonen Jari ja Sari Tolvanen Marja-Leena ja Heikki Vauhkonen Janne Pertunmaa Mäntyharju Juva Savonlinna Joroinen Pieksämäki

13 ProAgria Maito/Liha Koulutusta MaitoTaito hankkeen kautta on ollut runsaasti tarjolla erilaisia teemapäiviä, pienryhmäkoulutuksia ja opintomatkoja. Koulutuspäiviä on suunniteltu yhteistyössä ProAgria PohjoisSavon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Koulutusteemoina on ollut mm. oppimisnavetta, säilörehusadot, pellonpiennarhavainnot, robottiryhmiä, talouden ABC- pienryhmä, valkuaiskasvit, arjen johtaminen, valiomaitoa, yhtiöittäminen, aperuokinta, letkeät lehmät ja jalosta jalokiviä, tiineytä timantteja pienryhmät. Hankkeen koulutuksissa oli mukana 267 asiakasta v Naudanlihantuotannon palvelut Etelä-Savossa Lihanautatiloille on järjestetty Lihatilan Skarppiohjelma- hankkeen kautta pienryhmäkoulutusta ja teemapäiviä. Osa tapahtumista on järjestetty yhteistyössä MaitoTaito-, Luomulla etumatkaa ja Tosilampurihankkeen kanssa. Pienryhmäkoulutuksissa on syvennytty mm. säilörehuun ja lihan suoramyyntiin. Teemapäiviä on ollut mm. talouden hallintaan, kivennäisruokintaan ja lihakkuuden ja ruhojen arviointiin sekä peltohavaintoihin ja koneisiin liittyen. Tiloja on myös kannustettu aktiivisesti lähettämään säilörehunäytteitä nurmituotannon ja ruokinnan kehittämiseksi. Ruokinnan suunnittelupalvelua on tehty niin lihanauta- kuin emolehmätiloillekin. Asiakkaita hankkeen toiminnassa mukana v 2013 oli 117 henkilöä. Naudanlihantuotanto kg / kunta v ENONKOSKI HEINÄVESI HIRVENSALMI JOROINEN JUVA KANGASNIEMI KERIMÄKI MIKKELI MÄNTYHARJU PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU PUUMALA RANTASALMI RISTIINA SAVONLINNA SULKAVA Taulukko naudanlihantuotannosta Etelä-Savossa v ( 11

14 ProAgria Etelä-Savo hoiti v 2013 koko itäisen Suomen (Etelä- ja Pohjois-Savo, Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä Kymenlaakso) lammastilaneuvonnan. Lammastalouden myötätuuli näkyi edelleen uusien tilojen liittymisenä pienryhmiin ja neuvontaan sekä tuotosseurantaan. Myös entiset tilat ovat aktiivisesti kehittäneet toimintaansa suunnitelmalliseen ja tehokkaampaan tuotantoon neuvonnan ja pienryhmätoiminnan avulla. Jalostuseläinvalinnassa on tehty lihasultrauksia 818 kpl (+ EUROP arvostelu) ja tiineysultrauksia 583 kpl. Tosilampuri hanke jatkoi lammastilojen kouluttamista. Kaikki 10 pienryhmää toimivat aktiivisesti koko vuoden: 2 aloittavien lammastilojen ryhmää, 4 kehittävien lammastilojen ryhmää, jalostus-, paimennus ja eläintenkäsittely-, villa ja turkis sekä rehuntuotantoryhmä. Hankkeessa toteutettiin myös Rakennusteemapäivä Iisalmessa ja Mikkelissä sekä Juvalla Talous- ja Paimennus -teemapäivät. Opintomatkat tehtiin sekä Kemin että Joensuun valtakunnallisille lammaspäiville. Skotlantilainen Neil Gillon on käynyt kurssittamassa paimenkoiran käyttöä lammastiloilla Tosilampurihankkeen Teemapäivänä ja paimennusryhmälle Tytti ståhlberg ja Dina harjoittelemassa paimennusta Tosilampurihankkeen Paimennus ja eläintenkäsittely pienryhmässä ohjaaja Minna Erosen kanssa 12 ProAgria Maito/Liha Lammasneuvonta

15 ProAgria Kasvi ProAgria Kasvi Kasvintuotantoneuvonnan tavoitteena on maatilojen kasvituotannon kokonaisuuden hallinta ja kilpailukyvyn rakentaminen. Palveluissamme yhdistetään tuotannollinen ja taloudellinen osaaminen kasvituotannon suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Kasvituotannon palveluita toteutettiin mm. monialaisten asiantuntijatiimien osana, tällöin palvelussa huomioidaan tehokkaasti tilakohtaiset erityisvaatimukset. Tilakohtaisen ja pienryhmäneuvonnan sekä hanketoiminnan avulla kehitettiin ja tuettiin Etelä-Savon maatiloilla vuonna 2013 seuraavia asiakokonaisuuksia. Ratkaisuja talouden ja tuotannon kannattavuuden parantamiseen Osaamista viljelyn suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä johtamiseen Tietoa tuotannon ympäristövaikutuksista Tietoa sadon määrän ja laadun parantamiseen Tukienhaku Tietoa peltojen tuottokyvyn tuntemiseen ja parantamiseen Osaamista tuotantopanosten käytön oikeaan ajoitukseen ja kohdentamiseen Tietoa kasvi- ja lajikevalintaan Perusteita peruskunnostustoimenpiteiden suunnitteluun Lisää tietoa maan rakenteen arviointiin ja hoitoon. Viljelysuunnittelua tehtiin Etelä-Savossa yhteensä 554 tilalle, joista oli 5 luomumaatilaa. Lisäksi luomutiloille tehtiin viljelykierto- ja siirtymäsuunnitelmia 108 kpl. Vuonna 2013 ajettiin sisään uusia sähköisiä toimintatapoja, joilla asiakaspalvelua voidaan toteuttaa tehokkaammin. WebWisu- ja etäneuvotteluohjelmistot mahdollistavat uudenlaisia tapoja asiakaspalveluun. Suunnitteluvaihetta voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan ilman tilakäyntiä ja varsinaisella tilakäynnillä voidaan paneutua tarkemmin tuloksen analysointiin sekä mm. kasvustohavainnointiin ja toimenpiteiden määrittämiseen. Kasvukauden aikaista neuvontaa tehtiin 79 tilalle. 13

16 Kasvinviljelyn tuloksia analysoitiin kasvintuotannon talousseurantapalvelun avulla. Palvelu koostuu laskelmasta sekä lohkotietopankin vertailuaineistosta, jolla kehittämiskohteet saadaan näkyviksi. Tukihakuneuvontaa tehtiin vuonna tilalle. Palveluprosessin kehittämiskohteena olivat niin ikään sähköiset toimintatavat. Luomutuotannon kehittämisessä olimme mukana mm. järjestämällä luomuperuskursseja. Luomukursseille osallistui yhteensä 25 viljelijää. Lisäksi luomutuotantoa vietiin eteenpäin mm. hanketoiminnan erilaisten koulutusten ja pienryhmien avulla. Vuosi 2013 oli hankkeiden osalta aktiivista toiminta-aikaa. Erilaisissa kasvituotannon pienryhmissä edistettiin Etelä-Savon maatalouden kehitystä ja kilpailukykyä. Vilkkainta toiminta oli MaitoTaito- ja Kasvintuotanto kannattaa - hankkeissa. Karjatalousvaltaisena alueena Etelä-Savossa kiinnostusta oli erityisesti nurmiviljelyn kehittämiseen ja valkuaiskasvien viljelyyn. Hankkeissa panostettiin myös kansain väliseen tiedonvaihtoon. mm. Kansainvälisen viljelyryhmän muodossa. Hanketoimintaryhmiä oli yhteensä 29 kpl. Yhteensä hankeryhmiin ja koulutuksiin osallistui 297 viljelijää. Ravinnehävikit euroiksi yhteistyöhanke jatkui Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. RaE -hankkeen avulla tilat tehostavat ravinteiden hyödyntämistä ja vähentävät maatalouden vesistökuormitusta. ProAgrian asiantuntijat kouluttivat vuoden aikana kasvinsuojeluruiskun käyttäjäkoulutuksissa 312 viljelijää ja testasivat 78 kasvinsuojeluruiskua. Avomaavihannes- ja marjantuotanto Puutarhaneuvonnan tavoitteena on puutarhatilojen kilpailukyvyn säilyttäminen, tuotteiden ja tilan toiminnan laadun parantaminen sekä uusien, tuottavuutta parantavien ja ympäristöä säästävien viljelymenetelmien käyttöönoton edistäminen. Keinoina ovat tilakohtainen neuvonta sekä kurssien ja retkien järjestäminen. Avomaavihannesten kokonaispinta-ala oli Etelä-Savossa 600 ha, marjatuotannon 640 ha ja omenanviljelyn 30 ha. Tilakohtaista neuvontaa toteutettiin kasvustokäynnein, viljelysuunnitelmin ja kehityskeskusteluin. Kasvustokäyntejä tehtiin marjatiloilla 15 kpl ja vihannestiloilla tuholaistarkkailua viikoittain kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmia puutarhatiloille tehtiin yhteensä 18 kpl. Kasvintuotanto kannattaa -hankkeen herukka- ja mansikkapienryhmissä kävi osallistujia yhteensä 15 tilalta. Pienryhmäläiset oppivat toisiltaan vertailemalla hyviä käytäntöjä tilojen välillä ja hakemalla aktiivisesti uutta tietoa. Kotimaiset Kasvikset ry:n toimeksiannosta tehtiin Laatutarha-auditointeja puutarhatuotteita viljeleville tiloille 16 kpl. ProAgria Etelä-Savon puutarhatuotannon asiantuntija toimii Hedelmän ja Marjanviljelijäin Liiton Mikkelin piirin sekä eteläsavolaisten herukanviljelijöiden osuuskunnan sihteerinä. Tämä luo hyvät puitteet säännölliseen keskusteluyhteyteen viljelijäryhmien ja neuvonnan välillä. 14

17 Tarkastustoiminta Tarkastustoiminnassa seitsemän ProAgria Etelä-Savon asiantuntijaa osallistui luomu- ja viljely- tarkastustoimintaan. Viidellä asiantuntijalla on luomutarkastusten valtuutus ja kahdella asiantuntijalla viljan ja piensiementen tarkastusvaltuutus. ELY-keskuksen ohjaamana luomutarkastuksia tehtiin peltoviljelyyn, kotieläintuotantoon ja elintarviketoimintaan 126 tilalla. Eviran ohjauksessa viljelytarkastuksia tehtiin 19 tilalle. Talousneuvonta Talousneuvonnan tavoitteena on maa- ja metsätilojen kilpailukyvyn parantaminen. Tuotannon taloutta voidaan tarkastella maatilalla eri näkökulmista. Maatilakokonaisuuden talouden suunnitteluun tähtääviä palveluita olivat elinkeinosuunnitelmat sekä muut taloussuunnitelmat. Tuloksia analysoitiin tulosanalyysipalvelulla sekä siihen liittyvällä taloustietopankkiaineistolla. Vuonna 2013 panostettiin maatilojen kokonaisuuden hallintaan ja johtamisen tukemiseen mm. hallitusmallityöskentelyn avulla. Keskiössä on monialainen asiantuntijatiimi, jonka kanssakäyminen kulminoituu yrittäjän kanssa pidettäviin palavereihin. Toimintatavassa asiakkaan aikaa ei käytetä ns. rutiinitehtäviin vaan tapaamisissa keskitytään tuloksen analysointiin sekä oikeiden tavoitteiden ja toimenpiteiden varmistamiseen. Tilitoimisto ProAgrian tilitoimisto tarjoaa taloushallintoon monipuolisen palveluvalikoiman. Tilitoimiston vahvuutena on kiinteä yhteistyö talous-, yritys- ja veroneuvojien kanssa ja osaaminen niin maa- ja metsätalous- kuin yhtiö- ja yritysverotuksessakin. Veroneuvontapalveluja tehtiin yhteensä 609 asiakkaalle ja tulosanalyysejä laadittiin 59 tilalle. Energia Maatilojen energiankäyttö on valtakunnallisesti tärkeä kehittämiskohde. ProAgria EteläSavon asiantuntijat olivat mukana kehitystyössä laatimalla energiasuunnitelmia maatiloille. Lisäksi energia aiheista kehitystyötä vietiin eteenpäin Energiaratkaisut maaseudulla hankkeella. Sukupolvenvaihdokset Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu on laaja-alaista asiantuntemusta vaativa prosessi, jossa on huomioitava maatilayrittämisen erityispiirteet. Maatilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa linjataan yrityksen tulevaisuutta ja toiminnan reunaehtoja pitkälle eteenpäin. ProAgria Etelä-Savolla on kolme asiantuntijaa, jotka ovat erikoistuneet SPVneuvontaan. Kahdella asiantuntijalla on julkisen kaupanvahvistajan oikeudet. Vuonna 2013 spv-suunnittelua tehtiin 133 tilalle. Yrittäjien hyvinvointi Eteläsavolaisista MYEL-vakuutetuista viljelijöistä 38,5 % kuuluu työterveyshuoltoon. Suunta on ollut viime vuosina hiukan laskeva. Viljelijöiden työterveyshuoltoon liittyviä työpaikkakäyntejä tehdään sekä yhteiskäynteinä työterveyshuolloin kanssa että ProAgrian maatalouden asiantuntijoiden toteuttamina. Työpaikkakäyntejä tehtiin yhteensä 222 kpl, joista 124 käyntiin osallistui ProAgrian asiantuntija. HYMY hankkeessa järjestettiin työssä jaksamiseen liittyviä teemapäiviä, joissa oli yhteensä 79 osallistujaa. Työhyvinvointiasia oli esillä erityisesti nuorille, sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tulevaisuuden maatalousyrittäjille suunnatuissa teemapäivissä. 15

18 Maaseutuyrittäjyys on monipuolistanut maaseudun elinkeinotoimintaa. Eteläsavolaisistamaatiloista 40 % harjoittaa maatalouden rinnalla muuta yritystoimintaa ja yli kolmannes kaikista mikroyrityksistä toimii maaseudulla. Maatalouden ohella harjoitettava yritystoiminta ja maaseudulla toimivat mikroyritykset vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. Monialaisia maatiloja on Etelä-Savossa 40 %, kun koko maan keskiarvo on 36 %. ProAgria Etelä-Savo osana Yritys Suomi palvelujärjestelmää ProAgria Etelä-Savo on tiiviisti mukana Yritys Suomi palvelujärjestelmässä seudullisten yrityspalvelujen kautta. Toimintavuoden aikana TE- toimistot toteuttivat Kotti ennakointikyselyn eteläsavolaisille yrityksille. Seudulliset yrityspalvelut olivat mukana tulosten purkamisessa ja käytännön asioiden eteenpäin viemisessä. ProAgria Etelä-Savon rooli oli merkittävä asioiden viennissä yritystasolle. Etelä-Savossa toimii viisi seudullista yrityspalvelupistettä. Yhteistyö seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa on mennyt eteenpäin ja syventynyt. Seudullisten yrityspalvelujen tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa yritysten neuvontaa. Seudulliset yrityspalvelupisteet ovat rakentuneet Savonlinnan seudulle (Savonlinnan seudun Yrityspalvelut Oy), RaJuPuSu seudulle, Mikkelin seudulle (Miset Oy:n yhteyteen), Pieksämäen seudulle (Pieksämäen kaupungin elinkeinopalvelun yhteyteen). Keski-Savon seutu yp:ssä ovat mukana Etelä-Savosta Joroinen ja Heinävesi. Yritysneuvonnnan strategiaan uutta suuntaa Yritysneuvonnan strategia on päivitetty vuoden 2013 aikana. ProAgria Etelä-Savon ja maaja kotitalousnaisten yrityspalveluiden kohderyhmänä ovat edelleen monialaiset maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset. Kuitenkin kohderyhmäpainotus on siirtymässä monialaisista maatiloista maaseudun muuhun yritystoimintaan. Palvelujen osalta tärkeimpinä palveluina säilyvät liikkeenjohdolliset asiantuntijapalvelut. Tuoteperhettä laajennetaan toimiville yrityksille suunnattuihin palveluihin. Tilipalvelukonseptia on laajennettu myös yritysasiakkaille. Vuoden aikana otettiin käyttöön Kasvunvara -työkirja. Työkirjan avulla päästään syventämään asiakasymmärrystä ja rakentamaan palvelupolkuja asiakkaille. Kasvunvara- työkirjan työkaluista rakennetaan uusia tuotteita ProAgria Etelä-Savon palveluvalikoimaan. Uuden strategian mukaisesti asiantuntijapalveluja tarjotaan alkaville ja toimiville yrityksille. Keskeiset toimialat ovat matkailu, koneurakointi, mökkitalkkarit, elintarvikkeet, hevoset ja energia. Kuitenkin kaikille toimialoille tehdään neuvontaa. Vuoden aikana on panostettu vahvasti ProAgria Etelä-Savon yritysasiantuntijoiden osaamisen kasvattamiseen. Suurin osa heistä on käynyt yritysneuvojan erityisammattitutkintoon valmentavan koulutuksen. 16 ProAgria Yritys ProAgria Yritys

19 ProAgria Yritys Yritysneuvonnan asiakasmäärät tuotteittain 2013 Tuote Asiakasmäärä Masva-tehtävät 68 YritysTutka 18 YritysInvest 16 EVL-kirjanpito 15 Muut maaseutuyritysten suunnitelmat ja laskelmat 7 Yrityksen liiketoimintasuunnitelman ohjaus / kehittämissuunnitelma 2 Markkinoinnin suunnittelu 2 Yritysten kehittäminen hanketoiminnan avulla Vuoden aikana toteutettiin Pro Matkailu ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen kehittämishankkeita. Pro Matkailu -hanke keskittyy matkailu- ja ruokapalveluyritysten wkehittämiseen. Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hanke kehittää toimialojen yritystoimintaa sekä seudullisia yrityspalveluja. Hankkeissa toteutetut teemapäivät ja opintoretket olivat asiakastarpeista lähteviä. Hankkeiden Masva-kartoituksiin osallistui yhteensä 68 asiakasta ja opintomatkoihin ja teemapäiviin osallistui n. 120 henkilöä. Luontohoivaa hanketta toteutettiin vuoden 2013 aikana. Hanke paneutuu luonto-, eläinja maatila-avusteisten menetelmien käyttöönottoon hyvinvointi- ja terveyspalveluiden ja yrittämisen yhteydessä. Mukana on n. 20 yritystä. Hanke tarjoaa koulutusta työpajojen muodossa sekä yrityskohtaista kehittämistä. Vuoden aikana käynnistettiin myös Saimaa Lake Villas yritysryhmähanke. Hankkeeseen on sitoutunut Mikkelin seudulta 11 korkeatasoisia vuokramökkiyrittäjää. Muutamien yrittäjien palveluvalikoimassa on myös ruokapalveluja. Hankkeessa paneudutaan yrittäjäverkostotoiminnan kehittämiseen sekä yritysten kehittämistyöhön. Yritysneuvonnan vaikuttavuus Asiakkaat, jotka käyttävät ProAgria Etelä-Savon yritysneuvontaa, ovat aloittamassa yritystoimintaa tai investoimassa voimakkaasti. Tämä tarkoittaa työpaikkojen ja liikevaihdon lisäystä. YritysTutkassa ja liiketoimintasuunnitelmassa valmistellaan rahoitushakemukset pääsääntöisesti Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuosastolle. Yritysneuvonta valmistelee noin % ELY-keskuksen maaseutuosaston rahoittamista hankkeista. ELY-keskukselta ja asiakkailta saamamme palautteen perusteella rahoitushakemusten laatu ja yritysidean kokonaisvaltainen arviointi on helpottanut rahoituspäätösten tekoa. Yrittäjän näkökulmasta ELY-keskuksen avustukset on saatu täysimääräisenä. Neuvonnalla on pystytty myös vaikuttamaan siihen, että yrittäjän näkemykset muotoutuvat realistisemmiksi esim. asiakasmäärien suhteen ja yrittäjät saavat tietoa kilpailutilanteesta sekä näkemyksen yritystoimintansa vahvuuksista ja heikkouksista. 17

20 Maa- ja kotitalousnaiset Maa ja kotitalousnaisten neuvonnassa vuosien teema on NÄE HYVÄ LÄHELLÄ Tällä teemalla halutaan korostaa: Maa- ja kotitalousnaiset on kaikille avoin naisten järjestö, joka on asiantuntijoidensa avulla vahva ja tunnettu maaseudun kehittäjä. Toimintamme tavoitteena on maaseudun ihmisten, erityisesti maaseudun naisten hyvinvointi. Lähiruuan ja kotimaisen elintarvikeketjun arvostusta sekä kestävän kehityksen mukaisia ruokavalintoja. Lisäksi teemalla edistetään käytännön ruuanvalmistustaitojen ja alueellisen ruokaperinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Maa- ja kotitalousnaiset Oman lähimaiseman arvojen tunnistamista sekä maiseman hyödyntämistä paikallisissa yrityksissä. Monimuotoista maaseudun yritystoimintaa, joka tarjoaa hyviä tuotteita ja palveluja lähellä kuluttajaa. Yhteisöllistä toimintaa lähellä maaseudun naisia. Hyödynnetään myös nykytekniikan tarjoamia mahdollisuuksia järjestön toimintaan osallistumisessa ja viestinnässä. Maa- ja kotitalousnaisten järjestö ja sen palvelut ovat jokaista lähellä. Hyvä ruoka lähelläsi Viljasta virtaa kampanjan toisena vuonna nautittiin edelleen monipuolisesta viljasta ja leivistä, tutustuttiin viljan merkitykseen ravitsemuksessa ja perehdyttiin gluteenittoman leivonnan saloihin. Teemavuosi näkyi erityisesti Veikeä vilja, kiva kuitu ja Viljan tie -kampanjoiden toteutuksissa. Lapsiperheille suunnatut Veikeä vilja, kiva kuitu -tapahtumat järjestettiin Sulkavan ja Puumalan seurakunnan perhekerhoissa sekä Pieksämäen MLL:n Perhekeskus Hermannissa. Viljan tie koululaistapahtumat järjestettiin Pieksämäen Kontiopuiston, Enonkosken, Mikkelin Tuppuralan ja Heinäveden Karvion kouluilla. Osallistujia oli 252 lasta ja 23 aikuista. 18