Vuosikertomus Etelä-Savo. 150 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2011. Etelä-Savo. 150 vuotta"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011 Etelä-Savo 150 vuotta Maaseudun puolesta

2 ProAgria Etelä-Savon 150-v juhlaa vietettiin Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa Menneitä neuvonnan vuosia muisteltiin myös valokuvanäyttelyssä. Kuva: Eija Haaranen Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti...2 Puheenjohtajan katsaus...5 Jäsenet, hallinto ja organisaatio...6 Toimialakatsaukset ProAgria Maito/Liha...8 ProAgria Kasvi...11 ProAgria Yritys...13 Maa- ja kotitalousnaiset...15 Kalatalous...19 Mikkelipuisto...21 Hankkeet...23 Talouden tunnusluvut...24 Henkilöstön ja hallituksen jäsenten yhteystiedot Kansikuva: ProAgria Keskusten Liitto

3 Neuvontapalvelut ovat investointi tulevaisuuteen ProAgria Etelä-Savo ry toimii valtakunnallisen ProAgria neuvontajärjestön maakunnallisena yhdistyksenä ja sen jäseninä ovat kunta- ja kyläkohtaiset maaseutuseurat, maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat, maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset sekä kalatalousyhteisöt. Lisäksi ProAgria Etelä-Savolla on yrittäjä- ja henkilöjäseniä. Yleishyödyllisen toiminnan lisäksi yhdistys harjoittaa elinkeinoverolain alaista maatilayrityksille suunnattua kirjanpitotoimintaa ja veroneuvontaa sekä kalanvälitystoimintaa. Maataloudessa tuottajahintojen kehitys oli yleisesti nouseva, mutta myös kustannukset useiden tuotantopanosten kohdalla kasvoivat. Maatilojen investointihalukkuus oli melko alhainen. Epävarmuus ei kuitenkaan kokonaisuutena näkynyt alentavasti ProAgria Etelä-Savon palvelumyynnissä vaan palvelumyynti lisääntyi 16,7 % asiakasmäärän ollessa 8 % edellistä vuotta suurempi. Asiakasmäärän lisääntymiseen vaikuttivat osaltaan järjestetyt koulutukset. Palvelukohtaisesti mm. maatilojen kirjanpitopalvelujen ja veroneuvonnan sekä sukupolvenvaihdos- ja yritysneuvonnan palvelumyynti kasvoi. Energiasuunnitelmien laatiminen käynnistyi. EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden toteutusta jatkettiin. Laskutetun työajan osuus kokonaistyöajasta oli 72 %. Hankkeiden ja normaalin neuvontatoiminnan palveluista saatiin asiakkailta hyvää palautetta. Yhteistyön kehittämistä ja lisäämistä yli maakunta- ja organisaatiorajojen jatkettiin. Tällä hetkellä mm. lammastilojen neuvontaa suoritetaan yli maakuntarajojen ja neljä keskusta julkaisee yhteistä tiedotus- ja jäsenlehteä ProAgria Itä-Suomi. Yhteistyötä tehdään myös mm. maisenhoidon neuvonnassa. Yhteistyöllä on pyritty kehittämään toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta sekä parantamaan erityisasiantuntemusta. Valtakunnallisen ryhmäohjaushallituksen päätöksellä on luotu myös suuntaviivoja jäsen- ja omistajapolitiikan yhtenäistämiselle. Itä-Suomen ProAgria Keskusten yhteistyöneuvotteluissa selvitetään v aikana edellytyksiä keskusten yhdistämiseen. Päätöksiä asiasta on tarkoitus tehdä vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankkeen suunnittelua varten on jätetty rahoitustukihakemus MMM:lle. Vuodelle 2012 valtion määrärahassa on tapahtumassa alenemista, joka on huomioitu jo budjetoinnissa. Maaseutuneuvonnassa määräraha on alenemassa noin neljänneksen. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen sekä kalatalouskeskuksen toiminnassa valtion määrärahan aleneminen on alle 10 %. Palvelumyyntiin on budjetoitu edelleen hieman kasvua ja hanketoiminnan laajuus pysyy suunnilleen edellisten vuosien tasossa. Tuotanto- ja talousneuvonnan palveluja yhdistämällä (mm. KarjaKompassi) pystymme parantamaan asiakkaidemme toimintaa ja tuloksia sekä luomaan yrityksille kehityspolkuja tulevaisuuteen epävarmassakin toimintaympäristössä. Oman toimintamme tehokkuutta lisäämme mm. sähköistä palvelutuotantoa kehittämällä. Toimintaan käytetty työpanos aleni edellisestä vuodesta ja oli 52 htv. Hanketoiminnan osuus tästä oli lähes 18 htv. Toiminnan tuotot olivat 3,4 milj. ja taloudellinen tulos oli ylijäämäinen , joka hieman ylitti budjetoidun tuloksen. Toimitusjohtajan katsaus Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja yhteistyökumppaneitamme erittäin hyvästä, maakuntaa kehittävästä ja tuloksia tuottavasta yhteistyöstä. Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja 1

4 Missio Missiomme on maaseudun puolesta, jota toteutamme maataloutta ja muita maaseutuelinkeinoja kehittämällä sekä maaseudun ihmisten aineellista ja henkistä hyvinvointia kehittämällä. Visio ProAgriana haluamme olla halutuin, helposti saatavissa oleva asiantuntija maaseudun kehittämisessä. Arvot Arvoiksi olemme määritelleet OMAT Olemme merkittävä vaikuttaja yhteiskunnassa Me teemme hyvän työyhteisön Arvostamme tuloksia Toimintamme tuloksena on menestynyt asiakas Toiminta-ajatus Olemme neuvontaalaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Keskeisenä periaatteenamme on palvelun saannin helppous asiakkaalle. Ydinosaaminen Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteen ylläpito ja kehittäminen. Sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme täydentävät ydinosaamistamme. ProAgria Keskukset valtakunnallisesti Avaintiedot 2011 ProAgria Maito Maitotiloille suunnatussa KarjaKompassissa otettiin käyttöön uusi palvelu ruokinnan ohjaukseen ja siihen liittyvä aktiivinen ja analysoiva työtapa maitotilojen kanssa Valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen kehitettiin luomuvalkuaisrehujen sähköistä markkinapaikkaa ja julkaistiin kirja valkuaisrehujen tuotannosta Yrittäjän johtamisvalmennus käynnistyi uutena palveluna sikatiloille Käynnistettiin uudenlaiset toimialakatsaukset Investoivien tilojen palveluja kehitettiin erityisesti rakennushankkeiden koon ja riskien hallinnan näkökulmasta tavoitteena investoinnin onnistuminen ja investoinnin hallittu käyttöönotto Agronet vahvisti asemaansa alan ykkösportaalina ja kasvatti merkittävästi kävijämäärää Kasvinsuojeluseura ry myönsi ProAgria keskuksille ansiomitalin huomionosoituksena Suomen kasvinsuojelun ja Kasvinsuojeluseuran hyväksi tehdystä mittavasta ja laadukkaasta työstä. Maitotilojen palvelukehityksessä painotettiin KarjaKompassin Ruokinnan ohjaus -palvelun käyttöönottoa. Samanaikaisesti otettiin käyttöön uusia työvälineitä ja uutta toimintatapaa palvelujen tuottamisessa. Palvelut tuotteistettiin asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi; Kasvu, Tuotto ja Toiminta. Tavoitteena on aktiivinen yhteydenpito asiakkaaseen ja asiakkaan rinnalla kulkeminen. KarjaKompassin työvälineet saatiin valmiiksi. Kuluvana vuonna valmistuu vielä maidontuotantoa simuloivaa Tuottoennuste. Maitotilaneuvojien ruokinnan ohjauksen osaamista vahvistettiin ProRehustus III koulutuksessa. Tuotosseurannan kehittämisen tarve on ollut vahvasti esillä karjakoon kasvaessa ja asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Tuotosseurannan kehittämistarpeita selvitettiin analysoimalla palvelun nykytilaa ja työstämällä tulevaisuuden vaihtoehtoja tulevaa kehitysprojektia varten. Maidontuotannon tehokkuus Plus 20 ohjelmassa edettiin suunnitellusti. Alueellisia kevään ja syksyn yhteistyötapaamisia ProAgria keskusten, Valion hankintaosuuskuntien ja FA- BAn kanssa täydensi syyskuussa järjestetty Plus 20 seminaari. Ohjelman painopistealueina olivat nurmisadon määrä ja laatu, taloustavoitteiden kiinnostavuuden nosto asiakkaiden tilan johtamisessa, maidon tuotantokustannus ja kehityskeskustelujen käyminen asiakkaiden kanssa. Yhteistyötä tiivistettiin myös säilörehukilpailussa, jossa ProAgrialla ja hankintaosuuskunnilla oli yhteisiä tiimejä. ProAgria Kasvi ProAgria Kasvin palveluissa panostettiin muuttuvien markkinatilanteiden huomioon ottamiseen viljelysuunnittelussa ja arviointiin siitä, mitä kannattaa viljellä ja mitkä ovat tuotantokustannukset. Maitotiloille suunnattavaa rehuntuotantosuunnittelupalvelun kokonaisuutta kehitettiin osana Ruokinnan ohjaus -palvelua ja KarjaKompassi-ohjelmistokokonaisuutta. Valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen kiinnitettiin huomiota aloittamalla luomuvalkuaisrehujen sähköisen markkinapaikan kehitystyö sekä julkaisemalla TietoTuottamaan sarjassa Valkuaisrehujen tuotanto ja käyttö kirja. ProAgria Keskukset 2

5 WebWisu-viljelysuunnitteluohjelmaa täydennettiin kehittämällä kasvintuotannon tuotantokustannuslaskentaa. Kotieläintuotannon, viljelyn ja talouden yhteensopivuutta keskenään lisättiin. Lisäksi kehitettiin WisuEnnuste etäneuvontapalvelua viljojen lehtilaikkutautien riskinarviointiin, nurmen D-arvon kehityksen ennustamiseen ja viljojen kasvuasteseurantaan. Vuoden aikana osallistuttiin merkittäviin alan työryhmiin ja strategiatöihin, kuten viljaalan yhteistyöryhmä, luomustrategiatyö, perunastrategiatyö, kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja ympäristötuen valmistelu. Kasvutilanneraportointi ylitti uutiskynnyksen monissa tiedotuskanavissa. Tilojen välisen rehukaupan ohjeistus julkaistiin Agronetissa. Neuvojakoulutuksessa panostettiin huippuosaajaohjelmiin ja neuvojien erikoisosaamisen kehittämiseen sekä nurmen-, luomu- että perunantuotannossa. Kasvintuotannon huippuosaaja-ohjelman käynnistettiin. Neuvojakoulutuksessa otettiin aikaisempaa enemmän käyttöön etäkoulutuskäytäntöjä. ProAgria Liha Maatilayrittäjille suunnattu johtamisen valmennusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää yrittäjien johtamisosaamista ja saada aikaan entistä parempaa tulosta sekä valmiuksia yrityksen kehittämiseen rakennettiin yhteistyössä Työtehoseuran TTS:n kanssa. Maaliskuussa 2011 käynnistyi ensimmäinen johtamisvalmennus 17 sikatilayrittäjälle. Valmennuksessa yrittäjät oppivat laatimaan yritykselleen strategian, kehittämään itsensä johtamista, henkilöstöjohtamista, toimintansa järjestelmällisyyttä ja ajankäytön hallintaa. Johtamista harjoitellaan käytännön esimerkkien avulla ja yrittäjille tarjotaan mahdollisuus verkostoitumiseen. Sikatilaneuvojat toteuttivat Welfare Quality hankkeessa 200 tilakäyntiä, joissa arvioitiin eläinten hyvinvoinnin tasoa useasta eri näkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että teuraaksi kasvatettavien sikojen hyvinvointi on Suomessa selkeästi parempi kuin Keski-Euroopan vertailuaineistossa. Vahvuuksiamme ovat eläinten terveys, käyttäytyminen ja olosuhteet. Suurin heikkoutemme lihasikojen hyvinvoinnissa on ilman kivunlievitystä tapahtuva kastraatio. Sikatilojen talousseurannassa otettiin käyttöön uusi työväline sekä palvelu nimeltään SikaKate. Se tuottaa asiakkaalle nopeasti ja havainnollisessa muodossa keskeiset sikatalouden tunnusluvut toteutuneen tuotannon sekä talouden kirjanpidon perusteella. Lihakarjan ruokinnan suunnittelussa siirryttiin käyttämään KarjaKompassi ohjelmistoa. Emolehmien ruokinnan suunnitteluun tuotiin uusi ohjelma markkinoille. Lampaiden uusi tuotosseurantaohjelma WebLammas otettiin käyttöön. Ohjelman hyvät ominaisuudet lisäsivät kiinnostusta tuotosseurantaan. Valtakunnalliset Lammaspäivät ovat vakiinnuttanut roolinsa alan kärkitapahtumana Suomessa. ProAgria Keskukset 3

6 ProAgria Yritys Monialaisten maatilayritysten toimialoista merkittävimpiä ovat urakointi- ja kuljetusalan palvelut, matkailu, hevosala sekä elintarvikejalostus ja teollinen toiminta. Kolmannes yrityksistä harjoittaa useampaa kuin yhtä maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa. Maakunnittain monialaisuus on yleisintä Uudellamaalla, Lapissa, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä- Savossa. Hevosalan neuvonnan, koulutuksen, tutkimuksen, jalostuksen ja edunvalvonnan yhteistyö jatkui monipuolisena Hevosalan Haasteet yhteistyöryhmässä. Valtakunnalliset Hevosyritys huippukuntoon kehittämishanke sekä asiantuntijoille suunnattu Hevosexpertit koulutushanke jatkuivat. Lisäksi ProAgria keskuksilla oli vuoden aikana käynnissä neljä hevosalan yrittäjyyden maakunnallista kehittämishanketta. Matkailualalla toimii runsaat maaseudun yritystä. Niistä lähes puolet on monialaisia maatiloja. ProAgrian yrityskohtaisia asiantuntijapalveluja käytti 360 matkailualan yritystä. Lisäksi suuri määrä yrityksiä osallistui ProAgrian toteuttamiin matkailun kehittämis- ja koulutushankkeisiin. Kehittymisen painopisteinä ovat olleet palvelujen tuotteistaminen ja markkinointi, johtaminen, liiketoimintaosaaminen sekä yritysverkostojen hyödyntäminen liiketoiminnan kehityksessä. ProAgrian koneurakointiasiakkaille tehdyn kyselyn mukaan puolet vastaajista odottaa koneurakoinnin liikevaihdon kasvavan ja 40 % uskoo liikevaihdon säilyvän vähintään nykytasolla. Kasvuodotus on yleisempää puunkorjuuta ja maatalouskoneurakointia harjoittavien yritysten keskuudessa. Maatalouskoneurakoinnin hyvät tulevaisuudennäkymät perustuvat maatilojen tarpeeseen organisoida toimintoja uudella tavalla. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 30 % arvioi toimintansa nykyisen kannattavuuden melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Yli 30 % vastaajista uskoo kannattavuuden paranemiseen seuraavan kahden vuoden aikana ja lähes 60 % arvioi sen pysyvän nykytasolla. Koneurakointia harjoittavat yrittäjät arvioivat tärkeimmiksi menestystekijöikseen tyytyväiset asiakkaat ja pitkäkestoiset asiakassuhteet (90 %), ajanmukaisen konekaluston (70 %), hyvän johtamisen ja töiden organisoinnin (40 %) sekä osaamisen ja toimintatapojen jatkuvan kehittämisen (40 %). Pienet yritykset pärjäävät kilpailussa suurien toimijoiden kanssa muodostamalla tilanteeseen soveltuvia yhteenliittymiä. ProAgria Keskukset ProAgria Tekniikka Maatilan energiasuunnitelma vakiinnutti asemaansa energianeuvonnassa. ProAgrian energianeuvojat ovat tehneet 72 % Maatilojen energiaohjelmassa tehdyistä energiasuunnitelmista. Energianeuvojien osaamisen kehittämisessä panostettiin energiaa säästäviin investointeihin ja osaamisen soveltamiseen. Bioenergia-alan yhteistyö jatkui Metsätalouden kehittämiskeskuksen Tapion kanssa mm. Bioenergiatieto.fi verkkopalvelun ylläpidossa. Verkkopalvelu ja sen kehittäminen tähtää bioenergiatoimijoiden viestinnän, tiedonhaun ja verkostoitumisen helpottamiseen. Investoiville tiloille suunnattuja palveluja kehitettiin erityisesti rakennushankkeiden koon ja riskien hallinnan näkökulmasta. Tavoitteena on varmistaa tilan investointihankkeen onnistuminen ja hallittu käyttöönotto yhdistämällä talous- ja tuotanto-osaaminen kiinteästi rakennussuunnitteluun ja rakennusprojektin kokonaishallintaan. Investointipalvelun kehitystyössä painopisteenä oli investoivien tilojen alkuvaiheen investointi- ja rakentamisedellytysten selvittäminen. Tavoitteena on tulevaisuuden tuotantostrategian, resurssien, investoinnin aikataulun sekä rakentamistarpeen nopea ja tehokas määrittely. Näin voidaan varmistaa perusta varsinaiselle investoinnin suunnittelulle. Samalla otetaan myös investointiin liittyvät riskit hallintaan jo varhaisessa vaiheessa. Rakennussuunnittelijan ja investointiasiantuntijan yhdessä toteuttamia alkuvaiheen kartoituskäyntejä tehtiin jo 100 tilalla ja toimintamalli on nopeasti laajenemassa. 4

7 150 vuotta Maaseudun puolesta Taas tuiska juoksee pitkin pellon pintaa Pakkaset ovat hieman hellittäneet ja on aika muistella taas mennyttä vuotta ja suunnitella ehkä myös hetki tulevaa. Vuosi 2011 alkoi kunnon talvikelien merkeissä, mutta onneksi ei mitään ennätyskelejä ollut sen paremmin talven pakkasten suhteen, kuin myöskään kesän helteiden osalta. Kesä 2011 oli suhteellisen mukava sekä kasvukelien että karjan viihtyvyyden puolesta, helteitäkin oli, mutta ne eivät yhtäjaksoisesti jatkuneet kovinkaan pitkään ja aina väliin saatiin virkistäviä sateita. Myös peltoviljelyn kannalta viime kesä oli ihan kelvollinen: säilörehua ja viljoja saatiin sekä määrältään että laadultaan hyvät sadot. Tilojen kannalta taloudellinen tulos ei ainakaan kaikille ollut hyvä. Toki vuoden mittaan maitosektorille saatiin pari hinnankorotusta ja myös meijerien vuoden 2010 jälkitilit tukivat tiloja. Kuitenkin kulut laukkasivat karkuun: energian, rehujen ja lannoitteiden hinnat nousivat rajusti. Vaikeampaa oli sekä vilja- että varsinkin lihatiloilla. Noilla tuotantoaloilla on kerta kaikkiaan vaikeaa saada markkinoilta oikeudenmukainen hinta tuottajille. Tilojen kykyä vastata entistä rajumpiin hintasyklien vaihteluihin tuotantomuodosta riippumatta pitäisi parantaa nykyisestä huomattavasti. Tässä olisi työmaata sekä isännillä ja emännillä että myös neuvonnalla. Myös verotuksen puolelle pitäisi kehittää keinoja, joilla voitaisiin nykyistä paremmin tasata tuloksen muodostumista/näyttämistä eri vuosina. Kaikkien kannalta olisi kuitenkin parasta, että verotus olisi tasaista eri vuosina. ProAgria Etelä-Savon toiminnassa edellisvuosi oli näyttelyvuoden jälkeen paluuta vuotisjuhlien kautta normityöhön. Vuodesta selvittiin hyvin sekä budjettien toteutumien että tehtyjen töiden määrällä mitattuna. Viime vuonna oli huolestuttavan paljon henkilöstön vaihtuvuutta. Sitä, oliko kyseessä reaktio näyttelyvuoden aiheuttamaan rasitukseen vai normaalia vaihtuvuutta, en tiedä, mutta toivottavasti tilanne rauhoittuu. Syksyllä valtiovalta lisäsi paineita vuodelle 2012 leikkaamalla neuvonnan valtionapua kolmanneksella. ProAgria Etelä-Savon budjetin laadinta ja taloussuunnitelman teko oli haastavaa, mutta sitä tulee varmasti olemaan myös niiden toteuttaminen. Tämä vaatii varmasti kaikilta sekä aktiivista otetta oman ja työkaverin työn myymiseen että ajantasaista laskutusta ja budjettien toteutumisen seurantaa. Vuoden 2011 lopulla otettiin askelia myös Itä- Suomen ProAgrioiden yhdentymiskuvioissa. Valtiolle jätettiin hankehakemus yhdentymisestä aiheutuvien kustannuksien korvaamiseksi, tätä hanketta hallinnoimaan ryhtyi Etelä- Savon ProAgria. Hankkeen aikataulu on vuodet , voikin luvata että jo tänä vuonna asiasta tiedotetaan myös kenttätapahtumissa ja että päästään myös päätöksentekoon vielä vuonna Töitä on siis taas tehty mutta on niitä vielä paljon tekemättäkin. Kaikille oikein hyvää vuoden jatkoa, tehdään yhdessä Etelä- Savosta parempi paikka asua ja yrittää! Pasi Pulkkinen Hallituksen puheenjohtaja 5

8 Jäsenet, hallinto ja organisaatio Toiminta-ajatus ProAgria Etelä-Savo toimii maatalouden eri alojen ja maaseudun yritystoiminnan yleisten edellytysten edistämiseksi, maaseutuväestön ammattitaidon kohottamiseksi ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsinaiset jäsenet ProAgria Etelä-Savo ry:n jäseninä oli 9 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 133 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 13. Henkilöjäseniä oli 3470 miesjäsentä ja 4097 naisjäsentä eli jäseniä oli yhteensä Paikallisyhdistyksissä oli 3850 naisjäsentä ja 3196 miesjäsentä. Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 70. ProAgria Etelä-Savon varsinaisina jäseninä oli kalatalousyhteisöjä 245. Asiakasjäseninä ProAgria Etelä-Savossa oli yrittäjäjäseniä 274, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 247 ja henkilöjäseniä 11. Kunniajäsenet ProAgria Etelä-Savon kunniajäseniä ovat Risto Salminen, Pertunmaa, Viljo Sopanen, Rantasalmi, Seppo Kauppila, Mikkeli. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäseniä ovat emäntä Sirkka Leinonen, Kerimäki ja emäntä Leena Martikainen, Heinävesi. Kannattajajäsenet Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Itämaito, Osuuskunta Maitomaa, Suur-Savon Sähkö Oy, Partek Nordkalk Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK-Etelä-Savo. Jäsenet hallinto ja organisaatio ProAgria Etelä-Savon hallitus Puheenjohtaja Pasi Pulkkinen, Juva Jäsenet Markku Auvinen, Leppävirta Esa Karjalainen, Puumala Tuomo Laitinen, Kangasniemi Jukka Nousiainen, Kerimäki ( alkaen) Jouko Paajanen, Punkaharju ( saakka) Leena Pekonen, Pieksämäki Päivi Ylönen, Mikkeli Varajäsenet Juha Pajari, Sulkava Marjut Pöllänen, Enonkoski Hannu Immonen, Sulkava Pekka Auvinen, Juva Pekka Auvinen, Juva Markku Pajunen, Mikkeli Merja Immonen, Kerimäki Hallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi Heikki Pahkasalo. Kotieläintalouden asioissa asiantuntijana toimi ProAgria Maito/Liha toimialavastaava Raija Tamminen. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus Puheenjohtaja Päivi Ylönen, Mikkeli Jäsenet Varajäsenet Taina Harmoinen, Mikkeli Anu Marttinen, Mikkeli Merja Immonen, Kerimäki Tiina Malkki, Enonkoski Marttiina Partanen, Sulkava Kirsi Kilpeläinen, Rantasalmi Taina Laitinen, Kangasniemi Päivi Lappalainen, Kangasniemi Kirsi Paasonen, Ristiina Salme Pettinen, Mikkeli Ritva Poikolainen, Pieksämäki Mervi Hotti, Pieksämäki Heikki Pahkasalo, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Mikkeli 6

9 Kalatalouskeskuksen johtokunta Puheenjohtaja Esko Mielikäinen, Savonlinna Jäsenet Markku Auvinen, Leppävirta Pentti Kinnunen, Heinävesi Yrjö Kyyhkynen, Mäntyharju Matti Laukkarinen, Hirvensalmi Jukka Leinonen, Kerimäki Olli Liimatainen, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Juha Pajari, Sulkava Karjavaliokunta Puheenjohtaja Leena Pekonen, Pieksämäki Jäsenet Sirpa Hokkanen, Kangasniemi Taina Häkkinen, Puumala Sirpa Karhu, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Sari Saari-Muhonen, Kerimäki Tellervo Sallinen, Savonlinna Asiantuntijajäsenet Sirpa Helin, Osuuskunta Maitosuomi Ritva Hilpelä-Lallukka, Viking Genetics Eija Järvinen, Osuuskunta Tuottajain Maito Helena Korkee, Faba Palvelu Annukka Mesiäinen, ProAgria Etelä-Savo Arja Rissanen, Osuuskunta ItäMaito Pertti Ruokola, Osuuskunta Maitomaa var. Tuula Ikonen, Joroinen Varajäsenet Ann-Helena Hokkanen, Kangasniemi Helena Karjalainen, Puumala Anne Nykänen, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Juva Heli Laamanen, Punkaharju Päivi Kääriäinen, Juva Jäsenet hallinto ja organisaatio Karjavaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi ProAgria Maito/Liha toimialavastaava Raija Tamminen. 7

10 ProAgria Maito/Liha Maitosektorin kilpailukyky Vuonna 2011 Suomessa tuotettiin maitoa miljoonaa litraa (-1,5 % edellisvuodesta) ja maitotilayrittäjiä oli vuoden lopussa oli Rakennekehitys voimistui erityisesti C-tukialueella. Etelä-Savossa meijerimaitoa tuotettiin 113 miljoonaa litraa (-3,0 %), yrittäjiä oli vuoden lopussa 594. Maitomäärää alensivat hedelmällisyysongelmat, poikimavälin pidentyminen sekä paikoin heikosti lypsättävä säilörehu, maitotilojen tuotannon lopettamisen lisäksi. Alentuneesta kokonaismaitomäärästä huolimatta tilakohtaiset maitomäärät kasvoivat (keskimäärin meijerimaitoa litraa/tila). Etelä-Savon tuotosseurantatilojen lehmämäärä jatkoi nousuaan (keskimäärin 27,5 lehmää/karja). Maidon tuottajahinta oli vajaat 8 % parempi jälkitili mukaan luettuna kuin edellisvuonna (+3,2 snt/litra parempi hinta). Maidon kausihintaporrastusta lievennettiin. Luomumaidon tuotanto oli nosteessa, tuotanto kasvoi koko maan tasolla vuoden miljoonasta litrasta vuonna ,3 miljoonaan litraan. Etelä-Savossa luomumaitotiloja oli 11 ja koko maassa 126 tilaa. Maatalouden tuotantopanosten hinnat nousivat 12 %: mm. naudanrehujen hinnat nousivat alkukeväästä %, tasaantuen syksyllä 14 % korkeammiksi ja energian hinta nousi 28 %. ProAgria Maito/Liha Plus 20 ohjelman tulokset ProAgrian ja Valion Tuottavuus +20 ohjelman tärkeimpinä painopisteinä olivat säilörehusadon määrän ja laadun parantaminen sekä keskituotoksen, työn tuottavuuden ja lehmien elinikäistuotoksen kasvattaminen. Tuottavuus +20 ohjelma tilatasolla Ohjelman tavoite Toteuma v:een 2012 v.2010 Etelä-Savo koko maa Säilörehusato kg ka/ha Säilörehun syönti-indeksi Työn tehokkuus litraa/kotieläintyötunti Keskituotos kg/lehmä Elinikäistuotos kg/lehmä Satokauden 2011 säilörehujen sulavuus ja siten myös lypsättävyys jäi koko maassa normaali vuotta alhaisemmaksi, sillä alkukesän poikkeukselliset sääolot jouduttivat nurmen vanhenemista D-arvoennusteita nopeammin. Etelä-Savossa sulavuudet olivat 1.sadolla 667 g/kg ka, 2. sadolla 654 g/kg ka ja 3.sadolla 662 g/kg ka. Syönti-indeksiltään yli 100 pisteen rehuja oli 55 % (koko maassa 64 %). Sadon määrä oli hyvä. Pitkä lämmin syksy vauhditti 3.sadon korjuuta. Lammastalous on noususuhdanteessa Etelä- Savossa. 8

11 Tuotosseurantatilojen määrä karjakokoluokittain sekä elinikäis- ja vuosituotokset vuonna 2010 Etelä-Savossa. Karjakoko Tuotosseurantakarjojen lukumäärä Elinikäistuotos kg/lehmä Keskituotos kg/lehmä yli ProAgria Maito/Liha Plus 20 toteutuneet tilatason mittarit karjakokoluokan mukaan koko maassa Koko maan tulokset 2010 Ominaisuus Tiloja kpl karjakoko alle 12,5 lehmää 12,5 24,9 lehmää 25 49,9 lehmää 50 99,9 lehmää ,9 lehmää yli 200 lehmää Tiloja, kpl Keskituotos, kg/lehmä Säilörehun syönti-indeksi Säilörehusato, kg ka/ha Maitoa, l/maid.tuot Kotieläintyötunti Elossa olevien elinikäistuotos, kg/le Karjakompassin ruokinnan suunnitteluosio otettiin käyttöön heinäkuussa Karjakompassi on uusi maitotilojen tuotannon hallinnan työväline, jolla seurataan ja suunnitellaan ruokintaa, tuotantoa ja taloutta. Karjakompassilla tarkoitetaan myös uutta maitotilojen neuvontatapaa. Syksyn ruokinnansuunnittelun haastavuutta lisäsivät paikoin puutteelliset datayhteydet kentällä sekä säilörehun laatu. Karjakohtaisen vakiotuotoksen ja kuiva-ainesyönnin pohjalta lähtevä taloudellinen ruokinnan tarkastelu on herättänyt mielenkiintoa tiloilla. Ruokintaoptimointeja tehtiin 608 kappaletta (tiloja 322 kpl) ja ruokinnan onnistumista seurattiin päivälaskelmin 307 tilalla (1190 kpl). Maitotilaneuvonnan tilakäyntejä tehtiin yhteensä 1018 kpl. Lehmähavaintoja pienryhmässä Kekkosen tilalla. 9

12 Maitotilaneuvonnan Karjakompassi-työskentelyn lisäksi hanketyöt kartuttivat useimpien neuvojien osaamista muun muassa benchmarkingin, pienryhmäohjauksen, säilörehun tuotannon ja hallitusmallin neuvonnan toimintatavan osalta (MaitoTaito-, Nurmesta Tankkiinja Maatilayrityksen hallittu kasvu hankkeet). Luomumaito luonnostaan terveellistä hankkeen tuloksiin voi tutustua (Maataloustieteen Päivät 2012). ProAgria Liha Emolehmä- ja lihanautatilojen neuvonta Emolehmä- ja lihanautatiloille tehtiin ruokinnan suunnittelupalvelua. Emolehmätiloille järjestettiin Maatilayrityksen Hallittu Kasvu-hankkeen retki investoineille emotiloille Hämeeseen tammikuussa. Lihanautatiloille tehtiin vuoden aikana kaikkiaan 30 kehityskeskustelua. Neuvoja osallistui laatuauditointikäyntiin Maakuntien parhaat merkkiä varten. Lihakas -esiselvityshanke naudanlihantuotannon kehittämiseksi jatkui päättyen vuoden lopussa. Hankkeen aikana käytiin 26 tilalla ja kerättiin tietoa lihanautatilojen toiminnasta, tuloksista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Neuvoja on osallistunut luomu-, valkuaisrehu- ja liha-alan päiviin sekä liha-alan verkottumistilaisuuteen. ProAgria Maito/Liha Lammastilaneuvonta Proagria Etelä-Savo hoitaa oman maakunnan lisäksi Pohjois Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson lammastilaneuvonnan. Lammastalouden positiivisen käänteen myötä uusia tiloja liittyi tuotosseurantaan ja neuvontaan. Tuotosseurantaa on piristänyt myös uuden weblammas ohjelman aukeaminen. Tuotosseurannassa oli Etelä-Savossa 20, Pohjois-Savossa 12, Etelä-Karjalassa 3, Pohjois-Karjalassa 12 ja Kymenlaaksossa 4 tilaa. Kaikkiaan lammastiloja oli asiakkaina hanke ja muu lammasneuvonta huomioiden 87 kappaletta. Katraskokoa kasvatetaan ja lihan hinnan noustessa sekä karitsan laatupalkkion tuodessa mielekkyyttä tuottamiseen halutaan tehostaa ja kasvattaa tuotantoa. Markkinoilla on kova veto: tuotanto nousi alkuvuotena 30 % ja lampaanlihan kulutus kasvoi 60 %, eli omavaraisuus on edelleen alle 20%. Etelä-Savon osalta teurastamon puute tuottaa ongelmia ja lisäkuluja kuljetuksen muodossa. Alueen lampaanjalostus sai tärkeän työkalun, kun neuvontaan hankittiin ultra-äänilaite, jolla mitataan jalostusarvostelussa karitsan selkälihaksen sekä rasvakerroksen paksuus. Nyt useammat itäsuomalaisetkin karitsat voivat saada lihantuotantoindeksin, joka on erittäin tärkeä jalostusmittari. Karitsoita onkin mitattu yli 800 kpl. Samalla laitteella voidaan tehdä myös uuhien tiineystarkastuksia, joita viime syksynä tehtiin kolmella tilalla. Syksyllä alueella lähti käyntiin kolmevuotinen Tosilampuri hanke, joka perustuu esiselvityshankkeen tuloksena syntyneeseen Lampaanpidosta lammastalouteen Itä-Suomen lammastalouden kehittämisohjelmaan sekä valtakunnalliseen Lammasstrategiaan. Hankkeeseen palkattiin hanketyöntekijä, joka perehtyy hanketyön lisäksi lampaiden rehuntuotantoon sekä lammastalouden talousseurantaan ja suunnitteluun. Hanke on saanut suuren suosion ja ensimmäisenä Terve lammas on tuottava teemapäivänä jouduttiin jo rajoittamaan osallistumismäärää tilanahtauden takia. Hankkeen markkinointitilaisuuksissa on ollut paljon lampureita, joista useat ovat ilmoittautuneet pienryhmiin. Maatilayrityksen hallittu kasvu hankkeen opintomatkalla Hämeessä tutustuttiin Veräväisen tilan Hereford-emolehmiin uudessa pihatossaan. 10

13 ProAgria Kasvi Kasvintuotantoneuvonnan tavoitteena on maatilojen kilpailukyvyn säilyttäminen, tuotteiden ja tilan toiminnan laadun parantaminen sekä uusien viljelymenetelmien käyttöönoton edistäminen. Keinoina ovat tilakohtainen neuvonta ja pienryhmäneuvonta sekä kurssien ja retkien järjestäminen. Kasvintuotanto Etelä-Savossa on kokonaisuutena pysynyt edellisten vuosien tasolla. Aktiiviviljelijöiden määrän väheneminen on hidastunut. Vuonna 2011 viljelijätukea hakeneita oli 2966 kpl. Käytössä oleva peltoala on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Keskipeltoala on noussut yli 25 hehtaarin. Valtakunnallisessa vertailussa keskipeltoalamme jää jälkijoukkoihin. Pellon käytössä muutokset ovat pieniä edelliseen vuoteen verrattuna. Nurmiala on hieman kasvanut, vilja-alat ovat pysyneet ennallaan ja öljy-, mauste- ja energiakasvien viljely vähentynyt. Prosentuaalisesti valkuaiskasvien viljely on lisääntynyt eniten. Tosin valkuaiskasvien viljelypinta-alat ovat vielä vähäiset. ProAgria Kasvi Ympäristöneuvonta Luomutuotanto lisääntyi edelleen vuoden 2011 aikana. Luomuvalvottu peltoala lisääntyi edellisvuodesta 8 %, ollen vuoden lopussa 7787 hehtaaria eli 10,6 prosenttia Etelä-Savon peltoalasta. Luomutilojen keskikoko kasvoi edellisvuodesta 6 % ollen 34,3 ha. Luomutilojen osuus Etelä-Savossa on 7,3 % maatiloista. Vuoden lopussa Etelä-Savon alueella oli yhteensä 232 luomutoimijaa, joista maatiloja oli 227 kappaletta. 38 toimijaa tuotti luomukotieläintuotteita. Luomutuotanto kiinnostaa kovasti viljelijöitä, se näkyi mm. luomuperuskurssilaisten määrässä. Peruskursseja järjestettiin kaksi kappaletta. Kursseilla oli yhteensä 44 kurssilaista. ProViljelys -kokonaisuudesta eniten neuvojat tekivät viljelysuunnitelmia yhteensä 723 tilalle, joista luomutiloille 100. Kasvukauden aikaisella tilakäynnillä käytiin 65 tilalla 1-3 kertaa kesässä. Kasvituotannon talousseurannan laskelmia laadittiin 24 tilalle. Ympäristötuen ravinnetaselaskelmia laskettiin 102 tilalle Hankerahoituksella toteutettiin ProViljelys- koulutuspienryhmiä Kasvintuotanto kannattaa ja Nurmesta tankkiin -hankkeissa. Kasvintuotanto kannattaa -hankkeen pienryhmät koostuivat vilja- ja valkuaiskasvi- ja luomuviljelijöistä. Nurmesta tankkiin hankkeen ryhmät olivat nimensä mukaisesti nurmiviljelijöitä. Ravinnehävikit euroiksi yhteistyöhanke Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa aloitettiin syksyllä RAE pyrkii tehostamaan ravinteiden hyödyntämistä tiloilla ja vähentämään maatalouden vesistökuormitusta. Tavoitteena on maatilojen taloudellinen hyöty ja vesien parempi tila. Maatilan energiasuunnitelmia laatiminen ProAgrian toimesta aloitettiin ja ensimmäiset suunnitelmat on laadittu. Tehtävään on kouluttautunut kaksi neuvojaa. Energiasuunnitelmassa selvitetään tilan nykytilanne ja valitaan parhaat mahdolliset keinot energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa järjestettiin asian tiimoilta kaksi tiedotustilaisuutta ja ulkomaan opintomatka. Seitsemän ProAgria Etelä-Savon neuvojaa osallistui luomu- ja viljelytarkastustoimintaan. Viidellä neuvojalla on luomutarkastusten valtuutus ja kolmella neuvojalla viljan ja piensiementen tarkastusvaltuutus. ELY-keskuksen ohjaamana luomutarkastuksia tehtiin peltoviljelyyn, Hyvin hoidettu tuottava pelto on osa viihtyisää maisemaa. 11

14 kotieläintuotantoon ja elintarviketoimintaa 123 tilalla. Eviran ohjauksessa viljelytarkastuksia tehtiin 21 tilalle. ProAgrian neuvojat avustivat viljelijätukien hakemisessa 628 tilaa. Kotimaiset Kasvikset ry:n sopimustilojen laatuauditointeja tehtiin 5 kpl. ProAgria Etelä-Savon koneneuvonta keskittyi kasvinsuojeluruiskujen testauksiin. Testauksia tehtiin 142 tilalle. Ympäristötuen mukaisiin kasvinsuojelukoulutuksiin osallistui kuudessa tilaisuudessa yhteensä 304 henkilöä. Koulutuksista viisi kohdistui peltoviljelyyn ja yksi puutarhatiloille. Avomaavihannes- ja marjantuotannon toimintaedellytykset säilyivät edellisen vuoden tasolla. Avomaavihannesten kokonaispinta-ala oli Etelä-Savossa 620 ha, marjatuotannon 650 ha ja omenanviljelyn 30 ha. Tilakohtaista neuvontaa toteutettiin kasvustokäynteina tiloilla, marjatiloilla 6 tilalla ja vihannestiloilla mm. tuholaistarkkailuna viikoittain kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmia puutarhatiloille tehtiin yhteensä 28 kpl. ProAgria Kasvi Talousneuvontapalvelut Talousneuvonnan tavoitteena on maa- ja metsätilojen kilpailukyvyn parantaminen. Keinoina ovat investointien suunnittelu ja talouden seuranta. Talousneuvonnan palvelujen kysyntä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Maatilan elinkeinosuunnitelmia laadittiin 44 tilalle ja muita taloussuunnitelmia laadittiin 49 tilalle. Investoiville tiloille ProAgrialla on tarjota hankerahoituksella investoivan tilan tukitiimitoimintaa. Neuvojamme ovat olleet mukana viidessä navettainvestoinnissa suunnittelemassa tuotannon laajentamista. Uutena palveluna otettiin käyttöön Maatilan hallitustoiminta. ProAgrian talous- ja tuotantoneuvojat olivat mukana 8 tilan hallituspalavereissa. Neuvojat toivat palavereihin tietoa tuotannosta ja taloudesta sekä ulkopuolista näkemystä tilan yrittäjien päätöksenteon taustaksi. Toimintatapa sai valtakunnallista huomiota ja sitä esiteltiin myös toisissa maakunnissa. Toiminnan rahoittajana toimi Maatilayrityksen hallittu kasvu -hanke Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset lisääntyivät edellisestä vuodesta 10 prosenttia. Erityisesti metsätilojen sukupolvenvaihdoksien kysyntä on kasvanut merkittävästi. Vuoden aikana 98 tilalla neuvojat olivat mukana suunnittelemassa vaihdosta. Näistä 22 oli metsätiloja. Sukupolvenvaihdoksia edistettiin koulutustilaisuuksilla. HYMY Hyvinvoiva maatalousyrittäjä -hankkeen rahoituksella maatiloille suunnattuja tilaisuuksia oli 4, joissa oli 80 osallistujaa. Metsätilallisille pidettiin kaksi infopäivää yhteistyössä Metsäliiton ja Sampo-pankin kanssa. Paikalla tilaisuuksissa oli yhteensä noin 250 asiasta kiinnostunutta. ProAgrian neuvojat ovat toimineet asiantuntijoina viljelijöiden työterveyshuollon tilakäynneillä. Käytyjen tilakäyntien määrä väheni edellisten vuosien tasosta. 83 tilakäynnillä neuvoja oli mukana. Tilitoimistopalvelut ProAgrian kirjanpitopalvelujen laajeneminen tilitoimistoksi mahdollisti entistä monipuolisemman palveluvalikoiman. Tilitoimiston vahvuutena on kiinteä yhteistyö talous-, yritys- ja veroneuvojien kanssa ja osaaminen niin maa- ja metsätalous kuin yhtiö- ja yritysverotuksessakin. Veroneuvontapalveluja tehtiin yhteensä 568 asiakkaalle ja tulosanalyysejä laadittiin 62 tilalle. Laadullisesti hyvä ja runsas säilörehusato luo tukevan pohjan kotieläintilan tuotannolle ja taloudelle. 12

15 ProAgria Yritys Maaseutuyrittäjyys on monipuolistanut maaseudun elinkeinotoimintaa. Eteläsavolaisista maatiloista 40 % harjoittaa maatalouden rinnalla muuta yritystoimintaa ja yli kolmannes kaikista mikroyrityksistä toimii maaseudulla. Maatalouden ohella harjoitettava yritystoiminta ja maaseudulla toimivat mikroyritykset vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. Monialaisia maatiloja on Etelä-Savossa 40 %, kun koko maan ka. on 36 %. ProAgria osana Yritys Suomi palvelujärjestelmää ProAgria on tiiviisti mukana Yritys Suomi palvelujärjestelmässä seudullisten yrityspalvelujen kautta. Toimintavuoden aikana TE- toimistot toteuttivat Kotti nimisen ennakointikyselyn eteläsavolaisille yrityksille. Seudulliset yrityspalvelut olivat mukana tulosten purkamisessa ja käytännön asioiden eteenpäinviemisessä. ProAgrian rooli oli merkittävä asioiden viennissä yritystasolle. Etelä-Savossa toimii viisi seudullista yrityspalvelupistettä. Yhteistyö seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa on mennyt eteenpäin ja syventynyt. Vuoden aika päivitettiin seudulliset yrityspalvelusopimukset. Seudullisten yrityspalvelujen tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa yritysten neuvontaa. Seudulliset yrityspalvelupisteet ovat rakentuneet Savonlinnan seudulle (Savonlinnan seudun kuntayhtymän ympärille), RaJuPuSu seudulle, Mikkelin seudulle (Miset Oy:n yhteyteen), Pieksämäen seudulle (Pieksämäen kaupungin elinkeinopalvelun yhteyteen). Keski-Savon seutu yp:ssä ovat mukana Etelä-Savosta Joroinen ja Heinävesi. ProAgria Yritys Yritysneuvontaa tuotteistettujen palvelujen avulla ProAgria Etelä-Savon ja maa- ja kotitalousnaisten yrityspalveluiden kohderyhmänä ovat monialaiset maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset. ProAgria tuottaa liikkeenjohdollisia neuvontapalveluita alkaville ja toimiville yrityksille. Yritysneuvonta on keskittynyt muutamiin keskeisiin toimialoihin (matkailu, koneurakointi, mökkitalkkarit, elintarvikkeet, hevoset ja bioenergia), joissa on kasvatettu määrätietoisesti osaamista. Perusneuvontaa tehdään myös muille toimialoille. Kehittämistoimia tehdään eri kehittämishankkeissa ja normaalina asiakaslaskutuksena. ProAgria Yrityksen tuotteet on kehitetty vastaamaan eri-ikäisten ja eri toimialoilla toimivien maaseutuyritysten tarpeita. Palvelujen keskeisenä ajatuksena on elinkaariajattelu sekä tasapainoisen johtamisen ja jatkuvan parantamisen malli. Kangasniemen Huvilaveistämön laajennushanketta suunnittelemassa yrittäjät Leena ja Mika Sippo sekä yritysneuvoja Aarre Damski. 13

16 Yritysneuvonnan asiakasmäärät tuotteittain 2011 Masva-tehtävät 86 YritysInvest 27 YritysTutka 22 Yrityksen liiketoimintasuunnitelman ohjaus 10 Ammatillinen maaseutuyritysneuvonta 9 Laatuarviointi ja laatusopimusten auditointi 6 Muut maaseutuyritysten suunnitelmat ja laskelmat 5 Majoitustilojen luokitus 4 Majoitustilojen yleisvaikutelman arviointi 4 Laatuneuvonta 2 ProAgria tulevaisuuskeskustelu 2 Vuokramökin kauniissa makuuhuoneessa lepää keho ja mieli ProAgria Yritys Yritysten kehittäminen hanketoiminnan avulla Vuoden aikana toteutettiin kahta eri kehittämishanketta, Pro Matkailu ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen. Pro matkailu -hanke keskittyy matkailu- ja ruokapalveluyritysten kehittämiseen ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hanke eri toimialojen yritystoiminnan kehittämiseen sekä seudullisten yrityspalvelujen kehittämiseen. Hankkeissa toteutetut teemapäivät ja opintoretket olivat asiakastarpeista lähteviä. Hankkeiden Masva-kartoituksiin osallistui yhteensä 86 asiakasta ja opintomatkoihin ja teemapäiviin osallistui 164 henkilöä. Yritysneuvonnan vaikuttavuus Asiakkaat, jotka käyttävät ProAgrian yritysneuvontaa, ovat aloittamassa yritystoimintaa tai investoimassa voimakkaasti. Tämä tarkoittaa työpaikkojen ja liikevaihdon lisäystä. YritysTutkassa ja liiketoimintasuunnitelmassa valmistellaan rahoitushakemukset pääsääntöisesti Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuosastolle. Yritysneuvonta valmistelee noin % ELY-keskuksen maaseutuosaston rahoittamista hankkeista. ELY-keskukselta ja asiakkailta saamamme palautteen perusteella rahoitushakemusten laatu ja yritysidean kokonaisvaltainen arviointi on helpottanut rahoituspäätösten tekoa. Yrittäjän näkökulmasta ELY-keskuksen avustukset on saatu täysimääräisenä. Neuvonnalla on pystytty myös vaikuttamaan siihen, että yrittäjän näkemykset muotoutuvat realistisemmiksi esim. asiakasmäärien suhteen ja yrittäjät saavat tietoa kilpailutilanteesta sekä näkemyksen vahvuuksista ja heikkouksista. Mökkiyrittäjät tutustuivat Härkäniemen tupiin lokakuun opintomatkalla 14

17 Maa- ja kotitalousnaiset Maa- ja kotitalousnaiset on kaikille avoin naisten järjestö, joka on asiantuntijoidensa avulla vahva ja tunnettu maaseudun kehittäjä. Toimintamme tavoitteena on maaseudun ihmisten, erityisesti maaseudun naisten hyvinvointi. Maa ja kotitalousnaisten neuvonnassa vuosien teema on: Yhdessä vahvemmaksi hyvinvointi kasvaa meistä. Tällä teemalla olemme halunneet korostaa: Yhdessä tekemistä ruokaosaamisen ja -kulttuurin vahvistajana sekä terveyden edistäjänä. Maa- ja kotitalousnaiset Suomalaista maisemaa ja luontoa osana hyvinvointia ja yrittäjyyttä Verkostojen ja yhteistyön sekä yhä lisääntyvän hyvinvointipalvelujen tarpeen merkitystä ja mahdollisuutta maaseutuyrityksille Paikallisyhteisöjen merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja rohkeutta uudistaa toimintaa uusien tarpeiden mukaan. Yhdessä vahvemmaksi - hyvinvointi kasvaa meistä -teemalla toteutamme myös koko maaseutuneuvonnan yhteistä maaseudun kehittämisohjelmaa. Elämään makua yhdessä tehden Maa- ja kotitalousnaiset olivat koko vuoden Koukussa kalaan. Teemaelintarvike kala oli esillä kotitalousneuvonnan tapahtumissa ja kursseilla. Valtakunnallisena kalastuspäivänä järjestettiin yhdessä kalatalouskeskuksen kanssa tapahtuma Mikkelin alakoululaisille. Tapahtumissa ja kursseilla perehdyttiin kestävään kalankäyttöön sekä innostettiin nauttimaan kalastuksesta luonnon helmassa. Lasten luontoretki järjestettiin Mäntyharjun kirkonkylän koululla. Luontopolulla opittiin tunnistamaan kotimaisia marjoja ja muita metsänantimia yhteistyökumppani Arktiset Aromit ry:n materiaalin tuella. Kaveriksi kasviksia -tapahtumissa jaettiin tietoa kasviksista liki 700 eteläsavolaiselle alakoululaiselle. Tapahtumat järjestettiin syyskuussa Heinäveden kirkonkylän koululla, Pihlajaniemen koululla Savonlinnassa, Kalevankankaan koululla Mikkelissä ja Kontiopuiston koululla Pieksämäellä Kuva: Mervi Kukkonen 15

18 Älä ruoki hukkaa -tapahtumissa kannustetaan Maa- ja metsätalousministeriön HYPER- LINK Laatuketjun tuella vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä ja lisätään tietoisuutta kuluttajan roolista osana elintarvikkeiden ruokaketjua. Hankkeen tilaisuuksia järjestettiin syksyn 2011 aikana seurakuntien perhekerhoissa Sulkavalla, Rantasalmella, Joroisissa ja Juvalla. Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisessa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Ruisleipätalkoot hankkeessa edistetään paikallista lähiruokaa ja sen näkymistä kuluttajalle, muistutetaan kuluttajia ruisleivän terveellisyydestä sekä palautetaan leipomiskäytäntöä arkeen. Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten maakunnallinen Ruisleipätalkoot tapahtuma järjestettiin Mikkelin Graanilla elokuussa. Rukiin puolesta kampanjoitiin paikallisissa tapahtumissa Heinävedellä, Kerimäellä, Ristiinassa ja Rantasalmella. Sulkavalla järjestettiin ruisleipäkurssi keskuskoulun yhdeksäsluokkalaisille. Ruisleipätalkoissa yhteistyötahoina ovat MTK:n tuottajayhdistykset, myllyt, viljelijät sekä paikalliset ruisleivän taitajat. Maisema ja luonto hyvinvoinnin tekijöinä MKN maisemapalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä maanomistajien, asukkaiden ja kulttuuriympäristön hoidon sidosryhmien kanssa eteläsavolaisen maatalousluonnon ja kulttuuriympäristön hyväksi. Painopisteenämme ovat laajat luonnon- ja maisemanhoidon yleissuunnittelutyöt sekä viljelyalueiden luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ohjaava neuvonta ja suunnittelu. Neljän maakunnan yhteinen Härkää sarvista (HÄÄVI) -hankkeella edistetään laidunnusta luonnon- ja maisemanhoitokeinona. Häävi -työssä on erityisesti onnistuttu lisäämään yhdistysten kiinnostusta erityistukien hakuun sekä lisätty tietoisuutta Laidunpankki -palvelun, mahdollisuuksista. RAE Ravinnehävikit euroiksi on syksyllä 2011 aloitettu yhteistyöhanke Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. RAE pyrkii tehostamaan ravinteiden hyödyntämistä tiloilla ja vähentämään maatalouden vesistökuormitusta. Tavoitteena on maatilojen taloudellinen hyöty ja vesien parempi tila. Rakeeseen valitaan Etelä-Savosta 50 tilaa, joiden kanssa selvitetään mm. tilojen ravinnetaseet, lannan hyödyntämismahdollisuudet, ravinnekuormituslähteet ja mahdolliset vesienhoitotoimenpiteet. Syksyn aikana RAE -hankkeen painopistealueet Etelä- Savossa ovat Puulan Ruovedenselkä, Kyyvesi, Mikkelin eteläpuolinen Saimaa, Joroisselkä-Joroisvirta-Valvatus, Suuri ja Pieni Raudanvesi sekä Puruvesi. Hankkeessa mukana olevat tilat pyritään valitsemaan pääasiassa näiltä alueilta. Tilakäyntien lisäksi hankkeessa järjestetään koulutusta, työnäytöksiä jne. joihin voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Etelä-Savossa painotetaan erityisesti kosteikoita. Etelä-Savon MKN maisemapalveluiden neuvontatoiminta ulottuu myös Keski-Suomeen. Maa- ja kotitalousnaiset Yrittäjyydellä ja yhteisvoimin hyvinvointia maaseudulle Maa- ja kotitalousnaisten tarjoamia yritysneuvonnan palveluja tehtiin vuonna 2011 niin investointeihin kuin kehittämiseenkin liittyen. Neuvonnan kärkitoimialoja olivat: matkailu-, urakointi-, hevos- ja elintarvikeyrittäjyys. Tuotannon laajentamis- ja kehittämishankkeita kohdistui jokaiselle toimialalle. Tehdyillä toimenpiteillä yritykset pyrkivät vahvistamaan asemansa markkinoilla sekä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Uusia yrityksiä perustettiin muutamia. Perusyritysneuvonnan tuotteiden lisäksi maaseudun yrityksiä kehitettiin Promatkailu - ja 16 Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Vuosina toteutamme Etelä- Savon Ely-keskuksen toimeksiantona sekä ympäristöministeriön ja Etelä-Savon maakuntaliiton rahoituksella Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin Maakunnan Parhaat Maisemat. Etelä-Savossa on 14 valtakunnallisesti ja yli 90 maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta

19 Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hankkeissa. Hankkeiden keskeistä toimintaa oli tiedottaa ja aktivoida yrityksiä kehittymään sekä edistää yritysryhmien syntymistä. Hankkeissa tehtiin myös kartoituskäyntejä, joissa yhdessä yrittäjän kanssa arvioitiin tulevaisuuden kehittämistarpeita. Hankkeisiin osallistui vuoden aikana kaikkiaan yli 250 maakunnan yrittäjää. ProAgria Keskusten Liiton myöntämän Maakuntien parhaat -laatumerkin sai Etelä-Savossa kolme uutta yritystä. Maakuntien Parhaat laatumerkin edellytykset ovat tuotteiden ja palvelujen korkea kotimaisuusaste, asiakaslähtöinen toiminta sekä laadukkaat tuotteet ja palvelut ja niiden jatkuva kehittäminen. Yhteisöllisyydestä hyvinvointia Järjestötoiminta kokoaa maaseudun ja maaseutukaupunkien ihmisiä yhteisölliseen toimintaan. Maaseudun naiset ovat aktiivisia toimijoita, jotka monin tavoin vaikuttavat verkostoissaan ja pyrkivät edistämään maaseudun elävänä pysymistä. Tämän aktiivisuuden esille tuomiseksi sekä siihen edelleen kannustamiseksi Etelä-Savossa valitaan vuosittain vuoden Maa- ja kotitalousnainen sekä palkitaan yhdistys hyvästä tiedottamisesta. V Etelä-Savon vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin emäntä Marjatta Valkonen Kangasniemeltä. Heinäveden Maa- ja kotitalousnaiset palkittiin hyvästä tiedottamisesta. Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallinen liikuntakampanja v Arjen Askelissa liikutti vilkkaimmin juuri Etelä-Savossa. Kampanjaan osallistui yli 200 eteläsavolaista ja valtakunnallisilla kilpailuviikoilla valtakunnan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet ryhmät tulivat Etelä-Savosta, Sulkavalta ja Mikkelistä. Kylävillitys II -hankkeessa on aktivoitu Veej jakajan toimintaryhmän alueen kylien asukkaita kehittämään omaa asuinseutuaan. Hankkeessa on tehty kahdeksan kyläkyselyä, Mikkelin Korpijärven kyläsuunnitelma sekä kyläsuunnitelman päivitykset Ristiinan läntisillä kylillä ja Kangasniemen Kutemajärvellä. Maisemanhoitoon on haluttu panostaa ja hankkeen aikana on toteutettu 15 Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa tapahtumaa eri puolilla Veej jakajan toimintaryhmän aluetta. Hanke on myös järjestänyt vuosittain opintomatkoja, joilla on päästy tutustumaan monipuolisesti kylien toimintaan ja kehittämiseen ja kylien ihmisiin eri puolella Suomea. Kylävillitys II- hanke on kolmen vuoden aikana toiminut yli 20 eri kylällä Veej jakajan toimintaryhmään kuuluvien kuntien alueella ja hankkeen tilaisuuksiin, talkoisiin ja opintomatkoille on osallistunut 600 kylien vakituista tai vapaa-ajan asukasta. Kylillä, joilla hanketta on toteutettu, on aitoa innostusta ja valmiutta oman asuinalueen tavoitteelliseen kehittämiseen. Yhteishenki ja yhteisöllisyys ovat kylillä lisääntyneet ja uusia aktiivisia kylän vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita on saatu mukaan kylien yhdistysten toimintaan. Maakunnallisen Johda ja vaikuta -kehittämishankkeen tavoitteena on edistää eteläsavolaisten, erityisesti naisten, järjestötyöhön ja luottamustehtävien hoitoon liittyvää osaamista. Vuoden aikana käynnistyi pienryhmätoiminta neljällä paikkakunnalla. Pienryhmätoiminnassa tavoitteena on soveltaa hankkeessa opittua ja tuottaa omaa toimintaa tai asuinaluetta edistävä kehittämistoimenpide. Hankkeen toiminnassa oli aktiivisesti mukana lähes 160 osallistujaa. Maa- ja kotitalousnaiset Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvonnalla on hyvät tuotteet mm. yritysten laadun ja talouden kehittämiseen. Kuva Hanna Huovinen 17

20 Jäsentilasto 2011 Osastot Jäsenet Kunniajäsenet Asiakasjäsenet Miehiä Naisia Talouksia Yhtymät Yrittäjä- Perheen Henkilö- Kpl Naiset Miehet Yht. Naiset Miehet Yht. jäsenet jäsenet jäsenet ANTTOLA ENONKOSKI HAUKIVUORI HEINÄVESI HIRVENSALMI JOROINEN JUVA KANGASLAMPI KANGASNIEMI KERIMÄKI MIKKELI MÄNTYHARJU PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU PUUMALA RANTASALMI RISTIINA SAVONLINNA SAVONRANTA SULKAVA VIRTASALMI Asiakasjäs. yht. Yhteensä Jäsentilasto Kuva: Mervi Kukkonen Maa ja kotitalousnaisten neuvontatyö ja järjestötoiminta tukevat toinen toistaan. Koulutukset, matkat, tapahtumat, kampanjat ja tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. 18

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Vuosikatsaus Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö. maaseutuverkosto

Vuosikatsaus Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö. maaseutuverkosto Vuosikatsaus 2015 Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö maaseutuverkosto Sisällysluettelo 1 Vuosikatsaus 2015 Maaseutupalvelut yksikkö 2 Sisällysluettelo 3-8 Maaseudun kehittäminen - Etelä-Savon

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

kehittäminen 6.11.2012 HENRY Foorumi

kehittäminen 6.11.2012 HENRY Foorumi Case: ProAgrian asiakaspalvelun kehittäminen 6.11.2012 HENRY Foorumi Maaseutuneuvonnan vastaava Virpi Huotari ProAgria Oulu ry ProAgrian Missio: Maaseudun puolesta Visio: Olemme valtakunnan paras asiantuntijaverkosto,

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo Ravinnerenki Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu Arja Mustonen, ProAgria P- Savo RAE toiminnasta (1.6.2011- Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa, tutkimus suoraan kentälle

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tulosseminaari 24.4.2014 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojektin projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite on tuottaa

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

MAATINKI , Kiuruvesi

MAATINKI , Kiuruvesi MAATINKI 23.3.2016, Kiuruvesi Sivu 1 29.6.2016 Päivän ohjelma Aamupäivä klo 9 11.15 Kahvit Kiuruveden kaupungin tervehdys - Jarmo Muiniekka Kiuruveden kaupunginjohtaja Katsaus Pohjois-Savon maaseutusuunnitelman

Lisätiedot

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma SOTE III hankkeen projektisuunnitelma Marjo Lindgren 25.8.2015 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Suunnitelman rakenne I. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus II. Sote III hankkeen keskeiset

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Itä-Suomi -yhteistyö. Pohjois-Savon ELY-keskus Sivu 1

Itä-Suomi -yhteistyö. Pohjois-Savon ELY-keskus Sivu 1 Itä-Suomi -yhteistyö Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Alueiden väliset hankkeet 10348 Ravinnerenki I-S 13895 Tuottava itäsuomalainen naudanlihatuotanto I-S 11193 Rautalammin-Konneveden luontomatkailunkoordinointihanke

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot