Vuosikertomus Etelä-Savo. 150 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2011. Etelä-Savo. 150 vuotta"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011 Etelä-Savo 150 vuotta Maaseudun puolesta

2 ProAgria Etelä-Savon 150-v juhlaa vietettiin Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa Menneitä neuvonnan vuosia muisteltiin myös valokuvanäyttelyssä. Kuva: Eija Haaranen Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti...2 Puheenjohtajan katsaus...5 Jäsenet, hallinto ja organisaatio...6 Toimialakatsaukset ProAgria Maito/Liha...8 ProAgria Kasvi...11 ProAgria Yritys...13 Maa- ja kotitalousnaiset...15 Kalatalous...19 Mikkelipuisto...21 Hankkeet...23 Talouden tunnusluvut...24 Henkilöstön ja hallituksen jäsenten yhteystiedot Kansikuva: ProAgria Keskusten Liitto

3 Neuvontapalvelut ovat investointi tulevaisuuteen ProAgria Etelä-Savo ry toimii valtakunnallisen ProAgria neuvontajärjestön maakunnallisena yhdistyksenä ja sen jäseninä ovat kunta- ja kyläkohtaiset maaseutuseurat, maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat, maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset sekä kalatalousyhteisöt. Lisäksi ProAgria Etelä-Savolla on yrittäjä- ja henkilöjäseniä. Yleishyödyllisen toiminnan lisäksi yhdistys harjoittaa elinkeinoverolain alaista maatilayrityksille suunnattua kirjanpitotoimintaa ja veroneuvontaa sekä kalanvälitystoimintaa. Maataloudessa tuottajahintojen kehitys oli yleisesti nouseva, mutta myös kustannukset useiden tuotantopanosten kohdalla kasvoivat. Maatilojen investointihalukkuus oli melko alhainen. Epävarmuus ei kuitenkaan kokonaisuutena näkynyt alentavasti ProAgria Etelä-Savon palvelumyynnissä vaan palvelumyynti lisääntyi 16,7 % asiakasmäärän ollessa 8 % edellistä vuotta suurempi. Asiakasmäärän lisääntymiseen vaikuttivat osaltaan järjestetyt koulutukset. Palvelukohtaisesti mm. maatilojen kirjanpitopalvelujen ja veroneuvonnan sekä sukupolvenvaihdos- ja yritysneuvonnan palvelumyynti kasvoi. Energiasuunnitelmien laatiminen käynnistyi. EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden toteutusta jatkettiin. Laskutetun työajan osuus kokonaistyöajasta oli 72 %. Hankkeiden ja normaalin neuvontatoiminnan palveluista saatiin asiakkailta hyvää palautetta. Yhteistyön kehittämistä ja lisäämistä yli maakunta- ja organisaatiorajojen jatkettiin. Tällä hetkellä mm. lammastilojen neuvontaa suoritetaan yli maakuntarajojen ja neljä keskusta julkaisee yhteistä tiedotus- ja jäsenlehteä ProAgria Itä-Suomi. Yhteistyötä tehdään myös mm. maisenhoidon neuvonnassa. Yhteistyöllä on pyritty kehittämään toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta sekä parantamaan erityisasiantuntemusta. Valtakunnallisen ryhmäohjaushallituksen päätöksellä on luotu myös suuntaviivoja jäsen- ja omistajapolitiikan yhtenäistämiselle. Itä-Suomen ProAgria Keskusten yhteistyöneuvotteluissa selvitetään v aikana edellytyksiä keskusten yhdistämiseen. Päätöksiä asiasta on tarkoitus tehdä vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankkeen suunnittelua varten on jätetty rahoitustukihakemus MMM:lle. Vuodelle 2012 valtion määrärahassa on tapahtumassa alenemista, joka on huomioitu jo budjetoinnissa. Maaseutuneuvonnassa määräraha on alenemassa noin neljänneksen. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen sekä kalatalouskeskuksen toiminnassa valtion määrärahan aleneminen on alle 10 %. Palvelumyyntiin on budjetoitu edelleen hieman kasvua ja hanketoiminnan laajuus pysyy suunnilleen edellisten vuosien tasossa. Tuotanto- ja talousneuvonnan palveluja yhdistämällä (mm. KarjaKompassi) pystymme parantamaan asiakkaidemme toimintaa ja tuloksia sekä luomaan yrityksille kehityspolkuja tulevaisuuteen epävarmassakin toimintaympäristössä. Oman toimintamme tehokkuutta lisäämme mm. sähköistä palvelutuotantoa kehittämällä. Toimintaan käytetty työpanos aleni edellisestä vuodesta ja oli 52 htv. Hanketoiminnan osuus tästä oli lähes 18 htv. Toiminnan tuotot olivat 3,4 milj. ja taloudellinen tulos oli ylijäämäinen , joka hieman ylitti budjetoidun tuloksen. Toimitusjohtajan katsaus Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja yhteistyökumppaneitamme erittäin hyvästä, maakuntaa kehittävästä ja tuloksia tuottavasta yhteistyöstä. Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja 1

4 Missio Missiomme on maaseudun puolesta, jota toteutamme maataloutta ja muita maaseutuelinkeinoja kehittämällä sekä maaseudun ihmisten aineellista ja henkistä hyvinvointia kehittämällä. Visio ProAgriana haluamme olla halutuin, helposti saatavissa oleva asiantuntija maaseudun kehittämisessä. Arvot Arvoiksi olemme määritelleet OMAT Olemme merkittävä vaikuttaja yhteiskunnassa Me teemme hyvän työyhteisön Arvostamme tuloksia Toimintamme tuloksena on menestynyt asiakas Toiminta-ajatus Olemme neuvontaalaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Keskeisenä periaatteenamme on palvelun saannin helppous asiakkaalle. Ydinosaaminen Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteen ylläpito ja kehittäminen. Sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme täydentävät ydinosaamistamme. ProAgria Keskukset valtakunnallisesti Avaintiedot 2011 ProAgria Maito Maitotiloille suunnatussa KarjaKompassissa otettiin käyttöön uusi palvelu ruokinnan ohjaukseen ja siihen liittyvä aktiivinen ja analysoiva työtapa maitotilojen kanssa Valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen kehitettiin luomuvalkuaisrehujen sähköistä markkinapaikkaa ja julkaistiin kirja valkuaisrehujen tuotannosta Yrittäjän johtamisvalmennus käynnistyi uutena palveluna sikatiloille Käynnistettiin uudenlaiset toimialakatsaukset Investoivien tilojen palveluja kehitettiin erityisesti rakennushankkeiden koon ja riskien hallinnan näkökulmasta tavoitteena investoinnin onnistuminen ja investoinnin hallittu käyttöönotto Agronet vahvisti asemaansa alan ykkösportaalina ja kasvatti merkittävästi kävijämäärää Kasvinsuojeluseura ry myönsi ProAgria keskuksille ansiomitalin huomionosoituksena Suomen kasvinsuojelun ja Kasvinsuojeluseuran hyväksi tehdystä mittavasta ja laadukkaasta työstä. Maitotilojen palvelukehityksessä painotettiin KarjaKompassin Ruokinnan ohjaus -palvelun käyttöönottoa. Samanaikaisesti otettiin käyttöön uusia työvälineitä ja uutta toimintatapaa palvelujen tuottamisessa. Palvelut tuotteistettiin asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi; Kasvu, Tuotto ja Toiminta. Tavoitteena on aktiivinen yhteydenpito asiakkaaseen ja asiakkaan rinnalla kulkeminen. KarjaKompassin työvälineet saatiin valmiiksi. Kuluvana vuonna valmistuu vielä maidontuotantoa simuloivaa Tuottoennuste. Maitotilaneuvojien ruokinnan ohjauksen osaamista vahvistettiin ProRehustus III koulutuksessa. Tuotosseurannan kehittämisen tarve on ollut vahvasti esillä karjakoon kasvaessa ja asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Tuotosseurannan kehittämistarpeita selvitettiin analysoimalla palvelun nykytilaa ja työstämällä tulevaisuuden vaihtoehtoja tulevaa kehitysprojektia varten. Maidontuotannon tehokkuus Plus 20 ohjelmassa edettiin suunnitellusti. Alueellisia kevään ja syksyn yhteistyötapaamisia ProAgria keskusten, Valion hankintaosuuskuntien ja FA- BAn kanssa täydensi syyskuussa järjestetty Plus 20 seminaari. Ohjelman painopistealueina olivat nurmisadon määrä ja laatu, taloustavoitteiden kiinnostavuuden nosto asiakkaiden tilan johtamisessa, maidon tuotantokustannus ja kehityskeskustelujen käyminen asiakkaiden kanssa. Yhteistyötä tiivistettiin myös säilörehukilpailussa, jossa ProAgrialla ja hankintaosuuskunnilla oli yhteisiä tiimejä. ProAgria Kasvi ProAgria Kasvin palveluissa panostettiin muuttuvien markkinatilanteiden huomioon ottamiseen viljelysuunnittelussa ja arviointiin siitä, mitä kannattaa viljellä ja mitkä ovat tuotantokustannukset. Maitotiloille suunnattavaa rehuntuotantosuunnittelupalvelun kokonaisuutta kehitettiin osana Ruokinnan ohjaus -palvelua ja KarjaKompassi-ohjelmistokokonaisuutta. Valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen kiinnitettiin huomiota aloittamalla luomuvalkuaisrehujen sähköisen markkinapaikan kehitystyö sekä julkaisemalla TietoTuottamaan sarjassa Valkuaisrehujen tuotanto ja käyttö kirja. ProAgria Keskukset 2

5 WebWisu-viljelysuunnitteluohjelmaa täydennettiin kehittämällä kasvintuotannon tuotantokustannuslaskentaa. Kotieläintuotannon, viljelyn ja talouden yhteensopivuutta keskenään lisättiin. Lisäksi kehitettiin WisuEnnuste etäneuvontapalvelua viljojen lehtilaikkutautien riskinarviointiin, nurmen D-arvon kehityksen ennustamiseen ja viljojen kasvuasteseurantaan. Vuoden aikana osallistuttiin merkittäviin alan työryhmiin ja strategiatöihin, kuten viljaalan yhteistyöryhmä, luomustrategiatyö, perunastrategiatyö, kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja ympäristötuen valmistelu. Kasvutilanneraportointi ylitti uutiskynnyksen monissa tiedotuskanavissa. Tilojen välisen rehukaupan ohjeistus julkaistiin Agronetissa. Neuvojakoulutuksessa panostettiin huippuosaajaohjelmiin ja neuvojien erikoisosaamisen kehittämiseen sekä nurmen-, luomu- että perunantuotannossa. Kasvintuotannon huippuosaaja-ohjelman käynnistettiin. Neuvojakoulutuksessa otettiin aikaisempaa enemmän käyttöön etäkoulutuskäytäntöjä. ProAgria Liha Maatilayrittäjille suunnattu johtamisen valmennusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää yrittäjien johtamisosaamista ja saada aikaan entistä parempaa tulosta sekä valmiuksia yrityksen kehittämiseen rakennettiin yhteistyössä Työtehoseuran TTS:n kanssa. Maaliskuussa 2011 käynnistyi ensimmäinen johtamisvalmennus 17 sikatilayrittäjälle. Valmennuksessa yrittäjät oppivat laatimaan yritykselleen strategian, kehittämään itsensä johtamista, henkilöstöjohtamista, toimintansa järjestelmällisyyttä ja ajankäytön hallintaa. Johtamista harjoitellaan käytännön esimerkkien avulla ja yrittäjille tarjotaan mahdollisuus verkostoitumiseen. Sikatilaneuvojat toteuttivat Welfare Quality hankkeessa 200 tilakäyntiä, joissa arvioitiin eläinten hyvinvoinnin tasoa useasta eri näkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että teuraaksi kasvatettavien sikojen hyvinvointi on Suomessa selkeästi parempi kuin Keski-Euroopan vertailuaineistossa. Vahvuuksiamme ovat eläinten terveys, käyttäytyminen ja olosuhteet. Suurin heikkoutemme lihasikojen hyvinvoinnissa on ilman kivunlievitystä tapahtuva kastraatio. Sikatilojen talousseurannassa otettiin käyttöön uusi työväline sekä palvelu nimeltään SikaKate. Se tuottaa asiakkaalle nopeasti ja havainnollisessa muodossa keskeiset sikatalouden tunnusluvut toteutuneen tuotannon sekä talouden kirjanpidon perusteella. Lihakarjan ruokinnan suunnittelussa siirryttiin käyttämään KarjaKompassi ohjelmistoa. Emolehmien ruokinnan suunnitteluun tuotiin uusi ohjelma markkinoille. Lampaiden uusi tuotosseurantaohjelma WebLammas otettiin käyttöön. Ohjelman hyvät ominaisuudet lisäsivät kiinnostusta tuotosseurantaan. Valtakunnalliset Lammaspäivät ovat vakiinnuttanut roolinsa alan kärkitapahtumana Suomessa. ProAgria Keskukset 3

6 ProAgria Yritys Monialaisten maatilayritysten toimialoista merkittävimpiä ovat urakointi- ja kuljetusalan palvelut, matkailu, hevosala sekä elintarvikejalostus ja teollinen toiminta. Kolmannes yrityksistä harjoittaa useampaa kuin yhtä maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa. Maakunnittain monialaisuus on yleisintä Uudellamaalla, Lapissa, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä- Savossa. Hevosalan neuvonnan, koulutuksen, tutkimuksen, jalostuksen ja edunvalvonnan yhteistyö jatkui monipuolisena Hevosalan Haasteet yhteistyöryhmässä. Valtakunnalliset Hevosyritys huippukuntoon kehittämishanke sekä asiantuntijoille suunnattu Hevosexpertit koulutushanke jatkuivat. Lisäksi ProAgria keskuksilla oli vuoden aikana käynnissä neljä hevosalan yrittäjyyden maakunnallista kehittämishanketta. Matkailualalla toimii runsaat maaseudun yritystä. Niistä lähes puolet on monialaisia maatiloja. ProAgrian yrityskohtaisia asiantuntijapalveluja käytti 360 matkailualan yritystä. Lisäksi suuri määrä yrityksiä osallistui ProAgrian toteuttamiin matkailun kehittämis- ja koulutushankkeisiin. Kehittymisen painopisteinä ovat olleet palvelujen tuotteistaminen ja markkinointi, johtaminen, liiketoimintaosaaminen sekä yritysverkostojen hyödyntäminen liiketoiminnan kehityksessä. ProAgrian koneurakointiasiakkaille tehdyn kyselyn mukaan puolet vastaajista odottaa koneurakoinnin liikevaihdon kasvavan ja 40 % uskoo liikevaihdon säilyvän vähintään nykytasolla. Kasvuodotus on yleisempää puunkorjuuta ja maatalouskoneurakointia harjoittavien yritysten keskuudessa. Maatalouskoneurakoinnin hyvät tulevaisuudennäkymät perustuvat maatilojen tarpeeseen organisoida toimintoja uudella tavalla. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 30 % arvioi toimintansa nykyisen kannattavuuden melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Yli 30 % vastaajista uskoo kannattavuuden paranemiseen seuraavan kahden vuoden aikana ja lähes 60 % arvioi sen pysyvän nykytasolla. Koneurakointia harjoittavat yrittäjät arvioivat tärkeimmiksi menestystekijöikseen tyytyväiset asiakkaat ja pitkäkestoiset asiakassuhteet (90 %), ajanmukaisen konekaluston (70 %), hyvän johtamisen ja töiden organisoinnin (40 %) sekä osaamisen ja toimintatapojen jatkuvan kehittämisen (40 %). Pienet yritykset pärjäävät kilpailussa suurien toimijoiden kanssa muodostamalla tilanteeseen soveltuvia yhteenliittymiä. ProAgria Keskukset ProAgria Tekniikka Maatilan energiasuunnitelma vakiinnutti asemaansa energianeuvonnassa. ProAgrian energianeuvojat ovat tehneet 72 % Maatilojen energiaohjelmassa tehdyistä energiasuunnitelmista. Energianeuvojien osaamisen kehittämisessä panostettiin energiaa säästäviin investointeihin ja osaamisen soveltamiseen. Bioenergia-alan yhteistyö jatkui Metsätalouden kehittämiskeskuksen Tapion kanssa mm. Bioenergiatieto.fi verkkopalvelun ylläpidossa. Verkkopalvelu ja sen kehittäminen tähtää bioenergiatoimijoiden viestinnän, tiedonhaun ja verkostoitumisen helpottamiseen. Investoiville tiloille suunnattuja palveluja kehitettiin erityisesti rakennushankkeiden koon ja riskien hallinnan näkökulmasta. Tavoitteena on varmistaa tilan investointihankkeen onnistuminen ja hallittu käyttöönotto yhdistämällä talous- ja tuotanto-osaaminen kiinteästi rakennussuunnitteluun ja rakennusprojektin kokonaishallintaan. Investointipalvelun kehitystyössä painopisteenä oli investoivien tilojen alkuvaiheen investointi- ja rakentamisedellytysten selvittäminen. Tavoitteena on tulevaisuuden tuotantostrategian, resurssien, investoinnin aikataulun sekä rakentamistarpeen nopea ja tehokas määrittely. Näin voidaan varmistaa perusta varsinaiselle investoinnin suunnittelulle. Samalla otetaan myös investointiin liittyvät riskit hallintaan jo varhaisessa vaiheessa. Rakennussuunnittelijan ja investointiasiantuntijan yhdessä toteuttamia alkuvaiheen kartoituskäyntejä tehtiin jo 100 tilalla ja toimintamalli on nopeasti laajenemassa. 4

7 150 vuotta Maaseudun puolesta Taas tuiska juoksee pitkin pellon pintaa Pakkaset ovat hieman hellittäneet ja on aika muistella taas mennyttä vuotta ja suunnitella ehkä myös hetki tulevaa. Vuosi 2011 alkoi kunnon talvikelien merkeissä, mutta onneksi ei mitään ennätyskelejä ollut sen paremmin talven pakkasten suhteen, kuin myöskään kesän helteiden osalta. Kesä 2011 oli suhteellisen mukava sekä kasvukelien että karjan viihtyvyyden puolesta, helteitäkin oli, mutta ne eivät yhtäjaksoisesti jatkuneet kovinkaan pitkään ja aina väliin saatiin virkistäviä sateita. Myös peltoviljelyn kannalta viime kesä oli ihan kelvollinen: säilörehua ja viljoja saatiin sekä määrältään että laadultaan hyvät sadot. Tilojen kannalta taloudellinen tulos ei ainakaan kaikille ollut hyvä. Toki vuoden mittaan maitosektorille saatiin pari hinnankorotusta ja myös meijerien vuoden 2010 jälkitilit tukivat tiloja. Kuitenkin kulut laukkasivat karkuun: energian, rehujen ja lannoitteiden hinnat nousivat rajusti. Vaikeampaa oli sekä vilja- että varsinkin lihatiloilla. Noilla tuotantoaloilla on kerta kaikkiaan vaikeaa saada markkinoilta oikeudenmukainen hinta tuottajille. Tilojen kykyä vastata entistä rajumpiin hintasyklien vaihteluihin tuotantomuodosta riippumatta pitäisi parantaa nykyisestä huomattavasti. Tässä olisi työmaata sekä isännillä ja emännillä että myös neuvonnalla. Myös verotuksen puolelle pitäisi kehittää keinoja, joilla voitaisiin nykyistä paremmin tasata tuloksen muodostumista/näyttämistä eri vuosina. Kaikkien kannalta olisi kuitenkin parasta, että verotus olisi tasaista eri vuosina. ProAgria Etelä-Savon toiminnassa edellisvuosi oli näyttelyvuoden jälkeen paluuta vuotisjuhlien kautta normityöhön. Vuodesta selvittiin hyvin sekä budjettien toteutumien että tehtyjen töiden määrällä mitattuna. Viime vuonna oli huolestuttavan paljon henkilöstön vaihtuvuutta. Sitä, oliko kyseessä reaktio näyttelyvuoden aiheuttamaan rasitukseen vai normaalia vaihtuvuutta, en tiedä, mutta toivottavasti tilanne rauhoittuu. Syksyllä valtiovalta lisäsi paineita vuodelle 2012 leikkaamalla neuvonnan valtionapua kolmanneksella. ProAgria Etelä-Savon budjetin laadinta ja taloussuunnitelman teko oli haastavaa, mutta sitä tulee varmasti olemaan myös niiden toteuttaminen. Tämä vaatii varmasti kaikilta sekä aktiivista otetta oman ja työkaverin työn myymiseen että ajantasaista laskutusta ja budjettien toteutumisen seurantaa. Vuoden 2011 lopulla otettiin askelia myös Itä- Suomen ProAgrioiden yhdentymiskuvioissa. Valtiolle jätettiin hankehakemus yhdentymisestä aiheutuvien kustannuksien korvaamiseksi, tätä hanketta hallinnoimaan ryhtyi Etelä- Savon ProAgria. Hankkeen aikataulu on vuodet , voikin luvata että jo tänä vuonna asiasta tiedotetaan myös kenttätapahtumissa ja että päästään myös päätöksentekoon vielä vuonna Töitä on siis taas tehty mutta on niitä vielä paljon tekemättäkin. Kaikille oikein hyvää vuoden jatkoa, tehdään yhdessä Etelä- Savosta parempi paikka asua ja yrittää! Pasi Pulkkinen Hallituksen puheenjohtaja 5

8 Jäsenet, hallinto ja organisaatio Toiminta-ajatus ProAgria Etelä-Savo toimii maatalouden eri alojen ja maaseudun yritystoiminnan yleisten edellytysten edistämiseksi, maaseutuväestön ammattitaidon kohottamiseksi ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsinaiset jäsenet ProAgria Etelä-Savo ry:n jäseninä oli 9 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 133 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 13. Henkilöjäseniä oli 3470 miesjäsentä ja 4097 naisjäsentä eli jäseniä oli yhteensä Paikallisyhdistyksissä oli 3850 naisjäsentä ja 3196 miesjäsentä. Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 70. ProAgria Etelä-Savon varsinaisina jäseninä oli kalatalousyhteisöjä 245. Asiakasjäseninä ProAgria Etelä-Savossa oli yrittäjäjäseniä 274, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 247 ja henkilöjäseniä 11. Kunniajäsenet ProAgria Etelä-Savon kunniajäseniä ovat Risto Salminen, Pertunmaa, Viljo Sopanen, Rantasalmi, Seppo Kauppila, Mikkeli. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäseniä ovat emäntä Sirkka Leinonen, Kerimäki ja emäntä Leena Martikainen, Heinävesi. Kannattajajäsenet Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Itämaito, Osuuskunta Maitomaa, Suur-Savon Sähkö Oy, Partek Nordkalk Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK-Etelä-Savo. Jäsenet hallinto ja organisaatio ProAgria Etelä-Savon hallitus Puheenjohtaja Pasi Pulkkinen, Juva Jäsenet Markku Auvinen, Leppävirta Esa Karjalainen, Puumala Tuomo Laitinen, Kangasniemi Jukka Nousiainen, Kerimäki ( alkaen) Jouko Paajanen, Punkaharju ( saakka) Leena Pekonen, Pieksämäki Päivi Ylönen, Mikkeli Varajäsenet Juha Pajari, Sulkava Marjut Pöllänen, Enonkoski Hannu Immonen, Sulkava Pekka Auvinen, Juva Pekka Auvinen, Juva Markku Pajunen, Mikkeli Merja Immonen, Kerimäki Hallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi Heikki Pahkasalo. Kotieläintalouden asioissa asiantuntijana toimi ProAgria Maito/Liha toimialavastaava Raija Tamminen. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus Puheenjohtaja Päivi Ylönen, Mikkeli Jäsenet Varajäsenet Taina Harmoinen, Mikkeli Anu Marttinen, Mikkeli Merja Immonen, Kerimäki Tiina Malkki, Enonkoski Marttiina Partanen, Sulkava Kirsi Kilpeläinen, Rantasalmi Taina Laitinen, Kangasniemi Päivi Lappalainen, Kangasniemi Kirsi Paasonen, Ristiina Salme Pettinen, Mikkeli Ritva Poikolainen, Pieksämäki Mervi Hotti, Pieksämäki Heikki Pahkasalo, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Mikkeli 6

9 Kalatalouskeskuksen johtokunta Puheenjohtaja Esko Mielikäinen, Savonlinna Jäsenet Markku Auvinen, Leppävirta Pentti Kinnunen, Heinävesi Yrjö Kyyhkynen, Mäntyharju Matti Laukkarinen, Hirvensalmi Jukka Leinonen, Kerimäki Olli Liimatainen, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Juha Pajari, Sulkava Karjavaliokunta Puheenjohtaja Leena Pekonen, Pieksämäki Jäsenet Sirpa Hokkanen, Kangasniemi Taina Häkkinen, Puumala Sirpa Karhu, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Sari Saari-Muhonen, Kerimäki Tellervo Sallinen, Savonlinna Asiantuntijajäsenet Sirpa Helin, Osuuskunta Maitosuomi Ritva Hilpelä-Lallukka, Viking Genetics Eija Järvinen, Osuuskunta Tuottajain Maito Helena Korkee, Faba Palvelu Annukka Mesiäinen, ProAgria Etelä-Savo Arja Rissanen, Osuuskunta ItäMaito Pertti Ruokola, Osuuskunta Maitomaa var. Tuula Ikonen, Joroinen Varajäsenet Ann-Helena Hokkanen, Kangasniemi Helena Karjalainen, Puumala Anne Nykänen, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Juva Heli Laamanen, Punkaharju Päivi Kääriäinen, Juva Jäsenet hallinto ja organisaatio Karjavaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi ProAgria Maito/Liha toimialavastaava Raija Tamminen. 7

10 ProAgria Maito/Liha Maitosektorin kilpailukyky Vuonna 2011 Suomessa tuotettiin maitoa miljoonaa litraa (-1,5 % edellisvuodesta) ja maitotilayrittäjiä oli vuoden lopussa oli Rakennekehitys voimistui erityisesti C-tukialueella. Etelä-Savossa meijerimaitoa tuotettiin 113 miljoonaa litraa (-3,0 %), yrittäjiä oli vuoden lopussa 594. Maitomäärää alensivat hedelmällisyysongelmat, poikimavälin pidentyminen sekä paikoin heikosti lypsättävä säilörehu, maitotilojen tuotannon lopettamisen lisäksi. Alentuneesta kokonaismaitomäärästä huolimatta tilakohtaiset maitomäärät kasvoivat (keskimäärin meijerimaitoa litraa/tila). Etelä-Savon tuotosseurantatilojen lehmämäärä jatkoi nousuaan (keskimäärin 27,5 lehmää/karja). Maidon tuottajahinta oli vajaat 8 % parempi jälkitili mukaan luettuna kuin edellisvuonna (+3,2 snt/litra parempi hinta). Maidon kausihintaporrastusta lievennettiin. Luomumaidon tuotanto oli nosteessa, tuotanto kasvoi koko maan tasolla vuoden miljoonasta litrasta vuonna ,3 miljoonaan litraan. Etelä-Savossa luomumaitotiloja oli 11 ja koko maassa 126 tilaa. Maatalouden tuotantopanosten hinnat nousivat 12 %: mm. naudanrehujen hinnat nousivat alkukeväästä %, tasaantuen syksyllä 14 % korkeammiksi ja energian hinta nousi 28 %. ProAgria Maito/Liha Plus 20 ohjelman tulokset ProAgrian ja Valion Tuottavuus +20 ohjelman tärkeimpinä painopisteinä olivat säilörehusadon määrän ja laadun parantaminen sekä keskituotoksen, työn tuottavuuden ja lehmien elinikäistuotoksen kasvattaminen. Tuottavuus +20 ohjelma tilatasolla Ohjelman tavoite Toteuma v:een 2012 v.2010 Etelä-Savo koko maa Säilörehusato kg ka/ha Säilörehun syönti-indeksi Työn tehokkuus litraa/kotieläintyötunti Keskituotos kg/lehmä Elinikäistuotos kg/lehmä Satokauden 2011 säilörehujen sulavuus ja siten myös lypsättävyys jäi koko maassa normaali vuotta alhaisemmaksi, sillä alkukesän poikkeukselliset sääolot jouduttivat nurmen vanhenemista D-arvoennusteita nopeammin. Etelä-Savossa sulavuudet olivat 1.sadolla 667 g/kg ka, 2. sadolla 654 g/kg ka ja 3.sadolla 662 g/kg ka. Syönti-indeksiltään yli 100 pisteen rehuja oli 55 % (koko maassa 64 %). Sadon määrä oli hyvä. Pitkä lämmin syksy vauhditti 3.sadon korjuuta. Lammastalous on noususuhdanteessa Etelä- Savossa. 8

11 Tuotosseurantatilojen määrä karjakokoluokittain sekä elinikäis- ja vuosituotokset vuonna 2010 Etelä-Savossa. Karjakoko Tuotosseurantakarjojen lukumäärä Elinikäistuotos kg/lehmä Keskituotos kg/lehmä yli ProAgria Maito/Liha Plus 20 toteutuneet tilatason mittarit karjakokoluokan mukaan koko maassa Koko maan tulokset 2010 Ominaisuus Tiloja kpl karjakoko alle 12,5 lehmää 12,5 24,9 lehmää 25 49,9 lehmää 50 99,9 lehmää ,9 lehmää yli 200 lehmää Tiloja, kpl Keskituotos, kg/lehmä Säilörehun syönti-indeksi Säilörehusato, kg ka/ha Maitoa, l/maid.tuot Kotieläintyötunti Elossa olevien elinikäistuotos, kg/le Karjakompassin ruokinnan suunnitteluosio otettiin käyttöön heinäkuussa Karjakompassi on uusi maitotilojen tuotannon hallinnan työväline, jolla seurataan ja suunnitellaan ruokintaa, tuotantoa ja taloutta. Karjakompassilla tarkoitetaan myös uutta maitotilojen neuvontatapaa. Syksyn ruokinnansuunnittelun haastavuutta lisäsivät paikoin puutteelliset datayhteydet kentällä sekä säilörehun laatu. Karjakohtaisen vakiotuotoksen ja kuiva-ainesyönnin pohjalta lähtevä taloudellinen ruokinnan tarkastelu on herättänyt mielenkiintoa tiloilla. Ruokintaoptimointeja tehtiin 608 kappaletta (tiloja 322 kpl) ja ruokinnan onnistumista seurattiin päivälaskelmin 307 tilalla (1190 kpl). Maitotilaneuvonnan tilakäyntejä tehtiin yhteensä 1018 kpl. Lehmähavaintoja pienryhmässä Kekkosen tilalla. 9

12 Maitotilaneuvonnan Karjakompassi-työskentelyn lisäksi hanketyöt kartuttivat useimpien neuvojien osaamista muun muassa benchmarkingin, pienryhmäohjauksen, säilörehun tuotannon ja hallitusmallin neuvonnan toimintatavan osalta (MaitoTaito-, Nurmesta Tankkiinja Maatilayrityksen hallittu kasvu hankkeet). Luomumaito luonnostaan terveellistä hankkeen tuloksiin voi tutustua (Maataloustieteen Päivät 2012). ProAgria Liha Emolehmä- ja lihanautatilojen neuvonta Emolehmä- ja lihanautatiloille tehtiin ruokinnan suunnittelupalvelua. Emolehmätiloille järjestettiin Maatilayrityksen Hallittu Kasvu-hankkeen retki investoineille emotiloille Hämeeseen tammikuussa. Lihanautatiloille tehtiin vuoden aikana kaikkiaan 30 kehityskeskustelua. Neuvoja osallistui laatuauditointikäyntiin Maakuntien parhaat merkkiä varten. Lihakas -esiselvityshanke naudanlihantuotannon kehittämiseksi jatkui päättyen vuoden lopussa. Hankkeen aikana käytiin 26 tilalla ja kerättiin tietoa lihanautatilojen toiminnasta, tuloksista ja mahdollisista kehittämiskohteista. Neuvoja on osallistunut luomu-, valkuaisrehu- ja liha-alan päiviin sekä liha-alan verkottumistilaisuuteen. ProAgria Maito/Liha Lammastilaneuvonta Proagria Etelä-Savo hoitaa oman maakunnan lisäksi Pohjois Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson lammastilaneuvonnan. Lammastalouden positiivisen käänteen myötä uusia tiloja liittyi tuotosseurantaan ja neuvontaan. Tuotosseurantaa on piristänyt myös uuden weblammas ohjelman aukeaminen. Tuotosseurannassa oli Etelä-Savossa 20, Pohjois-Savossa 12, Etelä-Karjalassa 3, Pohjois-Karjalassa 12 ja Kymenlaaksossa 4 tilaa. Kaikkiaan lammastiloja oli asiakkaina hanke ja muu lammasneuvonta huomioiden 87 kappaletta. Katraskokoa kasvatetaan ja lihan hinnan noustessa sekä karitsan laatupalkkion tuodessa mielekkyyttä tuottamiseen halutaan tehostaa ja kasvattaa tuotantoa. Markkinoilla on kova veto: tuotanto nousi alkuvuotena 30 % ja lampaanlihan kulutus kasvoi 60 %, eli omavaraisuus on edelleen alle 20%. Etelä-Savon osalta teurastamon puute tuottaa ongelmia ja lisäkuluja kuljetuksen muodossa. Alueen lampaanjalostus sai tärkeän työkalun, kun neuvontaan hankittiin ultra-äänilaite, jolla mitataan jalostusarvostelussa karitsan selkälihaksen sekä rasvakerroksen paksuus. Nyt useammat itäsuomalaisetkin karitsat voivat saada lihantuotantoindeksin, joka on erittäin tärkeä jalostusmittari. Karitsoita onkin mitattu yli 800 kpl. Samalla laitteella voidaan tehdä myös uuhien tiineystarkastuksia, joita viime syksynä tehtiin kolmella tilalla. Syksyllä alueella lähti käyntiin kolmevuotinen Tosilampuri hanke, joka perustuu esiselvityshankkeen tuloksena syntyneeseen Lampaanpidosta lammastalouteen Itä-Suomen lammastalouden kehittämisohjelmaan sekä valtakunnalliseen Lammasstrategiaan. Hankkeeseen palkattiin hanketyöntekijä, joka perehtyy hanketyön lisäksi lampaiden rehuntuotantoon sekä lammastalouden talousseurantaan ja suunnitteluun. Hanke on saanut suuren suosion ja ensimmäisenä Terve lammas on tuottava teemapäivänä jouduttiin jo rajoittamaan osallistumismäärää tilanahtauden takia. Hankkeen markkinointitilaisuuksissa on ollut paljon lampureita, joista useat ovat ilmoittautuneet pienryhmiin. Maatilayrityksen hallittu kasvu hankkeen opintomatkalla Hämeessä tutustuttiin Veräväisen tilan Hereford-emolehmiin uudessa pihatossaan. 10

13 ProAgria Kasvi Kasvintuotantoneuvonnan tavoitteena on maatilojen kilpailukyvyn säilyttäminen, tuotteiden ja tilan toiminnan laadun parantaminen sekä uusien viljelymenetelmien käyttöönoton edistäminen. Keinoina ovat tilakohtainen neuvonta ja pienryhmäneuvonta sekä kurssien ja retkien järjestäminen. Kasvintuotanto Etelä-Savossa on kokonaisuutena pysynyt edellisten vuosien tasolla. Aktiiviviljelijöiden määrän väheneminen on hidastunut. Vuonna 2011 viljelijätukea hakeneita oli 2966 kpl. Käytössä oleva peltoala on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Keskipeltoala on noussut yli 25 hehtaarin. Valtakunnallisessa vertailussa keskipeltoalamme jää jälkijoukkoihin. Pellon käytössä muutokset ovat pieniä edelliseen vuoteen verrattuna. Nurmiala on hieman kasvanut, vilja-alat ovat pysyneet ennallaan ja öljy-, mauste- ja energiakasvien viljely vähentynyt. Prosentuaalisesti valkuaiskasvien viljely on lisääntynyt eniten. Tosin valkuaiskasvien viljelypinta-alat ovat vielä vähäiset. ProAgria Kasvi Ympäristöneuvonta Luomutuotanto lisääntyi edelleen vuoden 2011 aikana. Luomuvalvottu peltoala lisääntyi edellisvuodesta 8 %, ollen vuoden lopussa 7787 hehtaaria eli 10,6 prosenttia Etelä-Savon peltoalasta. Luomutilojen keskikoko kasvoi edellisvuodesta 6 % ollen 34,3 ha. Luomutilojen osuus Etelä-Savossa on 7,3 % maatiloista. Vuoden lopussa Etelä-Savon alueella oli yhteensä 232 luomutoimijaa, joista maatiloja oli 227 kappaletta. 38 toimijaa tuotti luomukotieläintuotteita. Luomutuotanto kiinnostaa kovasti viljelijöitä, se näkyi mm. luomuperuskurssilaisten määrässä. Peruskursseja järjestettiin kaksi kappaletta. Kursseilla oli yhteensä 44 kurssilaista. ProViljelys -kokonaisuudesta eniten neuvojat tekivät viljelysuunnitelmia yhteensä 723 tilalle, joista luomutiloille 100. Kasvukauden aikaisella tilakäynnillä käytiin 65 tilalla 1-3 kertaa kesässä. Kasvituotannon talousseurannan laskelmia laadittiin 24 tilalle. Ympäristötuen ravinnetaselaskelmia laskettiin 102 tilalle Hankerahoituksella toteutettiin ProViljelys- koulutuspienryhmiä Kasvintuotanto kannattaa ja Nurmesta tankkiin -hankkeissa. Kasvintuotanto kannattaa -hankkeen pienryhmät koostuivat vilja- ja valkuaiskasvi- ja luomuviljelijöistä. Nurmesta tankkiin hankkeen ryhmät olivat nimensä mukaisesti nurmiviljelijöitä. Ravinnehävikit euroiksi yhteistyöhanke Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa aloitettiin syksyllä RAE pyrkii tehostamaan ravinteiden hyödyntämistä tiloilla ja vähentämään maatalouden vesistökuormitusta. Tavoitteena on maatilojen taloudellinen hyöty ja vesien parempi tila. Maatilan energiasuunnitelmia laatiminen ProAgrian toimesta aloitettiin ja ensimmäiset suunnitelmat on laadittu. Tehtävään on kouluttautunut kaksi neuvojaa. Energiasuunnitelmassa selvitetään tilan nykytilanne ja valitaan parhaat mahdolliset keinot energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa järjestettiin asian tiimoilta kaksi tiedotustilaisuutta ja ulkomaan opintomatka. Seitsemän ProAgria Etelä-Savon neuvojaa osallistui luomu- ja viljelytarkastustoimintaan. Viidellä neuvojalla on luomutarkastusten valtuutus ja kolmella neuvojalla viljan ja piensiementen tarkastusvaltuutus. ELY-keskuksen ohjaamana luomutarkastuksia tehtiin peltoviljelyyn, Hyvin hoidettu tuottava pelto on osa viihtyisää maisemaa. 11

14 kotieläintuotantoon ja elintarviketoimintaa 123 tilalla. Eviran ohjauksessa viljelytarkastuksia tehtiin 21 tilalle. ProAgrian neuvojat avustivat viljelijätukien hakemisessa 628 tilaa. Kotimaiset Kasvikset ry:n sopimustilojen laatuauditointeja tehtiin 5 kpl. ProAgria Etelä-Savon koneneuvonta keskittyi kasvinsuojeluruiskujen testauksiin. Testauksia tehtiin 142 tilalle. Ympäristötuen mukaisiin kasvinsuojelukoulutuksiin osallistui kuudessa tilaisuudessa yhteensä 304 henkilöä. Koulutuksista viisi kohdistui peltoviljelyyn ja yksi puutarhatiloille. Avomaavihannes- ja marjantuotannon toimintaedellytykset säilyivät edellisen vuoden tasolla. Avomaavihannesten kokonaispinta-ala oli Etelä-Savossa 620 ha, marjatuotannon 650 ha ja omenanviljelyn 30 ha. Tilakohtaista neuvontaa toteutettiin kasvustokäynteina tiloilla, marjatiloilla 6 tilalla ja vihannestiloilla mm. tuholaistarkkailuna viikoittain kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmia puutarhatiloille tehtiin yhteensä 28 kpl. ProAgria Kasvi Talousneuvontapalvelut Talousneuvonnan tavoitteena on maa- ja metsätilojen kilpailukyvyn parantaminen. Keinoina ovat investointien suunnittelu ja talouden seuranta. Talousneuvonnan palvelujen kysyntä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Maatilan elinkeinosuunnitelmia laadittiin 44 tilalle ja muita taloussuunnitelmia laadittiin 49 tilalle. Investoiville tiloille ProAgrialla on tarjota hankerahoituksella investoivan tilan tukitiimitoimintaa. Neuvojamme ovat olleet mukana viidessä navettainvestoinnissa suunnittelemassa tuotannon laajentamista. Uutena palveluna otettiin käyttöön Maatilan hallitustoiminta. ProAgrian talous- ja tuotantoneuvojat olivat mukana 8 tilan hallituspalavereissa. Neuvojat toivat palavereihin tietoa tuotannosta ja taloudesta sekä ulkopuolista näkemystä tilan yrittäjien päätöksenteon taustaksi. Toimintatapa sai valtakunnallista huomiota ja sitä esiteltiin myös toisissa maakunnissa. Toiminnan rahoittajana toimi Maatilayrityksen hallittu kasvu -hanke Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset lisääntyivät edellisestä vuodesta 10 prosenttia. Erityisesti metsätilojen sukupolvenvaihdoksien kysyntä on kasvanut merkittävästi. Vuoden aikana 98 tilalla neuvojat olivat mukana suunnittelemassa vaihdosta. Näistä 22 oli metsätiloja. Sukupolvenvaihdoksia edistettiin koulutustilaisuuksilla. HYMY Hyvinvoiva maatalousyrittäjä -hankkeen rahoituksella maatiloille suunnattuja tilaisuuksia oli 4, joissa oli 80 osallistujaa. Metsätilallisille pidettiin kaksi infopäivää yhteistyössä Metsäliiton ja Sampo-pankin kanssa. Paikalla tilaisuuksissa oli yhteensä noin 250 asiasta kiinnostunutta. ProAgrian neuvojat ovat toimineet asiantuntijoina viljelijöiden työterveyshuollon tilakäynneillä. Käytyjen tilakäyntien määrä väheni edellisten vuosien tasosta. 83 tilakäynnillä neuvoja oli mukana. Tilitoimistopalvelut ProAgrian kirjanpitopalvelujen laajeneminen tilitoimistoksi mahdollisti entistä monipuolisemman palveluvalikoiman. Tilitoimiston vahvuutena on kiinteä yhteistyö talous-, yritys- ja veroneuvojien kanssa ja osaaminen niin maa- ja metsätalous kuin yhtiö- ja yritysverotuksessakin. Veroneuvontapalveluja tehtiin yhteensä 568 asiakkaalle ja tulosanalyysejä laadittiin 62 tilalle. Laadullisesti hyvä ja runsas säilörehusato luo tukevan pohjan kotieläintilan tuotannolle ja taloudelle. 12

15 ProAgria Yritys Maaseutuyrittäjyys on monipuolistanut maaseudun elinkeinotoimintaa. Eteläsavolaisista maatiloista 40 % harjoittaa maatalouden rinnalla muuta yritystoimintaa ja yli kolmannes kaikista mikroyrityksistä toimii maaseudulla. Maatalouden ohella harjoitettava yritystoiminta ja maaseudulla toimivat mikroyritykset vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. Monialaisia maatiloja on Etelä-Savossa 40 %, kun koko maan ka. on 36 %. ProAgria osana Yritys Suomi palvelujärjestelmää ProAgria on tiiviisti mukana Yritys Suomi palvelujärjestelmässä seudullisten yrityspalvelujen kautta. Toimintavuoden aikana TE- toimistot toteuttivat Kotti nimisen ennakointikyselyn eteläsavolaisille yrityksille. Seudulliset yrityspalvelut olivat mukana tulosten purkamisessa ja käytännön asioiden eteenpäinviemisessä. ProAgrian rooli oli merkittävä asioiden viennissä yritystasolle. Etelä-Savossa toimii viisi seudullista yrityspalvelupistettä. Yhteistyö seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa on mennyt eteenpäin ja syventynyt. Vuoden aika päivitettiin seudulliset yrityspalvelusopimukset. Seudullisten yrityspalvelujen tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa yritysten neuvontaa. Seudulliset yrityspalvelupisteet ovat rakentuneet Savonlinnan seudulle (Savonlinnan seudun kuntayhtymän ympärille), RaJuPuSu seudulle, Mikkelin seudulle (Miset Oy:n yhteyteen), Pieksämäen seudulle (Pieksämäen kaupungin elinkeinopalvelun yhteyteen). Keski-Savon seutu yp:ssä ovat mukana Etelä-Savosta Joroinen ja Heinävesi. ProAgria Yritys Yritysneuvontaa tuotteistettujen palvelujen avulla ProAgria Etelä-Savon ja maa- ja kotitalousnaisten yrityspalveluiden kohderyhmänä ovat monialaiset maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset. ProAgria tuottaa liikkeenjohdollisia neuvontapalveluita alkaville ja toimiville yrityksille. Yritysneuvonta on keskittynyt muutamiin keskeisiin toimialoihin (matkailu, koneurakointi, mökkitalkkarit, elintarvikkeet, hevoset ja bioenergia), joissa on kasvatettu määrätietoisesti osaamista. Perusneuvontaa tehdään myös muille toimialoille. Kehittämistoimia tehdään eri kehittämishankkeissa ja normaalina asiakaslaskutuksena. ProAgria Yrityksen tuotteet on kehitetty vastaamaan eri-ikäisten ja eri toimialoilla toimivien maaseutuyritysten tarpeita. Palvelujen keskeisenä ajatuksena on elinkaariajattelu sekä tasapainoisen johtamisen ja jatkuvan parantamisen malli. Kangasniemen Huvilaveistämön laajennushanketta suunnittelemassa yrittäjät Leena ja Mika Sippo sekä yritysneuvoja Aarre Damski. 13

16 Yritysneuvonnan asiakasmäärät tuotteittain 2011 Masva-tehtävät 86 YritysInvest 27 YritysTutka 22 Yrityksen liiketoimintasuunnitelman ohjaus 10 Ammatillinen maaseutuyritysneuvonta 9 Laatuarviointi ja laatusopimusten auditointi 6 Muut maaseutuyritysten suunnitelmat ja laskelmat 5 Majoitustilojen luokitus 4 Majoitustilojen yleisvaikutelman arviointi 4 Laatuneuvonta 2 ProAgria tulevaisuuskeskustelu 2 Vuokramökin kauniissa makuuhuoneessa lepää keho ja mieli ProAgria Yritys Yritysten kehittäminen hanketoiminnan avulla Vuoden aikana toteutettiin kahta eri kehittämishanketta, Pro Matkailu ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen. Pro matkailu -hanke keskittyy matkailu- ja ruokapalveluyritysten kehittämiseen ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hanke eri toimialojen yritystoiminnan kehittämiseen sekä seudullisten yrityspalvelujen kehittämiseen. Hankkeissa toteutetut teemapäivät ja opintoretket olivat asiakastarpeista lähteviä. Hankkeiden Masva-kartoituksiin osallistui yhteensä 86 asiakasta ja opintomatkoihin ja teemapäiviin osallistui 164 henkilöä. Yritysneuvonnan vaikuttavuus Asiakkaat, jotka käyttävät ProAgrian yritysneuvontaa, ovat aloittamassa yritystoimintaa tai investoimassa voimakkaasti. Tämä tarkoittaa työpaikkojen ja liikevaihdon lisäystä. YritysTutkassa ja liiketoimintasuunnitelmassa valmistellaan rahoitushakemukset pääsääntöisesti Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuosastolle. Yritysneuvonta valmistelee noin % ELY-keskuksen maaseutuosaston rahoittamista hankkeista. ELY-keskukselta ja asiakkailta saamamme palautteen perusteella rahoitushakemusten laatu ja yritysidean kokonaisvaltainen arviointi on helpottanut rahoituspäätösten tekoa. Yrittäjän näkökulmasta ELY-keskuksen avustukset on saatu täysimääräisenä. Neuvonnalla on pystytty myös vaikuttamaan siihen, että yrittäjän näkemykset muotoutuvat realistisemmiksi esim. asiakasmäärien suhteen ja yrittäjät saavat tietoa kilpailutilanteesta sekä näkemyksen vahvuuksista ja heikkouksista. Mökkiyrittäjät tutustuivat Härkäniemen tupiin lokakuun opintomatkalla 14

17 Maa- ja kotitalousnaiset Maa- ja kotitalousnaiset on kaikille avoin naisten järjestö, joka on asiantuntijoidensa avulla vahva ja tunnettu maaseudun kehittäjä. Toimintamme tavoitteena on maaseudun ihmisten, erityisesti maaseudun naisten hyvinvointi. Maa ja kotitalousnaisten neuvonnassa vuosien teema on: Yhdessä vahvemmaksi hyvinvointi kasvaa meistä. Tällä teemalla olemme halunneet korostaa: Yhdessä tekemistä ruokaosaamisen ja -kulttuurin vahvistajana sekä terveyden edistäjänä. Maa- ja kotitalousnaiset Suomalaista maisemaa ja luontoa osana hyvinvointia ja yrittäjyyttä Verkostojen ja yhteistyön sekä yhä lisääntyvän hyvinvointipalvelujen tarpeen merkitystä ja mahdollisuutta maaseutuyrityksille Paikallisyhteisöjen merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja rohkeutta uudistaa toimintaa uusien tarpeiden mukaan. Yhdessä vahvemmaksi - hyvinvointi kasvaa meistä -teemalla toteutamme myös koko maaseutuneuvonnan yhteistä maaseudun kehittämisohjelmaa. Elämään makua yhdessä tehden Maa- ja kotitalousnaiset olivat koko vuoden Koukussa kalaan. Teemaelintarvike kala oli esillä kotitalousneuvonnan tapahtumissa ja kursseilla. Valtakunnallisena kalastuspäivänä järjestettiin yhdessä kalatalouskeskuksen kanssa tapahtuma Mikkelin alakoululaisille. Tapahtumissa ja kursseilla perehdyttiin kestävään kalankäyttöön sekä innostettiin nauttimaan kalastuksesta luonnon helmassa. Lasten luontoretki järjestettiin Mäntyharjun kirkonkylän koululla. Luontopolulla opittiin tunnistamaan kotimaisia marjoja ja muita metsänantimia yhteistyökumppani Arktiset Aromit ry:n materiaalin tuella. Kaveriksi kasviksia -tapahtumissa jaettiin tietoa kasviksista liki 700 eteläsavolaiselle alakoululaiselle. Tapahtumat järjestettiin syyskuussa Heinäveden kirkonkylän koululla, Pihlajaniemen koululla Savonlinnassa, Kalevankankaan koululla Mikkelissä ja Kontiopuiston koululla Pieksämäellä Kuva: Mervi Kukkonen 15

18 Älä ruoki hukkaa -tapahtumissa kannustetaan Maa- ja metsätalousministeriön HYPER- LINK Laatuketjun tuella vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä ja lisätään tietoisuutta kuluttajan roolista osana elintarvikkeiden ruokaketjua. Hankkeen tilaisuuksia järjestettiin syksyn 2011 aikana seurakuntien perhekerhoissa Sulkavalla, Rantasalmella, Joroisissa ja Juvalla. Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisessa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Ruisleipätalkoot hankkeessa edistetään paikallista lähiruokaa ja sen näkymistä kuluttajalle, muistutetaan kuluttajia ruisleivän terveellisyydestä sekä palautetaan leipomiskäytäntöä arkeen. Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten maakunnallinen Ruisleipätalkoot tapahtuma järjestettiin Mikkelin Graanilla elokuussa. Rukiin puolesta kampanjoitiin paikallisissa tapahtumissa Heinävedellä, Kerimäellä, Ristiinassa ja Rantasalmella. Sulkavalla järjestettiin ruisleipäkurssi keskuskoulun yhdeksäsluokkalaisille. Ruisleipätalkoissa yhteistyötahoina ovat MTK:n tuottajayhdistykset, myllyt, viljelijät sekä paikalliset ruisleivän taitajat. Maisema ja luonto hyvinvoinnin tekijöinä MKN maisemapalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä maanomistajien, asukkaiden ja kulttuuriympäristön hoidon sidosryhmien kanssa eteläsavolaisen maatalousluonnon ja kulttuuriympäristön hyväksi. Painopisteenämme ovat laajat luonnon- ja maisemanhoidon yleissuunnittelutyöt sekä viljelyalueiden luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ohjaava neuvonta ja suunnittelu. Neljän maakunnan yhteinen Härkää sarvista (HÄÄVI) -hankkeella edistetään laidunnusta luonnon- ja maisemanhoitokeinona. Häävi -työssä on erityisesti onnistuttu lisäämään yhdistysten kiinnostusta erityistukien hakuun sekä lisätty tietoisuutta Laidunpankki -palvelun, mahdollisuuksista. RAE Ravinnehävikit euroiksi on syksyllä 2011 aloitettu yhteistyöhanke Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. RAE pyrkii tehostamaan ravinteiden hyödyntämistä tiloilla ja vähentämään maatalouden vesistökuormitusta. Tavoitteena on maatilojen taloudellinen hyöty ja vesien parempi tila. Rakeeseen valitaan Etelä-Savosta 50 tilaa, joiden kanssa selvitetään mm. tilojen ravinnetaseet, lannan hyödyntämismahdollisuudet, ravinnekuormituslähteet ja mahdolliset vesienhoitotoimenpiteet. Syksyn aikana RAE -hankkeen painopistealueet Etelä- Savossa ovat Puulan Ruovedenselkä, Kyyvesi, Mikkelin eteläpuolinen Saimaa, Joroisselkä-Joroisvirta-Valvatus, Suuri ja Pieni Raudanvesi sekä Puruvesi. Hankkeessa mukana olevat tilat pyritään valitsemaan pääasiassa näiltä alueilta. Tilakäyntien lisäksi hankkeessa järjestetään koulutusta, työnäytöksiä jne. joihin voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Etelä-Savossa painotetaan erityisesti kosteikoita. Etelä-Savon MKN maisemapalveluiden neuvontatoiminta ulottuu myös Keski-Suomeen. Maa- ja kotitalousnaiset Yrittäjyydellä ja yhteisvoimin hyvinvointia maaseudulle Maa- ja kotitalousnaisten tarjoamia yritysneuvonnan palveluja tehtiin vuonna 2011 niin investointeihin kuin kehittämiseenkin liittyen. Neuvonnan kärkitoimialoja olivat: matkailu-, urakointi-, hevos- ja elintarvikeyrittäjyys. Tuotannon laajentamis- ja kehittämishankkeita kohdistui jokaiselle toimialalle. Tehdyillä toimenpiteillä yritykset pyrkivät vahvistamaan asemansa markkinoilla sekä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Uusia yrityksiä perustettiin muutamia. Perusyritysneuvonnan tuotteiden lisäksi maaseudun yrityksiä kehitettiin Promatkailu - ja 16 Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Vuosina toteutamme Etelä- Savon Ely-keskuksen toimeksiantona sekä ympäristöministeriön ja Etelä-Savon maakuntaliiton rahoituksella Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin Maakunnan Parhaat Maisemat. Etelä-Savossa on 14 valtakunnallisesti ja yli 90 maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta

19 Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hankkeissa. Hankkeiden keskeistä toimintaa oli tiedottaa ja aktivoida yrityksiä kehittymään sekä edistää yritysryhmien syntymistä. Hankkeissa tehtiin myös kartoituskäyntejä, joissa yhdessä yrittäjän kanssa arvioitiin tulevaisuuden kehittämistarpeita. Hankkeisiin osallistui vuoden aikana kaikkiaan yli 250 maakunnan yrittäjää. ProAgria Keskusten Liiton myöntämän Maakuntien parhaat -laatumerkin sai Etelä-Savossa kolme uutta yritystä. Maakuntien Parhaat laatumerkin edellytykset ovat tuotteiden ja palvelujen korkea kotimaisuusaste, asiakaslähtöinen toiminta sekä laadukkaat tuotteet ja palvelut ja niiden jatkuva kehittäminen. Yhteisöllisyydestä hyvinvointia Järjestötoiminta kokoaa maaseudun ja maaseutukaupunkien ihmisiä yhteisölliseen toimintaan. Maaseudun naiset ovat aktiivisia toimijoita, jotka monin tavoin vaikuttavat verkostoissaan ja pyrkivät edistämään maaseudun elävänä pysymistä. Tämän aktiivisuuden esille tuomiseksi sekä siihen edelleen kannustamiseksi Etelä-Savossa valitaan vuosittain vuoden Maa- ja kotitalousnainen sekä palkitaan yhdistys hyvästä tiedottamisesta. V Etelä-Savon vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin emäntä Marjatta Valkonen Kangasniemeltä. Heinäveden Maa- ja kotitalousnaiset palkittiin hyvästä tiedottamisesta. Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallinen liikuntakampanja v Arjen Askelissa liikutti vilkkaimmin juuri Etelä-Savossa. Kampanjaan osallistui yli 200 eteläsavolaista ja valtakunnallisilla kilpailuviikoilla valtakunnan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet ryhmät tulivat Etelä-Savosta, Sulkavalta ja Mikkelistä. Kylävillitys II -hankkeessa on aktivoitu Veej jakajan toimintaryhmän alueen kylien asukkaita kehittämään omaa asuinseutuaan. Hankkeessa on tehty kahdeksan kyläkyselyä, Mikkelin Korpijärven kyläsuunnitelma sekä kyläsuunnitelman päivitykset Ristiinan läntisillä kylillä ja Kangasniemen Kutemajärvellä. Maisemanhoitoon on haluttu panostaa ja hankkeen aikana on toteutettu 15 Kyläkävelyt kulttuurimaisemassa tapahtumaa eri puolilla Veej jakajan toimintaryhmän aluetta. Hanke on myös järjestänyt vuosittain opintomatkoja, joilla on päästy tutustumaan monipuolisesti kylien toimintaan ja kehittämiseen ja kylien ihmisiin eri puolella Suomea. Kylävillitys II- hanke on kolmen vuoden aikana toiminut yli 20 eri kylällä Veej jakajan toimintaryhmään kuuluvien kuntien alueella ja hankkeen tilaisuuksiin, talkoisiin ja opintomatkoille on osallistunut 600 kylien vakituista tai vapaa-ajan asukasta. Kylillä, joilla hanketta on toteutettu, on aitoa innostusta ja valmiutta oman asuinalueen tavoitteelliseen kehittämiseen. Yhteishenki ja yhteisöllisyys ovat kylillä lisääntyneet ja uusia aktiivisia kylän vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita on saatu mukaan kylien yhdistysten toimintaan. Maakunnallisen Johda ja vaikuta -kehittämishankkeen tavoitteena on edistää eteläsavolaisten, erityisesti naisten, järjestötyöhön ja luottamustehtävien hoitoon liittyvää osaamista. Vuoden aikana käynnistyi pienryhmätoiminta neljällä paikkakunnalla. Pienryhmätoiminnassa tavoitteena on soveltaa hankkeessa opittua ja tuottaa omaa toimintaa tai asuinaluetta edistävä kehittämistoimenpide. Hankkeen toiminnassa oli aktiivisesti mukana lähes 160 osallistujaa. Maa- ja kotitalousnaiset Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvonnalla on hyvät tuotteet mm. yritysten laadun ja talouden kehittämiseen. Kuva Hanna Huovinen 17

20 Jäsentilasto 2011 Osastot Jäsenet Kunniajäsenet Asiakasjäsenet Miehiä Naisia Talouksia Yhtymät Yrittäjä- Perheen Henkilö- Kpl Naiset Miehet Yht. Naiset Miehet Yht. jäsenet jäsenet jäsenet ANTTOLA ENONKOSKI HAUKIVUORI HEINÄVESI HIRVENSALMI JOROINEN JUVA KANGASLAMPI KANGASNIEMI KERIMÄKI MIKKELI MÄNTYHARJU PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU PUUMALA RANTASALMI RISTIINA SAVONLINNA SAVONRANTA SULKAVA VIRTASALMI Asiakasjäs. yht. Yhteensä Jäsentilasto Kuva: Mervi Kukkonen Maa ja kotitalousnaisten neuvontatyö ja järjestötoiminta tukevat toinen toistaan. Koulutukset, matkat, tapahtumat, kampanjat ja tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. 18

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

tomus 2012 er Vuosik

tomus 2012 er Vuosik Vuosikertomus 2012 Kuva: Jarmo Piiparinen Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti...2 Puheenjohtajan katsaus...5 Jäsenet, hallinto ja organisaatio...6 Toimialakatsaukset

Lisätiedot

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008

Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa. ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 Hevosalan yritysten neuvonnan kehittäminen ProAgriassa ProAgria MKL Tikkurila 9.4.2008 1 ProAgriassa ovat mukana ProAgria Maaseutukeskukset ProAgria Lantbruks- ja hushållningssällskap Faba Jalostus ProAgria

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

RAE - Ravinnehävikit euroiksi

RAE - Ravinnehävikit euroiksi RAE - Ravinnehävikit euroiksi Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo, 8.5.2014 Maatalouden vesiensuojeluhanke Tavoitteet Vähentäävesistöjen ravinnekuormaa Edistäävesienhoitosuunnitelmissa

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

tomus 2013 er Vuosik

tomus 2013 er Vuosik Vuosikertomus 2013 Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti...2 Puheenjohtajan katsaus...5 Jäsenet, hallinto ja organisaatio...6 Toimialakatsaukset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

RAE- Ravinnehävikit euroiksi RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE

Lisätiedot

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi?

Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Miten voimat ja varat tasapainoon yrityksessäsi? Voimavarariihi auttaa tunnistamaan, säilyttämään ja vahvistamaan voimavaroja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tuotantoa laajentaville jo investoinneille

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

KASVINTUOTANTONEVONTA

KASVINTUOTANTONEVONTA TOIMIALUE Maatalousneuvontatalo Järvenpäässä Toimialue Itä-Uusimaa ja Uusimaa Vuodesta 2013 alkaen ProAgria Etelä-Suomi ( Pirkanmaa, Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala yhdistävät toiminnat) TALOUSNEUVONTA

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria Mikä ProAgria on? ProAgria on Neuvontajärjestö, joka palvelee maatalouden ammattilaisia ja maaseutuyrittäjiä.

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

KASKI. kasvun esteiden selvitys Etelä-Savon maitoyrityksissä 1.2.2014-31.12.2014. Loppuraportti

KASKI. kasvun esteiden selvitys Etelä-Savon maitoyrityksissä 1.2.2014-31.12.2014. Loppuraportti KASKI kasvun esteiden selvitys Etelä-Savon maitoyrityksissä 1.2.2014-31.12.2014 Loppuraportti ProAgria Etelä-Savo ry ProAgria Pohjois-Karjala ry ProAgria Pohjois-Savo ry ProAgria Keskusten Liitto ry Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) ja maakuntaliitot:

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 TÄKY Maatilat kehittymään 2008-2011 koulutushanke Apua sukupolvenvaihdokseen Hyvin suunnitellut sukupolvenvaihdokset Jatkuvuutta maaseudun

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Maitotilojen talous vuonna 2013 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2004-2013 50 Lehmämäärä, lehmiä/tila 45 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto, MTK Kaakkois-Suomi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

kehittäminen 6.11.2012 HENRY Foorumi

kehittäminen 6.11.2012 HENRY Foorumi Case: ProAgrian asiakaspalvelun kehittäminen 6.11.2012 HENRY Foorumi Maaseutuneuvonnan vastaava Virpi Huotari ProAgria Oulu ry ProAgrian Missio: Maaseudun puolesta Visio: Olemme valtakunnan paras asiantuntijaverkosto,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Tulvasuojelu pellot ja kalat. Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi

Tulvasuojelu pellot ja kalat. Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi Tulvasuojelu pellot ja kalat Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi ProAgria lyhyesti keskeisten maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen neuvonta- ja palveluorganisaatioiden

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj.

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. 1 Paltamo 18.11.2010 Omistajastrategia Tehtävä: Valiolaisten maidontuottajien elinkeinon

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot