tomus 2012 er Vuosik

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 Kuva: Jarmo Piiparinen Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...1 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti...2 Puheenjohtajan katsaus...5 Jäsenet, hallinto ja organisaatio...6 Toimialakatsaukset ProAgria Maito/Liha...8 ProAgria Kasvi...12 ProAgria Yritys...15 Maa- ja kotitalousnaiset...17 Kalatalous...21 Hankeluettelo...25 Talouden tunnusluvut...26 Henkilöstön ja hallituksen jäsenten yhteystiedot Kansikuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen

3 Asiantuntijapalvelut ovat tärkeä osa maatilan johtamista ProAgria Etelä-Savo ry toimii valtakunnallisen ProAgria neuvontajärjestön maakunnallisena yhdistyksenä ja sen jäseninä ovat kunta- ja kyläkohtaiset maaseutuseurat, maa- ja kotitalousseurat, maamiesseurat, maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset sekä kalatalousyhteisöt. Lisäksi ProAgria Etelä-Savolla on yrittäjä- ja henkilöjäseniä. Yleishyödyllisen toiminnan lisäksi yhdistys harjoittaa elinkeinoverolain alaista maatilayrityksille suunnattua kirjanpitotoimintaa ja veroneuvontaa. Maataloudessa tuottajahintojen nousukehitys jatkui ja myös useiden tuotantopanosten hinnat kohosivat. Tästä johtuen tuotannon ja talouden suunnittelun ja johtamisen merkitys maatiloilla lisääntyy. Maidontuotanto aleni Etelä-Savossa yli 3 % monien lypsykarjatilojen lopettaessa tuotantonsa. Uudet investoinnit eivät kattaneet lopettaneiden tilojen tuottamaa maitomäärää. Luomuviljely lisääntyi edelleen ja luomutuotannon osuus peltoalasta kasvoi yli 12 %:iin. Etelä-Savossa otettiin käyttöön maitotilojen asiantuntijapalveluissa KarjaKompassi palvelukokonaisuus, josta tehtiin palvelusopimukset. Asiantuntijaresursseja lisättiin mm. maatilojen ja maaseutuyritysten tilipalveluihin, energianeuvontaan, lihanautaneuvontaan ja luomuneuvontaan. Uusia maaseudun kehittämishankkeita aloitti toimintansa. Hankkeisiin liittyy mm. pienryhmä- ja koulutustoimintaa, opintomatkoja ja yrityskohtaisia kehittämispalveluja. Suuri osa uusista hankkeista toimii ylimaakunnallisesti. Itä-Suomen ProAgria Keskusten yhteistyöneuvotteluissa selvitettiin edellytyksiä keskusten yhdistämiseen. Tavoitteeksi oli asetettu muodostaa nykyistä laajempi alueellinen toimintaorganisaatio siten, että se voisi aloittaa toimintansa jo vuonna Yhteistyöneuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tavoiteltuun tulokseen ja neuvottelut päätettiin syksyllä Tavoitteena on tässä tilanteessa toiminnallisen yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen nykyisen organisaatiorakenteen pohjalta. Mikkelin kalatalouskeskus rekisteröityi vuoden lopussa Etelä-Savon kalatalouskeskus ry:ksi ja aloitti toimintansa omana rekisteröitynä yhdistyksenä Valtion määrärahassa tapahtui vuonna 2012 merkittävä leikkaus, joka maaseutuneuvonnassa oli yli neljännes. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen ja kalatalouskeskuksen toiminnassa valtion määrärahan aleneminen oli alle 10 %. Palvelumyynti kasvoi 1 % jääden jonkin verran alle tavoitteen. Hanketoiminta lisääntyi 7 %. Laskutetun työajan osuus kokonaistyöajasta oli 75 %. Toimintaan käytetty työpanos aleni edellisestä vuodesta ja oli 49,6 htv. Hanketoiminnan osuus tästä oli 19 htv. Toiminnan tuotot olivat 3,3 milj. ja taloudellinen tulos oli ylijäämäinen Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy v ProAgria Etelä-Savon suuresta hanketoiminnan volyymista johtuen ohjelmakauden vaihdos asettaa omat haasteensa toiminnalle ja taloudelle. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi hankkeiden strateginen suunnittelu ja mitoitus on tulevalla ohjelmakaudella tärkeää. Kokonaisuutena pyrimme aktiivisesti kehittämään ja tarjoamaan palveluja sekä nykyisille ja uusille asiakkaille ja asiakasryhmille. Kasvavia neuvonta-aloja ovat todennäköisesti mm. ympäristöneuvonta, energianeuvonta, luomuneuvonta, tilipalvelut, johtamispalvelut, yritysneuvonta ja spv-neuvonta. Vahvistamme myös kumppanuuksia ja yhteistyötä ProAgria Keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tuotannon, talouden ja liikkeenjohdon osaamista ja palveluja yhdistämällä pystymme parantamaan asiakkaidemme toimintaa ja tuloksia. Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja yhteistyö-kumppaneitamme erittäin hyvästä, maakuntaa kehittävästä ja tuloksia tuottavasta yhteistyöstä. Toimitusjohtajan katsaus Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja 1

4 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti Avaintiedot 2012 Maitotiloille suunnatun KarjaKompassin viimeinen osio Tuottoennuste valmistui Ruokinnan ohjaus -palvelut olivat jo saatavilla 60 %:lla tuotosseurantatiloista ProAgria keskusten maidontuotannon tuotosseuranta arvioitiin ja sille myönnettiin uudestaan kansainvälinen ICAR-sertifikaatti Sähköisten- ja etäasiantuntijapalvelujen käyttöä tehostettiin viljelysuunnitelmien teossa ProAgria Keskukset Kasvintuotannon Huippuosaaja -valmennusohjelma alkoi ProAgrian ja Työtehoseuran Johtamisvalmennuksen yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suoritti ensimmäiset 17 sikatilayrittäjää Uutena palveluna lanseerattiin ProAgrian Tilipalvelut, jonka kautta asiakkaat saavat täyden palvelun taloutensa hallintaan Investoivien tilojen palveluissa energiatehokkuus yhä vahvemmin mukana rakennusinvestointien suunnitteluun Agronetin keskustelukanava vahvisti asemaansa isojen tilojen kohtaamispaikkana MISSIO, VISIO, ARVOT, TOIMINTA-AJATUS MISSIO VISIO Missiomme on Maaseudun puolesta. Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia. Samalla kehitämme maaseutuympäristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. ARVOT Arvomme ovat: Asiakkaan menestyminen Osaava ja innostunut henkilöstö Maaseudun puolesta Kestävä kehitys Riippumattomuus TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjille kilpailukykyä parantavia asiantuntijapalveluja tukeutuen sekä omaan henkilöstöön että muiden asiantuntija-organisaatioiden osaamiseen. 2

5 ProAgria Maito KarjaKompassin viimeinen osio Tuottoennuste valmistui. Sen avulla ennustetaan maitotuottoja vuoden ajalle. Tuloksia käytetään budjetoinnin ja laskelmien lähtötietoina. Karja- Kompassi-toimintatavan mukaiset Ruokinnan ohjaus -palvelut olivat saatavilla jo 60 %:lle tuotosseurantakarjoista. Ruokinnan ohjaus palvelu sisältää entistä paremman asiakkaasta huolehtimisen ja koko ProAgrian asiantuntijaverkoston saamisen asiakkaan käyttöön. Tämän mahdollistavat sähköiset palvelut, asiantuntijoiden tiivistynyt yhteistyö ja valtakunnallisesti toimivat Huippuosaajat. International Committee for Animal Recording eli ICAR uusi ProAgria keskuksille myöntämänsä maidontuotannon tuotosseurannan kansainvälisen sertifikaatin. Arvioinnin kohteena olivat nautojen tunnistuskäytäntö, lypsykarjan tuotosseurantatietojen keruu ja käyttö, näytteiden logistiikka ja analysointi sekä tiedon käyttö maitotilojen johtamisessa. Tuotosseurannan kaksivuotisen kehittämisprojektin suunnittelu käynnistyi yhteistyössä ProAgria-ryhmän jäsenorganisaatioiden kanssa. Karjakoon kasvu ja tekniikan kehittyminen ovat luoneet uusia haasteita ja tarpeita mm. tuotosseurannan näytteenottoon, tiedonsiirtoon sekä kerätyn tiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen tilalla. Kehittämisprojektissa uudistetaan tuotosseurannan toimintatapaa ja palveluita. ProAgria-ryhmän yhteistyö tehostui entisestään. Vuoden alussa aloittanut kotieläinpalvelujen johtoryhmä suunnittelee yhteistyöprojekteja ja rakentaa uusia yhteistyön muotoja sekä tukee maitotilojen tehokkuuden lisäämiseen tähtäävää Plus 20 -työskentelyä. Tieto Tuottamaan -sarjassa julkaistiin Vasikasta huippulypsylehmäksi -kirja. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen nuorkarjan hoitoon, kasvatukseen ja johtamiseen pureutuva teos. ProAgria Keskukset ProAgria Kasvi Viljelysuunnittelu oli merkittävin kasvintuotantopalveluista. Sen myynti kasvoi 3 %. Palvelussa panostettiin markkinatilanteiden huomioon ottamiseen viljelysuunnittelussa ja tehtiin arviointia, mitä kannattaa viljellä sekä mitkä ovat ennakoidut sadon tuotantokustannukset ja viljelyn tulokset. Maitotiloille suunnattavaa nurmirehujen tuotannonsuunnittelun palvelukokonaisuutta kehitettiin. Kasvitiloille toteutettiin kysely, jossa tilat arvioivat kehittämiseen ja näkymiin liittyviä asioita. Tuotannon tehokkuuden nosto ja tuottavuuden parantaminen tuotantopanosten käyttöä optimoimalla nähtiin tärkeimpinä lähiajan kehityskohteina. Laajentamisen ja liikevaihdon lisäämisen keinoina nähtiin satotasojen nosto, lisämaan hankinta tai vuokraus, koneurakointi ja yhteistyö muiden tilojen kanssa. Menestykseen vaikuttaneiksi asioiksi määritettiin tavoitteellinen viljelysuunnittelu, pellon peruskunnosta huolehtiminen, hyvä viljelytekniikka, monipuolinen viljelykierto sekä sadon markkinoinnin ja myynnin oikea ajoitus. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmisteluun osallistuttiin työryhmissä. Työryhmien kautta vaikutettiin myös uuteen nitraattiasetukseen, kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön koulutussuunnitteluun ja ProLuomun arvoketjutyöhön. Farmarin Pörssi-verkkopalvelu avattiin tilojen väliseen rehukauppaan. Kasvutilanneraportointi ylitti uutiskynnyksen monissa tiedotuskanavissa. Osana tilan sähköisiä ja etäpalveluja kehitettiin viljelysuunnittelun tekemistä nettipohjaisella WebWisu-viljelysuunnitteluohjelmalla. Ennustepalveluista otettiin pilottikäyttöön viljojen lehtilaikkutautien riskinarviointi, nurmen D-arvokehityksen ennustaminen ja viljojen kasvuasteseuranta. Asiantuntijoiden koulutuksessa panostettiin huippuosaajaohjelmiin ja erikoisosaamisen kehittämiseen nurmen-, luomu- ja perunantuotannossa. Laaja ProNurmi-koulutussarja toteutettiin nurmirehujen tuotantoon erikoistuville asiantuntijoille. Kasvintuotannon Huippuosaaja -valmennusohjelma jatkui. 3

6 ProAgria Liha Lihasektorilla vuosi oli haasteellinen. Investoinnit olivat vähäisiä ja tilojen määrä väheni. Tämä näkyi lihantuotannon supistumisena. Kulutus sen sijaan jatkoi kasvuaan, mikä luo uskoa kotimaiselle tuotannolle. Sikatilojen asiantuntijat osallistuivat Welfare Quality -hankkeen talousosiossa 40 lihasikalan aineistojen laskentatyöhön. Lisäksi toteutettiin Toimiva Sikala hanketta yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Helsingin yliopiston sekä Työtehoseuran TTS:n kanssa. Sikayrittäjien johtamisvalmennuksessa 17 sikatilayrittäjää suoritti yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. Valmennus toteutettiin ProAgrian ja Työtehoseuran yhteistyönä. Naudanlihatilojen asiantuntijapalveluissa keskityttiin emolehmien ruokintasuunnitteluun uudella ohjelmistolla sekä Karjakompassin Ruokinnan ohjauksen hyödyntämiseen lihanautojen ruokinnassa. Kentän koulutushankkeet tukivat tilojen sekä sidosryhmien kanssa tehtävää työtä. Lampaiden tuotosseuranta kääntyi uuden WebLammas-ohjelman ja menestyksekkään hanketoiminnan kautta kasvuun. Tuotosseurantaan liittyi 85 uutta tilaa eli tilamäärä kasvoi 33 %. ProAgria Keskukset ProAgria Yritys Yritysasiakkaita ProAgrialla on 10 % koko asiakasmäärästä. Suurimmat toimialat ovat matkailu, elintarviketuotanto, hevosala, erikoiskasvintuotanto ja siihen liittyvä jalostustoiminta sekä urakointipalvelut. Kasvussa ovat olleet hoiva-alojen ja luovien alojen asiakkuudet. Uutena palvelukokonaisuutena lanseerattiin syksyllä ProAgrian Tilipalvelut, joka tarjoaa täyden palvelun taloudenhallinta asiakkaille. Seudulliset yrityspalvelusopimukset uusittiin. Yhteistyö mahdollistaa asiakkaille monipuoliset palvelut ja erikoisosaamisen hyödyntämisen. Yritysasiantuntijoiden osaamisen vahvistamiseksi käynnistettiin yritysasiantuntijan erikoisammattitutkintoon valmentavat koulutukset yhteistyössä Management Institute of Finland eli MIF:n kanssa. Kaksivuotiseen koulutukseen osallistuu 40 yritysasiantuntijaa. Merkittävänä päänavauksena kehitettiin yhteistyössä Sitran ja Hahmo Design Oy:n kanssa palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntävä Kasvunvara-työkirja. Kirja toimii käytännönläheisenä työkaluna yrittäjille ja asiantuntijoille ja sen avulla voi kehittää liiketoimintaa kestävällä sekä asiakaskeskeisellä tavalla. Erityisen hyvin malli soveltuu matkailu- ja palvelualojen yritysten toiminnan kehittämiseen. Hevosalan Haasteet yhteistyöryhmässä julkistettiin Mahdollisuuksien hevonen -kehittämisohjelma. Vuoden lopussa Liitto julkisti Hevoshavaintoja-kirjan, joka sisältää kattavan tietosisällön hevosten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista. ProAgria Tekniikka Energiatehokkuusnäkökulmaa vahvistettiin rakennusinvestointien suunnittelussa. Energiaan liittyvien asiantuntijapalveluiden tueksi valmistui selvitys maidontuotannon energiankulutuksen jakaumista. Bioenergia-alan yhteistyö jatkui Metsätalouden kehittämiskeskuksen Tapion kanssa mm. Bioenergiatieto.fi -verkkopalvelun ylläpidossa. Verkkopalvelu ja sen kehittäminen tähtää bioenergiatoimijoiden viestinnän, tiedonhaun ja verkostoitumisen helpottamiseen. Investointipalvelussa painotettiin alkuvaiheen investointi- ja rakentamisedellytysten selvittämistä. Tavoitteena on tulevaisuuden tuotantostrategian, resurssien, investoinnin aikataulun sekä rakentamistarpeen nopea ja tehokas määrittely. Määrittely varmistaa varsinaisen investoinnin suunnittelun. Investointivaiheen alkukartoituksia tehtiin 75 %:lle maitotiloista, jotka harkitsivat tuotannon laajentamista. Alkukartoituksen tavoitteena oli investointiin liittyvien riskien haltuun ottaminen ja tuotannon nopea käynnistyminen. 4

7 Onnistumisia ja epäonnistumisia Taas on vuosi takana ja ajatuksissa on hyvä miettiä mitä tuli tehtyä ja missä on vielä tekemistä. Vuosi 2012 jää viljelijän mieleen poikkeuksellisen haastavana sadonkorjuuvuotena. Kevättyöt onnistuttiin tekemään hyvin ja vielä alkukesäkin oli kohtuullinen mutta loppukesää ja syksyä kohti korjuukelit alkoivat olla tiukassa. Lopputulemana olikin laadultaan kirjavaa säilörehua, kalliisti korjattua ja kuivattua viljaa ja jäipä huomattavia määriä myös puimatta. Tähän kun lisätään vielä kallistuneet tuotantopanokset ja paikallaan junnaava puun hintataso, ei liene ihme jos välillä on usko parempaan tiukassa. Toisaalta historian paras maidon hinta helpotti maitotiloilla tilannetta, myöskään kesän helteet (niin mitkä helteet) eivät rasittaneet tuotantoeläimiä. Neuvonnan kannalta vuosi 2012 alkoi vähintäänkin haastavissa merkeissä, valtionavuissa tapahtui merkittäviä vähennyksiä ja tiedossa oli, että ProAgria Etelä-Savon talouden tasapainossa pitäminen olisi vaikeaa. ProAgrian hallitus yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa panostikin tihennettyyn talouden seurantaan välitilinpäätöksiä ja myynnin kehitystä seuraten. Pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet vaan vuosi saatiin pakettiin yllättävänkin hyvin, tulosta kertyi kohtuudella. Tästä vielä kerran iso kiitos koko henkilökunnalle, tästä on hyvä jatkaa tulevaan. Itselleni suurin pettymys vuonna 2012 oli väistämättä Itä- Suomen ProAgrioiden fuusion kariutuminen loppukesästä. Töitä tämän tavoitteen toteutumiseksi oli tehty lähes kaksi vuotta viiden ProAgrian hallituksen ja toimihenkilöiden voimin. Kun lopullisten päätösten aika läheni, kävi kuitenkin selväksi että eri keskuksilla oli liian erilainen näkemys tulevasta yhteisestä keskuksesta. Niinpä neuvottelut syksyllä lopetettiin ja ProAgria Etelä- Savon hallitus linjasi jatkavansa lähivuodet itsenäisenä. Olen kuitenkin vakuuttunut että käyty fuusioneuvottelukierros ei mennyt hukkaan. Keskukset tutustuivat toisiinsa niin keskus-, hallitus- kuin toimihenkilötasollakin. Tunnemme toisemme paremmin ja jo nyt käynnissä oleva ylimaakunnalliset hankkeet ja toimihenkilöiden työskentely keskusten välillä lähentää meitä vääjäämättä ja kuka tietää jospa joku lähivuosi näkisimme vielä myöskin hallinnollisesti yhdistyneen ProAgria Itä- Suomen. Jotain yhteistä tuntuu olevan sekä maatilan isäntänä olemisessa, että tällaisen neuvontaorganisaation hallintoon osallistumisessa. Molemmat ovat vähän niin kuin pitkänmatkan hiihtoa, sitkeyttä tarvitaan eikä pidä säikähtää jos väliin tulee jyrkkäkin vastamäki, pitää muistaa, että mäen päällä odottaa palkinto, alkaa myötämäki, jonka avulla matkanteko taas helpottaa! Näillä mietteillä toivotan kaikille parempaa vuotta 2013 ja menestystä arkeen ja juhlaan! Puheenjohtajan katsaus Pasi Pulkkinen Puheenjohtaja ProAgria Etelä-Savo 5

8 Jäsenet, hallinto ja organisaatio Toiminta-ajatus ProAgria Etelä-Savo toimii maatalouden eri alojen ja maaseudun yritystoiminnan yleisten edellytysten edistämiseksi, maaseutuväestön ammattitaidon kohottamiseksi ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsinaiset jäsenet ProAgria Etelä-Savo ry:n jäseninä oli 12 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 133 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 13. Paikallisyhdistyksissä oli 3897 naisjäsentä ja 3164 miesjäsentä. Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 67. ProAgria Etelä-Savon varsinaisina jäseninä oli kalatalousyhteisöjä 250. Asiakasjäseninä ProAgria Etelä-Savossa oli yrittäjäjäseniä 273, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 241 ja henkilöjäseniä 13. Kunniajäsenet ProAgria Etelä-Savon kunniajäseniä ovat Risto Salminen, Pertunmaa, Viljo Sopanen, Rantasalmi, Seppo Kauppila, Mikkeli. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäseniä ovat emäntä Sirkka Leinonen, Kerimäki ja emäntä Leena Martikainen, Heinävesi. Kannattajajäsenet Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Itämaito, Osuuskunta Maitomaa, Suur-Savon Sähkö Oy, Partek Nordkalk Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK-Etelä-Savo. ProAgria Etelä-Savon hallitus Puheenjohtaja Pasi Pulkkinen, Juva Jäsenet Markku Auvinen, Leppävirta ( saakka) Esa Karjalainen, Puumala Juha Lahtinen, Mäntyharju ( alkaen) Tuomo Laitinen, Kangasniemi Jukka Nousiainen, Kerimäki Leena Pekonen, Pieksämäki Päivi Ylönen, Mikkeli Varajäsenet Juha Pajari, Sulkava ( saakka) Marjut Pöllänen, Enonkoski Ritva Poikolainen,Pieksämäki ( alkaen) Hannu Immonen, Sulkava Susanna Nuutinen, Rantasalmi ( alkaen) Sari Saari-Muhonen, Kerimäki Merja Immonen, Kerimäki Jäsenet hallinto ja organisaatio Hallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus Puheenjohtaja Päivi Ylönen, Mikkeli Jäsenet Taina Harmoinen, Mikkeli Merja Immonen, Kerimäki Taina Laitinen, Kangasniemi Kirsi Paasonen, Ristiina Heikki Pahkasalo, Mikkeli Ritva Poikolainen, Pieksämäki Marttiina Sihvola, Sulkava Varajäsenet Anu Marttinen, Mikkeli Tiina Malkki, Enonkoski Päivi Lappalainen, Kangasniemi Soile Montonen, Ristiina Pasi Pulkkinen, Mikkeli Mervi Hotti, Pieksämäki Kirsi Kilpeläinen, Rantasalmi Kalatalouskeskuksen johtokunta 6

9 Puheenjohtaja Markku Auvinen, Leppävirta Jäsenet Pentti Kinnunen, Heinävesi Jorma Korhonen, Lahti Matti Laukkarinen, Hirvensalmi Olli Liimatainen, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Juha Pajari, Sulkava Vesa Tiainen, Savonlinna Karjavaliokunta Puheenjohtaja Leena Pekonen, Pieksämäki Jäsenet Ann-Helena Hokkanen, Kangasniemi Helena Karjalainen, Puumala Sirpa Karhu, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Sari Saari-Muhonen, Kerimäki Tellervo Sallinen, Savonlinna Asiantuntijajäsenet Sirpa Helin, Osuuskunta Maitosuomi Ritva Hilpelä-Lallukka, Viking Genetics Eija Järvinen, Osuuskunta Tuottajain Maito Helena Korkee, Faba Annukka Mesiäinen/Outi Kiesilä, ProAgria Etelä-Savo Arja Rissanen, Osuuskunta ItäMaito Pertti Ruokola, Osuuskunta Maitomaa var. Tuula Ikonen, Joroinen Varajäsenet Paula Väisänen, Kangasniemi Pirjo Solla-Piispanen, Ristiina Anne Nykänen, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Juva Heli Laamanen, Punkaharju Päivi Kääriäinen, Juva Jäsenet hallinto ja organisaatio Karjavaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi ProAgria Maito/Liha toimialavastaava Raija Tamminen. 7

10 Maidontuotannon tilastoa ProAgria Etelä-Savon alueella oli yhteensä 409 tuotosseurantatilaa, joilla oli yhteensä lehmää ja tilamäärä oli 379 tilaa. Kiintiökaudella 2011/2012 Etelä-Savossa tuotettiin maitoa 112,5 milj. litraa valtakunnan miljoonasta litrasta eli 5,1 % Suomen maidontuotannosta. Vähennystä maidontuotannossa oli Etelä-Savossa edelliseen kiintiökauteen 3,4 %, kun valtakunnallisesti vähennys oli 1,4 %. (Matilda, tietorekisteri ). Maidon tuottajien määrä väheni 6 %. Luomumaidontuotanto lisääntyi lähes 20 %. Luomumaidon osuus meijerimaidosta oli vajaat 2 %. (Matilda, tietorekisteri ). Maitotiloja / kpl ENONKOSKI HEINÄVESI HIRVENSALMI JOROINEN JUVA KANGASNIEMI KERIMÄKI MIKKELI MÄNTYHARJU PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU PUUMALA RANTASALMI RISTIINA SAVONLINNA SULKAVA Taulukossa maitotilojen määrä eteläsavolaisissa kunnissa. (Matilda, tietorekisteri) ProAgria Maito/Liha ProAgria Maito/Liha

11 ENONKOSKI HEINÄVESI HIRVENSALMI JOROINEN JUVA KANGASNIEMI KERIMÄKI MIKKELI MÄNTYHARJU PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU PUUMALA RANTASALMI RISTIINA SAVONLINNA SULKAVA Litraa / tila ProAgria Maito/Liha Taulukossa tilakohtainen tuotettu maitomäärä eteläsavolaisissa kunnissa. (Matilda, tietorekisteri) Verrattaessa vuoden 2012 (tilanne tuotosrekisterissä ) ja 2011 tietoja voidaan havaita, että tilakohtainen lehmämäärä on lisääntynyt niin Etelä-Savossa kuin koko maassa. Eteläsavolaisten tilojen lehmäluku lisääntyi yhdellä lehmällä 21,2 lehmästä 22,2 lehmään, kun valtakunnassa muutos oli 24,7 lehmästä 27,1 lehmään. Eteläsavolaiselta tuotosseurantatilalta lähetettiin maitoa meijeriin v yhteensä litraa, kun koko maan tilojen keskimääräinen meijerimaitomäärä oli litraa. Etelä-Savossa nousi kuitenkin edellisvuodesta tilakohtainen meijerimaitomäärä n litraa, kun koko maassa nousu oli n litraa. Etelä-Savo 2011 Etelä-Savo 2012 Suomi 2012 lehmämäärä / tila 21,2 24,7 27,1 keskituotos meijerimaitomäärä keskipoikimakerta 2,36 2,36 2,31 siem. / poikiminen 1,92 2,04 1,96 elinikäistuotos kg hiehojen poik.ikä 26,4 26,2 26,3 ensikoiden k-tuotos sr-syönti-indeksi ostorehukustannus 7,69 7,99 8,37 Taulukon tulokset vuodelta 2012 osittain epäviralliset (tilanne tuotosseurannassa ) 9

12 Tuottavuus +20- ohjelman (ProAgrian ja Valion yhteisohjelma) tavoitteena on säilörehun syönti-indeksiarvo 108, elinikäistuotos kg/lehmä, säilörehusato 6700 kg ka/ha ja työn tehokkuus 110 litraa maitoa/kotieläintyötunti sekä keskituotos kg. Tuloksista voidaan havaita, että Etelä-Savossa tulisikin kiinnittää säilörehun laatuun entistä enemmän huomiota niin rehun korjuuajankohdan, säilönnän kuin säilörehusatojenkin suhteen. Parannettavaa on selkeästi myös keskipoikimakerran ja elinikäistuotoksen suhteen. Tuotosseurantatilojen verkkopalvelut 2012 KarjaKompassi- palvelujen käyttö ruokinnan suunnittelussa ja seurannassa oli käytetyin palvelu tuotosseurantatiloille. Ruokinnan suunnittelupalvelua tehtiin 345 tilalle yhteensä 909 kpl. Ruokinnan seurantapalvelua päivä- ja jaksolaskelmina tehtiin 1743 kpl yhteensä 334 tilalle. Tilakuntopalvelua käytettiin 634 kertaa vertailujen tekemiseksi. Rehujen hintavertailupalvelua käytettiin 385 kertaa ja hintatietoja syötettiin 287 kertaa. Lehmäkuntopalvelua ja kuntoluokitusta tehtiin 185 tilalle. Maitoisa -palvelua käytettiin 145 tilan tuotannon arvioinnissa. Koulutusta maitotiloille Maitotiloille järjestettiin koulutusta teemapäivien, pienryhmien ja retkien muodossa mm. MaitoTaito ja Maatilayrityksen hallittu kasvu- hankkeissa. Pienryhmäkoulutusta järjestettiin teemoista hedelmällisyyden hallinta, rehuntuotanto hallintaan ja hienot hiehot. Navettakorjauksiin kannustettiin parrenpielipäivissä eri teemoilla mm. ulkotarhoista, parsista, kylmäpihatoista ja työtä helpottavista laitteista ja koneista sekä eläinten olosuhteita parantaen. Maidontuotannon kehitysseminaarissa oli puhumassa hollantilainen maidontuottaja ja alan asiantuntija. Laidunnus- teemaa ja palkokasvien viljelyä tuotiin esille kuudessa eri pellonpiennarpäivässä. Lisäksi järjestettiin koulutuspäivät säilörehusta sekä seleeni- teemapäivät. ProAgria Maito/Liha Lihatilojen palvelut Niin emo- kuin lihanautatiloille tehtiin ruokinnansuunnittelupalvelua. Lihatilan skarppiohjelma- hankkeen puitteissa järjestettiin mm teemapäivät Lihaketju nousuun ja Liha-alan kuulumisia ja strategiaa. Pellonpiennarpäivät järjestettiin laidun- ja palkokasvi/maan rakenneteemoilla. Emotiloille järjestettiin myös päivän retki paikallisiin emonavetoihin. Kesällä tehtiin säilörehun raaka-ainenäytteiden keruuta korjuuajankohdan lisätiedon antamiseksi tiloille korjuuajankohdan määrittämiseksi. Syksyllä käynnistyi kolme pienryhmäkoulutusryhmää emoja lihantuotantotiloille, joista kaksi luomuteemalla. Hankkeen puitteissa on aloitettu myös lihatilojen tuotannon suunnittelu- ja seurantapalvelujen työstäminen. Laidunnus on tärkeää eläinten hyvinvoinnille ja sillä on myös suuri maisemallinen merkitys 10

13 ProAgria Maito/Liha Lihantuotanto / kg ENONKOSKI HEINÄVESI HIRVENSALMI JOROINEN JUVA KANGASNIEMI KERIMÄKI MIKKELI MÄNTYHARJU PERTUNMAA PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU PUUMALA RANTASALMI RISTIINA SAVONLINNA SULKAVA Taulukko lihantuotannosta Etelä-Savossa kunnittain v (Matilda, tietorekisteri). Lammastilaneuvonta Karitsanlihan hyvä markkinatilanne ja lammastalouden noususuhdanne näkyy myös ItäSuomen (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso) lammastilaneuvonnassa, jota ProAgria Etelä-Savo hoitaa. Lammastaloudesta kiinnostuneita ja siihen siirtyviä tiloja löytyy koko alueelta useita ja uusia tiloja liittyy neuvontaan ja tuotosseurantaan. Suurin osa toimivista tiloista haluaa kehittää tuotantoaan ja lisätä katraskokoa. Eläinainesta on kehitetty ahkerasti ja karitsoille on tehty EUROP -arvosteluja ja niiden selkälihaksia on mitattu ultra-äänilaitteella 1179 kpl, samoin uuhille on tehty tiineystarkastuksia 212 kpl. Alueella toimiva Tosilampuri -koulutushanke on saanut suuren suosion ja siinä on ollut jo 128 osallistujaa, joka on yli kaksinkertainen määrä hankkeen tavoitteisiin nähden. Pienryhmiä on toiminnassa kymmenen, kaksi aloittavien tilojen pienryhmää, neljä kehittävien tilojen pienryhmää, jalostus pienryhmä, eläintenkäsittely- ja paimennuspienryhmä, villa- ja turkispienryhmä ja rehuntuotantopienryhmä. Pienryhmien lisäksi hankkeessa on kaikille yhteisiä ja avoimia teemapäiviä ja mahdollisuus osallistua myös MaitoTaito -hankkeen ja Lihatilan skarppiohjelma -hankkeen teemapäiville. Hankkeessa järjestetään myös opintomatkoja. Vuonna 2012 opintomatka suuntautui Ruotsiin pässihuutokauppaan ja Elma-messuille valtakunnallisille lammaspäiville. Pienryhmiin osallistuvilla tiloilla on myös mahdollisuus saada tilakohtaista syventävää ja soveltavaa koulutusta. Lammasneuvoja työssään 11

14 ProAgria Kasvi Kasvintuotantoneuvonnan tavoitteena on maatilojen kilpailukyvyn ylläpito ja parantaminen, tuotteiden ja tilan toiminnan laadun parantaminen sekä uusien viljelymenetelmien käyttöönoton edistäminen. Keinoina ovat tilakohtainen neuvonta ja pienryhmäneuvonta sekä kurssien ja retkien järjestäminen. Kasvintuotanto Etelä-Savossa on kokonaisuutena pysynyt edellisten vuosien tasolla. Aktiiviviljelijöiden määrän väheneminen on hidastunut. Vuonna 2012 viljelijätukea hakeneita oli 2917 kpl. Käytössä oleva peltoala on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Keskipeltoala nousee tilamäärän laskiessa. Peltoa oli käytössä keskimäärin 25,50 hehtaaria tilaa kohti. Pellon käytössä muutokset ovat pieniä edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikka kotieläintilojen määrä on vähentynyt, siitä huolimatta nurmiala on hieman kasvanut, vilja-alat ovat pysyneet ennallaan ja öljy-, mauste- ja energiakasvien viljely vähentynyt. Prosentuaalisesti valkuaiskasvien viljely on lisääntynyt eniten. Tosin valkuaiskasvien viljelypinta-alat ovat vielä vähäiset. ProAgria Kasvi Ympäristöneuvonta Kiinnostus luomutuotantoon on edelleen jatkunut vuoden 2012 aikana. Luomutuotannossa on kaikkiaan 9000 ha, joka on 12,3 % peltoalasta. Koko maassa luomuala on ha, joka on 9,0 % koko maassa viljeltävästä peltoalasta. Etelä-Savossa luomupellon osuus koko peltoalasta on kolmanneksi suurin manner-suomessa. Luomutilojen keskikoko kasvoi edellisvuodesta ollen 36,43 ha. Vuoden lopussa Etelä-Savon alueella oli 247 luomumaatilaa. Luomutilojen osuus Etelä-Savossa on 8,5 % kaikista maatiloista. Kiinnostus siirtyä luomutuotantoon näkyi myös luomuperuskurssilaisten määrässä. Peruskursseja järjestettiin kaksi kappaletta. Kursseilla oli yhteensä 35 kurssilaista. ProViljelys -kokonaisuudesta eniten neuvojat tekivät viljelysuunnitelmia yhteensä 680 tilalle, joista luomutiloille 109. Kasvukauden aikaisia tilakäyntejä tehtiin 49 tilalle 1-3 kertaa kesässä. Ympäristötuen ravinnetaselaskelmia laskettiin 95 tilalle. Pellon käyttö kasviryhmittäin 2012 Leipävilja 2,7 % Rehuvilja 26,5 % Valkuaiskasvit 1,0 % Peruna 0,5 & Öljykasvit 1,1 % Energiakasvit 0,7 % Vihannekset 0,7 % Marjat ja hedelmät 0,9% Mausteet 1,3 % Heinät 45,4 % Taimitarhat 0,1 % Kesannot 11,9 % Viljelemätön 0,8 % 12

15 Hankerahoituksella koulutettiin viljelijöitä pienryhmissä Kasvintuotanto kannattaa ja MaitoTaito -hankkeissa. Kasvintuotanto kannattaa -hankkeen pienryhmät koostuivat vilja-, valkuaiskasvi- ja luomuviljelijöistä. MaitoTaito- hankkeen pienryhmät keskittyivät nurmiviljelyn tehostamiseen luomu- ja tavanomaisilla tiloilla. Ryhmiä toimi kaikkiaan 7 ja ryhmissä oli yhteensä 64 viljelijää. Ravinnehävikit euroiksi yhteistyöhanke Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa jatkui koko vuoden RaE -hankkeen avulla neuvojan johdolla tilat tehostavat ravinteiden hyödyntämistä ja vähentävät maatalouden vesistökuormitusta. Tavoitteena on maatilojen taloudellinen hyöty ja vesien parempi tila. Tilakäyntejä neuvojat tekivät 50 tilalle ja pitivät 4 aiheeseen liittyvää tiedotustilaisuutta. Läsnä oli 98 kuulijaa. Proagrian neuvojat kouluttivat vuoden aikana kasvinsuojeluruiskun käyttäjäkoulutuksissa 227 viljelijää ja testasivat 134 kasvinsuojeluruiskua. Maatilan energiasuunnitelmat herättivät mielenkiintoa viljelijäväestössä. ProAgria Etelä- Savolla on kaksi valtuutuksen saanutta neuvojaa. Energiasuunnitelmassa selvitetään tilan nykytilanne ja valitaan parhaat mahdolliset keinot energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi Tarkastustoiminnassa seitsemän ProAgria Etelä-Savon neuvojaa osallistui luomu- ja viljelytarkastustoimintaan. Viidellä neuvojalla on luomutarkastusten valtuutus ja kolmella neuvojalla viljan ja piensiementen tarkastusvaltuutus. Ely-keskuksen ohjaamana luomutarkastuksia tehtiin peltoviljelyyn, kotieläintuotantoon ja elintarviketoimintaan 94 tilalla. Eviran ohjauksessa viljelytarkastuksia tehtiin 19 tilalle. ProAgria Kasvi Avomaavihannes- ja marjantuotanto Puutarhaneuvonnan tavoitteena on puutarhatilojen kilpailukyvyn säilyttäminen, tuotteiden ja tilan toiminnan laadun parantaminen sekä uusien viljelymenetelmien käyttöönoton edistäminen. Keinoina ovat tilakohtainen neuvonta sekä kurssien ja retkien järjestäminen. Avomaavihannesten kokonaispinta-ala oli Etelä-Savossa 600 ha, marjatuotannon 640 ha ja omenanviljelyn 26 ha. Tilakohtainen neuvontaa toteutettiin tiloilla kasvustokäynteinä, marjatiloilla 15 kpl ja vihannestiloilla tuholaistarkkailuna viikoittain kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmia puutarhatiloille tehtiin yhteensä 23 kpl. Kasvintuotanto kannattaa -hankkeen herukka- ja mansikkapienryhmissä on käynyt osallistujia yhteensä 16 tilalta. Pienryhmäläiset oppivat toisiltaan vertailemalla hyviä käytäntöjä tilojen välillä ja hakemalla aktiivisesti uutta tietoa. Kotimaiset Kasvikset ry:n toimeksiannosta tehtiin Laatutarha-auditointeja puutarhatuotteita viljeleville tiloille 16 kpl. ProAgria Etelä-Savon puutarhaviljelyneuvojan toimiminen valtakunnallisen marjanviljelijöiden yhdistyksen, Hedelmän ja Marjanviljelijäin Liiton Mikkelin piirin sekä eteläsavolaisten herukanviljelijöiden osuuskunnan sihteerinä luo hyvät puitteet säännölliseen keskusteluyhteyteen viljelijäryhmien ja neuvonnan välillä. Talousneuvontapalvelut Talousneuvonnan tavoitteena on maa- ja metsätilojen kilpailukyvyn parantaminen. Keinoina ovat mm investointien suunnittelu ja talouden seuranta. Talousneuvonnan palvelujen kysyntä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Maatilan elinkeinosuunnitelmia laadittiin 37 tilalle ja muita taloussuunnitelmia laadittiin 52 tilalle. Työnäytös RaE-hankkeen Separointipäivässä Rantasalmella 13

16 Investoiville tiloille ProAgria Etelä-Savolla oli tarjota hankerahoituksella investoivan tilan tukitiimitoimintaa. Neuvojamme olivat mukana 13 investoinnissa suunnittelemassa tuotannon laajentamista. Maatilan hallitusmallineuvontaa kehitettiin ja laajennettiin. ProAgria Etelä-Savon talousja tuotantoneuvojat olivat mukana 8 tilan hallituspalavereissa. Neuvojat toivat palavereihin osaamista tuotannosta ja taloudesta sekä ulkopuolista näkemystä tilan yrittäjien päätöksenteon taustaksi. Toimintatapa sai valtakunnallista huomiota ja sitä esiteltiin myös toisissa maakunnissa. Toiminnan rahoittajana toimi Maatilayrityksen hallittu kasvu hanke. MaitoTaito -hankkeen rahoituksella kokoontui 3 pienryhmää johtamisteeman ympärille. Osallistujia oli 27 henkilöä. Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset lisääntyivät edelleen edellisestä vuodesta. Erityisesti metsätilojen sukupolvenvaihdoksien kysyntä on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2012 aikana 120 tilalla neuvojat olivat mukana suunnittelemassa vaihdosta. Näistä 52 oli metsätiloja. Sukupolvenvaihdoksia edistettiin koulutustilaisuuksilla. Hymy-hankkeen rahoituksella maatiloille suunnattuja sukupolvenvaihdos -teemapäiviä oli 4, joissa oli 98 osallistujaa ja jatkajille suunnattu opintomatka. Mukana oli 24 osallistujaa. Metsätilallisille pidettiin kaksi infopäivää yhteistyössä Metsäliiton ja Sampo-pankin kanssa. Paikalla tilaisuuksissa oli yhteensä noin 240 asiasta kiinnostunutta. ProAgria Etelä-Savon talousneuvojista kaksi laajensi osaamistaan kaupanvahvistuksiin ja olivat mukana 28 kiinteistökaupassa kaupanvahvistajana. ProAgria Etelä-Savon neuvojat avustivat viljelijätukien hakemisessa 622 tilaa. ProAgria Kasvi Yrittäjien hyvinvointi Hymy -hankkeen rahoituksella järjestettiin jaksamiseen ja varhaiseen välittämiseen liittyviä teemapäiviä. Mukana oli 34 henkilöä. ProAgria Etelä-Savon neuvojat ovat toimineet asiantuntijoina viljelijöiden työterveyshuollon tilakäynneillä. Tilakäyntien määrä palasi lähelle normaalia edellisen vuoden pudotuksen jälkeen. 164 tilakäynnillä neuvoja oli mukana tai kävi tilalla yksin. Tilitoimisto ProAgrian kirjanpitopalvelujen laajeneminen tilitoimistoksi mahdollisti entistä monipuolisemman palveluvalikoiman. Tilitoimiston vahvuutena on kiinteä yhteistyö talous-, yritys- ja veroneuvojien kanssa ja osaaminen niin maa- ja metsätalous- kuin yhtiö- ja yritysverotuksessakin. Veroneuvontapalveluja tehtiin yhteensä 622 asiakkaalle ja tulosanalyysejä laadittiin 53 tilalle. Nurmikasvuston havainnointia Laidunpäivässä 14

17 ProAgria Yritys Maaseutuyrittäjyys on monipuolistanut maaseudun elinkeinotoimintaa. Eteläsavolaisista maatiloista 40 % harjoittaa maatalouden rinnalla muuta yritystoimintaa ja yli kolmannes kaikista mikroyrityksistä toimii maaseudulla. Maatalouden ohella harjoitettava yritystoiminta ja maaseudulla toimivat mikroyritykset vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. ProAgria Etelä-Savo osana Yritys Suomi palvelujärjestelmää ProAgria Etelä-Savo on tiiviisti mukana Yritys Suomi palvelujärjestelmässä seudullisten yrityspalvelujen kautta. Toimintavuoden aikana TE- toimistot toteuttivat Kotti -nimisen ennakointikyselyn eteläsavolaisille yrityksille. Seudulliset yrityspalvelut olivat mukana tulosten purkamisessa ja käytännön asioiden eteenpäin viemisessä. ProAgria Etelä-Savon rooli oli merkittävä asioiden viennissä yritystasolle. Etelä-Savossa toimii viisi seudullista yrityspalvelupistettä. Yhteistyö seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa on mennyt eteenpäin ja syventynyt. Seudullisten yrityspalvelujen tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa yritysten neuvontaa. Seudulliset yrityspalvelupisteet ovat rakentuneet Savonlinnan seudulle (Savonlinnan seudun kuntayhtymän ympärille), RaJuPu- Su seudulle, Mikkelin seudulle (Miset Oy:n yhteyteen) ja Pieksämäen seudulle (Pieksämäen kaupungin elinkeinopalvelun yhteyteen). Keski-Savon seutu yp:ssä ovat mukana Etelä-Savosta Joroinen ja Heinävesi. ProAgria Yritys Yritysneuvonnnan strategiaan uutta suuntaa Yritysneuvonnan strategia päivitettiin vuoden 2012 aikana. ProAgria Etelä-Savon ja maaja kotitalousnaisten yrityspalveluiden kohderyhmänä ovat edelleen monialaiset maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset. Kuitenkin kohderyhmäpainotus on siirtymässä monialaisista maatiloista maaseudun muuhun yritystoimintaan. Palvelujen osalta tärkeimpinä palveluina säilyvät liikkeenjohdolliset asiantuntijapalvelut. Tuoteperhettä laajennetaan toimiville yrityksille suunnattuihin palveluihin. Tilipalvelukonseptia on laajennettu myös yritysasiakkaille. Vuoden loppupuolella lanseerattiin Kasvunvara -työkirja. Työkirjan avulla päästään syventämään asiakasymmärrystä ja rakentamaan palvelupolkuja asiakkaille. Kasvunvara- työkirjan työkaluista rakennetaan uusia tuotteita palveluvalikoimaamme. Uuden strategian mukaisesti asiantuntijapalveluja tarjotaan alkaville ja toimiville yrityksille. Keskeiset toimialat ovat matkailu, koneurakointi, mökkitalkkarit, elintarvikkeet, hevoset ja energia. Kuitenkin kaikille toimialoille tehdään neuvontapalveluja. Vuoden aikana on panostettu vahvasti yritysneuvojien osaamisen kasvattamiseen. Suurin osa yritysneuvojista aloitti yritysneuvojan erityisammattitutkintoon valmentavan koulutuksen. 15

18 Yritysneuvonnan asiakasmäärät tuotteittain 2012 Tuote Asiakasmäärä Masva-tehtävät 66 YritysTutka 23 YritysInvest 13 EVL-kirjanpito 10 Muut maaseutuyritysten suunnitelmat ja laskelmat 3 Yrityksen liiketoimintasuunnitelman ohjaus / kehittämissuunnitelma 3 Markkinoinnin suunnittelu 1 ProAgria Yritys Yritysten kehittäminen hanketoiminnan avulla Vuoden aikana toteutettiin Pro Matkailu ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen kehittämishankkeita. Pro Matkailu -hanke keskittyy matkailu- ja ruokapalveluyritysten kehittämiseen. Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hanke kehittää toimialojen yritystoimintaa sekä seudullisia yrityspalveluja. Hankkeissa toteutetut teemapäivät ja opintoretket olivat asiakastarpeista lähteviä. Hankkeiden Masva-kartoituksiin osallistui yhteensä 66 asiakasta ja opintomatkoihin ja teemapäiviin osallistui 282 henkilöä. Luontohoivaa -hanke aloitettiin alkuvuodesta Hanke paneutuu luonto-, eläin- ja maatila-avusteisten menetelmien käyttöönottoon hyvinvointi- ja terveyspalveluiden ja yrittämisen yhteydessä. Mukana on 20 yritystä. Hanke tarjoaa koulutusta työpajojen muodossa sekä yrityskohtaista kehittämistä. Valmistelussa oli myös Saimaa Lake Villas yritysryhmähanke. Hankkeeseen on sitoutunut Mikkelin seudulta 12 korkeatasoisia vuokramökkejä omaavaa yrittäjää. Muutamien yrittäjien palveluvalikoimassa on myös ruokapalveluja. Hanke paneutuu yrittäjäverkostotoiminnan kehittämiseen sekä yritysten kehittämistyöhön. Yritysneuvonnan vaikuttavuus Asiakkaat, jotka käyttävät ProAgria Etelä-Savon yritysneuvontaa, ovat aloittamassa yritystoimintaa tai investoimassa voimakkaasti. Tämä tarkoittaa työpaikkojen ja liikevaihdon lisäystä. YritysTutkassa ja liiketoimintasuunnitelmassa valmistellaan rahoitushakemukset pääsääntöisesti Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuosastolle. Yritysneuvonta valmistelee noin % ELY-keskuksen maaseutuosaston rahoittamista hankkeista. ELY-keskukselta ja asiakkailta saamamme palautteen perusteella rahoitushakemusten laatu ja yritysidean kokonaisvaltainen arviointi on helpottanut rahoituspäätösten tekoa. Yrittäjän näkökulmasta ELY-keskuksen avustukset on saatu täysimääräisenä. Neuvonnalla on pystytty myös vaikuttamaan siihen, että yrittäjän näkemykset muotoutuvat realistisemmiksi esim. asiakasmäärien suhteen ja yrittäjät saavat tietoa kilpailutilanteesta sekä näkemyksen yritystoimintansa vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämiskohteista. 16

19 Maa- ja kotitalousnaiset Maa ja kotitalousnaisten neuvonnassa vuosien teema on NÄE HYVÄ LÄHELLÄ Tällä teemalla halutaan korostaa: Maa- ja kotitalousnaiset on kaikille avoin naisten järjestö, joka on asiantuntijoidensa avulla vahva ja tunnettu maaseudun kehittäjä. Toimintamme tavoitteena on maaseudun ihmisten, erityisesti maaseudun naisten hyvinvointi. Lähiruuan ja kotimaisen elintarvikeketjun arvostusta sekä kestävän kehityksen mukaisia ruokavalintoja. Lisäksi teemalla edistetään käytännön ruuanvalmistustaitojen ja alueellisen ruokaperinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Maa- ja kotitalousnaiset Oman lähimaiseman arvojen tunnistamista sekä maiseman hyödyntämistä paikallisissa yrityksissä. Monimuotoista maaseudun yritystoimintaa, joka tarjoaa hyviä tuotteita ja palveluja lähellä kuluttajaa. Yhteisöllistä toimintaa lähellä maaseudun naisia. Hyödynnetään myös nykytekniikan tarjoamia mahdollisuuksia järjestön toimintaan osallistumisessa ja viestinnässä. Maa- ja kotitalousnaisten järjestö ja sen palvelut ovat jokaista lähellä. Älä ruoki hukkaa kampanjan toisena vuonna Etelä-Savossa järjestettiin kuusi tietoiskua MLL:n ja seurakuntien perhekerhoissa Pieksämäellä, Mäntyharjulla, Ristiinassa, Kerimäellä ja Anttolassa. Tilaisuudet kokosivat yhteensä 79 lasta ja 69 aikuista. Älä ruoki hukkaa -kampanjassa kannustettiin Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tuella vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä ja lisättiin tietoisuutta kuluttajan roolista osana elintarvikkeiden ruokaketjua. Kuva Mervi Kukkonen 17

20 Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisessa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Ruisleipätalkoot hankkeessa edistettiin paikallista lähiruokaa, muistutettiin kuluttajia ruisleivän terveellisyydestä sekä palautettiin leipomiskäytäntöä arkeen. Rukiin puolesta kampanjoitiin paikallisissa tapahtumissa Mikkelissä, Anttolassa, Pieksämäellä, Juvalla ja Rantasalmella ja ruisleivän tekoon perehdyttiin seitsemällä kurssilla eri paikkakunnilla. Ruisleipätalkoissa yhteistyötahoina olivat MTK:n tuottajayhdistykset, myllyt, viljelijät sekä paikalliset ruisleivän taitajat. Lasten luontoretki järjestettiin Enonkosken koululla. Luontopolulla opittiin tunnistamaan kotimaisia marjoja ja muita herkullisia metsänantimia yhteistyökumppani Arktiset Aromit ry:n materiaalin tuella. Luontoretken lopuksi oppilaat nauttivat mainioista metsänantimista mustikkamuffinsin muodossa. Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset järjesti syksyn aikana neljä luokkalaisille suunnattua Hevi-etsivä ja kasvisaarteen arvoitus -tapahtumaa, jonka aikana tutustuttiin kaikkia aisteja hyödyntäen erilaisiin kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin. Tapahtumissa Kangasniemen Kallialan, Juvan Kirkonkylän, Punkaharjun Kulennoisten ja Mikkelin Otavan koulujen oppilaat pääsivät ratkaisemaan jännittävää kasvisaarteen arvoitusta toimintaradalla, jonka tehtävät haastoivat aistit ja tarjosivat kiehtovia elämyksiä monipuolisesta kasvisten maailmasta. Tapahtuma huipentui, kun nokkelat ratkaisunmetsästäjät julistettiin oikeiksi Hevi-etsiviksi. Kasvisetsiviä kertyi Etelä-Savoon 362! Tunne oma lähimaisemasi MKN maisemapalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä maanomistajien, asukkaiden ja kulttuuriympäristön hoidon sidosryhmien kanssa eteläsavolaisen kulttuuriympäristön ja maatalousluonnon hyväksi. Painopisteenä ovat laajat luonnon- ja maisemanhoidon yleissuunnittelutyöt sekä viljelyalueiden luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ohjaava neuvonta ja suunnittelu. Etelä-Savon MKN maisemapalveluiden neuvontatoiminta ulottuu myös Keski- Suomeen. Vuosina toteutamme Etelä-Savon Ely-keskuksen toimeksiantona Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin Maakunnan Parhaat Maisemat. Inventoinnin rahoittavat ympäristöministeriö ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Päivitysinventoinneissa on kartoitettu yli 120 eteläsavolaisen maisema-alueen nykytilanne. ReE-hanke eli Ravinnehävikit euroiksi on syksyllä 2011 aloitettu yhteistyöhanke Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. RaE pyrkii tehostamaan ravinteiden hyödyntämistä tiloilla ja vähentämään maatalouden vesistökuormitusta. Tavoitteena on maatilojen taloudellinen hyöty ja vesien parempi tila. Vuonna 2012 RAE-hankkeessa tehtiin Etelä-Savossa 50 tilakäyntiä, joilla selvitettiin mm. lannan hyödyntämismahdollisuuksia, ravinnekuormituslähteitä ja mahdollisia vesienhoitotoimenpiteitä. Lisäksi kosteikoista kiinnostuneille tiloille tehtiin erikseen kosteikkokartoitukset. Hankkeessa tehdään myös laajempaa kosteikkokartoitusta hankkeen painopistealueilla. Tämä aloitettiin 2012 Kyyveden valuma-alueella ja sitä tullaan tekemään myös muilla painopistealueilla. Lisäksi hankkeessa tiedotettiin ajankohtaisista asioista ja tutkimustuloksista sekä järjestettiin kaikille avointa koulutusta ja työnäytöksiä. Maa- ja kotitalousnaiset Häävi -hankkeessa saatiin myös arvokasta kokemusta maanomistajien ja karjanomistajien välisestä laidunyhteistyöstä. Hankkeessa on erityisesti onnistuttu lisäämään yhdistysten kiinnostusta erityistukien hakuun sekä lisätty tietoisuutta Laidunpankki -palvelun, mahdollisuuksista Kuva: Kalle Hellström 18

21 Syksyllä 2012 päättynyt kolmevuotinen, neljän maakunnan yhteinen Härkää sarvista (HÄÄVI) -hanke edisti laidunnusta luonnon- ja maisemanhoitokeinona. Laidunnuksen ja hoidon piiriin saatiinkin useita arvokkaita kohteita. Näistä muutamia esitellään loppujulkaisussa Laiduntarinoita ( > haku > Laiduntarinoita). Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys lähellä ihmistä Maa- ja kotitalousnaisten tarjoamia yritysneuvonnan palveluja tehtiin vuonna 2012 niin yritysneuvonnan aloittamiseen, laajentamiseen kuin kehittämiseenkin liittyen. Neuvonnan kärkitoimialoja olivat: matkailu-, urakointi-, hevos- ja elintarvikeyrittäjyys. Tuotannon laajentamis- ja kehittämishankkeita kohdistui jokaiselle toimialalle. Kehittämis- ja laajentamistoimenpiteillä yritykset pyrkivät vahvistamaan asemansa markkinoilla sekä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Promatkailu - ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hankkeissa jatkettiin eteläsavolaisten maaseutuyritysten kehittämistä. Hankkeiden teemapäivissä on tiedotettu eri toimialoihin liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista. Vuonna 2012 erityisen suosittuja olivat klapituotantoon ja aamiaismajoitustoimintaa liittyvät tilaisuudet. ProMatkailu hankkeen toiminnan avulla on käynnistynyt kaksi matkailutoiminnan yritysryhmähanketta, joista Saimaa LakeVillas -verkostoon on sitoutunut 12 mökkivuokrausyritystä eripuolilta Etelä-Savoa. Hankkeissa tehtiin myös kartoituskäyntejä, joissa yhdessä yrittäjän kanssa arvioitiin tulevaisuuden kehittämistarpeita. Hankkeisiin osallistui vuoden aikana kaikkiaan yli 400 maakunnan toimivaa yrittäjää tai yritystoiminnan käynnistämisestä kiinnostunutta. Vuoden 2012 heinäkuusta alkaen ProAgria Keskusten liiton hallinnoiman Maakuntien Parhaat -laatumerkin valtakunnallista merkkiyhdyshenkilötyötä on hoidettu Etelä-Savosta käsin. Maakuntien Parhaat laatumerkin edellytykset ovat tuotteiden ja palvelujen korkea kotimaisuusaste, asiakaslähtöinen toiminta sekä laadukkaat tuotteet tai palvelut ja niiden jatkuva kehittäminen. Maa- ja kotitalousnaiset Järjestö lähelläsi Maaseudun naiset ovat aktiivisia toimijoita, jotka vaikuttavat verkostoissaan ja pyrkivät edistämään maaseudun elävänä pysymistä. Järjestötoiminta kokoaa maaseudun ja maaseutukaupunkien ihmisiä yhteisölliseen toimintaan. Aktiivisuuden esille tuomiseksi sekä siihen edelleen kannustamiseksi Etelä-Savossa valitaan vuosittain vuoden Maa- ja kotitalousnainen. Etelä-Savossa on jo kuusi kertaa valittu vuoden Maa- ja kotitalousnainen. Ravitsemisja talousalan opettaja Marketta Tyrväinen Pieksämältä on Etelä-Savon vuoden 2012 Maa- ja kotitalousnainen. Aiemmin valitut: 2011 Marjatta Valkonen Kangasniemi 2010 Mirja Lignell Sulkava 2009 Kirsi Paasonen Ristiina 2008 Leena Toiviainen Kerimäki 2007 Leila Lehtinen Mikkeli Kuva: Mervi Kukkonen 19

22 Koulutukset, matkat, tapahtumat, kampanjat ja tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Keitetääs kahvit -järjestökampanjan ympärille yhdistykset järjestivät erilaista toimintaa ja tapahtumia mm. kahvikuppinäyttely keräsi Sulkavan kirjastossa lukuisia vierailijoita. Kahvipöydän hurmaavia herkkuja ja erilaisia kahvijuomia valmistettiin ja maistettiin piirikeskuksen leivonta- ja kahvikursseilla mm. Juvalla, Anttolassa, Kangasniemellä ja Mikkelissä. Etelä-Savossa vietettiin ensimmäistä Naisvoimaa-päivää 3.2. yhdessä paikallisten kirjastojen kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset Anttolassa, Savonlinnassa, Sulkavalla ja Juvalla järjestivät tilaisuuksia, joissa tutustuttiin naiskirjailijoiden tuotantoon, keskusteltiin niiden teemoista, esiteltiin runotekstejä ja joissakin kirjastoissa tavattiin itse kirjailijoitakin. Perinteisen ruskamatkan kohteena olivat v Kuusamon ja Saariselän maisemat. Maakunnallinen Johda ja vaikuta -kehittämishanke päättyi kesäkuussa Hankkeen tavoitteena oli parantaa erityisesti naisten käytännön osaamista järjestötoiminnallisissa ja kunnallisissa luottamustehtävissä sekä lisätä itseluottamusta ja rohkeutta osallistua vaikuttamiseen. Hankkeen informaatio- ja koulutustilaisuuksissa sekä opintomatkalla tavoitettiin yhteensä 612 henkilöä, joista varsinaisiin koulutustilaisuuksiin, pienryhmätoimintaan ja opintomatkoille on osallistunut 452 henkilöä. Hanke kokosi osallistujia hyvin erilaisista järjestöistä ja ammattiryhmistä, myös ns. perinteisten maaseutujärjestöjen ulkopuolelta. Johda ja vaikuta -hanke onnistuikin ylittämään toiminnallisia rajoja ja edesauttamaan aidon verkostoitumisen syntymisessä. Maa- ja kotitalousnaiset Johda ja vaikuta -hankkeessa mm. opeteltiin käyttämään sosiaalista mediaa vaikuttamis- ja tiedottamisvälineenä järjestötoiminnassa. Hankkeen aikana luotiin yhdistysten toiminnasta tiedottavia uutistekstejä verkkosivuille ja facebookiin sekä otettiin käyttöön toiminnasta tiedottamista helpottava google-kalenteri. Kuva: Kirsi Väisänen 20

23 Mikkelin kalatalouskeskus VALTIONAVULLISET TOIMINNOT Osakaskuntien neuvonnan ja toiminnan tehostaminen Mikkelin kalatalouskeskuksen toiminta-alueella vesialueiden omistus on pirstoutunut pieniin yksiköihin. Osakaskuntien tarkkaa määrää on jopa vaikeaa arvioida. Kalatalouskeskuksen jäsenenä on noin 250 osakaskuntaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin puolet koko maakunnan vesipinta-alasta. Jäsenosakaskunnille on vuoden 2012 tammikuussa lähetetty yksi jäsenkirje. Kalatalouskeskuksen neuvojat osallistuivat vuonna :en osakaskunnan kokoukseen, joissa oli 315 osallistujaa. Viidelle osakaskunnalle laadittiin uudet säännöt ja 29 osakaskunnalle tehtiin kokouspöytäkirjat. Tämän lisäksi osakaskunnille tarjottiin kokousmateriaalia (pöytäkirja- tuloslaskelma-, toimintakertomus- ja äänestyslomakkeet) sähköisessä muodossa osoitteessa Osakaskunnille annettiin neuvontaa puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Osakaskunnille on markkinoitu sähköisiä palveluita. On aloitettu osakaskuntien sähköpostiosoitteiden kerääminen, jolloin mm. tiedottamista voidaan hoitaa nykyistä tehokkaammin. Osakaskuntien sähköpostilistalla on tällä hetkellä noin 80 osoitetta. Heille on lähetetty vuoden 2012 aikana 10 tiedotetta. Virallisia osakaskuntien yhdistymisiä on tähän mennessä vuonna 2012 toteutunut kaksi. Ensimmäisessä yhdistymisessä neljästä osakaskunnasta muodostettiin Hietavirran osakaskunta, jonka pinta-ala on 695,51 ha. Toinen yhdistyminen oli Ristiinan osakaskunnan muodostaminen, jossa yhdeksän osakaskuntaa yhdistyi. Uuden Ristiinan osakaskunnan pinta-ala on hieman yli 1373 ha. Kalatalouskeskus on ollut mukana yhdistymishankkeessa. Virallisten yhdistymisten lisäksi on oltu mukana synnyttämässä ja käynnistämässä useaa osakaskuntien yhteistyöhanketta. Kalatalouskeskus oli lisäksi mukana Puruveden ja Mikkelin alapuolisen Saimaan alueille suunnitelluissa osakaskuntien yhdistymishakkeissa, jotka toteutunevat vuoden 2013 aikana. Mikkelin kalatalouskeskus Kalastusalueiden neuvonnan ja toiminnan tehostaminen Mikkelin kalatalouskeskuksen alueella toimii 21 kalastusaluetta. Näistä kalatalouskeskuksen jäsenenä on 16. Mikkelin kalatalouskeskus hoitaa isännöinnin 11 Etelä-Savon kalastusalueella. Lisäksi Mikkelin kalatalouskeskus hoitaa Pohjois-Savon puolella olevan Koirus-Sotkan kalastusalueen isännöintiä. Kalatalouskeskuksen toimihenkilöt osallistuivat 53:en kalastusalueen varsinaiseen tai hallituksen kokoukseen. Osallistujia kokouksissa oli 561 kpl. Kalastusalueiden kokouksissa pidettiin esitelmiä eri aiheista. Tänä vuonna käsiteltiin useimmiten pyydysten merkintää ja kalastuksenvalvontaa. Ahvenposti tiedotteita on lähetetty kalastusalueille kaikkiaan 10 kappaletta. Kun otetaan huomioon kalatalouskeskuksen isännöimät alueet, niin tiedotteet saavuttavat 19 maakunnan 21 kalastusalueesta. 21