Maisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden. yleissuunnitelma Seinäjoelle. Peräseinäjoen ja Törnävän välille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden. yleissuunnitelma Seinäjoelle. Peräseinäjoen ja Törnävän välille"

Transkriptio

1 L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Maisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Seinäjoelle Peräseinäjoen ja Törnävän välille Mervi Koskinen ja Markus Makkonen

2 Maisemanhoidon ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Seinäjoelle Peräseinäjoen ja Törnävän välille Mervi Koskinen ja Markus Makkonen

3 Teksti ja taitto: Mervi Koskinen Kartat ja teksti: Markus Makkonen Kuvat: Mervi Koskinen ja Markus Makkonen Seinäjoki

4 .Sisällys 1. Johdanto 2. Tavoitteet ja työmenetelmät 3. Suojavyöhyke peltoviljelyssä 4. Maatalouden ympäristötuen erityistuki vuosina Suunnitelma-alueen kuvaus 6. Maisemanhoidon yleissuunnitelma 7. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma 8. Yhteenveto 9. Suunnitelmakartat 3

5 .Johdanto 1 Työn painopisteet ovat olleet Kyrönjoen vesiensuojeluun liittyvän maatalouden suojavyöhykesuunnitelman laatiminen, maiseman nykytilan kartoitus sekä Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntaliitoksen tarpeita varten sekä yleispiirteisen maisemanhoitosuunnitelman laatiminen. Päätavoitteet ovat vesistön ravinnekuormituksen vähentäminen sekä maiseman arvojen ja erityispiirteiden säilyttäminen ja esiintuominen. Suunnittelualue sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, pääasiassa Peräseinäjoella ja Seinäjoella. Kuntien väliin jäävällä pienehköllä kaistalla alue ulottuu Ilmajoen puolelle. Suunnittelualue rajautuu jokivarteen Peräseinäjoen keskustan ja Törnävän saaren väliin, joten Seinäjoen latvaosia suunnitelmassa ei käsitellä. Veden laatu Seinäjoen veden laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Joen vesi on melko hapanta ja hyvin ravinnepitoista. Lisäksi kiintoainespitoisuus moninkertaistuu tulva-aikoina Tärkein veden laatua heikentävä tekijä on maatalouden hajakuormitus. Myös metsätalous, turvetuotanto ja asutus lisäävät ravinnekuormitusta. Tulvasuojelun tarkoituksiin tehdyt rakenteet pahentavat tilannetta entisestään; hidastunut virtaus kärjistää ravinteiden kerääntymisestä johtuvaa rehevöitymistä ja helposti sortuvat rantatörmät lisäävät kiintoaineen määrää vedessä. Veden laatuun vaikuttavat toimenpiteet, suojavyöhykkeiden ja laskeutusaltaiden perustaminen, tulisi aloittaa jo latva-alueilta, jotta kuormitus saataisiin pienenemään. 4

6 Tulvat Vuosittaiset tulvat olivat aiemmin tuttu, mutta pelätty vieras Seinäjoen rantojen asukkaille. Tulvat aiheuttivat vahinkoja rakennuksille ja viljelyksille. Jokeen kulkeutui pelloilta maata ja ravinteita. Tulvaherkkyys johtuu muun muassa Seinäjoen valuma-alueen luontaisesta vähäjärvisyydestä ja korkeussuhteista. Tulvien ehkäisemiseksi Seinäjoen yhteyteen on tehty lukuisia rakenteita, muun muassa kolme tekojärveä, oikaisu-uomia ja pengerryksiä. Tulvia onkin onnistuttu ratkaisevasti pienentämään, mutta samalla joen eliöstö on köyhtynyt ja veden laatu huonontunut. Virtaama on pieni ja säännöstely pienentää sitä entisestään - paikoin vesi seisoo lähes paikoillaan ja rehevöityminen näkyy joen umpeenkasvamisena. Suojavyöhykkeet Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa on haluttu kiinnittää erityishuomioita tulva- ja eroosioherkkiin rantapeltoihin, joilta kuormittava valunta vesistöihin on suurin. Yhtenäiset suojavyöhykkeet joenrantapelloilla ovat avainasemassa hajakuormituksen minimoinnissa. Rehevöitymistä ja eroosiota ei voida kokonaan poistaa suojavyöhykkeiden avulla, mutta ongelma saadaan ainakin osittain hallintaan. Myös kosteikoilla, laskeutusaltailla ja pohjakynnyksillä voidaan poistaa ja pidättää veteen liuenneita ravinteita ja kiintoainetta. Kosteikoiksi ja laskeutusaltaiksi soveltuvia paikkoja ei ole suunnitelmassa erikseen määritelty, mutta niiden perustamiseen voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea. Maisemanhoito Maisemanhoitosuunnitelmassa on kartoitettu maiseman ominaispiirteet sekä keinot niiden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Tärkeää on kulttuurimaisemakokonaisuuden säilyttäminen. Keinot tähän ovat monien eri tahojen vallassa. Maisemanhoitoon sisältyy niin maiseman huomioiminen kaavoituksessa kuin käytännön hoitotoimenpiteet, joista vastuu on lähinnä kunnilla ja viljelijöillä. Viljelijät voivat hakea maiseman kehittämiseen ja hoitoon maatalouden ympäristötuen erityistukea. Myös suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito voidaan toteuttaa ottaen huomioon maisemanhoidon näkökannat. 5

7 Suunnitelma Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelman ovat laatineet maisema-arkkitehtiopiskelija Mervi Koskinen ja arkkitehtiopiskelija Markus Makkonen Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta. Yhteistyötahoina suunnittelussa olivat Seinäjoen kaupunki, Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen seudun terveysyhtymä. Suunnittelutyötä ohjasivat Pirjo Korhonen Seinäjoen seudun terveysyhtymästä, Hilkka Jaakola Seinäjoen kaupungin kaavoitusosastolta, Marko Olli Peräseinäjoen kunnasta ja Matti Seppälä Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta. Suunnitelma esiteltiin Kyrönjoki-työryhmän kokouksessa , jolloin paikalla olijat saivat kommentoida suunnitelmaa ja sen sisältöä. Suunnitelman on rahoittanut Kyrönjokirahasto.

8 .Tavoitteet ja työmenetelmät 2 Alueelle laadittu suojavyöhyke- ja maisemanhoitosuunnitelma mukailee pääpiirteissään alueellisissa ympäristökeskuksissa aiemmin laadittuja suojavyöhykkeiden malli- ja yleissuunnitelmia. Suunnitelma on tarkoitettu pohjaselvitykseksi Seinäjoen ja Peräseinäjoen kuntayhtymään liittyvää kaavoitusta varten. Suunnitelman näkökulma on siis tarkoituksellisesti pelkän suojavyöhykesuunnittelun tarpeita laajempi. Tavoitteet Suunnitelman päätavoitteena on parantaa joen ja sen ympäristön tilaa. Avainkeinona kannustamme viljelijöitä hakemaan maatalouden erityistukia ja kehotamme kuntia huomioimaan maiseman arvot suunnittelussaan nykyistä tiedostetummin. Keinot tukevat viljelymaiseman, perinteisen ja uuden rakennuskulttuurin ja luonnonmaiseman välistä herkkää tasapainoa sekä inhimillisen elinympäristön luomista. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tavoitteena on ohjata suojavyöhykkeiden perustamista Peräseinäjoen ja Seinäjoen välillä vesiensuojelun kannalta tarkoituksenmukaiseksi, pienentää Seinäjoen ravinne- ja kiintoaineskuormitusta ja siten parantaa veden laatua ja vesistöalueen luonnon monimuotoisuutta. Maisemanhoidon yleissuunnitelman tavoitteena on ennen kaikkea Seinäjokilaakson kulttuurimaiseman erityispiirteiden vahvistaminen ja säilyttäminen sekä luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Esitetyt hoitotoimenpiteet ovat suuntaa-antavia. Suunnitelma toimii pohjaselvityksenä kaavoitusta varten sekä maisemanhoidon ja -kehittämisen yleisohjeena. Oleellista on saada viljelijät, kunnat ja kuntien asukkaat kiinnittämään huomiota oman ympäristönsä arvoihin ja niiden muuttumiseen. Maisemanhoito on tärkeässä roolissa kulttuurimaiseman säilyttämisessä; elintapojen muuttuessa myös vanha maisema muuttuu. Tärkeää on se, mitä halutaan säilyttää, ja mitkä ovat keinot säilyttämiseen. 7

9 Työmenetelmät Työ tehtiin kesä-syyskuussa vuonna Suunnitteluprosessin aluksi selvitettiin alueen luontosuhteet, historia ja nykytila pääpiirteissään. Aineistona käytettiin maastokarttojen lisäksi aluetta käsittelevää vanhempaa tutkimusaineistoa ja -raportteja, kuormitusselvityksiä, kaavoitusmateriaalia sekä maisemanhoito-suunnitelmia. Suojavyöhykesuunnittelussa painopiste on ollut maastotarkastelussa. Maastotyöt tehtiin kesä- ja heinäkuussa Maastokäyntien pohjalta laadittiin kortisto, jossa on kuvattu rannat ja pellot alueittain. Kortisto on nähtävänä Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa ja kuntien maataloussihteereillä. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmakarttoihin on merkitty osa-aluekohtaisesti tulva-alueet ja paikat, joissa suojavyöhyke on tarpeellinen tai erittäin tarpeellinen. Maisemanhoidon yleissuunnitelman keskeisimmät lähteet olivat maastotarkastelut, maastossa otetut valokuvat ja saatavilla oleva tutkimusmateriaali. Niiden pohjalta tehtiin maiseman nykytilan analyysi ja laadittiin maisemanhoitosuunnitelma. Maisema-analyysi ja maisemanhoitosuunnitelma on esitetty osaaluekohtaisilla kartoilla. Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon suunnitelmakartat on esitetty mittakaavassa 1:

10 .Suojavyöhyke peltoviljelyssä 3 Yleistä Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan peltoalueella sijaitsevaa, viljelyksessä olevan pellon ja vesistön, puron tai valtaojan väliin jäävää, monivuotisen kasvillisuuden peittämää hoidettua aluetta. Suojavyöhyke voidaan perustaa myös pohjavesi- tai tulva-alueelle. Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa eikä sillä saa käyttää torjunta-aineita muuta kuin poikkeustapauksissa kuten hukkakauran torjunnassa. Vyöhykettä hoidetaan suunnitelmallisesti muun muassa niittämällä ja korjaamalla niittojäte pois. Suojavyöhykkeelle voidaan istuttaa yksittäisiä puu- ja pensasryhmiä sulkematta kuitenkaan maisemaa. Liiallista pensoittumista estetään tarvittaessa raivauksilla. Laidunnus vyöhykkeellä on mahdollista vain, jos siitä ei aiheudu haittaa vesiensuojelulle. Suojavyöhykkeen hoitoon voidaan liittää myös suojavyöhykkeen ja vesistön väliin jäävällä luonnontilaisella alueella tehtävät kasvillisuuden hoitotoimet. Suojavyöhykesopimusta ei voi kuitenkaan tehdä alueelle, jossa pellon ja vesistön välissä on metsää tai metsäkaista. Suojavyöhykkeen tulee olla keskimäärin vähintään 15 metriä leveä ja perustettaessa sen vähimmäispinta-alan tulee olla 0,2 hehtaaria. Se voi koostua myös pienemmistä osasista mikäli tarvittava peltopinta-ala täyttyy. Tarvittava suojavyöhykkeen leveys määritellään esimerkiksi maaston ja tulvarajojen mukaan. Myös viljelymuoto ja -kasvi vaikuttavat leveyteen. Suojavyöhykkeen tarve arvioidaan ensisijaisesti vesiensuojelullisin perustein. Hyödyllisyyttä voidaan pitää vähäisenä muun muassa pelloilla, joilla vuosittaisia viljelytoimenpiteitä ei kyetä tekemään tai siellä, missä peltoa ei ole vuosittain lannoitettu eikä käsitelty torjunta-aineilla. Suojavyöhykkeen hoito Suojavyöhykkeen kasvillisuus vaikuttaa ravinteiden sitomiseen. Tehokas ja toimiva suojavyöhyke saadaan kylvämällä monivuotinen, tiheäjuurinen ja monikerroksiseksi kasvava nurmiseos. Hyviä lajeja ovat muun muassa timotei, niittynurmikka, puntarpäät, koiranheinä, nadat ja nurmirölli. Rikkakasvi- 9

11 valtainen suojavyöhyke tai suojakaista ei estä riittävän tehokkaasti kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista pelloilta vesistöihin. Suojavyöhykkeen kasvillisuus on ensimmäisinä vuosina ravinteiden runsaudesta johtuen yleensä runsaskasvuista ja lajistoltaan yksipuolista, jolloin typestä kertovia kasveja, kuten valkoapilaa, koiranputkea, nokkosta, vadelmaa ja voikukkaa on runsaasti. Typpeä kerääviä mesikasveja ei suositella suurina määrinä suojakaistalle. Suojavyöhyke joudutaan niittämään yleensä kerran vuodessa. Niiton tarkoituksena on ehkäistä pensoittumista ja poistaa kasveihin sitoutuneita ravinteita ja köyhdyttää näin maaperää. Kasvimassa on vietävä pois suojavyöhykkeeltä, jotta sen sisältämät ravinteet eivät kulkeutuisi vesistöön. Viiden ja kymmenen vuoden pituisissa suojavyöhykesopimuksissa kasvimassan hyödyntäminen karjarehuna on mahdollista. Maaperän köyhtyessä niiton ja kasvimassan poiston seurauksena myös hidaskasvuisemmat lajit pääsevät esiin. Laaja-alaisten suojavyöhykkeiden hoidossa voidaan yhden niittokerran sijasta suositella ainakin ensimmäisten vuosien aikana niittoa kaksi tai jopa kolme kertaa kasvukauden aikana. Tällainen tehostettu ravinteiden poisto voi vähentää ravinteita niin paljon, että kasvimassan määrä alenee voimakkaasti ja niitto on myöhempinä vuosina tarpeellista vain kerran vuodessa. Erityistä huomiota on pidettävä tulvan alle joutuvista suojavyöhykkeistä. Suojavyöhykkeen hyödyt Suojavyöhykkeiden suunnittelu ja perustaminen ovat tärkeitä vesiensuojelullisia toimenpiteitä peltoviljelystä ja karjataloudesta tulevan hajakuormituksen sekä eroosion vähentämiseksi. Suojavyöhykkeet lisäävät luonnon monimuotoisuutta, tarjoavat valoisan ja lämpimän elinympäristön lukuisille selkärangattomille eliölajeille, parantavat riistan elinoloja tarjoamalla eläimille ravintoa ja suojapaikkoja sekä edistävät kalakantojen hoitoa vähentämällä veden sameutta, poistamalla liettymiä ja varjostamalla vesistöä. Suojavyöhykkeet elävöittävät ja hoitavat maisemaa, helpottavat ongelmallisten peltoalueiden viljelyä ja edistävät rantojen virkistyskäyttöä. Perustaminen Suojavyöhykkeitä voidaan perustaa: Jyrkille ja kalteville rantapelloille: Tavoitteena on eroosion, pintavaluman ja sortumien vähentäminen sekä ongelmallisten peltoalueiden poistaminen viljelykäytöstä. Tulva-alueille: Tavoitteena on poistaa vuosittain vettyviä tulva-alueita viljelykäytöstä ja siten vähentää erityisesti liukenevien ravinteiden kulkeutumista vesistöön. 10

12 Ravinnepitoisille rantalohkoille: Tavoitteena on vähentää ravinteiden huuhtoutumisriskiä vesistöjen varsilla olevilta paljon fosforia sisältäviltä peltolohkoilta. Pohjavesialueille: Tavoitteena on vähentää pohjaveden likaantumis- ja pilaantumisriskiä. Maatalousalueilla vaarana on erityisesti typpiyhdisteiden pääsy pohjavesiin sekä vesien hygieeniset haitat. Muille alueille: rantapelloilla, joilla tapahtuu maalajista tai meanderoivasta* joenuomasta aiheutuvaa eroosiota tai sortumista rantapeltojen notkopaikoissa ja muissa valumavesien noroutumiskohdissa alueilla, joilla viljelymuoto aiheuttaa erityisen suurta vesistökuormitusta, esimerkiksi riviviljelykasvit ja kasvit, joilla on aikainen sadonkorjuu viljelyalueilla sijaitsevien, useampien talouksien yhteisten vesikaivojen ympärillä *jyrkästi mutkitteleva uoma, joka syntyy, kun joki virtaa hienon maalajin täyttämässä laaksossa Muut tukimuodot Vaihtoehtoisia erityistukimuotoja alueille, joille suojavyöhykkeiden perustaminen ei sovellu, ovat luonnon monimuotoisuuteen, maisemanhoitoon tai perinne-biotyyppeihin liittyvät erityistuet. Jos esimerkiksi ranta-alueella kasvaa puita, sitä on aikoinaan laidunnettu ja halutaan nyt aloittaa laiduntaminen uudelleen, voidaan alueelle laatia luonnon monimuotoisuuden edistämistä tai perinne-biotyypin hoitoa koskeva sopimusmuoto. 11

13 .Maatalouden ympäristötuen erityistuki Yleistä Maatalouden ympäristötuen erityistukijärjestelmä perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen (EY) N:o 1257/1999, joka koskee Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukea maaseudun kehittämiseen. Ympäristötuki on tarkemmin määritelty kansallisessa maatalouden ympäristöohjelmassa. Tuella korvataan ympäristönsuojeluja maisemanhoitotoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä sekä turvataan viljelijöiden toimeentuloedellytyksiä muuttuvissa olosuhteissa. Tukimuodot Maatalouden ympäristötuki muodostuu perustuesta ja pakollisesta lisätoimenpiteestä sekä erilaisista vapaaehtoisista erityistukimuodoista, joista viljelijä voi valita yhden. Erityistukisopimuksia voidaan tehdä käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa seuraavista toimenpiteistä: suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito luonnonmukainen viljely lannan käytön tehostaminen kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustaminen ja hoito säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys luonnon monimuotoisuuden edistäminen alkuperäiskasvien viljely alkuperäisrotujen kasvattaminen perinnebiotoopin hoito maiseman kehittäminen ja hoito happamuuden alueellinen vähentäminen pohjavesialueiden peltoviljely Suojavyöhykkeen perustamiseen ja hoitoon tarkoitettua erityistukea myönnetään erityisesti sellaisten vesistöjen varsille, joilla maatalouden saastuttava vaikutus on suuri sekä vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille. Suojavyöhyketukea voivat hakea kaikki ympäristötuen perustuessa olevat viljelijät. 12

14 Myös yli 65-vuotiaat voivat hakea tätä erityistukea, vaikka eivät ympäristötuen perustukea saakaan. Sopimuskausi on joko viisi- tai kymmenvuotinen ja se voi koskea myös vuokramaalle perustettavaa suojavyöhykettä ja sen hoitoa. Suunnitelma Suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta on laadittava erillinen suunnitelma, joka liitetään erityistukihakemukseen. Suunnitelman voi tehdä joko viljelijä itse tai asiantuntija viljelijän toimeksiannosta. Erityistukisopimus tehdään työvoima ja elinkeino eli TE-keskuksen maaseutuosaston ja viljelijän välillä. Ennen sopimuksen tekoa alueellisen ympäristökeskuksen on annettava asiasta lausunto. Sopimukseen sisällytettävästä suunnitelmasta tulee käydä ilmi ainakin seuraavanlaiset tiedot ja asiakokonaisuudet: hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet sekä niiden toteuttamisaikataulu laskelma kustannuksista ja tulonmenetyksistä arvio vesiensuojelullisista tai maisemallisista vaikutuksista tarvittavat kartat (mittakaava 1: tai tarkempi) Perustaminen ja hoito Suojavyöhykkeen perustamistoimenpiteet on tehtävä ensimmäisen sopimusvuoden aikana ja hoitotoimenpiteet vuosittain. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen suosituksessa alueelle perustettavilla suojavyöhykkeillä tehdään niitto ja keräys ensimmäisenä kolmena vuotena peräkkäin ja tämän jälkeen joka toinen vuosi. Paras niittoaika on suosituksen mukaan elokuu, jolloin kasvillisuus on sitonut itseensä runsaasti ravinteita ja ehtii vielä kasvaa jonkin verran ennen talven tuloa. Erityistuki Suojavyöhyke-erityistukea maksetaan enintään 449,90 euroa/ha vuodessa. Tuen suuruus määräytyy perustamiseen ja hoitoon liittyvien kustannusten ja tulonmenetysten perusteella. Mikäli viljelijä luopuu alle kolme vuotta voimassa olleesta sopimuksesta voidaan hänelle maksettu tuki periä takaisin. TEkeskuksen maaseutuosasto voi myös purkaa sopimuksen havaitessaan rikkomuksia sopimuksen ehdoista. Sopimus voidaan siirtää esimerkiksi maan uudelle omistajalle mikäli tämä täyttää sopimusehdot. Erityistuen hakukaavakkeita saa kunnan maataloustoimistosta tai alueellisesta TE-keskuksesta. 13

15 .Suunnitelma-alueen kuvaus 5 Seinäjoki on yksi Kyrönjoen kolmesta suuresta latvahaarasta. Joen alkulähteet ovat Pankajärvessä Virtain vedenjakajalla. Joen alkuhaarat, Kihniänjoki ja Kurjenjoki, yhdistyvät Peräseinäjoen keskustan paikkeilla Seinäjoeksi. Kalajärven alapuolella jokeen yhdistyy Liikapuron ja Koskelanmäen pohjoispuolella Ojaluoman sivuhaara. Seinäjoen valuma-alueen koko on 1084 neliökilometriä. Joen pituus alkulähteiltä Kyrönjoen pääuomaan on 77 kilometriä. Korkeuseroa latva-alueilta pääuomaan on 94 metriä. Alueen luontainen järvisyys on pieni, mutta tekojärvet ovat kasvattaneet sitä jonkin verran. Kyrönjoen pääuoma ja latvahaarat, joihin Seinäjoki kuuluu, eroavat toisistaan maaperältään ja maankäytöltään. Myös vesiluonto ja veden laatu ovat erilaisia vesistön eri osissa. Suunnitelma-alueen maisemassa on sekä pienipiirteisten vedenjakaja-alueiden että avaran lakeuden piirteitä. Vesistöalueen latvat, larvamaat, ovat monimuotoisia koostuen metsä- ja suolammista, koskista ja soista, metsämaasta ja viljellyistä jokilaaksoista. Vesistöalueen keski- ja alajuoksulla virta kulkee laajojen tasaisten pelto- 14

16 alueiden halki. Laaja tasainen lakeus alkaa Seinäjoen ja Kyrönjoen yhtymisalueella, Alajoella. pituus(km) keskivirtaama(m 3 /s) ylivirtaama(m 3 /s) korkeusero(m) valuma-alue(km 3 ) Seinäjoki 77 8, Kyrönjoki, pääuoma Seinäjoen ja Kyrönjoen pääuoman erot Kallio- ja maaperä Seinäjoen valuma-alue sijoittuu keskelle suurta Etelä-Pohjanmaan svekofennistä liuskevyöhykettä. Liuskeisuus on itä-länsisuuntainen. Kallioperä koostuu pääasiallisesti lähellä maankuoren pintaa kiteytyneistä suprakrustisista kivilajeista ja orogeenisistä syväkivistä. Heikosti lajittunut, kaikkia kivennäismaalajeja sisältävä moreeni on Seinäjoen alueen yleisin maalaji. Se peittää lähes kaikkia yli 50 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavia alueita. Myös suot ovat alueella lähes poikkeuksetta moreenipohjaisia. Jokilaaksossa vallitsevia kivennäismaalajeja ovat hieta, hiesu ja savi. Niitä on aiemmin peittänyt ohut turvekerros, joka on viljelyn ja rakentamisen myötä hävinnyt. Maankohoaminen Alueen maaperään ja maanmuotoihin on voimakkaimmin vaikuttanut jääkauden jälkeinen maankohoaminen. Mannerjäätiköstä vapauduttuaan Seinäjoen alue oli kokonaisuudessaan meren peitossa. Meren pohjaan kerrostui vähitellen vuosikerrallista hienoa hiesua ja hietaa, myöhemmin savea. Korkeimpien paikkojen noustua merenpinnan yläpuolelle aineiden kerrostuminen vaihtui eroosioksi. Kuluva savi- ja hiesukerrostuma muotoutui uudelleen syvempään veteen. Näin alavammille maille syntyi savi- ja hiesukerrostumia kaakkoislounaissuuntaisesti. Jokilaakson savimaa on viljavaa. Myöhemmin tulvat ovat kasanneet näiden kerrostumien päälle hienoa hiekkaa ja hietaa. Myös jokivarren moreenimäkien laidoilla on saven päällä hiekkaa ohuina kerroksina. Maisemarakenne Seinäjoki on tyypillinen Pohjanmaan joki. Se virtaa läpi alavan viljelysmaiseman. Itse jokea ei juuri erota maisemasta, vain vettä ympäröivä puu- ja pensasrivistö 15

17 näkyy peltoaukean keskellä. Jokilaaksoa rajaavat loivat metsäiset moreeniselänteet ja laajat suot. Korkeuserot ovat melko pieniä. Mentäessä yläjuoksulle vedenjakajaseutuja kohti maisema muuttuu pienipiirteisemmäksi ja korkeuserot kasvavat. Ihmisen toiminta on näkyvästi muokannut maisemaa. Maisemassa näkyvät soiden kuivatus ja ottaminen viljelykäyttöön sekä turvetuotantoon valjastetut suoalueet. Myös itse joki on muuttunut perkausten, padotusten, suoristusten ja nyttemmin tulvasuojelun sekä tekoaltaiden myötä. Joen itäpuolella Peräseinäjoelta Seinäjoelle kulkeva tie on vaikuttanut asutuksen sijoittumiseen ja vaikuttaa edelleen siihen mistä suunnasta maisemaa pääosin tarkastellaan. Peltojen keskellä virtaavan joen tunnistaa vain rantojen helminauhamaisesta puurivistöstä. Asutus Asutus on rakennettu pääasiassa tien tuntumaan, paikoitellen korkeammille paikoille metsän ja pellon rajaan tai joen rantamille. Suurimmat asutuskeskittymät ovat Peräseinäjoen taajama ja Seinäjoen kaupunki. Niiden välillä on useita pienempiä kyliä, jotka ovat muodoltaan tyypillisesti tien vartta seurailevia nauhakyliä. Asutusta metsän ja pellon rajassa. Vesistön tila Kyrönjoen tilaan ja veden laatuun vaikuttavat keskeisesti maa- ja metsätalous ja niihin liittyvä kuivatustoiminta, tulvasuojelun sekä voimatalouden vaatima säännöstely sekä asutus, teollisuus ja turvetuotanto. Rehevöityminen ja happamoituminen sekä niiden seurannaisilmiöt haittaavat etenkin vedenhankintaa, kalastusta ja virkistyskäyttöä sekä luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja. Veden laatu Seinäjoessa vaihtelee tyydyttävästä välttävään ympäristöhallituksen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella. Kalajärveltä joen keskijuoksulle sekä Kyrkösjärveltä Kyrönjoen pääuomaan veden laatu on välttävä, muilla alueilla tyydyttävä. 16

18 Seinäjoen vesi on luontaisesti ruskeaa ja humuspitoista sekä kuormituksen seurauksena melko hapanta ja hyvin ravinnepitoista. Myös joen kiintoainespitoisuudet ovat korkeat, tulva-aikoina ne moninkertaistuvat. Happitilanne joessa on ollut tyydyttävä, mutta happivajausta esiintyy silti jatkuvasti. Seinäjoen suurin kuormitus tulee maatalouden hajakuormituksena. Peltoalueilta veteen huuhtoutuu runsaasti kiintoainesta ja ravinteita. Myös metsätalous ja asutus lisäävät ravinnekuormitusta. Kesäaikaan ravinteiden aiheuttama rehevyys onkin veden laadun suurin ongelma. Veden vähyys ja pieni virtaama vielä kärjistävät ongelmaa. Seinäjoen vesi on hyvin ravinnepitoista. Rehevöitymisen merkkejä näkee varsinkin hitaasti virtaavissa kohdissa. Suurin osa jokea ympäröivistä soista on ojitettu, mikä happamoittaa jokivettä ja lisää sen humuspitoisuutta. Soilta ja metsistä tuleva humus värjää yhdessä ravinteiden kanssa veden harmaanruskeaksi. Alueen tekojärville on tyypillistä veden voimakas humuspitoisuus, happamuus, runsasravinteisuus, kevättalven heikko happitilanne ja kalojen kohonneet elohopeapitoisuudet. Tulvasuojelu Kyrönjoen vesistöalueelle ovat luonteenomaisia suuret virtaama- ja vedenkorkeusvaihtelut sekä tulvaherkkyys. Seinäjoessa yli- ja alivirtaaman välinen ero on 150-kertainen. 17

19 Pohjapato Seinäjoessa. Kevättulvien haittojen vähentämiseksi Seinäjokeen on rakennettu Liikapuron, Kalajärven ja Kyrkösjärven tekoaltaat sekä oikaisu-uoma Kyrönjokeen. Tulvat ja niiden aiheuttamat haitat ovat muutoksilla merkittävästi pienentyneet. Veden säännöstely aiheuttaa kuitenkin vesistölle monia haittoja; koskipaikat saattavat talvisin jäätyä pohjia myöten, rantatörmät voivat sortua jokeen lisäten veden kiintoaineen määrää ja veden laatu on muutenkin heikentynyt. Myös kalat, pohja- ja muu pieneliöstö sekä peltoaukeiden linnut kärsivät säännöstelystä. Sen aiheuttamien maisemallisten ja ekologisten haittojen pienentämiseksi jokeen on rakennettu myös 16 pohjapatoa. Nykyisellään Seinäjoki on Suomen rakennetuin joki. Kasvillisuus Seinäjoki sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä lähellä eteläboreaalisen vyöhykkeen rajaa. Seinäjoella kasvaa muutamia eteläisiä lajeja levinneisyysalansa pohjoisrajan tuntumassa. Metsät ovat karuja, niitä vallitsevat kuivahkot kankaat. Lehtoja on vain pieninä laikkuina, ja niidenkin lajisto on vaatimaton. Jokivarren lehtipuuvaltaista metsää. Alueella on runsaasti laajoja soita. Seinäjoki sijaitsee alueella, jossa Pohjois- Suomen aapasuot ovat vaihettumassa Etelä-Suomen keidassoiksi. Keidassoiden turvekerros on paksu eivätkä ne saa vettä ja ravinteita kuin sateen mukana. Aapasoiden turvekerros on ohuempi ja suot ovat ravinteikkaampia, koska ne saavat myös valumavesiä. Yleisin suokasvillisuustyyppi alueella on mäntyä kasvava räme. Ihmisen vaikutus näkyy koko jokilaaksossa. Kulttuurikasvillisuus ja erityisesti puolikulttuuriympäristöjen eli niittyjen, hakojen ja ketojen kasvillisuus on muuttunut rajusti viime vuosikymmeninä. Viljelyn tehostuminen ja rikkakasvien torjunta on vähentänyt kasvien runsautta ja lajimäärää. Myös pientareiden kasvillisuus on muuttunut. Laiduntamisen ja pientareiden niittämisen lopettaminen on johtanut pientareiden heinittymiseen ja ennen tavallisten kasvien vähentymi-

20 seen. Pientareet ovat myös vähentyneet salaojituksen myötä. Laidunten ja nurmien kasvillisuus on muuttunut, kun luonnonniityistä on siirrytty kylvönurmiin. Puolikulttuuriympäristöt ovat maatalouden kehityksen myötä vähentyneet ja ovat häviämässä kokonaan. Maatalouden muuttuessa niittyjen ja pientareiden lajisto on häviämässä. 19

21 .Maisemanhoidon yleissuunnitelma 6 Seinäjoen itäpuolella kulkee tie koko matkan Seinäjoelta Peräseinäjoelle. Paikoitellen tie on hyvin lähellä jokea, paikoin kauempana. Maisemallisesti merkittäviä ovat kohdat, joissa tie kulkee viljelylaakson tuntumassa. Tärkeimmän maisematilan muodostaakin tien ja joen välinen peltolaakso, johon laakson leveyden vaihtelu, reunavyöhykkeet ja asutus luovat moni-ilmeisyyttä. Peräseinäjoelta Koskelanmäen kylään asti jokilaakson maisema hahmottuu yhtenäisenä viljelylakeutena. Siitä Seinäjoella saakka peltoalueet ovat pienempiä ja rikkonaisempia, ja tie kulkee pääasiassa metsän keskellä. Peräseinäjoen ja Koskelanmäen välinen peltolaakso kylineen on suunnitelma-alueen tärkein yhtenäinen kulttuurimaisema. Se tulisi säilyttää mahdollisimman rikkoutumattomana ja avoimena sekä korostaa maiseman erityispiirteitä hoitotoimenpiteillä. 20

22 Reunavyöhykkeet Metsien reunat ovat tärkeä osa viljelylaakson maisemaa - ihmisen katse kiinnittyy luonnostaan avoimen ja suljetun rajakohtaan. Reunavyöhykkeet määrittelevät avoimen peltolaakson. Niiden hoitoon tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Luonnon monimuotoisuuden kannalta paras vaihtoehto on kerroksellinen reunavyöhyke, jossa kasvillisuus tihenee metsää kohti. Välissä voi olla myös avoimempia kohtia, vyöhykkeen reuna ei saisi olla liian suoraviivainen. Metsänreunaa hoidetaan harventamalla ja mahdollisesti myöhemmin istutuksilla. Reunavyöhykkeessä suositaan lehtipuita ja pensaita. Komeat puuryhmät ja yksittäispuut tulisi säästää, ne luovat reunavyöhykkeeseen vaihtelua ja katseelle kiinnekohtia. Yksittäispuut korostavat maisemaa. Muutamissa kohdissa on kuitenkin jo valmiiksi jyrkkäpiirteinen reunavyöhyke, esimerkiksi tiheä korkea metsänreuna. Näitä kohtia ei tule väkisin muodostaa kerroksellisiksi. Pieninä alueina jyrkempi reuna luo vahvan kontrastin avoimelle pellolle ja tehostaa laakson tilallista jäsentymistä. Jokimaisema Nykyisellään joen rantavyöhyke on niin korkea ja pusikoitunut, että se monin paikoin sulkee täysin avoimen jokimaiseman. Jokilaakso hahmottuu yhtenäisenä maisematilana ainoastaan rantavyöhykkeeseen asti, vaikka viljelymaisema jatkuu vielä joen toisella puolella. Jokivarren puustoon tulee raivata avoimia kohtia, jotka toimivat poikittaissuuntaisina näkymälinjoina laaksossa. Rannan tulisi olla pääpiirteissään avointa tai puolisuljettua, siten että suljetummat rantaosuudet luovat vaihtelua. Suljetun, puolisuljetun ja avoimen rannan vuorottelu luo ilmettä jokilaaksoon ja tarjoaa samalla monipuolisia elinympäristöjä eri lajeille. Suljettujen kohtien tulee olla lyhyempiä ja vuorotella avoimen rannan kanssa, siten etteivät näkymät katkea vaan vaihtelevat. Avoimen ja suljetun vaihtelua. 21

23 Pusikoitunutta rantaa. Mielenkiintoiset ja ympäristöstään poikkeavat paikat, kuten sillat, koskipaikat ja joen jyrkät mutkat voidaan merkitä puuryhmillä. Näin katse kiinnittyy maiseman kohokohtiin, eikä maisemakuva muodostu yksitoikkoiseksi. Avoimet rantaosuudet on hyvä pitää suojavyöhykkeenä, jota hoidetaan niittämällä. Näin ne tarjoavat myös elinympäristöjä monille uhanalaisille lajeille, erityisesti linnuille, eikä jokeen pääse valumaan lisää ravinteita ja kiintoainesta. Tiemaisema Maisema hahmottuu lähes aina tieltä katsottuna. Tie on myös vaikuttanut maiseman jäsentymiseen, varsinkin asutuksen sijoittumiseen. Siksi tieltä avautuvat näkymät ja tien ympäristön hoito ovat tärkeitä koko ympäristön kannalta. Erityisen merkittävä tien rooli on Peräseinäjoelta pohjoiseen lähdettäessä, kun koko maisema - pellot, asutus, joki ja metsänreunat - näkyvät tielle. Tie määrää maiseman katselusuunnan. Tärkeä elementti maisemassa ovat päätieltä jokirannan silloille johtavat suoraviivaiset peltotiet. Kun joen pusikoitunut ranta avataan ja jätetään siltojen kohdalle puuryhmiä merkiksi, tiet ja sillat pääsevät nykyistä paremmin esiin maisemassa. Alkukesästä kukkivat tienpientareet nousevat kauniisti esiin alavasta pellosta, loppukesästä soratiet luovat miellyttävän katkoksen humisevaan viljaan. Pientareita hoidetaan niittämällä. Kukkivat pientareet tuovat vaihtelua peltolaakson alavaan maisemaan.

24 Puut korostavat tien mutkakohtaa. Tien reunoja ei tarvitse pitää täysin avoimina, mutta niitä ei myöskään saa päästää metsittymään näkymät sulkevasti. Asutuksen yhteyteen tien reunoille voi kuitenkin tehdä puuistutuksia. Suositeltava istutustapa on perinteinen lehtipuukuja, joka viestii siitä että kulkija on saapumassa jonnekin. Päätien varresta erkaneva koivukuja suuntaa katseen kohti sen päässä olevaa taloa tai muuta maiseman merkkikohtaa. Tien käännekohtia ja mutkia voidaan korostaa puuryhmillä. Seinäjoen ja Peräseinäjoen väliltä puuttuu yhtenäinen kevyen liikenteen reitti, vaikka keskusten välillä on runsaasti pyöräliikennettä. Eskooseen asti menee pyörätie ja Viitalan kylän kohdalla on pyörätie. Muuten pyöräilijät käyttävät autotien reunakaistaa, epämukavaa ja turvatonta vaihtoehtoa. Välille on jo suunnitteilla kevyen liikenteen väylä. Sen linjaus on ensiarvoisen tärkeä. Pyörätien voi osittain linjata autotien reunaan. Seinäjoelta Honkakylään asti tie kulkee enimmäkseen metsän keskellä; tällä välillä tie voi hyvin olla autotien yhteydessä. Raittimaisesti tien varteen rakentuneiden kylien kohdalla pyörätietä ei pitäisi linjata suoraan kylän läpi. Linjaus rikkoisi pahasti kylärakenteen ja toteuttaminen olisi vaikeaa, koska talot ovat jo nyt kiinni autotiessä. Paras vaihtoehto on, että pyörätie erkanee näillä kohdilla autotiestä ja kiertää kylän. Vaihtelua pyörätiehen saadaan myös linjaamalla se paikoitellen jokivarteen olemassaolevia peltoteitä seuraillen. Varsinkin Peräseinäjoen keskustan ja Viitalan kylän välillä tien vaihteleva linjaaminen on suositeltavaa; pyörätietä voisi tällöin hyödyntää myös virkistys- ja ulkoilureittinä. Tiiviitä kylänraitteja ei saisi leventää. 23

25 Rakentaminen Uusi rakentaminen ei saa rikkoa yhtenäistä viljelymaisemaa eikä vanhoja viihtyisiä kylämiljöitä. Erityisen tärkeää on säilyttää yhtenäinen laaksotila rikkoutumattomana. Suositeltavinta on, että uusi asutus muodostaa omia kokonaisuuksiaan. Ne tulee sijoittaa mieluiten peltolaakson ja metsän rajakohtaan, jolloin ne sulautuvat parhaiten maisemaan. Moreeniperäinen maa tukee rakentamista. Metsänrajassa on myös miellyttävämpi ja suojaisempi pienilmasto kuin avoimella hallaherkällä savimaalla. Kun näkymät peltolaaksoon säilyvät, uudet asuinalueet liittyvät luontevasti osaksi vanhaa kulttuurimaisemaa. Asutus sijoittuu luontevasti metsän ja pellon rajaan. Tien ja joen väliselle peltoalueelle ei tulisi rakentaa ollenkaan vaan säilyttää se yhtenäisenä ja avoimena lakeutena. Rakentaminen pehmeälle tulvaherkälle savimaalle on epäedullista, jatkuvat tulvavahingot ja rakennusten korjaukset tulevat kalliiksi. Tyypillinen pohjalainen avoin maisema menettää luonteensa, jos viljelylaakso sulkeutuu tiiviin rakentamisen myötä. Laakea jokilaakso on parhaimmillaan peltona. Uudet asuinalueet tulisi rakentaa yhden tien varteen, perinteisen nauhakylän muotoon. Tämän kylänraitin voi yhdistää päätiehen ja merkitä esimerkiksi koivukujalla. Näin tiivis ja viehättävä asuinympäristö liittyy luontevasti jo olemassaolevaan, mutta ei hallitse maisemaa liikaa. Uuden asuinalueen ja pellon rajakohtaa hoidetaan istuttamalla puustoa tai säästämällä olemassaolevia puita siten, että vaikutelma laaksoa rajaavasta yhtenäisestä metsänreunasta säilyy. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kätkeä asutusta metsän taakse. Reunan tulee olla tarpeeksi vaihteleva, jotta näkymät molempiin suuntiin säilyvät. 24

26 Joen rantaan rakentaminen ei ole suositeltavaa. Erilaiset kesämökit ja niidvaihteleva pihakasvillisuus rikkovat yhtenäisen jokirannan ja muuttavat oleellisesti viljelylaakson ilmettä. Rantarakentaminen myös lisää joen kuormitusta. Jos rantaan jostain syystä rakennetaan, rakennusten tulee olla mahdollisimman pienimuotoisia ja ympäristöön sointuvia, eikä niiden ympärille saa istuttaa muusta rantakasvillisuudesta poikkeavaa kasvillisuutta. Perinteiset rantarakennukset, esimerkiksi saunat, eivät pahasti riko jokimaisemaa. Maiseman muutos Elämäntavan muuttuessa myös maisema on muuttunut. Vanhanajan heinäseipäät ja ladot ovat kadonneet maisemasta lähes täysin, tilalla ovat säilörehupaa lit. Muutoksia kritisoidaan usein ja kaivataan takaisin nostalgista maalaismaisemaa. Sen elävänä säilyminen vaatii kuitenkin, että asuminen on mahdollista ja toimeentulo mielekästä maaseutua ei voi eikä pidä museoida. Säilörehupaalit ja suurtuotantokanalat voidaan nähdä meidän aikamme kulttuurimaisemana. Kenties myöhempien sukupolvien Valkoiset säilörehupaalit pellon laidassa ovat nykypäivän maalaismai- silmissä se on oikeaa nostalgista semaa. maalaismaisemaa. Perinteistä maisemaa ei kuitenkaan saa kokonaan hävittää. Merkit vanhasta elämäntavasta luovat maisemaan historiallista kerroksellisuutta ja jatkuvuutta. Puolikulttuuriympäristöjen, esimerkiksi niittyjen ja hakamaiden, suojeleminen myös mahdollistaa monien lajien säilymisen ja monipuolistaa maisemaa. Perinteisten maisema- ja luontotyyppien suojelemiseen voi hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea. Uudet elementit tulisi sijoittaa niin, etteivät ne ole ristiriidassa maiseman ominaispiirteiden kanssa. Säilörehupaaleja ei saa pinota suuriksi rakennelmiksi, vaan sijoittaa ne riveihin pellon laitaan tai metsän reunaan. Suuria rakennuksia, kuten suurkanaloita ja kuivureita ei pysty häivyttämään maisemaan. Ne voi kuitenkin sijoittaa luontevasti muiden rakennusten yhteyteen siten, etteivät ne ole yksin keskellä avointa peltoa. Ne voivat jopa toimia miellyttävinä maamerkkeinä muuten tasaisessa peltomaisemassa. 25

27 Virkistysalueet Seinäjoen kaupungin alueella joki palvelee hyvin virkistyskäyttöä. Sen rannoilla on kaupungin läpi ulottuva vihervyöhyke. Törnävällä on monipuolinen rakennettu puisto-, tapahtuma- ja museomiljöö, joka pääsee vielä paremmin oikeuksiinsa kunhan vanhan kartanonpuiston kunnostus valmistuu. Joen rannassa on kaupungin alueella myös useita uimapaikkoja ja leirintäalue. Uimarantojen virkistysarvoa tosin hieman heikentää huono vedenlaatu ja joen umpeenkasvaminen. Myös Peräseinäjoella on joen rannassa viheralue, jota ollaan kehittämässä. Peräseinäjoen keskusta on riittävän suuri, jotta rantaan voi hyvin ajatella rakennettavaksi suunnitellun ja hoidetun puiston, joka toimisi Peräseinäjoen keskustapuistona ja asukkaiden kohtaamispaikkana. Seinäjoen ja Peräseinäjoen välillä joen virkistyskäyttö on melko pienimuotoista. Ulkoilu- ja pyöräilyreitistöä kehittämällä joen saisi paremmin asukkaiden käyttöön. Vaikka rantaan ei varsinaista virkistysaluetta tarvitakaan, joki tarjoaisi huomattavasti nykyistä paremmin mahdollisuuksia liikuntaan ja esimerkiksi kalastukseen. Lukuisat pohjapadot vaikeuttavat liikkumista veneellä, mutta melontatoimintaa voisi kehittää. Suunnittelualueen tekojärvet, Kalajärvi ja Kyrkösjärvi, toimivat erittäin hyvin virkistys- ja ulkoilualueina. Osaltaan ne pienentävät varsinaiseen jokeen kohdistuvia paineita. Joki on kuitenkin yhdyslenkki Seinäjoen ja Peräseinäjoen välillä ja siksikin joen ympäristöä voisi tuoda nykyistä paremmin esiin. Törnävän puisto Seinäjoella on monipuolinen virkistysalue.

28 .Maisemanhoitosuunnitelma osa-alueittain Peräseinäjoki Koskelanmäki Peräseinäjoen keskustan ja Koskelanmäen välinen viljelylaakso on suunnittelualueen arvokkain yhtenäinen kulttuurimaisemakokonaisuus. Laakson säilyttäminen yhtenäisenä ja avoimena on tärkeää. Pellot ovat olleet viljelyksessä ainakin 1800-luvun alkupuolelta saakka. Asutus on sijoittunut tien varteen nauhakyliksi tai hieman korkeammille paikoille pellon ja metsän rajaan. Tie kulkee peltolaaksossa joen läheisyydessä. Joen ja tien väliset avoimet pellot ja tien varteen sijoittunut asutus ovat laakson tärkeimmät maisemalliset elementit. Tiiviit vanhat tienvarsikylät Pappilanmäki, Annala, Koivistonmäki ja Viitala - tulee säilyttää mahdollisimman rikkoutumattomina. Asutuksen keskellä kulkevaa tietä ei saa enää leventää. Pyörätie tulee linjata niin, että se kiertää itse kylän eikä riko tiivistä kylänraittia. Mahdollinen lisärakentaminen sijoittuu peltolaakson ja metsän rajakohtiin siten, että yhtenäinen laaksotila rajaavine reunavyöhykkeineen säilyy. Avoimeen laaksotilaan tien ja joen välissä ei saa rakentaa; alue säilytetään viljelykäytössä. Peräseinäjoen keskustan ja peltolaakson kupeessa on teollisuutta. Teollisuusalue sulautuu melko ongelmattomasti ympäristöönsä. Mahdollisia uusia teollisuusrakennuksia ei kuitenkaan saa rakentaa joen rantaan päin, vaan pellot tulee pitää avoimena. Joen rantavyöhyke on lähes koko matkalta liian tiivis ja metsäinen. Rantaa tulee raivata niin, että näkymät avautuvat myös joen yli, ja laakso hahmottuu yhtenäisenä. Puita voi jättää ryhminä joen mutkakohtiin ja merkitsemään siltoja. Silloille vievät suorat peltotiet jäsentävät maisemaa. Niiden säilymisestä ja pientareiden hoidosta tulee pitää huolta. Tiet voidaan liittää osaksi kevyen liikenteen verkkoa ja ulkoilureitistöä. Alueen sillat ovat pääasiassa uusia terässiltoja. Vaikka 27

29 niiden historiallinen arvo on pieni, sillat luovat miellyttävän yhteyden jokeen, jota ei maisemasta muuten juurikaan erota. Peltolaakso kapenee Viitalan ja Koskelanmäen välillä ja tie kulkee pellon ja metsän rajan läheisyydessä. Asutus on tällä välillä sijoittunut tien varteen metsän tuntumaan. Viitalasta Riskunmäelle asutus seurailee tien vartta melko harvana muodostaen kuitenkin kylänraittimaisen kokonaisuuden. Tätä väliä ei saa rakentaa liian tiiviiksi: on tärkeää, että näkymät pelloille säilyvät. Ihanteellinen sijoitus kevyen liikenteen reitille on asutuksen takana, metsän ja pellon rajassa. Tällöin liian leveä tie ei riko kylämiljöötä, mutta pyörätie pysyy viljelylaakson yhteydessä. Riskunmäellä on uusi asuinalue, joka on rakennettu metsän ja peltolaakson rajaan. Jos on tarpeen, asuinaluetta voi laajentaa siten, että peltolaakson selkeä reuna ei rikkoudu. Koskelanmäki-Honkakylä Koskelanmäen kohdalla Peräseinäjoelta saakka yhtenäisenä jatkunut viljelylaakso katkeaa. Maisema muuttuu pienipiirteisemmäksi ja rikkonaisemmaksi. Peltolaakso jakautuu pienemmiksi laaksotiloiksi loivien puustoisten mäkien erottamana. Koskenkorvanmäen kohdalla on maiseman solmukohta, jossa metsäinen mäki, pelto ja joki kohtaavat. Koskelanmäen ja Koskenkorvanmäen kylät ovat muodostuneet tähän solmukohtaan. Tie kulkee metsäsaarekkeen takana Koskenkorvanmäeltä Pitkärannanmäelle. Peltolaakso erottuu tällä välillä omaksi alueekseen mäen toisella puolella. Peltolaakso on lähes yksinomaan viljelykäytössä, asutus on sijoittunut mäkien toiselle puolelle Louonmäen ja Pitkärannanmäen kyliin. Louonmäki muodostaa yhtenäisen kylänraitin, joka tulee säilyttää rikkoutumattomana, lisärakentamiselle ei ole tilaa. Pitkärannanmäen kohdalla Seinäjokeen yhdistyy Ojaluoman sivuhaara. Ojaluoman ja Pitkärannanmäen pohjoispuolelta alkaa leveämpi yhtenäinen peltolaakso, joka jatkuu avoimena Honkakylään saakka. Tie palaa takaisin pelloille. Jokivarren kasvillisuuskaista on tällä kohdalla melko avoin, ja se tulee myös säilyttää avoimena. Peltolaakson maisema muodostaa hienon kokonaisuuden, koska rannan kasvillisuus ei sulje nä- 28

30 kymiä. Joen ja tien välisille pelloille ei saa eikä kannata rakentaa. Näin myös tieltä avautuva viljelylaakson maisema säilyy. Honkakylä-Renko Jokirantaa seurailee Rengon ja Honkakylän välillä leveähkö soratie. Päätie kulkee kaukana joesta metsän ja suon takana. Kevyen liikenteen väylä voidaan linjata päätien varteen. Peltoalueen ja päätien välissä on avosuo, joka tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Laajat luonnontilaiset suot ovat harvinaistuneet ojituksen myötä ja myös tekojärvet ovat peittäneet alleen suuria suoalueita. Suo lisää luonnon monimuotoisuutta alueella ja luo vaihtelua tieltä avautuvaan maisemaan. Maisemallisesti peltolaakso ei ole suunnittelualueen merkittävimpiä. Jotta laaksotila hahmottuisi yhtenäisenä, jokivarren tiheää kasvillisuutta olisi syytä raivata tai ainakin aukaista rantaan näkymälinjoja; nykyisellään jokivarren puuvyöhyke tukkii näkymiä ja saa peltolaakson vaikuttamaan pienemmältä ja metsäisemmältä kuin se onkaan. Asutus on keskittynyt muutamia peltojen keskellä sijaitsevia taloja lukuun ottamatta Honkakylän ympäristöön. Honkakylän talot ovat hieman hajallaan jokivarressa ja tien lähistöllä. Kylän ilmettä voisi parantaa tiivistämällä asutusta tien ympäristössä ja raivaamalla metsäsaarekkeita siten, että kylän yhteys peltoihin hahmottuisi selkeämmin. Tällä hetkellä se vaikuttaa olevan täysin metsän keskellä. Yleisvaikutelma kylästä on kuitenkin miellyttävä; talot ovat hoidettuja ja pihat avautuvat kauniisti tielle. Honkakylässä on luontopolkuverkosto lähiseudun asukkaiden virkistyskäyttöä varten. Varsinkin jokirantaa ja peltoja seuraileva reitti on toimiva ja liittyy hyvin viljelymaisemaan. Lisärakentaminen Honkakylään on mahdollista luontevasti lähinnä nykyisten rakennusten yhteyteen. Honkakylän sijainti 29

31 on rakentamisen kannalta hyvä; kylästä on nopeat kulkuyhteydet sekä Seinäjoen että Peräseinäjoen suuntaan. Renko-Törnävä Alueen pellot ovat hyvin pieniä ja sirpaleisia. Seinäjokea lähestyttäessä rannat muuttuvat metsäisiksi ja viljelemättömiksi. Joen varressa on jonkin verran kesämökkejä ja alueella on myös seurakunnan käytössä oleva Isosaaren leirikeskus. Seinäjoen kaupungin alueella joen rooli muuttuu; rannat ovat puistoina ja virkistyskäytössä. Törnävällä on hoidettu puisto, entinen ruukin kartanonpuisto. Nykyään se toimii museo- ja virkistysalueena. Törnävän puiston pohjoispuolelle liittyy leirintäalue. Rengon kylässä asutus seurailee tietä ja joen rantaa pienten peltojen keskellä. Kylän tuntumassa on myös Seinäjoen lentokenttä. Rengon kylään voi hyvin rakentaa lisää. Asutuksen lomaan sopii täydennysrakentamista ja kylää voi myös jatkaa tietä myötäillen kohti Seinäjokea. Kylä on lähellä Seinäjokea, joten se on hyvää aluetta lisärakentamiselle. Törnävän kartanonpuistoon tehdään parhaillaan entisöinti- ja kunnostussuunnitelmaa. Vanhan kartanonpuiston kunnostaminen monipuolistaa entisestään puistoaluetta. Nykyiselläänkin puisto toimii hyvin kaupunkilaisten virkistysalueena. Puiston alueella on myös kesäteatteri ja siellä järjestetään Provinssirock-festivaalit alkukesästä. On tärkeää säilyttää ja hoitaa Törnävän puistoa ja luoda yhteyksiä sieltä muille viheralueille. Joen rannan puistovyöhykkeestä muodostuu luontevasti koko kaupungin läpi kulkeva vihreä suoni, joka yhdistää eri kaupunginosia ja toimintoja. Varsinkin Pohjanmaan laakeassa maisemassa joen merkitys on suuri, se on merkkikohta muuten tasaisessa ympäristössä. 30

32 .Suojavyöhykesuunnitelma 7 Yleistä Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa on esitetty tärkeimmät peltoalueet, joille suojavyöhykkeitä on tarpeen perustaa. Karttamerkinnät osoittavat suojavyöhykkeiden tarpeen kohdealueella suuntaa-antavasti. Suojavyöhykkeiden leveyksiä ja tilakohtaisia toimenpiteitä ei määritellä. Näin ollen suojavyöhyketarvetta voi olla myös alueilla, joita ei ole karttaan merkitty. Pienemmät purot ja valtaojat on jätetty suunnittelun ulkopuolelle; niihin rajautuville peltolohkoille voidaan silti tarpeen mukaan hakea erikoistukea. Suojavyöhykkeen perustaminen on viljelijälle vapaaehtoista ja riippuu erityistukihaun määrärahatilanteesta. Alueet, joille on tehty suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma, ovat etusijalla päätettäessä ja kohdennettaessa suojavyöhykkeiden erityistukea. Mihin Suojavyöhykkeiden tarve on esitetty kartassa määritelmillä erittäin tarpeellinen ja tarpeellinen. Suojavyöhykeluokituksen perusteet olivat suunnittelualueella pääpiirteissään seuraavat: Suojavyöhykkeet ovat erittäin tarpeellisia, kun pellot sijaitsevat tulvaherkällä alueella, ja rannassa on niukasti kasvillisuutta joessa on eroosioherkkä uoma Suojavyöhykkeet ovat tarpeellisia, kun pellot sijaitsevat tulvaherkällä alueella, ja rannassa on jonkin verran kasvillisuutta yksittäisillä peltoalueilla, joilla on kuormittava viljelymuoto Tulva-alueet Tulva-alueille voidaan perustaa yli 15 metriä leveitä suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeeseen voidaan tällöin varata suurin osa pellosta tai mahdollisesti koko pelto. Koko pellon muodostaminen suojavyöhykkeeksi voi tulla kyseeseen, kun pelto on erittäin alavaa ja alueella on runsaat kesätulvat, tai kun mahdollinen kapeampi suojavyöhyke pienentää peltoalan niin, ettei sen viljely enää ole kannattavaa. Tulva-alueet esitetään suunnitelmakartoissa. 32

33 .Suojavyöhykesuunnitelma osa-alueittain Peräseinäjoki- Koskelankylä Peräseinäjoen keskustan ja Viitalan kylän välillä jokilaakso on leveimmillään eli pellot ovat laajoja. Niiltä tuleva kuormitus on suuri. Alueella viljellään pääasiassa viljaa, mutta muutamilla pienehköillä rantalaitumilla on karjaa, joka pääsee vapaasti jokeen. Alueen veden laatu on välttävä. Pellot ovat koko alueella tulvaherkkiä. Joen idänpuoleinen ranta on suurimmaksi osaksi avoin tai puoliavoin. Avoimilla rantaosuuksilla on paikoitellen sortumia. Lännenpuoleinen ranta on pääosin metsäinen ja melko tiheän kasvillisuuden peitossa. Peräseinäjoen keskustan pohjoispuolelta Kihniänjoen yhtymiskohtaan molemmilla rannoilla kasvaa korkeaa puustoa ja tiheää pensaikkoa. Eroosioherkkää avointa rantaa. Suojavyöhykkeet ovat Kihniänjoen yhtymiskohdasta lähtien tarpeellisia koko alueella ja avoimilla kulumisherkillä rantaosuuksilla erittäin tarpeellisia. Karjan pääseminen jokeen on helppo estää aitaamalla. Veteen pääsevän karjan lanta rehevöittää jokea ja saa penkereet sortumaan. Kun ranta on avoin ja pellot ovat tulvaherkkiä, suojavyöhykkeen merkitys on erityisen suuri. 33

34 Koskelanmäki -Honkakylä Koskelanmäen ja Honkakylän välillä pellot ovat laaja-alaisia ja ulottuvat paikoitellen aivan kiinni jokiuomaan. Joki on tulvasuojelun vuoksi pengerretty Ojaluomasta Mattilaan saakka, muilla alueilla rannat ovat tulvaherkkiä. Pengerrysten kohdalle ei tarvita suojavyöhykkeitä. Pusikoitunut ranta ei estä ravinteiden valumista veteen. Joki on alueella kohtalaisen leveä ja matala, virtaus on pieni. Rantaluiska on pengertämättömillä osuuksilla pääasiassa avoin ja melko kulumisherkkä. Suojakaista on hyvin kapea tai olematon lukuun ottamatta kohtia, joissa peltotie kulkee rannan ja viljelyksien välissä. Näissä kohdissa rantakaista on leveämpi ja kasvillisuusvyöhyke on tiheä ja metsäinen. Suuren kuormituksen ja tulvaherkkyyden vuoksi suojavyöhykkeet ovat erittäin tarpeellisia, lukuunottamatta pengerrettyjä osuuksia ja pieniä pätkiä, joissa on metsäkaista pellon ja rannan välissä. Joki on leveä ja matala ja virtaus on paikoin olematonta. 34

35 Honkakylä-Renko Rengon ja Honkakylän välillä pellot ovat melko pieniä. Alueella viljellään pääasiassa viljaa ja jonkin verran heinää. Joen rannassa on suurimman osan matkaa tiheä puustoinen rantavyöhyke. Paikoitellen ranta on kuitenkin hyvin avoin ja suojaton ja pellot tulevat aivan kiinni rantaluiskaan. Näillä kohdilla rantapenkereessä on nähtävissä kulumisen merkkejä ja hitaasti virtaava kapeahko joki on rehevöitynyt. Pellot eivät ole erityisen tulvaherkkiä eivätkä ne vietä rantaan päin. Suojavyöhykkeet ovat tarpeellisia lyhyehköillä avoimilla ja kulumisherkillä rantaosuuksilla. Renko-Seinäjoki Seinäjokea lähestyttäessä suojavyöhykkeiden tarve vähenee. Pellot sijoittuvat lähinnä Rengonkylän alueelle ja ovat hyvin pienikokoisia. Alue ei ole tulvaherkkää ja maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus on pieni. Jokirannat muuttuvat Seinäjokea lähestyttäessä metsäksi, jota ei viljellä. Suojavyöhykkeet eivät ole alueella tarpeellisia. 35

36 .Lähteet Koivisto. Joen elinympäristön kartoitus River Habitat Survey menetelmällä Seinäjoen vesistössä kesällä Länsi-Suomen ympäristökeskus Moniste. [Julkaisematon.] Rautio & Ilvessalo. (toim.) Ympäristön tila Länsi-Suomessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan liitto, Eteläpohjanmaan liitto ISBN Tuohisaari. Seinäjoen luonnon perusselvitys, osa I. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta, Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry Moniste Talvitie & Heikkilä. Seinäjoen luonnon perusselvitys, osa II. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta, Luontotutkimus Enviro oy Moniste. Vaasan läänin seutukaavaliitto & Vaasan vesi- ympäristöpiiri. Kyrönjoen tulva-alueet. Vaasa ISBN Teppo & Sivil & Latvala. Kalajärven altaan säännöstelyn ja seinäjoen keskiosan pengerrysten vaikutukset Seinäjoessa vuosina Länsi-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 279. Vaasa, ISBN Savea-Nukala & Rautio & Aaltonen & Seppälä. Kyrönjoki elävä joki. Kyrönjoen neuvottelukunta, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry Perä. Suojavyöhykkeiden ja maisemanhoidon yleissuunnitelma Taasianjoen vesistöalueella Lapinjärvellä Ruotsinpyhtäällä ja Pernajassa. Uudenmaan ympäristökeskus monisteita. Helsinki ISBN Husso. Viitalan kylän kyläympäristön kehittämissuunnitelma. E-P:n Maaseutukeskus, Seinäjoki Riihelä. Seinäjoki yleiskaava 68. Seinäjoen kaupunki. Helsinki, Muhonen & Kaappola, Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Jalasjoelle. Länsi-Suomen ympäristökeskus Leino. Peräseinäjoen vesiensuojelusuunnitelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus Moniste. Maa- ja metsätalousministeriö. Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito Moniste. Etelä-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, kaavaehdotus Länsi-Suomen ympäristökeskus & TE-keskus, maaseutuosasto Etelä-Pohjanmaa. Erityistukisopimukset Moniste. Maa- ja vesi Oy, Lapuan aluetoimisto. Peräseinäjoki, keskustan osayleiskaava Peräseinäjoen kunta Pollari. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Laihianjoen keski- ja yläosan valuma-alueella. Länsi- Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 293. Kokkola, ISBN

SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA

SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA SIMOJOKI-LIFE SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA Opas Simojokivarren viljelijöille Simojokivarren maatalous Maataloudella on vankka asema Simojokivarressa. Simon ja Ranuan kuntien alueella on noin 260 aktiivitilaa.

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Teuvanjoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Teuvan ja Karijoen alueella

Teuvanjoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Teuvan ja Karijoen alueella Teuvanjoen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Teuvan ja Karijoen alueella Maj-Britt Axell Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Teuvanjoen valuma-alue 3. Teuvanjoen veden laatu 4.

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Antti Kaseva & Markus Mononen (Turun AMK) 12 huhtikuuta 2019, Laitila Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Aiheet Sirppujoen vedenlaadun

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Puoliavoimena hoidettava tai puoliavoimeksi raivattava alue. Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue

Puoliavoimena hoidettava tai puoliavoimeksi raivattava alue. Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue Pusikoituminen ja umpeenkasvu ovat kulttuurimaiseman pahimpia ongelmia. Raivaus ja avoimena säilyttäminen ovat peltojen viljelyn jälkeen tärkeimmät kulttuurimaisemaa

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen

Lisätiedot

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Puhtaamman Itämeren puolesta! Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Suojavyöhykkeet ja hakuprosessi. Mika Korkki 15.11.2011 Turku

Suojavyöhykkeet ja hakuprosessi. Mika Korkki 15.11.2011 Turku Suojavyöhykkeet ja hakuprosessi Mika Korkki 15.11.2011 Turku 1 Mikä on suojavyöhyke? Ympäristötuen erityistukityyppi Suojavyöhyke on valtaojan tai vesistön varteen perustettu vähintään keskimäärin 15 metriä

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Laura Blomqvist, maisemasuunnittelija ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Vesiensuojeluseminaari Imatra 9.9.2014 Maataloudesta syntyvä kuormitus

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot