KERTOMUS SÖDERKULLAN KARTANOSTA 1500-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERTOMUS SÖDERKULLAN KARTANOSTA 1500-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN"

Transkriptio

1 KERTOMUS SÖDERKULLAN KARTANOSTA 1500-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN 1

2 Sisällysluettelo SÖDERKULLAN KARTANON HISTORIAA...3 Norrkullan ja Söderkullan säteritilojen synty...3 Söderkullan omistajat Aatelin ja talonpoikien väliset suhteet...7 Isonvihan jälkeen Söderkullan omistivat seuraavat henkilöt...8 Tigerstedtien jälkeen Söderkullan kartanon omistajat vaihtuivat tiheästi 10 Carl Johan Myrsten...14 Pitkän historian viime vaiheet...14 Koottu teoksista...16 Valokuvat...16 Viitteet

3 SÖDERKULLAN KARTANON HISTORIAA Norrkullan ja Söderkullan säteritilojen synty Kustaa Vaasa perusti 1500-luvun puolivälissä nk. kuninkaankartanoita ja latokartanoita. Kussakin pitäjässä oli määrä olla voudin hallinnoima tila, jonka tehtävänä oli varustaa kruunun sotaväelle ruokaa, hevosia ja muita tarvikkeita. Tilojen tuli myös toimia niiden tuotteiden varastopaikkoina, joita tuon ajan verotusjärjestelmä edellytti talonpoikien luovuttavan. Vuonna 1556, kun Massbyn latokartano perustettiin, kylän talonpojat joutuivat jättämään omat tiluksensa. Suuria tavoitteleva hanke kuitenkin epäonnistui. Kartanon toiminta lakkautettiin jo 1561 ja Massbyn talonpojat pääsivät taas omille tiloilleen. Kaikki eivät kuitenkaan palanneet, minkä vuoksi jotkut tilat jäivät isännättä. Norrkullan Hans Erikinpoika tuli omistamaan kolmea tilaa, joista sittemmin tuli Söderkullan säteritilan 1 perusta. Yksi tiloista oli luultavasti se, jonka nimi jo 1400-luvulla oli Söderkulla (Swndherkulle, 1494), joka sitten tuli myös uuden säteritilan nimeksi. Hans Erikinpoika aateloitiin 1558 ja hän otti nimekseen Ekelöf. Ekelöfin suku omisti Söder kullan säterin 1700-luvun alkuun saakka. Söderkullan kartanoon kuului 1570-luvun alussa lampuotitila2, jota kutsuttiin nimellä Jöransbacka sen isännän Jöran Bengtinpoika Finnen mukaan. Tila sijaitsi joen länsirannalla ja siitä muodostui 1600-luvulla Danielsbackan torp pa. Hans Erikinpoika kuoli noin 1574 ja sekä Norrkullan että Söderkullan peri hänen poikansa, nimismies Henrik Hansinpoika. Henrik Hansinpoika omisti myös Söderkullan säteritilan. Söderkulla kuului tosin 1500-luvun lopussa jo epävirallisesti hänen pojalleen Bertil Henrikinpojalle, joka oli pitänyt tilaa hallussaan ainakin vuodesta 1585 lähtien. Söderkulla ei ol lut yhtä varakas kuin Norrkulla. Tilan kylvö oli 1600-luvun vaihteessa kuusi tynnyriä viljaa. Monet talonpoikaistalot Sipoossa kylvivät saman määrän. Karjaa Söderkullassa oli suun nilleen yhtä paljon kuin rikkaimmissa talonpoikaistaloissa. Säteritilalla oli kuitenkin enem män hevosia kuin talonpoikaistiloilla. 3

4 Henrik Hansinpoika sai vaimonsa Dordi Larsintyttären kanssa seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tytärtä. Henrik Hansinpoika kuoli luultavasti vuonna 1602 ja samana vuonna hänen omaisuutensa jaettiin. Vanhin pojista, Bertil Henrikinpoika sai Söderkullan, Jöransbackan (Danielsbackan) tilan ja Karhusaaren (Söderkullalandetin) sekä muutamia niittyjä ja peltosarkoja Hangelbystä. Näistä pelloista ja niityistä käytiin monta riitaa 1600-luvulla Söderkullan kartanon omistajan ja hangelbyläisten kesken. Söderkullan kartano pyrki nimittäin omimaan itselleen enemmän niittyjä kuin sille kuului. Nils Dubblaren kuoleman jälkeen hän kuoli luultavasti vuonna 1647 läänitettiin Bengts Juvas ja Smeds Gesterbystä sekä Mannis, Teiras ja ulkoveronmaa Pigbystä Anna Wirtenberg von Debernille, joka omisti Söderkullan säterin. Sipoossa neljännesperuutus3 koski vain Söderkullan omistajaa Klas Ekelöfiä. Lorentz Creutz hankki itselleen paljon maata Sipoosta. Maaliskuussa 1668 hän osti Lab baksen tilan Kirkonkylästä ja vuosina seitsemän tilaa Gesterbystä (viisi Klas Ekelöfiltä, joka omisti Söderkullan), kaksi tilaa ja ulkoveronmaan Pigbystä, seitsemän tilaa Hindsbystä, kaksi tilaa Kirkonkylästä, molemmat sopimusverotilat Massbystä, kaksi tilaa Herralasta (jotka hän vuonna 1673 peri Peter Golawitzilta) ja yhden tilan Nikkilästä. Söderkullan omistajat Hans Erikinpoika Henrik Hansinpoika Bertil Henrikinpoika Klas Bertilinpoika Ekelöf Anna Wirtenberg von Debern Klas Ekelöf Bertil Henrikinpoika, joka peri Söderkullan vuonna 1602, oli ansioitunut mies. Hän oli vuo sina ollut Hämeen linnan komendantti ja sai viimeisenä komendanttivuotenaan tehtäväkseen korjata tulipalossa vaurioituneen linnan. Joulukuussa 1596 hän sai kuninkaalta läänityksenä kuusi tilaa Gesterbystä. Hän omisti nämä tilat vielä vuonna 1599, mut4

5 ta menetti ne pian. Kaarle-herttuan ja kuningas Sigismundin riitojen aikana Bertil Henrikinpoika pysyi uskollisena herttualle. Kun Kaarle-herttua vuonna 1600 hyökkäsi puolalaiseen Liivinmaahan oli Bertil Henrikinpoika ratsuväen luutnantti. Liivinmaalla käydyissä taisteluissa Bertil Henrikinpoika yleni ratsumestariksi. Ansioista sodassa ja palkakseen hän sai helmikuussa 1602 läänityksenä joitakin tiloja Massbyn ja Linnanpellon kylistä sekä Piirlahdesta Porvoon pitäjästä. Vuonna 1602 toimitetun perinnönjaon aikana hän oli Sipoossa, mutta lähti samana vuonna uudelleen Liivinmaalle. Hän oli nyt oman ratsujoukon johdossa, johon kuului myös sipoolaisia ratsumiehiä. Bertil Henrikinpoika kuoli jo vuonna 1603 ja hänen läänityksensä joutuivat kruunulle. Söderkullan peri hänen vanhin poikansa Klas Bertilinpoika. Klas Bertilinpojasta (Ekelöf) tuli myös upseeri ja hän osallistui ratsumiehenä Venäjää vas taan vuonna 1609 käytyyn sotaan. Vuonna 1613 hän oli ylennyt kornetiksi ja samana vuonna hän sai ensimmäisen läänityksensä. Hänet ylennettiin pian vänrikiksi ja vuonna 1620 hän oli jo ratsumestari. Hän osallistui 1620-luvulla Puolaa vastaan käytyyn sotaan. Vuonna 1629 hänet nimitettiin majuriksi ja hän sai läänityksenä koko Immersbyn (yksitoista tilaa) sekä kolme tilaa Massbystä ja yhden Gesterbystä toistaiseksi. Vuonna 1630 Klas Bertilinpoika komennettiin ratsuväkikomppanian päällikkönä Saksaan 30-vuotiseen sotaan. Hänen aktiivinen sotilasuransa päättyi vuonna 1634, kun hänet nimitettiin sotakollegion asessoriksi. Samana vuonna hänen sukunsa esiteltiin Ruotsin ritarihuoneessa numerolla 217. Klas Bertilinpoika oli tuolloin vakavarainen mies ja Söderkullan säteri kukoisti. Tilalla oli vuonna 1634 yhdeksän renkiä ja viisi piikaa. Millään muulla säterillä Sipoossa ei ollut niin paljon palvelusväkeä. Klas Ekelöf valittiin vuonna 1638 Viipurin läänin sotaväenottokomissaariksi. Hänet komennettiin 1640-luvun puolivälissä uudelleen Saksaan sota-alueelle, missä hän kaatui luultavasti vuonna Klas Ekelöf oli naimisissa Anna Wirtenberg von Debernin kanssa. Anna oli Eriksnäsin omistajan, Hans Wirtenbergin tytär. Kun Hans Wirtenberg kuoli 1630-luvun lopulla, sai Klas Ekelöf haltuunsa myös Eriksnäsin. Anna Wirtenberg sai 10. lokakuuta 1646 elinikäisen vahvistuksen kuolleen miehensä läänityksiin. Samana ja seuraavana vuonna hänelle lahjoitettiin myös muutama muu tila Sipoosta. 5

6 Anna Wirtenbergin hallussa oli 1600-luvun puolivälissä seuraavat tilat: Massby Glasas ja Heikjeppas Gesterby Brutubacka, Bränns, Bengts, Juvas ja Smeds Immersby yhdeksän tilaa, kaikki paitsi Broas (ratsutila) ja Nybondas Hindsby kolme tilaa (joista yksi Staffas) Pigby Mannis ja Teiras Anna Wirtenbergin kuoleman jälkeen hän kuoli todennäköisesti vuonna 1663 peri hänen poikansa Klas Ekelöf Söderkullan ja Eriksnäsin sekä muut Anna Wirtenbergin lahjoitukset. Klas Ekelöf menetti vuonna 1669 nk. neljännesperuutuksen vuoksi Hindsbyn kolme tilaa ja Manniksen ja Teiraksen Pigbystä. Klas Ekelöf oli valinnut upseerinuran kuten esi-isänsäkin. Vuonna 1651 hän yleni vänrikiksi kuningattaren henkivartiostossa ja kaksi vuotta myöhemmin kornetiksi Suomen aatelisryk mentissä. Hän joutui kuitenkin vuonna 1660 eroamaan armeijasta heikon terveytensä vuoksi. Niistä yhdeksästä tilasta Immersbyssä (mm. Högbacka), jotka Klas Ekelöf oli perinyt äidiltään, muodostui ajan mittaan säteri, kun muut taas laskettiin kuuluviksi rajapiiritiloihin. Im mersbyn säteriä viljeli lampuoti, joka antoi puolet satoviljastaan Ekelöfille. Vuonna 1668 säterin mainitaan olleen aivan autio ja ränsistynyt eikä siellä asunut ketään. Koska kruunu tähän aikaan vaati painokkaasti säterinomistajia rakentamaan sätereilleen kunnon rakennukset, mikäli he halusivat pitää ne, oli Ekelöfin pakko varustaa Immersby uudella asuinra kennuksella. Vuonna 1672 valmistuikin uusi, suuri, punamaalilla maalattu säterirakennus. Immersbyn säterirakennuksen teko lisäsi merkittävästi Ekelöfin jo ennestään suurta velkataakkaa. Hän haki tämän vuoksi vuonna 1672 holhoojahallitukselta Tukholmasta lupaa myydä viisi tilaansa Gesterbystä. Hallitus myöntyi tähän ja 25. toukokuuta 1673 hän myi Gesterbyssä olevat tilansa valtaneuvos Lorentz Creutzille 1098 taalerin ja 26 hopeaäyrin kauppahinnasta. Reduktiossa vuonna 1682 Klas Ekelöf menetti kaikki tilansa Immersbystä. Hän valitti vuon na 1687 reduktiokomissiolle Immersbyn säterin peruuttamisesta kruunulle ja katsoi, että 6

7 hänen tuli saada korvausta rakennuksista, karjasta ja menettämistään tavaroista. Johan Gripenberg, joka johti komissiota Uudenmaan ja Hämeen läänissä, sanoi, että Ekelöfin olisi pitänyt valittaa asiasta maaherralle. Komissio ei näin voinut ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Ekelöf sai kuitenkin hieman korvausta Immersbyn menetyksestä, sillä hän sai pitää Eriksnäsin säterin sekä Glasaksen ja Heikjeppaksen Massbyssä. Ne viisi tilaa Gesterbyssä, jotka Ekelöf oli myynyt Lorentz Creutzille, peruutettiin myös kruunulle. Tällä oli hyvin pahat seuraamukset Ekelöfille. Creutzin perilliset vaativat nimittäin häneltä kauppahintaa eli 1098 hopeataaleria korvauksena näistä menetetyistä tiloista. Ekelöfillä ei kuitenkaan ollut jäljellä rahoja, koska ne olivat menneet hänen velkojilleen. Creutzin perilliset vaativat tämän vuoksi Söderkullan kiinnittämistä saamisiensa vakuudeksi. Creutzin perillisten vaatimus hyväksyttiin syyskäräjillä 1866 ja Söderkulla lainhuudatettiin, kolmannen kerran kesäkäräjillä Perilliset odottivat yksitoista vuotta Ekelöfin maksua, mutta kun sitä ei kuulunut, he saivat kiinnekirjan Söderkullaan talvikäräjillä vuon na Söderkullan päärakennuksessa oli tähän aikaan sali ja neljä kamaria sekä eteinen. Vuonna 1702 talon mainittiin olevan jo vanhan. Säterillä oli myös vanha ränsistynyt rakennus, kaksi aittaa, kylpytupa eteisineen, kaksi tallia ja kaksi vanhaa navettaa. Kun Klas Ekelöf vuonna 1700 joutui luopumaan Söderkullan kartanosta, jäi hänelle vain Eriksnäs ja tilat Glasas ja Heikjeppas Massbyssä, jotka hän myös oli saanut eliniäkseen. Hän kuoli vuonna 1701 (tai 1702). Aatelin ja talonpoikien väliset suhteet Aatelin Sipoossa 1600-luvulla omistamasta huomattavasta maaomaisuudesta huolimatta pitäjässä ei asunut kovinkaan paljon aatelisia. Vain Norrkullan, Söderkullan ja Nikkilän sätereillä asui aatelisia lähes koko 1600-luvun. 7

8 Talonpoikien oli siten melko harvoin mahdollista tavata aatelisia tilanomistajia. Talonpoika, jonka tilan aatelismies sai haltuunsa, ei ainakaan ensi alkuun huomannut suurempia muu toksia päivittäisessä elämässään. Lahjoitetuilla kruunutiloilla ja lampuotitiloilla asuvat talonpojat saattoi aatelismies sen sijaan vapaasti häätää ja valita. Päivätyöt, jotka aatelimiehet laillisesti saattoivat vaatia verorälssitalonpojiltaan, riittivät harvoin täyttämään sätereiden tarpeet, ja säterinomistajat pyrkivätkin lisäämään niitä. Päivätöiden tekeminen oli usein suuri rasitus talonpojille. Ei ollut harvinaista, että talonpo jat tekivät kuusi päivätyötä viikossa. Talonpojat hangoittelivat joskus vastaan eivätkä tulleet töihin. Rouva Anna Wirtenberg Söderkullan kartanosta valitti kesäkäräjillä 1657, etteivät hänen talonpoikansa Immersbystä halunneet tehdä päivätöitä eikä maksaa verojaan. Kihlakunnanoikeus tuomitsi talonpojat sakkoihin ja rankaisi heitä kaksinkertaisilla päivätöillä ja ve roilla. Vaikka Lorentz Creutzin perilliset saivat kiinnekirjan Söderkullan säteriin vuonna 1700, vaikuttaa siltä, että he eivät saaneet säteriä haltuunsa. Aikaisemman omistajan, Klas Ekelöfin onnistui ehkä ennen kuolemaansa vuonna 1702 maksaa velkansa Creutzin perillisille. Klas Ekelöfin vaimo Elisabeth Helena Nöding omisti ilmeisesti Söderkullan säterin miehensä kuoleman jälkeen. Tila oli hänen nimissään ainakin isonvihan jälkeen. Hän myi nimittäin Söderkullan säterin vuonna 1723 kihlakunnantuomari Erik Tigerstedtille kuparitaalarilla. Isonvihan jälkeen Söderkullan omistivat seuraavat henkilöt Erik Tigerstedt Carl Fredrik Tigerstedt Erikin poika Sofia Margareta Ehrenreuter Carl Fredrikin leski Carl Ulrik Tigerstedt Carl Fredrikin ja Sofian poika Lovisa Möllersvärd Carl Ulrikin leski, omisti kolmanneksen kartanosta vuoteen

9 Herman Henrik Wärnhjelm 1813 osti kaksi kolmannesta Söderkullasta, mutta myi kartanon samana vuonna Fabian Casimir von Roswall Johanna Charlotta Sjöberg Fabian Casimirin leski Otto Henrik Nassokin Johanna Charlotta testamenttasi kartanon Nassokinille Bengt Gustav Mellin osti kartanon Nassokinilta Carl Johan Wikberg kartano pantattiin ensin hänelle ja siirtyi myöhemmin hänen omistukseensa Erik Tigerstedt ei asunut Söderkullan vaan Kokkolan kartanossa Hauholla, mutta perusti useita torppia saadakseen vauhtia rappeutuneen kartanon jälleenrakentamiseen. Kun omistajaksi 1736 tuli hänen poikansa Carl Fredrik, joka oli sotilashenkilö, kartanoon kuului kuusi torppaa. Carl Fredrik näyttää asuneen enimmäkseen Massbyn kartanossa. Kun Carl Fredrik kuoli 1746, Söderkulla siirtyi hänen leskelleen Sofia Margareta Ehrenreuterille, joka itse myös asui tilalla. Leskirouva Sofia oli tarmokas nainen. Hänen perusti yhdessä Eriksnäsin Carl Fredrik Nordenskiöldin kanssa vuonna 1754 tiilitehtaan kartanon maille ja hieman myöhemmin oman tiiliruukin Söderkullalandetin saarelle. Siellä poltettiin tiiliä Viaporin linnoitustyömaalle ja saatiin suuria voittoja. Kun tuotanto Söderkullassa oli saatu hyvin käyntiin, Sofia-rouva puratti kaiken ja siirsi tiilenvalmistuksen omaan polttimoonsa Söderkullalandetille. Nordenskiöld pani vastaan, muttei mahtanut asialle mitään, koska Sofiarouva väitti, ettei mitään yhtiökumppanuutta ollut koskaan ollutkaan ja että tiilenpolttimo oli hänen maallaan. Sofia Ehrenreuter lupasi maksaa Nordenskiöldille kuparitaalaria, mutta kun korvaussummaa ei alkanut kuulua, haastoi Nordenskiöld hänet 22. huhtikuuta 1766 pidetyille käräjille. Nordenskiöld vaati vähintään kuparitaalaria korvausta, mutta Sofia Tigerstedt kieltäytyi maksamasta äyriäkään. Asia lykättiin tällä kertaa. Osapuolet näyttävät sopineen asian myöhemmin. Myös Carl Ulrik Tigerstedt ja hänen vaimonsa Lovisa Henrietta Möllersvärd asuivat Söderkullan kartanossa, kuten myös von Roswall ja hänen leskensä Johanna Charlotta Sjöberg. von Roswall hoiti erilaisia luottamustehtäviä pitäjässä ja osallistui aktiivisesti pitäjänkokouksiin. Tullinhoitaja ja vapaaherra Berndt Gustaf Mellin ei asunut kartanossa. Sen sijaan apteekkari Wikberg, joka vuonna 1859 sai kartanon haltuunsa, asui siinä ja perusti vuonna 1863 kartanoon maanviljelyskoulun. 9

10 Tigerstedtien jälkeen Söderkullan kartanon omistajat vaihtuivat tiheästi Herman Henrik Wärnhjelm 1813 Fabian Casimir von Rosswall samana vuonna Otto Henrik Nassokin 1846 Berndt Gustaf Mellin 1849 Carl Johan Wikberg 1859 Carl Ulrik Tigerstedt osti Glamarsin tilan perintöoikeudet ja yhdisti sen Söderkullan kartanoon noin vuonna Bengt Gustav Mellin osti 1850-luvulla kaksi kolmannesta Massbyn kartanosta (Ivarsin ja Blåfieldin tilat) ja Glasaksen ja Heikjeppaksen rälssitilat Massbystä Skräddarbyn kartanon omistajalta, vapaaherratar Bernhardine Stackelbergiltä. Apteekkari Wikberg kasvatti Söderkullan kartanon tiluksia 1860-luvun alussa ostamalla Staffaksen, Pellaksen ja Jeppaksen tilat Massbystä. Kaikilla näillä tiloilla asui vuonna 1866 muonarenkejä. Niiden pellot ja niityt oli luultavasti liitetty Söderkullan kartanoon. Vuonna 1740 mainittiin Söderkullan kartanon torpiksi myös Backas ja Nikuäng sekä Karhusaari. Söderkullan kartanon asuinrakennukset olivat vuonna 1749 hyvässä kunnossa ja myös päärakennus oli vuodelta 1753 olevan tiedon mukaan asianomaisessa kunnossa. Söderkullan kartanon vanhin tunnettu päärakennus sijaitsi suunnilleen samalla paikalla kuin nykyinen päärakennus. Se oli kaksikerroksinen hirsitalo, josta pääsi käytävää pitkin sivurakennukseen, jossa oli keittiö ja piikojen tupa. Rakennus oli luultavasti 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta. Vuonna 1829 sen mainitaan olleen keski-ikäinen. Päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1865 ja uusi, myös kaksikerroksinen talo rakennettiin hieman etelämmäksi. Söderkullan kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta Sen on piirtänyt jugendin henkeen tunnettu helsinkiläinen arkkitehti Karl Lindahl. 10

11 Nykyinen Söderkullan kartano on vuodelta luvun puolivälissä rakennettiin kartanon viljamakasiini. Valkoiseksi rapattu makasiini on rakennettu kivestä. Ikkunat ja koristeornamentit ovat goottilaista tyyliä. Sipoon ensimmäiset salaojitukset tehtiin luultavasti Söderkullan kartanossa vuoden 1870 paikkeilla. Salaojan pohjalle laitettiin joko seipäitä tai risuja. Vuonna 1802 ilmoitettiin Sipoon talonpoikien ja myös torppareiden, sotilaiden ja rakuunoi den viljelleen jo usean vuoden ajan perunaa sekä omaksi tarpeeksi että myyntiin. Pitäjän suurimmat perunapellot olivat Söderkullan kartanolla, jonka isäntä Carl Ulrik Tigerstedt korjasi 110 tynnyriä perunaa vuonna Massbyssä oli kaksi myllyä, joista toinen kuului Söderkullan kartanolle vuonna Vuonna 1726 mylly oli muutettu tehokkaammaksi ratasmyllyksi, joka sai 1860-luvulla oikeuden jauhaa viljaa maksua vastaan. Norrkullan ja Söderkullan kartanoissa oli vuonna 1600 molemmissa kaksi pari härkiä sekä joukko sonneja. Söderkullan kartanossa oli paljon hevosia ja härkiä tavallisiin talonpoikais tiloihin verrattuna. Ensimmäiset ayrshirerotua olevat lehmät ja sonnit hankittiin Uudelle11

12 maalle vuonna Sipooseen ensimmäinen ayrshirenauta hankittiin Söderkullan kartanoon vapaaherra Bengt Gustav Mellinille. Vuonna 1851 Söderkullaan tuotiin Moision kotieläinjalostamosta Elimäen pitäjästä ayrshirerotuinen sonni ja kaksi lehmää. Myöhemmin nämä lehmät saivat kolme vasikkaa, joista yksi oli sonni. Mellin joutui kuitenkin vuonna 1855 teurastamaan sonnin ja kun sonnivasikkakin sai surmansa onnettomuudessa, hän myi lehmät. Sipoossa oli monta kuuluisaa petoeläinten metsästäjää. Carl Fredrik Tigerstedt tappoi vuo sina kaksi kettua ja muutama vuosi myöhemmin kaksi sutta ja vanhan karhun. Sipooseen perustettiin vuonna 1813 maaherran kehotuksesta köyhäinhoitojohtokunta, jonka pääasiallinen tehtävä oli vaikean katovuoden 1812 seurausten lievittäminen. Johtokunnan puheenjohtajan, Kirkonkylän Gästgivarsin tilan isännän toimitusvouti Fredrik Olinin aloitteesta perustettiin rahasto isättömien ja äidittömien lasten auttamiseksi. Kun Olin lokakuussa 1822 kuoli, valittiin Söderkullan kartanon omistaja, valtioneuvos F. C. von Roswall uudeksi puheenjohtajaksi ja hän otti rahaston hoidon vastuulleen. Pitäjänkokouksessa toukokuussa 1824 von Roswall kertoi rahastossa olevan vain 10 tynnyriä ruista, joka oli saatu pitäjänmakasiinista. Hän ehdotti, että hautajaisten, ristiäisten, häiden ja muiden kirkollisten toimitusten yhteydessä kerättäisiin varoja orvoille. Lisäksi von Roswall ehdotti, että jokai nen kokonainen manttaali maksaisi pitäjänmakasiiniin kolmen vuoden ajan tietyn määrä viljaa, joka sitten maksettaisiin orvoille. Pitäjäläiset suostuivat ehdotukseen. Päätettiin, että yksi manttaali maksaisi kuusi kappaa viljaa vuosittain, joka oli vähemmän kuin von Roswall oli ehdottanut. Vuonna 1839 orpojenrahaston varat yhdistettiin köyhäinkassaan. Sipoossa oli vuonna 1556 joko Massbyssä tai Gesterbyssä kestikievari, joka oli Suurella Rantatiellä matkustavien käytössä. Kyseessä täytyi olla nimismies Hans Erikinpojan (Ekelöf) tilat Norrkulla ja Söderkulla. Apteekkari Wikberg osti ja luvuilla Staffaksen, Pellaksen, Jeppaksen, Glasaksen ja Heikjeppaksen (Nybondaksen) tilat, jotka hän liitti kartanoon. Wikbergin aikana (1863) alkoi myös Söderkullan maanviljelyskoulun toiminta. Koulu oli sitten leimaa-antavana Söderkullalle kaikki ne 55 vuotta, jotka se toimi kartanossa. Monelle Söderkulla tarkoittikin samaa kuin maanviljelyskoulu. 12

13 Kartano ja koulunpito kuuluivat yhteen. Kun kartano vaihtoi omistajaa, uusi omistaja otti vastuulle myös maanviljelyskoulun. Vuonna 1876 kartanon osti Sebastian von Etter. von Etterin suku omisti kartanon vuoteen 1905, jolloin sen osti Hjalmar Lagerlund, joka jo seu raavana vuonna myi sen vastaperustetulle Söderkulla Gård & Verkstäder -yhtiölle. Yhtiö rakennutti johtajalleen uuden asunnon, nykyisen kartanon päärakennuksen. Arkkitehti Karl Lindahlin piirtämä rakennus valmistui vuonna 1908, jolloin myös Söderkullan metsänvartijakoulu aloitti toimintansa. Uusi yhtiö panosti erityisesti tiilenvalmistukseen ja rakensi ison ja ajanmukaisen tiilenpoltti mon, jonka vuosituotanto oli perätä kaksi miljoonaa muuritiiltä, salaojaputkea ja kattotiiltä. Yhtiössä panostettiin myös maanviljelystyökaluihin ja -koneisiin, jotka valmistettiin kartanon pajassa ja verstaassa. Stormossen-suosta saatiin turvepehkua ja polttoturvetta ja Kvarnbäcken-puroon rakennetut padot tuottivat yhtiön myllylle ja sahalle halpaa vesivoimaa. Yhtiön tavoitteet osoittautuivat kuitenkin ylimitoitetuiksi. Oli investoitu liian paljon liian nopeasti. Yhtiö teki konkurssin 1913 ja Söderkullan kartanon osti Wilhelm Sumelius, joka lopetti välittömästi kannattamattoman tiilenvalmistuksen. Koulujen ylläpidon taloudelliset edellytykset huononivat, ja vuonna 1918 Sumelius sanoi irti sekä maanvilje lyskoulun että metsävartijakoulun sopimukset. Yksi aikakausi kartanon historiassa oli päättynyt. Sumelius lohkoi ja myi 60 kiinteistöä eli melkein puolet kartanon pinta-alasta 1923, ja 1925 loput kartanosta myytiin amiraali Hjalmar von Bonsdorffille. Amiraalin aikana tiilenpolttimo vuokrattiin Sipoon kattotiilitehtaalle, joka jatkoi tuotantoa vuosia käyttämättä olleessa laitoksessa. Vuosina myytiin yli 70 kiinteistöä (289 ha), mm. koko Söderkullalandet (128,9 ha) ja Lövkulla (73,5 ha). Tiilenpolttimo paloi vuosina 1943, 1948 ja Ensimmäisten tulipalojen jälkeen tuotantoa jatkettiin, mutta kolmannen jälkeen se viimein lopetettiin. Amiraalin kuoltua 1945 kartano siirtyi hänen leskelleen Dagmar von Bonsdorffille, joka myi sen Sipoon kunnalle Kunta myi osan peltomaasta kylän talonpojille, huutokauppasi eläimet ja koneet ja myi kartanon Arthur Nikanderille jo seuraavana vuonna. Nikander, joka kuoli jo 1953, oli testamentannut Söderkullan vapaamuurariyhdistykselle. Sillä ei ollut käyttöä lahjoitukselle, joten se myi kartanon ja niin Sipoon kunnasta tuli jo toisen kerran alle neljässä vuodessa Söderkullan kartanon omistaja. 13

14 Carl Johan Myrsten Talonpojan poika Carl Johan Myrsten syntyi 1851 (kuoli 1927) Ruotsissa Gotlannissa. Saatuaan maanviljelyskoulun opinnot päätökseen Ruotsissa Myrsten sai paikan Träskändan meijerikoulussa Espoossa. Vuonna 1874 hänet pestattiin Söderkullan maanviljelyskoulun toiseksi opettajaksi ja työnjohtajaksi, ja vuodenvaihteessa hänet valittiin koulun johtajaksi. Myrsten palveli maanviljelyskoulun opettajan ja esimiehen toimien ohella myös Söderkul lan kartanon tilanhoitajana. Kartano oli 1876 joutunut von Etters-suvun omistukseen, mutta koska isäntäväki kävi vain aika ajoin Söderkullassa, Myrsten palkattiin valvomaan tilan hoitoa. Omistajiin hänen tehokkuutensa teki vaikutuksen ja he sanoivatkin että Tirehtööri Myrsten tekee kivistäkin rahaa. Myrsteniä kiinnosti mekaniikka ja tekniikka, ja hän rakensikin tai paranteli monia työkaluja ja koneita. Hän lienee laatinut myös Simsalön kansakoulun piirustukset (1893). Myrsten oli luonteeltaan avoin ja myönteinen, minkä vuoksi hänestä pidettiin koulun johtajana. Siksi Söderkullan maanviljelyskouluun tuli oppilaita Uudenmaan lisäksi myös Turunmaalta, Ahvenanmaalta ja suomenkielisiltä seuduilta. Myrsten oli myös aktiivinen järjestöihminen. Hän oli yksi maamiesseuran (Sibbo Lantmannaförening, 1900) perustamisen puuhamiehistä, useita vuosi Massbyn kansakoulun johtokunnan jäsen ja aktiivinen toimija Södra Sibbo Ungdomsförening (SSU) -nuorisoseurassa. Pitkän historian viime vaiheet Noin vuosina kartanossa toimi luontaishoitola. Muutaman vuoden hiljaisuuden jälkeen kartanon juhlasali oli kansalaisopiston kutojien käytössä vuoteen 1980 asti. Karta no ilmeisesti remontoitiin 1980-luvun alkupuolella. Kunta vuokrasi remontin jälkeen useiden vuosien ajan kartanoa yksityisille ja yhdistyksille juhlakäyttöön. Kartanon toisessa kerroksessa pidettiin silloin mm. taidenäyttelyitä lu14

15 vulta lähtien kartanoa on vuokrattu ulkopuolisille yrittäjille. Nykyinen yrittäjä on jo kolmas ulkopuolinen toimija kartanossa. Vuonna 2010 kunta tilasi konsulttiselvityksen omistuksistaan eri kiinteistöissä ja muissa tiloissa. Konsultit esittivät kartanon myyntiä täysin ulkopuoliselle. Söderkullan eri alojen kulttuuri- ja muut toimijat vastustavat konsulttien esitystä ja ovat esittäneet vaatimuksen saada kartano kuntalaisten käyttöön. Alueella toimivat aktiivisesti Porvoon Taidekoulu, Sipoon Kansalaisopisto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Susimusa, Hansaksen asukasyhdistys, Sipoon Kanoottiklubi, Sibbo Ungdomsförbund ja Etelä-Sipoon Nuorisoseura/Sipoon teatteri, jonka johtokunnan jäsenet ovat koonneet tämän tarinan, kertomuksen paikasta, jonka synty ulottuu vuosisatojen päähän. 15

16 Koottu teoksista Arja Rantanen, Krister Kuvaja SIPOON PITÄJÄN HISTORIA VUOTEEN 1868 OSAT I JA II Entisajasta nykypäivään SIPOON HISTORIAN VAIHEITA Sten Enbom Birgit Lindroos Odin Sjöholm Sibbo Hembygdsforskningsförening r.f:n julkaisuja XVI, 2005 Valokuvat AD Krista Jännäri, Teuvo Jännäri Viitteet 1 veronmaksuista vapautettu tila 2 lampuotitilalla viljeltiin kokonaista tilaa, josta maksettiin veroja kuten itsenäisestä tilasta 3 Kruunulle piti palauttaa neljäsosa läänityksistä tai maksaa niiden puolesta veroa Koonnut Etelä-Sipoon Nuorisoseura r.y.:n/sipoon teatterin johtokunta 16

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi

Nettiraamattu lapsille. Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Samuel, Jumalan palvelija

Samuel, Jumalan palvelija Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA 1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

PENTTILÄN SAHAN HISTORIAA

PENTTILÄN SAHAN HISTORIAA PENTTILÄN SAHAN HISTORIAA 1840- luvun alussa Joensuun seudulle muutti kaksi Cederbergin serkusta Pietarsaaren pitäjästä. Ensin he olivat Kuurnan sahalla töissä, josta toinen serkuksista Gustaf Cederberg

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Torpparilaitoksen synty

Torpparilaitoksen synty Köyliön torpparit Lähtökohtana on torpparilaitoksen synty, kehitys ja päättyminen Köyliössä. Otsikon alle mahtuu monia kysymyksiä, joista osaan yritän vastata tässä esitelmässä. 1. Miten torpparilaitoksen

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 14/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava:

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: XV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: Lautakunnan Joulukuun 13 päivänä 19 valitsi kaupunginvaltuusto majoivirkamiehet. tuslautakunnan puheenjohtajaksi eversti

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 12. toukokuuta 2014 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (1. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (1. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Paimenpoika Daavid

Nettiraamattu lapsille. Paimenpoika Daavid Nettiraamattu lapsille Paimenpoika Daavid Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for Children,

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,

Lisätiedot

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby 14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 5/2016

JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 5/2016 JOUTSAN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 5/2016 Kokousaika 08.06.2016 klo 16.00 Kokouspaikka Joutsan seurakuntakoti Käsiteltävät asiat 45 Kokouksen avaus 46 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 47 Pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN HISTORIA

KYLÄMAISEMAN HISTORIA KYLÄMAISEMAN HISTORIA Luontopolku Elfvikin maiseman historiaan Teksti ja kuvat: Rosa Honkanen Espoon kaupunki 202 Villa Elfvikin luontotalo www.espoo.fi/villaelfvik E l f i k i n t i e uk R u i nrant a

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄOSUUS / KUOLINPESÄOSUUDET / RANTATONTIT / SALAOJAT vuokrama Osuus 0,00 % á e = 0 => 0 e

YHTEISMETSÄOSUUS / KUOLINPESÄOSUUDET / RANTATONTIT / SALAOJAT vuokrama Osuus 0,00 % á e = 0 => 0 e PROAGRIA KESKI-POHJANMAA SPV-KAUPPA 01.01.2017 Heikki Ojala, talousagronomi Kiinteä 100 % Ristirannankatu 1 Irtain 100 % 67100 KOKKOLA Puh. 020 747 3261 suora 10.01.2017 OMAISUUSOSIEN VEROTUKSELLISET KÄYVÄT

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 4. huhtikuuta 2016 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 3 Johtoryhmän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset Sohvin ja Paavon esivanhemmat ja jälkeläiset 1370-luvulta tähän päivään Helena Jansson Af Dönsby af Karis 1370 Hjerta/Cajanus n. 1460 Ruuskanen/Ryth 1580 Kämäräinen 1670 Pitkänen n. 1660 Kaikkonen 1720

Lisätiedot

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24 Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä Jäljennös Perukirja 48 No 24 Vuonna 1790 16. joulukuuta toimitettiin kirjaanpano irtaimesta omaisuudesta talollinen Pauli Määtän jälkeen, Kettulan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Kaunis kuningatar Ester

Kaunis kuningatar Ester Nettiraamattu lapsille Kaunis kuningatar Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Johan ja Alexiina Kuvan lähde?

Johan ja Alexiina Kuvan lähde? Johan 1852 1908 ja Alexiina 1851-1943 Kuvan lähde? Aleksiina evakossa Kannuksessa 1941 Olisiko takana Matti Kajander?? Renki Johan ja piika Alexina muuttivat Pyhäjärvelle lokakuussa 1872; Olivat nimismies

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 74/1995 vp

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 74/1995 vp HE 74/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulosottolain 3 luvun 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ulosottolakia muutettavaksi muun muassa siten, että

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 1 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot