arkki. Kirjastotäti suosittelee: Uutta sotakirjallisuutta Lokakuun numerossa: Hankasalmen kirjaston tiedotuslehti 5/11

Transkriptio

1 arkki. Hankasalmen kirjaston tiedotuslehti 5/11 Lokakuun numerossa: Kirjastotäti suosittelee: Uutta sotakirjallisuutta s. 1 Iltasadun aika s. 3 Runokirjauutuuksia aikuisille s. 4 Kirjastotäti suosittelee: Uutta sotakirjallisuutta Suomen sodista ilmestyy kirjallisuutta tasaisin väliajoin. Vuonna 2011 jatkosodan syttymisestä tulee kuluneeksi 70 vuotta. Tämän vuoden sota-aiheisissa tietokirjoissa on paljon uusia näkökulmia ja aiheita, joista aiemmin on vaiettu. Veikko Erkkilä: Viimeinen aamu Noin 170 siviiliä sai surmansa Neuvostoliiton tekemissä partisaani-iskuissa Pielisen ja Petsamon välisille raja-alueille. Poliittisten syiden vuoksi näistä iskuista ei puhuttu virallisesti. Vilho Kankare: Mennään kun käsketään Vilho Kankare kirjoitti rehelliset sotamuistelmansa tuoreeltaan sodan jälkeen, mutta kirjaa ei uskallettu silloin kustantaa. Nyt teos tarjoaa mahdollisuuden nähdä, miten nuori suomalainen mies koki jatkosodan. Pekka Kauppala: Paluu vankileirien teille: Suomesta Neuvostoliittoon luovutettujen kohtalo Mitä tapahtui Suomesta Neuvostoliittoon luovutetuille sotavangeille, heimosotureille, virolaisille, inkerinsuomalaisille ja vangiksi otetuille saksalaisille? Pekka Kauppala on ensimmäisenä tutkinut heidän kohtaloitaan arkistotietojen ja eloonjääneiden haastattelujen pohjalta

2 Mikko Porvali: Operaatio Hokki: päämajan vaiettu kaukopartio Suomen suurimman maahanlaskuoperaation tarkoituksena oli iskeä Petroskoin ratapihalle ja halvaannuttaa vihollisen rautatiekuljetukset Aunukseen ja Pohjois-Karjalaan. Operaatio oli hyvin suunniteltu mutta valitettavan epäonninen. Seppo Porvali: Eversti Armas Kemppi: sotilaan kujanjuoksu Kempin johtama 20. prikaati menetti jatkosodassa Viipurin yhden ainoan päivän aikana. Kirjassa seurataan Kempin elämää jääkäriupseerista talvisodan kunnioitetuksi komentajaksi ja lopulta syytetyksi mieheksi. Antero Raevuori: Hyvästi, Viipuri: Karjalan pääkaupungin kohtalonvuodet 1939, 1941 ja 1944 Kirjassa valotetaan Viipurin ja viipurilaisten kohtaloja evakkoon lähdön, kotiinpaluun ja uudelleen luovutuksen vuosilta. Mukana on sekä arkistodokumentteja että yksittäisten ihmisten kokemuksia. HALLOWEEN DISCO 4H- YHDISTYKSEN PUFFETTI KURPITSALYHTY- TYÖPAJA PELILUOLA LASTEN ELOKUVA ORIGAMI- JA KIRIGAMI- TAITTELUA NUORISOTIEDOTUSPISTEEN AVAJAISET SATUHAHMOJEN YÖ NAAMIAISKILPAILU Ilta alkaa koko perheen Syyskarnevaalilla seurakuntatalolla! Syyskarnevaalissa mm. satutuokio ja ongintaa perheen pienimmille NUORTEN VALOKUVANÄYTTELY JA PALJON MUUTA! TERVETULOA!

3 Iltasadun aika Uudehkoissa satukokoelmissa satutraditiota on lähestytty ennakkoluulottomasti. Valikoimasta löytyy tietenkin myös perinteisiä satuja yhteiseen lukuhetkeen. Päivi Alasalmi: Turhamainen aasi Perinteisten satujen juonikuvioita ja maisemia nykyaikaan sijoitettuna. Tässä satukirjassa prinssi ei saa puolta valtakuntaa omalla urheudellaan, vaan tarmokkaan prinsessan avustuksella. Niina Bell: Pikku juttu: musiikkisatukirja lapsille Seitsemäntoista seikkailun maassa lohikäärme Kita ja ritari Risa lähtevät etsimään onnea. Kirja sisältää seitsemäntoista tarinaa sekä niihin liittyvät laulut, joita voi kuunnella liitteenä olevalta äänitteeltä. Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä Tutut sadut ovat menneet suloisesti sekaisin. Pormestarin vaimo ei voi sietää kaupungissa asuvia seitsemää kääpiötä, ja pyytää Lumikkia apuun. Kääpiöiden sängyssä nukkuukin jo prinsessa Ruusunen. Riikka Juvonen: Mummon satukirja Kirjan tarinat vievät kaukaisille maille: prinsessojen, sulttaanien ja keijukaisten luo. Perhe, ystävyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen ovat tärkeitä teemoja näissä sopivasti iltasadun mittaisissa kertomuksissa. Korvaan päin: lasten satujen kirja Sadutustekniikalla tallennettuja, lasten itsensä kertomia satuja. Nuorimmat sadunkertojat ovat vasta toisella vuodella. Lasten saduissa seikkailevat eläimet ja ystävyys on tärkeä teema. Zdenêk Miler: Myyrän satuaarre Lasten suosikki jo monessa polvessa. Tässä kirjassa kerrotaan, miten Miler tutustui Myyrään, ja millaisia tarinoita hän kuvitti ennen Myyrää. Kansansatuja, runoja ja humoristisia tarinoita. Eija Timonen: Lymyvuoren peikot Suomalaisesta kansanperinteestä ammentava satukokoelma, jossa peikot, hiidet ja maahiset näyttäytyvät tavallisille ihmisille apua tai seuraa kaivatessaan. Leo Tolstoi: Kuinka hanhi jaetaan Matti Pikkujämsän kuvittama kokoelma Tolstoin opettavaisia satuja ja luonnontieteellisiä havaintoja, jotka on selitetty lapsia kiinnostavalla tavalla. Ajaton ja hauska. Myry Voipio: Ylipainoinen yksisarvinen ja muita kertomuksia Nimitarinan yksisarvinen ei pidä kaurasta ja heinästä lainkaan, vaan suosii kermakakkuja ja viinereitä. Tallilla yksisarvinen tutustuu Elliin, jota leipominen kiinnostaa enemmän kuin ratsastus

4 Runokirjauutuuksia aikuisille Sinulle, joka et lue runoja: uskallatko kokeilla näitä? Laululyriikan tai humorististen katkelmien kautta tätäkin taidemuotoa on helppo lähestyä. Ismo Alanko: Sanat Hassisen kone, Sielun veljet, Ismo Alanko Säätiö kaikki laululyriikat Ismo Alangon vaikuttavan uran varrelta koottuina yksiin kansiin. Tekstit antavat ajattelemisen aihetta luettuinakin. Hannele Huovi: Spa kylpyjä Hannele Huovin aikuisille suunnatun runokokoelman teemana on ikääntyminen: kuinka keho ja ympärillä olevat paikat muuttuvat ajan kuluessa. Luonto on tärkeä osa teksteissä. Ville Hytönen: Karsikkopuu Teos käsittelee kansanperinteen yhteyksiä nykyaikaan ja muinaisen maailman vaikutusta ajatteluumme. Teoksen nimi tarkoittaa vainajien rajapyykiksi tehtyä merkkiä, karsittua puuta. Tuukka Hämäläinen: Kirosäkeet 20 uuden polven Suomi-rockin sanoittajan tekstejä ja tarinoita hittien takaa sekä pohdintaa lauluntekemisen eri puolista. Mukana mm. Maija Vilkkumaa, Jouni Hynynen ja Samuli Putro. Riina Katajavuori: Omakuvat Runoissa päähenkilönä on nainen ja äiti, joka yrittää keskittyä katsomaan itseään. Vaikka teksteihin livahtaa väistämättä läheiset ja ympäröivä elämänpiiri, kertovat ne puhujasta kuitenkin paljon. Hannu Mäkelä: Toden näköistä Ihmissuhteita käsittelevässä kokoelmassa yksittäisen ihmisen tuntemuksista nousevat ajatukset laajenevat kaikkia koskettaviksi teemoiksi. Ihmisen sielunmaisema vertautuu luontoon. Pilvi Pääkkönen: Saako lähettää terveisiä? Voivatko käyttöohjeet tai kyselylomakkeet olla runoutta? Esikoiskokoelma lähestyy runon käsitettä ennakkoluulottomasti ja tarjoaa samaistumisen tunteita niille, joilla ei aina mene kuin Strömsössä. Merja Toppi: Aekusen naesen iholla On tullu ikänäkö ja männy ulukonäkö. Savolaismurteella kirjoitettuja oivalluksia aikuisen naisen elämästä. Kokoelmassa ei vältellä kipupisteitä, mutta päällimmäinen sävy on humoristinen

5 KIRJASTOSSA TAPAHTUU KIRJASTOSSA TAPAHTUU KIRJASTOSSA TAPAHTUU Näyttelyt kirjastoissa: Tulossa marraskuussa: Kirjastoauto 40 v. Pääkirjasto: Mauri Korhonen: Trash Art saakka Yökirjasto paljon kivaa ohjelmaa koko perheelle sakoton ilta Marraskuussa juhlitaan kirjastoautotoiminnan 40-vuotisjuhlaa Hankasalmella. Aseman kirjasto: Anu Häkkinen: Herkkä lumoutumaan saakka Pohjoismainen kirjastoviikko kiinnostavia luentoja satutunti ym. Juhlavuoden tapahtumista tiedotetaan tarkemmin lähempänä. Seuraa nettisivujamme! Aukioloajat: Yhteystietomme: Pääkirjasto: ma ti ke to pe Aseman kirjasto: ma ti ke to pe Niemisjärven kirjasto: ma to Pääkirjasto Rantakalliontie Hankasalmi Puhelimet: asiakaspalvelu (014) kirjastonjohtaja (014) Aseman kirjasto Kuuhankavedentie Hankasalmi as. Puh. (014) Niemisjärven kirjasto Koulumäentie Niemisjärvi Puh. (014) Kirjastoauto Lainakka Puh. (014) Kirjastoauto: Aikatauluja saatavilla kirjastopisteissämme sekä internet-sivulla: Tervetuloa! sähköposti: kirjasto@hankasalmi.fi kotisivu: tietokanta: Nähdään kirjastossa! - 5 -