Lasten ja nuorten kulttuurin teemavuosi 2010 SIVUT 3 JA 11. Tässä lehdessä vuoden 2010 kaavatyöt SIVUT 5 8 TAMPERE

Transkriptio

1 Julkinen tiedote, jaetaan TAMPERE jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPERE Tampereen kaupungin tiedotuslehti Tässä lehdessä vuoden 2010 kaavatyöt SIVUT 5 8 Lasten ja nuorten kulttuurin teemavuosi 2010 SIVUT 3 JA 11

2 2 TAMPERE TAMK nyt Suomen suurimpia Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu syntyi vuoden 2010 alussa Tam pereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Pirkanmaan ammattikorkea koulun (PI- RAMK) yhdistyessä. TAMKin omistaja ja ylläpitäjä on Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, jonka pääomistaja on Tampereen kaupunki. TAMK on nyt Suomen kolmanneksi suurin ammattikorkeakoulu, jossa on opiskelijaa. Monialaisen ammattikorkeakoulun opetus ja siihen liittyvä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta painottuvat tekniikkaan, hyvinvointipalveluihin sekä liiketalouteen, matkailuun ja kulttuuriin. Uusi TAMK tuottaa tutkintoon johtavaa koulutusta 45 koulutusohjelmassa, joista 8 on englanninkielisiä. Lisäksi TAMK tarjoaa opettajakoulutusta ja monipuolisesti eri alojen lisä- ja täydennyskoulutusta. Henkilökuntaa yhdistyneessä ammattikorkeakoulussa on noin 850. Tampereen ammattikorkeakoululla on toimipisteet Tampereen lisäksi Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. TAMK toimii koordinaattorina tamperelaisten korkeakoulujen yhteisessä Pirkanmaan maakuntakorkeakoulutoiminnassa, joka kanavoi tamperelaisten korkeakoulujen koulutusta ja osaamista muualle Pirkanmaalle. TAMK tarjoaa maakuntakorkeakoulutoimintana muiden muassa sairaanhoitaja- ja insinöörikoulutusta Sastamalassa. Kevään yhteishaku alkaa pian Ammattikorkeakoulujen kevään yhteis haussa on TAMKissa haettavana kaikkiaan 2141 opiskelupaikkaa. Opis - ke lu paikoista 315 on suunnattu amktut kinnon aikuiskoulutuksena suoritta ville ja 235 paikkaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorit ta jille. Haku syksyllä 2010 alkaviin koulutusohjelmiin on internetissä osoitteessa Kouluverkosta päätetään helmikuussa Tampereella tehdään helmikuussa isoja päätöksiä peruskoulu- ja lukioverkosta. Perusopetuksessa muutokset koskevat erityisesti Sam polan, Kaarilan, Klassillisen ja Tammerkosken koulujen tulevaa käyttöä sekä pienten lasten kouluja Hallilassa, Hyhkyssä, Ikurissa, Järven sivulla ja Kalkussa. Työryhmä on esittänyt peruskoulu- ja lukioverkosta kaikkiaan viisi vaihtoehtoista ratkaisumallia (A E). Ratkaisut vaikuttavat vahvasti toisiinsa. Myös oppilaiden koulupolkuihin uudistus tuo muutoksia. Peruskoulujen osalta päätös on vielä auki. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää asiasta 25. helmikuuta. Lukioverkon osalta asiaa on jo käsitelty, osaamis- ja elinkeinolautakunta päätti lukioverkkoon tehtävistä muutoksista 18. helmikuuta pitämässään kokouksessa. Työryhmä esitti, että Sampolaan tulee lukiokoulutusta. Lisäksi Tammerkosken koulun koulukiinteistö siirtyisi kokonaan perusopetukselle ja Tampereen klassillisen koulun kiinteistö kokonaan lukiokoulutukselle. Esillä on ollut myös vaihtoehto, jossa Hervannan lukion jatkamista pohdittaisiin joko ammattiopiston Hepolamminkadun toimipisteen tai jonkin keskustalukion yhteydessä. Perusopetuksesta on esitetty kolme vaihtoehtoa (A, B ja E). Kaikkien mukaan perusopetus Sampolan koulussa päättyy. Lukioverkon ratkaisuista on kiinni, tuleeko vuosina peruskorjattavaan Sampolan koulukiinteistöön jatkossa lukiokoulutusta vai siirtyykö kiinteistö muuhun käyttöön. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto esitti kantanaan tammikuussa, että perusopetuksen kouluverkon osalta edettäisiin vaihtoehdon B mukaan. Asiasta päättää lasten ja nuorten palvelujen lautakunta helmikuun kokouksessaan. Mallissa A Hallilan, Hyhkyn, Ikurin, Järvensivun ja Kalkun kouluissa toimisivat vain vuosiluokat 1 2, ja kolmannelle luokalle lapset siirtyvät alueella toimivaan isompaan kouluun. Malli B jättäisi näihin kouluihin myös vuosiluokat 3 4, ja koulua vaihdettaisiin vasta 5. luokalla. Kaarilan lukiolta vapautuvat tilat Kaarilan koulukiinteistössä tulisivat perusopetuksen käyttöön, samoin Tammerkosken lukiolta vapautuvat tilat siirtyisivät kokonaan perusopetukselle. Malli E tarkoittaisi useiden peruskoulujen sulkemista. Se luopuisi kokonaan Kanjonin, Kisapuiston, Karosen, Leinolan, Irjalan, Ikurin, Hyhkyn, Kouluverkon kehittämissuunnitelmassa on ehdo tettu muutoksia muun muassa Sampolan koulun tulevaan käyttöön. Tavoitteena on, että kouluverkkoon liittyvät muutokset voitaisiin toteuttaa syksyllä 2012, kun päätökset lautakunnissa on tehty. Järvensivun, Johanneksen ja Sampolan kouluista, mahdollisesti myös Saukonpuiston koulusta. Uudistusta suunnitelleen työryhmän esitykseen sisältyi ehdotus, että Kalevanpuiston, Koivikkopuiston, Liisanpuiston, Saukonpuiston sekä muun keskitetyn erityisopetuksen osalta tehdään erikseen selvitys vuoden 2012 loppuun mennessä. Näiden koulujen toimintaan vaikuttaa erityisesti valmisteilla oleva perusopetuslaki, joka muuttaa tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyjä. Teksti: Johanna Toivanen Uusin tieto kouluverkkoon esitetyistä muutoksista ja tehdyistä päätöksista löytyy internetsivuilta osoitteesta: fi/koulutusjaopiskelu/kouluverkkosuunnitelma VIIKKO PORMESTARIN KALENTERISTA 2010 Ma Maanantait ovat yleensä täynnä kokouksia. Aamu alkoi seutupalaverilla ja jatkui kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston ja suunnittelujaoston kokouksilla. Esillä oli isoja asioita, kuten seudullinen rakennemalli, kaupungin henkilöstöohjelma ja kouluverkon muutokset. Monesti kuulee sanottavan, että asuk kaita ei kuulla, ja isoja asioita viedään nopeasti läpi. Todellisuudes sa suun nitelmia pyöritetään kuukausikau palla, usein jopa vuosia, ja matkan varrella kuullaan eri tahoja useaan otteeseen. Suunnitelmat elävät ja palautetta otetaan koko ajan huomioon. Nyt esimerkiksi kouluverkkosuunnitelmaa muutettiin pienten lasten koulujen osalta ja varmasti vanhempien toiveiden suuntaisesti. Henkilöstöjaostossa pohdittiin jälleen säästöjä. Toivottavasti vapaaehtoisia säästöjä saadaan tarpeeksi. Aion itsekin pitää vähintään viikon palkatonta lomaa. Talkoohenkeä tarvitaan, että selviämme tästä taantumasta yhdessä. Ti Helsingissä oli Suomiyhtiön hallituksen kokous. Se on hyvä näköalapaikka talouden suhdanteisiin, onhan yhtiö eräs Suomen suurimpia yksittäisiä sijoittajia. Kokouksesta kiirehdin Brysselin koneeseen. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto viettää 10-vuotisjuhlia. Illalla tapasin vielä Pirkanmaan liiton edustajat yhteisellä iltapalalla. Ke Tutustuimme päivän ai - kana EU-toimiston työhön ja vierailimme EU:n parlamentissa mep pi Ville Itälän johdolla. Kuulimme komissaari Olli Rehnin esikunnan päällikön katsauksen EU:n ajankohtaisiin asioihin. Ennätin vaihtaa muutaman sanan myös Olli Rehnin kanssa. EU-toimiston iltavastaanotolle saapui noin sata vierasta ja Tampere esiintyi hyvin edukseen. Muiden muassa Luova Tampere ja Finn-Medin toiminta kiinnostivat eri puolilta Eurooppaa tulleita vieraitamme. To Lähdimme hotellista aamulla kello 5.45 lentokentälle. Helsingistä jatkoimme Pirkkalan pormestarin Antero Saksalan kanssa suoraan Espooseen, jossa oli muun muassa Kuntakoulutuksen järjestämä pormestaripaneeli. Korostin paneelissa sitä, että Tampereella pormestarimalli on lähtenyt hyvin käyntiin. Se on poliittisesti ja hallinnollisesti vahvempi kuin vanha malli, onhan pormestari sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja että kaupunginjohtaja. Keskustelu oli vilkasta, mutta se kävi selväksi, että kunnat eivät halua kokeilua suorasta kansanvaalista, eikä yksikään kunta ole ilmoittautunut kokeiluun. Tarvittavat muutokset pitää tehdä suoraan pysyviksi kuntalakiin. Pe Aamulla oli listapalaveri, jossa käsiteltiin ensi viikon kaupunginhallituksen ja johtoryhmän asialistat sekä pormestarin päätöslista. Keskustelimme henkilöstöohjelman aiheuttamista toimenpiteistä ja sain talousraportin. Välillä kävin kehityskeskustelun, ja sitten kiirehdin kansallisen veteraanipäivän juhlatoimikunnan kokouk seen. Huhtikuussa Tampereelle odote taan noin 3000 veteraania ympäri maata. Ennen työviikon päätöstä annoin vielä pari lehtihaastattelua ja keskustelin esikuntani kanssa seuraavan viikon ohjelmasta. Timo P. Nieminen pormestari Pormestarin asukasilta 9.3. kello 18 Nekalan koulussa. TAMPERE-lehti 1/2010 Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen. Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Päätoimittaja: Vs. viestintäpäällikkö Raija Lindell Tampereen kaupunki PL 487, Tampere raija.lindell@tampere.fi puh. (03) Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere, 2010 Painos: kappaletta Kannen kuva: Susanna Lyly. Jasmiina Roth (edessä), Fatima Hussein, Inga Mustalahti ja Tina Tivuma käyvät Nuorisokahvila Uniikissa lähes päivittäin. ISSN: X (painettu) (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy Tampere-lehti verkossa: tiedotus/julkaisut/tamperelehti

3 TAMPERE 3 Uniikissa kahvia, kavereita ja kivaa yhdessäoloa Halvat hinnat, maukkaat purtavat ja hyvät ystävät ovat Nuorisokahvila Uniikin parasta antia Jenna Karppisen (vas.), Tina Tivuman ja Anttoni Zuravljovin mielestä. Kaverit ikkunan vieressä ovat samaa mieltä. Kahvin tuoksu tulvahtaa nenään heti ulko-oven avatessa. Nuoriso kahvila Uniikissa kuuluu hersyvä nauru ja iloinen puheensorina, vaikka illan vilkkain aika ei ole vielä edes käsillä. Nuoria istuskelee pöydissä, tietokoneet ovat kovassa käytössä ja sohvalla löhötään porukalla katsomassa televisiota. Tunnelma on yhtä kotoisa kuin omassa olohuoneessa. Vuosia kaavailtu nuorten kahvila avattiin pitkän odotuksen jälkeen joulu kuussa keskustan sykkeeseen, enti sen matkailuneuvonnan tiloihin Verka teh taankadulle. Päihteetön ja savuton nuorten kohtaamispaikka on jo lunas tanut odotuksensa, ja nuoret ovat ottaneet kahvilan omakseen. Pääasiassa yläasteikäisiä kävijöitä on ollut joka päivä kymmenittäin, viikonloppuiltaisin sadan mo lemmin puolin. Päiväsaikaan Uniikissa toimii myös nuorten perheiden kohtaamispaikkana. Kaverukset Jenna Karppinen, Anttoni Zuravljov ja Tina Tivuma ovat käyneet viettämässä iltaa kahvilassa lähes päivittäin sen avaamisesta lähtien. Uniikki on osoittautunut useiden alaikäisten nuorten toiveiden täyttymykseksi. Aikaisemmin tuli hengattua aina Koskarissa. Täällä tutustuu uusiin ihmisiin, kahviossa on halpaa, ostopakkoa ei ole, eikä meno ole tiukkapipoista. Ennen kaikkea ruoka on hyvää, ja sitä saisi olla enemmänkin tarjolla, nälkäinen kolmikko nauraa yhteen ääneen. Parannusehdotuksia kahvilan tarjontaan ja viihtyvyyden parantamiseen satelee kuin liukuhihnalta. Maanantaisin kahvila suljetaan liian aikaisin, ja sunnuntaisin se on harmit tavasti kokonaan suljettu. Ohjelmatoiveissa on tanssijoita, muita esiintyjiä, diskoja ja musiikkia. Tyhjät seinät kaipaavat tauluja. Lämpöpattereitakin voisi pakkasilla kääntää hieman kovemmalle. Naisten itsepuolustusta olisi mahtavaa harjoitella täällä. Muutenkin kaupunki voisi järjestää enemmän urheilutapahtumia, missä voisi kokeilla eri lajeja. ChillHousen tyylisiä tapahtumia saisi myös olla useammin, Jenna Karppinen ja Tina Tivuma toivovat. Nuorisopalvelujohtaja Jorma Mertanen on mielissään siitä, että talouden vaikeista ajoista huolimatta Tampereelle on saatu avattua Nuoriso kahvila Uniikki ja Rantaperkiön nuorisokeskus. Rantaperkiön nuorisokeskuksen uusilla ohjaajilla on hymy herkässä, kun tila on viimein saatu avattua nuorille. Tero Myllyvirta (vas.), Kai Luukkonen ja Niina Pohjoisaho toivottavat nuoret tervetulleiksi. Nuorisokahvila Uniikin toiminnasta vastaa Ahjolan kannatusyhdistys ry. Tampereen kaupunki tilaa palvelun Ahjolalta. Kahvilan tilat ovat kaupungin omistuksessa. Rantaperkiössä tuorein nuorisokeskus Helmikuussa ovensa avannut Rantaperkiön nuorisokeskus tuli tarpeeseen täyttämään nuorisotilaverkostossa ollut ta aukkoa. Alueelle oli jo pitkään toivottu ja kaivattu omaa tilaa nuorten ajanviettopaikaksi. Rantaperkiön nuorisotila tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen ajanviettoon etupäässä Härmälän, Rantaperkiön ja Hatanpään koulujen oppilaille. Leinolan koululta siirretty rakennus on kalustettu ja sisustettu asianmukaisesti. Kahvio, askartelutila, sali ja musiikkilaitteistot ovat jo käytössä, mutta nuorten toiveita uusiksi aktiviteeteiksi kuunnellaan jatkuvasti, nuorisopalvelujohtaja Jorma Mertanen lupaa. Rantaperkiön nuorisokeskus työllistää yhden vastaavan nuorisoohjaajan ja kaksi nuoriso-ohjaajaa. Tila on yksi Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden 12 keskuksesta. Rantaperkiön nuorisokeskus ja Uniikki saatiin avattua taloudellisesti vaikeana aikana, joten nuorisotyölle löytyy onneksi vielä arvostusta Tampereella, Mertanen kiittelee. Bänditapahtumia ja netin nuorisotiloja Alaikäisille järjestetään Tampereella monenlaista muutakin puuhaa. Nuorten joukkoon rantaudutaan niin kadulla kuin Internetin yhteisöissäkin. Nuorisotapahtumien valikoimasta löytyy lähes jokaiselle jotakin. Talviloman aikaan toista kertaa Tampere-talolla järjestettävä Chill- House-festari kokosi jo viime vuonna runsaasti osanottajia. Loma-aikoina järjeste tään leiritoimintaa. Bänditilat ovat nuorten muusikkolupausten käytössä ja bändikiertueita on säännöllisesti. Vuoltsun tiloissa toimii muun muassa nettikahvila ja savipaja, Jorma Mertanen luettelee tarjontaa. Nuorisotyötä tehdään tietenkin myös netissä. Habbo Hotelin ja IRC- Gal lerian Netari-palveluissa voi chattailla toisten nuorten kanssa, osallistua erilaisiin te toihin tai vaikkapa kysyä nuorisotyön ammattilaisilta neuvoa ongelmiin. Nettipalveluja laajennetaan jatku vasti. Netari-palveluun haluavia nuo ria on usein jonossa tungokseksi asti. Nuorten Tampere-sivu ja alueellinen nuorisofoorumitoiminta ovat myös aktiivisessa käytössä. Nuorisokahvila Uniikki on Mertasen mielestä vastannut tarpeisiin niin nuorten kuin aikuistenkin osalta. Nuoriso on saanut ikioman rennon hengailupaikan, minkä nuorisopalvelujohtaja toivoo vähentävän valituksia Koskikeskuksessa ja rauhattomuutta Keskustorilla. Vapaaehtoiset kiertelevät viikonloppuöinä katupartiossa nuorten parissa. Kesän tullen nuoret siirtynevät taas enemmän puistoihin ja kaduille, mutta niinhän tekevät helteellä muunkin ikäiset. Teksti: Riina Kilpinen Kuvat: Susanna Lyly Lisätietoja:

4 4 TAMPERE Yksi Pää edellä -esityksen käsikirjoittajista, näyttelijä Antti Mikkola kertoo, että musikaalimuoto antaa esitykselle poikkeukselliset raamit. Pyynikin vanha allasosasto muuttui spektaakkelin näyttämöksi TYK:n lahjakkaat oppilaat laulavat, tanssivat ja soittavat nuorista kertovassa Pää edellä -esityksessä. Tampereen kaupunki kulttuuriteon tukena Tampereen kaupungin omistama Pyynikin uimahalli on Antti Mikkolalle tuttu paikka, joka nostattaa muistoja. Sen lasten altaassa hän kävi uimakoulua. Nyt Mikkola on palannut syksyllä alkavaa remonttia odottavaan uimahalliin uudessa roolissa. Teatteri Siperian näyttelijä, teatteritaiteen maisteri on mukana nuorison oireiluun näkökulmia etsivässä Pää edellä -spektaakkelissa, joka on vallannut Suomen kolmanneksi vanhimman uimahallin kevään ajaksi. Olemme kiitollisia Tampereen kau pungille ja Tilakeskukselle tästä hienosta tilasta ja mahdollisuudesta. Kaupunki on toiminut joustavasti, sanoi Mikkola tammikuun lopulla, kun ensiiltaan oli runsaat kaksi viikkoa. Siperian, Arvottomat-ryhmän ja Tampereen yhteiskoulun lukion noin 70 esiintyjän yhteishankkeelle on selvä yhteiskunnallinen tilaus. Kun Kauhajoen koulusurmat pysäyttivät koko Suomen, meille tuli eettinen tarve tutkailla teatterin keinoin nuorison henkistä pahoinvointia ja väkivaltaisuutta. Alusta lähtien oli selvää, että rankasta aiheesta on löydettävä myös huumoria. Musikaalimuoto antaa esitykselle poikkeukselliset raamit, kertoo Antti Mikkola. Hän sanoo, että vaikka nuorisokeskustelu on lainehtinut vilkkaasti, ilmiön tunnepuolen käsittely on jäänyt vähäiseksi. Siinä on Siperian spektaakkelin mentävä aukko. Tähän mennessä Mikkolalle on valaistunut ainakin se, että nuoriso ei ole mikään yhteiskunnasta irrallaan oleva ryhmä. Nuorten oireilun taustalla on vanhempien elämänhallinnan ongelmat. Siperia on kolmikymppisten sukupolviteatteri. Se voi tarkastella nuorison ja vanhempien suhdetta tietynlaisesta välitilasta. Eristäytyminen on katkaistava Siperian esityksessä ei ollut valmista käsikirjoitusta, kun prosessi käynnistyi. Se, mitä uimahallissa nähdään, on improvisaatiolla luotua. Työryhmä on kuullut valmisteluvaiheissa asiantuntijoita. Yksi heistä on Tampereen nuorisopalvelujohtaja Jorma Mertanen. Nuorison enemmistö selviytyy vähintäänkin kohtuullisesti, mutta yhä enemmän on heitä, jotka joutuvat sosiaalisesti eristyksiin. Pahanolon purkaminen vaikeutuu ja itsensä ilmaiseminen kaventuu. Silloin ongelmat kasautuvat ja kasvavat. Tämän kierteen katkaiseminen on ratkaisun ydintä, sanoo Mertanen. Nuorisopalvelujohtaja on innoissaan Siperian ja kumppaneiden esityksestä. Hän toivoo, että se virittää lisää keskustelua nuorison tilanteesta. Olisi hyvä puhua siitäkin, miten esimerkiksi Facebook muuttaa sanojen sisältöä. Ajatellaanpa esimerkiksi ystävä-sanaa. Pää edellä on synnyttänyt myös oheis toimintoja. Uimahallin aulaan ja puku huoneisiin on koottu taidenäyttely. Lisäksi järjestetään teemaan liittyvät keskustelutilaisuudet ja yhteistyössä kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalvelujen kanssa. Ensimmäi nen tilaisuus on suunnattu aikuisille, erityisesti nuoriso- ja maahanmuuttaja työtä tekeville. Toinen keskustelutilaisuus järjestetään nuorille Nuorisokahvila Uniikissa Verkatehtaankadulla. Tilaisuus on osallistava ja toiminnallinen tapahtuma. Aikuisten pitää ottaa vastuu Pyynikin uimahallissa nähtävän esityksen energiaa lisää Tampereen yhteiskoulun lukion yli 50-päinen joukko, joka täyttää vanhan allastilan ympäristöineen laululla, tanssilla ja soitolla. Valtava innostus näkyi jo harjoituksissa. Olen tehnyt teatteria melkein koko ikäni, mutta tämä on suurinta, missä olen ollut mukana. Siperian ammattilaisilta oppii paljon, sanoo TYK:ssa lukiota käyvä Kristiina Paananen. Jyväskylästä Tampereelle opiskelemaan tullut Paananen arvelee, että puhe nuorison huonovointisuudesta kannattaa ottaa vakavasti. Kyllä pahoinvointi näkyy ihan selkeästi. Toinen tykkiläinen Eemu Korpela kertoo, että musikaali on vahvistanut koulun yhteishenkeä. Se on monien ajatuksissa. Puhumme myös nuorten oireilusta ja väkivallasta. Minusta ydin on siinä, että lapsuus pitäisi palauttaa. Murrosikäisetkin ovat vielä lapsia, joista aikuisten pitää ottaa vastuu. Teksti: Matti Wacklin Kuvat: Susanna Lyly Pää edellä -komedia nuorison näkökulmasta, ohjaus Anna-Elina Lyytikäinen. Esitykset saakka, Pyynikin uimahalli, Kortelahdenkatu 26, Tampere. Lisätietoja: Pyynikin uimahallin remontti alkaa syksyllä Parisen vuotta käytöstä pois olleen Pyynikin uimahallin remontti alkaa syksyllä. Se avaa ovensa kau pun kilaisille alkuvuodesta Halli on tarkoitettu tavallisille kuntoili joille, mutta sinne on tulossa myös pieni kylmäallas ja poreallas. Lasten altaasta tulee monitoiminen. Siinä onnistuu vesivoimistelukin. Saunaosastot ja pukeutumistilat uusitaan. Se onko palvelujen tuottaja kaupunki vai yksityinen yrittäjä, on vielä päättämättä. Retkeilymajan paikalle on kaavailtu yksityistä hotellia ja liikuntakeskusta. Sen rakentamisen aloittamisesta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta meillä on neuvotteluyhteys hankkeesta kiinnostuneiden yrittäjien kanssa, kertoo Tampereen kaupungin Tilakeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Ojala. Pyynikin uimahallin kunnostus töitä on hidastanut se, että malli, jossa yksityiset rahoittajat vastaisi vat palveluntuottajina hallista ja naapu riin rakennettavaksi kaavaillusta hotellista, kaatui rahoitusongelmiin. Viime syksynä päätettiin, että uima halli peruskorjataan kaupungin omalla kustannuksella. Remontin kustannusarvio on noin 9 miljoonaa euroa. Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelema, vuonna 1957 käyt töön otettu Pyynikin uimahalli on koko Suomen kolmanneksi vanhin. Sillä on 2000-luvulla tehty suojelukaava, joka edellyttää hallin yleisilmeen säilyttämistä. Myös uimahallin ja Pirkankadun väliin jäävä piha-alue kuuluu suojelun piiriin. Kaavamääräykset koskevat myös alakerran aulaa ja allashuonetta. Esimerkiksi Pirkankadun puoleisella tiiliseinän etruskien ja roomalaisten taiteesta vaikutteita saanut mosaiikkiteos säilytetään. Noin nelimetriset naisfiguurit on tehnyt taiteilija Olavi Valavuori. Remontin yhteydessä avataan pitkään peitetty nä ollut aulan alkuperäinen katto ikkuna. Pyynikin uimahalliin on tehty vuosien varrella muu tamia pieniä remontteja, mutta ei kunnon peruskorjaus ta, jota ikääntynyt rakennus ilman muuta tarvitsee. Syksyllä alkavas sa peruskorjauksessa halli palautetaan lähelle alkuperäistä asua. Tilakeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Ojala lupaa, että maan vanhimpiin lukeutuva Pyynikin uimahalli palaa entistä ehompana kaupunkilaisten käyttöön alkuvuodesta 2012.

5 Kaavoituskatsaus TAMPERE ota talteen 5 Kaavoituskatsaus kertoo vuoden 2010 kaavatöistä Kalevan alueelle on tulossa täydennysrakentamista, jota sovitellaan alueen valtakunnallisestikin arvokkaaseen asuinmiljööseen. Yleiskaavoituksen jälkeen Kalevanrinteeseen asuntoja ja toimitilaa tuovan alueen suunnittelu jatkuu asemakaavan muutoksella. Kaavoituskatsaukseen on koottu vuoden aikana tehtäviä merkittäviä kaavoituksen työkohteita. Asema- ja yleiskaavoituskohteista sekä selvityksistä ja arvioinneista on lyhyt kuvaus, samoin maakuntakaavoituksesta ja seudullisesta suunnittelusta. Vuoden aikana voidaan aloittaa myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavalla suunnitellaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Maakuntakaava puolestaan ohjaa yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Kaavoituksen ohella ja jo sitä ennen tehdään erilaisia selvityksiä esimerkiksi ympäristö- ja liikenneasioista. Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat enimmäkseen kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Myös maanomistaja voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta tai muuttamisesta. Kaavoituksessa pyritään siihen, että kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset ja kaavoitukseen jollain tavalla osalliset tahot saisivat kaavoituksesta tietoa jo alkuvaiheessa. Silloin mielipiteitä on myös helpointa ottaa huomioon. Kaavaprosessin aikana sovitetaan tavoitteita ja erilaisia mielipiteitä yhteen mahdollisuuksien mukaan. Kaavoituksen vaiheet Kaavoitusprosessi vaihtelee kaavan laajuuden ja merkityksen mukaan. Osayleiskaavan laadinta on erilaista kuin asemakaavan laadinta. Tampereella kaavoituksen eri vaiheiden materiaali on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä ja materiaalia on yleensä myös kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan tässä kaavoituskatsauksessa, erillisessä lehti-ilmoituksessa, internetissä tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville ja josta voi esittää mielipiteitä. Merkittävissä kaavoissa voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käydään vuoropuhelua työn aikana. Suunnittelualueelta laaditaan selvityksiä ja tarkennetaan työn tavoitteita. Selvitysten pohjalta tehdään alustavia luonnoksia, joiden vaikutuksia arvioidaan. Luonnos tai luonnokset asetetaan nähtäville, ja niistä ilmoitetaan lehdissä ja kaupungin Internetsivuilla. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Luonnoksesta saatetaan järjestää yleisötilaisuus. Luonnos valmistellaan ehdotukseksi, jossa pyritään ottamaan huomioon nähtävillä olon aikana esitettyjä mielipiteitä. Ehdotuksesta pyydetään tarpeen mukaan lausuntoja. Ehdotuksen asettaa virallisesti nähtäville se luottamuselin, jonka päätösvaltaan asia kuuluu. Ehdotus kuulutetaan jälleen ilmoitusvälineissä nähtäville, jolloin kaavasta on mahdollista tehdä muistutuksia. Ehdotusta voidaan esitellä yleisötilaisuudessa. Mahdollisten muistutusten pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia ehdotukseen ja vastataan muistutuksiin. Asemakaavaehdotus, mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka hyväksyy kaavan tai esittää kaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Yleiskaavaehdotuksen käsittelee kaupunginhallitus, joka esittää ehdotuksen hyväksymistä valtuustolle. Valtuusto hyväksyy kaavat päätöksellä, josta on mahdollisuus vielä valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymispäätös kuulutetaan ilmoitusvälineissä. Mistä saan tietoa kaavoista? 1. Palvelupiste Frenckellistä Frenckellinaukio 2 B, puh. (03) , palvelupiste.frenckell@tampere.fi. 2. Virallisista kuulutuksista torstaisin Aamulehdessä ja Uutispäivä Demarissa ja lauantaina Tamperelaisessa sekä kaupungin internetsivuilla. 3. Internetistä Tampereen kaupungin sivuilta Kaavat internetissä ytoteto/kartta/ Tampereen kaupungin internetsivujen karttapalvelun kautta pääsee katselemaan myös kaavatietoja. Kohteita voi hakea nimellä tai valitsemansa alueen sisältä. Käyttäjä voi valita karttapohjan ja karttakoon. Esimerkiksi vireillä olevasta asemakaavasta tulevat näkyviin kaavoitettavan alueen rajat. Useista kartalla olevista kohteista pääsee kohdetta klikkaamalla hakemaan sen omilta verkkosivuilta lisätietoa. Kartalla näkyvästä vireillä olevasta kaavakohteesta pääsee internetlinkin kautta katsomaan kaavadokumentteja. Kaavakohteiden omien sivujen lisäksi kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat näkyvät usein myös kaupungin internetetusivun tiedotteissa sekä kaupunkisuunnittelun ajankohtaista-sivun tiedotteissa.

6 6 Kaavoituskatsaus 2010 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Rakennesuunnitelma valmistuu alkuvuodesta Asemakaavoituksen tärkeimmät työkohteet Katuraitiotie Tampereen kaupunkiseudun kunnat Tampere, Kangasala, Lempää lä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylö järvi ja Orivesi päättivät laatia yh dessä vuosina seudun rakennemallin, asuntopoliittisen ohjelman, liikennejärjestelmäsuun ni telman, ilmastostrategian ja pal veluverkkoselvityksen. Rakennesuunnitelma on ratkaisu kaupunkiseudun vahvan kasvun ylläpitämiseksi ja ohjaamiseksi kilpailukykyä ja kestävyyttä edistävällä tavalla. Suunnitelmassa varaudutaan noin asukkaan kasvuun Tampereen kaupunkiseu dulla 2030 mennessä. Suunnitelmassa on esitetty myös toteuttamisen ajoitusta ja vastuita koskeva toteuttamisohjelma sekä rakennesuunnitelman toteuttamista tukevat kuntien yhdessä valmistelemat maapoliittiset periaatteet. Rakennesuunnitelma ja muut yh dyskuntasuunnittelun hankkeet valmistuvat vuodenvaihteessa Seutuhallitus käsittelee työt ja lähettää ne kuntiin hyväksyttäväksi alkuvuodesta Sitovuus suunnitelmille tulee kuntien oman pää töksenteon kautta ja suunnitel mat toteutuvat kuntien toimien kautta. Rakennesuunnitelman toteuttamista seurataan seudullisesti. Seutuyhteistyötä voi seurata osoitteessa kunnat priorisoivat ja ohjelmoivat voimassa olevan maakuntakaavan toteuttamista ja viestivät kaupunkiseudun kuntien tahtoa tulevalle maakuntakaavoitukselle. Suunnitelman mukaan kasvu ohjataan mahdollisimman tiiviisti yhdyskuntarakenteeseen. Keskustoja kehitetään vahvasti asumisen, keskustahakuisten työpaikkojen ja kaupan sijoituspaikkoina. Uusi asumi nen sijoittuu pääosin joukkolii kennevyöhykkeille ja joukkoliikennejärjestelmä pohjautuu bussi-, lähijuna- ja raitiotieliikenteen yhdistelmään. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee, kun hyvän joukkoliikennetarjonnan alueella asuva väestö lisääntyy. Erityisesti keskustojen ja niiden lähialueiden maankäytön tehostaminen parantaa kä velyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Rakennesuun nitelmassa on huomioi tu lisäksi seudun ulkoinen saavutettavuus. Elinkeinojen uudistumista tuetaan ottamalla huomioon niiden toimintojen tilantarpeet. Läpi suunnittelun menevänä tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen. Yhdyskuntarakennetta tiivistävän maankäyttöratkaisun ja joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edellytysten vahvistamisen lisäksi tarvitaan rakennuksien energiatehokkuuden voimakasta parantamista ja energiantuotannon päästövähennyksiä, jotta kasvihuonekaasujen määrä saadaan seudulla laskemaan. Tavoitteena sopimus valtion kanssa Kaupunkiseudun kunnat ja val tio ovat tähtäämässä kokonaisval taisen kaupunkiseutusopimuksen laatimiseen. Sopimuksella tuetaan Tampereen kaupunkiseudun kun tien yhteisten strategioiden toteut tamista ja valtion mukaan tuloa. Sopimus laaditaan vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla, ja sen allekirjoittajina ovat kunnat ja mi nisteriöt. Yhdyskuntasuunnittelun kuntayhteistyö syvenee Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteisiksi yhdyskuntasuunnittelun kehittä mishankkeiksi vuodelle 2010 seutuhallitus on päät tänyt seuraavat: Laaditaan kokonaisvaltainen maankäytön, asumisen ja liiken - teen sekä ilmaston aiesopimus kaupunkiseudun ja valtion välillä Luodaan rakennesuunnitelman toteuttamiselle seurantajärjestel mä Hyväksytään seudulliset periaat teet hajarakentamisen hallinnalle Yleiskaavoituksen yhteistyö on käynnissä Luodaan raakamaahankinnan seurantajärjestelmä Laaditaan seudullinen joukkolii kennesuunnitelma Toteutetaan raideliikenteen käyt töönottoa seudulla edistävä selvi tystyö Laaditaan seudullisen asuntotoi men organisaatioselvitys Toteutetaan seudun kuntien yh teinen ARA-hakemusten valmiste luprosessi Tampereen kaupunkiseudun koordinoiman kansallisen MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen ja liikenne) verkosto yhteistyö käyn nistetään mu kaan ilmoittautuneiden kaupunkiseutujen ja alueiden kanssa Rakennesuunnitelman ja muiden yhdyskuntasuunnitteluhankkei den yhteydessä on linjattu pitem män aikavälin kehittämistarpeita. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman joukkoliikenneratkaisun pohjalta aloitetaan katuraitiotien alustava suunnittelu Hervanta Keskusta Lentävänniemi välillä. Suunnittelu käsittää linjausvaihtoehtojen sekä tilavarausratkaisujen tarkastelun. Katuraitiotien linjaus liittyy kiinteästi muun muassa Lentävänniemen keskustan, Niemenrannan, Santalahden ja Kalevanrinteen maankäytön suunnitteluun. 1 VT 12, Rantaväylän tunneli Tavoitteena on tehdä mahdolliseksi Kekkosentien ja Paasikiventien pitkän tunnelin rakentaminen Naistenlahden ja Santalahden välille Tampereen keskustan pohjoispuolella. Maanalaisen asemakaavan laatimista jatketaan. (8156) 2 VT 12 Santalahden eritasoliittymä Tunnelin länsipäähän Santalahteen eritasoliittymää varten jatketaan VT 12:n kytkemisen kaupungin katuverkkoon mahdollistavan asemakaavamuutoksen laatimista. (8305) 3 VT 12 Naistenlahden eritasoliittymä Tunnelin itäpäähän Naistenlahteen eri tasoliittymää varten jatketaan VT 12:n kytkemisen kaupungin katuverkkoon ja Ratapihankatuun mahdollistavaa asemakaavamuutosta. (8306) 4 TAMMELA, Ratapihankatu Ratapihankadun suunnittelua Kekkosentielle asti jatketaan. VR:n entisen tavara-asema-alueen sekä Peltokadun ja rautatien välisen alueen uutta maankäyttöä suunnitellaan. PMK:n rakennus suojellaan. Suunnitelmissa on uutta asuin- ja liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Asemakaa- valuonnos on tavoitteena laatia vuoden 2010 alkupuoliskolla. (8330) 5 TAMMELA, Pohjolankatu 25, Senioriasuminen ym. Entisen teollisuusrakennuksen tontille ja Kekkosentien varressa olevalle varastorakennusten tontille esitetään uusien toimintojen mm. senioriasumisen sijoittamista säilyttäen olemassa olevaa rakennuskantaa. Kaavassa tehdään yleiskaavallinen tarkastelu, koska maankäyttö poikkeaa keskustan osayleiskaavasta. Valmistuu (8146) 6 XIII RATINA, Linja-autoasema ja toimitilaa Ratinan yleissuunnitelmassa on linja-autoaseman eteläpuolelle varattu tontti liike- ja toimistotiloja varten. Asemakaavoitus aloitetaan tänä vuonna. (8093) 7 XVIII-RAUTATIEALUE, SORINKATU 6-8 VR-yhtymä Oy hakee rautatiealueelle olevan rakennuskannan korvaavaa tehokkaan rakentamisen mahdollistavaa asemakaavan muutosta. (8201) Asuinalueiden palvelukeskuksien kehittäminen on tänäkin vuonna yksi asemakaavoituksen keskeisistä töistä. Linnainmaalle on jo rakennettu uutta alueen keskustaa. Luetteloon ja karttaan on poimittu asemakaavoituksen keskeiset työkohteet vuonna Kohteissa on keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistäviä täydennysalueita, osayleiskaavoja to teuttavia asemakaavoja, rakennetun ympäristön kehittämistä, yksityisten toimijoiden hankkeita sekä kaupungin muita mm. strategisten projektien kohteita. Keskustan alueella kohteita on Tammelassa, jossa Ratapihankadun alueen suunnittelu jatkuu ja Pohjolankadun entisen teollisuusrakennuksen käyttöä senioriasumiseen tutkitaan. Ratinassa linja-autoaseman eteläpuolella sijaitsevan liike- ja toimistotiloille varatun tontin asemakaavoitus alkaa. Rantaväylän tunnelin ja sen liittymäalueiden sekä siihen liittyvän Ranta-Tampellan alueen asemakaavoitusta jatketaan. Tampellan veturien kokoonpanohallille mietitään uutta käyttötarkoitusta. Uuden Vuoreksen asuinalueen kaavoitus jatkuu keskustassa ja Koukkujärvellä. Niemenrannan uuden asuinalueen suunnittelua sekä Santalahden teollisuusalueen kaavoitusta asumiseen jatketaan yleiskaavojen pohjalta. Uutta asuinaluetta on tulos sa Hervannan Hiidenmäen alueella ja Kaukajärvel le Saarenmaantien itäpuolelle ja Juvankadun varteen. Vanhojen asuinalueiden palvelukeskustojen kehittäminen jatkuu Lentävänniemessä, Tesomalla ja Lielahdessa. Peltolammin Säästäjäntorin ympäristössä valmistellaan korttelirakennetta täydentävän asuinrakentamisen mahdollistavaa asemakaavaa. Miljöön suojelemiseen tähtäävää asemakaavoitusta jatketaan Pispalassa, Petsamossa, Lapissa ja Kissanmaalla. Kalevanrinteeseen uutta asumista tuovaa asemakaavoitusta valmistellaan yleiskaavan pohjalta. Toimitilarakentamisen mahdollistava asemakaavoitus jatkuu Myllypuron Kolmenkulman alueella. Huppionmäen teollisuusalueen asemakaavoitus jatkuu Hervannassa. Asemakaavan muutos keskussairaalan alueella Kaupissa potilashoidon, tutkimuksen ja koulutuksen tilatarpeita vastaavaksi jatkuu. Asemakaavaohjelman määrällisenä tavoitteena on kaavoittaa vuosittain lisää asuinkerrosalaa kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa kerrosneliömetriä. Pientaloasuntojen vuositavoite on 300 asuntoa. 8 RANTA-TAMPELLA, asuinalue Ranta-Tampellan suunnittelukilpailu on ratkaistu, maankäytön suunnittelua jatketaan. (8300) 9 Tampellan veturihalli IX-954-2, Turpiininkatu Asemakaavalla suojellulle veturien kokoonpanohallille etsitään uutta käyttötarkoitusta. (8260) 10 LAPPI Lapin kaupunginosaan on tarkoitus laatia säilyttävä asemakaava. Kaavoitusohjelmassa työ on ajoitettu vuodelle (8182) 11 XXI PETSAMO Petsamon asuntoalueen miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutos aloitettiin inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä keväällä 2007, ehdotus laaditaan vuonna (8083) 12 KAUPPI, TAYS:n alueen kaavatyö Sairaala-alueen asemakaavan muutosta jatketaan vastaamaan alueen potilashoidon, lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen tulevia rakentamistarpeita. Kaavassa huomioidaan yliopiston lisärakentamistarpeet ja mahdollistetaan katuyh teys Biokadun ja Lääkärikadun välillä. (8312) Asemakaavaa muutetaan toisessa työssä tutkimalla maanalaisen pysäköintilaitoksen sijoittamista pääsisäänkäynnin itäpuolisen liikenne- ja pysäköintialueen alle. Laitoksessa olisi kahdessa kerroksessa noin 480 autopaikkaa. (8348) Kaavoituksen pohjana on yhteinen TAYS:n alueen yleissuunnitelma. 13 KISSANMAA Kissanmaan pientaloalueen miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutos aloitettiin vuonna 2008 inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta. Kaavasuunnittelua jatketaan ja luonnoksen on tavoitteena valmistua v (8186) 14 KALEVA, Pellervon koulun käyttötarkoituksen muutos Tilakeskuksen tavoitteena on osoit-

7 Kaavoituskatsaus taa käytöstä poisjääneelle Pellervon koulun piha-alueelle täydennysrakentamista. Tavoitteena on sijoittaa alueelle tilaa tehostetulle ja tavalliselle palvelurakentamiselle. Koulun tilojen käyttöä tutkitaan myös. Kaavaa ohjaamaan tehdään kaupunkikuva- ja maisemaselvitykset ennen kaavoitusta, laatiminen ajoittuu vuosille (8297) 15 XIX, KALEVANRINNE Asemakaavan muutosta laaditaan Kalevanrinteen osayleiskaavan mukaisesti asumista ja toimitilaa varten. Kaavoitus on ajoitettu kaavoitusohjelmassa vuodelle NIIHAMA Toritunjärven ja Niihamankadun väliin nykyisen ratsastuskeskuksen pohjoispuolelle asemakaavoitetaan tontti terapiaratsastuskeskusta varten. Kaavaehdotus valmistuu vuoden 2010 alussa. (8265) 17 KUMPULA, Mattilanmäki Mattilanmäenkadun päässä olevalle alueelle on tarkoitus sijoittaa pientalorakentamista yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. (8221) 18 RISTINARKKU , 4 ja 5 Pientaloalueen täydentäminen olemassa olevaan ympäristöön, jossa myös muinaisjäännöksen sijainti otetaan huomioon. Luonnos oli nähtävillä vuonna Kaava valmistuu v (8276) 19 KAUKAJÄRVI, Juvanrinne Maanomistajien aloitteesta kaavoitetaan pientaloalue Juvankadun varteen. Asemakaava kuuluu vuoden 2010 asemakaavoitusohjelmaan. (8174) 20 KAUKAJÄRVI, Saarenmaantie Karosen koulun ja Saarenmaantien itäpuolelle laaditaan uuden asuinalueen asemakaavaa yleiskaavan täydennysrakentamisohjelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä v (8258) 21 RUSKO, Kauhakorvenkatu Teollisuusalueen laajennusalueen asemakaava. Kauhakorvenkadulta on tarkoitus rakentaa Saarenmaantielle uusi katuyhteys, jonka varteen kaavoitetaan työpaikka-aluetta ja olevaa teollisuusaluetta järjestellään uudelleen. Asemakaava kuuluu vuoden 2010 asemakaavoitusohjelmaan. (8099) 22 HERVANTA, Hiidenmäen asuinalue Tuleva asuinalue sijaitsee Hervannan kaakkoispuolella. Yleiskaava osoittaa tievarauksen Tampereen kaupunkiseudun 2-kehätielle ja sen eteläpuolelle suunnitellaan asuinalueiden kahta rakentamisvaihtoehtoa arvioinnin ja luonnoksen pohjaksi. Kaavoituksen aikana on tarkennettu yleiskaavan selvityksiä. Liittyy asemakaavamuutokseen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä v Asemakaava kuuluu vuoden 2010 asemakaavoitusohjelmaan. (8255) 23 HERVANTA, Huppionmäen teollisuusalue Tuotantovaltainen yritystoiminnan alue suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti Tampereen kaupunkiseudun 2-kehän pohjoispuolelle rinnan Hiidenmäen asuntoalueen asemakaavan kanssa. Kaavoituksen aikana yleiskaavan selvityksiä on tarkennettu. Liittyy kaavamuutokseen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä v. 2008, asemakaavaluonnos v (8111) 24 VUORESKESKUKSEN ITÄOSA Kaava-alue käsittää Vuoreskeskuksen puistokadun itäpuoleisia korttelialueita. Alueelle kaavoitetaan asumista ja keskustatoimintoja. Asemakaavaehdotus on jaettu kahteen vaiheeseen, joista Vuoreksen puistokatuun rajoittuva osa on valmistunut v Vuoreksen keskuspuistoon rajoittuvien korttelien kaavaehdotus valmistellaan tontinluovutuskilpailun tulosten pohjalta v (8162) 25 VUORES, KOUKKUJÄRVI Vuoreksen keskustan tuntumaan Koukkujärven vierelle kaavoitetaan ekologisesti tehokas asuinalue. Noin tuhannelle asukkaalle suunniteltavalla alueella tulee olemaan talotyyppejä kerrostaloista erilaisiin pientaloihin ja omakotitaloihin. Asemakaavaluonnos valmistuu vuoden 2010 aikana. (8263) 26 RIMMIN ASUINALUE Vuoreksen keskustaan liittyvälle Rimmin alueelle kaavoitetaan rinnemaastoon sovitettu monimuotoinen ja tiivis asuinalue. Asemakaavaehdotus valmistuu alkuvuodesta (8044) 27 PELTOLAMMI , Säästäjäntori Tekeillä olevaan kantakaupungin eheyttämisen Ehyt-selvitykseen perustuva täydennysrakentamis-asemakaava. Alueelle kaavoitetaan Peltolammin korttelirakenteeseen sopivaa asuinrakentamista. Asemakaava kuuluu vuoden 2010 asemakaavoitusohjelmaan. (8331) 28 XXVI-641-1, MUONAMIEHENTIE Purettujen ns. pikatalojen tontille suunnitellaan ympäristöön sopivaa pientaloaluetta. Asemakaava kuuluu vuoden 2010 asemakaavoitusohjelmaan. (8303) 29 XXII, HATANPÄÄ Mango-hotelli Hatanpään puistokujan päässä olevan hotellin lisärakentamisen mahdollistavan kaavamuutoksen mahdollisuuksia tutkitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 2008, selvitysten laadinta tekeillä. (8266) 30 PYYNIKKI, sosiaali- ja terveysasema Pyynikin sosiaaliviraston kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta ja muuttaa kiinteistö asuinkiin teistöksi siten, että se sisältää myös palveluasumista ja tehostettua palveluasumista, sekä liike- ja toimistohuoneistoja. Epätarkoituksenmukaisia osia on tarkoitus purkaa ja tehdä tontille myös uudisosa. Pyynikin terveysaseman toiminnot on tarkoitus siirtää Läntiselle terveysasemalle (Tipotie), jonka asemakaavaa valmistellaan samanaikaisesti. (8177) 31 SANTALAHTI 1, teollisuusalue Asemakaavoitusta valmistellaan osayleiskaavan pohjalta. Alue muutetaan asuntoalueeksi. Alueelle suunnitellaan myös työpaikkatoimintoja, uusia liikenneyhteyksiä ja virkistysalueita. (8048) (8073) Uuden Niemenrannan alueen asemakaavoitus alkaa. Kuvassa yleissuunnitteluun liittyvä mallinnus alueesta. WSP FINLAND OY 32 PISPALA Pispalan kaavojen uudistaminen tehdään kolmessa vaiheessa, joista vireillä ovat I-vaiheen Ylä-Pispalan asemakaavamuutokset (8257) ja (8256) sekä II-vaiheen kaavamuutokset Pispalan valtatien varrella (8309) ja Ala-Pispalassa (8310). Pispalan ja Tahmelan asemakaavan uudistaminen aloitettiin koko aluetta koskevalla yleistarkastelulla v ja osittain EU-rahoitteisella kaupunginosaprojektilla (KaOs). Tämä vaihe tuotti runsaasti selvitysaineistoa, mielipiteitä ja näkemyksiä Pispalan kehittämisestä sekä Pispalan ja Tahmelan väliaikaisen rakennustapaohjeen. Selvitystyötä luontoarvojen osalta jatketaan III kaavavaiheen alueella, joka käsittää Tahmelan ja Pyhäjärven rantaan rajoittuvaa Ala-Pispalaa. Tärkein käynnissä oleva selvitys on rakennusoikeus- ja suojeluperiaatteiden määrittäminen kaavan uudistamisen pohjaksi. Tämä selvitys valmistuu ja asetetaan nähtäville vuoden 2010 alkupuoliskolla. Valittavaa periaatetta sovelletaan alueen kaikissa kaava-vaiheissa. Pispalan I vaiheen kaavaluonnokset laaditaan vuonna 2010 ja ehdotus valmistunee 2011 puolella. II vaiheesta laadittu rakennusinventointi asetetaan nähtäville vuonna 2010 ja sen jälkeen aloitetaan luonnoksen valmistelu. IIIvaihe käynnistetään sitten kun I vaiheen ehdotus on valmis. Pispalan osallisryhmätoimintaa jatketaan ja kehitetään. 33 KAARILA, Pispan palvelutalo Pispan palvelukeskusta laajennetaan rakentamalla kaksi uutta siipeä tehostettua palveluasumista varten. (8321) 34 TESOMA, keskustakortteli Kaupungin kirjaston ja terveysaseman tontti on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön siten, että se tukee Tesoman aluekeskuksen muodostumista. Tavoitteena on rakentaa palveluasumiskeskus, siihen liittyvää liiketilaa, senioriasumista sekä muuta asumista. Kirjasto ja terveysasema muuttavat Tesoman liikekortteliin sen valmistuttua. (8351) 35 MYLLYPURO, Kolmenkulman alue Alueelle laaditaan teollisuusalueen asemakaavaa liike- ja toimistorakentamisen mahdollistavaksi ja tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa palveluhuoltoasema VT 3:n läheisyyteen. Alueen asemakaavoja on laadittu vaiheittain v lähtien. Kolmenkulman alueen asemakaavoitus perustuu koko alueesta tehtävään yleissuunnitelmaan ja Myllypuron osayleiskaavaan. (7821) 36 LIELAHTI, ydinkeskustan liikekortteli Lielahden osayleiskaavan tavoitteiden pohjalta kehitetään kaupunkimaista liikerakentamista Lielahden ydinkeskustaan. Tavoitteena on hyvä kaupunkikuva ja laadukas jalankulkuympäristö. (8185) 37 NIEMENRANTA, uusi asuinalue M-real Oyj on jättänyt Tampereen kaupungille kaavoituspyynnön Lielahden teollisuustontin itäosan kaavoittamisesta asuntoalueeksi. Alueelle on hyväksytty osayleiskaava. Vaiheittain etenevän asemakaavoituksen pohjaksi laaditaan yleissuunnitelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden alkupuolella. Asemakaavoitus aloitetaan vuoden 2010 aikana alueen länsiosasta. 38 LENTÄVÄNNIEMI, keskustan eteläosa Lentävänniemen keskustan suunnittelua jatketaan keskustasta etelään. Lielahdenkatu linjataan uudelleen ja kerrostaloasumista sijoitetaan rannan puolelle katua. Hanke tukee Lentävänniemen keskustan palvelujen kehittämistä ja joukkoliikenteen laatukäytävää.(8354) 39 POLSO, Maisansalo Tarkoituksena on kehittää Maisansalon aluetta siten, että palvelut paranevat ja tukevat seudun vapaa-aikakäyttöä. Alueen luontoarvot selvitetään ja golfkenttä sijoitetaan alueelle ottaen huomioon ympäristö- ja maisematekijät. Tavoitteena on kaavan valmistuminen vuonna 2011.

8 8 Kaavoituskatsaus 2010 AERO-KUVA OY, 2008 Yleiskaavoituksen työkohteet Tampereen ja naapurikuntien alueyhteistyö Tampereen ja Kangasalan raja-alueella käynnistetään Ojalan ja Lamminrahkan alueiden suunnittelu. 1. Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava Työssä on selvitetty Lahdesjärvi-Lakalaiva alueiden kehittämisen mahdollisuuksia sekä tutkittu Särkijärven rannan luonnonarvoja. Alueen liikenneyhteyksiä parantava Särkijärven eritasoliittymä otetaan käyttöön kesällä Lisäksi alueelle Lakalaivan pohjoisosasta suunnatun liityntärampin toteuttamisen valmistelu aloitetaan vuoden 2010 aikana. Osayleiskaavatyön aloituspäätös on vuodelta Kaavan pohjaksi on laadittu selvityksiä ja kolme osayleiskaavan luonnosvaihtoehtoa, jotka olivat nähtävillä keväällä Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto linjasi jatkotyötä keväällä Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2009 ja kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittely on alkuvuodesta Osayleiskaavaratkaisun pohjalta Lakalaivaa on tarkoitus kehittää palvelujen ja asumisen alueena ja Lahdesjärveä työpaikkojen ja paljon tilaa vaativan kaupan alueena. 2. Hervantajärven osayleiskaava Hervantajärven osayleiskaavatyössä tarkennetaan voimassa olevaa kantakaupungin yleiskaavaa asumisen rakentamisalueiden sekä virkistysalueiden osalta. Kaavatyön aloituspäätös on tehty Alustavat tavoitteet on hyväksytty 2006, kolme luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä touko-elokuussa Kaavan linjauksia on käsitelty kaupunginhallituksen suunnitelujaostossa maaliskuussa ja marraskuussa Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä kesällä 2009 ja kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittely on vuoden 2010 aikana. 3. Nurmi-Sorilan osayleiskaava Suunnittelutyössä on tutkittu edellytyksiä osoittaa uusi, kokoluokaltaan merkittävä kaupunginosa Näsijärven rannalle Nurmi-Sorilaan ottaen huomioon nykyinen asutus sekä maisema-, luonto- ja kulttuuriarvot. Työ on käsittänyt selvitysten sekä vaihtoehtoisten rakennemallien ja kehityskuvien laatimista. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti osayleiskaavatyön aloit- Maakuntakaavoitus Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 24 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, ja ne vahvistetaan MRL 31 :n mukaisesti ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). tamisesta marraskuussa 2004, kolme luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä Nurmi-Sorilan keskustasta on järjestetty ideakilpailu keväällä Ideakilpailun ratkaisua sekä osayleiskaavaehdotuksen linjauksia on käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa joulukuussa Osayleiskaavaehdotus on nähtävillä alkuvuodesta 2010 ja kaava pyritään viemään valtuuston hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana. Tarastenjärven osayleiskaavan länsiraja sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Nurmin kyläkeskuksesta itään. Kaava vaikuttaa Nurmi-Sorilan taajamarakenteeseen. 4. Tarastenjärven osayleiskaava Työn päämääränä on osoittaa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle uusien kaatopaikkamääräyksien mukainen alue. Samalla on tutkittu mahdollisuutta sijoittaa muuta teollisuustoimintaa jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen valtatien varteen. Nykyinen asutus on rajattu osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot on valmisteltu yhtenä kokonaisuutena Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa. Osayleiskaavaehdotus on nähtävillä alkuvuodesta 2010 ja kaava pyritään viemään valtuuston hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana. 5. Kalevanrinteen osayleiskaava Osayleiskaavan laatiminen Sammonkadun itäosalla on nähty tarpeelliseksi alueella tapahtuneiden maankäytön muutosten ja edelleen olemassa olevien muutospaineiden vuoksi. Keskeisiä asioita työssä ovat asuminen, työpaikat ja liikenne. Osayleiskaavaa koskeva aloituspäätös on tehty vuonna Kaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä keväällä 2008, jonka jälkeen kaavan ratkaisuja on linjattu kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa keväällä Osayleiskaavaehdotus on nähtävillä vuodenvaihteessa , jonka jälkeen osayleiskaavaehdotus on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa kuluvan vuoden aikana. 6. Iidesjärven osayleiskaava Suunnittelualue käsittää Iidesjärven ympäristöineen. Kaavalla on tarkoitus tutkia järven ranta-alueiden maankäyttö kokonaisuutena myös kantakaupungin yleiskaavassa vahvistamatta jääneiden alueiden osalta. Aluetta koskevaa selvitysaineisto maiseman ja ympäristön osalta on tarkistettu ja täydennetty. Suunnittelutyö pyritään käynnistämään PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaalla on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä ja valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS Vuoden 2008 aikana Pirkanmaan liitto käynnisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa täydentävän vaihemaakuntakaavoituksen, jota jatketaan vuoden 2010 aikana. Vireillä on kolme vaihemaakuntakaavaa, joiden aiheina ovat turvetuotanto, liikenne ja logistiikka sekä Pirkanmaan keskuspuhdistamo. ja valmistelemaan luonnosvaiheeseen vuoden 2010 aikana. Työn keskeisiä teemoja ovat virkistykseen, asumiseen ja ympäristön suojeluun liittyvät kysymykset. 7. Ojalan osayleiskaava Kaavatyön tarkoituksena on täydennysrakentamisen tutkiminen Ojalan alueella. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan yhteinen työryhmä valmisteli syksyllä 2007 Ojalan ja Lamminrahkan alueiden suunnittelua. Ojalan ympäristö- ja maisemaselvitys osayleiskaavan laatimisen taustaksi on valmistunut vuonna Kaavasuunnittelutyö käynnistyy vuoden 2010 aikana maankäyttöluonnosvaihtoehtojen laatimisella. Alueelle tehtävän suunnittelun tavoitteena on tutkia asuntorakentamisen laajentamisen mahdollisuutta Ojalan kylän ympäristössä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kantakaupungin osalta on käytetty lähes loppuun vuonna 2003 voimaan tulleen yleiskaavan asuntoalueiden varanto. Kaupunkiseudun rakennemallityön valmistelun aikana on korostunut ilmastonmuutoskeskusteluun liittyen ehyen ja kokonaistaloudellisen yhdyskuntarakenteen tavoite. Kantakaupungin osalta on aloitettu loppuvuodesta 2008 yhdyskuntarakenteen eheyttämisen mahdollisuuksia tutkiva perusselvitys, jonka yhteydessä pyritään tutkimaan vielä kertaalleen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia kantakaupungin alueella. Selvitys valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Selvitystyön pohjalta käynnistetään yhdyskuntarakenteen täydentämiseen tähtääviä yleissuunnitelmia, joista työn alla ovat jo Peltolammin ja Tammelan alueen yleissuunnitelmat. Suunnitelmien laatiminen eri alueille tulee kestämään useita vuosia. Käsittely kesken Kauppi-Niihaman osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Hyväksymispäätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, valitusten käsittely on kesken. Keskusta Kuluvana vuonna aloitetaan keskustan kehittämisohjelman valmistelu laajaalaisen työryhmän työnä. Työn jatkona aloitetaan yleiskaavoitusohjelman mukaan 2011 Keskustan osayleiskaavan valmistelu. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) Turvetuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan aluevarauksia turpeenottoalueiden osalta. Vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2010 loppupuolella. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) Maakuntavaltuusto päätti ( 38), että liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen käynnistetään ja että vaihemaakuntakaavaan sisällytetään tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Valmisteluvaiheen aineisto pyritään saamaan nähtäville vuoden 2010 aikana. Vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2011 lopussa. Teiskon kyläalueet Teiskon kyläalueilla tapahtuvaa rakentamista ohjaamaan on tarpeellista laatia Aitolahti-Teiskon rantaosayleiskaavaa yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Osayleiskaavojen pohjaksi on vuonna 2008 käynnistetty kyläalueiden vesihuollon yleissuunnittelu ja koko pohjoista suuraluetta koskeva vesihuollon vaihtoehtoratkaisujen vaikutusarviointi. Pohjoisen suuralueen vesihuoltoa ohjaava linjaus viedään kaupunginhallituksen ratkaistavaksi vuoden 2010 alussa. 8. Viitapohjan kyläalueiden osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävänä keväällä Kaavatyötä jatketaan kaupunginhallituksen tekemän vesihuoltoratkaisun pohjalta. 9. Sisaruspohjan alueen osayleiskaavan laadinta aloitettiin suunnittelujaoston päätöksellä marraskuussa Kaavaluonnos oli nähtävillä loka-marraskuussa Kaavatyötä jatketaan kaupunginhallituksen tekemän ratkaisun pohjalta. Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava (Pirkanmaan keskuspuhdistamo) Pirkanmaan keskuspuhdistamo on maakunnallisesti merkittävä hanke, joka edellyttää maakuntakaavaa. Maakuntavaltuusto päätti ( 39), että Pirkanmaan 3. vaihemaakuntakaava laaditaan keskusjätevedenpuhdistamoa tai 0+ vaihtoehtoa ja näihin liittyviä uusia jätevesihuollon runkovesilinjoja, vaihtoehtoisia purkulinjoja vesistöihin sekä mahdollista lietteen käsittelyä koskevana vaihemaakuntakaavana. Vaihemaakuntakaavoituksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan keskuspuhdistamon YVA - menettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja arviointeja. Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeesta ja sen toteuttamisesta vastaa Tampereen Vesi yhdessä ao. kuntien kanssa. Maakuntahallituksen ( 217) tekemän päätöksen mukaan kaavatyö on keskeytetty, kunnes hankkeen Hirviniemen, Terälahden ja Kolunkylän kaavatyöt käynnistetään tulevina vuosina kaupunginvaltuuston tekemien aloituspäätösten pohjalta. Aitolahti-Teiskon kulttuuriympäristöselvitys Aitolahti-Teiskon alueelle on valmisteilla kulttuuriympäristöselvitys, joka kokoaa tietoja alueen arvokkaista kulttuuriympä ristöistä, niiden merkityksestä ja muuttumisesta. Vuonna 2008 julkaistu Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuriraportti täydentyy nyt työn alla olevalla kulttuuriympäristöosuudella. Selvityksessä pyritään tuomaan esiin eri aikakau sien arvokkaita osa-alueita ja kohteita, niihin liittyviä arvoja sekä määrittelemään, miten näitä arvoja vaalitaan erilai sissa muutostilanteissa. Asukkaiden osallistuminen hankkeeseen pyritään järjestämään yleisötilaisuuksina, joissa yhdessä pohditaan alueen kulttuuriympäristön nykytilannetta, tulevaisuutta ja arvoja. toteuttamisedellytykset, kuntien sitoutuminen hankkeeseen ja puhdistamon sijoituspaikka ovat varmistuneet. MUUT SUUNNITELMAT Tulevan maakuntakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi käynnistetään vuoden 2010 aikana Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa. Myös Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelman laatiminen pyritään käynnistämään yhteistyössä Pirkanmaan maakuntamuseon ja valtion viranomaisten kanssa vuoden 2010 aikana. Lisätietoja maakuntakaavoituksesta ja yhteystiedot löytyvät Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteesta:

9 TAMPERE 9 Uusia asuntoja kantakaupunkiin Tampereen kaupungin asukasmäärän ennustetaan kasvavan :lla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi asumisväljyyden kasvu edellyttää paljon uutta asuntotuotantoa. Kaikki kasvu ei voi suuntautua uusille alueille, vaan kaupunkirakennetta pyritään eheyttämään täydennysrakentamisella. Tampereella kaupunkirakenteen eheytymiseen tähtäävää työtä on tehty jo pitkään. Tänä vuonna asemakaavoitusohjemassa olevista kohteista noin puolet on täydennysrakentamista. Koko kantakaupungin alueella täydennysrakentamista tutkitaan Yhdyskuntaraken teen eheyttäminen Tampereella -työssä (EHYT). Nykyisten asuinalueiden sisältä etsitään tilaa sekä uudelle että uudentyyppiselle asuntorakentamiselle. Monipuolisella asuntotuotannolla on mahdollista tukea muun muassa alueiden ikärakenteen tasaista kehitystä ja elinkaariasumista, jolloin elämäntilanteen muutos ei edellytä asuinalueen vaihtoa. Hyvin toteutettuna täydennysrakentaminen nostaa lähiympäristön laatua. Sillä voidaan esimerkiksi vähentää liikennemelusta aiheutuvia haittoja ja turvata olemassa olevien palveluiden säilyminen. Alueita on erityisen tärkeää täydentää niillä asioilla, joita niiltä puuttuu. Monilla alueilla on tarvetta esimerkiksi hissillisille taloille, kertoo arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys maankäytön suunnittelusta. Vanhoja rakennuksia voidaan korottaa ja rakentaa niihin hissi, tai aluetta voidaan täydentää uusilla hissillisillä rakennuksilla. Kantakaupungissa ovat valmiina kadut, kunnallistekniikka ja palvelut. Siksi sinne rakentaminen on kaupungille edullista ja kestävän kehityksen mukaista. Tilaa rakentamiselle löytyy ihan keskustan kupeestakin, esimerkiksi Tammelasta. Rantaperkiössä vilkkaiden liikenneyhteyksien risteysalueella vanha asuinkortteli täydentyi uusilla asuinrakennuksilla. Uuden rakentamisen myötä kortteli sulkeutui ja pihapiiri rauhoittui liikennemelulta. Peltolammille yleissuunnitelma Täydennysrakentaminen tarkoittaa eri alueilla eri asioita: jossakin on kyse nykyisen rakenteen tiivistämisestä, ja toisaalla isomman täydennysalueen toteuttamisesta. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi Peltolammille laaditaan parhaillaan koko alueen kattavaa täydennysrakentamisen yleissuunnitelmaa. Suunnitelmassa tutkitaan, millainen uusi rakentaminen Peltolammille sopii, kuinka paljon sitä voisi olla ja mihin se alueella sijoittuisi. Samalla selvitetään kevyen- ja joukkoliikenteen yhteyksiä, pysäköintiratkaisuja, palvelu- ja viherverkkoa sekä Peltolammin liit tymistä Lahdesjärvi-Lakalaiva kokonai suuteen. Työn pohjaksi on laadittu Tampereen ja 70-lukujen aluerakentamiskohteiden inventointi. Tammelasta kestävän kehityksen pilottikohde Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on linjannut Tammelan kestävän kehityksen pilottikohteeksi. Tammelaan on jo tehty ideasuunnitelma kaupunginosan täydennysrakentamisesta ja kehittämisestä. Suunnitelmassa väljästi rakennettu lähiömäinen kaupunginosa muuttuu kaupunkimaiseksi ja elinvoimaiseksi osaksi keskustaa. Tammelan täydennysrakentaminen voitaisiin toteuttaa pilottimaisesti projektina, jossa kokeiltaisiin uudenlaisia yhteistyö- ja toimintamalleja niin osallistumiseen, alueratkaisuun kuin kumppanuuskaavoitukseen, kertoo arkkitehti Tiina Leppänen Kaupunkikehityksen kestävä yhdyskunta -yksiköstä. JALO VIRKKI Kaavoituksen uudistus tuo lisäaikaa asiakaspalveluun Kaavoituksen työtä on järjestelty uudelleen. Kaupunkilaisille merkittävin uudistus on asemakaavoituksen aluetiimien perustaminen. Uudistuksella pyritään siihen, että aluetiimien kaavoittajat olisivat aiempaa helpommin asukkaiden tavoitettavissa. Kaavoitusasioissa kannattaa ottaa edelleen ensi sijassa yhteyttä Palvelupiste Frenckelliin. Jos asia ei selviä yleisessä asiakaspalvelussa, kysyjä ohjataan tarvittaessa hänen alueensa asioita hoitavien arkkitehtien puheille. Idän, lännen ja etelän alueiden asemakaavoitusasioita hoitaa kutakin nyt kaksi arkkitehtia ja kaavoitusavustaja. Uudistus jatkaa tilaaja tuottaja-mallin kehittämistä kaavoituksessa. Tähän mennessä kertyneiden kokemusten perusteella tehtäväjakoa tarkasteltiin uudelleen ja päädyttiin siirtämään kaavoituksen tilaajapuolelle työntekijöitä tuotannosta. Muutoksen myötä tilattavat työtehtävät voidaan määritellä tarkemmin, työtä voidaan ohjata paremmin ja kohdistaa voimavarat tehokkaammin. Tilaajan mahdollisuus asiakaspalveluun sekä kaavoituksen laadun ja siihen käytettävien resurssien ohjaamiseen paranevat. Esimerkiksi yhdyskuntalau takuntaa varten tehdään nyt asemakaavoituksen tavoitteista tarkemmat suunnitelmat, joissa kerrotaan mihin asemakaavalla pyritään. Näin voidaan toteuttaa paremmin strategisia linjauksia, asemakaavaarkkitehti Sakari Leinonen kertoo. Kaavoituksen tuottajapuoli voi keskittyä aiempaa selkeämmin varsinaiseen suunnitteluun. Uudet järjestelyt helpottavat myös kaavojen tilaamista kaupungin ulkopuolisilta tuottajilta, koska työn ohjauksen ja laadun varmistaminen resursseja lisättiin. Yleiskaavoitus linjaa laajasti Yleiskaavoituksessa tilaajan vahvistamisella varmistetaan yleiskaavojen eteneminen. Samalla myös tavoitettavuus ja asiakaspalvelu paranevat. Yleiskaavojen vetovastuu ja ohjaaminen ovat selkeästi tilaajan tehtäviä. Tehtäviin liittyy myös pitkän tähtäimen maankäytön strategista suunnittelua, kuten liikenteeseen, palveluihin, työpaikkoihin ja väestönkasvuun varautumista sekä kasvun aikataulutusta. Seudullinen suunnittelu on viime aikoina vaatinut paljon työtä. Esimerkiksi seudun rakennemallityön yhteydessä on todettu, että Tampereelta odotetaan aloitteellisuutta seudun kehittämisessä. Seudullinen suunnittelu ei kuitenkaan vielä ohjaa rakentamista, vaan suunnitelman toteuttamiseen tarvitaan kuntien yleiskaavoja ja asemakaavoja, yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi kertoo. Kaikkiaan kaavoituksella pyritään sellaiseen maankäyttöön, että kaupungilla ja seudulla olisi mahdollisuus elää hyvässä ympäristössä ja alueen elinvoimaisuus säilyisi ja kehittyisi. Uudistuksen tavoitteena on myös saada valmiita kaavoja hieman enemmän varastoon. Tämä ei tietenkään tarkoita niiden unohtamista hyllyyn, vaan esimerkiksi sitä, että Tampere voi tarjota sopivia tontteja asuntojen rakentamista tai yritystoimintaa varten. Teksti: Anna-Leea Hyry Ideasuunnitelman mukaan Tammelaa on mahdollista täydentää lähes 2500 asukkaalla punaisella merkityissä täydennysrakentamiseen soveltuvissa paikoissa. Teksti: Karoliina Laakkonen-Pöntys ja Marika Haapala Lisätietoja: Kaavoituksen muutoksilla halutaan saada lisää mahdollisuuksia asiakkaiden palveluun. Tammikuun lopulla esiteltiin Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven kaavaratkaisuja yleisölle Sorilan koululla. Tampere selvittää kansallisen kaupunkipuiston perustamista Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuudet kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen. Pormestari Timo P. Nieminen on antanut selvitystehtävän keskustan kehittämistyöryhmälle. Selvitys tehdään vuoden 2010 aikana. Myös Teiskoon ehdotetun kansallispuiston edellytykset selvitetään. Pormestari Nieminen on antanut tehtävän Tampereen konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmälle. Kansallispuistoselvitys tehdään osana Teiskon maaseutuohjelman valmistelua. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tekee kaupunki ja asiasta päättää ympäristöministeriö. Suomessa on neljä kansallista kau - punkipuistoa: Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa ja Hangossa. Usea kaupunki on päättänyt selvittää kansal lisen kaupunkipuiston perus tamista, muun muassa Turku ja Helsinki. Kansallisen kaupunkipuiston verkostoon on tarkoitus ottaa kymmenkunta kaupunkipuistoa. Teiskon kansallispuistoa on esittänyt muun muassa Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri. Tampereen läheisyydessä ei ole kansallispuistoja. Lähimmät ovat Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot. Kansallispuiston rungon voisivat muodostaa Tampereen kaupungin omistamat Kintulammen, Kulkkilan, Nallin ja Pirttijärven retkeilymetsät.

10 10 TAMPERE Terveystarkastus kertoo huollon tarpeen Liikunta ja ulkoilu kuuluvat Henry Palttalan mielestä olennaisesti omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Menossa mukana Niko-poika (oik.) ja Saana Lyly. Henry Palttalan päivä alkaa puurolla, jonka hän lusikoi hedelmä- tai marjakeiton kera. Lounaalla hän syö reilusti salaattia ja illalla vaikkapa marjapuuroa ja ruisleipää. Kyllä minua kiinnostaa terveellinen ruokavalio. Suosin vähärasvaista, myös juustoissa ja margariinissa. Jälkimmäinen saa mielellään lisäksi olla omega-3 -tuotetta. Ruokavalioon kuuluu nykyään paljon kanaa ja kalaa, ja yritän välttää suolaa. Aamulla otan kalanmaksaöljyä ja vitamiinipillerin. Palttalan perheessä molemmat vanhemmat laittavat ruokaa. Isännän bravuuri on itse savustettu lohi. Hän tietää myös liikunnan merkityksen keski-iän lähestyessä. Kaveriporukan perustaman sählyjoukkueen vauhdikkaat treenit takaavat, ettei kunto pääse rapistumaan. Kyllä omaan hyvinvointiin pystyy itse paljon vaikuttamaan. Nykyään tiedetään niin paljon terveydestä ja hyvinvoinnista, ja tietoa myös tuodaan esille, Palttala sanoo. Korjaamisen varaakin hän itseltään löytää. Jälkiruokia voisi pikkuisen karsia ja ruoka-annoksia pienentää, mies väittää. Tänä keväänä hän osallistuu kaupungin 40-vuotiaiden ikäkausiterveystarkastukseen. Sen ansiosta saa tietää, missä mennään. Pystyy ajoissa reagoimaan mahdollisiin ongelmiin. Autoakin huolletaan. On hienoa, että kaupunki järjestää ilmaiset terveystarkastukset. Suosittelen kaikille. Naiset miehiä ahkerampia kävijöitä Tamperelaiset käyvät ikäkausiterveystarkastuksissa ahkerasti, mutta miehet jättävät ne väliin naisia useammin. Osallistumisprosentit ovat 60 ja 80. Kaupungissa on ollut miesvaltaisia aloja, joissa työterveyshuolto on hoidettu erittäin hyvin. Kaikilla ei ole ollut tarvetta osallistua ikäkausitarkastuksiin, koska vastaavia on järjestetty työterveydessä, terveydenhoitaja Seija Ignatius kaupungin ikäkausiterveystarkastusten yksiköstä arvelee. Miehet myös pelkäävät, että täältä löytyy sormea heristäviä terveysterroristeja. Näin ei todellakaan ole. Emme hae virheitä emmekä syyllistä ketään. Me haemme voimavaroja ja kannustamme. Kaikki tietävät nykyään, mikä on terveellistä, mutta tiedon noudattaminen ei aina onnistu. Tarkastuksissa selvitetään riskit sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, aikuistyypin diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin sekä naisilla rinta- ja kohdunkaulan syöpään. Tarvittaessa tehdään keuhkojen toimintakykykoe. Entistä useammin esiin nousevat myös psyykkiset asiat. Hoito ajoissa kertaa hyödyn Terveystarkastuksessa on hyvä mahdollisuus keskustella omaan terveyteen ja sen ylläpitämiseen liittyvistä asioista. 50 minuutin aikana ehtii käymään monenlaisia asioita läpi. Kirjoitamme tarvittaessa lähetteen verenpaineen, kolesterolin tai sokeriarvojen seurantaan. Jatkon hoitavat omalääkäri, diabeteshoitajat tai työterveyshuolto. Terveyteen panostaminen ajoissa kannattaa. Esimerkiksi korkean kolesterolin lannistaminen keski-iässä ehkäisee myös vanhuuden dementiaa. Tarkastusten tuloksia on kuitenkin vaikea mitata. Mutta paljonko maksaa yksi pallolaajennus, Ignatius kysyy viitaten ehdotukseen, jonka mukaan 40-vuotiaiden ikäkausitarkastuksista luovuttaisiin säästösyistä. Tänä vuonna kaupunki kutsuu tarkastuksiin vuosina 1960 ja 1970 syntyneet. Vuonna 1980 syntyneet naiset saavat kutsun papakokeeseen ja rintojen omatarkkailuohjantaan. Kutsuttavia on yhteensä vuotiaat saavat valmiin vastaanottoajan. Muut voivat kutsun perusteella varata oman aikansa internetissä Tampereen kaupungin kotisivulta. Myös puhelimitse ajan varaaminen tai peruminen onnistuu. Alkuvuodesta kutsun saavat vuonna 1970 syntyneet miehet sekä vuosina 1960 ja 1980 syntyneet naiset. Kesän jälkeen vuorossa ovat 1970 syntyneet naiset ja 1960 syntyneet miehet. Teksti: Jaana Kalliomäki Lisätietoja: Terveysasemilla iltavastaanotot Tampereen kaupungin ter veysasemat ovat avoinna kello 18 saakka seuraavina tiistaina: Hatanpään, Hervannan, Linnainmaan, Pyynikin, Tamme la keskuksen ja Tesoman terveys asemat: 23.2., 16.3., 30.3., 13.4., 27.4., ja Lielahden, Rahola- Pispalan ja Kaukajärven terveysasemat: 23.2., 30.3., ja Atalan terveysasema: 16.3.,13.4. ja Kämmenniemen terveysasema: 23.2., 30.3., ja Iltavastaanotot on suunniteltu erityisesti sellaisille vanhuksille ja lapsille, jotka tarvitsevat mukaansa saattajan. Iltavastaanotto on sovelias myös pienyrittäjälle, jonka on hankala sulkea yritystään päiväsaikaan. Ajanvaraus omalääkärin vastaanotolle terveyspalvelujen neuvonnasta puh , matkapuhelimesta (03) Sairaanhoitajan vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta. Alle 12-vuotiaiden lasten ja 17-vuotiaiden nuorten hammastarkastuksen kutsussa ei ole enää valmiiksi annettua vastaanottoaikaa, vaan vanhemman tai nuoren on varattava se itse. Lasten hammashuollon ajanvarauskäytäntö muuttui Lapsia ja nuoria kutsutaan suun terveydenhuollon tarkastukseen ikäluokittain. Koko ikäluokan terveystarkastuksia järjestetään 1-, 2-, 4- ja 6-vuotiaille sekä 1., 3.-, 5.-,7.- ja 9.-luokkalaisille. Suun terveystarkastus järjestetään myös 17-vuotiaille opiskelijoille. Tarvittaessa lasten ja nuorten hampaat tarkistetaan useammin, jos heidän hampaansa reikiintyvät helposti. Ajanvarauskäytäntö on muuttunut niin, että alle 12-vuotiaiden ja 17 vuotta täyttäneiden kutsussa ei ole vastaanottoaikaa, vaan vanhemman tai nuoren on varattava se itse joko internetissä tai puhelimitse numerosta (03) Internetissä toimivaa ajanvarausjärjestelmää varten alle 12-vuotiaan lapsen vanhemman on tehtävä sopimus lapsen puolesta asioimisesta. Sopimuksen voi tehdä kaupungin nettisivuilla osoitteessa Ajanvarausjärjestelmä on osoitteessa fi/hammas, ja vanhempi tai nuori tunnistautuu siihen omilla verkkopankkitunnuksillaan vuotiaille ja yksilölliseen tarpeeseen perustuviin tarkastuksiin tuleville lähetetään kutsu, johon on valmiiksi merkitty tuleva vastaanottoaika. Tampereella opiskelevat vieraspaikkakuntalaiset koululaiset ja opiskelijat voivat käyttää Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluja. Palvelujen käyttäjäksi voi ilmoittautua lomakkeella, joka löytyy internetistä osoitteesta Lomakkeen voi tilata myös suun terveydenhuollon ajanvarausnumerosta. Lisätietoja: Ikälinjan ohjelmia Takahuhdissa ja Peipontuvalla Ikälinja on saanut runsaasti kehuja laitteita testanneilta ikäihmisiltä. Kosketusnäytöllä toimivan tietokoneen ja television avulla vanhukset voivat osallistua ohjattuihin jumppatuokioihin, seurata terveysneuvontaa ja erilaisten yhdistysten ja järjestöjen tuottamia ohjelmia. Kaikille vanhuksille avoin Ikälinja on Takahuhdin palvelukeskuksessa ja Peipontuvan korttelikerhossa. Takahuhdin palvelukeskuksen toiminnasta vastaava Terhi Koskinen toteaa, että Ikälinjan etuna on vuorovaikutteisuus. Esimerkiksi terveysaiheisen ohjelman katsojat voivat tehdä kysymyksiä asiantuntijalle välittömästi ohjelman aikana. Takahuhdissa asuvat ikäihmiset voivat Ikälinjan kautta saada yhteyden muissa kaupunginosissa oleviin toimipisteisiin ja kaupungin työntekijöihin ilman, että heidän tarvitsee lähteä paikan päälle, Terhi Koskinen kertoo. Tarvittaessa Takahuhdin palvelukeskuksessa voidaan järjestää vanhuksille mahdollisuus asioida esimerkiksi sosiaalityöntekijän kanssa. Asioinnista on sovittava etukäteen palvelukeskuksen henkilökunnan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Vanhukset voivat myös tuottaa omaa ohjelmaa Ikälinjalle. Aiheena voi olla esimerkiksi oma harrastus. Ohjelmaideoita voi ilmoittaa projektisuunnittelija Mia Vaelmalle numeroon Ikälinjan ohjelmatarjonta löytyy internetistä osoitteesta videravirtualcare.com/ Tampere järjestää Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla on Tampereella tiistaina 27. huhtikuuta. Juhla pidetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Pääjuhlan tunnuslauseena on Kuule tuhannet tarinat. Teemalla kutsutaan veteraaneja ja nuorempia sukupolvia keskustelemaan sota-ajan muistoista. Teeman ympärille rakennetaan myös pääjuhlan ohjelma. Veteraanipäivän pääjuhlaa edeltää veljesilta maanantaina Sitä vietetään teemalla Aika velikultia. Kansallisen veteraanipäivän viettoon Tampereelle odotetaan vähintään kolmea tuhatta sotiemme veteraania. Juhlatapahtumien järjestelyistä vastaa Tampereen kaupunki.

11 TAMPERE 11 Tampereen kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalveluiden tämän vuoden teemana on lasten ja nuorten kulttuuri. Teemavuoden tarkoituksena on lisätä jo olemassa olevien lasten ja nuorten kulttuuritapahtumien tunnettavuutta, sekä luoda mahdollisuuksia uusille lastenkulttuurin, kulttuurisen nuorisotyön ja nuorisokulttuurin muodoille. Toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten omaa aktiivisuutta ja osallisuutta. Teemavuoden aikana luvassa tapahtumia, työpajoja, näyttelyitä, te toja, leirejä ja kursseja. Teemavuoden tapahtumien ja toimintojen kohderyhmänä ovat 0 17-vuotiaat lapset ja nuoret perheineen. Nuorten Tampere -sivuilla internetissä julkaistaan teemavuoden tapahtumakalenteria, jossa tapahtumat on jaettu lapsille (0 12-vuotiaat), nuorille (13 17-vuotiaat) ja lasten ja nuorten kulttuurin parissa toimiville aikuisille. Lasten ja nuorten kulttuurin teemavuoden päätapahtumaa juhlitaan elokuussa Tampereen keskustassa, Väinö Linnan aukiolla. Yhtenä tavoitteena on, että teemavuoden avulla saataisiin nostettua kulttuurin merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä ja sen roolia ennaltaehkäisevän työn välineenä. Teemavuotena pyritään myös vahvistamaan kulttuurisen työn verkostoja Pirkanmaalla. Vuoteen sisältyy koulutusta ja tapaamisia myös lasten ja nuorten kulttuurin parissa toimiville aikuisille. Koulutusta kaivataan kulttuurisen työn arvostuksen ja osaamisen lisäämiseksi, sillä monissa kunnissa kulttuurinen työ tarkoittaa lähinnä bänditilojen ja -iltojen tyyppistä toimintaa. Lasten ja nuorten kulttuurisen teemavuoden tapahtumat tunnistaa niiden yhteydessä käytetystä logosta ja julistepohjasta. Osallisuuden teeman mukaisesti näiden markkinointimateriaalien suunnittelija on löytynyt nuorten parista, hän on av-viestinnän ensimmäisen vuoden opiskelija. Lisätietoja: Tampere Biennale esittelee kotimaista nykymusiikkia Tampereella vietetään lasten ja nuorten kulttuurin teemavuotta Tampere Biennale esittelee kotimaisen nykymusiikin tärkeimmät ilmiöt, ajankohtaisimmat säveltäjät ja uusimmat sävellykset huhtikuuta. Vuodesta 1986 kahden vuoden välein järjestetty tapahtuma syntyi aikoinaan tarpeesta saada esille suomalaisten elävien säveltäjien musiikkia sekä innostaa yleisöä tutustumaan uuteen musiikkiin. Tampere Biennalen taiteellisen johtajan Lotta Wennäkosken mukaan tänä vuonna ohjelmistossa ovat läsnä henkinen maailma ja eräänlainen sielukkuus; esimerkiksi kansainvälisten vieraiden, huilisti Mario Carolin, laulaja Sonia Turchettan ja pianisti Keiko Nakayaman tulkintana. Yksi festivaalin ydinkonserteista on perinteisesti Tampere Filharmonian perjantai-illan konsertti 16. huhtikuuta Tampere-talossa. Sen ympärille rakentuneita konsertteja on muun muassa Tuomiokirkossa ja Teatteri Telakalla. Tampere Biennale on Tampereen Musiikkijuhlien järjestämä ja on osa Tampereen kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalveluja. Lisätietoja: Runoja, kuvituksia ja huvituksia Rullassa Runot, musiikki, kuvitukset ynnä muut huvitukset täyttävät Lastenkulttuurikeskus Rullan Runoilijan talossa -näyttely koostuu runoilija Jukka Itkosen (s. 1951) lastenrunoista sekä Itkosen, Christel Rönnsin ja Erika Kallasmaan (ent. Kovanen) ku vituksista. Mukana on myös muun muassa runoilijan ideanurkkaus sekä Itkosen omia omituisia otuk sia. Näyttelyyn kuuluvassa Runokuvittajan pajassa lapset voivat tehdä oman kuvituksen Itkosen vielä julkaisemattomiin runoihin. Rinkelissä istuen voi kuunnella Itkosen sanoittamaa musiikkia, ja pienessä runoilijan talossa voi uppoutua Itkosen kirjoihin. Runokynä-pajassa tuunataan mielikuvituksellisia kyniä, joiden avulla runosuoni alkaa varmasti sykkiä. Vastikään Savonia-palkinnon saanut Jukka Itkonen on helsinkiläinen kirjailija ja taiteilija, jonka tuotanto sisältää runoja, proosaa, musiikkilibrettoja, näytelmiä, televisiosarjoja ja kuunnelmia lapsille ja aikuisille. Runoilijan talossa -näyttelyssä Itkosen laajaa ja monipuolista tuotantoa lähestytään erityisesti viiden lastenrunokokoelman kautta. Näyttelyn alkuperäistuotanto: Hel singin kaupungin kulttuuriasiainkeskus/annantalon taidekeskus. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Lastenkulttuurikeskus Rulla, Finlaysoninkuja 6 Avoinna ti pe 9 14, la su 11 16, suljettu maanantaisin sekä pe 2.4. Karhun elämää Vapriikissa Karhun vuosi -näyttely tuo Vapriikkiin karhun, Suomen kansalliseläimen. Kun suomalaiset elivät metsässä, karhun syntymisen ja kuoleman kierto rytmitti kalenterivuotta. Karhun vuosi -näyttely avataan Vapriikissa 24. helmikuuta. Näyttely on pitkäkestoinen, sillä se pidetään esillä aina tammikuuhun 2011 saakka. Näyttely vie museokävijän karhumetsään yhden vuodenkierron ajaksi. Karhun vuoden kuluessa mesikämmen tulee tutuksi myyttisenä metsän kuninkaana, muinaisten suomalaisten palvomana esi-isänä ja pyyntiyhteisön jatkuvuuden turvanneena jumalana. Esiin nostetaan myös karhun nykyinen asema kiisteltynä suurpetona ja metsästäjän tavoitelluimpana saaliina. Myyttisen karhun rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta luontokappaleena. Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampellan tehdasalue. Maanantaisin suljettu. Avoinna ti su Yleisöopastukset su kello Sasnalin maalauksia ja lyhytelokuvia museossa Sara Hildénin taidemuseossa avautuu 20.helmikuuta 2010 Wilhelm Sasnalin ensimmäinen yksityis näyttely Pohjoismaissa. Se käsittää sekä maalauksia että lyhytelokuvia. Puolalainen Wilhelm Sasnal (s. 1972) on monella tapaa erittäin ajankohtainen taiteilija. Hän on nuoren itäeurooppalaisen taiteili ja polven tunnetuimpia edustajia, joka on saavuttanut asemansa kan sainvälisessä taidemaailmassa poikkeuksellisen nopeasti. Teosten aiheet ja tekotapa vaihtelevat, mutta toistuvana teemana hänen teoksissaan on Puolan historian ja nykypäivän kohtaaminen. Wilhelm Sasnal on ennen kaikkea maalari, mutta hänen tuotantoonsa kuuluu myös lyijykynä- ja mustepiirroksia, valokuvia, videotaidetta ja elokuvia. Vuonna 2006 Sasnal voitti lyhyt elokuvillaan arvostetun Vincent van Gogh -palkinnon. Hän asuu ja työskentelee Krakovassa. Sasnalin tunnetuin kokoillan elokuva Sikopaimen (2009) esi te tään taiteilijan toi vo muk sesta Tampe reen kansainvälisillä eloku vajuhlilla maalis kuussa. Sara Hildénin taidemuseo, Laiturikatu 13 puh. (03) , Filkkarit tuo Chaplinin Kaupunginvalot Tampere-taloon Tampereen elokuvajuhlat filkkarit perustettiin Maaliskuun päivinä järjestettävillä 40. elokuvajuhlilla vietetään juhlaa muun muassa näytösten voimin. Näistä suurin tuotos on Tampere-talon yhteistuotanto Charles Chaplin: Kaupunginvalot. Sen säestää Tampere Chamber johtajanaan Kimmo Tullila. Juhlavuotta sivutaan myös avajaisnäytöksessä sekä Raimo Siliuksen kokoamassa näytöksessä Rake Special: Sadon korjuu. Tamperelaisille rakkaiksi muodostuneet Arkiston aarteet: Tamperenäytökset ovat mukana tänäkin vuonna. Brittiläisen musiikin uskollinen kuvaaja Julien Temple saapuu ohjaajavieraaksi. Festivaaleilla nähdään Templen uusin dokumenttielokuva Oil City Confidential (2009), joka kertoo 1970-luvulla kasatun Dr. Feelgoodin tarinan. Lisäksi Templen tuotannosta esitetään musiikki videoita ja lyhytelokuvia. Tämän vuoden suurena teema na on lyhytelokuva Ibero- Ame rikan alueelta. Yleisöllä on mahdollisuus nähdä läpileikkaus 2000-luvulla tehtyjä lyhytelokuvia Etelä-Amerikasta sekä Espanjasta. Lisätietoja: Luistelemaan ja hiihtämään! Talvinen Tampere tarjoaa nyt paljon hauskaa tekemistä. Lumesta ja pakkasista voi nauttia liikkumalla niin järvien jäillä, hiihtoladuilla, luistinkentillä kuin pulkkamäissä. Talvilomalaisille löytyy harrastuspaikkoja aivan kotikulmilta. Tässä muutamia vinkkejä: Yleisöluistelu Hervannan jäähalli: ma klo kenttä 2 ti klo kenttä 2 to klo kenttä 1 la klo kenttä 1 Tesoman jäähalli: ma pe ja su klo Koulukatu: Kenttä 1:la klo , su Kenttä 2: ma pe klo , la su klo Viikolla 9 lisäksi: Kenttä 1: ma, ti ja to klo 8 15, ke klo , pe klo Kenttä 2: ma, ti, ke ja to klo 8 16, pe klo Tarkista mahdolliset muu tokset WebTimmistä: Hiihto Hiihtolatujen kunto- ja huoltotiedot löytyvät mski -latureittipalvelusta: Viikolla 9, : Hiihtokoulu ala-asteikäisille maanantaista torstaihin kello Kaupin urheilupuistossa. Ohjelmassa sekä perinteinen että luistelutekniikka. Ilmoittautuminen ja kokoontuminen uudella huoltorakennuksella. Hiihtokoulun ohjauksesta vastaa Tampereen Pyrintö ry. Ohjaus on maksuton.

12 12 TAMPERE Hervantaan suunnitteilla poikittaislinja Itä-Tampereelta Tampereen joukkoliikenne hakee sujuvuutta työmatkaliikenteeseen Tampereella on hyvät bussiyhteydet keskustaan lähes kaikilta asuin- ja työpaikka-alueilta. Keskustaan suuntautuvilla matkoilla bussi onkin usein kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautolle. Jos sekä matkan lähtöpiste että määränpää sijaitsevat kaupungin laidoilla, bussilla kulkeminen muuttuu usein hankalammaksi ja hitaammaksi. Heilurilinjoilla pääsee bussia vaihtamatta kaupungin laidalta toiselle, mutta reitti kulkee aina keskustan kautta. Hankalinta bussin käyttö on lyhyillä poikittaisilla matkoilla, jotka eivät ole saman bussireitin varrella. Tällöin joutuu matkustamaan ensin keskustan suuntaan, vaihtamaan bussia ja matkustamaan taas takaisin päin. Aikaa matkaan kuluu paljon enemmän kuin henkilöautolla tai polkupyörällä. Poikittaismatkojen ongelmat on tiedostettu Tampereen joukkoliikenteen suunnittelussa ja niihin haetaan uusia ratkaisuja, joukkoliikenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen kertoo. Tärkein tekijä poikittaisten joukkoliikennematkojen palvelun järjestämiseksi on matkojen määrä alueiden välillä. Bussin ajaminen vain muutaman ihmisen matkojen vuoksi on kallista, eikä isolla bussilla hoidettu joukkoliikenne pienellä matkustajamäärällä ole myöskään ympäristölle edullinen ratkaisu. Suunnitteilla oleva reitti on merkitty katkoviivalla. Jos kahden vierekkäisen asuinalueen välissä sijaitsee työpaikka-alue, tehdään alueelle matkoja molemmista suunnista. Tämä mahdollistaa paremmin suoran bussiyhteyden taloudellisen järjestämisen, Häyrynen sanoo. Uusia poikittaislinjoja suunnitteilla Tällä hetkellä poikittaiseen matkustukseen tarjoavat palveluita Tampereen joukkoliikenteen linjoista lähinnä numerot 6 (Tays Ristinarkku Kaukajärvi Hervanta Hatanpää), 14 (Lielahti Lamminpää Tohloppi Ikuri Tesoma Rahola) ja 20 (Hikivuori Annala Rusko Hervanta Keskustori). Eniten uusia poikittaisia bussiyhteyksiä on toivottu koillisten alueiden (Linnainmaa, Leinola, Atala) ja Hervannan välille sekä Länsi-Tampereella Tesoman ja Lielahden välille. Saadun palautteen ja vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen perusteella ollaan suunnittelemassa uuden työnimellä 38 kulkevan linjan Atala Linnainmaa Kaukajärvi Hervanta käynnistämistä syksyllä Myös Multisillan ja Hatanpään välille suunnitellaan lakkautettavaa seutulinjaa 50 korvaavia yhteyksiä. Yhdyskuntalautakunta päättää mahdollisista uusista bussilinjoista kuluvan kevään aikana. Pidemmällä tähtäimellä suunnitelmissa on täydentää poikittaisliikennetarjontaa edelleen muun muassa vuonna 2011 aloittavalla Hervannan, Vuoreksen, Lahdesjärven ja keskustan yhdistävällä linjalla. Jo suunniteltujen Paasikiventien Jo olemassa oleva poikittaislinja 6 (punainen) sekä suunnitellut linjat 38 Itä-Tampereelta Hervantaan (vihreä) ja Hervannasta Vuoreksen kautta keskustaan (katkoviiva). joukkoliikennekaistojen rakentaminen avaisi taloudellisesti mahdollisuuden Länsi-Tampereen poikittaisyhteyksien parantamiseen, Juha-Pekka Häyrynen kertoo. Tällöin osa Lamminpään, Haukiluoman ja Ikurin matkustajista voitaisiin kuljettaa Lielahden kautta Paasikiventietä nopeasti keskustaan. Samalla yhteydet Lielahden ja Tesoman välillä paranisivat merkittävästi käytännössä ilman taloudellista panostusta itse bussiliikenteeseen. Teksti: Hanne Tamminen VILLE SALMINEN Työsuhdematkalippu kannustaa joukkoliikenteen käyttöön Vuoden alusta voimaan tullut tuloverolain muutos kannustaa vaihtamaan oman auton työmatkoilla joukkoliikenteeseen. Uudessa järjestelmässä on 300 euron suuruinen kokonaan verovapaa osa. Lisäksi matkalippuvalikoimaan lisättiin uutena vaihtoehtona henkilökohtainen arvolippu. Työsuhdematkalippu on työnantajan työntekijälleen hankkima henkilökohtainen joukkoliikennelippu. Se on tarkoitettu pääasiassa asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin, mutta sitä voi käyttää myös vapaa-ajan matkoilla. Työnantaja voi maksaa lipun kokonaan tai osittain. Työsuhdematkalippua koskeva säännös muuttui vuoden 2010 alusta. Edun verovapaata osaa ei enää määritellä prosentteina lipun hinnasta vaan euromääräisenä. Nyt työsuhdematkalippu on kokonaan verovapaata 300 euroon saakka, kun aiemmin verovapaata oli enintään neljännes lipun hankintahinnasta. Lisäksi työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 600 euron ylittävältä osalta 3400 euroon asti. Verovapaan edun määrä on siis enintään euroa vuodessa. Työsuhdematkalippuetuutta muutettiin vuoden alusta myös siten, että henkilökohtainen arvolippu tuli mukaan valikoimaan. Tämä helpottaa esimerkiksi osan vuotta pyörällä työmatkansa kulkevien edun hyödyntämistä. Työntekijä ehdota työnantajal lesi työsuhdematkalippua. Lipun käyttöönotto on helppoa. Työnantaja tekee lipusta sopimuksen Tampereen joukkoliikenteen kanssa. Sopimuksen liitteeksi laaditaan lista lippuun oikeutetuista työntekijöistä, jonka jälkeen työntekijä voi käydä ostamassa lipun joukkoliikenteen asiakaspalvelusta (Palvelupiste Frenckell). Lisätietoa: liput/tyosuhdelippu Palvelupiste Frenckell, Frenckellinaukio 2 B avoinna maanantaisin kello ja tiistaista perjantaihin kello p. (03) palvelupiste.frenckell@tampere.fi