Opiskeluhuollon käsikirja: Opiskelijan rinnallakulkija

Transkriptio

1 Opiskeluhuollon käsikirja: Opiskelijan rinnallakulkija 1

2 OPISKELUHUOLLON KÄSIKIRJA: OPISKELIJAN RINNALLAKULKIJA Ι Yleinen osuus Sisällys: 1 Johdanto 2 Opiskeluhuollon strategia ja opiskeluhuoltoon liittyvät suunnitelmat 2.1 Opiskeluhuollon strategia 2.2 Opiskeluhuoltoa ohjaavat suunnitelmat 2.3 Oppilaitosten turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat 3 Johtaminen ja arviointi opiskeluhuollossa 3.1 Opiskeluhuollon johtaminen 3.2 Opiskeluhuollon arviointi 3.3 Arvio Lappajärven opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta 4 Yhteisöllinen opiskeluhuolto 4.1 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä 4.2 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävät 4.3 Yhteistyö nivelvaiheissa 5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto 5.1 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen 5.2 Asiantuntijaryhmän toiminta ja opiskeluhuollon kertomuksen laadinta 5.3 Kuraattori- ja psykologipalvelut 5.4 Koulu - ja opiskeluterveydenhuolto 6 Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen 6.1 Kodin ja koulun yhteistyö 6.2 Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa 7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 8 Perehdytys käsikirjaan 9 Koulujen toimintaa ohjaavat suunnitelmat 2

3 1 Johdanto Opiskeluhuollon käsikirja on lain vaatima opiskeluhuoltosuunnitelma. Tämä käsikirja on päivitetty versio Evijärven ja Lappajärven kuntien yhteistyönä vuosina työstämästä käsikirjasta voimaan tullut uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) sekä Lappajärven kunnassa tapahtunut yhteiskouluun (vuosiluokat 0-9) siirtyminen edellyttävät muutoksia ja tarkennuksia tuolloin tehtyyn käsikirjaan. Evijärven ja Lappajärven kunnat olivat vuosina mukana Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittämistoiminnassa, joka kattoi kouluasteet esikoulusta lukioon. Tässä käsikirjassa määriteltiin tällöin koulujemme oppilas- ja opiskelijahuollon toimintaa ohjaavia käsitteitä ja strategiaa. Lisäksi kuvasimme oppilas- ja opiskelijahuollon toimintamalleja Evijärven ja Lappajärven kouluissa ja yhteistyötä kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa. Uuden lain mukaan käytämme jatkossa kaikista oppilaista termiä opiskelija ja oppilas- ja opiskelijahuollosta käytämme termiä opiskeluhuolto. Kaikista kouluista käytämme nimitystä oppilaitos. Opiskeluhuollon keskeisin tehtävä on edistää koko koulun hyvinvointia; tukea saavat niin opiskelijat kuin opettajatkin sekä muu henkilökunta. Toimiva opiskeluhuolto luo ja edistää välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä. Yhdessä tehty työ opiskelijan hyvinvoinnin eteen tukee jokaista työyhteisön jäsentä hänen omassa työssään. Jokaisella yhteisön jäsenellä on oikeus ja velvollisuus osallistua opiskeluhuoltotyöhön. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain tarkoituksena on: 1. edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä: 2. edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä; 3. turvata varhainen tuki sitä tarvitsevalle 4. turvata opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu; 5. vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. (1287/ ) Käsikirjan ja opiskeluhuollon strategian lähtökohtana on opiskelijan hyvinvoinnin edistäminen. Opiskeluhuolto on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (1287/ ). Opiskeluhuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä erilaisten ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010.) Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutumista. Suunnitelmat valmistellaan monialaisena yhteistyönä. 3

4 Suunnitelmat ovat: lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan opiskeluhuoltoa koskeva osuus, paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta sekä oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma eli Lappajärvellä oppilaitoskohtaiset Opiskeluhuollon käsikirjat Opiskeluhuollon käsikirjassa kuvataan esi- ja perusopetuksen sekä valmistavan opetuksen opiskeluhuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat, jotka toimivat pohjana oppilaitoskohtaiselle opiskeluhuoltosuunnitelmalle. Tällä varmistetaan koulujen yhtenäinen toimintakulttuuri sekä vältytään päällekkäisiltä kirjauksilta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. yksittäisen opiskelijan asioita käsitellään yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä oppilaitosja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. (1287/ ) Käsikirjassa tuodaan esille opiskeluhuollon kokonaisuutta ja se toimii tiedottamisen välineenä niin henkilökunnalle kuin huoltajillekin. 2 Opiskeluhuollon strategia ja opiskeluhuoltoon liittyvät suunnitelmat 2.1 Opiskeluhuollon strategia Oppilas- ja opiskelijahuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.) Opiskeluhuollon strategia ohjaa siihen, että opiskelijoilla ja koko kouluyhteisöllä olisi kouluissamme mahdollisimman hyvä olla. Strategia antaa suuntaviivat hyvinvointiin pääsemiseen, ja strategiassa kuvataan arvoja ja tärkeitä käsitteitä opiskeluhuoltoon liittyen. Strategialla luodaan edellytyksiä hyvään oppimiseen. Se tukee myös koulun henkilökuntaa opiskeluhuoltotyössä ja jakaa vastuuta. Strategiaa tukee kuntayhtymä Kaksineuvoisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa on määritelty alueen kuntien yhteiset visiot, arvot ja tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hyvinvointisuunnitelman Hyvä Elämä Tässä perusajatus on: Jokaisen lapsen lapsuus ja nuoruus on hyvä ja turvallinen. Hän saa mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä omien edellytystensä mukaisesti hyvinvoinnille 4

5 suotuisassa kasvuympäristössä, jossa uskotaan tulevaisuuteen. Tämä HET-suunnitelman perusajatus ohjaa myös opiskeluhuollon toimintaa. Opiskeluhuollon strategian rakenne Tavoitteet/päämäärä YHTEISÖLLISYYS, ENNALTAEHKÄISY, OSALLISUUS, YHTEISTYÖ Keinot OPISKELUHUOLTOTYÖN KEHITTÄMINEN TIEDOTUS, KOULUTUS MONIALAINEN TOIMINTA OLEMASSA OLEVIEN RAKENTEIDEN VAHVISTAMINEN Lähtökohta/perusta H Y V I N V O I N T I Hyvinvointi on strategiamme lähtökohta. Kaikki perustuu sille, että opiskelijan perusasiat ovat kunnossa ja niistä huolehditaan (esim. ruokailu, kuljetukset, turvallisuus). Hyvinvointiin tulee kuitenkin kiinnittää jatkuvasti huomiota. Tavoitteet ovat tärkeinä pitämiämme arvoja, joihin tulee pyrkiä, ja jotka edistävät samalla hyvinvointia. Strategiassa määritellyt tavoitteet antavat opiskelijoille eväitä myös myöhempää elämää varten. Opiskeluhuollon toimenpiteet tähtäävät tavoitteisiin pääsemiseen. Strategiassa kuvatut keinot ovat myös jo olemassa, mutta niitä tulee jatkuvasti kehittää ja arvioida. Hyvinvointi toimii myös opiskeluhuollon tavoitteena lähtökohdan ohella. Käsikirjassa kuvataan keinoja toteuttaa hyvinvoinnin eri osa-alueita kouluissamme. Strategian lähtökohta ja tavoitteet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Hyvinvointi Hyvinvointi on käsitteenä laaja. Allardtin mukaan hyvinvointi on tila, jossa ihmisen on mahdollista tyydyttää perustarpeensa. Hyvinvointi jaetaan kolmeen eri ulottuvuuteen: elinolot (materiaaliset olosuhteet), sosiaaliset suhteet (on rakastettu ja osaa pitää muista huolta) ja itsensätoteuttaminen (yhteiskuntaan kasvaminen ja muiden kanssa yhdessä eläminen). (Allardt 1976.) Oppilaitoksessa hyvinvointi kytkeytyy vahvasti oppimiseen, opiskeluun ja kasvattamiseen. Hyvinvointi on erittäin tärkeä asia oppilaitoksessa, koska jos opiskelija voi huonosti tai ei ole terve, hän ei myöskään opi hyvin. Jos lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy, yhä suurempi osuus opettajien työpanoksesta joudutaan käyttämään opiskeluhuoltoon. Pahoinvoinnin lisääntyminen tai vähentyminen näkyy heti 5

6 oppilaitosten arjessa, varsinkin tuki- ja erityisopetuksen sekä opiskeluhuollon kuormituksessa ja työrauhassa. (Rimpelä ym ) Strategian perustana on hyvinvointi, jonka määrittelemme Konun mallin mukaan. Mallissa hyvinvointi, opetus, kasvatus ja oppiminen kulkevat koulussa käsi kädessä. Tavoitteenamme on kasvattaa yhdessä kotien ja ympäröivän yhteisön kanssa ehjiä, vastuullisia ja itseään kunnioittavia aikuisia. Hyvinvointi koulussa AIKA > KOTI Y OPETUS JA OPPIMINEN Y M KASVATUS H P T Ä KOULU E R I Ö S I HYVINVOINTI Ö V Ä having loving being health koulun olosuhteet sosiaaliset suhteet mahdollisuus itsensä- terveydentila * ympäristö, koulutilat * oppimisilmapiiri toteuttamiseen *psykosomaattiset * opetuksen järjestelyt * johtaminen * työn merkitys ja arvostus oireet * välitunnit, lukujärjestys * opettaja - oppilassuhde *mahdollisuus: *pitkäaikaissairaudet * ryhmäkoot, turvallisuus * ryhmien toiminta - itsetunnon kehittämiseen * taudit * seuraamukset, palvelut * koulukiusaaminen - palautteeseen, ohjaukseen * flunssat... * kouluruokailu * kodin ja koulun - kannustukseen, rohkaisuun yhteistyö - vaikuttamiseen Koulun hyvinvointimalli (Konu 2002, 44). Konun malli perustuu Allardtin (1976) sosiologiseen teoriaan, jota Konu on kehittänyt kouluolosuhteisiin sopivaksi. Malli yhdistää hyvinvoinnin kasvatukseen ja opetukseen koulussa (Konu 2002, 43). Kuviosta ilmenee se, miten opiskelijan kotioloilla ja ympäröivällä yhteisöllä on tärkeä merkitys sekä opiskelijan että koko koulun näkökulmasta. Konu jakaa kouluhyvinvoinnin neljään osa-alueeseen, jotka ovat koulun olosuhteet (having), sosiaaliset suhteet (loving), itsensä toteuttamisen mahdollisuudet (being) ja terveydentila (health). Koulun olosuhteilla tarkoitetaan mm. koulun fyysistä ympäristöä ja koulurakennusta. Olosuhteisiin kuuluvat myös esimerkiksi turvallinen työskentely-ympäristö, viihtyisyys, melu, lukujärjestys jne. Koulun 6

7 olosuhteisiin kuuluu lisäksi esimerkiksi se, miten kouluruokailu, terveydenhuolto ja opinto-ohjaus on järjestetty. (Konu 2002, 44.) Sosiaalisiin suhteisiin kuuluvat opettajien ja oppilaiden tai opiskelijoiden väliset suhteet, oppilaiden tai opiskelijoiden keskinäiset suhteet ja kodin ja koulun yhteistyö. Tähän osa-alueeseen kuuluvat myös koko koulun ilmapiiri, ryhmädynamiikka, kiusaaminen ja koulun johtamistapa. (Konu 2002, ) Mahdollisuus itsensä toteuttamiseen tarkoittaa oppilaan osallisuutta ja arvostusta kouluyhteisössä. Tähän osa-alueeseen liittyy oppilaiden erilaisuuden huomioiminen opetuksessa ja koulussa, esimerkiksi erityisopetus. (Konu 2002, ) Arvona on opiskelijalähtöisyys, mikä tarkoittaa opiskelijan yksilöllisyyden hyväksymistä ja sen kunnioittamista. Kuntiemme hyvinvointisuunnitelmissakin korostetaan lasten ja nuorten osallisuuden tärkeyttä liittyen itseä ja yhteisöä koskeviin asioihin. Koulun hyvinvointimallissa terveys nähdään tärkeänä voimavarana, joka on yhteydessä hyvinvoinnin muihin kolmeen osa-alueeseen. Terveydentila käsittää fyysiset ja psyykkiset oireet, tavalliset vilustumistaudit sekä krooniset ja lyhytaikaiset taudit ja sairaudet. (Konu 2002, 46.) Myös toimintakyky, tasapaino sekä kyky selviytyä elämässä liittyvät terveydentilaan (Honkanen & Suomala 2008,11). Kaikki aiemmin esitellyt hyvinvoinnin osa-alueet ovat yhteydessä terveyteen. Niissä ilmenevät puutteet tai ongelmat heijastuvat terveyteen. Terveyttä ei käsitellä tämän enempää käsikirjassa tästä näkökulmasta. Opiskeluhuollossa keskitytään terveyden edistämiseen eli ennaltaehkäisemään sairauksia tai ongelmia. Strategian tavoitteet Kouluyhteisö on lapsen merkittävin yhteisö perheen ohella ja se tulisi nähdä kokonaisuutena, jossa yhdistyvät terveys-, hyvinvointi- ja oppimistavoitteet. Opiskelijan aito kohtaaminen ja kuunteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta oppilaitoksen yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne pääsisi syntymään. Yhteisöllisyys ja osallisuus nähdään nykypäivänä tärkeinä asioina niin paikallisella kuin kansallisella sekä Euroopan tasolla (ks. HET, Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , Euroopan yhteisöjen komission raportti yhteisestä sosiaalisesta osallisuudesta). Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön vapauksien ja oikeuksien kunnioittamista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Opiskelijoita tulee kuulla heitä koskevissa asioissa ottaen huomioon heidän ikäkautensa. Jos oppilaskuntaa ei ole, koulutuksen järjestäjä on velvollinen huolehtimaan, että opiskelijoilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulun toimintaan liittyvistä opiskelijoita yhteisesti koskettavista asioista. 7

8 Yhteistyö sekä kotien että eri ammattiryhmien ja tahojen kanssa on välttämätöntä. Koulussa työskentelevien tulee olla yhteistyössä kotien kanssa jo lainkin määräämänä (Perusopetuslaki 628/ ). Oppilaan hyvinvoinnin turvaamiseksi ja varhaisen puuttumisen kannalta yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Tarkoituksena on toimia kasvatuskumppanina kodin kanssa. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010). Yhteistyössä tulee pyrkiä luottamukselliseen ja avoimeen kanssakäymiseen. Opiskeluhuollosta tulee tiedottaa riittävästi koteihin. Kaikki strategian tavoitteet nivoutuvat toisiinsa ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen että sujuva yhteistyö tukevat hyvinvointia ennaltaehkäisemällä ongelmien syntymistä ja kasaantumista. Ennaltaehkäisevää toimintaa tehdään yhteistyönä eri toimijoiden välillä, esimerkiksi ryhmäytymispäivät. Ennaltaehkäisy: 1.yksilötaso 2. yhteisön taso Yhteisöllisyys: 1. yksilötaso; henkilökohtainen kokemus HYVINVOINTI Osallisuus 2. yhteisön taso; esim. on kirjoilla koulun oppilaana Yhteistyö Strategian tavoitteiden ja hyvinvoinnin väliset suhteet Tavoitteenamme opiskeluhuollossa on siirtää painopiste pitkällä aikavälillä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Tavallinen arki on tärkeää, ja sen turvallisuus ja sujuvuus on ennaltaehkäisevää työtä. Opiskelijan kuunteleminen ja aikuisen läsnäolo ovat oleellisen tärkeitä keinoja ennaltaehkäisevässä työssä. Ennaltaehkäisyn lisäksi tulee kehittää varhaista puuttumista ennen kuin 8

9 ongelmat kasautuvat ja monimutkaistuvat. Luokanopettajan, luokanvalvojan ja ryhmänohjaajan rooli on varhaisessa puuttumisessa keskeinen. Strategian keinot Oppilaitoksissa käytetään koko ajan monenlaisia työskentelytapoja ja malleja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja tavoitteisiin pääsemiseksi. Opiskeluhuollon työtapoja on kuitenkin hyvä tarkastella jatkuvasti, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Keinojen kehittäminen edellyttää henkilökunnalta asioiden miettimistä yhdessä ja myös käytettyjen keinojen arviointia. Opiskeluhuoltotyön kehittäminen Opiskeluhuoltoryhmän eräs tehtävä on kehittää opiskeluhuoltoa kouluyhteisöissä. Opiskeluhuollossa seurataan, arvioidaan ja kehitetään koko kouluyhteisön, luokkien ja ryhmien hyvinvointia tukevaa toimintaa. Opiskeluhuoltotyössä yhteistyö eri sidosryhmien kanssa esimerkiksi kunnan tasolla antaa paremmat mahdollisuudet toimia lasten ja nuorten hyväksi. Tiedotus Opiskeluhuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa henkilöstölle, opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Sujuvan tiedotuksen avulla kaikki osapuolet tietävät, miten kouluyhteisössä toimitaan, kenen puoleen tulee kääntyä missäkin asiassa. Tiedonkulku edistää ja helpottaa myös yhteistyön tekemistä. Koulutus Henkilöstön koulutusta tarvitaan etenkin ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen liittyvissä asioissa. Ongelmatilanteissa toimimiseen tarvitaan tietoa ja toimintamalleja. Opiskeluhuoltotyön laajuus edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Koulutus tukee myös osaltaan opettajan työhyvinvointia. Monialainen toiminta Opiskeluhuoltotyö edellyttää monialaista työotetta. Eri ammattiryhmien välisellä yhteistyöllä saavutetaan parempia tuloksia sekä ongelmien ennaltaehkäisyssä että niiden ratkaisemisessa. Erilaiset näkökulmat asioihin mahdollistavat oikea-aikaisen puuttumisen ja oikeanlaisen tuen. Olemassa olevien toimintarakenteiden vahvistaminen Oppilaitoksissa on toimivia rakenteita ja käytänteitä esimerkiksi osallisuuteen liittyen. Useassa oppilaitoksessa on kummi- tai tukioppilastoimintaa. Lappajärven kunnassa toimii oppilaskunnat kaikilla kouluilla. Näitä jo olemassa olevia rakenteita kehittämällä voidaan lisätä opiskelijoiden osallisuutta kouluyhteisössä. 9

10 Leena Nousiaisen kaaviossa oppilaskuntatoiminta nähdään hyvin moniulotteisena toimijana kouluyhteisössä. 2.2 Opiskeluhuoltoa ohjaavat suunnitelmat Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma; HET (Hyvä Elämä Tässä) Lappajärven kunnan opetussuunnitelmiin sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta (esi- ja perusopetus) Oppilaitoskohtaiset suunnitelmat Lastensuojelulain (417/2007) 12 :ssä tarkoitetussa lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelmassa eli HETissä tulee kirjata 1) opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, 2) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista palveluista jne., 3) toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja varhaista tukea ja 4) tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta ja opiskeluhuollon laadunarvioinnista. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella on HETin päivitys mm. opiskeluhuollon osalta tehty kevään 2015 aikana. Nämä suunnitelmat otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisten opetussuunnitelmien opiskeluhuoltoa koskevia osuuksia sekä valmisteltaessa Lappajärven opiskeluhuoltosuunnitelmaa. 10

11 Opiskeluhuoltosuunnitelma Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun 12 :ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattava: 1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista 2. Oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi 3. Yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa 4. Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 5. Toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Päävastuu kunnan opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta on kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmällä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ) 2.3 Oppilaitosten turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Opetuksen järjestäjä myös toimeenpanee suunnitelman ja valvoo sen noudattamista ja toteutumista opiskeluhuoltopalveluista vastaavalla viranomaisella. Heidän on tehtävissään myös edistettävä koulun ja kotien välistä yhteistyötä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2013, 4 1 mom.) Lappajärven kunnassa oppilaitoksilla on oppilaitoskohtainen pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma sekä suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelmat päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Ne valmistellaan ja päivitetään yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa. Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelma sisältää: hätätilanteen johtamisen periaatteet, toimijoiden vastuunjaon ja tehtävät, ohjeet hätätilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä toimintaohjeet erilaisia hätätilanteita varten, ohjeet siitä, miten oppilaitoksessa opiskelevat pelastautuvat hätätilanteessa ulos rakennuksesta tai vastaavasti sisälle rakennukseen hätätilanteesta riippuen, ohjeet tapaturmien ehkäisyyn, ensiapuun ja hoitoonohjaukseen, 11

12 tiedottamisen ja viestinnän hätätilanteissa, toiminnan harjoittelun ja arvioinnin sekä miten ja milloin pelastussuunnitelmaa päivitetään ja miten siihen perehdytetään. Kriisisuunnitelma Kriisisuunnitelmaa valmisteltaessa otetaan huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Kriisisuunnitelma sisältää ohjeet päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön ehkäisemiseen ja käyttöön puuttumiseen. Kriisisuunnitelmasta löytyvät oppilaitoksen turvallisen toiminnan kannalta keskeiset ohjeistukset. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sisältyy kriisisuunnitelmaan. Siinä otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, yhteistyö huoltajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. 3 Johtaminen ja arviointi opiskeluhuollossa 3.1 Opiskeluhuollon johtaminen Lappajärven kunnassa opiskeluhuollon johtamis- ja ohjausjärjestelmän muodostavat kunnan hyvinvointiryhmä, opiskeluhuollon ohjausryhmä sekä oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät. Ohjausryhmä ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset opiskeluhuoltoryhmät aloittavat toimintansa Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista sekä opiskeluhuollon kytkemisestä osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua vastaa monialainen 12

13 opiskeluhuollon ohjausryhmä. Ohjausryhmä vastaa mm. Lastensuojelulain (417/2007) 12 :ssa tarkoitetun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman uusista kirjauksista ja opiskeluhuollon paikallisista toteuttamistavoista. Ohjausryhmä tarkentaa kokouksessaan tehtäviään ja ryhmä voi vastata myös opiskeluhuollon valvonnasta (26 ). Ohjausryhmään jäseniksi on nimetty sivistystoimenjohtaja Tarja Puro ja perusopetuksen rehtori Matti Mäkelä. Ohjausryhmään kuuluvat myös edustajat sosiaali- ja terveystoimesta, varhaiskasvatuksesta ja Järviseudun koulutuskuntayhtymästä. Kokouksiin kutsutaan tarvittaessa asiantuntijajäseniä. (Siv. ltk 33 /2014) 3.2 Opiskeluhuollon arviointi Opiskeluhuoltopalveluja arvioidaan Lappajärvellä sekä kunta- että oppilaitostasolla. Tarkoituksena on saada tietoa opiskeluhuollon toimivuudesta, henkilöstötarpeesta, kehittämiskohteista ja vaikuttavuudesta. Arviointiin osallistuvat opetuksen järjestäjän ohella huoltajat ja opiskelijat. Arvioinnin avulla kehitetään opiskeluhuoltoa edelleen. Arvioinnissa hyödynnetään kouluterveyskyselyjä, ympäristön terveellisyyden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksia, OPH-Thl-kyselyjä sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja. Oppilaitoksissa opiskeluhuoltoryhmän yksi tärkeä tehtävä on jatkuvasti arvioida omaa toimintaansa. Tällöin voidaan kehittää toimintatapoja ja esimerkiksi ennakoida erilaisia tilanteita paremmin. Opiskeluhuoltoryhmä arvioi myös koko oppilaitoksen opiskeluhuollon tasoa ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin ja puutteisiin. Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yhteistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Koulutuksen järjestäjän on arvioitava opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta yhteistyössä kunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä osallistuttava ulkopuoliseen opiskeluhuoltoa koskevaan arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset on julkistettava. Koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä toimitettava opetushallintoviranomaiselle sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle opiskeluhuollon valtakunnallisessa arvioinnissa, kehittämisessä, tilastoinnissa ja seurannassa tarvittavat tiedot. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Aluehallintovirastolla on oikeus oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko koulutuksen järjestäjä järjestänyt oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetyn opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon lain mukaisesti. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/ ) 3.3 Arvio Lappajärven opiskeluhuoltopalvelujen kokonaistarpeesta Opiskeluhuollon kokonaisuus tarvitsee toimiakseen kattavan johtamis- ja ohjausjärjestelmän. Se edellyttää yhteistyötä laajasti eri tasoilla ja vaatii riittävän sekä osaavan henkilökunnan, joka on perehtynyt opiskelijahuollon toimintaa ohjaaviin periaatteisiin, tavoitteisiin, toimintamalleihin ja arviointimenetelmiin. Lisäksi opiskeluhuollon kehittäminen vaatii lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän tiedon keräämistä, seurantaa, arviointia ja hyödyntämistä. Opiskeluhuollon palvelut ovat osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. 13

14 Opiskeluhuollon palvelut mitoitetaan siten, että jokainen opiskelija saa riittävän opiskeluhuollon tuen. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä. Perusopetuksen oppilaat 2. asteen opiskelijat Lukio 2. asteen opiskelijat Jami/Sedu Yhteensä Psykologi/ suositus Kuraattori/ suositus Lappajärvi KK / 1 0,5 / 1 Lappajärvi KK / 1 1 / 1 KK = Kuntayhtymä Kaksineuvoinen palvelun tuottajana Suomen Psykologiliiton ja THL:n hyväksymä suositus on korkeintaan opiskelijaa yhtä psykologia kohti. Kouluyksiköitä tulee olla korkeintaan kolme yhtä psykologia kohden. Samoja lukuja eli opiskelijaa/työntekijä tulee käyttää sekä psykologien että kuraattoreiden kohdalla. Tällä hetkellä Lappajärven ja Evijärven kunnissa koulukuraattorin tehtäviä hoitaa kasvatusohjaaja. Lappajärven kunta ostaa Evijärven kunnalta palveluista 50 %. Lappajärvellä kasvatusohjaaja työskentelee esi- ja peruskouluissa, lukiossa sekä Jamin ja Sedun Lappajärven yksiköissä. Lappajärvellä kasvatusohjaajan oppilas- ja opiskelijamäärä on n Syyslukukauden 2015 alusta Lappajärven kunnalla on yksi kokopäiväinen kuraattori. Koulukuraattori tulee työskentelemään esi- ja peruskouluissa, lukiossa sekä Jamin ja Sedun Lappajärven yksiköissä. Lappajärvellä toimii kaksi kouluterveydenhoitajaa. Yhteiskoululla työskentelevä kokoaikainen terveydenhoitaja hoitaa myös lukion, Jamin ja Sedun opiskelijat. Opiskelijoita on yhteensä noin 600. Osana toisen terveydenhoitajan työnkuvaa on Rantakankaan ja Länsirannan koulujen kouluterveydenhuolto. Rantakankaalla ja Länsirannalla opiskelijoita on yhteensä noin Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon kuuluvat ne toimet, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Tätä yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ovat toteuttamassa kaikki opiskeluhuollon toimijat. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 1 mom.) 14

15 Leena Nousiainen: yhteisöllinen oppilashuolto 4.1 Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen oppilaitosten yksikkökohtaiset opiskeluhuoltoryhmät (opiskeluhuoltoryhmä ja asiantuntijaryhmä) tai kokoamisperusteet nimetään oppilaitoskohtaisiin suunnitelmiin eli Opiskeluhuollon käsikirjoihin. Opiskeluhuoltoryhmää johtaa rehtori/ apulaisrehtori tai koulun apulaisjohtaja. Asiantuntijaryhmän koollekutsuja toimii vastuuhenkilönä. Kumpikaan ryhmistä ei tee hallintopäätöksiä. (Siv. ltk 33 /2014) Oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä tulee olla oppilaitoksen, koulu- tai opiskelijaterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen edustaja. Lisäksi on huolehdittava opiskelijoiden ja tarpeen mukaan vanhempien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kuten erityisopettajien ja oppilaanohjaajan edustuksesta. Opiskeluhuoltoryhmän koostumus voi vaihdella tarpeen mukaan ja se voi kuulla asiantuntijoita. (Siv. ltk 33 /2014) Lappajärven kunnan oppilaitoksissa opiskeluhuoltoryhmiin voivat kuulua rehtori, apulaisrehtori/-johtaja, esi-, luokan-, tai aineenopettaja, erityisopettaja, kasvatusohjaaja ja terveydenhoitaja sekä opinto-ohjaaja. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti lukuvuoden aikana. Kokouksista laaditaan muistio, josta koollekutsuja tiedottaa henkilökunnalle. 4.2 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävät Ensisijainen ja keskeinen tehtävä on yhteisöllisen opiskeluhuollon, kuten koulu- ja opiskeluympäristön ja yhteisön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tarkennettuja tehtäviä ovat: 15

16 1. Oppilaitoksen lukuvuosittaisen opiskeluhuollon toimintasuunnitelman laatiminen. 2. Opiskeluhuoltoryhmä huolehtii, että opiskeluhuoltosuunnitelmassa on ajantasainen versio pelastussuunnitelmasta, kriisisuunnitelmasta ja suunnitelmasta opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. 3. Oppilaanohjauksen suunnitelman tarkistaminen. 4. KiVa koulun tai muun kiusaamisen vastaisen ohjelman tilannekartoitusten läpikäynti ja niiden pohjalta tarvittavien toimenpiteiden laadinta. 5. Kouluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä kouluyhteisön hyvinvointiin liittyvien tarkastusten ja kyselyjen tulosten läpikäynti ja tarvittavien toimenpiteiden laadinta. 6. Oppilaitoksen sisällä opiskeluhuollollisen yhteistyön kehittäminen. 7. Opiskeluhuollon resurssitarpeen arviointi ja kohdentaminen annettujen resurssien mukaan. 8. Opiskeluhuollon toteutumisen arviointi oppilaitoksen sisällä. 9. Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus 10. Yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa 11. Siirtymävaiheiden sujuvuus 12. Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä mielen hyvinvoinnin huomioiminen oppilaitosyhteisössä 4.3 Yhteistyö nivelvaiheissa Nivelvaiheella tarkoitetaan lapsen siirtymistä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle, opiskelijan siirtymistä toiselle opettajalle, luokka-asteelle tai toiseen kouluun. Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheissa on tärkeää, jotta opettaja pystyy huomioimaan opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käytännöt ja moniammatillinen yhteistyö mahdollistavat opiskelijan koulupolun ja oppimisen kokonaisvaltaisen seurannan esikoulusta toisen asteen koulutuksen loppuun saakka. Riittävä yhteistyö sekä joustavat ja luotettavat tiedonsiirtojen toimintamallit auttavat myös yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarpeiden määrittelyssä. Yhteistyötä tehdään lastenneuvolan ja tarvittaessa muiden eri yhteistyötahojen kanssa. Esi- ja perusopetuksen välinen yhteinen tiedonsiirtopalaveri pidetään hyvissä ajoin esiopetusvuoden keväällä. Tarkempia oppilaskohtaisia tiedonsiirtopalavereja pidetään pitkin kevättä. Koulutulokkaiden vanhemmille pidetään vanhempainilta yhteistyössä esi- ja perusopetuksen kanssa. Koulutulokkaille järjestetään tutustumispäivä toukokuussa. Luokanopetuksesta aineenopetukseen siirtyvistä opiskelijoista pidetään opettajien välinen tiedonsiirtopalaveri. Seitsemännelle luokalle tulevien opiskelijoiden huoltajille järjestetään vanhempainilta kuudennen luokan keväällä. Vanhempainvartit pidetään seitsemännen luokan syksyllä ja huoltajat voivat myös osallistua syksyllä järjestettävään yläluokkien yhteiseen vanhempainiltaan. Yläluokille siirtyville opiskelijoille järjestetään yläkoulun alkaessa ryhmäytymispäivä, jossa ovat mukana yleensä kasvatusohjaaja, tukioppilaat, opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja luokanvalvojat sekä muita yhteistyötahoja esim. MLL, seurakunta ja 4H-yhdistys. Yhdeksännellä luokalla opiskelijat tutustuvat toisen asteen oppilaitoksiin. Heidän huoltajille järjestetään vanhempainilta, missä opinto-ohjaaja kertoo jatko-opinnoista ja hakumenettelystä. Tarvittaessa opiskelijoille järjestetään lisää tutustumiskäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin päätöksenteon tueksi. Yksittäistä opiskelijaa koskevia tiedonsiirtopalavereja voidaan tarvittaessa järjestää perusopetuksen ja 16

17 toisen asteen oppilaitosten välillä. Koulutuspaikkaa vaille jääneille opiskelijoille järjestetään jälkiohjausta opinto-ohjaajan ja etsivän nuorisotyön yhteistyönä. 5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisen opiskeluhuollon määritelmä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia: 1. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja 2. opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja 3. monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa 4. koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan monialaisessa asiantuntija-ryhmässä ja siitä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ) Leena Nousiainen: Yksilökohtainen oppilashuolto 5.1 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen Kun opiskelijasta herää huoli tai huomataan tuen tarve elämän eri aloilla, Lappajärvellä toimitaan seuraavan ohjeistuksen mukaan: 1. se työntekijä, kenellä on huoli, vie asiaa eteenpäin; opiskelija alusta asti mukana 2. yhteys huoltajaan/huoltajiin 17

18 3. tämän jälkeen yhteys oppilaitoksen omiin toimijoihin, jotka ovat asian käsittelyn kannalta tarpeellisia esim. luokanopettaja/-valvoja, opo, erityisopettajat jne. Sosiaalisissa asioissa yhteydenotto koulukuraattoriin tai kouluterveydenhoitajaan sekä 4. tarvittaessa konsultointi lastensuojelusta ja/tai 5. lastensuojeluilmoitus, johon on hyvä kirjata miten oppilaitoksessa on jo työskennelty asian kanssa. Jos päädytään yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ) Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai opiskelijoiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää opiskelijan tai huoltajan suostumusta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ) Asiantuntijaryhmän kokoamisen tarpeen havainnut opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja sopii opiskelijan ja huoltajan kanssa, ketä ryhmään kutsutaan. 5.2 Asiantuntijaryhmän toiminta ja opiskeluhuollon kertomuksen laadinta Asiantuntijaryhmän tapaamisessa sovitaan, kuka on ryhmän vastuuhenkilö, joka johtaa keskustelua. Samoin sovitaan siitä, kuka kirjaa käsitellyt asiat opiskeluhuollon kertomukseen. Opiskeluhuollon kertomus on jatkuvaan muotoon laadittu lomake, joka täytetään aina, kun asiantuntijaryhmä kokoontuu. Opiskeluhuollon kertomus tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Opiskeluhuoltokertomus laaditaan aikajärjestyksessä jatkuvaan muotoon ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan: 1. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot 2. asian aihe ja vireillepanija 3. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet 4. tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot 5. toteutetut toimenpiteet 6. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa 18

19 Yksittäistä opiskelijaa tai henkilöä koskevat rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä yksittäistä opiskelijaa koskevia salassapidettäviä tietoja, jos siihen ei ole asianomaisen henkilön (tai laillisen edustajansa) kirjallista yksilöllistä suostumusta tai tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ) Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan (hänen huoltajansa tai laillisen edustajan) suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassapidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. (Oppilasja opiskelijahuoltolaki 1287/ ) 5.3 Kuraattori- ja psykologipalvelut Kuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijaa koulunkäynnissä, edistää opiskelijan sosiaalista hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Kuraattori tekee oppilaitoksissa opiskeluhuoltotyötä. Kuraattorin työhön kuuluu keskustelua ja neuvontaa sekä perhetapaamisia ja yhteisneuvotteluita. Kuraattori työskentelee myös luokkien ja opiskelijaryhmien kanssa. Kuraattori toimii yhdessä opiskelijan, hänen huoltajansa, koulun henkilökunnan sekä tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa. Kuraattorilta saa apua esimerkiksi muuttuvissa elämäntilanteissa mielenterveysasioissa perhetilanteen muutoksissa taloudellisissa vaikeuksissa päihdeasioissa tai muissa mieltä painavissa asioissa Kunnan on järjestettävä opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on sitä pyytänyt. Psykologin palvelut Lappajärvelle tuottaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Arvion kiireellisyydestä tekee kuraattori. Edellä mainittuna määräaikana palvelu on järjestettävä myös muun henkilön yhteydenoton perusteella, jos kyse ei ole neuvonnasta tai ilmene, että keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15.) 19

20 5.4 Koulu - ja opiskeluterveydenhuolto Lappajärven kunnan perusterveydenhuollon palveluista vastaa Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Tämä tehdään yhteistyössä opiskelijoiden, opiskeluhuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta vuosiluokittain opiskelijan kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen opiskelijan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen opiskelijan suun terveydenhuolto opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen, pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen sekä jatkotutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen opiskelijan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Kuntayhtymä Kaksineuvoinen järjestää opiskelijoille terveystarkastukset jokaisella vuosiluokalla. Esikoululaisille tarkastukset tehdään neuvolassa ja perusopetuksen opiskelijoille koulussa. Laajat terveystarkastukset tehdään ja 8. vuosiluokalla ja niihin liittyy myös huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin kartoittaminen. Laajoihin terveystarkastuksiin kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset. Suun terveyden tarkastus tehdään opiskelijoille 1., 5. ja 8. vuosiluokalla. Suun terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. (338/2011) Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toteutettava terveysneuvonta tukee opiskelijan sekä heidän perheittensä terveyttä. Opiskelijan terveysneuvonnan tulee tukea ja edistää itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elintapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistä koulukiusaamista. Lisäksi annetaan tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastetaan joka kolmas vuosi. Se tehdään yhteistyössä oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden kanssa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Puutteiden korjaamista seurataan vuosittain. 6 Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen 6.1 Kodin ja koulun yhteistyö Oppilas tai opiskelija elää kahden tai useammankin kasvatusyhteisön vaikutuspiirissä. Näiden kasvatusyhteisöjen keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat tärkeitä asioita oppilaan terveen kasvun ja kehityksen kannalta. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa niin, että jokainen oppilas saa opetusta, tukea ja ohjausta kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaisesti. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010). 20

21 Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ) Perusopetuksessa yhteistyötä toteutetaan yhteisö- ja yksilötasolla. Yhteistyö vahvistaa yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta koulussa ja tukee sitä kautta opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutuminen on osa koulun toimintakulttuuria ja kuuluu kaikkien koulun henkilöstöryhmien ammatilliseen toimintaan. Se edellyttää aktiivisuutta ja aloitteellisuutta koulun henkilöstöltä. Kodin ja koulun yhteistyössä huomioidaan perheiden erilaisuus sekä kielellinen ja kulttuurinen tausta. Luokan tasolla yhteistyö tutustuttaa vanhemmat opettajaan sekä toisiin vanhempiin ja oppilaisiin. Koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että yhteistyön yleiset periaatteet toteutuvat tasavertaisesti ja johdonmukaisesti koko kouluyhteisössä. Yhteistyömuotoja kehitetään jatkuvasti. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Opiskelijan ja huoltajan osallisuus opiskeluhuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja opiskeluhuollosta tiedottaminen lisäävät opiskeluhuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ) Koulun tehtävänä on huolehtia myös siitä, että huoltajilla on ajantasainen ja riittävä tieto: opetussuunnitelmasta opetuksen järjestämisestä arvioinnista oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin eri mahdollisuuksista yhteistyöhön ja kouluyhteisön hyvinvoinnin sekä turvallisuuden edistämiseen osallistumisesta siirtymä- ja nivelvaiheissa koulun toimintamalleista ja tiedottamisesta eri tilanteissa esim. onnettomuudet ja ongelmatilanteet oppilas- tai opiskelijahuoltotyöstä, ketkä sitä tekevät, mitkä ovat menettelytavat ja mitkä ovat sen mahdollisuudet tietojensaantiin, antamiseen ja salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010). 6.2 Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa Lappajärven kunnan oppilaitoksissa tehdään oppilashuollollisissa asioissa runsaasti yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaitokset tekevät kerho- ja harrastustoiminnan osalta yhteistyötä Lappajärven 4H:n ja Lappajärven Veikkojen kanssa. Ryhmäytymis - ja teemapäivien suunnitteluun ja järjestämiseen osallistuvat esimerkiksi MLL:n paikallisyhdistys ja Lappajärven seurakunta. Kunnan 21

22 kulttuuritoimi ja seurakunta järjestävät myös tapahtumia ja vierailuja oppilaitoksiin. Yhteistyötä tehdään lisäksi Etsivän nuorisotyön kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi ovat kiinteä osa oppilaitosten opiskeluhuoltoa opiskeluhuoltoryhmien toiminnan kautta ja yhteistyötä tehdään jatkuvasti kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa toimitaan yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Kriisitilanteissa seurakunta on merkittävä tuen antaja niin oppilaille, huoltajille kuin koulun henkilökunnallekin. 7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opiskeluhuoltosuunnitelmaa toteutetaan kaikissa Lappajärven perusopetusta antavissa oppilaitoksissa. Kukin oppilaitos kirjoittaa omat oppilaitoskohtaiset toimintatavat osaksi suunnitelmaa. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 9). Kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä päättää opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta ja päivityksestä. Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ). 8 Perehdytys käsikirjaan Tiedottamis- ja ohjausvelvollisuus Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ). Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 4). Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/ ). 22