KASVILLISUUS. Irtokellujat eivät ole kiinnittyneet pohjaan vaan kelluvat irtonaisina veden pinnalla. (limaskat, kilpukka)

Transkriptio

1 KASVILLISUUS Paikka: Ranta Tarvikkeet: Kasvilajikortit tai opaskirja sekä tarvittaessa muistiinpanovälineet ja kamera/kamerapuhelin/tabletti Monimuotoinen kasvillisuus on tärkeä osa erilaisia vesiekosysteemejä. Monet tekijät, kuten rannan muoto, ravinteisuus ja pohjan laatu vaikuttavat kasvilajistoon. Vedestä ei ole pulaa, mutta auringonvalon saatavuus heikkenee syvälle veteen mentäessä. Myös kasvien tarvitseman hiilidioksidin määrä vedessä on rajallinen. Eri kasvilajeilla on erilaisia vaatimuksia kasvupaikan suhteen, ja veden äärellä kasvit kasvavatkin tyypillisesti vyöhykkeittäin. Vesikasveja voidaan luokitella kasvutavan mukaan elomuotoihin: Pohjalehtiset eli pohjaversoiset ovat kasveja, joiden lehdet kasvavat lähellä pohjaa. Joillakin pohjalehtisilla kukinto kohoaa pinnan yläpuolelle. (lahnaruohot, nuottaruoho) Irtokellujat eivät ole kiinnittyneet pohjaan vaan kelluvat irtonaisina veden pinnalla. (limaskat, kilpukka) Irtokeijujat kasvavat upoksissa mutta eivät ole juurtuneet pohjaan. (karvalehti, vesiherneet) Levät ovat alkeellisia eliöitä, jotka voivat yhteyttää. Ne tuottavat suuren osan ilmakehän hapesta ja ovat monien vesieläinten ravintoa. Rantakasvit kasvavat rannalla ja viihtyvät kosteissa olosuhteissa. (rantakukka, terva- ja harmaaleppä, terttualpi, kurjenjalka, rentukka, sarat) Ilmaversoisten kasvien juurakko on veden alla mutta loput versosta pinnan yläpuolella. Ilmaversoiset pärjäävät ajoittain myös kokonaan vesirajan yläpuolella. (osmankäämi, järviruoko, järvikaisla, järvikorte) Kelluslehtisten kasvien juurakko on pohjassa, mutta lähes kaikki lehdet kelluvat veden pinnalla. (ulpukka, lumme, uistinvita) Tarkastelkaa kasvillisuutta. Mihin elomuotoihin kuuluvia kasveja rannalla ja vedessä kasvaa? Kasvavatko erilaiset kasvit vyöhykkeittäin? Tunnistakaa kasvilajeja kasvilajikorttien tai kasvikirjan avulla. Tutkikaa kasvien rakenteellisia yksityiskohtia ja kasvinosia. Pohtikaa, mitä hyötyä rannan ja veden kasveista on muille eliöille (ravintoa, suojaa, kasvualustoja, pesäpaikkoja, pesänrakennusmateriaaleja, happea jne.) Tehkää muistiinpanoja kasvillisuudesta kirjoittaen, piirtäen ja valokuvaten. Piirtäkää luokassa rannan poikkileikkaus, jossa esitellään kasvien erilaisia kasvutapoja sekä rantakasvillisuuden vyöhykkeisyys. Uposlehtisten kasvien varsi ja lehdet ovat veden alla, mutta kukinto voi olla veden pinnan yläpuolella. (ahvenvita, ärviät, vesirutto)

2 VEDEN SELKÄRANGATTOMAT Paikka: Ranta Tarvikkeet: Vesieläinhaavit, keittiösiivilät, lusikoita, valkoiset vadit, purkkeja, vesieläinkuvakortit Luonnonvesissä elää paljon erilaisia selkärangattomia eläimiä, joiden pyydystely ja tutkiminen on hauskaa puuhaa. Pikkueläimet lymyilevät mielellään vesikasvien seassa, kivien pinnoilla ja pohjakarikkeessa. Rauhoitu ensin rannalle katselemaan vedessä näkyviä pikkueläimiä. Ota valmiiksi vettä laakeaan valkoiseen muovialtaaseen. Pyydystä pikkueläimiä rannan tuntumasta keittiösiivilän avulla. Laita löytämäsi eläimet varovasti altaassa olevaan veteen. Ota vesieläinhaavin varresta tukeva ote ja koukkaa pohjakariketta haavin pussiin. Vedä haavi rantaan ja nosta pussi ylös. Anna veden valua pois haavin pohjaverkon läpi. Aseta haavi maahan ja etsi vesieläimiä varovasti lusikan avulla karikkeen seasta. Nouki eläimet valkoisessa altaassa olevaan veteen. Älä vahingoita niitä. Tarkkailtavaa: Miten erilaiset vesieläimet liikkuvat? Mikä on nopein? Mikä on hitain? Liikkuuko jokin eläimistä vain pinnalla tai vain pohjalla? Jahtaavatko eläimet toisiaan? Minkä näköisiä raajoja/suuosia/sukasia/pyrstöjä/siipiä/silmiä vesieläimillä on? Mikä on kummallisin/pelottavin/suloisin/pienin/suurin otus? Minkälaisia nimiä voisit itse keksiä löytämillesi vesieläimille? Yritä tunnistaa pikkueläimiä kirjan tai vesieläinkuvakortin avulla. Tutkimisen jälkeen eläimet päästetään varovasti takaisin vesistöön. Retken jälkeen kannattaa palata aiheeseen selvittämällä tarkemmin erilaisia veden selkärangattomiin liittyviä asioita: Elämänkierto, vuodenkierto ja muodonvaihdos (täydellinen ja osittainen eli vaillinainen muodonvaihdos) Rakenteelliset ja elintapojen sopeutumat vesielämään (hapen otto, liikkuminen, suojautuminen, ravinnon hankinta jne.) Vesiselkärangattomien jaottelu (äyriäiset, hyönteiset, hämähäkkieläimet, nilviäiset, madot) LISÄTIETOA:

3 VEDEN LAATU Paikka: Ranta Tarvikkeet: Lämpömittari, ph-paperiliuska, valkoinen rastitettu alusta, läpinäkyvä purki, kartta Veden laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä voidaan tutkia ja pohtia monin tavoin. Veden laatuun ja laadun vaihteluun vaikuttavat mm. maaperä, kasvillisuus, vuodenaikoihin liittyvät muutokset, sademäärä ja ihmisen toiminta. Mittaa veden lämpötila. Onko se korkeampi vai matalampi kuin ilman lämpötila? Mittaa veden ph-arvo ph-paperiliuskan avulla. Suomen vedet ovat luontaisesti hiukan happamia (ph 5,7-6,5), mutta jos vesistön ph on pysyvästi alle 5, tuhoutuu suurin osa vesistön eliöistä. Happamoitumista aiheuttavat esimerkiksi teollisuuden ja liikenteen päästöt. Ota vettä lasipurkkiin ja haista sitä. Kuvaile tuoksua ja sen voimakkuutta. (muta/kala/maatunut/mätä kananmuna/öljy/jokin muu haju) Katso vesinäytettä valkoista alustaa vasten. Minkä väristä vesi on? Veden väriin vaikuttavat monet tekijät: - humus (eloperäinen maa-aines) > ruskea, kellertävä - savi > harmaa - viherlevät > vihertävä - sinilevät > sinertävä Laita näytepurkki valkoisella alustalla olevan rastin päälle ja katso, kuinka hyvin erotat rastin veden läpi. Kuvaile veden sameutta/kirkkautta. Esimerkiksi runsaasti savea sisältävä vesi on sameaa. Etsi tutkimasi vesistö kartalta. Määritä valumaalue eli alue, josta vedet valuvat tutkimaasi vesistöön. Valuma-aluetta rajaavat kohdat, joiden eri puolilta vedet virtaavat eri suuntiin. Mieti, mitä veden laatuun vaikuttavia asioita valuma-alueella voisi olla. (teollisuutta, asutusta, liikenneväyliä, viljelysmaita, karjanhoitoa, metsätaloutta, kesämökkejä, vesiliikennettä, kaatopaikka jne.) Mieti, miten vesien saastuminen vaikuttaa erilaisten eliöiden elämään. Mitä haittaa ihmiselle voi olla vesistön saastumisesta? Miten vesien saastumista voitaisiin estää? Miten voisit omalla toiminnallasi vaikuttaa vesistöjen kuntoon?

4 LINNUT Paikka: Ranta Tarvikkeet: Tarvittaessa kiikarit, lintukuvakortit/opaskirja, muistiinpanovälineet ja linnunlaulukortit Rannat ovat hyviä lintujentarkkailupaikkoja ja vesilinnut yleensä helposti havaittavia. Erityisesti keväällä on otollinen aika tarkkailla pesintäkauttaan aloittelevia lintuja. Pesien ja poikasten lähistöllä on oleskeltava häiriötä aiheuttamatta. Lintujen tarkkailussa ei tarvitse keskittyä pelkästään lajintuntemukseen, vaan myös lintujen käyttäytymisen tarkkailu on hauskaa ja opettavaista. Jakaannutaan ryhmiin erimerkiksi linnunlaulukorttien avulla: Jokainen saa yhden kortin, jota ei saa näyttää muille. Kun kaikilla on oma kortti, yritetään löytää oma lintuparvi ääntelemällä oman kortin mukaisesti. Kun kaikki ryhmät ovat koossa, kukin ryhmä laulaa vuorollaan oman laulunsa muiden yrittäessä arvata, mistä linnusta on kyse. Oppilaat jakaantuvat ryhmittäin tarkkailemaan lähistön lintuja rauhallisesti liikkuen. Vinkkejä lintujen tarkkailuun: Valitse yksi lintu tarkkailukohteeksi, ja seuraa sen toimia muutaman minuutin ajan. Kirjoita muistiin tai paina mieleesi, mitä lintu puuhailee, miten se liikkuu ja ääntelee jne. Kerro kaverille, mitä havaitsit. Vertailkaa havaintojanne. Tarkkaile näkemiesi lintujen rakennepiirteitä, kuten erilaisia nokkia, jalkoja, värejä ja ruumiinmuotoja. Mitä ne kertovat linnun elintavoista? Sulje silmäsi ja kuuntele. Montako erilaista linnun ääntä kuulet? Yritä keksiä äänille kirjoitusasu. Yritä tunnistaa havaitsemasi linnut lintukuvakorttia tai kirjaa apuna käyttäen. Jos muistiinpanovälineet ovat mukana, kannattaa lintuja myös piirtää ja merkitä kuviin erityisiä tuntomerkkejä ja muita havaintoja. Katsele ympäristöä ja mieti, mitä linnut tarvitsevat. Mitä ruokaa täältä voisi löytyä? Millaisia suoja- ja pesäpaikkoja täällä on? Millaisia pesänrakennustarpeita löytyy? Mitä vaaroja täällä on linnuille? Rakentakaa erilaisia linnunpesiä lähistöltä löytyvistä luonnonmateriaaleista. Mielikuvituksen käyttö on sallittua! VINKKI: Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi ry järjestää vuosittain toukokuussa lapsiryhmille suunnatun Lasten Lintuviikko tapahtuman. Lisätietoa sivustolta

5 JOKAMIEHENOIKEUDET Tarvikkeet: Jokamiehenoikeudet tehtäväpussi Suomessa jokamiehenoikeudet antavat kaikille mahdollisuuden nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista. Jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet perustuvat useisiin lakeihin ja niiden noudattaminen on yhteinen maan tapa. SAAT - liikkua kävellen, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa lukuun ottamatta pihamaata, peltoja ja istutuksia - oleskella, esimerkiksi telttailla tilapäisesti riittävän etäällä asumuksista siellä, missä liikkuminenkin on sallittua - poimia rauhoittamattomia kukkia, luonnonmarjoja ja sieniä - uida, veneillä ja ankkuroida tilapäisesti vesistössä, ottaa vettä talousvedeksi sekä kulkea jäällä - onkia ja pilkkiä Pussissa on 15 kuvakorttia, narua ja pyykkipoikia. Naru viritetään esim. kahden puun väliin. Kuvakortit ripustetaan pyykkipoikien avulla narulle siten, että sallitut asiat ovat oikealla puolella ja kielletyt tai luvanvaraiset vasemmalla. Samalla keskustellaan korttien esittämistä asioista ja omista kokemuksista. Vinkki ohjaajalle: Sallitut asiat ovat pystysuuntaisissa korteissa. VINKKI: Lisätietoa jokemiehenoikeuksista löytyy mm. ympäristöhallinnon verkkopalvelusta ET SAA - aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle - roskata - kaataa tai vahingoittaa puita - ottaa sammalta, jäkälää, puuta tai maa-ainesta - häiritä lintujen pesintää, poroja tai riistaeläimiä - häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä asumusten lähelle tai meluamalla - tehdä avotulta ilman maanomistajan lupaa tai pakottavaa syytä (metsäpalovaroituksen aikana avotulen sytyttäminen on kiellettyä) - ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa - metsästää ja kalastaa (pilkkimistä ja onkimista lukuun ottamatta) ilman asianmukaisia lupia

6 WWF NATUREWATCH JÄRVEN/ITÄ- MEREN RANNALLA Paikka: Ranta Tarvikkeet: Naturewatch-lomakkeet ja muistiinpanovälineet (tehtävissä tarvittavat välineet mainitaan lomakkeissa) Suomen WWF (Maailman luonnonsäätiö) on laatinut hyvät tehtäväpaketit erilaisten rantojen tutkimiseen. Koko tehtäväpaketin tekemiseen kuluu kokonainen koulupäivä, mutta muutaman aihepiirin valitsemalla tehtäviä voi hyödyntää myös lyhyemmillä retkillä. Lisätietoa sekä tehtävälomakkeet tulostettavassa muodossa löytyvät WWF Suomen verkkosivustolta, materiaalipankista. Järven rannalla Millainen ranta? Elinympäristöjen tilkkutäkki Kuinka rehevää? Hyvät vai pahat naapurit? Pikkueläimet vedessä Linnut kiikarissa Kuin kala vedessä Millaista tämän vesistön vesi on? Roskia rannalla Eväsleivän ympäristövaikutukset Itämeren rannalla Millainen ranta? Elinympäristöjen tilkkutäkki Linnut kiikarissa Levätutkimuksia Pikkueläimet vedessä Millainen on veden laatu tällä kohtaa Itämerta? Puhdas vai rehevöitynyt? Kuin kala vedessä Miten ihmiset käyttävät tätä rantaa? Roskia rannalla Vastuumme Itämerestä

7 RAVINTOKETJUT JA -VERKOT Tarvikkeet: Narukerä Vesiympäristö on monenlaisten kasvien, eläinten ja sienten koti. Kaikilla eliöillä on oma tärkeä roolinsa ja ne vaikuttavat toisiinsa monin tavoin. Mikään laji ei pärjäisi yksin. Kasvit ovat välttämättömiä muille eliöille, koska ne osaavat tuottaa energiaa auringonvalosta, hiilidioksidista ja vedestä. Ne ovat tuottajia. Luonnonvesien eläinlajisto on hyvin monimuotoinen. Eläimet eivät pysty valmistamaan itse ravintoaan, vaan niiden täytyy syödä muita eliöitä. Eläimet ja myös sienet ovat kuluttajia. Kuluttajia, jotka käyttävät ravinnokseen kuolleita eliöitä hajottaen ne samalla pieniksi osiksi, kutsutaan hajottajiksi. Syödessään hajottajat vapauttavat kuolleesta aineksesta ravinteita tuottajien (kasvien) saataville. Näin hajottajat ovat tärkeitä luonnon ravinnekierrossa. Hajottajiin kuuluu monenlaisia mikrobeja (pieneliöitä), sieniä ja eläimiä. Ravintoketju kuvaa aineen ja energian kulkua eliöltä toiselle eliöyhteisössä. Luonnossa on valtava määrä erilaisia limittäisiä ravintoketjuja, jotka muodostavat ravintoverkkoja. Aine kiertää ekosysteemissä jatkuvasti muotoaan muuttaen, mutta energia virtaa ravintoverkkojen läpi ja hupenee, joten sitä tarvitaan koko ajan lisää. Siksi auringonvalo on välttämätön tuottajien energianlähteenä. TUOTTAJIA: viherlevä, piilevä, ulpukka, järviruoko, tervaleppä, osmankäämi, ranta-alpi, järvikaisla KULUTTAJIA: vesikirppu, hankajalkainen, vesisiira, särki, muikku, lahna, hauki, laulujoutsen, piisami, merikotka, kalasääski, ihminen HAJOTTAJIA: hajottajabakteeri, vesisiira, hajottajasieni, liero, änkyrimato Ravintoverkkopeli Pelaajat ovat ravintoverkon eliöitä ja naru kuvaa ravintoverkossa kiertävää ainetta. Pelin ohjaaja kuljettaa auki keriytyvää narukerää pelaajalta toiselle. Pelaajien ote narusta säilyy pelin loppuun saakka. Asetutaan piiriin. Yksi pelaajista ottaa narun päästä kiinni ja sanoo jonkun tuottajan (esim. viherlevä). Seuraavaksi narukerä kulkeutuu pelaajalle, joka keksii jonkin edellisen pelaajan sanomaa kasvia syövän eläimen (esim. vesikirppu). Pelaaja ottaa narusta kiinni. Seuraavaksi kerä kulkeutuu pelaajalle, joka keksii jonkin eliön, joka voi syödä edellisen pelaajan mainitsemaa eläintä (esim. muikku). Tämä voi toistua useita kertoja. Pelaaja ottaa narusta kiinni. Hajottaja voi syödä kaikkia muita eliöitä. Aine (narukerä) kiertää hajottajan jälkeen uudelle tuottajalle, kasville. Kun kerä kiertää ainakin kerran jokaisen pelaajan kautta, voidaan miettiä eliöiden vaikutuksia toisiinsa. Esimerkiksi vesimyyrän maininnut pelaaja sanoo: Kesämökkiläisen kissa söi koko vesimyyräpoikueen ja nykäisee narusta. Kaikki jotka tuntevat nykäyksen, nykäisevät uudestaan. Näin vaikutus kulkee koko ravintoverkon läpi. Mietitään, mille eliöille kyseinen vaikutus voi olla suotuisa (esim. järviruoko) ja mille haitallinen (esim. saukko). ESIMERKKI AINEEN KIERROSTA: viherlevä vesikirppu muikku hauki kalasääski hajottajabakteeri (>maaperä) järviruoko vesimyyrä saukko kärpäsen toukka, josta aikuinen kärpänen sudenkorento sammakko hauki merikotka hajottajabakteeri (>maaperä) ulpukka hajottajasieni (>maaperä) järvikaisla vesisiira vesihämähäkki jne.

8 TOIMINTAVINKKEJÄ Rantabingo Ennen retkeä laaditaan omat bingolaput. Jokainen oppilas tai työpari saa tyhjän bingoruudukon (3x3 tai 4x4 ruutua). Oppilaat piirtävät tai kirjoittavat ruutuihin asioita, joita uskovat näkevänsä retken aikana. Retken aikana ympyröidään nähdyt asiat ja katsotaan, kuinka hyvin ennakko-oletukset toteutuvat. Kokoelma Pelin ohjaaja kerää valikoiman erilaisia luonnosta löytyviä asioita (kivi, puun lehti, risu, simpukan kuori jne.). Pelaajat saavat katsoa kokoelmaa hetken, minkä jälkeen se peitetään, ja pelaajat yrittävät (pareittain tai ryhmittäin) kerätä itselleen samanlaisen kokoelman muistinvaraisesti. Arvoituksia Yöt huutaa, päivät huutaa, ei koskaan ääni sammu? (koski) Kannettava väsyy, kantaja ei väsy? (soutaja ja vene) Ei jalkoja, ei käsiä, mutta kantaa silti puiden runkoja? (vesi) Kaksi nälkäistä toisiaan narrailevat? (onkija ja kala) Nuora puun nenässä, surma nuoran päässä? (onki) Vanha vakka, uusi kansi, joka vuosi paikataan? (järvi ja jää) Jänis juoksi jäätä myöten, valkea vaahto suussa? (aalto) Keksi itse lisää! Pantomiimi Jokainen esitettää vuorotellen pantomiimina jotakin veden äärellä tekemäänsä tai kokemaansa asiaa. Muut arvaavat. (ui, soutaa, onkii, heittelee leipäkiviä, kiikaroi lintuja, hakee pesuvettä saunaan, ihailee maisemaa, luistelee, hiihtää jne.) Luonnon aakkoset Kirjoitetaan luonnosta löytyvillä asioilla oma nimi tai vaikka salainen viesti. Aakkoset löytyvät etukirjaimista. (esim. Tuomen kukka, Apila, Roska, Mustikka, Oksa) Muista jokamiehenoikeudet!

9 KALASTUS Kalastus on yksi vanhimmista elinkeinoista ja suosittu luontoharrastus. Oulun seudulla on hyvät kalastusmahdollisuudet sekä mukavia tapahtumia kaiken ikäisille. Kalaretki Luokan yhteinen kalaretki tarjoaa oivallisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja tutustua monipuolisesti opettavaiseen kalastusharrastukseen. Kalaretkelle kannattaa pyytää mukaan myös kalastusta harrastava aikuinen. Kalastuksen lupaehdot sekä tietoa Oulun seudun kalapaikoista löytyvät Oulun kaupungin verkkosivustolta. Valtakunnallinen Kalastuspäivä Valtakunnallista Kalastuspäivää vietetään vuosittain useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Tapahtuman tavoitteena on edistää monipuolista kalastusta ja kalan käyttöä sekä innostaa lapsia ja nuoria harrastuksen pariin. Kalastuspäivän aikana on mahdollisuus tutustua mm. erilaisiin kalastustekniikoihin, suomalaisiin kalalajeihin, kalankäsittelyyn sekä kotimaisen kalan käyttöön ruuanlaitossa. Oulussa tapahtuma on järjestetty jo useana vuotena Värtön rannassa. Hailuodon siikamarkkinat Hailuodon Marjaniemessä järjestetään vuosittain siikamarkkinat. Tarjolla on mm. monenlaisia kalatuotteita, kalankäsittely- ja ruuanlaittonäytöksiä sekä maistiaisia. Marjaniemen Luototalossa on metsähallituksen tuottama meriluontonäyttely. LISÄTIETOA: ERILAISET VAATIMUKSET Tarvikkeet: Hahmokortit Kaikilla eliöillä on omat vaatimuksensa elinympäristön suhteen. Jotkut viihtyvät monenlaisissa ympäristöissä, mutta toiset ovat vaativaisempia. Monet eliöt voivat sopeutua uudenlaisiin olosuhteisiin, mutta joillekin lajeille elinympäristön muutokset ovat kohtalokkaita. Jokaiselle oppilaalle tai työparille jaetaan yksi hahmokortti, jota ei näytetä muille. Oppilaat tarkastelevat hetken ympäristöä korttinsa hahmon rooliin eläytyen. Oppilaat/työparit kuvailevat vuorotellen oman hahmonsa suhdetta ympäristöön. Muut yrittävät arvata, minkälaiseen hahmoon kertoja eläytyy. Roolihahmoja voidaan selvitellä myös haastattelemalla. (Viihdytkö täällä? Voisitko asua täällä? Mitä itsellesi tarpeelista löydät täältä? Mitä hankaluuksia voit kohdata täällä? Mitä voit tehdä täällä? Mitä vaaroja täällä on sinulle? Miten haluaisit muuttaa tätä ympäristöä itsellesi sopivammaksi? jne.) Lopuksi jokainen saa kertoa ajatuksiaan ympäristöstä omana itsenään. HAHMOT: ulpukka, sinisorsa, orava, kalastaja, ahven, lenkkeiilijä, nokkosperhonen, peippo, hyttynen, sammakko, kasvitieteilijä, lapsi, koivu, haaparousku, taidemaalari, koira, kimalainen, metsäjänis, käpytikka, muurahainen, sudenkorento, hirvi, marjastaja, varpushaukka, vesimyyrä

10 RETKELLE VALMISTAUTUMINEN Ohjeita opettajalle Retkireitti kannattaa suunnitella etukäteen. Lähiluonnosta löytyy varmasti mielenkiintoisia retkikohteita, mutta voit etsiä hyviä maasto-opetuskohteita myös Oulun kaupungin verkkosivustolta ( > Ympäristö ja luonto > Ympäristötietoisuus > Maasto-opetuskohteita kouluille ja päiväkodeille) Tarkoituksenmukaiset vaatteet ja jalkineet ovat tärkeät. Tiedota tästä etukäteen. Evästely on aina hauskaa. Lyhyillekin retkille kannattaa ottaa ainakin juotavaa mukaan. Vältä kertakäyttöisiä astioita ja pakkauksia retkellä. Luontoretkellä ei välttämättä tarvita välineitä ollenkaan, mutta esimerkiksi oman kameran, kiikarit tai lajintunnistusoppaita voi toki ottaa mukaan. Retkelle ei kannata suunnitella liikaa ohjelmaa, jotta aikaa jää myös rauhoittumiseen ja vapaaseen luonnon havainnointiin. Varsinkin pidemmälle retkelle kannattaa otta mukaan ladattu kännykkä, kartta, kompassi, ensiaputarvikkeet, tulentekovälineet ja vessapaperia. Timosenkosken luontokoulu lainaa retkeilyvälineitä Muista jokamiehenoikeudet!