JOKAMIEHENOIKEUDET. useisiin lakeihin ja niiden noudattaminen on yhteinen
|
|
- Ilmari Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JOKAMIEHENOIKEUDET Tarvikkeet: Jokamiehenoikeudet tehtäväpussit Suomessa jokamiehenoikeudet antavat kaikille mahdollisuuden nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista. Jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet perustuvat useisiin lakeihin ja niiden noudattaminen on yhteinen maan tapa. SAAT - liikkua kävellen, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa lukuun ottamatta pihamaata, peltoja ja istutuksia - oleskella, esimerkiksi telttailla tilapäisesti riittävän etäällä asumuksista siellä, missä liikkuminenkin on sallittua - poimia rauhoittamattomia kukkia, luonnonmarjoja ja sieniä - uida, veneillä ja ankkuroida tilapäisesti vesistössä, ottaa vettä talousvedeksi sekä kulkea jäällä - onkia ja pilkkiä Jakaannutaan ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle jaetaan oma jokamiehenoikeudet-tehtäväpussi, jossa on kuvakortteja, narua ja pyykkipoikia. Naru viritetään kahden puun väliin. Kuvakortit ripustetaan pyykkipoikien avulla narulle siten, että sallitut asiat ovat oikealla puolella ja kielletyt tai luvanvaraiset vasemmalla. Vinkki tarkistajalle: sallitut asiat ovat pystysuuntaisissa korteissa. Tarkistamisen jälkeen keskustellaan omista kokemuksista. ET SAA - aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle - roskata - kaataa tai vahingoittaa puita - ottaa sammalta, jäkälää, puuta tai maa-ainesta - häiritä lintujen pesintää, poroja tai riistaeläimiä - häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä asumusten lähelle tai meluamalla - tehdä avotulta ilman maanomistajan lupaa tai pakottavaa syytä (metsäpalovaroituksen aikana avotulen sytyttäminen on kiellettyä) - ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa - metsästää ja kalastaa ilman asianmukaisia lupia (pilkkimistä ja onkimista lukuun ottamatta) VINKKI: Lisätietoa jokemiehenoikeuksista löytyy mm. ympäristöhallinnon verkkopalvelusta
2 METSÄN KASVILLISUUSKERROKSET Paikka: Metsä Tarvikkeet: Opaskirja tai kasvilajikortit jokaiselle työryhmälle Metsän kasvillisuus voidaan jakaa neljään kerrokseen kasvien korkeuden perusteella. Kerrosten kasvilajisto vaihtelee erilaisissa metsissä. Pohjakerros: sammalet ja jäkälät Kenttäkerros (< 50 cm): heinät, ruohokasvit, varvut, pienet puun ja pensaan taimet Pensakerros (50 cm 2 m): pensaat, pienet puut Puukerros (> 2 m): puut Oppilaat jaetaan neljään ryhmään. Kukin ryhmä saa tehtäväkseen tarkastella yhtä metsän kasvillisuuskerroksista. Tunnistetaan kasveja kirjaa tai kasvilajikortteja apuna käyttäen. Lopuksi kokoonnutaan yhteen, ja jokainen ryhmä esittelee vuorollaan tutkimansa kasvillisuuskerroksen toisille. METSÄN ELÄIMET Metsän eläinlajisto on monimuotoinen. Lajien ulkonäkö ja elintavat vaihtelevat paljon. Toisin kuin kasvit, eläimet eivät pysty valmistamaan itse ravintoaan, vaan niiden täytyy syödä. Eläinlajeja voidaan luokitella ravinnonhankintatavan perusteella. Kasvinsyöjät saavat ravintonsa syömällä kasveja, lihansyöjät syövät muita eläimiä, ja kaikkiruokaiset voivat syödä kasveja, eläimiä tai vaikkapa sieniä. Hajottajiksi kutsutaan eläimiä, jotka käyttävät ravintonaan kuolleita eliöitä hajottaen nämä samalla pieniksi osiksi. Näin vapautuvat aineet siirtyvät takaisin maaperään kasvien käyttöön. Keksitään neljä erilaista jumppaliikettä, yksi kullekin ravinnonhankintaryhmälle. Opettaja sanoo eläinten nimiä (ks. lista alla). Oppilaat miettivät, mihin ryhmään sanottu eläin kuuluu ja jumppaavat sen mukaisesti. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ravinnonhankintaryhmien mukaisesti. Opettaja sanoo eläinten nimiä. Kun ryhmän jäsenet kuulevat omaan ravinnonhankintaryhmäänsä kuuluvan eläimen, he menevät nopeasti kyykkyyn. Väärään aikaan tai viimeisenä kyykkyyn laskeutuneet putoavat pelistä, ja viimeiseksi jäänyt leikkijä on voittaja. Myös tuttu maa, ilma, vesi -leikki voidaan muuntaa ravinnonhankintaryhmäleikiksi. KASVINSYÖJIÄ: jänis, hirvi, poro, majava, perhosen toukka jne. LIHANSYÖJIÄ: susi, ilves, kärppä, ahma, hiiripöllö, kyy jne. KAIKKIRUOKAISIA: karhu, muurahainen, kettu, supikoira jne. HAJOTTAJIA: liero, tuhatjalkainen, siira, änkyrimato jne.
3 KASVUPAIKKATYYPIT Paikka: Metsä Kasvit tarvitsevat vettä, sopivan maaperän, valoa ja lämpöä. Eri lajien vaatimukset näiden kasvupaikkatekijöiden suhteen vaihtelevat, minkä vuoksi ne viihtyvät erilaisissa paikoissa ja muodostavat erilaisia metsiä. Suomessa metsiä on jaoteltu maaperän kasvupaikkatekijöiden perusteella erilaisiin kasvupaikkatyyppeihin (lehto, lehtomainen kangas, tuore kangas, kuivahko kangas, kuiva kangas ja karukkokangas). Ne voidaan tunnistaa tyypillisten kasvilajien ja niiden runsaussuhteiden avulla (ks. kuva). Kasvupaikkatyyppejä voidaan jaotella tarkemmin metsätyyppeihin, jolloin otetaan huomioon myös maantieteellisesti vaihtelevat ilmasto-olosuhteet (kasvillisuusvyöhykkeet). Metsätyyppejä ovat esimerkiksi puolukkamustikkatyyppi ja variksenmarja-puolukkatyyppi. Jaottelu on tärkeää, koska sen avulla voidaan suunnitella metsän käyttöä, hoitoa ja suojelua. Tarkastellaan retkireitin varrella esiintyviä kasvupaikkayyppejä esimerkiksi oheisen kuvan avulla. Kasvillisuutta ei tarvitse tutkia yksityiskohtaisesti. Yleensä pääpiirteitten tarkastelu riittää kasvupaikkatyypin tunnistamisessa. Kuva: Martin Holmer Lähde: Kasvupaikkatyyppien tavallisimpia kasvilajeja VINKKI: Lisätietoa Oulun ja lähialueiden maasto-opetuskohteista ja mm. niiden kasvupaikkatyypeistä löytyy Oulun kaupungin verkkosivustolta ( > Ympäristö ja luonto > Ympäristötietoisuus > Maasto-opetuskohteita kouluille ja päiväkodeille)
4 PUUN IKÄ Paikka: Hakkuuaukio tai alue, jossa on kaadettujen puiden kantoja tai runkoja sekä männyn taimia Puun iän määrittämistä voidaan harjoitella esimerkiksi laskemalla kaadetun puun vuosirenkaita tai männyn taimen oksakiehkuroita. Puu kasvaa joka vuosi paksuutta muodostaen runkoon uuden vuosiluston (vuosirengas). Rungon poikkileikkauksessa näkyvät vaaleat renkaat ovat muodostuneet keväällä kasvukauden alussa ja tummat renkaat myöhemmin kesällä. Kaadetun puun iän voi siis arvioida laskemalla poikkileikkauksessa näkyvät tummat tai vaaleat renkaat. Mänty kasvattaa vuosittain yhden oksakiehkuran (oksakerroksen), joten samana vuonna syntyneet oksat kasvavat männyn rungossa samalla korkeudella. Nuoren männyn ikä voidaan määrittää laskemalla oksakiehkurat. Lukuun lisätään vielä puun taimivaiheeseen kulunut noin viisi vuotta, jotta saadaan mahdollisimman tarkka arvio puun iästä. Alimmat oksakiehkurat kuivuvat ja karsiutuvat vanhemmiten pois, joten iänmääritys hankaloituu männyn vanhetessa Laske kaadetun puun ikä vuosirenkaiden avulla. Kuinka paksu puu oli sinun ikäisenäsi? Harjoittele männyn taimen iänmääristystä ja yritä etsiä suurin piirtein itsesi ikäinen mänty. Onko se sinua pidempi vai lyhyempi? Noin 14-vuotias männyn taimi 9 oksakiehkuraa + noin 5 v. taimivaihetta = noin 14 v.
5 SIENET Paikka: Alue, jossa on sieniä ja kaatuneita puita Tarvikkeet: Opaskirja Sienet ovat kasvien ja eläinten tapaan aivan oma eliöryhmänsä. Sienet eivät pysty yhteyttämään ja niille onkin kehittynyt erilaisia tapoja energian hankkimiseen. Useat sienet ovat hajottajia ja saavat energiansa kuolleita eliöitä hajottamalla. Jotkut saavat energiansa elämällä symbioosissa kasvin kanssa, jolloin sieni saa kasvin avulla sokeria ja kasvi sienen avulla vettä ja ravinteita. Loissienet ottavat ravintonsa toisesta eliöstä. Sienet voivat olla rakenteeltaan hiivamaisia tai rihmastollisia. Monet sienilajit kasvattavat maan päälle lisäksi itiöemän lisääntymistä varten. Arkikielessä sienellä tarkoitetaan juuri itiöemiä. Sieniä voidaan tunnistaa itiöemän rakenteen avulla. Käävät ovat puun rungolla kasvavia sieniä. Suomessa on noin 2000 sienilajia, joista ihmisen ravinnoksi sopii noin 200. Sienestäjän kannattaa poimia vain varmasti ruokasieniksi tunnistamiaan lajeja, koska metsissä kasvaa myös myrkyllisiä sieniä. Lisäksi ruuanlaitossa on hallittava kullekin lajille sopivat valmistustavat. LAKKI JALKA HELTAT RENGAS TUPPI RIHMASTOA Etsi lähistöltä kaatunut lahoava puunrunko ja yritä löytää sienirihmastoja kaarnan alta. Etsi sieni (itiöemä) ja tarkastele sen rakennetta (lakki, jalka, heltat/pillit/piikit, rengas, tuppi ). Älä maista tutkimaasi sientä! Yritä tunnistaa löytämiäsi sieniä kirjan avulla. Helttasieni
6 TOIMINTAVINKKEJÄ Pikkuinen luontopolku Oppilaat jaetaan ryhmiin ja kullekin ryhmälle annetaan muutaman metrin mittainen naru. Oppilaat asettelevat narun lähimaastoon siten, että se muodostaa mielenkiintoisen ja monimuotoisen luontopolun peukalon kokoiselle kulkijalle. Lopuksi ryhmät esittelevät oman luontopolkunsa kertoen sen varrella olevista nähtävyyksistä. Haastatellaan eläintä Jokainen miettii mielessään jonkun eläimen, joka alkaa samalla kirjaimella, kuin oma etunimi. Oppilas ei kerro toisille keksimäänsä eläintä, mutta eläytyy omassa mielessään sen rooliin. Oppilaat yrittävät haastattelemalla selvittää toistensa eläinroolit. Haastattelut voidaan tehdä pareittain, ryhmissä tai vaikka koko luokan voimin. Esimerkkikysymyksiä: Voisitko asua tässä metsässä? Löytäisitkö täältä ruokaa? Voisitko liikkua täällä? Löytyisikö täältä sinulle pesäpaikkoja? Mistä pidät täällä metsässä? Mistä et pidä? Mitä pelkäät? Pelkääkö joku sinua? Mitä teet talvella? Mikä on lempipaikkasi tässä metsässä? Värejä Oppilaat etsivät luonnosta eri värejä. Voidaan etsiä mahdollisimman monta eri väriä tai vaikkapa värejä, jotka löytyvät myös omista vaatteista tai maalikaupan värilastuista. Tuo minulle Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen, jotka asettuvat jonoihin ohjaajan eteen. Ohjaaja antaa käskyn tuoda jotakin lähiympäristöstä, esimerkiksi Tuo minulle mustikka.. Molempien jonojen ensimmäiset oppilaat etsivät pyydetyn asian mahdollisimman nopeasti ja tuovat sen ohjaajalle. Nopeampi ansaitsee joukkueelleen pisteen, ja molemmat etsijät siirtyvät jonon hännille. Seuraava pari saa uuden käskyn. Ohjaaja laskee pisteet. Käskyjen on oltava sellaisia, että ne eivät edellytä luonnon vahingoittamista. Mielikuvitusta kannattaa käyttää! Esimerkiksi Tuo minulle keltainen lehti/mustikan kukinto/jotakin terävää/oravan jyrsimä käpy/jotakin H:lla alkavaa/jotakin pehmeää/jotakin oman sukunimesi viimeisellä kirjaimella alkavaa/kymmenen puolukkaa/jotakin hyväntuoksuista jne Vanhoja arvoituksia Suveksi pukee ja talveksi riisuu? (lehtipuu) Rautainen suu puuta syöpi? (saha) Teräsnokka puuta syöpi, mies hännästä pitää? (kirves) Yksi käsivarsi, sata sormea, tuhat kynttä? (mänty) Kattila mäellä kiehuu tuletta ja tervaksitta? (muurahaispesä) Äijä kiipee kalliolle kirjavat housut jalassa? (kyykäärme) Vanha ukko, uusi lakki, joka vuosi ommellaan? (lumitukko kannon päässä) Keksi itse lisää! LISÄÄ HYVIÄ TOIMINTAVINKKEJÄ:
7 RAVINTOKETJUT JA -VERKOT Tarvikkeet: Narukerä Metsä on monenlaisten kasvien, eläinten ja sienten koti. Kaikilla eliöillä on oma tärkeä roolinsa ja ne vaikuttavat toisiinsa monin tavoin. Mikään laji ei pärjäisi yksin. Kasvit ovat välttämättömiä muille eliöille, koska ne osaavat tuottaa energiaa auringonvalosta, hiilidioksidista ja vedestä. Ne ovat tuottajia. Metsän eläimet eivät pysty valmistamaan itse ravintoaan, vaan niiden täytyy syödä muita eliöitä. Eläimet ja myös sienet ovat kuluttajia. Kuluttajia, jotka käyttävät ravinnokseen kuolleita eliöitä hajottaen ne samalla pieniksi osiksi, kutsutaan hajottajiksi. Syödessään hajottajat vapauttavat kuolleesta aineksesta ravinteita maaperään tuottajien (kasvien) saataville. Näin hajottajat ovat tärkeitä metsän ravinnekierrossa. Hajottajiin kuuluu monenlaisia mikrobeja (pieneliöitä), sieniä ja eläimiä. Ravintoketju kuvaa aineen ja energian kulkua eliöltä toiselle eliöyhteisössä. Metsässä on valtava määrä erilaisia limittäisiä ravintoketjuja, jotka muodostavat ravintoverkkoja. Aine kiertää ekosysteemissä jatkuvasti muotoaan muuttaen, mutta energia virtaa ravintoverkkojen läpi ja hupenee, joten sitä tarvitaan koko ajan lisää. Siksi auringonvalo on välttämätön tuottajien energianlähteenä. TUOTTAJIA: mänty, koivu, nokkonen, apila, kuusi, pihlaja, mustikka, puolukka, voikukka, maitohorsma, tuomi jne. KULUTTAJIA: metsähiiri, jänis, hirvi, heinäsirkka, muurahainen, nokkosperhonen, kettu, kirjosieppo, varpushaukka, karhu, hämähäkki jne. HAJOTTAJIA: liero, siira, hajottajasieni, änkyrimato, hyppyhäntäinen, tuhatjalkainen, hajottajabakteeri jne. Ravintoverkkopeli Pelaajat ovat ravintoverkon eliöitä ja naru kuvaa ravintoverkossa kiertävää ainetta. Pelin ohjaaja kuljettaa auki keriytyvää narukerää pelaajalta toiselle. Pelaajien ote narusta säilyy pelin loppuun saakka. Asetutaan piiriin. Yksi pelaajista ottaa narun päästä kiinni ja sanoo jonkin tuottajan (esim. tuomi). Seuraavaksi narukerä kulkeutuu pelaajalle, joka keksii jonkin edellisen pelaajan sanomaa kasvia syövän eläimen (esim. tuomenkehrääjäkoi). Pelaaja ottaa narusta kiinni. Seuraavaksi kerä kulkeutuu pelaajalle, joka keksii jonkin eliön, joka voi syödä edellisen pelaajan mainitsemaa eläintä (esim. kirjosieppo). Tämä voi toistua useita kertoja. Pelaaja ottaa narusta kiinni. Hajottaja voi syödä kaikkia muita eliöitä. Aine (narukerä) kiertää hajottajan jälkeen uudelle tuottajalle, kasville. Kun kerä kiertää ainakin kerran jokaisen pelaajan kautta, voidaan miettiä eliöiden vaikutuksia toisiinsa. Vaikkapa männyn maininnut pelaaja voi sanoa: Metsikön männyt kaadettiin tukkipuiksi ja nykäisee narusta. Kaikki jotka tuntevat nykäyksen, nykäisevät uudestaan. Näin vaikutus kulkee koko ravintoverkon läpi. Pohditaan, mille eliöille kyseinen vaikutus voi olla suotuisa ja mille haitallinen. ESIMERKKI AINEEN KIERROSTA: tuomi tuomenkehrääjäkoi kirjosieppo kotikissa hajottajabakteeri (>maaperä) mänty hajottajasieni (>maaperä) nokkonen nokkosperhonen hämähäkki sammakko kurki kärpäsen toukka (>maaperä) tuomi tuomenkehrääjäkoi sudenkorento västäräkki varpuspöllö jne.
8 PUU Paikka: Luokassa ja maastossa Tarvikkeet: Työtapojen mukaiset (muistiinpanovälineet, kamera, kartta, mittanauha, taskulaskin, Puulajit-vihkonen, tarvikkeita julisteen valmistamiseen jne.) Puu on monipuolinen eliö, jossa riittää tutkittavaa. Puuryhmätyö on mukava toteuttaa yhdistämällä maastotutkimuksia ja luokkatyöskentelyä. Lopputuotos voi olla esimerkiksi esitelmä, juliste tai vaikkapa näytelmä. Ennen retkeä kannattaa suunnitella, miten puuta voi tutkia jo metsässä. Lisätiedon etsiminen ja lopputuotoksen valmistaminen sekä esittely tapahtuvat luokassa retken jälkeen. Yksi puu > Työryhmät tutkivat samasta puusta eri asioita ja tiedot yhdistetään yhdeksi lopputuotokseksi. Monta puuta > Tutkitaan eri puulajeja. Jokainen ryhmä tutkii monipuolisesti omaa puutansa, laatii lopputuotoksen ja esittelee sen muille ryhmille. MAASTOSSA Ulkonäkö Valokuvaa tai piirrä tutkimasi puu. Dokumentoi myös yksityiskohtia (rungon rakenne, oksien muoto, lehdet, kukinto, hedelmä jne.). Kasvupaikka Tutki, millaisessa paikassa puu kasvaa. Määritä kasvupaikka myös kartan avulla. Miten neuvoisit reitin omalta koulultasi tutkimasi puun luo? Naapurit Tarkastele puuta ja sen lähiympäristöä. Löytyykö muita eliöitä tai merkkejä niistä? (toukkien käytäviä, lintuja oksilla, nakerreltuja käpyjä tai lehtiä, jäkälää rungolla, katkottuja oksia jne.) Mitat Keksi tutkimaasi puuhun liittyviä mittauksia ja laskutoimituksia. (rungon ympärysmitta ja halkaisija, rungon pituus, suurin ja pienin lehti, neulasten keskimääräinen pituus jne.) Erityispiirteet Tutki puuta katsellen, tunnustellen, kuunnellen, haistellen ja myrkytöntä puuta myös maistellen. Mitä erityispiirteitä siinä on? LUOKASSA Puun käyttö Miten ihminen voi käyttää tutkimaasi puuta? Miten sitä on käytetty ennen vanhaan? Puu taiteessa Esiintyykö tutkimasi puulaji esimerkiksi tutuissa lauluissa, sanonnoissa, runoissa, taideteoksissa tai tarinoissa? Kirjoita itse runo, kertomus, arvoitus tai vaikkapa laulu puustasi. Muuta tietoa Selvitä esimerkiksi puulajin levinneisyys, yleisyys, lisääntyminen, elinikä ja tuholaislajit. Monipuolista puutietoutta löytyy mm. Suomen metsäyhdistyksen julkaisemasta Puulajit-vihkosesta. Sähköinen versio löytyy Suomen metsäyhdistyksen internetsivustolta.
9 WWF NATUREWATCH METSÄSSÄ Paikka: Metsä Tarvikkeet: Naturewatch-lomakkeet ja muistiinpanovälineet (tehtävissä tarvittavat välineet mainitaan lomakkeissa) Suomen WWF (Maailman luonnonsäätiö) on laatinut hyvän tehtäväpaketin metsäretkelle. Koko tehtäväpaketin tekemiseen kuluu kokonainen retkipäivä, mutta muutaman aihepiirin valitsemalla tehtäviä voi hyödyntää myös lyhyemmillä reissuilla. Lisätietoa sekä tehtävälomakkeet tulostettavassa muodossa löytyvät WWF Suomen internetsivustolta, materiaalipankista. Tehtäviä löytyy myös talvisen luonnon tutkimiseen. Metsätehtäviä Millainen metsä tämä on? Mikä puu muistuttaa minua? Metsän lintumaailma Tämän metsän historiaa Miten ihmiset käyttävät tätä metsää? Mitataan ja lasketaan metsää Talvitehtäviä Millainen talvi tämä on? Ilmasto muuttuu Talvinen luontoretki Kasvien talvi Puiden talvi Lintujen talvi Nisäkkäiden talvi Talven värit Merkkejä ihmisistä Tarkastellaan lunta Etsitään vettä Luminäytteen tutkiminen Ihmisten talvi Talvet silloin ennen Jäkälätutkimuksia Kasvit ruudussa Selkärangattomia tutkimassa Metsän nisäkkäiden jäljillä Merkkejä metsän kansasta?
10 METSÄTAIDENÄYTTELY Paikka: Metsä Tarvikkeet: Kehyksiä Metsä on kautta aikojen ollut tärkeä osa ihmisen elämää ja siksi se esiintyy usein saduissa, tarinoissa, lauluissa, runoissa ja tauluissa, oikeastaan kaikissa taiteen ja kuttuurin muodoissa. Muistellaan yhdessä tai ryhmissä leikkimielisesti kilpaillen esimerkiksi lauluja, satuja, sanontoja tai tunnettuja taideteoksia, joissa esiintyy metsään liittyviä asioita. Tehdään oma metsätaidenäyttely kehysten avulla. Etsitään metsästä kauniita, mielenkiintoisia, kummallisia tai vaikka itselle erityisen tärkeitä yksityiskohtia tai näkymiä ja kehystetään ne. Esiteltäviä asioita ei irroiteta, vaan kehykset asetellaan sopiville paikoille. Tee maasta löytyvistä luonnonmateriaaleista taideteos valitsemaasi paikkaan. Maalaa maahan tai kivelle tai rakenna korkea veistos. Käytä esimerkiksi pudonneita risuja, käpyjä, kukkia, lehtiä, neulasia tai marjoja. Muista jokamiehenoikeudet! MINÄ JA METSÄ Paikka: Pieni metsäaukio tms. Suomalainen ihminen on aikoinaan ollut riippuvainen metsästä. Elämä on rakentunut suurelta osin monenlaisten metsän antimien varaan. Nykyään suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta metsä on silti monin tavoin tärkeä osa elämää. Se tarjoaa edelleen metsän antimien lisäksi elämyksiä, harrastusmahdollisuuksia ja monelle suomalaiselle myös toimeentulon. Pohditaan yhdessä, mitä vaikkapa keskiajalla elänyt suomalainen on saanut metsästä. Mietitään, miten ihmisen suhde metsään on muuttunut tai pysynyt ennallaan nykyaikaan tultaessa. Muistellaan, mitä metsästä lähtöisin olevia tuotteita on jo tänään tullut käytettyä. Jokainen esittää vuorollaan pantomiimina (puhumatta) jotakin metsässä tekemäänsä tai kokemaansa asiaa. Toiset arvaavat. METSÄN ANTIMIA: riista, marjat, sienet, yrtit, rohdot, polttopuu, rakennusmateriaali, turkikset, nahka jne.
11 RETKELLE VALMISTAUTUMINEN Ohjeita opettajalle Retkireitti kannattaa suunnitella etukäteen. Lähiluonnosta löytyy varmasti mielenkiintoisia retkikohteita, mutta voit etsiä hyviä maasto-opetuskohteita myös Oulun kaupungin verkkosivustolta ( > Ympäristö ja luonto > Ympäristötietoisuus > Maasto-opetuskohteita kouluille ja päiväkodeille) tai suunnata Timosenkosken luontokoulun retkeilyalueen luontopoluille. Erityisesti 3,2 km mittainen metsäpolku sopii hyvin metsäretkikohteeksi. Säänmukaiset vaatteet ja jalkineet ovat tärkeät. Tiedota tästä etukäteen. Evästely on aina hauskaa. Lyhyillekin retkille kannattaa ottaa ainakin juotavaa mukaan. Vältä kertakäyttöisiä astioita ja pakkauksia retkellä. Luontoretkellä ei välttämättä tarvita välineitä ollenkaan, mutta esimerkiksi oman kameran, kiikarit tai lajintunnistusoppaita voi toki ottaa mukaan. Retkelle ei kannata suunnitella liikaa ohjelmaa, jotta aikaa jää myös rauhoittumiseen ja vapaaseen luonnon havainnointiin. Varsinkin pidemmälle retkelle kannattaa otta mukaan ladattu kännykkä, kartta, kompassi, ensiaputarvikkeet, tulentekovälineet ja vessapaperia. Timosenkosken luontokoulu lainaa retkeilyvälineitä. Lisätietoa löytyy luontokoulun verkkosivustolta. Muista jokamiehenoikeudet! METSÄTALOUS Paikka: Metsätaimikko Tarvikkeet: Merkitsemisnauhoja Metsätalous on suomalaisille tärkeä elinkeino. Suurin osa metsistämme on talousmetsää, jossa kasvatetaan puuta ihmisen tarpeisiin. Puuta käytetään Suomessa mm. rakennusmateriaalina, huonekalujen ja muiden esineiden valmistamiseen sekä paperiteollisuuden raaka-aineena ja polttoaineena. Puu on uusiutuva luonnonvara. Talousmetsä on kuin puuviljelmä. Siellä on vähän lajeja ja maisema on yksipuolinen. Talousmetsän hoitoon liittyy monenlaisia toimenpiteitä, kuten maanmuokkaus, viljely (kylväen, istuttaen tai luontaisesti siemenpuiden avulla), perkaaminen, harventaminen ja lannoittaminen. Suomessa on säädetty metsälaki suojelemaan metsäluontoa: Metsiä tulee hoitaa luonnonmukaisen metsätalouden keinoin. Metsänomistaja jättää hakkuualueille siemenpuiden lisäksi myös säästöpuita metsän eliöiden tarpeisiin sekä huolehtii, että metsiin jää riittävästi hakkaamattomia alueita. Kuvitellaan, että metsänomistaja haluaa saada tulevaisuudessa alueelta hyvää mäntypuuta rakennusmateriaaliksi. Jokainen ryhmä/pari valitsee lähistöltä muutamia puita, jotka poistaisi talousmetsästä, jotta rakennuspuuksi parhaat puuyksilöt saisivat lisää kasvutilaa. Valitut puut merkitään tarvittaessa narulla. Lopuksi perustellaan omat valinnat muille (muut puulajit, kitukasvuiset tai vaurioituneet männyt, liian lähekkäin kasvavat yksilöt jne ).
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
LisätiedotKASVILLISUUS. Irtokellujat eivät ole kiinnittyneet pohjaan vaan kelluvat irtonaisina veden pinnalla. (limaskat, kilpukka)
KASVILLISUUS Paikka: Ranta Tarvikkeet: Kasvilajikortit tai opaskirja sekä tarvittaessa muistiinpanovälineet ja kamera/kamerapuhelin/tabletti Monimuotoinen kasvillisuus on tärkeä osa erilaisia vesiekosysteemejä.
LisätiedotRetkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
LisätiedotEräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille.
Eräpassi 2 Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
Lisätiedot2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?
36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin
LisätiedotYmpäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016
Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Ympäristökerho Kerho on suunniteltu 1-2 luokkalaisille. Yhden kerhokerran pituus kokonaisuudessaan on kaksi tuntia. Paras aika kerhon
LisätiedotKorttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
LisätiedotKytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,
LisätiedotJokamiehenoikeudet kiertueella
Jokamiehenoikeudet kiertueella Toimittanut Anne Rautiainen Mukana tiiviisti Markku Tornberg Jokamiehenoikeus on mahdollisuus Jokamiehenoikeudelle on ominaista - Oikeudet ovat yleisiä, kuuluvat kaikille
LisätiedotOSA 1 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 1 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat
LisätiedotMiellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro
oettajan sivuã Miellekartat Ohessa kolme miellekarttaa. Opettaja voi käyttää niitä esim. muokatessaan luokalleen tehtäviä. Niiden avulla voi myös etukäteen tutustua näyttelyssä käytettyihin, oppilaille
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotLumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
Lisätiedot"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015
"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:
LisätiedotEtsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan.
Mobiilit luontorastit 4. 6.lk Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: 4 6.lk Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: luonnossa
LisätiedotYMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT Johtaja Markku Tornberg MTK
YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT 2012 Johtaja Markku Tornberg MTK Maa-aineslaki 8 Kunnan ja valtion lunastusvelvollisuus Jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa
Lisätiedot2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja
2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava
LisätiedotValmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).
Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion
LisätiedotSaatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotOvatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi
Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista
LisätiedotTeksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg
Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi
LisätiedotKytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,
Lisätiedot8. Luonto on kautta aikojen tarjonnut ideoita ja inspiraatiota esimerkiksi kirjailijoille
36 peli Suomi 100 1. Aiemmin uskottiin, että metsien haltijoiden suhtautuminen ihmisiin riippuu siitä, miten ihminen kohtelee metsää ja sen antimia. Keksikää ja esittäkää kunnioittava tervehdys metsän
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotMetsän taikaa luontopolkureppu
Metsän taikaa luontopolkureppu Kohderyhmä 0.-3. luokka Tämä reppu sisältää kahden tunnin metsäaiheisen retkiohjelman ohjeen sekä tarvittavat välineet omatoimiselle luontoretkelle. Reppua saa lainata päiväksi
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotTehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
Lisätiedot1A Ötököiden kerääminen
1A Ötököiden kerääminen Paikka: Koulun piha. Kerro oppilaille rajat, missä alueella saa liikkua. Aika: 15 minuuttia Tarvikkeet: Ota keskusrastilta: pilttipurkki jokaiselle litoposterpaperi A1 ryhmittäin
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMonimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotEräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.
Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa
LisätiedotEräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.
Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa
LisätiedotSisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT
RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ
LisätiedotTekemistä alakouluille
Tekemistä alakouluille Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on alakouluun
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 1. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet luontosuhteen luominen äidinkieli: kuvailevat sanat, ilmaisutaidon harjoittelu matematiikka: lukujen kymmenlukujen kertaaminen, geometriset muodot ympäristöoppi:
LisätiedotTalven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)
Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotMetsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset:
Metsävisa 2007 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 57 p / 6 p 1. Mänty on yleisin puulajimme. Se viihtyy tuoreella, kuivalla ja jopa karulla paikalla, jos saatavilla on runsaasti valoa. a) Tunnista männyn
Lisätiedotmetsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu)
metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu) Vinkki! MAPPAsta www.mappa.fi löytyy haulla matematiikkaa ulkona valmiita tuntisuunnitelmia
Lisätiedotmetsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen
metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen Luonnon aakkoset YM, AI, kielet pareittain tai pienissä ryhmissä aakkoskortit, pyykkipojat
Lisätiedot1. Helppo ja hauska pöytäteatteri
1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän
LisätiedotJokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
LisätiedotT e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o
KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotTekemistä varhaiskasvatukseen
Tekemistä varhaiskasvatukseen Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on
LisätiedotLUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016
LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,
LisätiedotMeidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee
Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee
LisätiedotElinympäristöt 1: Ravintoketju ja ravintoverkko
Elinympäristöt 1: Ravintoketju ja ravintoverkko (Kuva Nataša Stambej) Luonnossa energia virtaa Kasvit saavat energiansa auringosta. Kasvinsyöjät saavat energiaa, kun ne syövät kasveja. Pedot saavat energiaa,
LisätiedotSuomalainen kulttuuri ja elämäntapa
2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.
Lisätiedotilmaisua ja draamaa Luonnon esine, joka kuvaa minua Lajiselitys tai esitys parille Metsän taideväärennökset Eläinelämää Monimuotoisuusdraama
ilmaisua ja draamaa Luonnon esine, joka kuvaa minua Lajiselitys tai esitys parille Metsän taideväärennökset Eläinelämää Monimuotoisuusdraama Ravintoketjuleikki Luonnon esine, joka kuvaa minua AI yksilötehtävä
LisätiedotMetsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotLevitä käsivartesi ja sano: Aaah, minä olen ihana. Piirrä silmät kiinni vasemmalla kädellä oma muoto kuvasi ja esittele itsesi muille. Halaa itseäsi.
Mistä kuva kertoo? Sano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista. Levitä käsivartesi ja sano: Aaah, minä olen ihana. Katso ympärillesi ja kerro viisi kaunista asiaa, jotka näet. Piirrä silmät kiinni vasemmalla
LisätiedotSano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista.
tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida 1 tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida 3 Sano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista.
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
Lisätiedot2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta;
Laki Punkaharjun luonnonsuojelualueesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19910138#e-7 138/1991 Dokumentin versiot Viitetiedot Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991 Asetus Punkaharjun luonnonsuojelualueesta
LisätiedotMessukylän koulu Kummikoulupäivät syyskuussa 2010
1 Messukylän koulu Kummikoulupäivät syyskuussa 2010 Torstai 16.9. 1. 2. lk:t Keskiviikko 22.9. 3. 4. lk:t Torstai 23.9. 5. 6. lk:t Oppilaiden päivä alkaa klo 9 Niinan vetämällä luokkien yhteisellä aloituksella,
LisätiedotSuomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet
Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden
LisätiedotEräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.
Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!
LisätiedotEräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.
Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotLuvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström
Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Selkämeren kansallispuistossa Mikael Nordström Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Metsästys Jokamiehenoikeus Mahdollisuus
LisätiedotJokamiehenoikeudet. Jokamiehenoikeudet ovat rajoitettuja tietyillä alueilla kuten kansallispuistoissa, ulkoilualueilla sekä luonnonsuojelualueilla.
Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat voimassa
LisätiedotLUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille
LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.
LisätiedotMobiilit luontorastit lukiolaisille
Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:
LisätiedotLöydä päivävaelluksen hauskuus
Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMetsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN
TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin
LisätiedotAURINKO VALON JA VARJON LÄHDE
AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.
LisätiedotAISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN
Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotOpetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely
Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja
LisätiedotLUONTO LÄHELLÄ VINKKEJÄ LÄHILUONNOSTA NAUTTIMISEEN
LUONTO LÄHELLÄ VINKKEJÄ LÄHILUONNOSTA NAUTTIMISEEN Jo 15 minuutin oleskelu metsässä, puistossa tai lenkkipolulla virkistää ja vahvistaa kehoa ja ilahduttaa mieltä. L Kaupunkiluonto yllättää lajien runsaudella.
LisätiedotPalloultimate Soveltaminen:
Liikuntaseikkailu Liikuntavinkit2013 Palloultimate Peliä pelataan suurehkolla kentällä, ulkona alueeksi sopii esimerkiksi puolikas jalkapallokenttä. Kentän molemmissa päädyissä on koko kentän levyinen
LisätiedotLUMIUKKOPOLKU LEIKKEJÄ TAPAHTUMAN ALKUUN TAI LOPPUUN:
LUMIUKKOPOLKU Lumiukkopolku leikkeineen toimii kivana koko perheen talvitapahtumana. Kaikkia leikkejä ja polkutauluja ei tarvitse käyttää samassa tapahtumassa, jo 4-5 taulua voi riittää. Tauluja ei ole
LisätiedotKUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:
KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu
Lisätiedot8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.
Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu
LisätiedotBiologia ja maantieto
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään
LisätiedotKenttätyö Riekkola. Kenttälaukku ja varustus
Kenttätyö Riekkola Maanantaina 8.9. teemme mittauksia ja havaintoja Riekkolan alueen elottoman ja elollisen luonnon tekijöistä. Opimme tekemään johtopäätöksiä siitä, miten nämä tekijät ovat toisistaan
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
Lisätiedot