Elintarviketeollisuusliitto ry Finnish Food and Drink Industries Federation E linta rviketeollisuusliitto Vuosikertomus 2008

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2008

2 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY Perustehtävä ETL luo jäsenyrityksilleen lisäarvoa parantamalla jäsenyritysten toimintaedellytyksiä ja elintarviketeollisuuden arvostusta. Visio Elintarviketeollisuuden toimintaedellytykset mahdollistavat kilpailukykyisen yritystoiminnan Suomessa ja lähialueilla. Elintarviketeollisuuden arvostus on korkea. Ensisijaiset toiminta-alueet Kilpailukykyisen raaka-aineen saanti Tehokas ja vastuullinen arvoketju Joustavat ja uudistuvat työmarkkinat Elintarviketeollisuuden näkökannat huomioiva lainsäädäntö Elintarviketeollisuuden vahva arvostus

3 SISÄLTÖ CONTENTS 04 Taloudellinen toimintaympäristö Puheenjohtajalta Elintarviketeollisuuden näkymiä 07 Toimitusjohtajalta Katsaus vuoteen Raaka-aineet 10 Arvoketju 12 Työmarkkinat Elintarvike- ja ympäristölainsäädäntö Vaikuttavia tapahtumia Lausunnot ja lehdistötiedotteet Tuloslaskelma ja tase English summary 30 Toimielimet Organs 36 Edustus eri yhteisöissä Representation in different communities 3

4 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2008 Korkeasuhdanteesta maailmanlaajuiseen talouskriisiin Korkeasuhdanne taittui kesän 2008 alkaessa, ja syksyllä talouskasvu hidastui nopeasti maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi. Suhdanteiden heikkeneminen näkyi kotitalouksien ja yritysten kielteiseksi muuttuneissa odotuksissa. Kehitykseen vaikuttivat toisiaan vahvistaen asuntorakentamisen romahdus, infl aatiota nopeuttaneet elintarvikkeiden ja öljytuotteiden hinnannousut sekä investointien supistuminen. Nopean suhdannemuutoksen vuoksi bruttokansantuotteen kasvu jäi 0,9 prosenttiin. Tästä huolimatta työttömyysaste aleni 6,4 prosenttiin. Inflaatio kiihtyi vuoden alussa, ja koko vuonna hintataso ylitti 4,1 prosentilla edellisvuoden tason. Elintarvikkeiden ja polttoaineiden tuntuvien hinnankorotusten lisäksi palkkojen aiempia vuosia suuremmat korotukset nostivat hintoja. Kotitalouksien kulutus lisääntyi noin kolme prosenttia, mutta kulutushalukkuus heikkeni loppuvuotta kohden. Ostovoiman kasvu jäi noin 2,5 prosenttiin. Ulkomaankaupan kasvu jatkui alkuvuonna hyvänä, mutta se hidastui voimakkaasti vuoden jälkipuoliskolla. Koko vuonna vienti jäi 1,1 prosenttia pienemmäksi edellisvuotisesta. Elintarvikevienti jatkoi kasvuaan Elintarvikkeiden viennin kasvu jatkui, mutta kasvu hidastui erityisesti loppuvuodesta. Viennin arvo kohosi 1,4 miljardiin euroon ja oli 5,9 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Merkittävimmät teollisuuden vientituotteet olivat juusto, alkoholijuomat, voi, sianliha, sokerikemian tuotteet ja suklaa. Vienti Venäjälle kasvoi voimakkaammin kuin muu vienti. Sen arvo kohosi 15,7 prosentilla 322 miljoonaan euroon. Runsas viidennes elintarvikeviennistä meni Venäjälle. Elintarviketuonnin arvon tasainen kasvu jatkui. Tuonti ylitti kolmen miljardin euron rajan nousten 13,4 prosentilla 3,3 miljardiin euroon. Merkittävimmät tuontituotteet olivat alkoholijuomat, hedelmät, juusto, raakakahvi ja vihannekset. Investoinnit supistuivat Elintarviketeollisuus oli edelleen tehdasteollisuuden neljänneksi suurin investoija. EK:n investointitiedustelun mukaan elintarviketeollisuuden kiinteät investoinnit olivat 363 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuotiseen oli 7,2 prosenttia. Investointien ennustetaan hieman kasvavan vuonna 2009, jolloin niiden arvoksi tulisi 390 miljoonaa euroa. Voimakas kustannusnousu Elintarvikkeiden ja juomien kuluttajahinnat nousivat vuoden aikana lähes 11 prosenttia joulukuun 2007 tasosta. Taustalla vaikutti elintarviketeollisuuden poikkeuksellisen voimakas, keskimäärin 13 prosentin muuttuvien kustannusten kohoaminen. ETL:n jäsenkyselyn mukaan eniten nousivat raaka-aineiden ja energian kustannukset. Merkittävästi nousivat myös kuljetusten, muiden materiaalien ja työvoiman kustannukset. Tilastokeskuksen mukaan elintarviketeollisuuden liikevaihto kasvoi vuoden aikana 8,8 prosenttia. Vientiliikevaihto kasvoi 2,1 prosenttia ja kotimaanmyynti 9,6 prosenttia. Koska kohonneita kustannuksia ei kyetty siirtämään kuin osin myyntihintoihin, yritysten kannattavuus jäi keskimääräistä alhaisemmaksi. 4

5 TUOTANNON BRUTTOARVO JA JALOSTUSARVO TEOLLISUUDENALOITTAIN ,1 21,4 Bruttoarvo Jalostusarvo 27,0 6,9 18,0 9,6 4,1 2,3 1,3 0,5 13,6 5,8 Metalli Metsä Kemia Elintarvike* TeVaNaKe** Muut * Sis. tupakkatuotteiden valmistus ** Tekstiili, vaatetus, nahka, kenkä Elintarviketeollisuus on Euroopan suurin ja Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. ELINTARVIKKEIDEN VIENTI KAUPPA-ALUEITTAIN 2008 EU-MAAT 55,5 % Ruotsi 16,3 % Viro 10,0 % Saksa 6,0 % Tanska 3,6 % Puola 3,3 % Iso-Britannia 2,7 % Ranska 2,2 % Alankomaat 2,2 % Belgia 2,0 % Liettua 1,5 % Latvia 1,1 % Italia 0,8 % Muut 3,8 % ITÄ-EUROOPPA 22,8 % Venäjä 22,4 % Muut 0,4 % EFTA-MAAT 5,0 % Norja 4,3 % Muut 0,7 % MUUT MAAT 16,7 % USA 4,2 % Japani 1,6 % Kiina 1,4 % Etelä-Korea 1,1 % Uusi Seelanti 0,7 % Israel 0,6 % Tunisia 0,5 % Muut 6,6 % Elintarvikevienti kasvoi 5,9 prosentilla 1,4 miljardiin euroon vuonna Merkittävimmät vientituotteet olivat juusto, alkoholijuomat, voi, sianliha, sokerikemian tuotteet ja suklaa. HENKILÖKUNTA TEOLLISUUDENALOITTAIN ELINTARVIKETEOLLISUUDEN T&K-PANOSTUS Miljoonaa euroa Osuus jalostusarvosta Metalli Metsä Kemia Elintarvike* TeVaNaKe** Muut * Sis. tupakkatuotteiden valmistus ** Tekstiili, vaatetus, nahka, kenkä Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi eniten työllistävä teollisuudenala. Koko elintarvikeketju pellolta pöytään työllistää noin henkeä ,4 2,4 % ,7 2,8 % ,8 3,1 % ,4 2,6 % ,7 * 2,7 % * * Ennakkotieto Suomen elintarviketeollisuus on innovatiivinen tuotekehittäjä, jonka panostus tutkimukseen ja kehitykseen on Euroopan kärkeä. ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMIPAIKKOJEN MÄÄRÄ 2007 ELINTARVIKKEIDEN JA ALKOHOLITTOMIEN JUOMIEN KULUTTAJAHINTOJEN KEHITYS Toimipaikkojen määrä Henkilökunnan määrä Elintarviketeollisuuden toimipaikkoja on yhteensä Lisäksi Suomessa toimii noin tuhat pientä käsityövaltaista elintarvikejalostajaa =100 Euroalue 115 EU-27 Suomi Voimakkaasta kustannusten noususta huolimatta Suomessa hintojen nousu pysytteli vuoden 2008 loppua lukuun ottamatta pitkään EU:n keskiarvon alapuolella. Lähteet: Eurostat, Tilastokeskus, Tullihallitus 5

6 PUHEENJOHTAJALTA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN NÄKYMIÄ TULEVAISUUS EDELLYTTÄÄ VALPPAUTTA JA REAGOINTIKYKYÄ Elintarviketeollisuuden kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet epätavanomaisia. Vuonna 2007 alkanut viljojen voimakas hinnannousu yhdistettynä energian ja muiden tuotantopanosten korkeisiin hintoihin nosti koko elintarvikealan kustannuksia. Vuoden 2008 aikana tavanomaisemmalle tasolle laskeneet viljojen hinnat aloittivat aiempaa voimakkaamman heilahtelun. Vuoden 2008 jälkimmäisellä puoliskolla alkoivat kansainvälisen rahoituskriisin vaikutukset reaalitalouteen lisääntyä nopeasti. Yleisesti uskotaan, että reaalitalouden heiketessä ruoan kysynnän volyymi säilyy melko vakaana, mutta kysynnän arvo laskee. Ilmiö syntyy, kun varovaiset kuluttajat valmistavat aiempaa enemmän ruokaa matalan jalostusasteen peruselintarvikkeista ja ravintolasyöminen vähenee. Ensimmäiset merkit kuluttajien käyttäytymisen muuttumisesta tähän suuntaan nähtiin jo vuoden 2008 lopussa. Keskustelu ruoan hinnasta käy Suomessa kiivaana. Mediassa on yhtäältä kiinnitetty huomiota ruoan hinnan nousuun ja toisaalta ihmetelty, miksei ruoan hinta laske nopeasti, kun tuotantokustannukset kääntyvät laskuun. Vähäiselle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että teollisuuden hinnankorotukset seuraavat yleensä viiveellä jo tapahtunutta kustannusnousua. Elintarviketeollisuuden kannattavuus näyttää juuttuneen pitkällä tähtäimellä vaatimattomalle tasolle. Teollisuuden jatkuvat ja määrätietoiset tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamistoimet eivät näy suhteellisen kannattavuuden nousuna, kun vireä kilpailu siirtää saavutetut parannukset tuotteiden hintoihin. Tämä on tietysti kuluttajien etu, koska näin heille on aina tarjolla edullisia ja laadukkaita suomalaisia elintarvikkeita. Elintarviketeollisuus on kaikkialla pääasiassa paikallista toimintaa. Tärkein syy tähän on paikalliset maku- ja ruokailutottumukset. Suomalaiset haluavat syödä Suomessa heidän makuunsa kehitettyä ja valmistettua ruokaa. Myös logistiset syyt tukevat tuotannon paikallisuutta: matalat katteet eivät kestä ylimääräisiä kuljetuskustannuksia ja tuotannonohjaus etäisempien markkinoiden kysynnän muutosten perusteella on haasteellista. Lyhyt etäisyys ja nopea toimitus tuotannosta kaupan kautta kuluttajille varmistavat myös tuotteiden tuoreuden kuluttajan pöydässä. Paikallisen elintarviketeollisuuden kannattavuuden perusedellytys on sujuva ja tehokas tuotantoprosessi. Tämä puolestaan edellyttää paikallista raaka-ainetuotantoa. Suomalaisen elintarvikeketjun olemassaolon varmistaa vain riittävä raaka-aineiden omavaraisuus. Lähimenneisyydessä elintarviketeollisuuden toimintaympäristö on ollut erittäin turbulentti. Emme voi rakentaa tulevaisuudenkuvaamme sen varaan, että toimisimme vakaissa oloissa. Menestyksekäs toiminta edellyttää jatkossa elintarviketeollisuudelta ja elintarvikeketjulta valppautta ja reagointikykyä. Toiminnan perusedellytysten - riittävän suomalaisen raaka-ainetuotannon, jatkuvan tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantumisen, korkean laadun, ruokaturvallisuuden ja tehokkaan logistiikan - on oltava kunnossa. Kilpailukykyyn vaikuttavien peruselementtien lisäksi meidän on rohkeasti kehitettävä toiminnallisia ja tuotteisiin liittyviä kilpailuetuja. Näin annamme suomalaiselle kuluttajalle hyvän syyn nauttia tulevaisuudessakin suomalaisia elintarvikkeita. Huhtikuussa 2009 Matti Karppinen 6

7 TOIMITUSJOHTAJALTA KATSAUS VUOTEEN 2008 MAAILMANLAAJUISTEN KRIISIEN VUOSI Syksyllä 2007 alkanut viljojen maailmanmarkkinahintojen erittäin voimakas kohoaminen nosti ruoan hintoja kaikkialla. Tilanne johti monissa kehitysmaissa ruokakriiseihin ja mielenosoituksiin, kun ihmisillä ei ollut enää varaa ruokaan. Ruokaa ei myöskään ollut aina ostettavissa, koska jotkut maat rajoittivat vientiä. Kansainväliset yhteisöt heräsivät pohtimaan uutta todellisuutta - miten ruoka saadaan riittämään jatkuvasti kasvavalle väestölle? Tilanteen kärjistymisen taustalla oli monia syitä. Kadot useina vuosina olivat alentaneet viljaja riisivarastot olemattomiksi, väestön kasvu ja elintason nousu lisäsivät viljan kulutusta ja yhä suurempi osa pelloista tuotti bioetanolin raaka-ainetta. Kesän hyvä sato, markkinoiden nopea reagointi ja EU:n hallinnolliset toimenpiteet tasapainottivat markkinatilanteen, ja raaka-aineiden hinnat kääntyivät syksyllä laskuun. Suomessa hinnankorotukset seurasivat viiveellä muiden maiden tilannetta. ETL:n tekemän selvityksen mukaan yrityksissä käytiin läpi poikkeuksellisen voimakas kustannusnousu. Raakaainekustannusten lisäksi kaikki muutkin muuttuvat kustannukset kohosivat voimakkaasti, ja sen seurauksena elintarviketeollisuuden kannattavuus jäi heikoksi. Voimakkaat toimintaympäristön muutokset nostivat elintarvikealan huoltovarmuuden keskustelunaiheeksi. EU:ssa alettiin pohtia keinoja elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi. Suomessa hallitus alkoi valmistella vuoteen 2020 ulottuvaa kansallista ruokastrategiaa. ETL käynnisti siihen liittyvän oman valmistelutyön. Ruokakriisin jälkeen huomio keskittyi loppuvuodesta fi nanssialalta alkaneeseen maailmanlaajuiseen syvään talouskriisiin. Elintarviketeollisuuden vientitulot putosivat valuuttojen devalvoituessa ja vientikauppojen vähentyessä. Ruokaa syödään joka päivä, myös taantuman aikana. ETL:lle tämä tarjosi mahdollisuuden tuoda esille Suomessa valmistetun ruoan merkitystä teemalla Syö Suomi nousuun. Vuosi 2008 osoitti, että ETL osaa visioida ja on nopea toimija valvoessaan jäsenyritystensä etuja muuttuvassa toimintaympäristössä. Työmarkkinoilla työrauha säilyi, vaikka lukuisat työehtosopimusten tulkintakiistat työllistivät liittoa. Huomio kiinnitettiin jo seuraavan työmarkkinaneuvottelun valmisteluun. Taantuman syveneminen korosti hyvin maltillisen palkkapolitiikan ja elintarviketeollisuuden kansainvälisen hintakilpailukyvyn merkitystä elintarvikkeiden tuontipaineiden kasvaessa. Kansainväliset haasteet tiivistivät elintarvikeketjun yhteistyötä. Ministeriöiden ja ETL:n välinen vuorovaikutus samoin kuin kaupan, alkutuotannon ja ETL:n välinen keskustelu oli jatkuvaa ja rakentavaa. Monia tärkeitä asioita edistettiin yhteistyössä. Eläkkeelle siirtymisiin valmistautuminen ja äitiysvapaat toivat haasteita henkilöstölle, joka ansaitsee kiitoksen joustavuudesta. Myös liiton hallinnon, toimikuntien ja toimialayhdistysten työhön osallistuneita kiitän rakentavasta ja avoimesta vuorovaikutuksesta. Heikki Juutinen 7

8 RAAKA-AINEET EU:n maatalouspolitiikan välitarkastus muutti tukia EU:ssa neuvoteltiin lähes koko vuoden yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksesta. Neuvotteluilla oli suuri merkitys Suomen elintarviketeollisuuden ja koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksille. ETL toi kannanotoissaan esille, että ruoantuotanto on maatalouden ensisijainen tehtävä. EU:n maatalouspolitiikan muutoksilla ei saa vaarantaa kotimaisen raaka-aineen saantia eikä heikentää suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä. ETL korosti tuotantoon sidottujen tukien merkitystä erityisesti suomalaisen maidon- ja naudanlihantuotannon sekä tärkkelysperunan ja öljykasvien kuten rypsin ja rapsin viljelyn jatkuvuudelle. Myös markkinoiden hallintavälineiden tarjoaman turvaverkon tarpeellisuutta Suomen ilmastossa ja EU:n äärilaidalla toimivalle elintarviketuotannolle tuotiin esille. Marraskuussa maatalousministerit päättivät, että EU:n maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuutta lisätään. Tämä tehdään jatkamalla tukien irrottamista tuotannosta, lakkauttamalla tuotantokiintiöt vähitellen ja vähentämällä interventiotoimia. Suomi sai neuvottelujen tuloksena mahdollisuuden sitoa kymmenen prosenttia suorien tukien enimmäismäärästään tuotantoon yleisen 3,5 prosentin sijaan. Suuremman järjestelyvaran avulla valtio pyrkii turvaamaan etenkin suomalaisen maidon- ja naudanlihan tuotannon jatkumisen. Välitarkastuksessa sovittiin myös uusista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen, uusiutuvan energian tuotannon ja ympäristöasioiden huomioimiseksi. Neuvotteluratkaisun selvittyä ETL toi esille, että EU:n linjaus irrottaa tukia maataloustuotannosta voi pitkällä aikavälillä heikentää Suomen elintarvikeketjun kilpailukykyä. Vaarana on, että sidotun tuen erityisjärjestelyt eivät riitä turvaamaan elintarviketeollisuuden raakaainesaantia. Erityisen vaikea neuvotteluratkaisu oli perunatärkkelyksen tuotannolle. ETL:n Tärkkelysteollisuusyhdistys ennakoi jopa perunatärkkelyksen viljelyn päättymistä, ellei Suomi tee kansallista tukiratkaisua. Myös ETL:n Öljynpuristamoyhdistys esitti huolensa öljykasviviljelyn jatkumisesta. Turvatakseen raaka-ainepohjansa yhdistys ryhtyi toimenpiteisiin tuotantoon sidotun tukimuodon löytämiseksi. Hanke maitotilojen tuottavuuden lisäämiseksi EU:n maatalouspolitiikan välitarkastuksen yksi merkittävä päätös oli maitokiintiöjärjestelmän lopettaminen kiintiövuoteen ja jo sitä ennen kiintiöiden arvon alentaminen jäsenmaiden vuosittaisilla kiintiöiden lisäämisellä. Suomessa päätöstä oli ennakoitu. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila oli asettanut vuonna 2007 maitostrategiatyöryhmän pohtimaan ratkaisuja maitokiintiöjärjestelmän muutoksiin. Työryhmän tehtävänä oli myös ehdottaa toimenpiteitä maidontuotannon nostamiseksi erityisesti Etelä-Suomessa, missä EU:n pohjoinen tuki ei rajoita tuotannon kasvattamista. ETL:n Meijeriyhdistys osallistui maitostrategiatyöryhmän työskentelyyn, jossa saavutettiin yksimielinen lopputulos. Työryhmä esitti tukien kiintiösidonnaisuuden vähentämistä erityisesti Etelä-Suomessa ja edullisten lisäkiintiöiden kohdistamista akuuteimmin tukea tarvitseville. Työryhmä katsoi, että tulevassa kilpailutilanteessa maitotilojen tuotta vuuden lisääminen on entistäkin tärkeämpää. Tuottavuuden paran tamiseksi ETL:n Meijeriyhdistys sopi ProAgria Keskusten Liiton ja ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy:n kanssa kolmivuotisen kustan nukseltaan 1,8 miljoonan euron hankkeen käynnistämisestä. Hankkeessa kehitetään uusia työkaluja maitotilojen tuottojen optimointiin. Yhteistyöllä vahvistusta viljaketjun kilpailukykyyn Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) edistää viljastrategian toteutumista parantamalla viljaketjun toimivuutta ja kannattavuutta. ETL osallistui VYR:n hankkeisiin ja toi viljanjalostajien näkökantoja esille VYR:n johtoryhmässä ja kaikissa alatyöryhmissä. Asiantuntijaseminaarien, selvitysten ja raporttien lisäksi VYR julkaisi oppaan viljakaupan sopimustoiminnasta, rahoitti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kasvintuotannon tutkimuksen johtamia hankkeita vehnän leivontalaadun parantamiseksi ja sakoluvun ennustamisen kehittämiseksi. VYR myös koordinoi edelleen valtakunnallista hometoksiiniseurantaa sekä rahoitti rypsin viljelyalan ja satotason nostamiseen tähtäävää Rypsinoste-hanketta. Ohje talousveden lainsäädännöstä ja hankinnasta Talousveden hyvä laatu ja häiriötön saatavuus ovat elintarviketeollisuudelle erittäin tärkeitä. Vettä käytetään raaka-aineena, prosessien puhdistuksessa ja jäähdytyksessä sekä hygienian ylläpitämisessä yhteensä noin 34 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Veden laadun merkitys korostuu korkean hygieniatason laitoksissa ja ilman kuumakäsittelyä valmistettavissa tuotteissa. Suomessa on esiintynyt paikallisia vesiongelmia, joilla on ollut suuria vaikutuksia kyseisen alueen elintarviketeollisuuteen. Parantaakseen yritysten varautumista häiriötilanteisiin ETL julkaisi ohjeen, jossa kerrotaan talousveteen liittyvästä lainsäädännöstä sekä annetaan tietoa talousveden hankinnasta ja sopimusasioista. Yritykset voivat hyödyntää ohjetta myös veteen liittyvien ongelmatilanteiden viestinnässä. 8

9 9

10 ARVOKETJU Yhteistyötä tavararyhmien hallittavuuden kehittämiseksi ETL osallistui tiiviisti ECR Finland ry:n toimintaan, jolla kehitetään kaupan ja teollisuuden välistä yhteistyötä erityisesti tavararyhmähallinnassa ja logistiikassa. ECR Finlandin hallintomalli uudistettiin yhdistyksen toiminnan ja johtamisen tehostamiseksi. Samanaikaisesti ETL:ssa valmisteltiin uusi kaupallisen edunvalvonnan toimintamalli. Sen avulla ETL saa muodostettua teollisuuden kannan aiempaa paremmin niin ECR- kuin muissakin kaupallisissa asioissa. EFR Lanseerauskortti ja EFR Pakkausopas valmistuivat ECR Finlandin koordinoimana teollisuuden ja kaupan yhteistyönä. EFR Lanseerauskortti tehostaa uutuustuotteiden lanseerausprosessia tavarantoimittajan ja tukkukaupan välillä. EFR Pakkausopas tukee tukkupakkausten suunnittelua ja toteutusta. Opas kertoo pakkausten keskeiset vaatimukset ja esittelee työkalun pakkausten ominaisuuksien arviointiin logistiikkaketjun eri vaiheissa. Opas julkisiin elintarvikehankintoihin Julkisen sektorin elintarvikehankinnat muodostavat tärkeän osan usean ETL:n jäsenyrityksen liikevaihdosta. Vuonna 2008 valmistui yritysten jo pitkään kaipaama opas julkisten elintarvikehankintojen tehostamiseksi ja järkevöittämiseksi. Opas kuvaa julkisen hankintaprosessin kokonaisuudessaan ja on kaikkien prosessiin osallistuvien käytettävissä. ETL ja HoReCa-alan yhteistyötä edistävä EFR-ryhmä osallistuivat keskeisesti oppaan rahoituksen hankkimiseen. Rahoitus järjestyi kansallisen laatustrategian varoista. Uusi Food Service -seuranta alkoi ETL:n ja Analyse 2 :n yhdessä kehittämä uusi HoReCa-markkinoiden kokoa ja kehitystä mittaava Food Service -seuranta alkoi. Seurannan tuottaa Analyse 2. ETL tuki seurantapalvelun markkinointia jäsenyrityksille, minkä ansiosta seuranta otettiin hyvin vastaan yrityksissä. Vuoden loppuun mennessä se kattoi viisi tuotealuetta. Food from Finland -palveluun useita vientiyrityksiä ETL tuki Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n ylläpitämän Food from Finland -verkkopalvelun (3F) markkinointia jäsenyrityksilleen. 3F:n Energiatehokkuussopimukseen liittyi 18 yritystä ja 55 toimipaikkaa. Ne kattavat 43 prosenttia alan energiankulutuksesta. Liittyneet yritykset: Altia Oyj, Fazer Leipomot Oy, Oy Halva Ab, Honkajoki Oy, Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Ilmajoen Osuusmeijeri, Kotivara Oy, Oy Lantmännen Unibake Ab Finland, Lännen Tehtaat Oyj, Oy Marli Ab, Nurmi & Sulonen Oy, Polttimo Yhtiöt Oy, Profood Oy, Saarioinen Oy, Snellmanin Kokkikartano Oy, Valio Oy, V&S Finland Oy, Wursti Oy J&J tavoitteena on edistää yritysten vientiä esittelemällä suomalaista elintarviketarjontaa ja yrityksiä. ETL tuki 3F:n markkinointiponnisteluja ja tarjosi jäsenyrityksilleen näkyvyyden 3F:ssä. Tämän ansiosta palvelussa olevien yritysten määrä nousi nopeasti noin neljäänkymmeneen. Julkiseen rahoitukseen liittyvien ponnistelujen epäonnistuttua Ruokatieto joutui kuitenkin supistamaan 3F:n toimintaa vuoden lopulla, ja palvelun tulevaisuus jäi avoimeksi. Painonhallinnan tutkimushanke liiketoiminnan tueksi Sitran Elintarvikkeet ja ravitsemus -ohjelma ERA jatkui viimeistä vuottaan muun muassa kolmen miniklusterin ja Järkipalaa-kouluruokailuhankkeen parissa. ETL puolestaan valmisteli ERA-ohjelman rahoittamana painonhallintaan ja siihen liittyvään liiketoimintaan paneutuvaa alan yhteistä tutkimushanketta. Työn tuloksena syntyi kolmen vuoden suunnitelma, jonka toteutuksessa olisi mukana useita tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja sekä noin kymmenen elintarvikeyritystä. Toteutukselle haettiin Tekesin rahoitusta. Sapuskalla kasvua ja kansainvälistymistä Tekesissä ei ollut vuonna 2008 ainuttakaan elintarvikealaan suuntautunutta ohjelmaa, ja osaltaan siksi yritysten saama julkinen tutkimusrahoitus jäi alhaiseksi. Vuoden lopulla hyväksytty Tekesin Sapuska-ohjelma nostanee elintarvikealan tutkimuksen julkisen rahoituksen jälleen kasvuun. 10

11 ETL osallistui Sapuskan suunnitteluun. Sapuskan tavoitteita ovat kasvu, kansainvälistyminen sekä uudenlaisten toimintamallien kehittäminen elintarvikealalle. Ensi vaiheessa ohjelman rahoitus- ja ohjelmapalvelut kaavailtiin vain pk-yrityksille, mutta lopulta ohjelma ulotettiin myös suurempiin yrityksiin. Suomeen Food for life -platform EU:n suuret elintarviketeollisuuden yritykset ja järjestöt kokosivat vuonna 2007 Food for Life -platformin tavoitteenaan tehostaa EU-rahoitteisten tutkimusohjelmien suuntaamista ja hyödyntämistä. Muiden maiden tapaan ETL työsti yhdessä VTT:n kanssa kansallista platformia EU-tason platformin hyötyjen saamiseksi. Tämä avaisi yrityksille EU-ohjelmissa, pohjoismaisissa hankkeissa ja kansallisina julkisina projekteina valmistuneiden tutkimusten sisältöä ja parantaisi niiden käyttökelpoisuutta. Sitran ERA-ohjelma sitoutui maksamaan pääosan internetpohjaisen platformin perustamisesta. Tekes ja ETL:n yhteydessä toimiva Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö puolestaan päättivät rahoittaa ylläpitoa kaksi vuotta. Näin platform on alussa ilmainen kaikille tiedon tuottajille ja käyttäjille. Myöhemmin sen uskotaan kattavan kustannuksensa käyttöoikeusmaksuilla. Kymmeniä toimipaikkoja energiatehokkuussopimusjärjestelmään Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmä käynnistyi vuonna ETL:lla on järjestelmässä oma toimenpideohjelma, jossa tavoitteena on kattaa vähintään 60 prosenttia elintarviketeollisuuden energiankäytöstä vuoteen 2010 mennessä. Toimenpideohjelmaan liittyessään yritys sitoutuu tehostamaan energiankäyttöään yhdeksän prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. ETL keskittyi sopimusjärjestelmän toimeenpanoon ja tiedottamiseen. Lisäksi ETL ja seitsemän jäsenyritystä olivat mukana yritysten energiatehokkuusneuvonnan tarpeita kartoittavassa hankkeessa. Ympäristövastuun tunnusluvut paranivat ETL teki jo kolmannen kerran yhteenvedon elintarviketeollisuuden ympäristövastuun tunnusluvuista. Nyt kyselyyn vastasi 27 jäsenyritystä ELINTARVIKETEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖVASTUUN TUNNUSLUVUT Tuotantomäärät ja ympäristökuormitus Tuotanto (tonnia) Energian kulutus (GWh) Lämpö Sähkö Vedenkulutus (1000 m 3 ) Jäteveden määrä (1000 m 3 ) Kaatopaikkajätteen määrä (tonnia) ) Luvut perustuvat 24 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. 2) Luvut perustuvat 27 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. TUOTANTOON SUHTEUTETUT TUNNUSLUVUT Tuotantomäärät ja ympäristökuormitus Energian kulutus (MWh/tuotetonni) 0,58 0,57 0,58 0,58 - Lämpö 0,38 0,37 0,38 0,38 - Sähkö 0,20 0,20 0,20 0,20 Vedenkulutus (m 3 /tuotetonni) 5,0 4,8 4,7 4,6 Jäteveden määrä (m 3 /tuotetonni) 3,5 3,3 2,9 2,9 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,6 3,3 3,5 3,1 1) Luvut perustuvat 19 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. 2) Luvut perustuvat 24 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. 3) Luvut perustuvat 27 ETL:n jäsenyrityksen antamiin tietoihin. edustaen 14 elintarviketeollisuuden eri toimialaa ja 46 prosenttia elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta vuonna Yhteenveto osoittaa, että yrityksissä panostetaan vastuullisiin toimintatapoihin tuotannon kaikissa vaiheissa. Ympäristöjohtamisen painopistealueina pidettiin energian- ja vedenkäytön tehostamista, jätevesipäästöjen vähentämistä ja materiaalitehokkuuden parantamista. Kootut tiedot kuvastavat myönteistä kehitystä: tuotantoon suhteutetuista tunnusluvuista vedenkulutus sekä jäteveden ja kaatopaikkajätteen määrät ovat laskeneet. Energian kulutus on sen sijaan pysynyt ennallaan. 11

12 TYÖMARKKINAT Niveltämisratkaisuista yleisen tason mukaisia Keväällä 2007 solmitun kolmivuotisen työehtosopimuksen niveltämisneuvottelut ETL:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välillä käynnistyivät heti tammikuun alussa. Neuvottelutulos saavutettiin helmikuussa. Palkkaratkaisut noudattivat työmarkkinoilla vallitsevaa yleistä tasoa teollisuudessa. Vuonna 2008 palkankorotukset olivat 4,4 prosenttia, josta keväällä korotus oli 3,8 prosenttia ja syksyllä 0,6 prosenttia. Toimihenkilöunioni ry:n (TU) kanssa neuvottelut eivät edenneet, sillä ETL:n ja TU:n käsitykset palkankorotusten tasosta olivat erilaiset. Neuvottelujen päädyttyä umpikujaan palkkaratkaisu vietiin valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johdolla kokoontuneeseen sovintolautakuntaan. Sovintolautakunnan ratkaisu oli yksimielinen ja vastasi tasoltaan muita elintarviketeollisuuden ratkaisuja. Poikkeuksena oli, että prosentuaalisen korotuksen lisäksi sopimukseen tuli euromääräinen minimikorotustaso. Erikoiskoulutettujen ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen niveltämistulos saavutettiin helmikuun lopussa Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n kanssa. Se noudatti elintarviketyöläisten sopimuksen tasoa. Sopimuksen kolmas allekirjoittaja TU ei hyväksynyt sopimusta, vaan vaati jäsenilleen suurempia palkankorotuksia ja uhkasi jopa työtaistelulla koko elintarviketeollisuutta, vaikka TU edustaa vain vajaata viittäkymmentä toimihenkilöä kyseissä sopimuksessa. Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen luona käydyissä keskusteluissa TU päätyi kuitenkin allekirjoittamaan sopimukset. Ensimmäinen sitova palkkasopimus ETL ja Ylemmät Toimihenkilöt ry (YTN) tekivät historiallisen ensimmäisen työehtosopimuksen sitovuuden saavuttaneen palkkasopimuksen. Tasoltaan se noudatti muiden ammattiliittojen sopimuksia. Syksyisin tehtävät palkankorotukset sekä osa kevään 2009 korotuksesta ovat työnantajan jaettavissa kokonaisuudessaan paikallisesti. Lisäksi solmittiin perussopimus, joka suositusluonteisena määrittelee muita työsuhteen ehtoja. ETL neuvotteli YTN:n kanssa myös työaikapankkijärjestelmästä. Neuvotteluja päätettiin jatkaa vuonna Työryhmät käsittelivät työehtosopimusten yksityiskohtia Työehtosopimuksissa on sovittu SEL:n kanssa, että kaikkien sopimusten tekstejä parannetaan teknisesti. ETL ja SEL kävivät vuoden aikana kaikki tuntipalkkasopimukset läpi tehden niihin tarvittavia täsmennyksiä. Kuukausipalkkasopimukset käydään läpi vuonna Ammattitutkintolisää käsittelevä työryhmä ETL jäsenenään jatkoi toimintaansa tutkimalla henkilökohtaisen pätevyyden käyttöä palkkauksessa. Työ oli vaikeata, koska kokonaisuuteen liittyvät viisi työehtosopimusta ovat rakenteeltaan täysin erilaisia. Jäsenyritykset hakivat lisääntyvästi työaikakokeilulupia ETL:n ja SEL:n työaikatyöryhmältä. Kokeiluista saatiin hyviä kokemuksia. Myös yritysten henkilöstö suhtautui niihin ennakkoluulottomasti, ja usein aloite kokeiluun tulikin henkilökunnalta. Sairauspoissaolot vähemmäksi Sairauspoissaolojen vähentäminen ETL:n jäsenyrityksissä toi hyviä tuloksia yksittäistapauksissa, mutta kokonaisuutena elintarviketeollisuudessa poissaolot olivat edelleen suurimmat EK:n piirissä. Pahimmillaan yritysten palkkakuluista yli kaksikymmentä prosenttia menee sairauspoissaolojen kustannuksiin. ETL neuvoi yrityksiä sairauspoissaoloihin liittyvissä kysymyksissä. Kolmevuotinen Helsingin yliopiston elintarviketeollisuuden tuottavuustalkooprojekti (TuTa) jatkoi sairauspoissaolojen syiden selvittämistä. ETL:n kanssa yhteistyössä tehtävä projekti tuottaa työkaluja poissaolojen vähentämiseen ja tutkii poissaolojen vähentämisen hyötyjä. Nuorista uusia työntekijöitä elintarviketeollisuuteen Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen lähivuosina koskettaa muiden alojen ohella myös elintarviketeollisuutta voimakkaasti. Lisätäkseen kiinnostusta elintarviketeollisuutta kohtaan ETL ja Elintarvikeylioppilaiden yhdistys Lipidi ry valmistelivat yhteistyötä, jossa Lipidin jäsenet käyvät ETL:n kustantamana lukioissa esittelemässä oman alansa opiskelua ja elintarviketeollisuutta. Ensimmäiset esittelykäynnit päästiin toteuttamaan vuoden 2009 puolella. Lisätäkseen elintarviketeollisuuden vetovoimaa ETL jatkoi Taloudellisen Tiedotustoimiston ja muiden EK:n järjestöjen kanssa opinto-ohjaajille ja aineopettajille suunnatun Opetin.fi -verkkopalvelun rakentamista. Verkkopalvelu tarjoaa opettajille tietoa elinkeinoelämästä ja konkreettisia työkaluja opetuksen tueksi. Se myös kannustaa kouluja ja yrityksiä molempia palvelevaan yhteistyöhön. Verkkopalvelun avaaminen opettajien käyttöön ajoitettiin keväälle Yrityskohtaista neuvontaa, koulutusta ja oikeusapua ETL neuvoi jäsenyrityksiä työehtosopimus- ja työlainsäädäntöasioissa. Lisäksi ETL järjesti jäsenille työoikeudellista koulutusta yleisissä ja yrityskohtaisissa koulutustilaisuuksissa. Myös jäsenyritysten palvelu työehto- ja työsopimuksiin liittyvissä oikeudellisissa asioissa jatkui. Vuoden aikana hoidettiin yhtätoista juttua yleisissä oikeuksissa. Niistä neljä oli uusia. Jutuista kolme sovittiin ilman pääkäsittelyistuntoa. Työtuomioistuimessa oli vireillä viisi juttua, joista neljä oli uusia. Työtuomioistuimessa vireillä olleista jutuista ei syntynyt sopimuksia eikä lausuntoja annettu. 12

13 13

14 ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ Ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen valmistelu pitkittyi EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetusta voidaan soveltaa täydessä laajuudessaan vasta, kun terveysväitteiden ja monien ravitsemusväitteiden kannalta keskeiset ravintosisältöprofi ilit sekä yleiseen tietoon pohjautuvien terveysväitteiden luettelo ovat valmiina. Näiden aikaansaaminen osoittautui työlääksi ja aikaa vieväksi. Suomi toimitti komissioon esityksensä yleiseen tietoon pohjautuvista terveysväitteistä jo vuoden alussa. Esitys perustui pitkälti ETL:n, yritysten ja luontaistuotetoimialan ehdotuksiin. Kun komissio oli tutustunut eri mailta tulleisiin esityksiin, se joutui antamaan esityksiä yhdenmukaistavat ohjeet. Tämä johti ETL:ssakin mittavaan lisätyöhön. Ennen terveysväittämän hyväksyntää lausunnon antava Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA edellyttää, että terveysväitettä käytettäessä tutkimusnäytön on oltava lähes lääketasoista. Tämän seurauksena useimpien yritysten tuotekohtaiset hakemukset hylättiin. Myös yleiseen tietoon pohjautuvien terveysväitteiden listalla olleista esityksistä EFSA palautti komissioon lähes puolet. Hylättyjen joukossa oli myös Suomen esityksiä, jonka vuoksi ETL:n, jäsenyritysten ja virkamiesten työ asian parissa jatkui. Ravintosisältöprofi ilien valmistelussa moni kohta eteni ETL:n esittämien näkemysten suuntaan. Myös yleiseen tietoon pohjautuvien terveysväitteiden hyväksynnässä ETL:n, yritysten ja virkamiesten yhteistyö oli tiivistä ja ristiriidatonta. GDA-merkinnälle tukea komissiolta EU:n komission vuoden 2008 alussa antama ehdotus uudeksi pakkausmerkintäasetukseksi vaatii lähes kaikkiin elintarvikkeisiin nykyisten pakkausmerkintöjen lisäksi uuden ravintosisältömerkinnän. Merkintätavasta nousi odotetusti vilkas keskustelu, koska lihavuuden yleistyessä Euroopassa on otettu käyttöön monia toisistaan poikkeavia merkintöjä tuotteiden ravinto-ominaisuuksista kerrottaessa. Eniten keskustelussa huomiota saivat Euroopan elintarviketeollisuuden järjestön CIAA:n lanseeraama GDA-merkintä ja Englannin viranomaisten ajama liikennevalomerkintä. Komissio päätyi lähellä GDA:ta olevaan merkintätapaan. GDA-RAVINTOSISÄLTÖMERKINTÄ auttaa ruokavalion koostamisessa ja helpottaa vertailua kertoo, minkä verran yksi annos sisältää energiaa ja keskeisiä ravintoaineita kertoo energian ja ravintoaineiden osuuden viitteellisestä päivittäisestä saannista perustuu tasapainoiseen ruokavalioon täydentää Euroopan elintarviketeollisuuden vapaaehtoisena toimenpiteenä lainsäädäntöä ETL seurasi asetusehdotuksen etenemistä kannattaen neutraalisti tuotteen ravintosisältöön suhtautuvia merkintätapoja liian yksinkertaistavana pidetyn liikennevalomallin sijaan. Useimmat ETL:n muutosehdotukset saatiin sisällytettyä Suomen viralliseen kantaan. Äänestykset EU:ssa siirtyivät vuoteen Suomessa vapaaehtoinen GDA-merkintä laajeni useisiin tuoteryhmiin. ETL opasti yrityksiä merkinnän käytössä. Asiantuntijoille toimitettiin GDA-esite, ja kuluttajille GDA:sta kerrottiin ETL:n internetsivuilla, Kuluttajaliiton ja ETL:n pakkausmerkintäesitteessä sekä monissa lehtiartikkeleissa. Tietoa GDA:sta sisällytettiin moniin oppikirjoihin. Lisäksi GDA esiintyy Eviran pakkausmerkintäoppaassa sekä valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjat. Kevääseen 2008 mennessä GDA oli TNS Gallup Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan tuttu 34 prosentille kaikista ja 51 prosentille alle 34-vuotiaista suomalaisista. 14

15 Kylmäkuljetusepäkohta poistui Vuonna 2007 hyväksytty elintarvikeasetus sisälsi muutamia käytännön toimintaa merkittävästi vaikeuttavia kohtia. Huomattavin näistä oli kaikkien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden lyhytaikaisiakin kuljetuksia koskeva kylmäkuljetusvaatimus. Se olisi hankaloittanut erityisesti leipomoiden toimintaa, koska leipomot toimittavat asiakkaille leipien kanssa samoissa lyhytaikaisissa kuljetuksissa myös lainsäädännön mukaan helposti pilaantuvia elintarvikkeita, esimerkiksi täytekakkuja. ETL neuvotteli asetukseen muutoksen, ja epäkohta poistui. Perinteinen vodka jatkossakin viljasta ja perunasta Elintarvikelainsäädännön hankkeista runsaasti keskustelua herätti neuvoston ja parlamentin asetus tislattujen alkoholijuomien määritelmistä. ETL:n Alkoholijuomateollisuusyhdistyksen ja muiden perinteisen vodkan valmistajamaiden järjestöjen ponnistelujen ansiosta perinteisen vodkan raaka-aineiksi hyväksyttiin vain vilja ja peruna. Sen sijaan vodkan määritelmään jäi maininta, joka mahdollistaa muidenkin maatalousperäisten raaka-aineiden käytön vodkassa. Tällöin raaka-aine on aina merkittävä tuotteen etikettiin. Kansallisen jätelainsäädännön valmistelu alkoi Ympäristöministeriön marraskuuhun 2009 saakka asettama työryhmä alkoi loppuvuodesta valmistella kansallisen jätelainsäädännön uudistusta. Elinkeinoelämää työryhmässä edusti EK. ETL välitti työryhmälle elintarviketeollisuuden näkökannat EK:n oman jätelainsäädännön uudistusta käsitelleen työryhmän kautta. Siellä puhutuimpia aiheita olivat jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuus, joilla voi olla suuria vaikutuksia yritysten toimintaan. Muita käsiteltyjä aiheita olivat lain sisältö, tavoitteet, rakenne, terminologia ja tuottajavastuu. Ehdotus EU:n ympäristömerkinnän ulottamisesta elintarvikkeisiin Komission heinäkuussa julkaiseman kulutuksen ja tuotannon ja elinkeinopolitiikan toimintaohjelman tarkoituksena on edistää kestävää kulutusta OMAVALVONTAAN PANOSTETAAN MONILLA TAVOIN Tuotteiden laadun ja turvallisuuden varmistavat laatutoiminnot lisääntyvät jatkuvasti. ETL kartoitti, miten omavalvontaa tehdään ja miten se kehittyy. Kartoitus kattoi 72 ETL:n jäsenyritystä ja yhteensä 98 toimipaikkaa. Laatutoiminta yrityksissä on erittäin monipuolista. Omavalvontasuunnitelmia kehitetään aktiivisesti. Yritykset panostavat vapaaehtoiseen laadunohjaukseen, laatujärjestelmiin ja tuoteturvallisuusjärjestelmiin. Business to business -auditoinnit ovat osa nykyistä kansainvälistä toimintaympäristöä. Suuntauksena on kehittää kasvavaan dokumentointitarpeeseen valvontajärjestelmien sähköisiä sovelluksia. ja tuotantoa. Yhtenä toimenpiteenä siinä ehdotetaan EU:n ympäristömerkinnän, niin sanotun EU-kukan, soveltamisalan laajentamista elintarvikkeisiin. ETL seurasi säädösvalmistelun etenemistä yhteistyössä CIAA:n ja EK:n kanssa. ETL antoi kritiikkiä komission ehdotukseen, koska se huomioi ainoastaan elintarvikkeiden jalostuksen, kuljetusten ja pakkaamisen ympäristövaikutukset eikä tuotteiden koko elinkaarta. Ympäristömerkinnän käsittely alkoi marraskuussa EU:n ministerineuvoston ympäristöryhmässä ja jatkui vuoden 2009 puolelle. REACH-asetuksesta tietoa jäsenille REACH-asetuksen edellyttämä aineiden esirekisteröinti oli käynnissä ETL muistutti jäsenyrityksiä esirekisteröinnistä ja tiedotti rekisteröinnin ulkopuolelle jäävien aineluetteloiden täydentymisestä. Syyskuussa ETL järjesti jäsenyrityksille ympäristöaiheisen koulutusiltapäivän. Tilaisuuden yhtenä teemana oli REACH:n eteneminen. Iltapäivän aikana paneuduttiin myös jätehuollon puitedirektiivin ja kansallisen jätelainsäädännön uudistamiseen sekä pakkausjätteen tuottajavastuuseen. 15

16 VAIKUT TAVIA TAPAHTUMIA VUODEN TÄHTITUOTE 2008 ELINTARVIKEPÄIVÄSTÄ EVÄITÄ MENESTYKSEEN Helsingin Messukeskuksessa 6.5. järjestetyn Elintarvikepäivä 2008:n teemana oli Herkullisuus, turvallisuus ja toimitusketjun hallinta; eväät menestymiseen. Teemaa pohdittiin eri näkökulmista kuudessa rinnakkais ohjelmassa ja lähes neljässäkymmenessä esitelmässä. Elintarvikepäivän ohjelmaa kehitettiin edelleen kansainvälisemmäksi ja uusia kohderyhmiä kiinnostavaksi. Ohjelmakokonaisuuteen otettiin uutena rinnakkaisohjelmana elintarvikkeen maun muodostumista ja aistimista käsittelevä tieteellinen symposiumi. Myös HoReCa-toimialalle rakennettiin ensimmäistä kertaa oma rinnakkaisohjelma. Molemmat saivat osallistujilta hyvät arvostelut, minkä vuoksi ne päätettiin pitää myös seuraavassa Elintarvikepäivässä. Elintarvikepäivä on vakiinnuttanut asemansa mittavimpana vuotuisena elintarvikealan täydennyskoulutustapahtumana Suomessa. Nyt 38. kertaa järjestetyn tilaisuuden sisältö ja toteutus saivat jälleen yhteensä yli tuhannen henkilön yleisöltä erinomaisen palautteen. VUODEN TÄHTITUOTE 2008 Vähittäiskauppasarja HK Via -valmisruoat, HK Ruokatalo Oy Raati: Via on ammattitaidolla rakennettu kokonaisuus, jossa on monenlaista innovaatiota. Pakkaus on hyvännäköinen ja sisältää uutta teknologiaa. Viassa yhdistyy herkullisuus ja terveellisyys. Tuote on uudenlainen premiumluokan valmisruoka, joka tarjoaa nopeasti valmistettavan maku elämyksen ja houkuttelee uusia käyttäjäryhmiä. KUNNIAMAININTA Vähittäiskauppasarja Kalaneuvos Uunilohifileet, Kalajalostetehdas V. Hukkanen Oy Raati: Kalaneuvos lohifi leet ovat maukkaita ja erittäin helppokäyttöisiä. Tuotteet helpottavat tuorekalan saatavuutta kalatiskittömissä ruoka kaupoissa ja ovat uudenlainen mahdollisuus kalan kulutuksen edistämiseen. Onnistunut pakkaus soveltuu kypsennykseen niin uunissa kuin grillissäkin. VUODEN TÄHTITUOTE 2008 Suurkeittiösarja VUODEN TÄHTITUOTTEIKSI HK VIA -VALMISRUOAT JA BAVAROISETANGOT Elintarviketeollisuuden tuotekehitystä kannustava ja tunnetuksi tekevä Vuoden Tähtituote -kilpailu täytti 20 vuotta. Alun perin Vuoden Suomalainen Elintarvike -nimellä vuonna 1988 alkanut kilpailu on uudistunut ajan edetessä. Vuonna 2008 kilpailun sarjojen määrää supistettiin kahteen. Samalla kriteerit kiteytettiin kolmeen menestykselle olennaisimpaan asiaan: innovatiivisuuteen, kaupallistettavuuteen ja aistittavaan laatuun. Vuoden Tähtituote kilpailuun osallistui 35 tuotetta tai tuotesarjaa eli kaikkiaan 71 yksittäistä tuotetta. Vähittäiskauppasarjan voittajaksi nousi HK Ruokatalo Oy:n HK Via -valmisruoat. Suurkeittiösarjan voiton vei Kasvis Galleria Oy:n Bavaroisetangot. Lisäksi raati antoi kaksi kunniamainintaa. Vähittäiskauppasarjassa kunnia maininnan sai Bavaroisetangot, Kasvis Galleria Oy Raati: Bavaroisetangot ovat uudenlainen oivallus: tuote on pakattu kevyeen helposti käyttöön otettavaan putkeen, josta voi luovuutta käyttämällä valmistaa monenlaisia kauniita jälkiruokia. Tuote sopii hyvin edustuskeittiöille sekä pienen henkilökunnan keittiölle. Maut ovat herkullisia, koostumus on samettinen. Bavaroisetangoissa kotimainen marja on jalostettu erinomaisesti. KUNNIAMAININTA Suurkeittiösarja Tuorekeittosarja, Ruoka-Saarioinen Oy Raati: Ruoka-Saarioisen tuorekeitot ovat herkullisia sellaisenaan, mutta ne sopivat myös keittiön höystettäväksi. Keitot soveltuvat niin arkilounaalle kuin gourmetateriallekin. Pakkaus tarjoaa erilaisia lämmitysmahdollisuuksia. Oivallisen pakkauskoon ansiosta pienenkin keittokysynnän keittiö voi palvella asiakkaitaan laadukkaasti. 16

17 Kalajalostetehdas V. Hukkanen Oy:n Kalaneuvos Uunilohifi leet ja suurkeittiösarjassa Ruoka-Saarioinen Oy:n tuorekeittosarja. Voittajatuotteet edustavat Suomen elintarvikeinnovoinnin kärkeä. Kymmenjäsenisen asiantuntijaraadin mukaan ne helpottavat ruoanvalmistusta kodeissa ja suurkeittiöissä, mahdollistavat monia käyttötapoja ja huomioivat terveellisyyden. Maukkautta raati piti peruslähtökohtana. Raadin puheenjohtajana toimi Sirpa Sarlio-Lähteenkorva sosiaali- ja terveysministeriöstä. Voittajat julkistettiin Elintarvikepäivän huipennuksena juhlassa, johon valtion tervehdyksen toi peruspalveluministeri Paula Risikko. LIIAN HYVÄÄ OLLAKSEEN TOTTA ETL:n Öljynpuristamoyhdistyksen kolmivuotinen rypsiöljyn menekinedistämiskampanja Rypsiöljy liian hyvää ollakseen totta päättyi vuoden 2008 lopussa. Kampanjalla parannettiin rypsiöljyn imagoa ja lisättiin tietämystä rypsiöljyn hyvistä ominaisuuksista. Kampanja näkyi internetissä, esitteissä, tiedotteissa, messuilla, tapahtumissa ja lehtimainontana. Kampanja toteutettiin osin EU-rahoitteisena. ENSIMMÄINEN RUOKAKULTTUURITEKOPALKINTO RUOKATOIMITTAJILLE ETL:n ja Suomen Messusäätiön ensimmäisen Suomen Ruokakulttuuriteko -palkinnon sai Ruokatoimittajat ry. Saaja julkistettiin Gastro messuilla maaliskuussa. ETL:n laatimien palkintokriteerien mukaan palkittavan tulee vahvistaa suomalaisen ruoan ja juoman arvostusta, tuoda esille ateriointitilanteeseen pysähtymisen ja ruoasta nauttimisen tärkeyttä tai edistää kuluttajien, ammattilaisten tai opiskelijoiden ruoka- ja juomaosaamista. Palkinnon saajan tulee toimia ruoka- ja juomakulttuurin hyväksi tieteen, taiteen tai liiketoiminnan alueella, tehdä kotimaassa tai kansainvälisesti Suomen ruoka- ja juomakulttuuria tunnetuksi tai vahvistaa kotimaisen elintarvikeketjun arvostusta. Kymmenentuhannen euron palkinnon lahjoitti Suomen Messusäätiö. Laajaa osaamista edustavan seitsemänjäsenisen palkintoraadin perusteluissa todettiin Ruokatoimittajien vaikuttaneen merkittävästi Suomen ruoka- ja juomakulttuuriin. Yhdistyksen jäsenten journalismi on koskettanut jokaista suomalaista lehtien, television, radion ja internetin kautta artikkeleina, resepteinä, kuvina ja kirjoina. He ovat vaikuttaneet sekä ruokakeskusteluun että siihen, mitä suomalaisissa kodeissa syödään. Raadin puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Heikki Juutinen ETL:sta. TUTKITTUA TIETOA KAHVISTA ETL:n Paahtimoyhdistyksen Kahvi ja terveys -projekti on tuottanut vuodesta 2004 lähtien yhteistyössä ICO:n (International Coffee Organization) kanssa terveydenhuoltoalan ammattilaisille tietoa kahvin myönteisistä terveysvaikutuksista. Kaikki julkistettu kahvin ja terveyden välisiä yhteyksiä käsittelevä tieto perustuu uusimpaan koti- ja ulkomaiseen tieteelliseen tutkimukseen ja on lisäksi suomalaisten asiantuntijoiden tarkistamaa. Projekti on lisännyt terveydenhuoltoalan ammattilaisten tietoa kahvista ja sen vaikutuksista. KÄNNISSÄ OLET ÄÄLIÖ ETL:n yhteydessä toimivan Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton yhteistyökumppaneidensa kanssa vuosina toteuttama alkoholin väärinkäytön hyväksymistä kyseenalaistava kampanja Kännissä olet ääliö näkyi internetissä, ulkomainoksissa, TV:ssä sekä painetussa mediassa ja herätti runsaasti keskustelua. Kampanjan nettisivustolla vierailtiin yli kertaa ja sen kilpailuihin osallistui yli henkeä. Menestys huipentui useiden palkintojen saamiseen mainos- ja media-alan kilpailuissa ja kampanjan päätymiseen syksyn 2008 ylioppilaskokeiden arviointitehtäväksi. 17

18 18

19 19

20 ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO Jäsenet Vuoden 2008 päättyessä ETL:lla oli 290 jäsenyritystä sekä kaksi järjestöjäsentä, Lihakeskusliitto ry ja Suomen Leipuriliitto ry. Jäsenet kattavat runsaan 90 prosenttia elintarviketeollisuuden tuotannosta Suomessa. elinkeinopoliittinen jäsenmaksu oli 0,095 prosenttia yrityksen jalostusarvosta vuonna 2006 ja työnantajapoliittinen jäsenmaksu 0,14 prosenttia yrityksen vuonna 2007 maksamista palkoista. Liitännäisjäsenmaksu oli 0,024 prosenttia yrityksen vuoden 2007 verottomasta myynnistä Suomessa. Edunvalvonnan organisaatio ETL:n toimintaa linjasivat 31-jäseninen hallitus ja yhdeksänjäseninen työvaliokunta. Edunvalvontaa valmisteltiin kymmenessä neuvoa-antavassa toimikunnassa ja työryhmässä. ETL:n puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Kai Seikku, HKScan Oyj. Hallitus valitsi Seikun jatkamaan puheenjohtajana vuonna 2009, mutta Seikun jäätyä pois tehtävästään HKScanilla puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Matti Karppinen, Lännen Tehtaat Oyj. Kaupallisen edunvalvonnan organisaatiota kehitettiin perustamalla kaupallinen ohjausryhmä ETL:n kaupallisten toimikuntien puheenjohtajista. Samalla HoReCa-toimikunta muutettiin HoReCa-ryhmäksi, joka toimii kaupallisen toimikunnan yhteydessä kuten tilaus- ja toimitusryhmä logistiikkatoimikunnan yhteydessä. Muutoksilla teollisuuden kannan muodostaminen ja aloitteiden tekeminen tehostuu. ETL:n 24 toimialayhdistystä vastasivat toimialakohtaisesta edunvalvonnasta ja toimialojen yhteishankkeista Suomessa ja EU:ssa. EU-tason edunvalvontaa yhdistykset hoitivat 28 eurooppalaisen toimialajärjestön kautta. ETL:n jäsenyritys voi halutessaan kuulua toimintansa mukaisesti yhteen tai useampaan ETL:n toimialayhdistykseen. ETL oli edelleen EK:n, Euroopan elintarviketeollisuusliitto CIAA:n ja Euroopan brändijärjestö AIM:n jäsen. Henkilöstö ETL:ssa työskenteli 33 henkeä vuonna Kaksi henkeä jäi alkuvuodesta äitiys- ja vanhempainvapaalle. Henkilöstöstä naisia oli 21 ja miehiä 12. Naisten keski-ikä oli 49 vuotta ja miesten 44 vuotta. Henkilöstön koulutukseen ja hyvinvointiin panostettiin järjestämällä vuoden aikana useita mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja virkistymiseen. ETL toimi henkilöstön yhdessä sopimien arvojen mukaisesti. Arvot ovat ennakoiva asiantuntijuus, vastuullisuus ja tekemisen into. Talous ETL:n talous pysyi tasapainossa vuonna Toiminnan kulut rahoitettiin jäsenmaksuilla. Tilinpäätökseen 2008 on pitkäaikaiset sijoitukset kirjattu markkina-arvoon, joka on noin satatuhatta euroa alempi kuin hankinta-arvo. Vuoden alusta taloushallinnon hoito ulkoistettiin Balance- Team Oy:öön. Jäsenmaksuprosentit pysyivät ennallaan. ETL:n varsinaisten jäsenten Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö Elintarviketeollisuuden kehittymistä ja kilpailukykyä tukevaa tutkimusta edistävän Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön rahoitus suuntautui edelleen jatko- ja täydennysopintoapurahoihin sekä laajasti teollisuutta hyödyttäviin tutkimusprojekteihin. ETL:n tutkimustoimikunnan suosituksen mukaisesti säätiö painotti rahoituksessaan elintarvikkeiden maun muodostumista ja aistimista koskevia väitöskirjoja ja tutkimushankkeita. Säätiön tieteellinen neuvottelukunta suunnitteli Elintarvikepäivä 2008:aan tieteellisen symposion Good Taste as Target in Food Science and in Product Development. Tutkimussäätiön tulevaksi painopisteeksi asetettiin Sitran ERA-ohjelman ja Tekesin rahoitustuella perustettavan elintarviketutkimuksen kansallisen Food for life -platformin käynnistäminen ja tunnetuksi tekeminen. Säätiön tieteellisellä neuvottelukunnalla on tärkeä rooli, jotta platform saavuttaa sille asetetut tavoitteet kotimaisten tutkimustulosten julkistamisessa ja avaamisessa yrityksille käyttökelpoisiksi. Elintarviketeollisuuspooli Elintarviketeollisuuspooli huolehti osana Suomen huoltovarmuusorganisaatiota elintarviketeollisuuden varautumisesta yhteiskunnan poikkeusoloihin. Poolin hallinnollista asemaa muutettiin vuoden 2008 alussa siten, että pooli liitettiin osaksi ETL:n hallinnollista kokonaisuutta. Käytännössä tämä merkitsi poolin omasta rahaliikenteestä luopumista. Näin elintarviketeollisuuspoolin asema saatiin vastaamaan huoltovarmuusorganisaation muiden poolien asemointia. Pooli järjesti vuoden aikana kolme koulutustilaisuutta. Elintarviketeollisuuspoolin sekä kauppa- ja jakelupoolin yritysten valmiuspäälliköiden koulutustilaisuus pidettiin 21.5., elintarviketeollisuuspoolin valmiusseminaari ja alkutuotantopoolin, elintarviketeollisuuspoolin ja vesihuoltopoolin yhteinen valmiusharjoitus Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan 158 henkeä pooleista, yrityksistä ja muilta toimintaan läheisesti liittyviltä tahoilta. Poolin edustajia osallistui vuoden 2008 aikana useisiin eri tahojen järjestämiin harjoituksiin ja koulutustilaisuuksiin luennoitsijoina, työryhmien ohjaajina tai jäseninä. Tällaisia olivat muun muassa maanpuolustuskurssit, puolustusvoimien logistiikkaharjoitus sekä ympäristöministeriön ja Säteilyturvakeskuksen työseminaari laskeuman aiheuttaman radioaktiivisen jätteen käsittelystä. 20