Digi-TV Suomessa. Suomalaisten toimijoiden näkemykset digitaalisen television nykytilasta ja suositukset etenemisstrategiasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digi-TV Suomessa. Suomalaisten toimijoiden näkemykset digitaalisen television nykytilasta ja suositukset etenemisstrategiasta 2002-2004"

Transkriptio

1 Digi-TV Suomessa Suomalaisten toimijoiden näkemykset digitaalisen television nykytilasta ja suositukset etenemisstrategiasta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEKSIANNON LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TOIMIJOIDEN NÄKEMYKSET VUOROVAIKUTTEISEN TELEVISION NYKYTILASTA NÄKÖKULMIA VUOROVAIKUTTEISEN TELEVISION PENETRAATIOASTEEN KEHITTYMISEEN Kysynnän näkökulma Tarjonnan näkökulma YHTEENVETO KESKEISISTÄ HAASTEISTA Julkisen vallan näkökulma Markkinoiden ja kuluttajien näkökulma SUOSITUKSET ETENEMISSTRATEGIASTA VAIHTOEHTOISET ETENEMISTAVAT YHTEISTYÖN ELEMENTIT Toiminnan painopiste ja tehtävät Organisaation toimintaa kuvaavat elementit KONKREETTINEN EHDOTUS YHTEISTYÖMALLISTA MUITA SELVITYKSESSÄ ESIIN NOSTETTUJA NÄKÖKULMIA LIITE - LISTA HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ...15

3 1 Toimeksiannon lähtökohdat ja tavoitteet Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tietoyhteiskuntakehityksellä on erittäin tärkeä rooli, mistä hyvänä esimerkkinä Suomen vahva asema matkaviestinnän edelläkävijänä. Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen Suomessa kuuluu julkisen sektorin osalta ensisijaisesti Liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM), jonka tehtävänä on edesauttaa suotuisan toimintaympäristön kehittymistä vaikuttamalla esimerkiksi lainsäädäntöön, edistämällä sähköisen viestinnän sisältöpalveluissa viestintämarkkinoiden konvergenssia sekä lisäämällä sisältöpalvelujen tarjontaa. Tietoyhteiskuntakehityksen näkökulmasta oikea-aikaisella ja hallitulla siirtymisellä analogisesta televisiosta digitaaliteknologiaan perustuvaan vuorovaikutteiseen televisioon on keskeinen merkitys. Vaikka yleinen tietoyhteiskuntakehitys ei ole itseisarvo sinänsä, on vuorovaikutteisella televisiolla mahdollisesti merkittävä vaikutus esimerkiksi työllisyyden, erityisesti sisältöpuolen ulkomaankaupan (esim. TV-chat) näkökulmista sekä Henkilön Sähköisen Tunnistamisen (HST-kortti) edistämisessä. Vaikka vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittyminen on ollut suhteellisen nopeata verrattuna esimerkiksi matkapuhelimen alkuvaiheen kehitykseen, pidetään kehitystä kuitenkin kansainvälisesti katsottuna liian hitaana. Vuorovaikutteisesta televisiosta on tehty Suomessa ja kansainvälisesti monia tutkimuksia mutta ne ovat pääosin olleet laitteiden loppukäyttöön liittyviä visionäärisiä pohdintoja eivätkä siten ole antaneet vastauksia peruskysymykseen penetraatioasteen kansainvälisesti hitaasta kehittymisestä Suomessa ja/tai mahdollisuuksista edesauttaa penetraatioasteen kehittymistä. Käytännössä vuorovaikutteisen television penetraatioasteen hitaalle kehitykselle voidaan tunnistaa useita tekijöitä, joista esimerkkeinä seuraavat: 1. Epäselvyydet vuorovaikutteisen (tai yleisemmin digitaalisen) television käsitteestä, mitä on osaltaan vaikeuttanut maanpäällisen eli terrestiaalisen jakelun ylikorostuminen keskustelussa. 2. Toimijakentän hajanaisuus ja yhteisen toimintastrategian puute, mikä on johtanut investointien siirtämiseen liiketaloudellisten riskien hallitsemiseksi. 3. Kuluttajille suunnatun markkinointiviestinnän epäonnistuminen johtuen viestinnän teknologiakeskeisyydestä sekä ajankohtaan nähden katteettomista lupauksista. Näiden lähtökohtien pohjalta LVM valitsi toukokuussa 2002 asiantuntija Ilkka Kylmälän, Talent Partners Oy:n sekä Hallinnon kehittämiskeskuksen (HAUS) asiantuntijat toteuttamaan selvitystä siitä, miten eri toimijoiden välinen yhteistyö voitaisiin organisoida parhaalla mahdollisella tavalla vuorovaikutteisen television penetraation nopeuttamiseksi. Lisäksi toimeksiannon tavoitteen oli luoda linjaukset vuorovaikutteisen televisiolaitteen markkinointistrategialle. Toimeksiannolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi välisenä aikana selvityksessä haastateltiin kaikkiaan 34 yksityisen- ja julkisen sektorin keskeisten toimijoiden edustajaa sekä perehdyttiin saatavilla olevaan kirjalliseen materiaaliin. Toimeksiannon kiireellisyyden vuoksi tässä raportissa on esitetty vain selvityksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset vaikka haastatteluissa ja kirjallisessa materiaalissa käsiteltiin myös muita aihepiirejä melko laajasti. Lisäksi tarkastelu rajattiin koskemaan terrestiaali- ja kaapelijakelua ja satelliittijakelu jätettiin vastaavasti tarkastelun ulkopuolelle.

4 Tämä raportti luovutetaan LVM:n edustajille , jonka jälkeen raportti lähetetään lausuntokierrokselle. Raportin ja palautteen esittelytilaisuus järjestetään

5 2 Toimijoiden näkemykset vuorovaikutteisen television nykytilasta Tässä kappaleessa keskitytään kuvaamaan suomalaisten toimijoiden näkemyksiä vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittymisen edellytyksistä sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmista, miltä osin tarkastelun näkökulma on talousteoreettinen. Kappaleessa esitetään lisäksi yhteenveto suomalaisten toimijoiden näkemyksistä digitaalisen television penetraatioasteen kehittymiseen liittyvistä haasteista. 2.1 Näkökulmia vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittymiseen Yksinkertaistettuna vuorovaikutteisten televisiolaiteiden penetraation kehittymisessä on kysymys kaupankäynnistä eli tilanteesta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat markkinoilla tiettyyn hintaan. Talousteorian mukaisesti kauppa on käytännössä mahdollinen vain mikäli molemmat osapuolet kokevat kaupalla saavutettavien hyötyjen ylittävän kaupasta aiheutuvat kustannukset. Laitteiden penetraatioasteen kehittymiseen vaikuttavien elementtien tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi on näin muodoin ymmärrettävä mitkä lainalaisuudet ohjaavat kysynnän ja tarjonnan muodostumista Kysynnän näkökulma Kysynnän eli kuluttajien näkökulmasta penetraation kehittymisessä on kysymys siitä kokevatko kuluttajat saavansa rahoilleen vastinetta. Yksinkertaistetusti kuluttajan halukkuuteen hankkia laite voidaan lähestyä kolmesta näkökulmasta: (1) Vuorovaikutteisesta televisiosta saavutettavat hyödyt, (2) vuorovaikutteisen television hankintaan ja käyttöön liittyvät kustannukset, sekä (3) muut kuluttajakäyttäytymistä ohjaavat toimenpiteet. Oheisessa taulukossa on kunkin näkökulman osalta esitetty esimerkkejä keskeisistä tekijöistä, joista osaan voidaan vaikuttaa yritysten ja julkisen sektorin toimesta ja siten edesauttaa vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittymistä. Näkökulma: 1. Vuorovaikutteisesta televisiosta saavutettavien hyötyjen kasvattaminen ja korostaminen 2. Vuorovaikutteisen television hankinnasta ja käytöstä aiheutuvien kustannusten alentaminen 3. Muut kuluttajakäyttäytymistä ohjaavat toimenpiteet Esimerkkejä kuluttajan kannalta keskeisistä tekijöistä: Parempi kuvan laatu Uusi ulkomainen ja kotimainen sisältö (maksuttomat kanavat, maksulliset kanavat sekä maksulliset ohjelmat) Uudet lisäarvopalvelut (esim. superteksti-tv sekä pankki- ja viihdepalvelut) Vuorovaikutteisen päätelaitteiden hankintakustannukset TV-maksun suuruus Sisällön saatavuuteen liittyvät kustannukset (esim. liittymä- ja kuukausimaksut) Analogisten lähetysten (vaiheittaisella) lopettamisella ja/tai siirtämisellä digitaaliseksi Taulukko 1. Esimerkkejä vuorovaikutteisen television kysyntään vaikuttavista elementeistä. Koska kuluttajien kokemukset vuorovaikutteiseen televisioon liittyvistä hyödyistä ja kustannuksista vaihtelevat perustuen henkilökohtaisiin preferensseihin, voidaan kuluttajat segmentoida esimerkiksi teknologisten innovaatioiden omaksumisen yhteydessä yleisesti käytetyn jaottelun mukaan seuraavasti: (1) Innovatiiviset edelläkävijät, (2) varhaiset omaksujat, (3) varhainen pääjoukko, (4) myöhäinen pääjoukko, sekä (5) hidastelijat. Eri kuluttajasegmenttien tunnistaminen ja niiden preferenssien ymmärtäminen on tärkeätä

6 suunniteltaessa esimerkiksi markkinointiviestintää vuorovaikutteiselle televisiolle. Kuluttajille suunnatussa markkinointiviestinnässä on kiinnitettävä huomiota erityisesti kahteen asiaan: (1) Viestinnän ei tule sisältää ajankohtaan nähden epärealistisia lupauksia kuluttajille, sekä (2) viestinnän painopiste tulee olla vuorovaikutteisella televisiolla saavutettavissa hyödyissä eikä laitteen teknisissä ominaisuuksissa. Oheisessa kuviossa on esitetty yhteenveto kuluttajien näkökulmasta digitaalisen television penetraatioasteen kehittymistä mahdollisten skenaarioiden muodossa. Tältä osin on kuitenkin ymmärrettävä, että yksittäisten kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavien elementtien ja penetraatioasteen välistä yhteyttä on erittäin haasteellista kvantifioida luotettavasti. Keinot penetraatioasteen edistämiseksi Pessimistinen näkemys Realistinen näkemys Hyödyt Parempi kuvan laatu Enemmän kanavia Lisäarvopalvelut Kustannukset Laitteiden hinta TV-maksu Sisältöön liittyvät kustannukset Pakotteet Analogisen sisällön lopetus Optimistinen näkemys Innovatiiviset edelläkävijät Varhaiset omaksujat Varhainen pääjoukko Myöhäinen pääjoukko Hidastelijat Digitaalisen television penetraatioaste (%) Kuvio 1. Digitaalisen television penetraatioasteen kehittyminen sekä kuluttajasegmenttien että penetraatioastetta edistävien keinojen osalta Tarjonnan näkökulma Tarjonnan eli yritysten näkökulmasta vuorovaikutteisten televisiolaitteiden penetraation kehittymisessä on kysymys mahdollisuudesta kasvattaa yritysten arvoa eli käytännössä siitä ovatko niiden investoinnit vuorovaikutteiseen televisioon kannattavia. Investointien kannattavuutta voidaan laskea usealla tavalla mutta suositeltavaa on käyttää nettonykyarvomenetelmää, joka perustuu siihen, että yrityksen ennakoitujen nettokassavirtojen (vuotuisten kassatulojen ja kassamenojen välinen erotus) ja investoinnin mahdollisen jäännösarvon diskontatuista nykyarvoista vähennetään investoinnin hankintameno. Lähtökohtana yritysten investoinneille vuorovaikutteiseen televisioon ovat investointien kautta saavutettavat kassatulot. Kuten oheisessa taulukossa on esimerkein esitetty, yritysten kassatulot ovat suorasti tai epäsuorasti seurausta kolmesta asiasta: (1) Uudet tuotteet ja palvelut, (2) uudet markkinat ja asiakkaat, sekä (3) vahvistunut asema suhteessa kilpailijoihin. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan käytännössä yritysten parantunutta kykyä tuottaa asiakkailleen entistä enemmän lisäarvoa tiettyyn hintaan ja/tai mahdollisuutta tuottaa tuotteita ja palveluita aikaisempaa tehokkaammalla kustannusrakenteella.

7 Näkökulma: 1. Uudet tuotteet ja palvelut 2. Uudet markkinat ja asiakkaat 3. Vahvistunut asema suhteessa kilpailijoihin Esimerkkejä yritysten mahdollisuuksista: Digitaaliset päätelaitteet (myynti ja vuokraus) Uudet kotimaiset ja ulkomaiset kanavat ja ohjelmat (esim. teemakanavat ja pay-per-view) Uudet lisäarvopalvelut (esim. pankki- ja viihdepalvelut) Lisäarvopalveluiden palvelualustat (esim. laskutus ja autentifikointi) Kuluttajakäyttäytymiseen perustuvat profiilipalvelut Mainosaika uusille mainostajille (esim. teemakanavilla ja pay-per-view) Valmiit logistiikkaratkaisut TV-kaupalle Internet-liittymät kotitalouksille (ml. mahdollisesti kiinteä puhelinliittymä) Kustannussäästöt (esim. alentuneet jakelukanavakustannukset ja sisällön tuotannon synergiat) Asiakkuuden hallinnan kehittäminen (esim. kuluttajakäyttäytymiseen perustuvien profiilipalveluiden avulla Kanta-asiakkuusjärjestelmien kehittämisen (esim. sisällön tarjonta kantaasiakkaille ilmaiseksi ja/tai alennettuun hintaan) Olemassa olevia palveluiden liittäminen uuteen jakelukanavaan (esim. HST-kortti) Taulukko 2. Esimerkkejä yritysten mahdollisuuksista saavuttaa kassatuloja investoinneista vuorovaikutteiseen televisioon. Yritysten investointien kannattavuutta arvioitaessa on ymmärrettävä, että ennakoituun nettokassavirtaan sisältyy markkinoihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Yritykset voivat suhteellisen tarkasti arvioida investoinnin hankintamenot sekä vuotuiset kassamenot mutta kassatulojen arviointi on vaikeampaa koska ne ovat suorassa yhteydessä vaikeasti arvioitavissa olevaan vuorovaikutteisen television penetraatioasteeseen. Riskien hallitsemiseksi yksittäisen yrityksen kannalta investointeja vuorovaikutteiseen televisioon ei ole liiketaloudellisesti järkevää tehdä ennen kuin penetraatioaste on riittävän korkea. Näin siksi koska yksittäisen toimijan on erittäin vaikea omilla toimillaan vaikuttaa penetraatioasteen kehittymiseen. Kuvattu tilanne muistuttaa peliteoriasta tuttua vangin pulmaa, jossa yksittäisen toimijan etu on ristiriidassa yhteisen edun kanssa, johtuen muiden toimijoiden päätöksiin liittyvästä epävarmuudesta. Vuorovaikutteisen television osalta vangin pulmaa tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka kaikkien yritysten yhteisenä etuna (pitkällä aikavälillä) on penetraatioasteen kehittäminen, ei yksittäisen yrityksen kannata investoida vuorovaikutteiseen televisioon (lyhyellä aikavälillä) ellei sillä ole riittävää varmuutta että riittävän monet muut yritykset ajoittavat investointinsa samoin. Käytännössä muiden toimijoiden päätöksiin liittyvää epävarmuutta voidaan hallita pyrkimällä koordinoimaan yritysten päätöksentekoa ja yhteistyötä tavalla, joka tekee vapaamatkustamisen liiketaloudellisesti kannattamattomaksi tai ainakin vähemmän houkuttelevaksi. 2.2 Yhteenveto keskeisistä haasteista Haastateltavat näkevät uudessa teknologiassa merkittäviä mahdollisuuksia kaikille osapuolille. Toisaalta keskusteluissa on noussut esiin monia haasteita, joita voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: (1) Julkisen vallan näkökulma, sekä (2) markkinoiden näkökulma. Oheisessa taulukossa on esitetty esimerkkejä keskeisistä haasteista molemman näkökulman osalta, jotka on tarkemmin käsitelty seuraavilla sivuilla.

8 Näkökulma: 1. Julkisen vallan näkökulma 2. Markkinoiden ja kuluttajien näkökulma Esimerkkejä haasteista: Toimilupakäytäntöön liittyvät epäjohdonmukaisuudet Kansallisen (100%) peittoasteen vaatimus Must Carry -velvoite Ansaintalogiikkoihin liittyvät riskit Toimijoiden väliset vahvat riippuvuussuhteet Kaapelijakelijoiden vahva alueellinen asema Julkisen keskustelun negatiivinen sävy Standardien hidas eteneminen Kuluttajaviestinnän epäonnistuminen Penetraatioasteen ennakoinnin vaikeus Taulukko 3. Yhteenveto vuorovaikutteiseen televisioon liittyvistä haasteista Julkisen vallan näkökulma Nykyinen toimilupakäytäntö koetaan osittain epäjohdonmukaiseksi koska jo myönnettyihin toimilupiin on jälkikäteen annettu erivapauksia ilman yhtenäistä linjaa. Tämä on johtanut siihen että toimijoilla ei ole muodostunut selkeää näkemystä liberalisoinnin etenemistavasta vaikka liberalisointi sinänsä koetaan erittäin positiivisena. Lisäksi toimilupien hakuprosessi koetaan raskaan ja osittain joustamattomaksi, minkä johdosta toimiluvan hakuprosessi nykyisessä muodossaan edellyttää hakijoilta paljon resursseja. Televisiolähetysten kansallisen 100% peittovaatimus koetaan yksityisen sektorin puolelta ongelmallisena koska erityisesti syrjäseuduilla tarvittavan infrastruktuurin rakennuskustannukset suhteessa mahdollisiin katsojamääriin ovat riittämättömiä sekä mainosrahoitteisen television että erityisesti maksutelevision puolella. Ilmaisia kanavia koskeva Must Carry velvoite koetaan ongelmana erityisesti kaapelitoimijoiden osalta koska velvoite pakottaa kaapelitoimijoita välittämään velvoitteen piiriin kuuluvat kanavat ilman nykyistä maksukäytäntöä Markkinoiden ja kuluttajien näkökulma Nykyisten toimiluvanhaltijoiden toiminta ja tulonmuodostus tapahtuu yhtä poikkeusta lukuun ottamatta analogiapuolella. Lisäksi televisiotoiminnan heikko taloudellinen tilanne ja uhka siitä, että digitaaliset kanavat kannibalisoivat analogisen television liiketoimintamallia aiheuttavat toimijoiden sisäistä muutosvastustusta. Tämä vaikuttaa negatiivisesti päätöksentekoon, organisaatioiden sisäiseen dynamiikkaan sekä investointihalukkuuteen ja siten hidastaa kehitystä. Toimijoiden väliset riippuvuussuhteet ovat hyvin vahvoja. Mediamarkkinoiden oligopolisen tilanteen takia pienillä toimijoilla on vain vähän liikkumavaraa. Yle kilpailee niiden kanssa samoilla markkinoilla asettaen hintatason mm. sisällöntuotannolle sopimalla tekijänoikeuksista, palkkatasosta ja resursseista. Kaapelijakelijoiden vahva alueellinen asema koetaan haasteellisena valtaosan TVyhtiöiden mielestä sillä kaapeliyhtiöt pystyvät kontrolloimaan verkon käyttöä ja hallitsemaan asiakassuhteita.

9 Viimeaikainen tiedotusvälineiden negatiivinen viestintä uudesta teknologiasta on tehnyt paljon hallaa vuorovaikutteisen television imagolle. Etenkin keskustelu analogisten lähetysten lopettamisaikataulusta on ollut haitallista. Markkinoinnista on myös puuttunut kuluttajien luottamusta herättävä vastuutaho koska eri toimijat ovat korostaneet markkinointiviestinnässään oman ansaintalogiikkansa edellytyksiä. Vuorovaikutteiseen televisioon liittyvät standardit ovat edenneet hitaasti, joka on johtanut siihen, että laitteiden valmistusaikataulut ovat olleet pahasti myöhässä suhteessa uusien televisiokanavien käynnistämiseen. Lisäksi puutteet laitteiden vuorovaikutteisissa ominaisuuksissa ja käytettävyydessä ovat saaneet moitteita. Lisäksi paluukanavaan liittyvät ongelmat ovat vielä suurelta osin ratkaisematta. Vuorovaikutteiseen televisioon kohdistunut markkinointiviestintä koetaan epäonnistuneeksi koska sen painopiste on ollut liian teknologiakeskeinen eikä siinä ole huomioitu riittäväsi kuluttajien näkökulmaa. Tämä on johtanut siihen, että kuluttajilla ei ole riittävän tarkkaa käsitystä missä vuorovaikutteisessa televisiossa on kysymys eivätkä he siten koe tarvetta ja/tai kykene tekemään ostopäätöstä. Edellisestä kohdasta johtuen penetraatioasteen kehittymisen ennustaminen koetaan erittäin haastavaksi, mikä osaltaan vaikeuttaa yritysten investointien kannattavuuden arviointia, kuten aikaisemmin käsiteltiin.

10 3 Suositukset etenemisstrategiasta Tässä kappaleessa keskitytään kuvaamaan sitä miten suomalaisten toimijoiden välinen yhteistyö voidaan organisoida vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämiseksi sekä määritetään linjaukset kuluttajille kohdistetun markkinointiviestinnän sisällöstä. 3.1 Vaihtoehtoiset etenemistavat Kuten valtion taholta on ilmaistu, tulisi Suomen olla eturivin maa teknologiapolitiikassaan sekä teknologian hyödyntämisessä, mikä koskee luonnollisesti myös uusia digitaaliseen teknologiaan perustuvia viestimiä. Kartoitettaessa ja arvioitaessa etenemistapoja ja toimijoiden välistä yhteistyötä vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämiseksi voidaan tunnistaa kolme perusvaihtoehtoa: (1) Markkinoiden ehdoilla tapahtuva kehitys, (2) toimijoiden välinen muodollinen yhteistyö, sekä (3) valtiovallan toimesta asetetut vaatimukset. Kuten aikaisemmin todettiin, on toimijoiden välinen muodollinen yhteistyö teoreettisesti suositeltava vaihtoehto. Tämän vaihtoehdon kannalla olivat myös poikkeuksetta selvityksessä haastatellut asiantuntijat. Yhteenvetona perusteluista voidaan todeta, vapaiden markkinoiden ehdoilla tapahtuvan kehityksen keskeisenä heikkoutena pidettiin riskiä penetraatioasteen kehittymisen hitaudesta (investointeihin liittyvä vangin pulma) ja vastaavasti valtiovallan puuttumista penetraatioasteen kehittymiseen nähtiin järkevänä lähinnä analogisten lähetysten lopettamispäätösten sekä mahdollisten kuluttajille suunnattujen taloudellisten tukien ja verohelpotusten osalta. 3.2 Yhteistyön elementit Jotta yhteistyö toimijoiden välillä konkretisoituisi halutulla tavalla vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämiseksi, edellyttää yhteistyö ns. Primus Motor organisaatiota, jonka tavoite on penetraatioasteen kehittäminen ja johon toimijoiden välinen yhteistyö kulminoituu. Haastatteluiden perusteella toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan jäsentää seuraavien kahden näkökulman kautta: (1) Toiminnan painopiste ja tehtävät, sekä (2) organisaation elementit. Oheisessa taulukossa on molempien näkökulmien osalta listattu yhteistyömallin keskeiset elementit, jotka on kuvattu tarkemmin seuraavilla sivuilla. Yhteistyömallin näkökulma: 1. Toiminnan painopiste ja tehtävät 2. Organisaation toimintaa kuvaavat elementit Esimerkkejä yksityiskohdista: Lähtökohtana liiketaloudelliset tavoitteet Markkinointiviestintä Standardien ja teknologian käyttöönoton koordinointi Kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuva seuranta ja tiedon jakaminen Olemassa oleva, formaali ja riippumaton Kilpailulainsäädännön mukaisuus Toiminta rahoitetaan yhteistyöhön osallistuvilta toimijoilta Taulukko 4. Yhteenveto yhteistyömallin elementeistä.

11 3.2.1 Toiminnan painopiste ja tehtävät Yhteistyön perustana tulee ensisijaisesti olla liiketaloudellisten tavoitteiden pohjalta toimiva organisaatio koska muussa tapauksessa on olemassa erittäin suuri riski siitä, että yhteistyö ei käytännössä konkretisoidu toiminnaksi riittävässä määrin. Koska yhteistyön alkuvaiheessa toiminta ei todennäköisesti tule olemaan liiketaloudellisesti kannattavaa, tulee julkisen sektorin ja sitä lähellä olevien toimijoiden ottaa muita aktiivisempi rooli toiminnan käynnistämisessä ja markkinoiden kehittämisessä. Toisaalta tulee ymmärtää, että mikäli valtio ottaa liian aktiivisen roolin yksittäisen jakelukanavan tai teknologian tukemisessa, saattaa se vaikuttaa negatiivisesti tietoyhteiskuntakehityksen muilla osa-alueilla. Yhteistyön tulee kohdistua erityisesti seuraavaan kolmeen konkreettiseen osa-alueeseen: (1) Markkinointiviestintä, (2) teknologian koordinointi, sekä (3) kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuva seuranta sekä tiedon jakaminen. Markkinointiviestintä Toimijoiden välisen yhteistyöorganisaation tulee käytännössä ottaa vastuu vuorovaikutteisen television markkinoinnista yhtenä kokonaisuutena sekä terrestiaali- että kaapelijakelun osalta. Erityisesti organisaatiolla tulisi olla näkemystä vuorovaikutteisen television kilpailukyvystä suhteessa muihin jakeluteihin sekä kuluttajien tarpeista. Viimeksi mainitun osalta markkinointiviestinnässä tulee korostaa erityisesti tuotteiden ja palveluiden haluttavuutta, käytettävyyttä, luotettavuutta sekä turvallisuutta. Markkinointiviestinnän tavoitteena on näin ollen luoda hyvät edellytykset vuorovaikutteisen television penetraatioasteen nopealle kehittymiselle. Vapaa kilpailu kyllä tyydyttää syntyneen kysynnän. Standardien ja teknologian käyttöönoton koordinointi Toimijoiden välisen yhteistyöorganisaation tulee edesauttaa laitteiden ja ohjelmistojen yhteensopivuutta ja markkinoiden kannalta oikea-aikaista käyttöönottoa. Tämä on kuluttajien ostopäätöksen kannalta erityisen tärkeätä koska tällöin voidaan varmistaa, että uudet palvelut ovat yhteensopivia markkinoille lanseerattavien laitteiden kanssa ja päinvastoin. Kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuva seuranta ja tiedon jakaminen Toimijoiden välisen yhteistyöorganisaation tulee aktiivisesti seurata vuorovaikutteisen television kehittymistä ja toimijoiden edesottamuksia kotimaassa ja kansainvälisesti. Seurannan ja tiedon jakamisen lisäksi organisaation tehtäviin kuuluu vuorovaikutteisen television positiivisen julkisuuskuvan luominen, miltä osin toiminnan tulee profiloitua yhteen tai muutamaan henkilöön jotka ovat suuren yleisön tuntemia ja luottamia Organisaation toimintaa kuvaavat elementit Toimijoilla tulee olla yhtenäinen näkemys yhteistyöorganisaation luonteesta, jotta epäselvyyksiltä vältytään. Käytännössä yhteistyömallia voidaan jäsentää kahden elementin kautta: (1) Olemassa oleva, formaali ja riippumaton organisaatio, sekä (2) kilpailulainsäädännön mukaisuus.

12 Olemassa oleva, formaali ja riippumaton organisaatio Jotta toimijoiden välinen yhteistyö voidaan käynnistää mahdollisimman nopeasti, tulee yhteistyössä pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia organisaatioita mahdollisuuksien mukaan. Olemassa olevan organisaation etuihin kuuluvat lisäksi toimivat yhteistyömallit sekä olemassa olevat ja luottamukselliset yhteistyösuhteet. Organisaation on lisäksi oltava riittävän formaali, jotta sen kykenee päätöksentekoon, mikä osaltaan varmistaa toimijoiden sitoutumisen. Organisaation on kuitenkin oltava taloudellisesti ja poliittisesti riittävän itsenäinen, jotta sen toiminnan motiiveista ei synny epäilyksiä. Kilpailulainsäädännön mukaisuus Koska yhteistyö koskee merkittävää osaa suomalaisia toimijoita, on olemassa riski, että yhteistyöorganisaation toiminta on joiltakin osin kilpailulainsäädännön vastaista edellyttää kilpailuvirastolta siten todennäköisesti poikkeuslupaa. Poikkeusluvan saamiseksi toimijoiden välinen formaali yhteistyö voidaan rajata esimerkiksi penetraatioasteen kehittymiseen tiettyyn tavoitetasolle, joka voi olla esimerkiksi 30%. Toiminnan rahoitus yhteistyöhön osallistuvilta organisaatiolta Vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittäminen edellyttää toimijoilta konkreettisia toimenpiteitä ja siten myös riittäviä taloudellisia voimavaroja. Käytännössä yhteistyö voidaan rahoittaa esimerkiksi toimijoilta kerätyillä varoilla, joita voivat olla esimerkiksi pääomasijoitusten luontoiset investoinnit, jäsenmaksut tai toteutuneiden kulujen mukainen laskutus. Maksujen osalta linjauksena voidaan pitää sitä, että kaikki toimijat osallistuvat kustannusten kattamiseen yhtä suurin osuuksin. 3.3 Konkreettinen ehdotus yhteistyömallista Edellä kuvattu toimijoiden välinen yhteistyö voidaan käytännössä rakentaa Platco Oy:n varaan yrityksen omistuspohjaa laajentamalla. Esitetyssä ratkaisussa julkisten ja yksityisten organisaatioiden edut yhdistyisivät poikkeuksellisen hyvin koska Platco Oy:llä on kaikki tarvittavat valmiudet tehtävän hoitamiseksi ja sen toimintamalli soveltuu hyvin kuvatunlaisen toiminnan käynnistämiseen Platco Oy on Yleisradion, MTV3:n ja SWelcomin yhteisesti omistama (nollatulokseen tähtäävä) yhtiö, joka perustettiin ( ) hankkimaan ja toteuttamaan kansallinen EPG (Electronic Program Guide) ja CA- salausjärjestelmä (Conditional Access system). Tällä hetkellä Platco Oy hoitaa kansalliset sovellukset kaikille vuorovaikutteisen televisiolaitteen muxeille hoitaa niiden hallinnointia, kehittämistä ja ylläpitoa. CA-järjestelmä on valmis mutta lepotilassa maksutelevisiotoimijoiden vaikeuksien vuoksi. Mikäli Platco Oy:n omistuspohjan laajentaminen on liian raskas projekti, voisi ratkaisuna olla myös se, että Platco Oy tekee kattavat markkinointisopimukset potentiaalisten asiakkaiden kanssa, joiden välillä kustannukset jaetaan. Markkinointisopimukset toisivat tarvittavat resurssit Platco Oy:n käyttöön. Tällä hetkellä Platco Oy työllistää 3 henkilöä. Markkinointiviestintää varten olisi tehtävä sopimus hyvin alaa tuntevan (mainos- /viestintä)toimiston kanssa. Liian vahvoja sidoksia yksittäiseen alan toimijaan on vältettävä. Toimistolle Platco Oy:n olisi oltava merkittävä asiakas. Näin syntyisi kiinteä asiakassuhde

13 jolloin lisärekrytoinnit eivät olisi välttämättömiä ja rahat säästyisivät esimerkiksi markkinointiviestintään. Sisällön tuottaminen on kriittinen tekijä ja tässä asiassa on nopeasti saatava kriittinen määrä tuottajia työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi mutta tämä tuskin voi kuulua Platco Oy:lle. 4 Muita selvityksessä esiin nostettuja näkökulmia Seuraavassa on esitetty selvityksen aikana esille tulleita ajatuksia ja näkökulmia vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämistä ja kytkemisestä osaksi Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Esitetyt näkemykset eivät ilmaise selvityksen toteuttajien mielipiteitä eivätkä välttämättä ole linjassa LVM:n julkaiseman digitaalisen television strategisen ja siinä esitettyjen tavoitteiden kanssa. Esitetyt näkemykset voidaan tiivistää kolmeen ryhmään seuraavasti: (1) Laitekaupan kiihdyttäminen, (2) Kotimaisen sisällöntuotannon tukeminen, sekä (3) Sähköinen tunnistaminen. Laitekaupan kiihdyttäminen Markkinointiin ja viestintään keskittyminen ei paranna ratkaisevasti lyhyellä tähtäimellä tilannetta vaan toimenpiteitä on tehtävä joka sektorilla. Yksi tärkeimmistä on laitteiden hinta kuluttajalle. Tehokkain tapa kiihdyttää siirtymistä digitaalisiin palveluihin on alentaa sitä kustannusta joka jää kuluttajan maksettavaksi. Hänen ostaessa tai vuokratessa laitteen hinnan merkitys on merkitsevä. Tämä korostuu varsinkin kun sisältöä on suhteellisen vähän tarjolla. Ehdotuksemme on että tukea annettaisiin siten että teknologia/jakelutie neutraliteetti säilyy. Tällaisia keinoja ovat esim. ALV:n poistaminen tai verohuojennuksen antaminen kuluttajille jotka hankkivat jonkin it-protokollan sisältävän verkkoon liitettävän laitteen. Jos kuitenkin halutaan kohdistaa tuki nimenomaan ja ainoastaan televisiotoimintaan niin alennettu digi-tv-maksu voisi olla keinovalikoimassa. Kotimaisen sisällöntuotannon tukeminen Sisällöntuotantoa vuorovaikutteiselle televisiolle olisi tuettava. Kyseessä ei saisi olla sisältö jota käytettäisiin simulcast-lähetyksenä analogisilla kanavilla sillä nykyisellään analogiset kanavat ovat ylivoimaisia kilpailijoita sisällöltään. Se olisi myös piristysruiske kotimaiselle sisällöntuotannolle. Tämä voisi esimerkiksi tapahtua synnyttämällä rahasto jonka varoista jaettaisiin tukea tuotannolle. Luonnollisesti jo olemassa olevilta tahoilta (esimerkiksi TEKES) sekä Opetusministeriön rahoista voitaisiin mahdollisuuksien mukaan siirtää varoja tähän toimintaan, joka keskipitkällä tähtäimellä hyödyntää jo tehtyjä tietoyhteiskunta hankkeita ja televisio-alan mittavia investointeja. Sähköinen tunnistaminen Vuorovaikutteinen televisio tarvitsee onnistuakseen myös lisää poliittista tahtoa taakseen. Tältä osin julkisen sektorin ponnisteluja tietoyhteiskuntakehityksen edesauttamiseksi voidaan erinomaisesti yhdistää esimerkiksi sähköisten tunnistusmenetelmien levittämiseen

14 kansalaisten keskuudessa. Sähköisiä tunnistamismenetelmiä (esim. HST-kortti, pankki- ja luottokortit ja vastaavat kanta-asiakaskortit) on ollut käytössä Suomessa vuoden 1999 joulukuusta alkaen ja niitä voidaan käyttää henkilön sähköistä tunnistamista ja sähköistä allekirjoitusta vaativissa verkkopalveluissa. Käytännössä sähköisen tunnistuksen leviämistä vuorovaikutteisen television avustuksella voidaan edesauttaa rakentamalla laitteisiin MHPstandardin mukaiseen korttipaikka. Näin ollen vuorovaikutteisen television penetraatioasteen noustessa, yleistyy myös sähköisen tunnistamisen mahdollistavan laitekannan määrä suomalaisissa kotitalouksissa. Tämä puolestaan antaa niin julkiselle hallinnolle kuin kaupallisille toimijoille erinomaiset mahdollisuudet kehittää sähköistä tunnistamista vaativia vuorovaikutteisia palveluita.

15 5 Liite - Lista haastatelluista henkilöistä 1. Alho Jukka Toimitusjohtaja Suomen Posti Oy 2. Aro Kalevi Toimitusjohtaja Kodintekniikkaliitto ry. 3. Aura Matti Toimitusjohtaja Satamaliitto 4. Backman Jouni Kansanedustaja Eduskunta 5. Eloholma Raimo Varatoimitusjohtaja Sonera Oyj 6. Haavisto Pirjo Toimistopäällikkö Vaasan Läänin Puhelin Oy 7. Hagman Rauni Ylijohtaja Viestintävirasto 8. Harno Jaakko Toimitusjohtaja Platco Oy 9. Heikkilä Pauli Toimitusjohtaja Digita Oy 10. Heinonen O-P. Johtaja Yleisradio Oy 11. Kallioja Tapio Toimitusjohtaja Swellcom Oy 12. Karhuvaara Pekka Toimitusjohtaja MTV Oy 13. Koiso-Kanttila Toimitusjohtaja Wellnet Oy 14. Korkeela Matti Kehittämisjohtaja Osuuspankkikeskus 15. Kuosmanen Pauli Johtaja Elisa Oyj/Tutkimus 16. Laine Jouni T. Toimitusjohtaja Oy Turun TV-tehdas Ab 17. Laukkanen M. Kansanedustaja Eduskunta 18. Lehmusto Heikki Varatoimitusjohtaja Silja Oyj 19. Leivo Kirsi Johtaja Kilpailuvirasto 20. Lindblad Olli Asiamies SITRA 21. Majurin Stefan Toimitusjohtaja Nokia GMBH/Home Communications 22. Miettinen Jorma Johtaja Alma Oyj 23. Nieminen Risto Toimitusjohtaja Veikkaus Oy 24. Rochier Harri Toimitusjohtaja Talentum Oyj 25. Räisänen Mikko Varatoimitusjohtaja MTV Oy 26. Tainio Kai Toimitusjohtaja Sublime software Ltd. 27. Tietohallinto-os. Turun Kaupunki/Data City 28. Riikonen Hannu Toimitusjohtaja Suomen 3KTV Oy 29. Sarekoski Olli Toimitusjohtaja Suomen Urheilutelevisio Oy 30. Silvo Ismo Ohjelmajohtaja Yleisradio Oy/TV1&Teema 31. Tuominen Arto Toimitusjohtaja Wellmedia Oy 32. Tuomola Markku Toimitusjohtaja Helsinki Televisio Oy 33. Wessberg Aarno Toimitusjohtaja Yleisradio Oy 34. Äyväri Heikki Varatoimitusjohtaja Sonera Oyj/Tutkimus

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö

Kansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Kansallinen tunnistusratkaisu Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa? Kykyä vastata kansallisesti tulevaisuuden haasteisiin digitalisoituvassa maailmassa

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa

Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa 2008-2009 Kirsi Miettinen Neuvotteleva virkamies, viestintäpolitiikan osasto 1 Askelmerkit 2008-2009 1) Vahvan sähköisen tunnistamisen kansalliset linjaukset

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002. Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Comptel Corporation

Comptel Corporation Tähän esitykseen sisältyy nykytilanteeseen perustuvia, tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja, jotka sisältävät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Tässä esityksessä annetaan ainoastaan tiivistelmä

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.2.2010 klo 11.00

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.2.2010 klo 11.00 AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.2.2010 klo 11.00 KUTSU AFFECTO OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN :n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 25.3.2010 alkaen klo

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio 31. 12.2011 L mmm.fi SIEMEN- JA TAIMITUOTANNON TOJMIALAJÄRJESTELYT-TYÖRYFIMÄN HNJAUKSET Siemen-ja taimituotaimon toimialajärjestelyt

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2016

Mansikan teemahaut syksyllä 2016 Mansikan teemahaut syksyllä 2016 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT TONTTIBAROMETRI 2013 19. JOULUKUUTA 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNUSTEOLLISUUS RY JA SUOMEN KUNTALIITTO Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ

VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1 TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) 670/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 15 (VIEREMÄ) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Vieremä Eteläinen

Lisätiedot

Kaavoitusta koskevat sopimukset

Kaavoitusta koskevat sopimukset Kaavoitusta koskevat sopimukset DECOMB hankkeen Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän kokous 27.9.2005 Tutkija Esa Hakkola Helsingin yliopisto Yksityisoikeuden laitos Lähtökohtia Maankäyttösopimus perinteinen

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot