Digi-TV Suomessa. Suomalaisten toimijoiden näkemykset digitaalisen television nykytilasta ja suositukset etenemisstrategiasta
|
|
- Esa Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Digi-TV Suomessa Suomalaisten toimijoiden näkemykset digitaalisen television nykytilasta ja suositukset etenemisstrategiasta
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEKSIANNON LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TOIMIJOIDEN NÄKEMYKSET VUOROVAIKUTTEISEN TELEVISION NYKYTILASTA NÄKÖKULMIA VUOROVAIKUTTEISEN TELEVISION PENETRAATIOASTEEN KEHITTYMISEEN Kysynnän näkökulma Tarjonnan näkökulma YHTEENVETO KESKEISISTÄ HAASTEISTA Julkisen vallan näkökulma Markkinoiden ja kuluttajien näkökulma SUOSITUKSET ETENEMISSTRATEGIASTA VAIHTOEHTOISET ETENEMISTAVAT YHTEISTYÖN ELEMENTIT Toiminnan painopiste ja tehtävät Organisaation toimintaa kuvaavat elementit KONKREETTINEN EHDOTUS YHTEISTYÖMALLISTA MUITA SELVITYKSESSÄ ESIIN NOSTETTUJA NÄKÖKULMIA LIITE - LISTA HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ...15
3 1 Toimeksiannon lähtökohdat ja tavoitteet Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tietoyhteiskuntakehityksellä on erittäin tärkeä rooli, mistä hyvänä esimerkkinä Suomen vahva asema matkaviestinnän edelläkävijänä. Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen Suomessa kuuluu julkisen sektorin osalta ensisijaisesti Liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM), jonka tehtävänä on edesauttaa suotuisan toimintaympäristön kehittymistä vaikuttamalla esimerkiksi lainsäädäntöön, edistämällä sähköisen viestinnän sisältöpalveluissa viestintämarkkinoiden konvergenssia sekä lisäämällä sisältöpalvelujen tarjontaa. Tietoyhteiskuntakehityksen näkökulmasta oikea-aikaisella ja hallitulla siirtymisellä analogisesta televisiosta digitaaliteknologiaan perustuvaan vuorovaikutteiseen televisioon on keskeinen merkitys. Vaikka yleinen tietoyhteiskuntakehitys ei ole itseisarvo sinänsä, on vuorovaikutteisella televisiolla mahdollisesti merkittävä vaikutus esimerkiksi työllisyyden, erityisesti sisältöpuolen ulkomaankaupan (esim. TV-chat) näkökulmista sekä Henkilön Sähköisen Tunnistamisen (HST-kortti) edistämisessä. Vaikka vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittyminen on ollut suhteellisen nopeata verrattuna esimerkiksi matkapuhelimen alkuvaiheen kehitykseen, pidetään kehitystä kuitenkin kansainvälisesti katsottuna liian hitaana. Vuorovaikutteisesta televisiosta on tehty Suomessa ja kansainvälisesti monia tutkimuksia mutta ne ovat pääosin olleet laitteiden loppukäyttöön liittyviä visionäärisiä pohdintoja eivätkä siten ole antaneet vastauksia peruskysymykseen penetraatioasteen kansainvälisesti hitaasta kehittymisestä Suomessa ja/tai mahdollisuuksista edesauttaa penetraatioasteen kehittymistä. Käytännössä vuorovaikutteisen television penetraatioasteen hitaalle kehitykselle voidaan tunnistaa useita tekijöitä, joista esimerkkeinä seuraavat: 1. Epäselvyydet vuorovaikutteisen (tai yleisemmin digitaalisen) television käsitteestä, mitä on osaltaan vaikeuttanut maanpäällisen eli terrestiaalisen jakelun ylikorostuminen keskustelussa. 2. Toimijakentän hajanaisuus ja yhteisen toimintastrategian puute, mikä on johtanut investointien siirtämiseen liiketaloudellisten riskien hallitsemiseksi. 3. Kuluttajille suunnatun markkinointiviestinnän epäonnistuminen johtuen viestinnän teknologiakeskeisyydestä sekä ajankohtaan nähden katteettomista lupauksista. Näiden lähtökohtien pohjalta LVM valitsi toukokuussa 2002 asiantuntija Ilkka Kylmälän, Talent Partners Oy:n sekä Hallinnon kehittämiskeskuksen (HAUS) asiantuntijat toteuttamaan selvitystä siitä, miten eri toimijoiden välinen yhteistyö voitaisiin organisoida parhaalla mahdollisella tavalla vuorovaikutteisen television penetraation nopeuttamiseksi. Lisäksi toimeksiannon tavoitteen oli luoda linjaukset vuorovaikutteisen televisiolaitteen markkinointistrategialle. Toimeksiannolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi välisenä aikana selvityksessä haastateltiin kaikkiaan 34 yksityisen- ja julkisen sektorin keskeisten toimijoiden edustajaa sekä perehdyttiin saatavilla olevaan kirjalliseen materiaaliin. Toimeksiannon kiireellisyyden vuoksi tässä raportissa on esitetty vain selvityksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset vaikka haastatteluissa ja kirjallisessa materiaalissa käsiteltiin myös muita aihepiirejä melko laajasti. Lisäksi tarkastelu rajattiin koskemaan terrestiaali- ja kaapelijakelua ja satelliittijakelu jätettiin vastaavasti tarkastelun ulkopuolelle.
4 Tämä raportti luovutetaan LVM:n edustajille , jonka jälkeen raportti lähetetään lausuntokierrokselle. Raportin ja palautteen esittelytilaisuus järjestetään
5 2 Toimijoiden näkemykset vuorovaikutteisen television nykytilasta Tässä kappaleessa keskitytään kuvaamaan suomalaisten toimijoiden näkemyksiä vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittymisen edellytyksistä sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmista, miltä osin tarkastelun näkökulma on talousteoreettinen. Kappaleessa esitetään lisäksi yhteenveto suomalaisten toimijoiden näkemyksistä digitaalisen television penetraatioasteen kehittymiseen liittyvistä haasteista. 2.1 Näkökulmia vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittymiseen Yksinkertaistettuna vuorovaikutteisten televisiolaiteiden penetraation kehittymisessä on kysymys kaupankäynnistä eli tilanteesta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat markkinoilla tiettyyn hintaan. Talousteorian mukaisesti kauppa on käytännössä mahdollinen vain mikäli molemmat osapuolet kokevat kaupalla saavutettavien hyötyjen ylittävän kaupasta aiheutuvat kustannukset. Laitteiden penetraatioasteen kehittymiseen vaikuttavien elementtien tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi on näin muodoin ymmärrettävä mitkä lainalaisuudet ohjaavat kysynnän ja tarjonnan muodostumista Kysynnän näkökulma Kysynnän eli kuluttajien näkökulmasta penetraation kehittymisessä on kysymys siitä kokevatko kuluttajat saavansa rahoilleen vastinetta. Yksinkertaistetusti kuluttajan halukkuuteen hankkia laite voidaan lähestyä kolmesta näkökulmasta: (1) Vuorovaikutteisesta televisiosta saavutettavat hyödyt, (2) vuorovaikutteisen television hankintaan ja käyttöön liittyvät kustannukset, sekä (3) muut kuluttajakäyttäytymistä ohjaavat toimenpiteet. Oheisessa taulukossa on kunkin näkökulman osalta esitetty esimerkkejä keskeisistä tekijöistä, joista osaan voidaan vaikuttaa yritysten ja julkisen sektorin toimesta ja siten edesauttaa vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittymistä. Näkökulma: 1. Vuorovaikutteisesta televisiosta saavutettavien hyötyjen kasvattaminen ja korostaminen 2. Vuorovaikutteisen television hankinnasta ja käytöstä aiheutuvien kustannusten alentaminen 3. Muut kuluttajakäyttäytymistä ohjaavat toimenpiteet Esimerkkejä kuluttajan kannalta keskeisistä tekijöistä: Parempi kuvan laatu Uusi ulkomainen ja kotimainen sisältö (maksuttomat kanavat, maksulliset kanavat sekä maksulliset ohjelmat) Uudet lisäarvopalvelut (esim. superteksti-tv sekä pankki- ja viihdepalvelut) Vuorovaikutteisen päätelaitteiden hankintakustannukset TV-maksun suuruus Sisällön saatavuuteen liittyvät kustannukset (esim. liittymä- ja kuukausimaksut) Analogisten lähetysten (vaiheittaisella) lopettamisella ja/tai siirtämisellä digitaaliseksi Taulukko 1. Esimerkkejä vuorovaikutteisen television kysyntään vaikuttavista elementeistä. Koska kuluttajien kokemukset vuorovaikutteiseen televisioon liittyvistä hyödyistä ja kustannuksista vaihtelevat perustuen henkilökohtaisiin preferensseihin, voidaan kuluttajat segmentoida esimerkiksi teknologisten innovaatioiden omaksumisen yhteydessä yleisesti käytetyn jaottelun mukaan seuraavasti: (1) Innovatiiviset edelläkävijät, (2) varhaiset omaksujat, (3) varhainen pääjoukko, (4) myöhäinen pääjoukko, sekä (5) hidastelijat. Eri kuluttajasegmenttien tunnistaminen ja niiden preferenssien ymmärtäminen on tärkeätä
6 suunniteltaessa esimerkiksi markkinointiviestintää vuorovaikutteiselle televisiolle. Kuluttajille suunnatussa markkinointiviestinnässä on kiinnitettävä huomiota erityisesti kahteen asiaan: (1) Viestinnän ei tule sisältää ajankohtaan nähden epärealistisia lupauksia kuluttajille, sekä (2) viestinnän painopiste tulee olla vuorovaikutteisella televisiolla saavutettavissa hyödyissä eikä laitteen teknisissä ominaisuuksissa. Oheisessa kuviossa on esitetty yhteenveto kuluttajien näkökulmasta digitaalisen television penetraatioasteen kehittymistä mahdollisten skenaarioiden muodossa. Tältä osin on kuitenkin ymmärrettävä, että yksittäisten kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavien elementtien ja penetraatioasteen välistä yhteyttä on erittäin haasteellista kvantifioida luotettavasti. Keinot penetraatioasteen edistämiseksi Pessimistinen näkemys Realistinen näkemys Hyödyt Parempi kuvan laatu Enemmän kanavia Lisäarvopalvelut Kustannukset Laitteiden hinta TV-maksu Sisältöön liittyvät kustannukset Pakotteet Analogisen sisällön lopetus Optimistinen näkemys Innovatiiviset edelläkävijät Varhaiset omaksujat Varhainen pääjoukko Myöhäinen pääjoukko Hidastelijat Digitaalisen television penetraatioaste (%) Kuvio 1. Digitaalisen television penetraatioasteen kehittyminen sekä kuluttajasegmenttien että penetraatioastetta edistävien keinojen osalta Tarjonnan näkökulma Tarjonnan eli yritysten näkökulmasta vuorovaikutteisten televisiolaitteiden penetraation kehittymisessä on kysymys mahdollisuudesta kasvattaa yritysten arvoa eli käytännössä siitä ovatko niiden investoinnit vuorovaikutteiseen televisioon kannattavia. Investointien kannattavuutta voidaan laskea usealla tavalla mutta suositeltavaa on käyttää nettonykyarvomenetelmää, joka perustuu siihen, että yrityksen ennakoitujen nettokassavirtojen (vuotuisten kassatulojen ja kassamenojen välinen erotus) ja investoinnin mahdollisen jäännösarvon diskontatuista nykyarvoista vähennetään investoinnin hankintameno. Lähtökohtana yritysten investoinneille vuorovaikutteiseen televisioon ovat investointien kautta saavutettavat kassatulot. Kuten oheisessa taulukossa on esimerkein esitetty, yritysten kassatulot ovat suorasti tai epäsuorasti seurausta kolmesta asiasta: (1) Uudet tuotteet ja palvelut, (2) uudet markkinat ja asiakkaat, sekä (3) vahvistunut asema suhteessa kilpailijoihin. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan käytännössä yritysten parantunutta kykyä tuottaa asiakkailleen entistä enemmän lisäarvoa tiettyyn hintaan ja/tai mahdollisuutta tuottaa tuotteita ja palveluita aikaisempaa tehokkaammalla kustannusrakenteella.
7 Näkökulma: 1. Uudet tuotteet ja palvelut 2. Uudet markkinat ja asiakkaat 3. Vahvistunut asema suhteessa kilpailijoihin Esimerkkejä yritysten mahdollisuuksista: Digitaaliset päätelaitteet (myynti ja vuokraus) Uudet kotimaiset ja ulkomaiset kanavat ja ohjelmat (esim. teemakanavat ja pay-per-view) Uudet lisäarvopalvelut (esim. pankki- ja viihdepalvelut) Lisäarvopalveluiden palvelualustat (esim. laskutus ja autentifikointi) Kuluttajakäyttäytymiseen perustuvat profiilipalvelut Mainosaika uusille mainostajille (esim. teemakanavilla ja pay-per-view) Valmiit logistiikkaratkaisut TV-kaupalle Internet-liittymät kotitalouksille (ml. mahdollisesti kiinteä puhelinliittymä) Kustannussäästöt (esim. alentuneet jakelukanavakustannukset ja sisällön tuotannon synergiat) Asiakkuuden hallinnan kehittäminen (esim. kuluttajakäyttäytymiseen perustuvien profiilipalveluiden avulla Kanta-asiakkuusjärjestelmien kehittämisen (esim. sisällön tarjonta kantaasiakkaille ilmaiseksi ja/tai alennettuun hintaan) Olemassa olevia palveluiden liittäminen uuteen jakelukanavaan (esim. HST-kortti) Taulukko 2. Esimerkkejä yritysten mahdollisuuksista saavuttaa kassatuloja investoinneista vuorovaikutteiseen televisioon. Yritysten investointien kannattavuutta arvioitaessa on ymmärrettävä, että ennakoituun nettokassavirtaan sisältyy markkinoihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Yritykset voivat suhteellisen tarkasti arvioida investoinnin hankintamenot sekä vuotuiset kassamenot mutta kassatulojen arviointi on vaikeampaa koska ne ovat suorassa yhteydessä vaikeasti arvioitavissa olevaan vuorovaikutteisen television penetraatioasteeseen. Riskien hallitsemiseksi yksittäisen yrityksen kannalta investointeja vuorovaikutteiseen televisioon ei ole liiketaloudellisesti järkevää tehdä ennen kuin penetraatioaste on riittävän korkea. Näin siksi koska yksittäisen toimijan on erittäin vaikea omilla toimillaan vaikuttaa penetraatioasteen kehittymiseen. Kuvattu tilanne muistuttaa peliteoriasta tuttua vangin pulmaa, jossa yksittäisen toimijan etu on ristiriidassa yhteisen edun kanssa, johtuen muiden toimijoiden päätöksiin liittyvästä epävarmuudesta. Vuorovaikutteisen television osalta vangin pulmaa tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka kaikkien yritysten yhteisenä etuna (pitkällä aikavälillä) on penetraatioasteen kehittäminen, ei yksittäisen yrityksen kannata investoida vuorovaikutteiseen televisioon (lyhyellä aikavälillä) ellei sillä ole riittävää varmuutta että riittävän monet muut yritykset ajoittavat investointinsa samoin. Käytännössä muiden toimijoiden päätöksiin liittyvää epävarmuutta voidaan hallita pyrkimällä koordinoimaan yritysten päätöksentekoa ja yhteistyötä tavalla, joka tekee vapaamatkustamisen liiketaloudellisesti kannattamattomaksi tai ainakin vähemmän houkuttelevaksi. 2.2 Yhteenveto keskeisistä haasteista Haastateltavat näkevät uudessa teknologiassa merkittäviä mahdollisuuksia kaikille osapuolille. Toisaalta keskusteluissa on noussut esiin monia haasteita, joita voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: (1) Julkisen vallan näkökulma, sekä (2) markkinoiden näkökulma. Oheisessa taulukossa on esitetty esimerkkejä keskeisistä haasteista molemman näkökulman osalta, jotka on tarkemmin käsitelty seuraavilla sivuilla.
8 Näkökulma: 1. Julkisen vallan näkökulma 2. Markkinoiden ja kuluttajien näkökulma Esimerkkejä haasteista: Toimilupakäytäntöön liittyvät epäjohdonmukaisuudet Kansallisen (100%) peittoasteen vaatimus Must Carry -velvoite Ansaintalogiikkoihin liittyvät riskit Toimijoiden väliset vahvat riippuvuussuhteet Kaapelijakelijoiden vahva alueellinen asema Julkisen keskustelun negatiivinen sävy Standardien hidas eteneminen Kuluttajaviestinnän epäonnistuminen Penetraatioasteen ennakoinnin vaikeus Taulukko 3. Yhteenveto vuorovaikutteiseen televisioon liittyvistä haasteista Julkisen vallan näkökulma Nykyinen toimilupakäytäntö koetaan osittain epäjohdonmukaiseksi koska jo myönnettyihin toimilupiin on jälkikäteen annettu erivapauksia ilman yhtenäistä linjaa. Tämä on johtanut siihen että toimijoilla ei ole muodostunut selkeää näkemystä liberalisoinnin etenemistavasta vaikka liberalisointi sinänsä koetaan erittäin positiivisena. Lisäksi toimilupien hakuprosessi koetaan raskaan ja osittain joustamattomaksi, minkä johdosta toimiluvan hakuprosessi nykyisessä muodossaan edellyttää hakijoilta paljon resursseja. Televisiolähetysten kansallisen 100% peittovaatimus koetaan yksityisen sektorin puolelta ongelmallisena koska erityisesti syrjäseuduilla tarvittavan infrastruktuurin rakennuskustannukset suhteessa mahdollisiin katsojamääriin ovat riittämättömiä sekä mainosrahoitteisen television että erityisesti maksutelevision puolella. Ilmaisia kanavia koskeva Must Carry velvoite koetaan ongelmana erityisesti kaapelitoimijoiden osalta koska velvoite pakottaa kaapelitoimijoita välittämään velvoitteen piiriin kuuluvat kanavat ilman nykyistä maksukäytäntöä Markkinoiden ja kuluttajien näkökulma Nykyisten toimiluvanhaltijoiden toiminta ja tulonmuodostus tapahtuu yhtä poikkeusta lukuun ottamatta analogiapuolella. Lisäksi televisiotoiminnan heikko taloudellinen tilanne ja uhka siitä, että digitaaliset kanavat kannibalisoivat analogisen television liiketoimintamallia aiheuttavat toimijoiden sisäistä muutosvastustusta. Tämä vaikuttaa negatiivisesti päätöksentekoon, organisaatioiden sisäiseen dynamiikkaan sekä investointihalukkuuteen ja siten hidastaa kehitystä. Toimijoiden väliset riippuvuussuhteet ovat hyvin vahvoja. Mediamarkkinoiden oligopolisen tilanteen takia pienillä toimijoilla on vain vähän liikkumavaraa. Yle kilpailee niiden kanssa samoilla markkinoilla asettaen hintatason mm. sisällöntuotannolle sopimalla tekijänoikeuksista, palkkatasosta ja resursseista. Kaapelijakelijoiden vahva alueellinen asema koetaan haasteellisena valtaosan TVyhtiöiden mielestä sillä kaapeliyhtiöt pystyvät kontrolloimaan verkon käyttöä ja hallitsemaan asiakassuhteita.
9 Viimeaikainen tiedotusvälineiden negatiivinen viestintä uudesta teknologiasta on tehnyt paljon hallaa vuorovaikutteisen television imagolle. Etenkin keskustelu analogisten lähetysten lopettamisaikataulusta on ollut haitallista. Markkinoinnista on myös puuttunut kuluttajien luottamusta herättävä vastuutaho koska eri toimijat ovat korostaneet markkinointiviestinnässään oman ansaintalogiikkansa edellytyksiä. Vuorovaikutteiseen televisioon liittyvät standardit ovat edenneet hitaasti, joka on johtanut siihen, että laitteiden valmistusaikataulut ovat olleet pahasti myöhässä suhteessa uusien televisiokanavien käynnistämiseen. Lisäksi puutteet laitteiden vuorovaikutteisissa ominaisuuksissa ja käytettävyydessä ovat saaneet moitteita. Lisäksi paluukanavaan liittyvät ongelmat ovat vielä suurelta osin ratkaisematta. Vuorovaikutteiseen televisioon kohdistunut markkinointiviestintä koetaan epäonnistuneeksi koska sen painopiste on ollut liian teknologiakeskeinen eikä siinä ole huomioitu riittäväsi kuluttajien näkökulmaa. Tämä on johtanut siihen, että kuluttajilla ei ole riittävän tarkkaa käsitystä missä vuorovaikutteisessa televisiossa on kysymys eivätkä he siten koe tarvetta ja/tai kykene tekemään ostopäätöstä. Edellisestä kohdasta johtuen penetraatioasteen kehittymisen ennustaminen koetaan erittäin haastavaksi, mikä osaltaan vaikeuttaa yritysten investointien kannattavuuden arviointia, kuten aikaisemmin käsiteltiin.
10 3 Suositukset etenemisstrategiasta Tässä kappaleessa keskitytään kuvaamaan sitä miten suomalaisten toimijoiden välinen yhteistyö voidaan organisoida vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämiseksi sekä määritetään linjaukset kuluttajille kohdistetun markkinointiviestinnän sisällöstä. 3.1 Vaihtoehtoiset etenemistavat Kuten valtion taholta on ilmaistu, tulisi Suomen olla eturivin maa teknologiapolitiikassaan sekä teknologian hyödyntämisessä, mikä koskee luonnollisesti myös uusia digitaaliseen teknologiaan perustuvia viestimiä. Kartoitettaessa ja arvioitaessa etenemistapoja ja toimijoiden välistä yhteistyötä vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämiseksi voidaan tunnistaa kolme perusvaihtoehtoa: (1) Markkinoiden ehdoilla tapahtuva kehitys, (2) toimijoiden välinen muodollinen yhteistyö, sekä (3) valtiovallan toimesta asetetut vaatimukset. Kuten aikaisemmin todettiin, on toimijoiden välinen muodollinen yhteistyö teoreettisesti suositeltava vaihtoehto. Tämän vaihtoehdon kannalla olivat myös poikkeuksetta selvityksessä haastatellut asiantuntijat. Yhteenvetona perusteluista voidaan todeta, vapaiden markkinoiden ehdoilla tapahtuvan kehityksen keskeisenä heikkoutena pidettiin riskiä penetraatioasteen kehittymisen hitaudesta (investointeihin liittyvä vangin pulma) ja vastaavasti valtiovallan puuttumista penetraatioasteen kehittymiseen nähtiin järkevänä lähinnä analogisten lähetysten lopettamispäätösten sekä mahdollisten kuluttajille suunnattujen taloudellisten tukien ja verohelpotusten osalta. 3.2 Yhteistyön elementit Jotta yhteistyö toimijoiden välillä konkretisoituisi halutulla tavalla vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämiseksi, edellyttää yhteistyö ns. Primus Motor organisaatiota, jonka tavoite on penetraatioasteen kehittäminen ja johon toimijoiden välinen yhteistyö kulminoituu. Haastatteluiden perusteella toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan jäsentää seuraavien kahden näkökulman kautta: (1) Toiminnan painopiste ja tehtävät, sekä (2) organisaation elementit. Oheisessa taulukossa on molempien näkökulmien osalta listattu yhteistyömallin keskeiset elementit, jotka on kuvattu tarkemmin seuraavilla sivuilla. Yhteistyömallin näkökulma: 1. Toiminnan painopiste ja tehtävät 2. Organisaation toimintaa kuvaavat elementit Esimerkkejä yksityiskohdista: Lähtökohtana liiketaloudelliset tavoitteet Markkinointiviestintä Standardien ja teknologian käyttöönoton koordinointi Kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuva seuranta ja tiedon jakaminen Olemassa oleva, formaali ja riippumaton Kilpailulainsäädännön mukaisuus Toiminta rahoitetaan yhteistyöhön osallistuvilta toimijoilta Taulukko 4. Yhteenveto yhteistyömallin elementeistä.
11 3.2.1 Toiminnan painopiste ja tehtävät Yhteistyön perustana tulee ensisijaisesti olla liiketaloudellisten tavoitteiden pohjalta toimiva organisaatio koska muussa tapauksessa on olemassa erittäin suuri riski siitä, että yhteistyö ei käytännössä konkretisoidu toiminnaksi riittävässä määrin. Koska yhteistyön alkuvaiheessa toiminta ei todennäköisesti tule olemaan liiketaloudellisesti kannattavaa, tulee julkisen sektorin ja sitä lähellä olevien toimijoiden ottaa muita aktiivisempi rooli toiminnan käynnistämisessä ja markkinoiden kehittämisessä. Toisaalta tulee ymmärtää, että mikäli valtio ottaa liian aktiivisen roolin yksittäisen jakelukanavan tai teknologian tukemisessa, saattaa se vaikuttaa negatiivisesti tietoyhteiskuntakehityksen muilla osa-alueilla. Yhteistyön tulee kohdistua erityisesti seuraavaan kolmeen konkreettiseen osa-alueeseen: (1) Markkinointiviestintä, (2) teknologian koordinointi, sekä (3) kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuva seuranta sekä tiedon jakaminen. Markkinointiviestintä Toimijoiden välisen yhteistyöorganisaation tulee käytännössä ottaa vastuu vuorovaikutteisen television markkinoinnista yhtenä kokonaisuutena sekä terrestiaali- että kaapelijakelun osalta. Erityisesti organisaatiolla tulisi olla näkemystä vuorovaikutteisen television kilpailukyvystä suhteessa muihin jakeluteihin sekä kuluttajien tarpeista. Viimeksi mainitun osalta markkinointiviestinnässä tulee korostaa erityisesti tuotteiden ja palveluiden haluttavuutta, käytettävyyttä, luotettavuutta sekä turvallisuutta. Markkinointiviestinnän tavoitteena on näin ollen luoda hyvät edellytykset vuorovaikutteisen television penetraatioasteen nopealle kehittymiselle. Vapaa kilpailu kyllä tyydyttää syntyneen kysynnän. Standardien ja teknologian käyttöönoton koordinointi Toimijoiden välisen yhteistyöorganisaation tulee edesauttaa laitteiden ja ohjelmistojen yhteensopivuutta ja markkinoiden kannalta oikea-aikaista käyttöönottoa. Tämä on kuluttajien ostopäätöksen kannalta erityisen tärkeätä koska tällöin voidaan varmistaa, että uudet palvelut ovat yhteensopivia markkinoille lanseerattavien laitteiden kanssa ja päinvastoin. Kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuva seuranta ja tiedon jakaminen Toimijoiden välisen yhteistyöorganisaation tulee aktiivisesti seurata vuorovaikutteisen television kehittymistä ja toimijoiden edesottamuksia kotimaassa ja kansainvälisesti. Seurannan ja tiedon jakamisen lisäksi organisaation tehtäviin kuuluu vuorovaikutteisen television positiivisen julkisuuskuvan luominen, miltä osin toiminnan tulee profiloitua yhteen tai muutamaan henkilöön jotka ovat suuren yleisön tuntemia ja luottamia Organisaation toimintaa kuvaavat elementit Toimijoilla tulee olla yhtenäinen näkemys yhteistyöorganisaation luonteesta, jotta epäselvyyksiltä vältytään. Käytännössä yhteistyömallia voidaan jäsentää kahden elementin kautta: (1) Olemassa oleva, formaali ja riippumaton organisaatio, sekä (2) kilpailulainsäädännön mukaisuus.
12 Olemassa oleva, formaali ja riippumaton organisaatio Jotta toimijoiden välinen yhteistyö voidaan käynnistää mahdollisimman nopeasti, tulee yhteistyössä pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia organisaatioita mahdollisuuksien mukaan. Olemassa olevan organisaation etuihin kuuluvat lisäksi toimivat yhteistyömallit sekä olemassa olevat ja luottamukselliset yhteistyösuhteet. Organisaation on lisäksi oltava riittävän formaali, jotta sen kykenee päätöksentekoon, mikä osaltaan varmistaa toimijoiden sitoutumisen. Organisaation on kuitenkin oltava taloudellisesti ja poliittisesti riittävän itsenäinen, jotta sen toiminnan motiiveista ei synny epäilyksiä. Kilpailulainsäädännön mukaisuus Koska yhteistyö koskee merkittävää osaa suomalaisia toimijoita, on olemassa riski, että yhteistyöorganisaation toiminta on joiltakin osin kilpailulainsäädännön vastaista edellyttää kilpailuvirastolta siten todennäköisesti poikkeuslupaa. Poikkeusluvan saamiseksi toimijoiden välinen formaali yhteistyö voidaan rajata esimerkiksi penetraatioasteen kehittymiseen tiettyyn tavoitetasolle, joka voi olla esimerkiksi 30%. Toiminnan rahoitus yhteistyöhön osallistuvilta organisaatiolta Vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittäminen edellyttää toimijoilta konkreettisia toimenpiteitä ja siten myös riittäviä taloudellisia voimavaroja. Käytännössä yhteistyö voidaan rahoittaa esimerkiksi toimijoilta kerätyillä varoilla, joita voivat olla esimerkiksi pääomasijoitusten luontoiset investoinnit, jäsenmaksut tai toteutuneiden kulujen mukainen laskutus. Maksujen osalta linjauksena voidaan pitää sitä, että kaikki toimijat osallistuvat kustannusten kattamiseen yhtä suurin osuuksin. 3.3 Konkreettinen ehdotus yhteistyömallista Edellä kuvattu toimijoiden välinen yhteistyö voidaan käytännössä rakentaa Platco Oy:n varaan yrityksen omistuspohjaa laajentamalla. Esitetyssä ratkaisussa julkisten ja yksityisten organisaatioiden edut yhdistyisivät poikkeuksellisen hyvin koska Platco Oy:llä on kaikki tarvittavat valmiudet tehtävän hoitamiseksi ja sen toimintamalli soveltuu hyvin kuvatunlaisen toiminnan käynnistämiseen Platco Oy on Yleisradion, MTV3:n ja SWelcomin yhteisesti omistama (nollatulokseen tähtäävä) yhtiö, joka perustettiin ( ) hankkimaan ja toteuttamaan kansallinen EPG (Electronic Program Guide) ja CA- salausjärjestelmä (Conditional Access system). Tällä hetkellä Platco Oy hoitaa kansalliset sovellukset kaikille vuorovaikutteisen televisiolaitteen muxeille hoitaa niiden hallinnointia, kehittämistä ja ylläpitoa. CA-järjestelmä on valmis mutta lepotilassa maksutelevisiotoimijoiden vaikeuksien vuoksi. Mikäli Platco Oy:n omistuspohjan laajentaminen on liian raskas projekti, voisi ratkaisuna olla myös se, että Platco Oy tekee kattavat markkinointisopimukset potentiaalisten asiakkaiden kanssa, joiden välillä kustannukset jaetaan. Markkinointisopimukset toisivat tarvittavat resurssit Platco Oy:n käyttöön. Tällä hetkellä Platco Oy työllistää 3 henkilöä. Markkinointiviestintää varten olisi tehtävä sopimus hyvin alaa tuntevan (mainos- /viestintä)toimiston kanssa. Liian vahvoja sidoksia yksittäiseen alan toimijaan on vältettävä. Toimistolle Platco Oy:n olisi oltava merkittävä asiakas. Näin syntyisi kiinteä asiakassuhde
13 jolloin lisärekrytoinnit eivät olisi välttämättömiä ja rahat säästyisivät esimerkiksi markkinointiviestintään. Sisällön tuottaminen on kriittinen tekijä ja tässä asiassa on nopeasti saatava kriittinen määrä tuottajia työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi mutta tämä tuskin voi kuulua Platco Oy:lle. 4 Muita selvityksessä esiin nostettuja näkökulmia Seuraavassa on esitetty selvityksen aikana esille tulleita ajatuksia ja näkökulmia vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämistä ja kytkemisestä osaksi Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Esitetyt näkemykset eivät ilmaise selvityksen toteuttajien mielipiteitä eivätkä välttämättä ole linjassa LVM:n julkaiseman digitaalisen television strategisen ja siinä esitettyjen tavoitteiden kanssa. Esitetyt näkemykset voidaan tiivistää kolmeen ryhmään seuraavasti: (1) Laitekaupan kiihdyttäminen, (2) Kotimaisen sisällöntuotannon tukeminen, sekä (3) Sähköinen tunnistaminen. Laitekaupan kiihdyttäminen Markkinointiin ja viestintään keskittyminen ei paranna ratkaisevasti lyhyellä tähtäimellä tilannetta vaan toimenpiteitä on tehtävä joka sektorilla. Yksi tärkeimmistä on laitteiden hinta kuluttajalle. Tehokkain tapa kiihdyttää siirtymistä digitaalisiin palveluihin on alentaa sitä kustannusta joka jää kuluttajan maksettavaksi. Hänen ostaessa tai vuokratessa laitteen hinnan merkitys on merkitsevä. Tämä korostuu varsinkin kun sisältöä on suhteellisen vähän tarjolla. Ehdotuksemme on että tukea annettaisiin siten että teknologia/jakelutie neutraliteetti säilyy. Tällaisia keinoja ovat esim. ALV:n poistaminen tai verohuojennuksen antaminen kuluttajille jotka hankkivat jonkin it-protokollan sisältävän verkkoon liitettävän laitteen. Jos kuitenkin halutaan kohdistaa tuki nimenomaan ja ainoastaan televisiotoimintaan niin alennettu digi-tv-maksu voisi olla keinovalikoimassa. Kotimaisen sisällöntuotannon tukeminen Sisällöntuotantoa vuorovaikutteiselle televisiolle olisi tuettava. Kyseessä ei saisi olla sisältö jota käytettäisiin simulcast-lähetyksenä analogisilla kanavilla sillä nykyisellään analogiset kanavat ovat ylivoimaisia kilpailijoita sisällöltään. Se olisi myös piristysruiske kotimaiselle sisällöntuotannolle. Tämä voisi esimerkiksi tapahtua synnyttämällä rahasto jonka varoista jaettaisiin tukea tuotannolle. Luonnollisesti jo olemassa olevilta tahoilta (esimerkiksi TEKES) sekä Opetusministeriön rahoista voitaisiin mahdollisuuksien mukaan siirtää varoja tähän toimintaan, joka keskipitkällä tähtäimellä hyödyntää jo tehtyjä tietoyhteiskunta hankkeita ja televisio-alan mittavia investointeja. Sähköinen tunnistaminen Vuorovaikutteinen televisio tarvitsee onnistuakseen myös lisää poliittista tahtoa taakseen. Tältä osin julkisen sektorin ponnisteluja tietoyhteiskuntakehityksen edesauttamiseksi voidaan erinomaisesti yhdistää esimerkiksi sähköisten tunnistusmenetelmien levittämiseen
14 kansalaisten keskuudessa. Sähköisiä tunnistamismenetelmiä (esim. HST-kortti, pankki- ja luottokortit ja vastaavat kanta-asiakaskortit) on ollut käytössä Suomessa vuoden 1999 joulukuusta alkaen ja niitä voidaan käyttää henkilön sähköistä tunnistamista ja sähköistä allekirjoitusta vaativissa verkkopalveluissa. Käytännössä sähköisen tunnistuksen leviämistä vuorovaikutteisen television avustuksella voidaan edesauttaa rakentamalla laitteisiin MHPstandardin mukaiseen korttipaikka. Näin ollen vuorovaikutteisen television penetraatioasteen noustessa, yleistyy myös sähköisen tunnistamisen mahdollistavan laitekannan määrä suomalaisissa kotitalouksissa. Tämä puolestaan antaa niin julkiselle hallinnolle kuin kaupallisille toimijoille erinomaiset mahdollisuudet kehittää sähköistä tunnistamista vaativia vuorovaikutteisia palveluita.
15 5 Liite - Lista haastatelluista henkilöistä 1. Alho Jukka Toimitusjohtaja Suomen Posti Oy 2. Aro Kalevi Toimitusjohtaja Kodintekniikkaliitto ry. 3. Aura Matti Toimitusjohtaja Satamaliitto 4. Backman Jouni Kansanedustaja Eduskunta 5. Eloholma Raimo Varatoimitusjohtaja Sonera Oyj 6. Haavisto Pirjo Toimistopäällikkö Vaasan Läänin Puhelin Oy 7. Hagman Rauni Ylijohtaja Viestintävirasto 8. Harno Jaakko Toimitusjohtaja Platco Oy 9. Heikkilä Pauli Toimitusjohtaja Digita Oy 10. Heinonen O-P. Johtaja Yleisradio Oy 11. Kallioja Tapio Toimitusjohtaja Swellcom Oy 12. Karhuvaara Pekka Toimitusjohtaja MTV Oy 13. Koiso-Kanttila Toimitusjohtaja Wellnet Oy 14. Korkeela Matti Kehittämisjohtaja Osuuspankkikeskus 15. Kuosmanen Pauli Johtaja Elisa Oyj/Tutkimus 16. Laine Jouni T. Toimitusjohtaja Oy Turun TV-tehdas Ab 17. Laukkanen M. Kansanedustaja Eduskunta 18. Lehmusto Heikki Varatoimitusjohtaja Silja Oyj 19. Leivo Kirsi Johtaja Kilpailuvirasto 20. Lindblad Olli Asiamies SITRA 21. Majurin Stefan Toimitusjohtaja Nokia GMBH/Home Communications 22. Miettinen Jorma Johtaja Alma Oyj 23. Nieminen Risto Toimitusjohtaja Veikkaus Oy 24. Rochier Harri Toimitusjohtaja Talentum Oyj 25. Räisänen Mikko Varatoimitusjohtaja MTV Oy 26. Tainio Kai Toimitusjohtaja Sublime software Ltd. 27. Tietohallinto-os. Turun Kaupunki/Data City 28. Riikonen Hannu Toimitusjohtaja Suomen 3KTV Oy 29. Sarekoski Olli Toimitusjohtaja Suomen Urheilutelevisio Oy 30. Silvo Ismo Ohjelmajohtaja Yleisradio Oy/TV1&Teema 31. Tuominen Arto Toimitusjohtaja Wellmedia Oy 32. Tuomola Markku Toimitusjohtaja Helsinki Televisio Oy 33. Wessberg Aarno Toimitusjohtaja Yleisradio Oy 34. Äyväri Heikki Varatoimitusjohtaja Sonera Oyj/Tutkimus
Digi-tv kuulemistilaisuus
Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat
LisätiedotTutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?
Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta
LisätiedotTapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003
Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio
LisätiedotMaksamisen nykytila ja trendit 2014
Maksamisen nykytila ja trendit 2014 Maksuneuvoston työryhmä 1 Maksuneuvoston kokous 6.11.2014 Julkinen 1 Toimeksianto ja reunaehdot Maksamisen kitkat asiointitilanteiden muutoksessa Yhteiskunnan isot trendit
LisätiedotITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
LisätiedotMiten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?
Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,
LisätiedotCREATIVE PRODUCER money money money
CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)
LisätiedotDNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28
DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne oli koko katsauskauden haasteellinen, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailutilanne jatkui vuonna 2013 kireänä.
LisätiedotRakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com
RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1
LisätiedotLehdistön tulevaisuus
Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä
LisätiedotBroadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.
Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Viestintäneuvos Sini Wirén Muistio x.x.2018 RADIOTAAJUUKSIEN KÄYTÖSTÄ JA TAAJUUSSUUNNITELMASTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN 1. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotOstajan oikeudet kuittidataan
Ostajan oikeudet kuittidataan Juridiset reunaehdot ja tekniset toteutusvaihtoehdot sekä suosituksia rakenteiseen kuittitietoon Markku Örn, TALTIO hankejohtaja ekuitti tietosuojaselvitys Tietosuojaselvitykseen
LisätiedotTeknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.
Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia
LisätiedotTulevaisuuden kunnan digitalisointi projekti. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen
Tulevaisuuden kunnan digitalisointi 2018-2019 -projekti Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Lähtöasetelma: kuntien tietohallinnon ruuhkavuodet Kuntien tietohallinnon resurssit vähenevät samaan aikaan kun
LisätiedotSUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI
SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen
LisätiedotFiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotKansallinen tunnistusratkaisu. Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö
Kansallinen tunnistusratkaisu Erityisasiantuntija Markus Rahkola Valtiovarainministeriö Mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa? Kykyä vastata kansallisesti tulevaisuuden haasteisiin digitalisoituvassa maailmassa
LisätiedotSaariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.
Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty
LisätiedotVahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015
Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012
Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat
LisätiedotDigitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut
Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa
LisätiedotLaajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia. Ari-Pekka Manninen 1.11.
Laajakaistan toimeenpano-ohjelma ja digitaalisen infrastruktuurin strategia Ari-Pekka Manninen 1.11. 1 Tulevaisuuden Suomi on digitaalinen Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja
LisätiedotPASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut
PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,
LisätiedotSÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen
SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1
689/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Bromarv-Tenhola -hanke. Liikenne-
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
LisätiedotDigitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi
Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen
LisätiedotKalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
LisätiedotAMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ
AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 8.3.2012 // Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö 1) 2011 ennätysten vuosi 2) Strategiset prioriteetit ja niiden eteneminen
LisätiedotTavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015
Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)
1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)
1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti
LisätiedotHALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus
HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto
LisätiedotSähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa
Sähköisen tunnistamisen kehittäminen Suomessa 2008-2009 Kirsi Miettinen Neuvotteleva virkamies, viestintäpolitiikan osasto 1 Askelmerkit 2008-2009 1) Vahvan sähköisen tunnistamisen kansalliset linjaukset
LisätiedotMistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen
Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön
LisätiedotKankaan alueen ICT-esiselvitys. Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy
Kankaan alueen ICT-esiselvitys Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy Sisältö Tausta Kangas vetovoimainen edelläkävijä ICT-ratkaisut tukemassa tavoitteita Pääsy Internetiin Sovellukset
LisätiedotLiite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet
Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotSähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus
Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä
LisätiedotHeeros-sijoittajaesittely. Helsingin Osakesäästäjät
Heeros-sijoittajaesittely Helsingin Osakesäästäjät 9.1.2018 Matti Lattu CEO Nopeasti kasvava TALOUSHALLINNON OHJELMISTORATKAISUJEN TOIMITTAJA Yleistä Heeros perustettiin vuonna 2000 Yhtiö toimittaa taloushallinnon
LisätiedotTuotteiden elinkaari ja innovaatioiden leviäminen
Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento G2 Tuotteiden elinkaari ja innovaatioiden leviäminen Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Tuotteen elinkaari Yksinkertaisesti:
LisätiedotEnergiayhteisö aurinkovoimalan toteutusvaihtoehtona lentokentällä. Aurinkofoorumi Kehruuhuoneella Mikko Kolehmainen
Energiayhteisö aurinkovoimalan toteutusvaihtoehtona lentokentällä Aurinkofoorumi 27.3.2019 Kehruuhuoneella Mikko Kolehmainen Lyhyesti diplomityöstä Energiayhteisöjen toimintamallit ja lainsäädäntö Suomessa
LisätiedotOppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa
& Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät
LisätiedotF-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus
F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people
LisätiedotSUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008
SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotViestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset
Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun
LisätiedotSähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen
Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä
LisätiedotEnergiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva
Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva Tausta 8.11.2018 Okariina Rauta, Motiva 2 Diplomityö, LUT Toteutus syksy 2016 - kevät 2018 Tavoitteena saada käsitys
LisätiedotAvoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen
Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO)
1239/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Sauvo
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotTulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005
LisätiedotSuomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014
Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotKulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotKansainvälistymisen ABC
Kansainvälistymisen ABC BUUSia kansainvälistymisestä 9.4.2015/Ladec Hannu Loponen Leonne Oy/Aikonet Vientitoiminnan lähtökohdat uote Syyt Liikeidea Vientipäätös Vientisuunnitelma Vientitoiminnan eri muodot
LisätiedotUudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely
Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille
LisätiedotDigitaalisen infrastruktuurin strategia. Seutuverkkojen kevätseminaari Katariina
Digitaalisen infrastruktuurin strategia Seutuverkkojen kevätseminaari 24.4. Katariina Vuorela @vuorelakata Digitalisaatio on hallituksen ohjelman läpileikkaava teema Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KYMENLAAKSO HANKEALUE 25 SEKÄ SISÄLTÄEN HANKEALUEET 3 JA 4
1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KYMENLAAKSO HANKEALUE 25 SEKÄ SISÄLTÄEN HANKEALUEET 3 JA 4 Markkina-analyysi koskee Kymenlaakson maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta 25 ja se sisältää
LisätiedotMietitkö jatkuvasti miten voisit luoda arvoa ja synnyttää uutta yritystoimintaa?
Liiketoimintamallin luominen Osterwalder, A. & Pigneur, Y. (2009) Business Model Generation. A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. www.businessmodelgeneration.com Oletko yrittäjähenkinen?
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen
Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla
Lisätiedotkäsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä
Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava
Lisätiedotmarkkinointistrategia
Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa
LisätiedotLänsi-Uudenmaan matkailun koordinointi
Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009
LisätiedotYHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
LisätiedotJulkiset innovatiiviset hankinnat
Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda
LisätiedotHuippuostajia ympäristöpalveluihin
Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
LisätiedotAsiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu
LisätiedotMeriklusterin osaamispohjan kehittäminen
Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,
Lisätiedot1(5) EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE
1(5) EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNNALLE ASIA Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain muuttamisesta ja kaupankäynnistä rahoitusvälineillä sekä eräiksi niihin liittyviksi
LisätiedotKokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010
Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 1 11.10.2010 Lähtökohta ja eteneminen Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 1.1.20101 Akatemian myöntämä, yliopistoissa
LisätiedotYhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotArjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen
Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena
LisätiedotElävä kaupunki, turvallinen koti
Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe
LisätiedotDigita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010
Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digitv 10 vuotta 2000-2010 koelähetysvaihe alkoi 1.9.2000 Alueet Espoo, Tampere ja Turku, näkyvyysalue 39% väestöstä Rinnakkaislähetyksinä
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotPK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013
PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin
LisätiedotSUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI
SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian
LisätiedotDIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja HYVINVOINTIA JA viestintäministeriö KILPAILUKYKYÄ edistää väestön HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
LisätiedotTekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen
Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten
LisätiedotDIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012
Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta
LisätiedotTARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin
LisätiedotYhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen
Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Lisätiedot