Digi-TV Suomessa. Suomalaisten toimijoiden näkemykset digitaalisen television nykytilasta ja suositukset etenemisstrategiasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digi-TV Suomessa. Suomalaisten toimijoiden näkemykset digitaalisen television nykytilasta ja suositukset etenemisstrategiasta 2002-2004"

Transkriptio

1 Digi-TV Suomessa Suomalaisten toimijoiden näkemykset digitaalisen television nykytilasta ja suositukset etenemisstrategiasta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMEKSIANNON LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TOIMIJOIDEN NÄKEMYKSET VUOROVAIKUTTEISEN TELEVISION NYKYTILASTA NÄKÖKULMIA VUOROVAIKUTTEISEN TELEVISION PENETRAATIOASTEEN KEHITTYMISEEN Kysynnän näkökulma Tarjonnan näkökulma YHTEENVETO KESKEISISTÄ HAASTEISTA Julkisen vallan näkökulma Markkinoiden ja kuluttajien näkökulma SUOSITUKSET ETENEMISSTRATEGIASTA VAIHTOEHTOISET ETENEMISTAVAT YHTEISTYÖN ELEMENTIT Toiminnan painopiste ja tehtävät Organisaation toimintaa kuvaavat elementit KONKREETTINEN EHDOTUS YHTEISTYÖMALLISTA MUITA SELVITYKSESSÄ ESIIN NOSTETTUJA NÄKÖKULMIA LIITE - LISTA HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ...15

3 1 Toimeksiannon lähtökohdat ja tavoitteet Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tietoyhteiskuntakehityksellä on erittäin tärkeä rooli, mistä hyvänä esimerkkinä Suomen vahva asema matkaviestinnän edelläkävijänä. Tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen Suomessa kuuluu julkisen sektorin osalta ensisijaisesti Liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM), jonka tehtävänä on edesauttaa suotuisan toimintaympäristön kehittymistä vaikuttamalla esimerkiksi lainsäädäntöön, edistämällä sähköisen viestinnän sisältöpalveluissa viestintämarkkinoiden konvergenssia sekä lisäämällä sisältöpalvelujen tarjontaa. Tietoyhteiskuntakehityksen näkökulmasta oikea-aikaisella ja hallitulla siirtymisellä analogisesta televisiosta digitaaliteknologiaan perustuvaan vuorovaikutteiseen televisioon on keskeinen merkitys. Vaikka yleinen tietoyhteiskuntakehitys ei ole itseisarvo sinänsä, on vuorovaikutteisella televisiolla mahdollisesti merkittävä vaikutus esimerkiksi työllisyyden, erityisesti sisältöpuolen ulkomaankaupan (esim. TV-chat) näkökulmista sekä Henkilön Sähköisen Tunnistamisen (HST-kortti) edistämisessä. Vaikka vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittyminen on ollut suhteellisen nopeata verrattuna esimerkiksi matkapuhelimen alkuvaiheen kehitykseen, pidetään kehitystä kuitenkin kansainvälisesti katsottuna liian hitaana. Vuorovaikutteisesta televisiosta on tehty Suomessa ja kansainvälisesti monia tutkimuksia mutta ne ovat pääosin olleet laitteiden loppukäyttöön liittyviä visionäärisiä pohdintoja eivätkä siten ole antaneet vastauksia peruskysymykseen penetraatioasteen kansainvälisesti hitaasta kehittymisestä Suomessa ja/tai mahdollisuuksista edesauttaa penetraatioasteen kehittymistä. Käytännössä vuorovaikutteisen television penetraatioasteen hitaalle kehitykselle voidaan tunnistaa useita tekijöitä, joista esimerkkeinä seuraavat: 1. Epäselvyydet vuorovaikutteisen (tai yleisemmin digitaalisen) television käsitteestä, mitä on osaltaan vaikeuttanut maanpäällisen eli terrestiaalisen jakelun ylikorostuminen keskustelussa. 2. Toimijakentän hajanaisuus ja yhteisen toimintastrategian puute, mikä on johtanut investointien siirtämiseen liiketaloudellisten riskien hallitsemiseksi. 3. Kuluttajille suunnatun markkinointiviestinnän epäonnistuminen johtuen viestinnän teknologiakeskeisyydestä sekä ajankohtaan nähden katteettomista lupauksista. Näiden lähtökohtien pohjalta LVM valitsi toukokuussa 2002 asiantuntija Ilkka Kylmälän, Talent Partners Oy:n sekä Hallinnon kehittämiskeskuksen (HAUS) asiantuntijat toteuttamaan selvitystä siitä, miten eri toimijoiden välinen yhteistyö voitaisiin organisoida parhaalla mahdollisella tavalla vuorovaikutteisen television penetraation nopeuttamiseksi. Lisäksi toimeksiannon tavoitteen oli luoda linjaukset vuorovaikutteisen televisiolaitteen markkinointistrategialle. Toimeksiannolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi välisenä aikana selvityksessä haastateltiin kaikkiaan 34 yksityisen- ja julkisen sektorin keskeisten toimijoiden edustajaa sekä perehdyttiin saatavilla olevaan kirjalliseen materiaaliin. Toimeksiannon kiireellisyyden vuoksi tässä raportissa on esitetty vain selvityksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset vaikka haastatteluissa ja kirjallisessa materiaalissa käsiteltiin myös muita aihepiirejä melko laajasti. Lisäksi tarkastelu rajattiin koskemaan terrestiaali- ja kaapelijakelua ja satelliittijakelu jätettiin vastaavasti tarkastelun ulkopuolelle.

4 Tämä raportti luovutetaan LVM:n edustajille , jonka jälkeen raportti lähetetään lausuntokierrokselle. Raportin ja palautteen esittelytilaisuus järjestetään

5 2 Toimijoiden näkemykset vuorovaikutteisen television nykytilasta Tässä kappaleessa keskitytään kuvaamaan suomalaisten toimijoiden näkemyksiä vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittymisen edellytyksistä sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmista, miltä osin tarkastelun näkökulma on talousteoreettinen. Kappaleessa esitetään lisäksi yhteenveto suomalaisten toimijoiden näkemyksistä digitaalisen television penetraatioasteen kehittymiseen liittyvistä haasteista. 2.1 Näkökulmia vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittymiseen Yksinkertaistettuna vuorovaikutteisten televisiolaiteiden penetraation kehittymisessä on kysymys kaupankäynnistä eli tilanteesta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat markkinoilla tiettyyn hintaan. Talousteorian mukaisesti kauppa on käytännössä mahdollinen vain mikäli molemmat osapuolet kokevat kaupalla saavutettavien hyötyjen ylittävän kaupasta aiheutuvat kustannukset. Laitteiden penetraatioasteen kehittymiseen vaikuttavien elementtien tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi on näin muodoin ymmärrettävä mitkä lainalaisuudet ohjaavat kysynnän ja tarjonnan muodostumista Kysynnän näkökulma Kysynnän eli kuluttajien näkökulmasta penetraation kehittymisessä on kysymys siitä kokevatko kuluttajat saavansa rahoilleen vastinetta. Yksinkertaistetusti kuluttajan halukkuuteen hankkia laite voidaan lähestyä kolmesta näkökulmasta: (1) Vuorovaikutteisesta televisiosta saavutettavat hyödyt, (2) vuorovaikutteisen television hankintaan ja käyttöön liittyvät kustannukset, sekä (3) muut kuluttajakäyttäytymistä ohjaavat toimenpiteet. Oheisessa taulukossa on kunkin näkökulman osalta esitetty esimerkkejä keskeisistä tekijöistä, joista osaan voidaan vaikuttaa yritysten ja julkisen sektorin toimesta ja siten edesauttaa vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittymistä. Näkökulma: 1. Vuorovaikutteisesta televisiosta saavutettavien hyötyjen kasvattaminen ja korostaminen 2. Vuorovaikutteisen television hankinnasta ja käytöstä aiheutuvien kustannusten alentaminen 3. Muut kuluttajakäyttäytymistä ohjaavat toimenpiteet Esimerkkejä kuluttajan kannalta keskeisistä tekijöistä: Parempi kuvan laatu Uusi ulkomainen ja kotimainen sisältö (maksuttomat kanavat, maksulliset kanavat sekä maksulliset ohjelmat) Uudet lisäarvopalvelut (esim. superteksti-tv sekä pankki- ja viihdepalvelut) Vuorovaikutteisen päätelaitteiden hankintakustannukset TV-maksun suuruus Sisällön saatavuuteen liittyvät kustannukset (esim. liittymä- ja kuukausimaksut) Analogisten lähetysten (vaiheittaisella) lopettamisella ja/tai siirtämisellä digitaaliseksi Taulukko 1. Esimerkkejä vuorovaikutteisen television kysyntään vaikuttavista elementeistä. Koska kuluttajien kokemukset vuorovaikutteiseen televisioon liittyvistä hyödyistä ja kustannuksista vaihtelevat perustuen henkilökohtaisiin preferensseihin, voidaan kuluttajat segmentoida esimerkiksi teknologisten innovaatioiden omaksumisen yhteydessä yleisesti käytetyn jaottelun mukaan seuraavasti: (1) Innovatiiviset edelläkävijät, (2) varhaiset omaksujat, (3) varhainen pääjoukko, (4) myöhäinen pääjoukko, sekä (5) hidastelijat. Eri kuluttajasegmenttien tunnistaminen ja niiden preferenssien ymmärtäminen on tärkeätä

6 suunniteltaessa esimerkiksi markkinointiviestintää vuorovaikutteiselle televisiolle. Kuluttajille suunnatussa markkinointiviestinnässä on kiinnitettävä huomiota erityisesti kahteen asiaan: (1) Viestinnän ei tule sisältää ajankohtaan nähden epärealistisia lupauksia kuluttajille, sekä (2) viestinnän painopiste tulee olla vuorovaikutteisella televisiolla saavutettavissa hyödyissä eikä laitteen teknisissä ominaisuuksissa. Oheisessa kuviossa on esitetty yhteenveto kuluttajien näkökulmasta digitaalisen television penetraatioasteen kehittymistä mahdollisten skenaarioiden muodossa. Tältä osin on kuitenkin ymmärrettävä, että yksittäisten kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavien elementtien ja penetraatioasteen välistä yhteyttä on erittäin haasteellista kvantifioida luotettavasti. Keinot penetraatioasteen edistämiseksi Pessimistinen näkemys Realistinen näkemys Hyödyt Parempi kuvan laatu Enemmän kanavia Lisäarvopalvelut Kustannukset Laitteiden hinta TV-maksu Sisältöön liittyvät kustannukset Pakotteet Analogisen sisällön lopetus Optimistinen näkemys Innovatiiviset edelläkävijät Varhaiset omaksujat Varhainen pääjoukko Myöhäinen pääjoukko Hidastelijat Digitaalisen television penetraatioaste (%) Kuvio 1. Digitaalisen television penetraatioasteen kehittyminen sekä kuluttajasegmenttien että penetraatioastetta edistävien keinojen osalta Tarjonnan näkökulma Tarjonnan eli yritysten näkökulmasta vuorovaikutteisten televisiolaitteiden penetraation kehittymisessä on kysymys mahdollisuudesta kasvattaa yritysten arvoa eli käytännössä siitä ovatko niiden investoinnit vuorovaikutteiseen televisioon kannattavia. Investointien kannattavuutta voidaan laskea usealla tavalla mutta suositeltavaa on käyttää nettonykyarvomenetelmää, joka perustuu siihen, että yrityksen ennakoitujen nettokassavirtojen (vuotuisten kassatulojen ja kassamenojen välinen erotus) ja investoinnin mahdollisen jäännösarvon diskontatuista nykyarvoista vähennetään investoinnin hankintameno. Lähtökohtana yritysten investoinneille vuorovaikutteiseen televisioon ovat investointien kautta saavutettavat kassatulot. Kuten oheisessa taulukossa on esimerkein esitetty, yritysten kassatulot ovat suorasti tai epäsuorasti seurausta kolmesta asiasta: (1) Uudet tuotteet ja palvelut, (2) uudet markkinat ja asiakkaat, sekä (3) vahvistunut asema suhteessa kilpailijoihin. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan käytännössä yritysten parantunutta kykyä tuottaa asiakkailleen entistä enemmän lisäarvoa tiettyyn hintaan ja/tai mahdollisuutta tuottaa tuotteita ja palveluita aikaisempaa tehokkaammalla kustannusrakenteella.

7 Näkökulma: 1. Uudet tuotteet ja palvelut 2. Uudet markkinat ja asiakkaat 3. Vahvistunut asema suhteessa kilpailijoihin Esimerkkejä yritysten mahdollisuuksista: Digitaaliset päätelaitteet (myynti ja vuokraus) Uudet kotimaiset ja ulkomaiset kanavat ja ohjelmat (esim. teemakanavat ja pay-per-view) Uudet lisäarvopalvelut (esim. pankki- ja viihdepalvelut) Lisäarvopalveluiden palvelualustat (esim. laskutus ja autentifikointi) Kuluttajakäyttäytymiseen perustuvat profiilipalvelut Mainosaika uusille mainostajille (esim. teemakanavilla ja pay-per-view) Valmiit logistiikkaratkaisut TV-kaupalle Internet-liittymät kotitalouksille (ml. mahdollisesti kiinteä puhelinliittymä) Kustannussäästöt (esim. alentuneet jakelukanavakustannukset ja sisällön tuotannon synergiat) Asiakkuuden hallinnan kehittäminen (esim. kuluttajakäyttäytymiseen perustuvien profiilipalveluiden avulla Kanta-asiakkuusjärjestelmien kehittämisen (esim. sisällön tarjonta kantaasiakkaille ilmaiseksi ja/tai alennettuun hintaan) Olemassa olevia palveluiden liittäminen uuteen jakelukanavaan (esim. HST-kortti) Taulukko 2. Esimerkkejä yritysten mahdollisuuksista saavuttaa kassatuloja investoinneista vuorovaikutteiseen televisioon. Yritysten investointien kannattavuutta arvioitaessa on ymmärrettävä, että ennakoituun nettokassavirtaan sisältyy markkinoihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Yritykset voivat suhteellisen tarkasti arvioida investoinnin hankintamenot sekä vuotuiset kassamenot mutta kassatulojen arviointi on vaikeampaa koska ne ovat suorassa yhteydessä vaikeasti arvioitavissa olevaan vuorovaikutteisen television penetraatioasteeseen. Riskien hallitsemiseksi yksittäisen yrityksen kannalta investointeja vuorovaikutteiseen televisioon ei ole liiketaloudellisesti järkevää tehdä ennen kuin penetraatioaste on riittävän korkea. Näin siksi koska yksittäisen toimijan on erittäin vaikea omilla toimillaan vaikuttaa penetraatioasteen kehittymiseen. Kuvattu tilanne muistuttaa peliteoriasta tuttua vangin pulmaa, jossa yksittäisen toimijan etu on ristiriidassa yhteisen edun kanssa, johtuen muiden toimijoiden päätöksiin liittyvästä epävarmuudesta. Vuorovaikutteisen television osalta vangin pulmaa tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka kaikkien yritysten yhteisenä etuna (pitkällä aikavälillä) on penetraatioasteen kehittäminen, ei yksittäisen yrityksen kannata investoida vuorovaikutteiseen televisioon (lyhyellä aikavälillä) ellei sillä ole riittävää varmuutta että riittävän monet muut yritykset ajoittavat investointinsa samoin. Käytännössä muiden toimijoiden päätöksiin liittyvää epävarmuutta voidaan hallita pyrkimällä koordinoimaan yritysten päätöksentekoa ja yhteistyötä tavalla, joka tekee vapaamatkustamisen liiketaloudellisesti kannattamattomaksi tai ainakin vähemmän houkuttelevaksi. 2.2 Yhteenveto keskeisistä haasteista Haastateltavat näkevät uudessa teknologiassa merkittäviä mahdollisuuksia kaikille osapuolille. Toisaalta keskusteluissa on noussut esiin monia haasteita, joita voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: (1) Julkisen vallan näkökulma, sekä (2) markkinoiden näkökulma. Oheisessa taulukossa on esitetty esimerkkejä keskeisistä haasteista molemman näkökulman osalta, jotka on tarkemmin käsitelty seuraavilla sivuilla.

8 Näkökulma: 1. Julkisen vallan näkökulma 2. Markkinoiden ja kuluttajien näkökulma Esimerkkejä haasteista: Toimilupakäytäntöön liittyvät epäjohdonmukaisuudet Kansallisen (100%) peittoasteen vaatimus Must Carry -velvoite Ansaintalogiikkoihin liittyvät riskit Toimijoiden väliset vahvat riippuvuussuhteet Kaapelijakelijoiden vahva alueellinen asema Julkisen keskustelun negatiivinen sävy Standardien hidas eteneminen Kuluttajaviestinnän epäonnistuminen Penetraatioasteen ennakoinnin vaikeus Taulukko 3. Yhteenveto vuorovaikutteiseen televisioon liittyvistä haasteista Julkisen vallan näkökulma Nykyinen toimilupakäytäntö koetaan osittain epäjohdonmukaiseksi koska jo myönnettyihin toimilupiin on jälkikäteen annettu erivapauksia ilman yhtenäistä linjaa. Tämä on johtanut siihen että toimijoilla ei ole muodostunut selkeää näkemystä liberalisoinnin etenemistavasta vaikka liberalisointi sinänsä koetaan erittäin positiivisena. Lisäksi toimilupien hakuprosessi koetaan raskaan ja osittain joustamattomaksi, minkä johdosta toimiluvan hakuprosessi nykyisessä muodossaan edellyttää hakijoilta paljon resursseja. Televisiolähetysten kansallisen 100% peittovaatimus koetaan yksityisen sektorin puolelta ongelmallisena koska erityisesti syrjäseuduilla tarvittavan infrastruktuurin rakennuskustannukset suhteessa mahdollisiin katsojamääriin ovat riittämättömiä sekä mainosrahoitteisen television että erityisesti maksutelevision puolella. Ilmaisia kanavia koskeva Must Carry velvoite koetaan ongelmana erityisesti kaapelitoimijoiden osalta koska velvoite pakottaa kaapelitoimijoita välittämään velvoitteen piiriin kuuluvat kanavat ilman nykyistä maksukäytäntöä Markkinoiden ja kuluttajien näkökulma Nykyisten toimiluvanhaltijoiden toiminta ja tulonmuodostus tapahtuu yhtä poikkeusta lukuun ottamatta analogiapuolella. Lisäksi televisiotoiminnan heikko taloudellinen tilanne ja uhka siitä, että digitaaliset kanavat kannibalisoivat analogisen television liiketoimintamallia aiheuttavat toimijoiden sisäistä muutosvastustusta. Tämä vaikuttaa negatiivisesti päätöksentekoon, organisaatioiden sisäiseen dynamiikkaan sekä investointihalukkuuteen ja siten hidastaa kehitystä. Toimijoiden väliset riippuvuussuhteet ovat hyvin vahvoja. Mediamarkkinoiden oligopolisen tilanteen takia pienillä toimijoilla on vain vähän liikkumavaraa. Yle kilpailee niiden kanssa samoilla markkinoilla asettaen hintatason mm. sisällöntuotannolle sopimalla tekijänoikeuksista, palkkatasosta ja resursseista. Kaapelijakelijoiden vahva alueellinen asema koetaan haasteellisena valtaosan TVyhtiöiden mielestä sillä kaapeliyhtiöt pystyvät kontrolloimaan verkon käyttöä ja hallitsemaan asiakassuhteita.

9 Viimeaikainen tiedotusvälineiden negatiivinen viestintä uudesta teknologiasta on tehnyt paljon hallaa vuorovaikutteisen television imagolle. Etenkin keskustelu analogisten lähetysten lopettamisaikataulusta on ollut haitallista. Markkinoinnista on myös puuttunut kuluttajien luottamusta herättävä vastuutaho koska eri toimijat ovat korostaneet markkinointiviestinnässään oman ansaintalogiikkansa edellytyksiä. Vuorovaikutteiseen televisioon liittyvät standardit ovat edenneet hitaasti, joka on johtanut siihen, että laitteiden valmistusaikataulut ovat olleet pahasti myöhässä suhteessa uusien televisiokanavien käynnistämiseen. Lisäksi puutteet laitteiden vuorovaikutteisissa ominaisuuksissa ja käytettävyydessä ovat saaneet moitteita. Lisäksi paluukanavaan liittyvät ongelmat ovat vielä suurelta osin ratkaisematta. Vuorovaikutteiseen televisioon kohdistunut markkinointiviestintä koetaan epäonnistuneeksi koska sen painopiste on ollut liian teknologiakeskeinen eikä siinä ole huomioitu riittäväsi kuluttajien näkökulmaa. Tämä on johtanut siihen, että kuluttajilla ei ole riittävän tarkkaa käsitystä missä vuorovaikutteisessa televisiossa on kysymys eivätkä he siten koe tarvetta ja/tai kykene tekemään ostopäätöstä. Edellisestä kohdasta johtuen penetraatioasteen kehittymisen ennustaminen koetaan erittäin haastavaksi, mikä osaltaan vaikeuttaa yritysten investointien kannattavuuden arviointia, kuten aikaisemmin käsiteltiin.

10 3 Suositukset etenemisstrategiasta Tässä kappaleessa keskitytään kuvaamaan sitä miten suomalaisten toimijoiden välinen yhteistyö voidaan organisoida vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämiseksi sekä määritetään linjaukset kuluttajille kohdistetun markkinointiviestinnän sisällöstä. 3.1 Vaihtoehtoiset etenemistavat Kuten valtion taholta on ilmaistu, tulisi Suomen olla eturivin maa teknologiapolitiikassaan sekä teknologian hyödyntämisessä, mikä koskee luonnollisesti myös uusia digitaaliseen teknologiaan perustuvia viestimiä. Kartoitettaessa ja arvioitaessa etenemistapoja ja toimijoiden välistä yhteistyötä vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämiseksi voidaan tunnistaa kolme perusvaihtoehtoa: (1) Markkinoiden ehdoilla tapahtuva kehitys, (2) toimijoiden välinen muodollinen yhteistyö, sekä (3) valtiovallan toimesta asetetut vaatimukset. Kuten aikaisemmin todettiin, on toimijoiden välinen muodollinen yhteistyö teoreettisesti suositeltava vaihtoehto. Tämän vaihtoehdon kannalla olivat myös poikkeuksetta selvityksessä haastatellut asiantuntijat. Yhteenvetona perusteluista voidaan todeta, vapaiden markkinoiden ehdoilla tapahtuvan kehityksen keskeisenä heikkoutena pidettiin riskiä penetraatioasteen kehittymisen hitaudesta (investointeihin liittyvä vangin pulma) ja vastaavasti valtiovallan puuttumista penetraatioasteen kehittymiseen nähtiin järkevänä lähinnä analogisten lähetysten lopettamispäätösten sekä mahdollisten kuluttajille suunnattujen taloudellisten tukien ja verohelpotusten osalta. 3.2 Yhteistyön elementit Jotta yhteistyö toimijoiden välillä konkretisoituisi halutulla tavalla vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämiseksi, edellyttää yhteistyö ns. Primus Motor organisaatiota, jonka tavoite on penetraatioasteen kehittäminen ja johon toimijoiden välinen yhteistyö kulminoituu. Haastatteluiden perusteella toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan jäsentää seuraavien kahden näkökulman kautta: (1) Toiminnan painopiste ja tehtävät, sekä (2) organisaation elementit. Oheisessa taulukossa on molempien näkökulmien osalta listattu yhteistyömallin keskeiset elementit, jotka on kuvattu tarkemmin seuraavilla sivuilla. Yhteistyömallin näkökulma: 1. Toiminnan painopiste ja tehtävät 2. Organisaation toimintaa kuvaavat elementit Esimerkkejä yksityiskohdista: Lähtökohtana liiketaloudelliset tavoitteet Markkinointiviestintä Standardien ja teknologian käyttöönoton koordinointi Kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuva seuranta ja tiedon jakaminen Olemassa oleva, formaali ja riippumaton Kilpailulainsäädännön mukaisuus Toiminta rahoitetaan yhteistyöhön osallistuvilta toimijoilta Taulukko 4. Yhteenveto yhteistyömallin elementeistä.

11 3.2.1 Toiminnan painopiste ja tehtävät Yhteistyön perustana tulee ensisijaisesti olla liiketaloudellisten tavoitteiden pohjalta toimiva organisaatio koska muussa tapauksessa on olemassa erittäin suuri riski siitä, että yhteistyö ei käytännössä konkretisoidu toiminnaksi riittävässä määrin. Koska yhteistyön alkuvaiheessa toiminta ei todennäköisesti tule olemaan liiketaloudellisesti kannattavaa, tulee julkisen sektorin ja sitä lähellä olevien toimijoiden ottaa muita aktiivisempi rooli toiminnan käynnistämisessä ja markkinoiden kehittämisessä. Toisaalta tulee ymmärtää, että mikäli valtio ottaa liian aktiivisen roolin yksittäisen jakelukanavan tai teknologian tukemisessa, saattaa se vaikuttaa negatiivisesti tietoyhteiskuntakehityksen muilla osa-alueilla. Yhteistyön tulee kohdistua erityisesti seuraavaan kolmeen konkreettiseen osa-alueeseen: (1) Markkinointiviestintä, (2) teknologian koordinointi, sekä (3) kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuva seuranta sekä tiedon jakaminen. Markkinointiviestintä Toimijoiden välisen yhteistyöorganisaation tulee käytännössä ottaa vastuu vuorovaikutteisen television markkinoinnista yhtenä kokonaisuutena sekä terrestiaali- että kaapelijakelun osalta. Erityisesti organisaatiolla tulisi olla näkemystä vuorovaikutteisen television kilpailukyvystä suhteessa muihin jakeluteihin sekä kuluttajien tarpeista. Viimeksi mainitun osalta markkinointiviestinnässä tulee korostaa erityisesti tuotteiden ja palveluiden haluttavuutta, käytettävyyttä, luotettavuutta sekä turvallisuutta. Markkinointiviestinnän tavoitteena on näin ollen luoda hyvät edellytykset vuorovaikutteisen television penetraatioasteen nopealle kehittymiselle. Vapaa kilpailu kyllä tyydyttää syntyneen kysynnän. Standardien ja teknologian käyttöönoton koordinointi Toimijoiden välisen yhteistyöorganisaation tulee edesauttaa laitteiden ja ohjelmistojen yhteensopivuutta ja markkinoiden kannalta oikea-aikaista käyttöönottoa. Tämä on kuluttajien ostopäätöksen kannalta erityisen tärkeätä koska tällöin voidaan varmistaa, että uudet palvelut ovat yhteensopivia markkinoille lanseerattavien laitteiden kanssa ja päinvastoin. Kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden jatkuva seuranta ja tiedon jakaminen Toimijoiden välisen yhteistyöorganisaation tulee aktiivisesti seurata vuorovaikutteisen television kehittymistä ja toimijoiden edesottamuksia kotimaassa ja kansainvälisesti. Seurannan ja tiedon jakamisen lisäksi organisaation tehtäviin kuuluu vuorovaikutteisen television positiivisen julkisuuskuvan luominen, miltä osin toiminnan tulee profiloitua yhteen tai muutamaan henkilöön jotka ovat suuren yleisön tuntemia ja luottamia Organisaation toimintaa kuvaavat elementit Toimijoilla tulee olla yhtenäinen näkemys yhteistyöorganisaation luonteesta, jotta epäselvyyksiltä vältytään. Käytännössä yhteistyömallia voidaan jäsentää kahden elementin kautta: (1) Olemassa oleva, formaali ja riippumaton organisaatio, sekä (2) kilpailulainsäädännön mukaisuus.

12 Olemassa oleva, formaali ja riippumaton organisaatio Jotta toimijoiden välinen yhteistyö voidaan käynnistää mahdollisimman nopeasti, tulee yhteistyössä pyrkiä hyödyntämään olemassa olevia organisaatioita mahdollisuuksien mukaan. Olemassa olevan organisaation etuihin kuuluvat lisäksi toimivat yhteistyömallit sekä olemassa olevat ja luottamukselliset yhteistyösuhteet. Organisaation on lisäksi oltava riittävän formaali, jotta sen kykenee päätöksentekoon, mikä osaltaan varmistaa toimijoiden sitoutumisen. Organisaation on kuitenkin oltava taloudellisesti ja poliittisesti riittävän itsenäinen, jotta sen toiminnan motiiveista ei synny epäilyksiä. Kilpailulainsäädännön mukaisuus Koska yhteistyö koskee merkittävää osaa suomalaisia toimijoita, on olemassa riski, että yhteistyöorganisaation toiminta on joiltakin osin kilpailulainsäädännön vastaista edellyttää kilpailuvirastolta siten todennäköisesti poikkeuslupaa. Poikkeusluvan saamiseksi toimijoiden välinen formaali yhteistyö voidaan rajata esimerkiksi penetraatioasteen kehittymiseen tiettyyn tavoitetasolle, joka voi olla esimerkiksi 30%. Toiminnan rahoitus yhteistyöhön osallistuvilta organisaatiolta Vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittäminen edellyttää toimijoilta konkreettisia toimenpiteitä ja siten myös riittäviä taloudellisia voimavaroja. Käytännössä yhteistyö voidaan rahoittaa esimerkiksi toimijoilta kerätyillä varoilla, joita voivat olla esimerkiksi pääomasijoitusten luontoiset investoinnit, jäsenmaksut tai toteutuneiden kulujen mukainen laskutus. Maksujen osalta linjauksena voidaan pitää sitä, että kaikki toimijat osallistuvat kustannusten kattamiseen yhtä suurin osuuksin. 3.3 Konkreettinen ehdotus yhteistyömallista Edellä kuvattu toimijoiden välinen yhteistyö voidaan käytännössä rakentaa Platco Oy:n varaan yrityksen omistuspohjaa laajentamalla. Esitetyssä ratkaisussa julkisten ja yksityisten organisaatioiden edut yhdistyisivät poikkeuksellisen hyvin koska Platco Oy:llä on kaikki tarvittavat valmiudet tehtävän hoitamiseksi ja sen toimintamalli soveltuu hyvin kuvatunlaisen toiminnan käynnistämiseen Platco Oy on Yleisradion, MTV3:n ja SWelcomin yhteisesti omistama (nollatulokseen tähtäävä) yhtiö, joka perustettiin ( ) hankkimaan ja toteuttamaan kansallinen EPG (Electronic Program Guide) ja CA- salausjärjestelmä (Conditional Access system). Tällä hetkellä Platco Oy hoitaa kansalliset sovellukset kaikille vuorovaikutteisen televisiolaitteen muxeille hoitaa niiden hallinnointia, kehittämistä ja ylläpitoa. CA-järjestelmä on valmis mutta lepotilassa maksutelevisiotoimijoiden vaikeuksien vuoksi. Mikäli Platco Oy:n omistuspohjan laajentaminen on liian raskas projekti, voisi ratkaisuna olla myös se, että Platco Oy tekee kattavat markkinointisopimukset potentiaalisten asiakkaiden kanssa, joiden välillä kustannukset jaetaan. Markkinointisopimukset toisivat tarvittavat resurssit Platco Oy:n käyttöön. Tällä hetkellä Platco Oy työllistää 3 henkilöä. Markkinointiviestintää varten olisi tehtävä sopimus hyvin alaa tuntevan (mainos- /viestintä)toimiston kanssa. Liian vahvoja sidoksia yksittäiseen alan toimijaan on vältettävä. Toimistolle Platco Oy:n olisi oltava merkittävä asiakas. Näin syntyisi kiinteä asiakassuhde

13 jolloin lisärekrytoinnit eivät olisi välttämättömiä ja rahat säästyisivät esimerkiksi markkinointiviestintään. Sisällön tuottaminen on kriittinen tekijä ja tässä asiassa on nopeasti saatava kriittinen määrä tuottajia työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi mutta tämä tuskin voi kuulua Platco Oy:lle. 4 Muita selvityksessä esiin nostettuja näkökulmia Seuraavassa on esitetty selvityksen aikana esille tulleita ajatuksia ja näkökulmia vuorovaikutteisen television penetraatioasteen kehittämistä ja kytkemisestä osaksi Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Esitetyt näkemykset eivät ilmaise selvityksen toteuttajien mielipiteitä eivätkä välttämättä ole linjassa LVM:n julkaiseman digitaalisen television strategisen ja siinä esitettyjen tavoitteiden kanssa. Esitetyt näkemykset voidaan tiivistää kolmeen ryhmään seuraavasti: (1) Laitekaupan kiihdyttäminen, (2) Kotimaisen sisällöntuotannon tukeminen, sekä (3) Sähköinen tunnistaminen. Laitekaupan kiihdyttäminen Markkinointiin ja viestintään keskittyminen ei paranna ratkaisevasti lyhyellä tähtäimellä tilannetta vaan toimenpiteitä on tehtävä joka sektorilla. Yksi tärkeimmistä on laitteiden hinta kuluttajalle. Tehokkain tapa kiihdyttää siirtymistä digitaalisiin palveluihin on alentaa sitä kustannusta joka jää kuluttajan maksettavaksi. Hänen ostaessa tai vuokratessa laitteen hinnan merkitys on merkitsevä. Tämä korostuu varsinkin kun sisältöä on suhteellisen vähän tarjolla. Ehdotuksemme on että tukea annettaisiin siten että teknologia/jakelutie neutraliteetti säilyy. Tällaisia keinoja ovat esim. ALV:n poistaminen tai verohuojennuksen antaminen kuluttajille jotka hankkivat jonkin it-protokollan sisältävän verkkoon liitettävän laitteen. Jos kuitenkin halutaan kohdistaa tuki nimenomaan ja ainoastaan televisiotoimintaan niin alennettu digi-tv-maksu voisi olla keinovalikoimassa. Kotimaisen sisällöntuotannon tukeminen Sisällöntuotantoa vuorovaikutteiselle televisiolle olisi tuettava. Kyseessä ei saisi olla sisältö jota käytettäisiin simulcast-lähetyksenä analogisilla kanavilla sillä nykyisellään analogiset kanavat ovat ylivoimaisia kilpailijoita sisällöltään. Se olisi myös piristysruiske kotimaiselle sisällöntuotannolle. Tämä voisi esimerkiksi tapahtua synnyttämällä rahasto jonka varoista jaettaisiin tukea tuotannolle. Luonnollisesti jo olemassa olevilta tahoilta (esimerkiksi TEKES) sekä Opetusministeriön rahoista voitaisiin mahdollisuuksien mukaan siirtää varoja tähän toimintaan, joka keskipitkällä tähtäimellä hyödyntää jo tehtyjä tietoyhteiskunta hankkeita ja televisio-alan mittavia investointeja. Sähköinen tunnistaminen Vuorovaikutteinen televisio tarvitsee onnistuakseen myös lisää poliittista tahtoa taakseen. Tältä osin julkisen sektorin ponnisteluja tietoyhteiskuntakehityksen edesauttamiseksi voidaan erinomaisesti yhdistää esimerkiksi sähköisten tunnistusmenetelmien levittämiseen

14 kansalaisten keskuudessa. Sähköisiä tunnistamismenetelmiä (esim. HST-kortti, pankki- ja luottokortit ja vastaavat kanta-asiakaskortit) on ollut käytössä Suomessa vuoden 1999 joulukuusta alkaen ja niitä voidaan käyttää henkilön sähköistä tunnistamista ja sähköistä allekirjoitusta vaativissa verkkopalveluissa. Käytännössä sähköisen tunnistuksen leviämistä vuorovaikutteisen television avustuksella voidaan edesauttaa rakentamalla laitteisiin MHPstandardin mukaiseen korttipaikka. Näin ollen vuorovaikutteisen television penetraatioasteen noustessa, yleistyy myös sähköisen tunnistamisen mahdollistavan laitekannan määrä suomalaisissa kotitalouksissa. Tämä puolestaan antaa niin julkiselle hallinnolle kuin kaupallisille toimijoille erinomaiset mahdollisuudet kehittää sähköistä tunnistamista vaativia vuorovaikutteisia palveluita.

Digi-tv kuulemistilaisuus

Digi-tv kuulemistilaisuus Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Maksamisen nykytila ja trendit 2014

Maksamisen nykytila ja trendit 2014 Maksamisen nykytila ja trendit 2014 Maksuneuvoston työryhmä 1 Maksuneuvoston kokous 6.11.2014 Julkinen 1 Toimeksianto ja reunaehdot Maksamisen kitkat asiointitilanteiden muutoksessa Yhteiskunnan isot trendit

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002.

Broadcasting. Tapio Kallioja toimitusjohtaja, SWelcom Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen. Capital Markets Day 13.3.2002. Broadcasting Tapio Kallioja toimitusjohtaja, Juha-Pekka Louhelainen toimitusjohtaja, Nelonen Capital Markets Day Nelosen kehitys Tapio Kallioja Televisio vuonna 2001 Juha-Pekka Louhelainen Nelonen vuonna

Lisätiedot

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28

DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ TALOUDELLINEN KEHITYS HALLINTO TULEVAISUUDENNÄKYMÄT. Sivu 7/28 DNA OY VUONNA 2013 YLEISTÄ Yleinen taloustilanne oli koko katsauskauden haasteellinen, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla. Suomen tietoliikennemarkkinoiden kilpailutilanne jatkui vuonna 2013 kireänä.

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010

Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digita Laadukkaat TV-palvelut myös HD-aikana Henri Viljasjärvi 18.11.2010 Digitv 10 vuotta 2000-2010 koelähetysvaihe alkoi 1.9.2000 Alueet Espoo, Tampere ja Turku, näkyvyysalue 39% väestöstä Rinnakkaislähetyksinä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kankaan alueen ICT-esiselvitys. Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy

Kankaan alueen ICT-esiselvitys. Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy Kankaan alueen ICT-esiselvitys Kari Aho Magister Solutions Oy Miska Sulander Cynetkey Oy Sisältö Tausta Kangas vetovoimainen edelläkävijä ICT-ratkaisut tukemassa tavoitteita Pääsy Internetiin Sovellukset

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ

AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ AMER SPORTS: JATKUVAN KANNATTAVAN KASVUN TIELLÄ Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 8.3.2012 // Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö 1) 2011 ennätysten vuosi 2) Strategiset prioriteetit ja niiden eteneminen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

TV-kanavien jakeluoikeuksien soveltaminen suljetussa laajakaistaisessa IP-jakeluverkossa

TV-kanavien jakeluoikeuksien soveltaminen suljetussa laajakaistaisessa IP-jakeluverkossa TV-kanavien jakeluoikeuksien soveltaminen suljetussa laajakaistaisessa IP-jakeluverkossa Diplomityöseminaari / Hanna-Riina Korhonen 2.6.2005 1 Agenda Työn tausta ja tavoitteet Termejä Jakeluoikeuksiin

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 1 11.10.2010 Lähtökohta ja eteneminen Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 1.1.20101 Akatemian myöntämä, yliopistoissa

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta

Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Julkinen Antenniverkon kehittyminen Ajankohtaista DNA:lta Sisältö DNA:n televisioliiketoiminta Televisiokatselun muutosten vaikutukset Antenniverkko osana DNA:n televisiotarjontaa Yhteenveto Julkinen /

Lisätiedot

Kansainvälistymisen ABC

Kansainvälistymisen ABC Kansainvälistymisen ABC BUUSia kansainvälistymisestä 9.4.2015/Ladec Hannu Loponen Leonne Oy/Aikonet Vientitoiminnan lähtökohdat uote Syyt Liikeidea Vientipäätös Vientisuunnitelma Vientitoiminnan eri muodot

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Mietitkö jatkuvasti miten voisit luoda arvoa ja synnyttää uutta yritystoimintaa?

Mietitkö jatkuvasti miten voisit luoda arvoa ja synnyttää uutta yritystoimintaa? Liiketoimintamallin luominen Osterwalder, A. & Pigneur, Y. (2009) Business Model Generation. A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. www.businessmodelgeneration.com Oletko yrittäjähenkinen?

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

-------- --~,.// ----...

-------- --~,.// ----... Digitaalisen viestinnän panostusalueet ~--- ( ' KAMU \ EP Kansallinen, Elektroninen multimedlaohjelma ) painoviestintä ~ ~ -------- --~,.// ----....~:::::::::::=::===--::--... Multimedian Terveydenhuollon

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA

SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA SÄHKÖINEN LIIKETOIMINTA Verkkokauppa ja sähköinen markkinointi Nethit Oy Jani Lehtimäki 28.10.2013 SKJ Business Tämä materiaali ja kaikki siihen liittyvät oikeudet kuuluvat Nethit Oy:lle. Miksi verkkokauppa

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus?

Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Miltä näyttää Watsonin tulevaisuus? Cable Days 18.11.2014 Jaakko Harno, Watson Nordic Oy Watson lyhyesti Watson Nordic on Anvia Oyj:n ja Makuuni Oy:n omistama yhtiö Watson Nordic operoi, myy ja markkinoi

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Yhteistyötahot ja palveluiden tuottaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Yhteistyön etuja Talousveden hankinta ja jäteveden puhdistuspalvelun hankinta Ylläpito-

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki

United Bankers Oyj. United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015. United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki United Bankers Oyj United Bankers Tuloskasvun tekijät 1.9.2015 United Bankers -konserni Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki UB Omaisuudenhoito UB Securities UB Rahastoyhtiö UB Capital UB Real Assets

Lisätiedot

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.2.2010 klo 11.00

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.2.2010 klo 11.00 AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.2.2010 klo 11.00 KUTSU AFFECTO OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN :n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 25.3.2010 alkaen klo

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot