Kaanaanmaa JOULUPAJA. KE KLO KAANAAN KYLäTALOLLA (KOULULLA) Kaanaan asuinalueen paikallislehti NRO 1/2012

Transkriptio

1 Katteluksen asukasyhdistys ry Kaanaan koulun vanhempainyhdistys KANAVA ry Kaanaan omakotiyhdistys ry Kaanaan lastentarhan vanhempainkerho Raision Kaanaan Martat ry Kaanaan asuinalueen paikallislehti NRO 1/2012 TERVETULOA...Kattilat täynnä puuroo... Marttojen joulupuuro klo 18 Pitkäperässä, Pitkäperäntie 49. KOKO PERHEEN JOULUPAJA KE KLO KAANAAN KYLäTALOLLA (KOULULLA) Joulukorttien askartelua ja piparien koristelua Marttojen opastuksella Yllätysvieras ja muuta mukavaa menoa Materiaalimaksulla 2 e/lapsi kotiin viemisiksi kaksi isoa piparia ja kaksi korttia Vanhempainkerhon puffetissa pikkupurtavaa pikkurahalla Lapsille mehu maksutta päiväkodin kuponkia vastaan Tervetuloa koko perheen voimin! Myös esim. isovanhemmat tervetulleita! Järj. Kaanaan lastentarhan vanhempainkerho ja Kaanaan Martat ry

2 2 Pääkirjoitus Tätä kirjoittaessa sää on taas syksyisen synkkä ja sateinen, voi kun saisimme pian takaisin viime viikonloppuna sataneen ensilumen ja sen myötä valon ja pakkasen huurtamat puut. Toisaalta, nyt on ollut aikaa työstää käsissänne olevaa -lehteä, kun ulkoilusäät eivät ole suosineet lehden tekijöitä. Lehteä on tehty jälleen kerran yhteistyössä sekä Kaanaan koulun että lastentarhan, koulun vanhempainyhdistyksen (KANAVA), Kaanaan omakotiyhdistyksen, Kaanaan Marttojen ja Katteluksen asukasyhdistyksen kanssa. Kaanaan lähialueiden yrittäjien panoksella saamme lehden painokulut katettua, kiitokset mainoksen ostajille. Raision Katteluksen alueen asuntomessut pidettiin 15 vuotta sitten. Tuntuu, että messuthan olivat vasta hiljattain. Parhaiten ajankulku näkyy siinä, että lapset pihakaduilla ovat kasvaneet nuoriksi aikuisiksi, osa alkuperäisistä asukkaista on vaihtunut ja asukkaiden keski-ikä on vanhentunut, alueen yleisilme on hieman rapistunut niin talojen, pihakaturakenteiden kuin julkisten rakennusten osalta sekä ympäristö on muuttunut luonnonmukaisesta, hyvin hoidetusta alueesta hieman puskaantuneeksi alueeksi. Havahduin näkymästä ja sen muutoksesta vasta, kun kävin katsomassa messuista otettuja kuvia vuosien takaa. Alueen yleisilme on toki edelleen viihtyisä ja suuri kiitos siitä kuuluu asukkaille, jotka ovat vuosittaisilla talkoilla huolehtineet alueen siivouksesta. Asuntomessujen kantavia teemoja olivat turvallinen ja luonnonmukainen rakentaminen ja asuinympäristö. Tätä teemaa noudatettiin kaavoituksesta lähtien, talot rakennettiin ympäröivää luontoa myötäillen ja säästäen. Luonnonmukaisuusteema näkyi myös lasten leikkipuistoissa. Suhteellisen turvallisessa ympäristössä alueen asukkaat ovat saaneet asua näihin päiviin asti. Lapset ovat voineet leikkiä turvallisesti pihakaduilla ja puistoissa ja autojen nopeudet ovat pysyneet kurissa hidasteiden takia. Toki vuosien varrella on ollut pieniä varkauksia ja ilkivaltaa, mutta viimeisen vuoden aikana olemme törmänneet tähän liian usein. Koulusta on varastettu tietokoneita ja videotykkejä, nuorten skeittipaikka pysyi ehjänä muutaman viikon, lintutorni, joka oli pahoin vaurioitunut ilkivallan takia jo aiemmin, paloi keväällä jne. Toivottavasti tähän kierteeseen tulee muutos ja jokainen meistä alueen asukkaista toimii sen mukaisesti arvostaen omaa asuinaluettaan ja sen viihtyvyyttä. Alueen leikkipuistot, jotka ovat edelleen jatkuvassa käytössä, ovat rapistuneet silmin nähden alkuvuosista. Inkkaripuiston toteemipaalut ovat harmaantuneet alkuajan värikylläisistä maalauksista ja kota on hajonnut eikä uutta ole tullut tilalle. Vesipuiston kivilinnat ja veistokset ovat luhistuneet eikä puro pulputa. Epäselvää on ollut myös se, kuka hoitaa pihakatujen portti/roska-aluerakennelmien ja katujen hidastevallien puutolppien korjaukset. Entä rakentaako kaupunki alueelle uuden lintutornin, torni on ollut kuitenkin lintubongareiden käytössä aktiivisesti. Moni ei varmaan edes muista, millaiselta alkuperäinen lintutorni näytti linnunpesineen. Kun kävin hakemassa tätä lehteä ja tulevaa valokuvanäyttelyä varten kaupungin arkistosta messualueesta otettuja valokuvia, joita oli satoja, muistot tulvivat mieleen 15 vuoden takaa. Tuli mieleen kaupungin lupaukset messualueen asukkaille julkisten yhteyksien parantamisesta, palveluiden tuomisesta alueelle, hienosta lähikoulusta ja lastentarhasta, urheilukentän kunnostamisesta messujen jälkeen jne. Julkiset yhteydet ovat edelleen heikot elleivät suorastaan mitättömät tämän päivän tarpeisiin ja niitä vähiäkin yhteyksiä on jo lakkautettu tai ollaan lakkauttamassa. Ja alueen yläasteikäiset koululaiset ovat eriarvoisessa asemassa linjaautokuljetusten osalta. Koulussa on ollut sisäilmaongelmia koko ajan eikä niistä ole päästy korjausten jälkeenkään, lastentarhan ongelmat ja huonokuntoisuus ovat olleet tiedossa jo kymmenisen vuotta ja vasta nyt ollaan suunnittelemassa uudisrakennusta, josta edelleen odotellaan kaupungin päätöstä. Katteluksen alueen ainoa palvelu eli kioski on lopettamassa, onneksi sentään alueen kyläkauppa postipalveluineen palvelee meitä vielä erinomaisesti ja asiakaslähtöisesti. Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut vuosien saatossa kohtalaisen hyvin, vaikka toki joitakin asioita on tekemättä, esimerkiksi meluvallin rakentaminen. Olemme saaneet kerran pari vuodessa roskalavan, jotta pystymme pitämään alueen siistinä roskista eikä puutarhajätteitä aleta keräämään alueen metsiin. Pihakatujen porttirakennelmat kaupunki maalasi viisi vuotta sitten kymmenvuotislahjaksi, vaikka ne kuuluisivat pihakatujen kiinteistöille. Ja vaikka messualue ei ihan 15 vuoden takaisessa kunnossa ole, asukkaat niin me alkuperäiset kuin alueelle myöhemminkin muuttaneet - viihdymme hyvin alueella. Ja ainakin me kaikki messujen aikaiset asukkaat tunnemme toisemme, yhteisöllisyys on iso voima. Lehti sisältää mielenkiintoisia juttuja Kaanaan alueen historiasta, aktiivisesta nykytoiminnasta niin eri yhdistysten, koulun kuin lastentarhankin osalta sekä henkilöhaastatteluja. Ajankohtaisin juttu lienee alueen uusien kunnanvaltuutettujen haastattelut. Valtuutetut ovat yksi tärkeä kanava viedä alueen asioita eteenpäin, olkaamme siis aktiivisia. Antoisia lukuhetkiä toivotellen, Jaana Luotonen Katteluksen asukasyhdistyksen sihteeri Nettisivut, käyntikortit, lehtimainokset, esitteet, sähköpostipalvelut... Kaikki yrityksen tarvitsemat pienet ja suuret painotuotteet yllättävänkin läheltä - Järviniityntieltä! Tämänkin lehden taittoi Sumu Media. Soita tai lähetä sähköpostia: Mervi Österman / / mervi@sumu.fi / Kynäjalava juhlistaa Asuntomessualuetta Sakari Alaranta lausumassa luovutussanoja ja Katteluksen asukasyhdistyksen siht. Jaana Luotonen vastaanottamassa muistokiveä Asuntomessualueen viettäessä 10 vuotisjuhlia viisi vuotta sitten, Kaanaan omakotiyhditys halusi muistaa myös Katteluksen asukasyhdistystä sen kymmenvuotisesta taipaleesta. Kesällä 2007 pohdittiin siis, miten muistaa juhlivaa naapuria. Päädyttiin puun istuttamiseen, lahja, joka vain kasvaa vuosien myötä. Kaupungin hortonomin osuus hankkeessa oli enemmän kuin vähäinen. Hän hankki Kynäjalavan taimen istutustarvikkeineen ja suositteli sen paikaksi koulun kentän sivussa olevaa nurmikkoaluetta. Istutusaika oli elokuun loppupuoli ja taimi oli jo pudottanut melkein kaikki lehtensä. Epäilystä oli, onko sillä elinvoimaa enää jäljellä niin, että jaksaa kevään tullen lähteä vielä kasvuun, mutta olihan sillä. Siinä puu on kasvanut ja komistunut jo viiden vuoden ajan. Alusta asti oli myös suunnitelmissa jonkinlaisen muistolaatan hankinta komean Jalavan viereen, sen suunnittelussa vain meni kokonaiset viisi vuotta. Juhlallisesti tämän vuoden toukokuussa, asuntomessualueen ja Katteluksen Vanhemmuuden viikon koko perheen pesispeli käynnissä Koulun kupeessa olevaa Kaanaan päiväkotia tullaan uudistamaan. Aikaisemmin puhuttiin laajasta peruskorjauksesta, mutta nyt keskustelu on siirtynyt uudisrakennuksen tekoon. Peruskorjaus olisi tullut niin kalliiksi, ettei siihen ole enää järkeä panostaa. Raision kaupunki on rakentamassa vanhan Kaanaan päiväkodin tilalle uutta päiväkotia, mutta alkaako rakennustyöt jo vuoden 2013 aikana, on kirjoitushetkellä epäselvää. Raision vuoden 2013 budjetin valmistelu on kiivaimmassa vaiheessa juuri parhaillaan, mutta investointilista on auttamatta liian iso nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja siksi sitä vielä KANAVAn tarjoamat makkarat ja mehut maistuivat siivoustalkoolaisille asukasyhdistyksen täyttäessä nyt 15 vuotta, saatiin myös muistolaatta ja kivi paikoilleen. Juhlaa korosti myös samalla vietetty valtakunnallinen vanhemmuuden viikko, jonka tarkoituksena on yhdessä tekemisen merkityksen korostaminen perheissä sekä vanhempien vastuu lasten ja nuorten kasvattajina. Tämän johdosta kaikki kaanaalaiset oli kutsuttu koko koulun alueen siivoustalkoisiin. Innokkaita talkoolaisia kävi siivoamassa koulun lähimetsät roskista. Muistokiven pystytyksen jälkeen pelattiin vielä koko perheen voimin pesäpalloa koulun kentällä. Koulun vanhempainyhdistys KANAVA tarjosi ahkerille talkoolaisille ja pelureille makkarat ja mehut. Asuntomessualueen juhlapuu, Kynäjalava on Suomessa luonnossakin kasvava jalolehtipuu, joka on myös rauhoitettu. Nuoren Kynäjalavan rungosta on aikanaan tehty mm. luokkia hevosen valjaisiin. Viime vuonna, Puun päivänä eli Vesan päivänä , samalle nurmikkoalueelle istuttivat kaupunginjohtaja Korhonen, Kaanaan koululaiset ja yhdistysten edustajat yhdessä lisää lehtipuiden taimia, joten muutaman vuoden päästä kentän sivussa on komea jalopuupuistikko. Esko Lehtinen, Kristiina Löfgren Kaanaan päiväkoti uudistuu puntaroidaan tiiviisti. Yhtenä raisiolaisista päättäjistä minunkin on tarkkaan mietittävä, mikä investoinneista on tärkeintä juuri nyt ja mitä voidaan siirtää eteenpäin. Aivan selvää kuitenkin on, että Kaanaan alueella on jatkossakin toimiva päiväkoti, joka kokoaa pääosan pienemmistä lapsista kuten tähänkin asti. Meille kaanaalaisille koulun alue alakouluna, esikouluna, päiväkotina, nuorisotilana ja kylätalona on tärkeä paikka. Toivottavasti hyvällä suunnittelulla saamme sen vielä parempaan käyttöön kaikenikäisille. Kimmo Nurmi -lehti Painos: 1000kpl llmoituskoot ja hinnat 1/16s 60 eur 1/8s 120 eur 1/4s 240 eur Toimituskunta: Esko Lehtinen Jaana Luotonen Eliisa Löyttyniemi Kristiina Löfgren Katri Mikkola Kimmo Nurmi Päivi Savolainen Mervi Österman Painopaikka: Vakka-Suomen Kirjapaino Oy Taitto: Mervi Österman / Sumu Media Ilmoitusten valmistus: Päivi Savolainen Kristiina Löfgren Varaa ilmoitustilaa seuraavaan lehteen: Kimmo Nurmi, kj.nurmi@gmail.com Palautteet ja juttuideat: kaanaanmaa.lehti@gmail.com

3 Suurkiitos istuttajille Kaanaan ihanasta väriloistosta Alussa maa oli puli, sitten tuli sipuli Viime vuonna eräänä syyskuun päivänä herää kännykkäni tärisemään työtakkini taskussa. Täällä Tuomisen Markku terve. Sä esitit joskus, että näitä Raision puistoja ja kyläteiden varsia voisi jotenkin elävöittää joillain helppohoitoisilla perennoilla. Meillä jäi puutarhaosastolla vähän yli noita narsissin ja skillan sipuleita. Kelpaiskos teille sinne Kaanaaseen omakotiyhdistyksen istutettavaksi? Kyllä me ne varmaan maahan saadaan. Eikö se ryhmäpuutarhalle menevän tien varrella oleva muuntajan tontti, jonne Lehtisen Eskon kanssa istutin rodoja, olisi sopiva paikka? Se käy hyvin. Mä tuon nämä sipulit teidän pihalle katoksen alle ja annan mukaan tällaisen istutustalikon, jolla saa kerralla reiän viidelle skillan sipulille. Paljonko niitä sipuleita on? No skillaa on noin tuhat mut narsisseja on vaan noin sata. Jaaha... Heti seuraavana sunnuntaina Nurmen Kimmon, Sirkku-vaimoni ja kolmen poikamme kanssa törkimme muuntajan ympärillä reikiä maahan. Aiemmin aamulla olin niittänyt nokkoset, horsmat ja vuohenputken muodostaman lehtimaton pois koittavan työmme tieltä. Isken rautakangen sammalen peittämään maahan. Pinnan alla on tiheä puiden sormenvahvuisten juurten verkko, minkä aukot pienet kivet sopivasti täyttävät. Kankea joka suuntaan vääntämällä saan silti syntymään narsissin sipulin mentäviä onkaloita. Kun sovitamme niihin sipuleita, huomaamme mukavasti kolossa istuvien sipuleiden alapinnassa olevien pienten juurten jäävän tyhjään tilaan. Sähkökaapin viereen on keväisen rodoistutuksen jäljiltä jäänyt hiekkapusseja, joista keksimme ottaa onkaloihin täytettä. Hiekkaa laitamme pari kourallista myös jokaisen narsissinsipulin päälle. Skillat ryhmittelemme keskemmälle tonttia ja narsissit tontin aurinkoisempaan ryhmäpuutarhan puoleiseen rinteeseen. Noin kolmen tunnin aherruksen jälkeen on viimeinenkin sipuli kätketty närhiltä ja myyriltä piiloon odottamaan kevättä. Maanantaina raportoin Markulle saavutuksestamme ja jään siihen uskoon, että tämä oli nyt tässä. Pari viikkoa myöhemmin Markku kuitenkin yllättäen soittaa ja kysyy, kelpaisiko vielä hiukan istuttaa lisää esimerkiksi Kaanaan koulun alapuolelle Orkolan tien risteykseen ja Rauhalanpuistoon. Kotiin tullessani löydän pihakatoksesta pussin, jossa on 450 skillan sipulia ja tusinan pahvilaatikkoja, jossa kussakin liki sata narsissin sipulia. Tuskaani saapuu helpottamaan Keinästön Kimmo. Hän ja Valtosen Jari, kaksi poikaa kavereinaan istuttavat skillat ja pari laatikollista narsisseja vapaasti sommitellen Orkolan risteyksen nurmelle puiden juurelle. Pari viikkoa joutuvat loput tuhatkunta sipulia odottamaan pihallamme lämpimässä syyssäässä ennen kuin pääsevät talvilepoon Rauhalanpuiston maaperään. Tuomisen Markun ohjeistuksen mukaan puiston tammet, kynäjalavat ja lehtikuuset saavat kukin seurakseen oman narsissilajikkeensa. Puoli lavallista hiekkaa on kipattu puiston laitaan sipulien kuoppien täytteeksi ja katteeksi. Istutusurakka alkaa lauantaiaamuna ja viimeiset sipulit saatetaan maahan otsalampun valossa myöhään sunnuntai-iltana. Apunani ovat pari tuntia kerrallaan Kamilan Hannele, Sirkkuseni ja Ville-poikani. Innostuupa eräs pariskuntakin lenkiltään täyttämään tekemiäni koloja sipuleilla ja hiekalla. Viherpeukalon talvenajan mielentilaa hallitsee kevään odotus ja istutusten onnistumisen jännittäminen. Tulivatko sipulit oikeaan syvyyteen? Keksivätkö myyrät tai muut otukset istutuksemme? Tukehtuvatko sipulit puiston painanteissa lillivän veden alle? Ei huolta. Kesän kynnyksellä saimme iloita uudesta pirteästä ilmeestä Kaanaan viheralueilla. Miten mahtaa olla ensi keväänä? Sakari Alaranta 3 Ryhmäpuutarhan kuulumisia Kaanaan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Nurmi otti yhteyttä allekirjoittaneeseen ja pyysi kirjoittamaan lehteenne lyhyen katsauksen Raision Ryhmäpuutarha yhdistyksestä. Yhdistävinä tekijöinä meillä luonnollisesti on Raision lahti ja tietysti myös toistemme läheisyys. Raisionlahden ympärillä olevalla luontopolulla liikkuessamme saamme nauttia merellisen luonnon monimuotoisuudesta. Keväällä saamme seurata muuttolintujen saapumista ja syksyllä poismuuttoa. Näkyvimpiä ja myös kuuluvimpia lähtijöitä ovat hanhet. Niiden syysmuutto ei varmaan jäänyt keneltäkään huomaamatta, saati kuulematta. Raision ryhmäpuutarhayhdistys ry Raision kaupunki perusti ryhmäpuutarhaalueen vuonna Alueella oli toiminut aikoinaan omenatarha, minkä vanhemmat kaanaalaiset varmaan muistavatkin. Tästä ajasta on jäljellä vielä muutama vanha omenapuu, jotka edelleen tuottavat satoa. Kaupungin toimesta laadittiin rakentamismääräykset ja ryhdyttiin vuokraamaan palstoja. Palstojen koot vaihtelevat 270 m2 340 m2:n välillä. Palstoille rakennettavista mökeistä on tarkat määräykset. Mm. mökin sijainti on määrätty ja esim. katon kate on oltava punainen, ulkovärityksessä sallitaan vain pastellisävyjä. Tällä hetkellä palstoja on vuokrattu 34, vapaana on 2. Vaihtuvuus on varsin pientä. Vuonna 2011 vaihtoi omistajaa yksi mökki, tänä vuonna ei ole vielä yhtään myyntitapausta. Suvimaja Raision kaupunki rakensi huoltorakennuksen jo alkuvaiheessa. Rakennukseen tuli sauna, WC-tilat, kerhohuone ja keittokomero. Tällainen tukikohta on välttämätön, koska mökkialueella ei ole viemäröintiä. Palstoille on johdettu ns. kesävesi, joka kytketään huhtikuun lopulla ja poistetaan syys- lokakuun vaihteessa. Mökeissä on sähköliittymä. Yhdistys vastaa Suvimajan hoidosta. Kesäajalle laaditaan hoitovuorolista ja kukin palsta hoitaa viikon pituisen jakson vuorollaan. Muutoinkin aluetta hoidetaan pitkälti talkoo-periaatteella. Suuremmat talkoot pidetään keväisin ja syksyisin. Yhdistyksen toiminta Jo nimenkin perusteella on selvää, että yhdistyksen jäsenten toiminta liittyy läheisesti puutarhanhoitoon. On turhaa yrittää edes luetella, mitä kaikkea palstoilla viljellään. Toisilla on enemmän hyötykasveja, toiset taas kasvattavat enemmän kukkia. Omenapuita ja marjapensaita löytyy kuitenkin lähes jokaisen palstalta. Yhdistys pyrkii herättämään mielenkiintoa puutarha-alaa kohtaan ja esittelee myös omaa toimintaansa. Näkyvin muoto tästä on vuosittain toistuva avoimet ovet -tapahtuma. Vierailijoilla on silloin mahdollisuus kulkea avoimista ovista ja tutustua erilaisiin puutarhoihin. Omistajan niin salliessa, on mahdollista päästä myös mökkeihin. Yhdistys järjestää jäsenilleen myös virkistystoimintaa. Meille perinteeksi ovat muodostuneet yhteiset juhannusjuhlat. Enemmistö jäsenistämme on ns. harmaita panttereita. Juhliin osallistuva porukka ei kaipaa tämän railakkaampia juhannustansseja. Kesän aikana pyritään myös toteuttamaan yksi matka yhdessä sovittavaan kohteeseen. Viime heinäkuussa järjestimme jäsenten kesken ns. pitkän pöydän illan. Siitä jäi niin iloisia muistoja, että pitemmittä puheitta onkin hyvä lopettaa tähän. Toivotamme kaanaalaisille hyvää loppuvuotta! Oiva Siirtola RRPy:n johtokunnan puheenjohtaja

4 4 Olipa kerran asuntomessut Viisitoista vuotta sitten, vuonna 1997, Kaanaan Katteluksen alue oli loppukesän puheenaihe. Alueella oli silloin asuntomessut. Messujen silloisen projektisihteeri Pekka Rantasen mukaan edelleen tulee kyselyjä, jotka liittyvät Raision asuntomessuihin. Rantanen kävelee tottuneesti Katteluksen pihakaduilla. Sanoo käyvänsä edelleen katselemassa paikkoja monta kertaa vuodessa. Alueesta on tullut hänelle lempilapsi, jonka asioita hän mieluusti vie eteenpäin työpaikalleen Raision kaupungin tekniseen keskukseen. Aikanaan messualueeksi oli kolme vaihtoehtoa; Nuorikkala, Viheriäinen ja Kattelus. Asuntomessut oli keskeisesti mukana paikan valinnassa. Katteluksen alueelle sopi hyvin teemaksi valittu Luonnonläheistä asumista meren tuntumassa. Kaavoituksella ja rakentamismääräyksillä ohjeistettiin alueen rakentajat tarkasti. Luonnonläheisyys näkyy edelleenkin talojen takapihoilla, joissa kangasmetsän varvikko yltää monen talon kivijalkaan saakka. Myös Katteluksen alueen sekä Kaanaanrannan täydennysrakentaminen myötäilee asuntomessualueen teemaa. Rantanen pitää näkemästään. Ahkera asukasyhdistys Katteluksen Asukasyhdistys ry on jatkanut toimintaansa uskollisesti. Jäsentalouksia on 34 ja edelleen asukkaat osallistuvat alueen siivoustalkoisiin. Raision kaupunki toimittaa kaksi kertaa vuodessa kuormalavan urheilukentän reunalle, johon asukkaat voivat tuoda kaatopaikalle soveltuvaa jätettä. Siivoustalkoiden ansiota lienee se, että alueen asukkaat vaalivat talkoiden ulkopuolellakin alueen siisteyttä. Katualueen hidasteiden reunoilla olevat puiset heijastinpaalut tosin ovat parin viime vuoden aurausten aikana kärsineet ja retkottavat mikä mihinkin suuntaan vinossa ja lohkeilleina. Siivoustalkoiden lisäksi asukasyhdistyksen sihteeri Jaana Luotonen on iloinen asukkaiden sählyinnosta, mutta mukaan mahtuisi vielä enemmänkin porukkaa, niin naisia, miehiä kuin nuoriakin. Kaanaan koulun jumppasalissa on sunnuntaisin kaksi vuoroa, joihin vain toiseen on riittänyt sählyn pelaajia. Katteluksen metsään talonsa rakentavat ovat myös tervetulleita osallistumaan asukasyhdistyksen toimintaan. Orkolantietä kävellessä huomio kiinnittyy Jarmonpihan sisäänkäynnistä puuttuvaan porttiin. Se on joutunut auton töytäisemäksi ja siirretty pois kadun varresta. Alueelle myöhemmin muuttaneet tuskin tietävät aikanaan kaupungin kanssa sovittuja pihakatujen rakenteiden ja roskakatosten kunnossapitoon liittyviä asioita. Rantasen mukaan kunnossapitovastuu on asukkailla. Viisi vuotta sitten kaupunki huolehti katosten ja aitojen maalauksesta, ikäänkuin 10-vuotislahjana asuntomessualueen asukkaille.

5 5 Kattelus kärsii melusta ja joukkoliikenteen puutteista Muutoin rauhallisen alueen asukkaita häirinnee eniten läheisen Naantalin pikatien melu. Rantanen kertoo, että tien läheisyys tunnistettiin jo rakentamisen aikana ja erilaisia vaihtoehtoja mietittiin melun torjumiseksi. Lyhyehkö meluvalli eristää melua vain rajatulta alueelta. Raision kaupunki on teettänyt aiheellisesti Katteluksen alueesta ympäristömeluselvityksen, josta on valmistunut raportti viisi vuotta sitten, Raportti saatettiin Katteluksen Asukasyhdistyksen tietoon. Asukasyhdistyksen hallitus tiedotti asiasta edelleen alueen asukkaita. Asukasyhdistys vaati jo neljä vuotta sitten Raision kaupungilta selvitystä siitä, miten ja millä aikataululla kaupunki aikoo edetä selvityksen perusteella kiistattoman meluhaitan lieventämiseksi Katteluksen alueella. Valitettavasti kaupunki on ollut vastauksessaan hidas eikä meluhaitan korjaussuunnitelmista ole toimitettu vastausta yhdistykselle. Ympäristömeluselvityksen johtopäätöksissä ja suosituksissa todetaan muun muassa, että nykyinen Raisionlahden melusuojaus ei mallilaskennan mukaan suojaa riittävästi useita piha-alueita. Rakennusten melusuojausta tulisi parantaa niiden pihojen osalta, joissa leikki- ja oleskelualueiksi tarkoitetuilla alueilla päivä- ja yöajan liikenteen melun ohjearvot ylittyivät jo vuonna Katteluksen alue on kaunis, rauhallinen ja viihtyisä. Voimakkaasti kasvaneen liikenteen melu on kuitenkin muodostunut niin haitalliseksi, että se on jo vuosia ollut asukkaiden mielestä suuri epäkohta. Isona miinuksena mainittakoon myös alueen puutteellinen joukkoliikenne. Yleiset kulkuneuvot ajavat alueen ohi aamuisin ja koulun päättymisen aikaan, mutta iltaisin ja viikonloppuisin ainoa mahdollisuus on kävellä kolmen kilometrin päähän Naantalintien varteen. Myös Kaanaalta perusopetukseen kulkevan koululaisen kuukausilipun hinta 65 tuntuu kohtuuttomalta. Pauli Heikkinen, Päivi Savolainen

6 6 (Ei niin montaa) Tikkua laudalla Katteluksen alueen suunnittelukilpailu, Raisio, palkinto: ehdotus nro 23 Tikkua laudalla, mk Tekijä: Pekka Mäki, arkkit. yo Avustajat: Tiina Reponen, rak. arkkit. yo; Pietro Graniola, arkkitehti Suunnittelukilpailun voittotyö Tikkua laudalla vasemmalla, toteutunut oikealla. Raision vuoden 1997 asuntomessujen teemoja olivat turvallinen ja terveellinen asuinympäristö sekä luonnonmukainen viherrakentaminen ja valaistus. Luontoa pyrittiin säästämään erityisesti maiseman ja kunnallistekniikan suunnittelussa. Kaavassa pihaalueille määrättiin osat, jotka on säilytettävä luonnontilassa. Viemärilinjat vedettiin katujen alle, jotta myös ympäröivä maasto jäi koskemattomaksi. Katteluksen alueelle rakennettiin 25 omakotitaloa, 15 paritaloa ja seitsemän kerrostaloa. Yleisöä ja lehdistöä kiinnostivat uutuuksina mm. alueelle rakennettu savitalo sekä uudet funkistalot ja erilaiset tekniset ratkaisut mm. kosteusvarmoiksi rakenteiksi. Messualueen toteutus perustui yleiseen arkkitehtikilpailuun, joka järjestettiin asuntoja aluesuunnittelusta. Suunnittelukilpailun voitti vuonna 1994 raisiolainen Pekka Mäki 76 ehdotuksen joukosta. Kilpailutyön nimi Tikkua laudalla kuvaa Mäen ideaa kukkulan ympärille levittäytyvistä viuhkamaisista, säteittäisistä ratkaisuista. Kaavaa työstettiin tiiviissä yhteistyössä Raision kaupungin kaavoituspäällikkö Sirpa Salmen ja asuntomessujen ohjausryhmän kanssa. Suunnitelmat eivät kuitenkaan täysin toteutuneet. Paperille jäivät esimerkiksi asuntotyypit ja messualueen portti. - Kaavan perusrakenne pistokatuineen toteutui, mutta talotyypit, massa, muodot eivät. Olisin toivonut, että yhtenäisempää teemaa olisi toteutettu ihan tosissaan. Kun on asuntomessut, jotain uutta ja mukavaa olisi voinut olla. Se jäi harmittamaan eniten, vaikka ainahan kompromisseja täytyy tehdä, Mäki toteaa. Kilpailun voitto toi tuolloin 22-vuotiaalle arkkitehtiopiskelijalle maineen ja kunnian lisäksi rutkasti töitä. - Kaanaa oli ensimmäinen virallinen kilpailuvoittoni. Kilpailusta poiki paljon työtehtäviä ja isoja hankkeita. Silloinhan perustin firmankin, kun kilpailuvoittoja alkoi tulla, Mäki muistelee. Messuaikojen piirustustyötä Mäki kuvaa täysin erilaiseksi nykypäivään verrattuna. Tuon ajan arkkitehti oli käsityöläinen, kädessään lyijykynä ja yllään valkoinen piirustustakki. Ala alkoi mullistua luvun loppupuolella, kun lyijykynän varresta siirryttiin tietokoneelle. Tänään Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:n/ Viiva Arkkitehtuurin toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA Pekka Mäen ansioihin lukeutuu esimerkiksi maailman parhaaksi rakennukseksi vuonna 2001 valittu Suomen Berliinin suurlähetystö. Päivi Savolainen Lähteet: Turun Sanomat Arkkitehtuurikilpailuja-lehti 4/1995 Pekka Mäki Arvostelu: Maiseman perusluonne on erittäin hyvin otettu huomioon. Ehdotus tukeutuu säästeliäästi alueen nykyiseen tiestöön. Rakennukset on ryhmitelty niin, että on saatu laajat alueet luonnonympäristöä säilymään. Rakentaminen on sijoitettu kauniisti alueen luonto-oloja korostamalla ja täydentämällä. Laaksot on jätetty rakentamatta, mikä jäsentää uljaasti maisemaa. Näkymiä on tutkittu ansiokkaasti. Luonnon yksityiskohdat on otettu huomioon ja niistä on taitavasti kehitelty uuden asuntoalueen elementtejä. Urheilukentän laidalle sijoitettu pientalorivi toimii metsävyöhykkeen voimakkaana rajana. Ehdotus on kokonaisuutena ja yksityiskohdissaankin looginen ja varmaotteinen. Rakennussuunnittelu toteuttaa ja täydentää yleissuunnitelmaa. Ohjeena työlle on ollut lähes hartaan nöyrä luonnon huomioon ottaminen. Raisionlahdentien varteen, avaraan paikkaan esitetty rakennusten ryhmä toimii alueellisena tunnusmerkkinä tielle päin ja melunsuojana kentälle sekä maisematilaa jäsentävänä parina koululle. Urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan käyttöön koko rakennusryhmää tuskin saadaan. Lisänä voi olla muita palveluja ja työpaikkatoimia. Ehdotuksen yleisote on hallitun voimakas ja runollisen elegantti. Lähimiljöön muodostuminen on tutkittua, ei silti kaavamaista. Alueen vaiheittain toteuttaminen on erittäin helposti toteutettavissa. Katuverkko on selkeä. Ehdotuksessa on parhaiten ratkaistu kahden reitin periaate ja se noudattaa nykyistä tieverkkoa kokonaisuudessaan kunnallisteknisiä kustannuksia säästäen. Tarpeettomia katuja ei ole. Rytmikkäästi maastoon sijoitetut jämäkät rakennuskappaleet heijastavat hillityssä monumentaalisuudessaan rakennusperinteemme kestävimpiä ominaisuuksia. Laajojen umpiseinäpintojen ja harkitun aukotuksen yhteisvaikutuksesta syntyy arkkitehtuuria, jolle on ominaista perusratkaisun selkeys, herkät yksityiskohdat ja voimakas materiaalin tuntu. Yhtenäistä ajattelumallia soveltaen tekijä on tutkinut runsaasti sovellutuksia erillistalosta, kytketystä talosta, rivitalosta ja pienkerrostalosta. Tässä mielessä ehdotus on kilpailun johdonmukaisimpia ja perusteellisimpia. Keskeisiä lähtökohtia ovat joustavuuden ja asukkaiden omatoimisuuden maksimointi, ulkovaipan minimointi, vesi- ja viemäripisteiden keskittäminen, energiatalous ja siihen liittyvät ekologiset ratkaisut (vyöhykeajattelu sekä aurinko- ja puulämmityksen käyttö) rakenteiden yksinkertaisuus ja mahdollisuus rakennusosien esivalmistukseen. Asuntoratkaisut ovat rohkeita ja raikkaita pyrkiessään tuomaan uusia malleja asumiskulttuuriimme ja vastatessaan ekologisen rakentamisen haasteisiin. Erillispientaloissa kaikki asuintilat avautuvat etelään hyödyntääkseen auringon lämpöä, umpinainen pohjoisseinä suojaa kylmiltä tuulilta. Käytävävyöhyke mahdollistaa suuren sisäisen muuntojouston, molempia talotyyppejä voi lisäksi laajentaa kummastakin päästä. Keskitetty keittiö- ja saniteetti-paketti voi toimia varastoivana lämpösydämenä, kuten esim. talo l:n leikkaus osoittaa. Tähän yhteyteen sijoitetut tulisijat lämmittävät kaikki keskeiset keittiö- ja oleskelutilat. Talotyyppi l:n kummassakin päädyssä olevat lasikuistit toimivat puolilämpiminä eristävinä vyöhykkeinä, jossa aamu- ja ilta-aurinko hyödynnetään. Pientalotyypin 2 keittiöön liittyvä valoisa lasikatteinen työskentelytila tulisijoineen yhdistyy taitavasti saunaosastoon, johon hirsiperinnettämme on harkiten sovellettu. Tässä tyypissä on myös esitetty, kuinka molemmat kerrokset toimivat erillisasuntoina. Puolilämpimät tilat kuten autotallit, työskentelytilat, ullakkotilat, aitat jne. liittyvät saumattomasti kokonaisuuteen. Yksityiskohtiaan myöten tutkitut vaihtoehdot luovat edellytyksiä sisätilojen tehokkaalle käytölle ja toimivan pihamiljöön syntymiselle. Toisaalta teoreettisten periaatteiden tiukka noudattaminen on johtanut tiettyihin ongelmiin. Aluesuunnitelma osoittaa asuntoratkaisujen antamat mahdollisuudet tiiviiseen ja toimivaan taloryhmämuodostukseen. Aluesuunnitelmaa tulee kuitenkin kehittää joustavammaksi ryhmärakentamista selvästi vähentäen, tontteja väljentäen sekä omakotitaloja ja tonttikohtaista pysäköintiä lisäten. Lähde: Katteluksen alueen suunnittelukilpailun arvostelupöytäkirja, Raision kaupunki

7 Puutarhatilan pojasta kultasepäksi Kultaseppäliikkeen synty Kultasepänliikkeen omistaja Veikko Suominen on paljasjalkainen kaanaalainen, hän on syntynyt Kaanaantiellä pienen puutarhatilan vanhempien pojaksi. Koska tila oli pieni eikä elinkelpoinen, äiti alkoi kysyä pojalleen töitä ja ammattia kotipaikan lähettyvillä kesäpaikkaa pitäneen Auran kultaseppien perustajalta. Poika pääsi kultaseppäverstaalle koeajalle ja näin alkoi Veikon pitkä ura kultaseppänä. Elettiin vuotta 1955 ja Veikko yleni oppipojasta kisälliksi neljässä vuodessa ja työskenteli Auran kultasepillä yhdeksän vuotta. Sen jälkeen hän muutti tätiensä luo Raision Tahvioon, jossa teki kultasepäntöitä alihankintatöinä muutaman vuoden. Nykyiseen taloonsa, jonka Veikko on osittain itse rakentanut, hän muutti vastavihityn vaimonsa Tertun kanssa vuonna Taloa rakennettiin töiden ohessa iltamyöhään eikä häitäkään ehditty juhlia kuin todistajien läsnä ollessa, kun edellisenä iltana piti vielä saada lattia kuntoon talossa. Terttu työskenteli vielä silloin Turussa tekstiilialalla ja Veikko teki edelleen alihankintatöitä luvun alussa liikkeen pitäminen alkoi pikkuhiljaa, varovaisesti edeten ja toimintaa laajentaen. Terttu kävi töissä Turussa neljä vuotta muuttamisen jälkeen ja kun tytär Miia syntyi, liikkeen pitäminen alkoi talon liiketilassa. Myyntituotteiden kehitys 1970-luvulla ostetuin artikkeli oli keltakultakorut, kultakoruja ostettiin itselle ja lahjaksi. Kulta oli edullista 70- luvulla. Hopean hinta nousi 80-luvulla voimakkaasti, kun tarinan mukaan arabisheikit haalivat ja ostivat kaiken markkinoilla olevan hopean itselleen. Mutta jos hinta kohosi nopeasti huippuunsa, niin hinta myös laski aika nopeasti, kun markkinoille tuli enemmän hopeaa kuin mitä sheikit pystyivät ostamaan luvun loppupuoli oli taloudellisesti ja kaupallisesti parasta aikaa, silloin ostettiin paljon kultasepän liikkeiden tavaraa hyvin monipuolisesti: kultaa koruina, hopeaaterimia ja koruja, tinaa jne. Samaan kiireiseen aikaa ajoittui 80-luvun lopulla 7 talon yläkerran remontti. 90-luvun lama ei vaikuttanut huomionarvoisesti liikkeen toimintaan ja myyntiin. Nykyään menee paljon hopeakoruja, kultakoruja ei osteta juuri lainkaan kullan kalleuden sekä epämuodikkuuden takia. Valkokulta ja etenkin hopea hintansa takia ovat tämän hetken suosikkeja. Swarovskin kristallikorut ja pikkuesineet/ eläimet olivat muutamia vuosia sitten buumitavaraa, pikkueläimiä kerättiin sarjoina. Kultaseppien nimeämät kemikaalikorut ovat suosittuja eli rihkama kaikessa muodossaan, esimerkiksi asustekoruina. Lisäksi Kalevala-koru on pitänyt pintansa vuosikymmenten ajan. Kihla- ja vihkisormusten myynti on vähäistä nykyään, pariskunnat etsivät nykyään uniikkeja sormuksia, jotka teetetään mittatilaustöinä. Aiemmin myyntitavara hankittiin Helsingistä kahdesti vuodessa olevilta messuilta, kevätja syysnäyttelyistä. Nykyään tuotteet hankitaan joko suoraan valmistajilta tai sitten myyntimiehiltä, joiden määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt voimakkaasti. Asiakasvirtaa ilman näkyvää markkinointia Suurempia kommelluksia tai mieleenpainuvia muistoja ei ole tapahtunut 45 vuoden uran aikana. Muutama tyttö on pyörtynyt tai oksentanut korvareikien laitossa. Viidakkopuhelin on ollut paras markkinointikanava. Joulukuussa ja toukokuussa on ollut mainokset paikallisessa lehdessä, mutta muuta mainontaa ei ole tehty. Ja asiakkaita on riittänyt, sekä vanhoja että uusia. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun ja valikoimaan, toki myös negatiivista palautetta on tullut lähinnä korjaustöiden kestosta, asiakkaiden mielestä ne kestävät joskus liian kauan. Mutta siihenkin asiakkaat ovat jo tottuneet, ja etenkin Terttu, joka joutuu vastaamaan asiakkaille töiden viivästymisestä. Yrittäjäperheen arki Aiemmin liike oli auki aamuyhdeksästä iltakahdeksaan, nykyään arkisin klo 9-19 ja lauantaisin klo Kesälomaa ei ollut ensimmäisinä yrittäjyysvuosina, neljän viikon kesäloma on pidetty 80-luvun alusta lähtien ilman syys- ja talvilomia. Lappua ei juuri ole ollut ovella myöskään lomamatkojen, flunssaepidemioiden ym. takia. Omasta perhepiiristä liikkeelle ei ole jatkajaa tiedossa. Nuoret eivät ole enää kiinnostuneita näin sitovasta työstä ja yrittäjyydestä, joten liikkeen kohtalona lienee lopettaminen. Veikko näkee, että liike toimii vielä muutaman vuoden ja sitten on aika jäädä nauttimaan ansaituista eläkepäivistä. Lopettaminen tulee kuitenkin olemaan haikeaa ja vaikeaa molemmille. Kolmesti palkittu puutarha Talo, jossa kultasepänliike sijaitsee, on rakennettu hyvin tiheän kuusimetsän keskelle, joka on raivattu rakentamisen tieltä. Oman tontin puista on sahattu puut taloon. Puutarha on rakennettu täysin jätemaan päälle. Jätemaa tuli sokeritehtaan juurikkaiden pesualtaasta, joka koostui juuristoista ja pesuvedestä. Jätemaa myös haisi todella pahasti, mutta oletettavasti se oli aika muheva ja ravinteikas kasvualusta puutarhan kasveille. Puutarha on syntynyt pikku hiljaa, töiden ohessa. Terttu hääri alussa puutarhassa levittäen täytemaata, pohjatyöt tehtiin yhdessä ja vähitellen hankittiin erilaisia kasveja ja lajikkeita. Puutarha on muotoutunut omien ideoiden pohjalta, puutarhasuunnittelijaa ei ole käytetty. Myöskään puutarhaoppaita tai -kirjoja ei ole luettu. Kasvit ovat siirtyneet paikasta toiseen, yrityksen ja erehdyksen kautta. Ja muutamat ovat myös kuolleet ja sitten on istutettu uusia tilalle. Puutarhaa hoidettiin arkiaamuisin ja viikonloppuisin, ennen liikkeen aukioloa ja aukiolon jälkeen. Yrittäjäpariskunnan ainoa tytär Miia on auttanut lapsuus- ja nuoruusvuosina puutarhatöissä ja nurmikon leikkuussa, varsinkin nurmikko ja sen kunnossapito oli Miian silmäterä. Puutarhakilpailuihin osallistuttiin asiakkaiden pyynnöstä 90- luvulla. Ensimmäinen voitto tuli vuonna 1994, toinen seuraavana vuonna. Puutarhakilpailujen mestarilaatta-palkinnon puutarha voitti vuonna 1996, sen jälkeen ei enää saanut osallistua kilpailuun. Mutta piha on edelleen todella kaunis ja hyvin hoidettu. Jaana Luotonen Raision kotiseutupuvun suunnittelija asuu lla Loimaalta kotoisin oleva tekstiili- ja teknisen työn opettaja Raija Knuutila on suunnitellut vuonna 2008 julkaistun Raision kotiseutupuvun. Raija on viihtynyt Raisionlahden äärellä Kaanaassa jo parikymmentä vuotta. Vauhtia suunnitteluun Merimaskusta Raija on jo aiemminkin suunnitellut kotiseutupukuja. Hän voitti Merimaskun pitäjänpuvun suunnittelukilpailun vuonna Onnistunut lopputulos sai vauhtia myös Raisio-Seuran pitkään hautuneeseen kotiseutupukuhankkeeseen. Värikkäitä pukuja on ommeltu työväenopistossa Raijan ohjauksessa jo neljällä kurssilla. Yhteensä kotiseutupukuja on tähän mennessä valmistunut jo toista sataa. Aikaansaavimmat ompelijat ovat tehneet jo useita pukuja. Monikäyttöinen puku Kotiseutupuku on näyttävä ja iättömän näköinen. Kotiseutupuvun vahvat värit kuvastavat Raisiota: vihreä väri tulee rehevästä luonnosta, punainen ja valkoinen tuo arvokkuutta pukuun. Vyöllä roikkuu rahakukkaro. Puku soveltuu sekä juhlaan että työntekoon. Edustavuudestaan huolimatta puku on kohtuullinen hinnaltaan. Naisen puvun tarvikkeet maksavat noin 150 euroa. Kotiseutupuvun kanssa käytetään näyttäviä koruja. Koruiksi soveltuvat esimerkiksi paikalliset Raision rahariipukset, Auringonkehrä riipus, Huhkon solki tai Margareta koru samoin kuin Kalevala korut. Raision pikkulokkeja ja huovutettuja herkkuja Kesällä 2012 järjestetyn Raision museo Harkon Made in Raisio näyttelyn suloiset Raision pikkulokit ovat myös Raijan käsialaa. Huovuttaminen vaikuttaakin olevan Raijan nykyinen suosikkitekniikka. Pikkulokkien lisäksi hän valmistaa herkullisen näköisiä huovutettuja rikkaharjoja ja pannunalusia. Luonnon- ja kierrätysmateriaaleja Raija hyödyntää töissään luonnon- ja kierrätysmateriaaleja. Kotiseutupuvut valmistetaan luonnonkuiduista ja huovutustöihin käytetään laadukasta kotimaista villaa. Inspiraatiota hän saa luonnosta lenkkeillessään koiransa kanssa. Raision kotiseutupuku. (Kuva: Kuvamestarit, Raisio. Malleina Noora Aaltonen, Nelli Rosenberg (3v) ja Oskari Mäkilä) Pikkulokkiparvi

8 8 Kaanaan koulun piirustuskilpailu Iida Löfgren 5A Kaanaan koulun vanhempainyhdistys KANAVA järjesti koululla piirustuskilpailun, jonka aiheena oli: Mikä on parasta Kaanaassa? Kaikki 8 luokkaa osallistuivat mukaan kilpailuun ja saimme paljon hienoja piirustuksia. Parasta Kaanaassa oppilaiden mielestä ovat mm. Uikkupolku ja lammaslaidun, omat lemmikkieläimet ja kaverit. Maisemat ovat kauniita, eritoten Raisionlahden ympäristö, vesitorni ja siirtolapuutarha. Luonto tuli esille monessa muussakin piirustuksessa ja lähimetsä sekä Kaanaan kalliot mm. pulkkamäkenä. Koti, kotipiha ja oma perhe oli monelle tietenkin se tärkein asia. Koulu tuli myös monessa piirustuksessa esille parhaana asiana ja eritoten koulun ruoka, piha keinuineen sekä tietysti myös opettajat. Harrastuksista piirrettiin myös mm. jääkiekko ja luistinkentät sekä tietenkin jalkapallo ja jalkapallokentät ja koulun monitoimikaukalo. Saivatpa oman piirustuksensa myös Mattilan kyläkauppa ja Panda Pizzeria. Monessa piirustuksessa tuli esille myös KKK-teema; Kaanaalaiset Kavereita Keskenään ja näin ollen myös Koko Kylä Kasvattaa -teema! Kiitos kaikille piirustuskilpailuun osallistuneille. Pyrimme järjestämään kaikista piirustuksista näyttelyn koululle seuraavaan toimintapäivään ensi toukokuussa. Piirustuskilpailun voittajat luokittain: 1A, Noa Tenttula - Kaverit 2A, Sini Ali-Keskikylä Kaanaan Koulu 3A, Pinja Myllymäki Koti & perhe 3B, Viljami Kankaanranta Luonto & lähimetsä 4A, Topias Jokinen Jalkapalloilu 5A, Iida Löfgren Uikkupolku & maisemat 6A, Tuomas Harju - Vesitorni Arvostelussa otettiin huomioon eri aiheet mikä on parasta Kaanaassa. Voittajat KANAVA palkitsee elokuvalipuilla ja lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvottiin lisäpalkintoja. Viljami Kanaanranta 3A Topias Jokinen 4A Sini Ali-Keskikyla 2A Noa Tenttula 1A Kodin ja Koulun päivä Koululaisissa on koko Suomen toivo. Heissä on tulevaisuus, luovuus, ilo ja oivallus. On äärimmäisen tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori voi sekä kotona että koulussa mahdollisimman hyvin. Näillä sanoilla aloitti päivän suojelija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio Kodin ja koulun päivän tervehdyksensä. Valtakunnallista Kodin ja Koulun päivää vietettiin jo toista kertaa ja Kaanaan koulu on ollut mukana alusta asti. Päivää vietettiin heti syyslukukauden alussa perjantaina Kalenterivuotemme päivistä yli puolet, 190, on koulupäiviä. Kodin ja koulun päivä on tärkeä muistutus siitä, että parhaimmillaan kodin ja koulun yhteistyö on luonnollista lukukauden jokaisena päivänä. Näin meistä jokainen voi paremmin. Lapset koulussa, vanhemmat töissä, opettajat ja koulun henkilökunta omissa toimissaan. Kodin ja koulun yhteistyö lisää lasten koulumotivaatiota ja opettajan Tuomas Harju 6A oppilaantuntemusta, vaikuttaa myönteisesti myös koulumenestykseen, läksyjen tekemiseen ja opetuksen arvostamiseen. Vanhemmille yhteistyö antaa taas hyödyllistä tietoa lapsen oppimisesta. Kaanaan koulussa vietettiin Kodin ja Koulun -päivänä Avoimet Ovet -päivää, jolloin vanhemmat saivat tulla tutustumaan opetukseen koululle aamupäivällä pariksi tunniksi. Päivä aloitettiin jo puoli kahdeksalta rehtori Jaana Juvalan aamutervehdyksellä ja vanhempainyhdistys KANAVAn kahvitarjoilulla Kylätalolla. Paikalla oli noin viitisenkymmentä äitiä ja isää ja ennen kahdeksaa vanhemmilla oli mahdollisuus keskustella koulun henkilökunnan kanssa. Kahdeksalta kellojen soidessa vanhemmat siirtyivät seuraamaan oppitunteja lastensa omiin luokkiin. Päivää pidetään tärkeänä kohtaamispaikkana ja päivästä saatiin jälleen pelkkää positiivista palautetta niin vanhemmilta kuin koulun henkilökunnalta. Äiti kävi mun luokassa, se oli kivaa. Puhui open kanssa kait musta, kolmasluokkalainen poika kertoi. Oli siis mukavaa saada äiti ja isikin kouluun tuumasivat myös muut oppilaat. KANAVA tarjosi aamukahvit Rehtori Jaana Juvalan aamutervehdys Pinja Myllymäki 3B

9 9 Käärmeitä ja muita matelijoita koulussa Ykkös- ja kolmosluokkalaisten Ostakaa Makkaraa -mainoslaulu Iiiik, meidän luokassa on käärmeitä, kiljahtaa neljäsluokkalainen tyttö. Vietetään Kaanaan koulun toimintapäivää toukokuussa ja teemana tänä vuonna eläimet. Käärmeet ja muut eläimet kuuluvatkin siis olla koulussa. Kylätalon pääty on varattu matelijoille ja paikalle onkin tuotu oppilaiden omia lemmikkejä, nelivarvaskilpikonna Ville ja kakkosluokkalaisen Nicon omat käärmeet, lisko ja kilpikonna ovat nyt näytillä koko koulun oppilaille ja muulle väelle. Seinän takana on esillä eläinmuseon örkit ja ötökät, onneksi eivät niin elävinä. Huisin jännää! Kaanaan koulun toimintapäivä on ehkä koko lukuvuoden hauskin koulupäivä. Toimintapäivä on sekä oppilaiden vanhemmille että kaikille Kaanaalaisille avoin koulupäivä, jota vietetään aina lauantaisin, tänä vuonna Päivää on vietetty perinteisesti jo useana vuonna ja sen järjestää koulun vanhempainyhdistys KANAVA yhdessä koulun opettajien kanssa. KANAVAn väelle toimintapäivän järjestelyt ovatkin koko kevätlukukauden mittainen rutistus, mutta mukavaa puuhaa ja aina saatu aikaiseksi hauskaa tekemistä, kuittaa KANAVAn puheenjohtaja Kristiina Löfgren. Toki muutkin yhteisöt ovat toimintapäivässä tiiviisti mukana. Kaanaan Martat istuttavat yhdessä oppilaiden kanssa herneitä ja tänä vuonna myös kurpitsansiemeniä, josko niistä olisi saatu nyt Halloween juhlaan komistuksia? Kaanaan omakotiyhdistys on periteisesti tehnyt lasten kanssa linnunpönttöjä, kuten keväällä lintujen pesimäpuuhiin sopiikin. Tänä vuonna saimme kokeilla myös uutuutena varpujen vääntelyä ja niistä syntyikin lasten käsissä taidokkaita luomuksia mm. etanoita eläinteemalla tietenkin. Raision kirjasto oli myös paikalla ja kirjaston pisteestä sai vaikka itselleen ottaa kirjan poistokirjoista. Legendaarinen onnenpyöräkin pyöri luokassa. Koulun pihamaalla ei onneksi saatu aikaiseksi mitään kissa-koira tappeluita, vaikka yläpiha olikin täynnä koiria ja kissoja. Siellä olivat sulassa sovussa koiruleita Turun Kaverikoirista, Karvakavereista ja suloiset Halibernit. Pihalla temmelsivät myös alpakat, joita lapset saivat taluttaa sekä poneja, joilla sai ratsastaa. Kuin sovun maksimoimiseksi paikalle oli kutsuttu myös poliisikoira sekä lapsia aina kiinnostavat paloauto ja ambulanssi. Päivän huipennus on perinteisesti Kaanaan oma Talent Show, jossa oppilaat esittävät omia taitojaan ja huippuhienoja esityksiä. Myös koulun oman bändikerholaisten esitykset olivat suosittuja. Käsityöluokassa sai tehdä itselleen oman keppihevosen, jos vain oli muistanut tuoda villasukan mukanaan. Hevosista tuli tosi hienoja. Toisessa luokassa maalailtiin kovaksi huudoksi muodostuneita Angry Birdsejä kivenmurikoista ja hienoja tuli myös niistä. Lisäksi toimintapäivässä oli toimintapisteinä Manga-piirrospiste koulun oman avustajan Harukan opastuksella sekä luontorastipolku, johon osallistunut saattoi voittaa arpajaispalkinnon. Suolaista ja makeaa sai myös mahan täydeltä, jos nälkä kesken toimintapäivän yllätti. Kahvilaa pitivät yllä kakkosluokkalaisten vanhemmat ja makkarakojua pystyssä ekaluokkalaisten vanhemmat. Suositussa lettupisteessä muurikkalettuja paistoivat kolmosluokkalaisten vanhemmat. Näin myös luokkien vanhemmat tutustuvat helposti toisiinsa mukavan tekemisen ohessa. Toimintapäivä oli siis kaikin puolin onnistunut ja antoisa koko perheen koulupäivä! Seuraavaa toimintapäivää odotellessa... Nelivarvaskilpikonna Ville viihtyi luokassa muiden matelijoiden kanssa Angry Birds lintujen maalaaminen kivenmurikoista oli hauskaa puuhaa Eveliina uskaltautui ottamaan käärmeen syliinsä - Hui! Pihamaalla oli paljon koiruleita Akseli tutustuu kirjaston pisteeseen Alpakat sulostuttivat lasten ilona pihamaalla Keppihevosia taiteiltiin käsityöluokassa villasukista - hienoja tuli Kaanaan Talent - päivän kohokohta ja Kaanaan oma kitarasankari Antero Eläinmuseon örkit ja ötökät kiinnostivat myös

10 10 Kysyimme häneltä muutamia kysymyksiä: Onko sinusta mukavaa olla mukana Kaanaan toiminnassa? On todella mukavaa. Olen aina pitänyt lapsista. Miksi ryhdyitte kylämummiksi? Kun jäin eläkkeelle halusin harrastuksen. Mitä vapaa-ajan harrastuksia teillä on? Pidän kuntoilemisesta ja kutomisesta. Mitä mieltä olet eläimistä? Olen oikea koirafani! Minulla on ollut hamsteri ja kaksi koiraa. Kaanaan Kylämummi Kylämummi Marja-Leena toimii Kaanaan koulussa. Hän on vapaaehtoisesti avustamassa nuorempia oppilaita. Hän on ollut mukana lauantain koulupäivässä ja auttanut myös oppitunneilla, kun opettajilla ei ole ollut aikaa. Marja-Leena on hyvin pidetty henkilö koulussamme ja kylämummin tunnit ovat suosittuja. Miten koulunkäynti on muuttunut sinun lapsuudestasi? Kuri oli kova ja luokassa oppilaita oli neljäkymmentäkuusi ja kaikilla oli kouluasut. Mitä lapset leikkivät välituntisin sinun lapsuudessasi? Pelattiin jalkapalloa ja hypittiin narua. Mikä oli lempiaineesi koulussa? Matematiikka. Juha 6 A ja Santeri 6 A Kaanaan koulurakennuksesta saatiin kiinteistöturvallisempi! Kaanaan koulusta on anastettu tänä syksynä kahteen otteeseen samasta luokasta tilan laitteistoa. Luokkaan tultiin molemmilla kerroilla ikkunan kautta. Tässä luokassa ei ollut liiketunnistinta, joka olisi aiheuttanut hälytyksen. Pihakamera sai varkaasta kuvaa, mutta kuvasta oli mahdotonta tarkkaan tunnistaa henkilöä. Varas saatiin toisen kerran jälkeen kiinni. Siirtyminen yläkoulusta alakouluun oli jännittävä, mutta kiva kokemus. Ennen varsinaisen taipaleen alkua oli kuitenkin paljon juttuja hoidettavana. Lomakkeita, tutustumisia, infoja ja päätöksiä, kenet haluamme samalle luokalle ja minkä valinnaisaineen valitsemme. Ensimmäisellä tutustumiskäynnillä koulu tuntui todella isolta ja sokkeloiselta, mutta onneksi tukioppilaat eli tukarit ohjasivat meitä paikasta toiseen. Tukarit olivat ensimmäisellä viikolla paljon meidän kanssa ja kävivät kanssamme esimerkiksi yhdessä syömässä. Tukarit kävivät myös leikittämässä meitä erilaisilla tutustumisleikeillä ensimmäisten viikkojen jälkeen. Monet olivat innoissaan uuteen kouluun pääsemisestä ja etenkin siitä, että pääsee pois vanhasta pikku kyläkoulusta. Toiset olivat jännittyneitä siitä, miten uudessa koulussa selviäisi. Uutta koulua oli jännittänyt paljon jo etukäteen, mutta ensimmäisenä kouluaamuna olo oli aika rauhallinen. Osittain se saattoi johtua siitä, että olimme käyneet tutustumassa kouluun aiemmin ja meitä oli infottu hyvin, mutta onhan se ihan erilaista olla tyhjässä koulussa tutustumassa kuin koulussa, joka on täynnä oppilaita ja opettajia. Kaikki opettajat ja oppilaat ovat olleet kuitenkin ihan mukavia ja emme tiedä, että yhtään mokkeria olisi uitettu. Näiden kahden varkauden jälkeen kouluun lisättiin liiketunnistimia ja hälytysääni, joka ilmoittaa lähistöllä liikkuville, että koulussa on tapahtumassa jotakin poikkeavaa. Toivottavasti koulumme on nyt kiinteistöturvallisempi. Turvallisuusterveisin Jaana Juvala Kaanaan koulun rehtori Kaanaan alakoulusta Vaisaaren yläkouluun Ensimmäinen viikko meni luokkien etsimisessä, mutta toisella viikolla muistimme jo luokkien paikat ja uusien luokkalaisten nimet. Ainakin suurimman osan. Toisella viikolla saimme omat kaapit. Vanhoja kolmen tai neljän hengen kaappeja on korvattu uusilla yksittäisillä kaapeilla ja saimmekin heti käyttöömme uudet kaapit. Uusissa kaapeissa onkin vanhojen avaimilla toimivien lukkojen sijaan nelinumeroinen koodi, jonka avulla kaapin saa auki. Koulumatkoja varten kannattaa ostaa bussikortti tai anoa sitä kaupungilta, jos koulumatka on yli 5km. Monet kaanaalaiset eivät kuitenkaan bussikorttia kaupungilta saa, vaan se on ostettava itse. Siitäkin syystä koulumatkat kannattaa kulkea pyörällä niin kauan kun ilmat sen sallivat. Mielestämme yläkoulussa on ylipäätään paljon vapaampaa kuin alakoulussa, sillä välitunnilla saa käyttää kännykkää, ei ole ulosmenopakkoa ja tunneilla ja käytävilläkin on paljon rennompaa. Omassa kaapissa saa myös säilyttää karkkia tai muuta syötävää. Koulun ruokalassa on yhdellä välitunnilla välipalatarjoilu, josta voi lunastaa välipalaa maksullista lipuketta vastaan. Emme vaihtaisi yläkoulusta alakouluun. On yläasteella ihan kivaa, vaikka moni sinne menoa jännittääkin. Viivi Heikkilä ja Oona Karlsson Anteron kanssa on tosi hauskaa pelata, iloitsevat pikkupojat Eelis ja Aatu Kaanaan oma NHL-vahvistus Antero Niittymäki Maalivahti Antero Niittymäki on palannut yhdeksän Pohjois- Amerikan kauden jälkeen SMliigaan ja TPS:n joukkueeseen sekä meidän kaanaalaisten iloksi asustelee nyt Kaanaassa perheensä kanssa. NHLkamppailuja hän on pelannut Philadelphian, Tampa Bayn ja San Josen paidoissa. Niittymäki on pelannut SM-liigassa viimeksi 2000-luvun alussa ja juhli TPSpaidassa Suomen mestaruuksia vuosina 2000 ja Kaanaan koulun ekaluokkalaiset pääsivät haastattelemaan Anteroa. Tässä haastattelu kokonaisuudessaan kaikkine kysymyksineen: 1. Mitä yleensä syöt ennen pelejä? Minkälaista ruokaa kannattaa syödä ennen pelejä? - Meille tulee hallilta ruoka ja se vaihtelee pastasta perunoihin ja lihakastikkeesta kanaan. Pasta eri muodoissa on aika yleistä ruokaa urheilijoiden keskuudessa. 2. Miltä tuntuu olla maalivahtina jäällä? - Kivaa touhua se on ja tuntuu samalta kuin silloin, kun olin itse 7-vuotias ja pelailin kavereiden kanssa pihalla. 3. Oletko koskaan pelannut kenttäpelaajana? - Kun aloitin pelaamisen joukkueessa olin ensimmäisen puoli kautta pelaajana, kunnes maalivahdin paikka vapautui. 4. Oletko voittanut aina kultaa? - Harva pelaaja voittaa aina kultaa, mutta olen ollut hyvissä joukkueissa useasti ja voittanut matkan varrella viisi mestaruutta. 5. Kuoritko perunat? - Kesäperunoita en, mutta muuten kyllä. 6. Mitä pokaaleja olet saanut? - Kanada-maljan suomen mestaruudesta kaksi kertaa ja lukuisia pokaaleja jalkapallosta ja jääkiekosta, kun olin pienempi. 7. Miltä tuntuu, kun TPS:siin tuli esim. Mikko Koivu? - Onhan se kivaa, kun tulee hyviä pelaajia joukkueeseen. 8. Syötkö porkkanoita? - Kyllä. 9. Mikä on paras juoma ennen peliä? - Vesi 10. Mitkä varusteet laitat jo kotona päälle ennen harkkoja/peliä? - Meillä on kaikki varusteet koko ajan hallilla, joten en mitään. 11. Miltä tuntuu olla sekä isä että jääkiekkoilija? - Molemmat ovat hienoja asioita. 12. Miltä tuntui pelata ulkomailla? - Oli kivaa viettää aikaa ulkomailla, ja nähdä eri paikkoja ja kulttuureja. Muuten peli ja elämä pelaajana on aika lailla samanlaista kuin Suomessakin. 13. Onko sinulla suosikkivarusteita eli sellaisia, joita ilman et haluaisi pelata? - Kaikki varusteet ovat yhtä tärkeitä. Jos jonkun jättää pois, niin varmaan sattuu. 14. Oletko iloinen, kun saat pelata? - Olen erittäin iloinen, kun saan pelata. 15. Kuinka monta vuotta olet pelannut jääkiekkoa? - 22 vuotta, joista 14 ammattilaisena. 16. Onko sinulla kullan värinen kypärä? Onko joskus ollut? - Ei ole koskaan ollut. 17. Mitä teet vapaa-aikana? - Vietän aikaa kotona perheen kanssa. 18. Miltä häviö tuntuu? - Harmittaa. 19. Mikä on lempiruokasi? - Lohi ja perunamuusi. 20. Mikä on maalivahtina pelaamisessa kivointa? - Se kun pystyy torjunnoilla auttamaan joukkueen voittoon. 21. Teetkö koskaan ruokaa? - Liian harvoin. 22. Oletko koskaan tehnyt tai syöttänyt maalia? - Olen syöttänyt varmaan noin 10 maalia ja tehnyt yhden. 23. Hoidatko koskaan koiraanne? - Hoidan koiraamme aina kun olen kotona. 24. Mitä syöt pelin jälkeen? - Mitä ikinä kaapista löytyy.

11 11 mukaan oman lisäarvonsa Kaanaaseen. Kaanaa on kuin oma kyläyhteisönsä - ihanteellinen alue lapsien kasvatukseen tai rauhaa arvostavalle, summaa Matias. Elisa teki ehdokasaikana paljon kotikäyntejä, joilla sai ehdotuksia alueen parantamiseksi ja vie niitä eteenpäin. Kimmolle kehitettävät asiat on tuttuja yhdistystyö kautta: mm kylätalon -ajatuksen saaminen toimivaksi ja kentän kehittäminen olisi tärkeää. Jos jokin epäkohta Kaanaassa tulee mieleen, kannattaa olla yhteydessä valtuutettuihin. Toivoa joukkoliikenteen kehittämiseen kuitenkin on. Kun joukkoliikennelautakunta vuoden päästä aloittaa, toivotaan parannuksia Kaanaan poikittaisliikenteeseen ja aikatauluihin ruuhka-ajan ulkopuolella, jotta myös työmatkalaiset voisivat paremmin käyttää julkista liikennettä. Iso haaste tulevaisuudessa Kimmon mukaan on myös uuden biopolttoainevoimalan aiheuttama ohikulkuliikenne Nesteentien risteyksessä. KAANAALAISTEN VALTUUTETTUJEN KAVERIKIRJA Nimesi: Elisa Vuorinen Ikäsi: 52v Ammattisi: Laatuasiantuntija ja auditoija Lempiruokasi: lihapullat ja mummon muusi Lempivärisi: musta Mieluisin kouluaineesi: markkinointi Lempimusiikki: moniruokainen, Rock n rollista Fadoon Harrastuksesi: aloitteleva golffari, hopeatyöt ja puutarhanhoito Paras elokuva: Piano Harras toiveeni: olla luottamuksen arvoinen ja sinut itseni kanssa Kaanaalaiset valtuutetut saman pöydän ääressä Yhteistyötä yli puoluerajojen Keskellä kiireisintä keskiviikkoa kaksi vastavalittua kaanalaista kunnallisvaltuutettua tapasivat Ulpukan kahviossa. Ensimmäiselle kaudelle valittu Elisa Vuorinen Kokoomuksesta ja toiselle kaudelle valittu Kimmo Nurmi SDP:stä saatiin saman pöydän ääreen vaihtamaan ajatuksia. Kolmas kaanaalainen toiselle kaudelle valittu Matias Mäenpää Kokoomuksesta ei työkiireiltään ehtinyt paikanpäälle. Elisa lähti ehdokkaaksi ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten tuttavan pyynnöstä muutettuaan vasta Kaanaalle. Vaikka hän tunsi vain kuusi henkilöä Kaanaasta, sai hän silti mukavasti ääniä. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat häntä työnkin puolesta, koska työskentelee itse julkisella sektorilla, jossa ne ovat arkipäivää. Kimmo puolestaan sai herätyksen yhteiskunnallisiin asioihin kuusi vuotta sitten, kun työpaikalla tapahtui omistajan vaihdos, jossa työntekijän rooli tuli uudella tavalla tutuksi. Myös omien lasten kautta tuli innostus vanhempainyhdistystoimintaan ja kiinnostus koulujen arkeen. Matiaksen idea taas lähti armeija-ajan varusmiestoimikunnan puheenjohtajan tehtävistä, jossa huomasi että asioihin pystyy aidosti vaikuttamaan. Kimmo toimii aktiivisesti mm. Kaanaan omakotiyhdistyksessä. Yhdistystyö antaa Kimmolle uutta näkökulmaa myös valtuutetun työhön, sillä ihmiset, joiden kanssa siellä ollaan tekemisissä on ihan eri piiristä kuin poliittiset piirit. Elisa pohtii myös että olemalla mukana omakotiyhdistyksessä tietää juuri oman asuinalueen asioita paremmin eikä puolueilla ole mitään merkitystä, vaan ollaan ihmisiä ja osa yhteisöä. Eliisa muutti Raisioon kuusi vuotta sitten asunnon vuoksi. Matias on asunut Kaanaassa kymmenvuotiaasta asti eli muutti perheensä kanssa asuntomessujen aikaan. Kimmo muutti Kaanaaseen 12 vuotta sitten, mutta alue on tuttu, koska vaimo on kotoisin Kaanaasta. Useimmat kaanaalaiset ovatkin ns. paluumuuttajia - ovat ehkä syntyneet ja kasvaneet Kaanaassa ja asuneet välillä jossain muualla ja muuttavat takaisin kotiseudulle aikuistuttuaan. Kohti haastavaa kautta Kaikki valtuutetut ovat yhtä mieltä siitä, että tulossa on haastava kausi valtuustossa. Taloudellinen tilanne on heikko ja on käsiteltävä vaikeitakin asioita, kuten talousasiat, kuntaliitosasiat ja veroprosentin mahdollinen korotus. Matias muistuttaa kuitenkin, että Raisiossa asiat on hyvin kun verrataan muihin kuntiin. Kaanaa - rauhallinen, turvallinen ja viihtyisä - joskin heikkojen yhteyksien päässä Julkinen liikenne Kaanaassa on heikkoa - siitä kaikki valtuutetut ovat yhtä mieltä. Elisa kehuu Kaanaata turvalliseksi, rauhalliseksi ja kotoisaksi asuinalueeksi. Raisionlahti ja sen ympäristö tuo Kimmon Some - Sosiaalinen media, kaksiteräinen miekka... Moni ehdokas kävi kampanjaa ehdokasaikana myös sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Kimmo suhtautuu vähän arastellen sosiaaliseen mediaan vaikutuskanavana vaikkakin myöntää, että itsestään pitäisi enemmän kertoa ja olla avoimempi, jotta tulisi tutuksi kuntalaisille. Elisa oli ehdokasaikana aktiivisesti läsnä siellä ja haluaa yrittää mahdollisimman pitkälle olla oma aito itsensä. Ei saisi liikaa miettiä, kuka kirjoituksia lukee vaan kirjoittaa mitä mieltä oikeasti on. Kimmo tosin muistuttaa, että vähän täytyy miettiä, koska kerran kun sinne laittaa jotain, se on sitten siellä ja julkista. Useimmat valtuutetut ovat kuitenkin tavoitettavissa sosiaalisen median kautta, joten kynnys yhteydenpitoon omaan valtuutettuun on matala. Yhteistyötä yli puoluerajojen Vilpitön toive ja tahtotila on, että tehdään yhdessä töitä kuntalaisten hyväksi, ettei mene liikaa poliittiseksi väännöksi,elisa sanoo. Kimmon mukaan nyt on hyvät edellytykset yhteistyölle uusien valtuutettujen myötä. Vaikuttaminen tapahtuu jo paljon ennen napin painallusta, sillä se on se viimeinen vaihe vaikuttamisessa, kertoo Kimmo. Sitä ennen tehdään paljon työtä oman valtuustoryhmän sisällä ja tutustutaan asioihin. Vaikeita päätöksiä joutuu silti tekemään, koska asioita on pakko ajatella kokonaisuutena - ei voi vain poimia rusinoita pullasta, Kimmo muistuttaa. Hyvä joukkue saa paljon enemmän aikaan, kuin kymmenen yksilöä. Moni luuleekin, että valtuustotyö on vain kokouksissa istumista kerran kuukaudessa. Sen lisäksi kuitenkin moni valtuutettu toimii aktiivisesti lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja ylikunnallisissa luottamustoimissa. Myöskin aktiivinen puoluetoiminta vie aikaa. Elisan mukaan sunnuntai-illat kuluvat kaupungintalolla jo nyt, vaikka varsinainen työ ei ole vielä edes alkanut. Lautakuntatyössä pääseekin tekemään konkreettisempaa ja mielenkiintoista työtä. Kimmon mukaan yhteinen hyvä henki syntyy aina niistä ihmisistä siellä silloin, kun ei synny liian suuria periaatteellisia eroja, jotka estävät keskustelun asioista. Mahdollisuus vaikuttaa itse! Matiaksen resepti on seuraava: Ole mukana kyläyhdistyksissä tai pyri itse Nimesi: Kimmo Nurmi Ikäsi: 43v Ammattisi: Tuotekehitys kemisti Lempiruokasi: Makaronilaatikko Lempivärisi: Italian sininen Mieluisin kouluaineesi: historia Lempimusiikki: CCR, bob Marley: 400 years Harrastuksesi: Urheilu eri muodoissa, lukeminen, yhdistystoiminta Paras elokuva: Live jalkapallopeli Harras toiveeni: Että vanhempi tytär pääsisi opiskelemaan sinne minne hakee. Nimesi: Matias Mäenpää Ikäsi: 25v Ammattisi: Toimitusjohtaja Lempiruokasi: Chililihapullat Lempivärisi: Oranssi Mieluisin kouluaineesi: Liikunta Lempimusiikki: Kaikkiruokainen Harrastuksesi: Jääkiekko Paras elokuva: Yksi lensi yli käenpesän Harras toiveeni: Raisiossa nuoret kiinnostuisivat politiikasta enemmän! mukaan luottamustehtäviin. Talkootoiminta kunniaan. Muistathan, että voit myös itse tehdä kuntalaisaloitteen halutessasi! Nyt kun väylä yhteistyölle on auki ja on tahtoa tehdä työtä yhdessä kuntalaisten hyväksi, toivotaan että Kaanaalaiset valtuutetut jatkossakin istahtavat yhteiseenkin pöytään keskustelemaan oman asuinalueensa asioista. Kaanaalaiset valtuutetut ovat hyvin lähestyttävissä, joten jos jokin askarruttaa, ota yhteyttä alueen kunnallisvaltuutettuun. Valtuutettujen sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@raisio.fi. Mervi Österman

12 12 Kaanaan Kuninkaat on Kunkkujen Kunkkuja Urho Rytsä -03 ja tsempparipalkinto Raision Nappulaliigassa pelaa kuninkaallisia. Kaanaan Kuninkaat ovat jo monta vuotta kantaneet joukkueen nimeä ylväästi ja osallistuneet nappulaliigaan monen joukkueen voimin. Vuonna 1998 syntyneet taisivat olla ensimmäinen Kaanaan Kuninkaina nimetty joukkue. Sitä ennen oltiin mm. Kaanaan Kanuunoja. Kaanaan Kuninkaille tehtiin oma joukkuelogokin, jonka paidoissa pojat ja tytöt ovat pelanneet innokkaasti. Nappulaliiga on koko perheen juttu. Pelureiden lisäksi aina jonkun isä tai useampikin toimii joukkueen valmentajana, joukkueenjohtajana, huoltajana ja buffetissa häärii äidit ja isosiskot. Pikkusiskot ja veljet tekevät hiekkakakkuja kentän laidalla ja tehdään niitä joskus kentälläkin. Isoveljet voivat taas toimina tuomareina tai apuvalmentajina. Tänä vuonna ansiokkaana tuomarina toimi Kaanaalainen 12-vuotias Antero Heikkilä, joka puhalsi sekä pikkuveljensä Akselin sekä muidenkin ikäluokkien pelit. Anteron omat suosikkijoukkueet ovat kuitenkin Turun Inter ja Bayern München. Jesper Heiniö -05 ja tsempparipalkinto Nappulaliiga lisää näin ollen myös yhteishenkeä Kaanaassa, kun pelureiden äidit ja isät tutustuvat toisiinsa kentän laidalla ja tsempataan yhdessä Kaanaan Kuninkaat voittoon! Kentän laidalla ollaan yhtä mieltä siitä, että Kaanaa on mukava pikku kylä. Pelin henki on se, että kaikki pelaa ja pelaajat myös vaihtavat rooleja. Jokainen pääsee kokeilemaan niin halutessaan, millaista on olla maalivahtina, hyökätä ja puolustaa. Eikä tulosta lasketa, vaikka pelureilla on kyllä aivan tarkkaan selvillä montako maalia tuli. Mutta mitään sarjataulukkoa ei nappulaliigassa pidetä. Nappulaliigaa pelattiin tällä kaudella turnausmuotoisena. Tiistaisin ja torstaisin Kaanaan koulun kentällä pelasi kolme joukkuetta toisiaan vastaan. Nappulaliigajoukkueessa tytöt saavat olla yksi tai kaksi vuotta poikia vanhempia. Kaanaan Kuninkaissa onkin ollut paljon myös tyttöjä mukana, pitäisikö siis joukkuenimeä kuitenkin vaihtaa? Päättäjäisissä haastattelimmekin yhtä Kaanaan Kunkkujen pelurityttöä: Nimi: Mira Ruohonen Ikä: 9 vuotta Joukkue: Kaanaan Kuninkaat -03 Montako vuotta olet pelannut nappulaliigaa? Kolme vuotta Mikä on pelaamisessa kivointa? Joukkueen onnistumiset maalinteossa Miltä tuntuu pelata tyttönä Kaanaan Kuninkaissa? Ihan ok:lta Mikä oli kauden kohokohta? Päättäjäiset Megazonessa Raision nappulaliigan päätösjuhla syyskuussa kokosi Kerttulan liikuntahallin täyteen jalkapalloilijoita ja vanhempia. Mitaleitaan olivat pokkaamassa myös Kaanaan Kuninkaat -06, -05, -04, -03, ja -02:set. Kukakohan meistä saa tsempparipalkinnon, mietti moni Kaanaan Kunkku odottaessaan mitaleitaan kauden peleistä. Tsempparipalkinnon saajat Kaanaan Kuninkaista oli seuraavat: Eero Koskihaara / Kaanaan kuninkaat-06 Jesper Heiniö / Kaanaan Kuninkaat-05 Felipe Kylmänen / Kaanaan kuninkaat-04 Urho Rytsä & Samuel Sahla / Kaanaan Kuninkaat-03 Rasmus Jokinen / Kaanaan Kuninkaat-02 Tsempparipalkinto annetaan hyvälle joukkuepelaajalle, muiden kannustajalle ja tsemppaajalle, loppuun asti yrittäjälle, kuvailee päätösjuhlaa juontanut, Raision nappulaliigan puheenjohtaja Juha Mira Ruohonen tykkää pelata Kaanaan Kuninkaissa Oksanen. Innokkuudesta päätellen jokainen nappulaliigan 500 pelaajasta olisi ansainnut sellaisen palkinnon, hän lisää. Myös vetäjille kuuluisi samanlainen. Ilman hyviä valmentajia ja aikuisia ei pelejä ja joukkueita saisi kasaan, Oksanen muistuttaa. Päätösjuhlassa olivat mukana palkintoja jakamassa myös nykyisin Turun Interissä pelaavat Sami Wirkkula ja myös nappulaliigaa Ihalan joukkueessa aikoinaan pelannut Juuso Hämäläinen. Nappulaliiga oli sitä parasta aikaa: Futis oli hauskaa, ei ollut paineita, turnaukset olivat kivoja ja sai valtavasti uusia kavereita, pojat kertovat empimättä. Interin pelaajat muistuttavat myös nappulaliigan tärkeydestä lasten liikuntaharrastuksen ylläpitäjänä. Ilman nappulaliigaa ei futisharrastus tavoittaisi näin monta nuorta, pojat luotaavat. Kristiina Löfgren Lähteet: Rannikkoseutu / Nappulaliiga on koko perheen juttu, Raija Leppänen Rannikkoseutu / Interin Juuso Hämäläinen: Nappulaliiga oli parasta aikaa / Susanna Palm Kaanaan Kuninkaat-05 pokkaamassa mitaleitaan Kaanaan Kuninkaita odottamassa päätösjuhlassa mitaleitaan

13 13 Kaanaan lastentarhan Myyrät-ryhmässä juhlittiin halloweenia herkkujen, tanssin ja naamiaisten merkeissä. Hurjaakin hurjemmat demonimonsterit, luurangot, noidat ja kummitukset discosivat sulassa sovussa toinen toistaan suloisempien prinsessojen ja keijujen kanssa. Nähtiinpä juhlissa myös ainakin Kaanaan oma noita, leppäkerttu, Myllystä saapunut Spiderman ja Smurffien tahtiin pomppiva kurpitsa. Päivi Savolainen BUSSIAIKATAULUT Linja 201 Naantalista Turusta 07.00, arvio arvio arvio Reitti Turku-Naantali: Tori T1 - Aurakatu - Puutarhakatu- Koulukatu - Naantalin pikatie - Kaanaantie -Aurinkotie - Naantali, linja-autoasema. Reitti Naantali - Turku: Naantali, linja-autoasema - Aurinkotie- Kaanaantie - Nesteentie - Naantalin pikatie - Koulukatu - Ratapihankatu - Humalistonkatu - Eerikinkatu - Aurakatu - Tori. Linja ja 6.40 lähtevät vuorot on lakkautettu eli ensimmäinen lähtee Tasalasta 7.15 (Kaanaan koululla 7.30) Raisio - Tikanmaa / Kaanaa - Mylly - Kuninkoja Maanantai - Perjantai 24.9.alkaen toistaiseksi Tasala Raisiontietä 7:15 8:10 9:10 10:10 Tasala Nesteentietä 12:10 13:10 14:10 14:50 15:15 Tikanmaa x x x x Kaanaa koulu n 12:20 13:20 14:20 15:00 15:25 Kaanaa koulu n 7:30 8:25 9:25 10:25 Tikanmaa x x x x x Raisio Keo n 7:40 8:35 9:35 10:35 Raisio Keo n 12:35 13:35 14:35 15:15 15:40 Kuloisten koulu x x x x Kuloisten koulu x x x Mylly 7:45 8:40 9:40 10:40 Mylly 12:40 13:40 14:45 Kuninkoja 7:55 8:50 9:50 10:50 Kuninkoja 12:50 13:50 Kaanaan koulun vanhempainyhdistys ry KANAVA järjestää: KOKO PERHEEN PUUHASUNNUNTAI KLO Kaanaan koululla LIIKUNTASALISSA klo Temppurata pienemmille klo Sählykikkailuja ja säbäpeli isommille LISÄKSI askertelupiste, pelinurkassa Wii + PlayStation Yllätysvieraita sekä KANAVAn Buffetti Kaanaan koulun oppilaiden hyväksi! TAPAA TPS:N PELAAJIA! Ei pääsymaksua! Tervetuloa koko perheen voimin! Lapset vanhempien vastuulla. Kuninkoja - Mylly - Raisio - Tikanmaa / Kaanaa Maanantai - Perjantai 24.9.alkaen toistaiseksi Kuninkoja 7:55 8:50 9:50 Kuninkoja 11:50 12:50 13:50 Mylly 8:05 9:05 10:05 Mylly 12:05 13:05 14:05 14:45 Kuloisten koulu x x x Kuloisten koulu x x x x Tasala Raisiontietä 8:10 9:10 10:10 Tasala Nesteentietä 12:10 13:10 14:10 14:50 15:15 Tikanmaa x x x Kaanaa koulu n 12:20 13:20 14:20 15:00 15:25 Kaanaan koulu n 8:25 9:25 10:25 Tikanmaa x x x x x Raisio Keo n 8:35 9:35 10:35 Raisio Keo n 12:35 13:35 14:35 15:15 15:40

14 14 OTA YHTEYTTÄ JA HYÖDYNNÄ TALVIEDUT! Paikkarin polkupyöräparkit Vuosi sitten saivat monet kaanaalaiset linja-autoa työ- ja koulumatkoihinsa käyttäjät ilokseen havaita, että kaupunki oli rakentanut heille polkupyöränsäilytyskatoksen Naantalin tien varteen. Eikä suotta, sillä pyöriä on ollut arkipäivisin niin runsaasti, että kaikki pyörät eivät ole katon alle mahtuneetkaan, nyt viereen on tullut vielä toinen samanlainen. Siitä suuret kiitokset kunnanisille! Pyörien säilytysongelmaa on yritetty ratkaista ennenkin. Kaanaan omakotiyhdistys rakensi kaupungin antamista aineista polkupyörätelineen vuonna luvun lopulla lähelle nykyisiä katoksia. Telineessä oli 20 pyöräpaikkaa ja se varustettiin alunperin lukituskettingeillä pyörävarkaiden kiusaksi. Teline oli kai liian kaukana risteyksestä, koska sen käyttö viime vuosina oli melko vähäistä. Nyt se on siis korvattu paremmalla. Runsaat 60 vuotta sitten pyöräparkkia tarvittiin rautatien varrella. Paikkarin seisakkeen vieressä asunut Mirja Helin on muistellut, että hänen käydessään junalla oppikoulussa Turussa, purkautui Paikkarin seisakkeella viiden maissa tulleesta työläisjunasta toistasataa henkilöä, osa lähti Kaanaan suuntaan ja osa Tikanmaalle. Useimmat jatkoivat tästä varmaankin kävellen. Läheisessä pusikossa oli kuulemma vaihtokenkälaatikko, josta kotimatkalle vaihdettiin huonommat jalkineet. Oli myös polkupyörällä tulijoita ja Kaanaantien varressa seisoo edelleen se punainen vaja, josta Viljo Numminen vuokrasi kaanaalaisille junankäyttäjille polkupyörien säilytystilaa. Pyörät olivat silloiseen ansiotasoon verrattuna kalliita, maksoivat helposti jopa kuukauden palkan. Siksi niitä säilytettiinkin silloin huolellisesti. Henkilöliikenne Naantalin radalla loppui vuonna 1972 ja Paikkarin seisake jäi historiaan. Tulleeko raideliikenne alueelle koskaan takaisin? Onneksi polkupyörät ovat vielä käytössä. Käytetään tätä mainiota kulkupeliä edelleen ja jätetään ajokkimme siististi niille varattuihin telineisiin odottamaan paluutamme. Esko Lehtinen KAITEET, PORTIT, KAIKKI METALLI- JA HITSAUSTYÖT METAR OY ARTO PAJUNIITTY HUUHKAAJANTIE 2, RAISIO Puh SORAT, MULLAT, VAIHTOLAVAT, NOSTOTYÖT JA KULJETUKSET AUTOILIJA ANTERO SIMOLA KAANAANTIE 107, RAISIO Puh Entinen Nummisen pyörävaja Uusipyöräteline. Yksi valmiina ja toisestakin jo idut näkyvissä Pyörätelineen pystytys keväällä Vierulan puolella oli vielä avaraa

15 Yhden asukkaan kylä Kaukana lla on pieni Jokisylttylän kylä. Kylässä on vain yksi pieni mökki, jossa asustaa vanha mummo seuranaan kissa, alkaa ilmeisesti paikallislehden kirjoitus 1970-luvun alkupuolella. Kirjoitus jatkuu: Yli kolmenkymmenen vuoden ajan on tämä mummo viettänyt yksinäistä, mutta hiljaista ja onnellista elämää pikkuriikkisessä kylässään rakkaitten kotieläintensä kanssa luvulla Raision lukuisten kylien joukkoon ilmestyi Jokisylttylän nimi. Siihen aikaan kylää eli taloa isännöi Olli Syltty -niminen mies, joka oli Ruonanojan kalastajia. Vuosisadan verran myöhemmin kylä siirtyi Turun silloisen pormestarin Jaakko Finkenbergin omistukseen luvulla Jokisylttylän maista enin osa siirtyi Turun kaupungille. Niihin aikoihin työskenteli kaupungissa maanmittaustöiden tarkastajan apulaisena ja kartanpiirtäjänä neiti Anna Huhtinen. Laatiessaan ja tutkiessaan karttoja hän havaitsi pienen ja ja asukkaattoman Jokisylttylän kylän. Anna nousi junaan ja matkusti sillä Turusta Raision asemalle. Karttojensa avulla hän löysi Jokisylttylän rajapyykit, ihastui sen pieneen katajaiseen mäkeen ja hankki koko kylän haltuunsa vuonna Kylän pinta-ala silloin oli neljänneshehtaari. Anna raivasi katajia pois ja istutti tilalle kalliokasveja ja pensaita. Vuonna 1935 tontille valmistui kesäasuttava mökki. Myöhemmin Anna luopui kaupunkiasunnostaan, kunnostutti mökkinsä talviasuttavaksi ja muutti pysyväisesti viettämään eläkeläisen päiviä Jokisylttylään. Alkuvuosina Anna rakennutti kyläänsä pienen ulkohuonerakennuksen ja sen yhteyteen kettutarhan. Kettujen hoitaminen oli kuitenkin vaivalloista, vallankin kun ruoka oli hankittava Turusta saakka. Anna lopetti kettutarhansa ja alkoi hoitaa kaniineja. Myös kissat ovat kuuluneet kautta aikojen Jokisylttylän kylämaisemaan. Toimittajan haastatellessa kylän ainoaa asukasta palasi Anna toistuvasti kertomuksiin rakkaista lemmikkieläimistään ja niiden edesottamuksista. Siilien suviiltaiset vierailut, oravien juhannustanssit liiterin katolla ja kissojen sekä harakoitten yhteisateriat ovat täyttäneet Annan elämän viimeiset vuosikymmenet luvun alkupuolelta aina vuoteen 1998 kylää isännöi Aimo Nurminen perheineen. Eläimet olivat Aimonkin Valtion virkatalo Kaanaassa Muurari August Koskinen ja vaimonsa Anna rakensivat vankan kaksikerroksisen tiilitalon Krookilan talon maista erotetulle Lahdelma nimiselle tontille Järvenojan rantakalliolle vuonna Talon seiniin kuulemma tehtiin ilmalämmityshormeja, jotka herättivät silloin harvinaisuudellaan ympäristön huomion. Talon julkisivussa huomio kiinnittyy edelleen hyvännäköisiin, vaikka yksinkertaisesti toteutettuihin terassin kannatinpylväisiin Toscanalaisine kapiteeleineen. Lieneekö rakentaja saanut vaikutteita muutama vuosi aikaisemmin valmistuneen Eduskuntatalon pylväiköstä? Postilaitoksen postinkanto Kaanaaseen alkoi vasta 1950 luvun alussa, jolloin Kerttu Takomo aloitti polkupyörällään postin kuljetuksen Raision asemalta kaanaalaisten yhteislaatikoihin. Sitä ennen asukkaat olivat keskenään järjestäneet postin kuljetuksen vuoropäivinä ja etapeittain esimerkiksi niin, että joku toi sen ensin Raision asemalta Pellonperän yhteislaatikkoon ja sieltä toinen henkilö Vuotaman taloon, josta Paikkarin seisakkeella asuvat hakivat sitten oman postinsa. Päivittäisen postin määrä oli silloin vain murto-osa nykyisestä. Asukkaita oli vähän ja lehdet ohuita. Postin valokilpi tuli Koskisten asuintalon seinään vuonna 1960, kun posti vuokrasi talon alakerran Vanton postiaseman käyttöön. Postiaseman hoitajana oli aluksi Leila Suominen. Koskiset asuivat talon yläkerrassa ja hoitivat lämmityksen ym. talonmiehen työt. Kaanaassa oli kaksi jakopiiriä, pohjoispuoli rautatiehen asti ja eteläinen, joka jakoi Viherjäisiin asti. Kun postiasemien nimiä luvulla yhdenmukaistettiin, sai Kaanaan posti nimekseen Raisio 12 ja postinumeroksi Postinjakajina ovat sittemmin toimineet mm. Elvi Ruohonen, Eila Naumala, Hilma Laine, Tuula Silvan ja Seija Alonen. Viimeinen Kaanaan pitkäaikainen postinhoitaja oli Terttu Tähtinen. Kaanaan postista sai myös Postipankin palvelut. Silloin elettiin vielä käteisen rahan aikaa. Ruuhkaa oli eläkkeenmaksu- ja veronpalautuspäivinä, rahaa käsiteltiin melkoisia summia. Ruuhkapäivänä konttoriin saatiin toinenkin virkailija. Jo Kaanaan omakotiyhdistyksen ensimmäisessä kokouksessa vuonna 15 sydäntä lähellä. Hän nimittäin piti hunajamehiläisiä ja myös jalosti mehiläisiä harrastuksekseen. Kylän kokokin tuplaantui Aimon aikana reiluun puoleen hehtaariin. Nykyiset asukkaat perhe Lehtinen valtasi kylän vuonna Alkuvuosina lähistössä ja pihamaalla vieraili mm. siilejä, peuroja, oravia. Hirvikin näyttäytyi lähes joka vuosi. Aina vuoteen 2007 asti Jokisylttylän kylä ja lähitontit olivat haja-asutusaluetta, joten Aimon piti rakentaessaan hakea poikkeuslupa, koska tontti oli liian pieni. Rajana haja-asutusalueella oli 1 ha. Kaupunki on kaavoittanut vuodesta 2007 alkaen lähiympäristöön noin 40 uutta tonttia. Samalla Jokisylttylän kylämme naapureineen sai asemakaavan. Ja kylän raitti sai nimen Totkonmäenkatu. Koska alueella ei ole ollut kunnallistekniikkaa ennen kaavaa ja uusia tontteja ovat kyläläiset ottaneet vetensä porakaivosta ja laskeneet jätevetensä sakokaivojen kautta avo-ojaan aina vuoden 2009 kesään saakka. Ikään kuin olisimme asuneet maaseudulla eikä keskellä asutusta. Sivistys ja lukuisat uudet naapurit lienevät aiheuttaneet senkin, että nykyisin pihamaalla ei näy kuin oravia? 1964 yksi tärkeimmistä alueen kehittämistavoitteista oli, että nuoriso pitäisi ohjata hyvien harrastusten pariin, pois vetelehtimästä kylän kujilta ja tupakanpolttoa opettelemasta. Tarvittiin siis nuorisotalo Kaanaaseen! Kun Osuuskaupan kauppakiinteistö (nykyinen Lumipirtan kiinteistö) Postia vastapäätä jäi tyhjilleen, esitettiin, että kaupunki ostaisi sen nuorisotaloksi. Ilmeni, että myös Postin käytössä oleva talo on myytävänä. Omakotiyhdistyksen silloinen puheenjohtaja Erkki Rantala oli mukana kunnallispolitiikassa ja mm. hänen aktiivisuudestaan kaupunki osti sitten molemmat kiinteistöt. Posti muutti liikehuoneistoksi paremmin soveltuvaan kaupparakennukseen vuonna 1984 ja Koskisten entinen asuintalo remontoitiin nuorisotaloksi. Omakotiyhdistyksen haaveena ollut nuorisotilahanke toteutui siis 20 vuoden odottelun jälkeen. Kaanaan postiasema lopetti toimintansa vuonna 1991 lopussa ja palvelut siirtyivät Mattilan kauppaan asiamiespostin nimellä. Muutos oli kaanaalaisten kannalta onnistunut, sillä samat palvelut saa nyt kaupasta, joka on auki joka arkipäivä aamusta iltaan, Posti kun oli lopulta auki vain pari tuntia arkipäivisin. Postin lajittelu ja -jakelun lähtöpaikka siirtyivät samalla keskustaan. Jäsenalennus Kaanaan Omakotiyhdistyksen tai Vanhempainyhdistyksen jäsenille! VANEREITA runsaasti! FILMIVANERIT KOIVUVANERIT HAVUVANERIT SAHAUSPALVELU KIPSILEVYT ja ROCKWOOL -eristeet EDULLISESTI LAUTAA LANKKUA LISTAA LEVYJÄ ERISTEITÄ KESTOPUUTA ym. Muista Lopuksi siteeraan lehtikirjoitusta: Jätimme Kaanaan Jokisylttylän ajatellen sen ainoan asukkaan elämäntarinan tasaisuutta ja vähäeleisyydellä saavutettua rauhaa ja tyytyväisyyttä, jota ovat todistamassa vain metsän puut ja pienet eläimet. Olikohan Anna tyytyväisempi elämäänsä kuin me nykypäivän oravanpyörässä olevat ihmiset? Karttaotteesta näkyy missä kaukana se Jokisylttylän kylä oikein on (punainen neliö Totkonmäenkadulla) Matti Lehtinen, nykyinen kyläpäällikkö Koululaisten iltapäivätoiminta ekaluokkalaisia varten aloitti Nuorisotalossa 1990-luvun puolivälissä, illalla tila oli varttuneemman nuorison ja yhdistysten käytössä. Kun koulun kaksi luokkaa remontoitiin vuonna 2008 kylätalokäyttöön sopiviksi nuorisotalotoiminta siirtyi koululle. Valitettavasti tänä vuonna nuorisotalotoiminta on taas lakkautettu kokonaan. Olemme siis jälleen kerran saman mietinnän edessä missä nuorisomme viettää aikaa iltaisin? Tosin tänä päivänä hyviä harrastuksia on riittämiin ja kuskausralli Kaanaasta käykin kiivaana joka arki-ilta ja viikonloppuisin. Koskisten vanha asuintalo oli tarkoitus panna myyntiin, mutta koululaisten iltapäiväkerho on kuitenkin saanut jatkaa vanhassa idyllisessä Kylätalossa ja pihalla oleva Omppupuisto -leikkipuisto on tarpeen perhepäivähoitajien lasten ja muidenkin kaanaalaisten lasten leikkipaikkana. Nyt syksyllä 2012 kaupunginhallitus on valitettavasti laittanut taas meille kaanaalaisille niin rakkaan Vanhan kylätalon jälleen myyntilistalle. Tietolähteenä mm. Kotiseutuoppia raisiolaisittain, toim. Altti Koivisto 2003 Esko Lehtinen, Kristiina Löfgren KULJETUSPALVELUMME Tervetuloa kaupoille! Tikanmaankatu Raisio Puh Fax

16 16 n oma pesula. Olemme apunasi arjessa ja juhlassa! Yksityistä perhepäivähoitoa KAANAASSA Sanni Virtanen puh sannivirtanen@luukku.com Luotettavaa siivousta Puh Myymälässämme tarjolla yli 100 erilaista siivoukseen liittyvää tuotetta. Tervetuloa! Os. Torikuja 2, Raisio Tallmonkatu 16, Raisio KAUPPIAS HOITAA HOMMAN