VALON JA ELÄMÄN SFÄÄRIT

Transkriptio

1 [sivu 621] LUKU 55 VALON JA ELÄMÄN SFÄÄRIT VALON JA ELÄMÄN aikakausi on ajallis-avaruudellisen maailman viimeinen evoluutioon kuuluva kehitystaso. Tällainen asuttu maailma on tullut tähän vaiheeseen suoriutumalla aluksi ensimmäisistä alkukantaisen ihmisen ajoista ja käymällä sen jälkeen läpi toisiaan seuranneet planetaariset aikakaudet: Planeettaprinssiä edeltävän aikakauden, Planeettaprinssin jälkeisen aikakauden, Aatamin jälkeisen aikakauden, Hallinnollisen Pojan jälkeisen aikakauden ja lahjoittautuneen Pojan jälkeisen aikakauden. Ja sen jälkeen Kolminaisuuden Opettaja-Poikien toisiaan seuranneet planetaariset tehtäväkäynnit ovat aina vain pitemmälle menevine, jumalallista totuutta ja kosmista viisautta ilmentävine ilmoituksineen valmistaneet tällaisen maailman kaiken huipennuksena olevaa evolutionaarista saavutustasoa, vakiintunutta valon ja elämän statusta, varten. Näissä ponnistuksissa Opettaja-Pojat saavat aina nauttia Loistavien Iltatähtien ja toisinaan myös Melkisedekien antamaa apua, jotta lopullinen planetaarinen aikakausi vakiintuisi. Tämä Opettaja-Poikien viimeisen planetaarisen tehtäväkäyntinsä päätteeksi avaama valon ja elämän aikakausi jatkuu asutuissa maailmoissa ennalta määräämättömän ajan. Jokainen vakiintuneen statuksen edistyvä vaihe saatetaan Hallinnollisten Poikien oikeudellisin toimin erillistää peräkkäisiksi tuomiokausiksi, mutta kaikki tällaiset oikeudelliset toimet ovat puhtaasti teknisiä, eivätkä millään tavoin muuta planeetan tapahtumien kulkua. Vain superuniversumin virtapiireihin asettuville planeetoille on turvattu jatkuva olemassaolo, mutta sikäli kuin tiedämme, tässä tarkasteltavien valoon ja elämään asettuneiden maailmojen on määrä jatkaa olemassaoloaan kaikki tulevaisuuden ikuiset aikakaudet.

2 Valon ja elämän aikakauden ilmaantuminen evolutionaarisessa maailmassa koostuu seitsemästä vaiheesta, ja tässä yhteydessä tulisi panna merkille, että Henkeen fuusioituneiden kuolevaisten maailmat kehittyvät samoja suuntaviivoja noudatellen kuin suuntaajafuusiosarjoihin kuuluvat maailmat. Nämä valon ja elämän seitsemän vaihetta ovat: 1. Ensimmäinen eli planetaarinen vaihe. 2. Toinen eli järjestelmävaihe. 3. Kolmas eli konstellaatiovaihe. 4. Neljäs eli paikallisuniversumivaihe. 5. Viides eli piensektorivaihe. 6. Kuudes eli suursektorivaihe. 7. Seitsemäs eli superuniversumivaihe. Tämän kertomuksen lopuksi kuvaillaan näitä edistyvän kehityksen vaiheita siinä mielessä, miten ne suhteutuvat universumin organisaatioon, mutta kukin maailma voi saavuttaa kunkin vaiheen planetaariset arvot muiden maailmojen kehityksestä tai planetaarisen tason yläpuolella olevista universumihallinnon tasoista täysin riippumatta. [sivu 622] 1. MORONTIATEMPPELI Morontiatemppelin olemassaolo asutun maailman pääkaupungissa on todistuksena tällaisen sfäärin pääsystä valon ja elämän vakiintuneisiin aikakausiin. Ennen kuin Opettaja-Pojat viimeisen tehtäväkäyntinsä päättyessä

3 lähtevät maailmasta, he avaavat tämän evolutionaarisen saavutustason viimeisen aikakauden; he valvovat tapahtumia sinä päivänä, jona "pyhä temppeli laskeutuu maan päälle". Tätä tapahtumaa, joka on merkki valon ja elämän aikakauden sarastamisesta, kunnioittaa tälle planeetalle lahjoittautunut Paratiisin-Poika aina henkilökohtaisella läsnäolollaan, sillä hän saapuu todistamaan tätä suurta päivää. Ja tässä verrattoman kauniissa temppelissä tämä lahjoittautunut Paratiisin-Poika julistaa pitkään palvelleen Planeettaprinssin uudeksi Planeetan Hallitsijaksi ja antaa tällaiselle uskolliselle Lanonandek-Pojalle uudet valtuudet ja planeetan asioiden osalta entistä laajemman määräysvallan. Myös Järjestelmän Hallitsija on läsnä ja puhuu näiden julistusten vahvistukseksi. Morontiatemppelissä on kolme osaa. Keskimmäisenä on Paratiisin lahjoittautuneen Pojan pyhäkkö. Oikealla on entisen Planeettaprinssin, nykyisen Planeetanhallitsijan, istuin; ja temppelissä läsnä ollessaan tämä Lanonandek- Poika on tuon maailman hengellisempien yksilöiden nähtävissä. Vasemmalla on planeetan palvelukseen kiinnitettyjen finaliittien kulloisenkin päällikön istuin. Vaikka planetaaristen temppelien onkin sanottu "laskeutuvan taivaasta", mitään varsinaista ainetta ei todellisuudessa siirretä järjestelmän päämajasta. Kunkin temppelin rakenne suunnitellaan pienoiskoossa järjestelmän pääkaupungissa, ja Morontiavoiman Valvojat tuovat sen jälkeen nämä hyväksytyt suunnitelmat planeetalle. Täällä he ryhtyvät rakennusohjeita noudattaen ja yhdessä Fyysisten Päävalvojien kanssa rakentamaan morontiatemppeliä. Keskikokoiseen morontiatemppeliin mahtuu istumaan noin kolmesataatuhatta katsojaa. Näitä rakennuksia ei käytetä palvontaan, näytelmäesityksiin eikä kaukoviestityssanomien vastaanottamiseen, vaan ne on vihitty planeetan erityisseremonioita varten, kuten yhteydenpitoon Järjestelmän Hallitsijan tai Kaikkein Korkeimpien kanssa; erityisiä näkyväistämisseremonioita varten, joiden tarkoituksena on paljastaa henkiolentojen persoonallisuuden läsnäolo; sekä hiljaisuudessa tapahtuvaa kosmista mietiskelyä varten. Kosmisen filosofian koulut pitävät siellä päättäjäistilaisuuksiaan, ja siellä pidetään niin ikään tilaisuus, jossa tuon maailman kuolevaiset saavat planetaarisen tunnustuksen saavutuksistaan korkea-asteisen sosiaalisen palvelun alalla sekä muista merkittävistä suorituksista.

4 Tällainen morontiatemppeli toimii myös kokoontumispaikkana, jossa ollaan todistamassa elävien kuolevaisten siirtoa morontiaolomuodon piiriin. Koska taivaaseenottotemppeli on valmistettu morontiamateriaalista, sitä ei tuhoa sen kuluttavan tulen hehkuva kirkkaus, joka jälkiä jättämättä hävittää siellä lopullisen fuusion jumalallisen Suuntaajan kanssa kokevien kuolevaisten fyysisen ruumiin. Suurikokoisessa maailmassa nämä lähtöleimahdukset ovat miltei yhtämittaisia, ja taivaaseenottotapausten lisääntyessä planeetan eri puolille järjestetään morontiaelämän sivupyhäkköjä. Oleskelin hiljattain kaukana pohjoisessa sijaitsevassa maailmassa, jossa oli toiminnassa kaksikymmentäviisi morontiapyhäkköä. Vakiintumista edeltävissä maailmoissa eli planeetoilla, joilla ei ole morontiatemppeleitä, nämä fuusioleimahdukset tapahtuvat monasti planeetan ilmakehässä, jonne keskiväliolennot ja fyysiset valvojat nostavat siirtoehdokkaan aineellisen ruumiin. [sivu 623] 2. KUOLEMA JA TAIVAASEENOTTO Luonnollinen, fyysinen kuolema ei ole kuolevaiselle olennolle väistämättömyys. Valtaosa pitkälle ehtineistä evolutionaarisista olennoista, valon ja elämän viimeisessä vaiheessa olevien maailmojen kansalaisista, ei kuole, vaan heidät otetaan lihallisesta elämästä suoraan morontiaolemassaolon piiriin. Tämä kokemus translaatiosta, jossa siis siirrytään aineellisesta elämästä morontiatilaan, kokemus kuolemattoman sielun fuusiosta sisimmässä olevan Suuntaajan kanssa, käy yhä tavallisemmaksi sitä mukaa, kun planeetan kehitys etenee. Aluksi vain muutamat kunkin aikakauden kuolevaisista saavuttavat sellaisen hengellisen edistymisen tason, että heidät temmataan taivaaseen, mutta kun Opettaja-Poikien toinen toistaan seuraavista aikakausista koostuva jakso alkaa, sattuu yhä useampia suuntaajafuusioita ennen kuin näiden edistyvien kuolevaisten yhä pitemmäksi käyvä elämänkaari päättyy. Ja Opettaja-Poikien

5 viimeiseen tehtäväkäyntiin mennessä jo lähimain neljännes näistä suurenmoisista kuolevaisista on saanut vapautuksen luonnollisesta kuolemasta. Kun ollaan pitemmällä valon ja elämän aikakaudessa, keskiväliolennot tai näiden kumppanit aavistavat sielun ja Suuntaajan yhdistymisen olevan lähestymässä, ja he huomauttavat tästä kohtalonsuojelijoille. Nämä vuorostaan tiedottavat nämä asiat finaliittiryhmälle, jonka toimivallan alaisuudessa tämä kuolevainen mahdollisesti toimii; sitten julkaistaan Planeetan Hallitsijan käsky, jonka mukaan tämä kuolevainen vetäytyy kaikista planetaarisista velvollisuuksista, jättää jäähyväiset synnyinmaailmalleen ja lähtee Planeetan Hallitsijan sisempään temppeliin odottamaan siellä siirtokuljetusta morontiaan, translaatioleimahdusta evoluution aineellisesta toimipiiristä esihengellisen edistymisen morontiatasolle. Kun tällaisen fuusioehdokkaan perhe, ystävät ja työtoverit ovat kokoontuneet morontiatemppeliin, he asettuvat sen keskuskorokkeen ympärille, jolla fuusioehdokkaat lepäävät, samalla kun he vapaasti keskustelevat paikalle kokoontuneiden ystäviensä kanssa. Heidän väliinsä järjestyy kehäksi taivaallisia persoonallisuuksia suojelemaan aineellisia kuolevaisia niiden energioiden vaikutukselta, joita esiintyy sen "elämän leimahduksen" hetkellä, joka vapauttaa ylösnousemusehdokkaan aineellisen ruumiin kahleista ja tekee tällaisen evolutionaarisen kuolevaisen hyväksi kaiken, mitä luonnollinen kuolema omalta osaltaan tekee lihallisuudesta tällä keinoin vapautuville. Avaraan temppeliin saattaa kokoontua useita fuusioehdokkaita yhtä aikaa. Ja miten kaunis onkaan tämä tilaisuus, johon kuolevaiset näin kokoontuvat todistamaan hengellisissä liekeissä tapahtuvaa rakkaittensa ylösnousemusta, ja millaisen vastakohdan se muodostaakaan niille aiemmille aikakausille, jolloin kuolevaisten oli luovutettava poisnukkuneensa maan luonnonvoimien syliin! Ihmisen kehityksen aikaisemmille vaiheille ominaisen itkun ja valituksen tilalla on nyt hurmioitunut ilo ja ylevin innostus, kun nämä Jumalaa tuntevat kuolevaiset lausuvat rakkailleen väliaikaiset jäähyväiset kuluttavan tulen suurenmoisuuden ja korkeuksiin nousevan kirkkauden hengellisten liekkien siirtäessä heidät pois aineellisista yhteyksistään. Valoon ja elämään asettuneissa maailmoissa "hautajaiset" ovat tilaisuuksia, joissa vallitsee ylin ilo, syvä autuudentunne ja sanoin kuvaamaton toivo.

6 Usko, toivo ja varmuus täyttävät näiden edistyvien kuolevaisten sielun yhä suuremmassa määrin. Tunnelma translaatioalttarin ympärille kerääntyneiden keskuudessa muistuttaa riemuitsevien ystävien ja sukulaisten tunnelmaa silloin, kun nämä kerääntyvät jonkun ryhmänsä jäsenen valmistumistilaisuuteen tai kun he ovat todistamassa jollekulle joukkoonsa kuuluvalle myönnetyn [sivu 625] suuren kunnianosoituksen luovuttamista. Ja olisi selvästikin hyödyllistä, jos vähemmän edistyneet kuolevaiset voisivat oppia suhtautumaan luonnolliseen kuolemaan tavalla, jossa olisi edes rahtunen tätä samaa iloa ja riemullisuutta. Kuolevaiset läsnäolijat eivät fuusioleimahduksen jälkeen voi nähdä mitään taivaaseen otetuista kumppaneistaan. Tällaiset taivaaseen otetut sielut menevät suuntaajasiirrolla suoraan asianomaisen morontiakoulutusmaailman kuolleistaheräämissaliin. Näitä tapahtumia, joissa on kysymys elävien ihmisolentojen translaatiosta morontiamaailmoihin, valvoo arkkienkeli, joka oli määrättynä tuohon maailmaan sinä päivänä, jona se oli juuri asettunut valoon ja elämään. Kun maailma on saavuttanut valon ja elämän neljännen vaiheen, yli puolet kuolevaisista poistuu planeetalta siten, että heidät otetaan elävien joukosta. Tällainen kuolemantapausten väheneminen jatkuu jatkumistaan, mutta en tiedä ainoatakaan järjestelmää, jonka asutut maailmat -- vaikka ne olisivat asettuneet elämään jo kauan sitten -- olisivat täysin vapaita luonnollisesta kuolemasta keinona päästä lihallisuuden kahleista. Ja aina siihen saakka, kunnes tällainen planetaarisen kehityksen korkea taso on yleispätevästi saavutettu, paikallisuniversumin morontiakoulutusmaailmojen on edelleenkin palveltava kehittyvien morontiaetenijöiden opetus- ja kulttuurisfääreinä. Kuoleman eliminoiminen on teoreettisesti mahdollista, mutta havaintojeni mukaan niin ei vielä ole tapahtunut. Tällainen tilanne on kenties saavutettavissa vakiintuneen planetaarisen elämän seitsemännen vaiheen toisiaan seuraavien aikakausien kaukaisuudessa olevien jaksojen aikana. Vakiintuneiden sfäärien kukoistuksen aikakausina taivaaseen otetut sielut eivät käy mansiomaailmojen läpi. He eivät myöskään viivy opiskelijan

7 ominaisuudessa järjestelmän tai konstellaation morontiamaailmoissa. He eivät läpikäy yhtäkään morontiaelämän varhaisemmista vaiheista. He ovat ainoat ylösnousemuskuolevaiset, jotka näin miltei kokonaan välttävät morontiatilassa tapahtuvan siirtämisen aineellisesta olotilasta puolittaiseen hengen tilaan. Tällaiset Pojan tempaamat kuolevaiset saavat ylösnousemuksellisen elämänvaiheen ensimmäisen kokemuksensa universumipäämajan edistysmaailmojen palvelutehtävissä. Ja näistä Salvingtonin opintomaailmoista he palaavat opettajan asemassa juuri niihin maailmoihin, jotka he ohittivat, ja jatkavat myöhemmin matkaansa sisäänpäin Paratiisia kohti reittiä, joka on asetettu kuolevaisten ylösnousemusta varten. Jospa vain voisit vierailla pitkälle edenneessä kehitysvaiheessa olevalla planeetalla, käsittäisit pian, mistä syystä tällainen eriytetty ylösnousemuskuolevaisten vastaanotto mansio- ja korkeampiin morontiamaailmoihin on järjestetty. Ymmärtäisit oitis, että tällaisilta suuresti kehittyneiltä sfääreiltä matkaan lähtevät olennot ovat valmiita jatkamaan Paratiisiin-nousuaan paljon ennen Urantian kaltaisesta sekavasta ja takapajuisesta maailmasta saapuvaa keskivertokuolevaista. Nousivatpa ihmiset morontiamaailmoihin miltä planetaariselta saavutusten tasolta tahansa, seitsemän mansiosfääriä tarjoavat heille yltäkyllin tilaisuuksia saada opettaja-oppilaina kokemusta kaikesta, mikä heiltä jäi heidän synnyinplaneettansa edistyneen statuksen johdosta kokematta. Universumi soveltaa erehtymättä näitä yhdenvertaistamismenetelmiä, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei yhdeltäkään taivasmatkalaiselta riistetä mitään, mikä on hänen ylösnousemuskokemukselleen välttämätöntä. 3. KULTAISET AIKAKAUDET Tänä valon ja elämän aikakautena maailma voi Planeetan Hallitsijan isällisen hallinnon alaisuudessa aina vain paremmin. Tähän aikaan mennessä maailmat edistyvät jo liikevoimalla, jonka yksikielisyys, yksiuskontoisuus ja -- normaaleilla sfääreillä -- yksirotuisuus

8 [sivu 625] tuottavat. Mutta tämä aikakausi ei ole täydellinen. Näissä maailmoissa on vieläkin hyvinvarustettuja sairaaloita, sairaiden hoitokoteja. Tapaturmista johtuvien vammojen hoidon, korkeaan ikään väistämättömästi liittyvän raihnaisuuden sekä vanhuudenheikkoudesta johtuvien häiriöiden muodostamat ongelmat ovat yhä olemassa. Sairastuvuutta ei ole koskaan voitettu, eikä maan eläimiä ole vielä täydellisesti alistettu, mutta niitä Planeettaprinssiä edeltäneen aikakauden alkukantaisen ihmisen aikoihin verrattaessa tällaiset maailmat ovat kuin Paratiisi. Jos sinut voitaisiin yht'äkkiä kuljettaa tässä kehitysvaiheessa olevalle planeetalle, kuvailisit vaistomaisesti tällaista maailmaa taivaaksi maan päällä. Aineellisista asioista huolehtivan ihmisten hallituksen toiminta jatkuu koko tämän suhteellisen edistyksen ja verrattaisen täydellisyyden aikakauden läpi. Vierailin äskettäin eräässä valon ja elämän ensimmäisessä vaiheessa olevassa maailmassa, jossa julkiset toiminnot rahoitettiin kymmenysmenetelmällä. Jokainen täysikasvuinen työntekijä -- ja kaikilla työkykyisillä kansalaisilla oli jokin työ -- maksoi kymmenen prosenttia tuloistaan tai pääomansa lisäyksestä julkiseen kassaan, josta se käytettiin seuraaviin tarkoituksiin: 1. Kolme prosenttia käytettiin totuuden -- tieteen, opetuksen ja filosofian -- edistämiseen. 2. Kolme prosenttia osoitettiin kauneudelle -- vapaille harrastuksille, sosiaaliselle vapaa-ajanvietolle ja taiteelle. 3. Kolme prosenttia omistettiin hyvyydelle -- sosiaaliselle palvelutyölle, altruismille ja uskonnolle. 4. Yksi prosentti siirrettiin vakuutusrahastoksi tapaturman, sairauden, vanhuuden tai torjumattomissa olevien onnettomuuksien aiheuttaman työkyvyttömyyden varalle.

9 Tämän planeetan luonnonvaroja hoidettiin yhteiskunnallisina varoina, yhteisomaisuutena. Korkein tässä maailmassa kansalaiselle myönnettävä kunnianosoitus oli "korkeimman palvelun" kunniamerkki, joka oli ainoa morontiatemppelissä koskaan luovutettava tunnustuksenosoitus. Tämä tunnustus myönnettiin niille, jotka olivat pitkään jatkuneella toiminnallaan kunnostautuneet aineellisuuden tuolle puolelle menevän tutkimustoiminnan tai planeetan sosiaalisen palvelutoiminnan jollakin lohkolla. Useimpia yhteiskunnallisia ja hallinnollisia virkoja hoitivat miehet ja naiset yhdessä. Suurin osa opetustyöstä tehtiin niin ikään yhdessä; samanlaiset yhdessä toimivat parit suorittivat myös kaikki oikeudelliset luottamustehtävät. Näissä suurenmoisissa maailmoissa jakso, jolloin vanhemmat saavat lapsia, ei jatku erityisen pitkään. Ei ole kovin suositeltavaa päästää lapsiperheessä ikäeroja kasvamaan liian suuriksi. Milloin lapsilla ei ole suuria ikäeroja, he kykenevät antamaan paljon enemmän keskinäisen kasvatuksensa hyväksi. Ja lapset saavuttavat näissä maailmoissa suurenmoisen kouliintumisen sellaisten kilpailujärjestelmien avulla, jotka edellyttävät halullista eteenpäin pyrkimistä totuuden, kauneuden ja hyvyyden oppimisen pitkälle edistyneillä alueilla ja monenlaista pystyvyyttä edustavilla osa-alueilla. Ei ole pelkoa, etteikö tällaisilla glorifioiduilla sfääreilläkin ilmenisi paljon pahaa, todellista tai potentiaalista, mikä on totuuden ja erheen, hyvän ja pahan, synnin ja vanhurskauden välillä tehtävän valinnan kannalta haastavaa. Tällaisilla edistyneillä evolutionaarisilla planeetoilla kuolevaisten olemassaoloon liittyy kuitenkin eräs väistämätön rasite. Kun vakiintunut maailma edistyy valon ja elämän kolmannen vaiheen tuolle puolen, kaikkien taivasmatkalaisten on määrä ennen piensektoriinpääsyä saada jonkinlainen, kestoltaan lyhytaikainen tehtävä kehityksen aikaisempia vaiheita läpikäyvällä planeetalla. [sivu 626] Jokainen näistä toinen toistaan seuraavista aikakausista merkitsee yhä parempia tuloksia planetaarisen edistymisen kaikilla aloilla. Valon aikakauden alkuvaiheessa totuuden julkituontia laajennettiin niin, että se kattoi universumien

10 universumin toiminnot, kun taas järjestyksessä toisella aikakaudella Jumaluutta koskevana opintona on pyrkimys saada käsitys Luoja-Poikien -- Seitsenkertaisen Jumalan ensimmäisen tason -- olemuksen, tehtävän, huolenpidon, yhteyksien, alkuperän ja päämäärän moninaisuudesta. Urantian kokoisella planeetalla olisi sitten, kun se jo on melko pitkälle vakiintunut, suunnilleen sata hallinnollista alakeskusta. Näitä alakeskuksia johtaisi jokin seuraavista pätevien hallintovirkailijoiden ryhmistä: 1. Nuoret Aineelliset Pojat ja Tyttäret, jotka on tuotu järjestelmän pääkaupungista toimimaan hallitsevan Aatamin ja Eevan avustajina. 2. Planeettaprinssin puolittain kuolevaisiin kuuluvan esikunnan jälkeläiset, joita on eräissä maailmoissa tuotettu tätä ja muita samankaltaisia tehtäviä varten. 3. Suoraan Aatamista ja Eevasta polveutuva planetaarinen jälkeläistö. 4. Aineellistetut ja ihmistetyt keskiväliolennot. 5. Suuntaajaanfuusioitumisen statuksen omaavat kuolevaiset, jotka omasta pyynnöstään ja Suuntaajien universumipäällikkönä toimivan Personoidun Suuntaajan määräyksestä on väliaikaisesti irrotettu taivaasenottojärjestyksestä, jotta he voisivat toistaiseksi jäädä planeetalle hoitamaan tärkeitä hallinnollisia virkoja. 6. Planetaarisissa hallintokouluissa erityisesti koulutetut kuolevaiset, jotka ovat lisäksi saaneet morontiatemppelin kunniamerkin korkeimmasta palvelutyöstä. 7. Tietyt valinnaiset komissiot, joihin kuuluu kolme asian vaatimalla tavalla pätevöitynyttä kansalaista. Kansalaiset valitsevat heidät aika ajoin Planeetan Hallitsijan määräyksestä sen mukaan, miten heillä on erityiskykyä johonkin tiettyyn tehtävään, joka on kyseisellä planetaarisella erityislohkolla välttämätön

11 suorittaa. Urantian edessä oleva suuri hankaluus valon ja elämän ylevän planetaarisen tavoitteen saavuttamisen kannalta sisältyy sairauksien, rappeutumisen, sodan, monia värejä edustavien rotujen ja monikielisyyden ongelmiin. Mikään evolutionaarinen maailma ei voi toivoakaan etenevänsä valoonvakiintuneisuuden ensimmäistä vaihetta pitemmälle ennen kuin se on päässyt tilanteeseen, jossa vallalla on yksi kieli, yksi uskonto ja yksi filosofia. Yksirotuisuus helpottaa tällaisen tilan saavuttamista suuresti, mutta Urantian monikansaisuus ei tee korkeampien vaiheiden saavuttamista mahdottomaksi. 4. HALLINNOLLISET UUDELLEENJÄRJESTELYT Vakiintuneen olemassaolon toinen toistaan seuraavien vaiheiden kuluessa asutut maailmat astuvat hämmästyttäviä edistysaskeleita tehtävään tarjoutuneiden Lopullisuuden Saavuttajakunnan jäsenten, niiden Paratiisin saavuttaneiden taivasmatkalaisten viisaan ja myötätuntoisen hallinnon alaisuudessa, jotka ovat palanneet huolehtimaan lihallisuudessa elävistä veljistään. Nämä finaliitit toimivat aktiivisessa yhteistyössä Kolminaisuuden Opettaja-Poikien kanssa, mutta varsinaisen osallistumisensa maailman asioiden hoitoon he aloittavat vasta morontiatemppelin ilmestyessä maan päälle. Lopullisuuden Saavuttajakunnan planetaarisen hoivan virallisesti alettua taivaallisten joukkojen enemmistö vetäytyy pois näyttämöltä. Mutta kohtalonsuojelijaserafit osoittavat edelleenkin henkilökohtaista hoivaa valossa edistyville kuolevaisille. Näitä enkeleitä saapuu kaikkina vakiintuneina aikakausina tosiasiassa entistäkin suuremmin määrin, sillä planetaarisen elämänkaarensa kuluessa yhä suuremmat ihmisryhmät saavuttavat kuolevaisille asetettujen tasavertaisten tavoitteiden saavuttamista merkitsevän kolmannen kosmisen kehän.

12 [sivu 627] Tämä on vasta ensimmäinen niistä peräkkäisistä hallinnollisista järjestelyistä, jotka liittyvät toisiaan seuraavien aikakausien yhä loistavampien tulosten saavuttamiseen asutuissa maailmoissa, sitä mukaa kuin nämä etenevät vakiintuneen olomuodon ensimmäisestä vaiheesta seitsemänteen. 1. Valon ja elämän ensimmäinen vaihe. Tässä ensimmäisessä vakiintuneessa vaiheessa olevaa maailmaa hoitaa kolme hallitsijaa: a. Planeetan Hallitsija, jonka on määrä ennen pitkää saada neuvoja tässä tarkoituksessa toimivalta Kolminaisuuden Opettaja-Pojalta, ja tämä on mitä todennäköisimmin tällaisten Poikien viimeisen kyseisellä planeetalla toimineen ryhmän päällikkö. b. Planeetan finaliittikunnan päällikkö. c. Aatami ja Eeva, jotka toimivat yhdessä Prinssi-Hallitsijan ja finaliittien päällikön kaksinaisen johtajuuden yhdistäjinä. Ylennetyt ja tehtävistään vapautetut keskiväliolennot toimivat serafisuojelijoiden ja finaliittien tulkkeina. Eräs Kolminaisuuden Opettaja-Poikien viimeisimpiä tekoja heidän päätösvierailullaan on asianomaisen maailman keskiväliolentojen vapauttaminen tehtävistään ja näiden ylentäminen (tai palauttaminen) korkeampaan planetaariseen asemaan nimittämällä heidät vakiintuneen sfäärin uuden hallinnon vastuunalaisiin virkoihin. Ihmisten näkökyvyn ulottuvuuteen on jo tehty sellaiset muutokset, että kuolevaisten on mahdollista tunnistaa nämä siihen asti näkymättömät serkkunsa varhaiselta Aatamin hallituskaudelta. Tämän mahdollistavat fyysisen tieteen viimeiset löydöt yhdessä Fyysisten Päävalvojien planetaaristen toimintojen laajenemisen kanssa. Järjestelmän Hallitsijalla on valtuudet myöntää keskiväliolennoille vapautus tehtävistä milloin tahansa ensimmäisen vakiintuneen vaiheen jälkeen niin, että he Elämänkantajien ja fyysisten valvojien antaman avun turvin saattavat muuttua

13 morontiatilassa olevan ihmisen kaltaiseksi, ja Ajatuksensuuntaajan saatuaan he voivat lähteä nousemaan kohti Paratiisia. Kolmannessa ja sitä myöhäisemmissä vaiheissa jotkut keskiväliolennot jatkavat yhä toimintaansa, pääosin finaliittien kontaktipersoonallisuuksina, mutta sitä mukaa kuin siirrytään valon ja elämän vaiheesta toiseen, keskiväliolentojen tilalle astuu yhä suuremmassa määrin yhteyspalvelijoiden uusia yhteisöjä; vain hyvin harvat heistä jäävät koskaan valon neljännen vaiheen tuolle puolen. Paratiisista saapuu seitsemännen vaiheen aikana absoniittihoivaajia palvelemaan tiettyjen universumiluotujen tehtävissä. 2. Valon ja elämän toinen vaihe. Tälle aikakaudelle luo maailmoissa loistoa sen Elämänkantajan saapuminen, josta tulee planeetan hallitsijoiden vapaaehtoinen neuvonantaja asioissa, jotka koskevat kuolevaisrodun puhdistamiseen ja vakauttamiseen tarvittavia lisätoimenpiteitä. Näin Elämänkantajat siis osallistuvat aktiivisesti ihmissuvun edelleen kehittämiseen -- fyysisessä, sosiaalisessa ja taloudellisessa mielessä. Ja tällöin he laajentavat valvontaansa siten, että se kattaa kuolevaiskannan edelleen puhdistamisen. Tämä tapahtuu ne takapajuiset ja sitkeähenkiset jäänteet lujin ottein eliminoimalla, jotka edustavat heikompilaatuista potentiaalia älyllisellä, filosofisella, kosmisella ja hengellisellä alalla. Ne, jotka suunnittelevat elollisuuden ja juurruttavat sen asutettavaan maailmaan, ovat kaikin puolin päteviä neuvomaan Aineellisia Poikia ja Tyttäriä; ja näillä on puolestaan täydet ja kiistattomat valtuudet puhdistaa kehittyvä rotu kaikista epäsuotuisasti vaikuttavista tekijöistä. Vakiintuneen planeetan toisesta vaiheesta lähtien ja sittemmin sen koko kehityskulun ajan Opettaja-Pojat palvelevat finaliittien neuvonantajina. Tällaisissa tehtävissä he palvelevat vapaaehtoisina, eivät tehtäväänosoituksen nojalla. Ja he palvelevat yksinomaan finaliittikunnan mukana, paitsi että Planetaarinen Aatami ja Eeva voivat Järjestelmän Hallitsijan suostumuksella saada heitä neuvojikseen. [sivu 628] 3. Valon ja elämän kolmas vaihe. Asutut maailmat alkavat tämän kauden aikana arvostaa uudella tavalla Päivien Muinaisia, Seitsenkertaisen Jumalan toista tasoa,

14 ja näiden superuniversumin hallitsijoiden edustajat solmivat uusia yhteyksiä planeetan hallintoon. Finaliitit toimivat vakiintuneen olemassaolon jokaisen toinen toistaan seuraavan aikakauden kuluessa yhä moninaisemmissa ominaisuuksissa. Finaliittien, Iltatähtien (ylienkeleiden) ja Kolminaisuuden Opettaja-Poikien välillä vallitsee läheinen yhteistyösuhde. Tämän tai seuraavan aikakauden kuluessa nelijäsenisen hoivaajahenkiryhmän avustama Kolminaisuuden Opettaja-Poika kiinnitetään valinnaisen kuolevaistoimeenpanopäällikön palvelukseen, ja tämä puolestaan asetetaan nyt Planeetan Hallitsijan rinnalle maailman asioiden yhteishallintoviranomaiseksi. Nämä kuolevaiset toimeenpanopäälliköt palvelevat planeetan ajanlaskun mukaan kaksikymmentäviisi vuotta, ja nimenomaan tämä uusi asiaintila helpottaa Aatamin ja Eevan seuraavina aikakausina tapahtuvaa irrottautumista pitkäaikaisena toiminta-kohteenaan olleesta maailmasta. Hoivaavien henkien nelijäsenisiin ryhmiin kuuluvat sfäärin serafipäällikkö, superuniversumin sekonafineuvonantaja, taivaaseenottoja valvova arkkienkeli sekä se omniafi, joka toimii järjestelmän päämajaan sijoitetun Valtuutetun Vartiomiehen henkilökohtaisena edustajana. Mutta nämä neuvojat eivät koskaan tyrkytä neuvojaan. 4. Valon ja elämän neljäs vaihe. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat ilmestyvät maailmoihin uusissa rooleissa. Avustajinaan sellaisia luotujen kolminaistamia poikia, jotka ovat varsin kauan olleet yhteydessä heidän luokkaansa, he saapuvat nyt maailmoihin Planeetan Hallitsijan ja hänen kumppaniensa vapaaehtoisiksi neuvonantajiksi ja neuvojiksi. Tällaiset Paratiisi-Havonan kolminaistamien poikien ja ylösnousemuksellisten kolminaistamien poikien muodostamat parit edustavat toisistaan poikkeavia universuminäkökulmia ja erilaisia henkilökohtaisia kokemuksia, jotka planeettojen vallankäyttäjien kannalta ovat erittäin hyödyllisiä. Tämän aikakauden jälkeen Planetaarinen Aatami ja Eeva voivat milloin tahansa anoa Hallitsija-Luojapojalta vapautusta planetaarisista velvollisuuksista kyetäkseen aloittamaan nousunsa Paratiisiin; tai he voivat jäädä planeetalle sellaisten edistyneiden kuolevaisten muodostaman yhä hengellisemmän yhteisön vasta ilmaantuvan luokan johtajiksi, jotka pyrkivät käsittämään Loistavien

15 Iltatähtien julkituomia finaliittien filosofisia opetuksia, Iltatähtiä nimittäin määrätään nyt näihin maailmoihin työskentelemään pareittain superuniversumin päämajasta saapuvien sekonafien kanssa. Finaliitit huolehtivat enimmäkseen yhteisön uusien ja aineellisuuden ylittävien toimintojen -- sosiaalisten, kulttuuristen, filosofisten, kosmisten ja hengellisten -- alkuunsaattamisesta. Sikäli kuin olemme voineet havaita, he jatkavat tätä hoivaa pitkälle evolutionaarisen vakauden seitsemänteen vaiheeseen, jolloin he mahdollisesti lähtevät suorittamaan hoivatyötä ulkoavaruuteen. Otaksumme, että tämän jälkeen heidän paikkansa täyttävät Paratiisista tulevat absoniittiset olennot. 5. Valon ja elämän viides vaihe. Tässä vakiintuneen olemassaolon vaiheessa uudelleenjärjestelyt koskevat miltei yksinomaisesti fyysisiä aloja, ja ne ovat ensi sijassa Fyysisten Päävalvojien huolena. 6. Valon ja elämän kuudennessa vaiheessa tapahtuu maailman mielivirtapiirien uusien toimintojen kehitys. Kosmisesta viisaudesta näyttää tulevan universumissa esiintyvän mielellisyyden perusosa. 7. Valon ja elämän seitsemäs vaihe. Seitsemännen aikakauden alkuvaiheessa Planeetan Hallitsijaa neuvovan Kolminaisuus-Opettajan seuraan liittyy Päivien Muinaisten lähettämä vapaaehtoinen [sivu 629] neuvoja, ja myöhemmin heidän seuraansa liittyy vielä kolmaskin neuvonantaja, joka saapuu superuniversumin Korkeimman Toimeenpanijan lähettämänä. Tämän vaiheen aikana, ellei jo ennemmin, tapahtuu aina Aatamin ja Eevan vapauttaminen planetaarisista tehtävistä. Mikäli finaliittikuntaan kuuluu joku Aineellinen Poika, tästä saattaa tulla kuolevaisen toimeenpanopäällikön työtoveri, ja toisinaan joku Melkisedekeistä tarjoutuu toimimaan tässä ominaisuudessa. Jos finaliittien joukossa on keskiväliolento, kaikille tuohon yhteisöön kuuluville planeetalla edelleen oleville jäsenille myönnetään välitön ero tehtävistään.

16 Sen jälkeen kun Planetaarinen Aatami ja Eeva ovat vapautuneet aikakausia jatkuneesta toimeksiannostaan, he voivat valita jonkin seuraavista elämänvaiheista: 1. He voivat hankkia itselleen vapautuksen planeetalta ja siirtyä universumipäämajasta välittömästi elämänvaiheeseen, joka vie Paratiisiin, ja saada morontiakokemuksensa päätteeksi Ajatuksensuuntaajan. 2. Varsin usein käy niin, että Planetaarinen Aatami ja Eeva saavat Suuntaajan, kun he vielä palvelevat valoon asettuneessa maailmassa samalla, kun Suuntaajan saavat jotkut heidän planeetan ulkopuolelta peräisin olevat, suoraan heistä polveutuvat lapsensa, jotka ovat tarjoutuneet toimimaan määräajan planeettapalvelun piirissä. Myöhemmin he kaikki saavat mennä universumipäämajaan ja aloittaa Paratiisiin johtavan elämänvaiheensa sieltä. 3. Planetaarinen Aatami ja Eeva voivat päättää -- niin kuin järjestelmän päämajasta kotoisin olevat Aineelliset Pojat ja Tyttäret tekevät -- lähteä lyhyeksi ajaksi suoraan midsoniittimaailmaan ja saada Suuntaajansa siellä. 4. He saattavat päättää palata järjestelmän päämajaan istuakseen siellä jonkin aikaa korkeimman oikeuden tuomareina, minkä palvelun jälkeen he saavat Suuntaajan ja aloittavat nousun Paratiisiin. 5. He saattavat pitää parempana palata hallintotehtävistään takaisin synnyinmaailmaansa palvellakseen siellä jonkin aikaa opettajina ja tullakseen Suuntaajan asuttamaksi silloin, kun heidät siirretään universumin päämajaan. Kaikkien näiden ajanjaksojen ajan on muualta tuoduilla avustavilla Aineellisilla Pojilla ja Tyttärillä suunnaton vaikutus edistyviin sosiaalisiin ja taloudellisiin oloihin. He ovat potentiaalisesti kuolemattomia ainakin siihen saakka, kunnes he katsovat paremmaksi muuttua ihmisen kaltaiseksi, saada Suuntaaja ja lähteä matkalle Paratiisiin.

17 Evolutionaarisissa maailmoissa olennon täytyy muuttua ihmisen kaltaiseksi saadakseen Ajatuksensuuntaajan. Kaikki Kuolevaisfinaliittien Yhteisön ylösnousemusjäsenet ovat olleet Suuntaajan asuttamia ja fuusioituneet sen kanssa, paitsi serafit, joissa Isä asuu toisentyyppisen hengen kautta silloin, kun heidät otetaan jäseniksi tähän yhteisöön. 5. AINEELLISEN KEHITYKSEN LAKIKORKEUS Urantian kaltaisessa synnin vaivaamassa, pahan hallitsemassa, itsekkyyden leimaamassa ja eristetyssä maailmassa elävät kuolevaiset luodut voivat tuskin hahmottaa mielessään näitä edistynyttä kehitystä edustavia aikakausia jollakin synnittömällä sfäärillä luonnehtivaa fyysistä täydellisyyttä, älyllistä pystyvyyttä ja hengellistä kehitystä. Valoon ja elämään asettuneen maailman pitkälle edistyneet kehitysvaiheet edustavat aineellisen kehityksen korkeinta huippua. Näistä sivistyneistä maailmoista ovat hävinneet varhaisempien alkukantaisten aikakausien joutilaisuus ja kitkaisuus. Köyhyys ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat miltei kadonneet, rappio on hävinnyt, ja rikollisuutta esiintyy harvoin. Mielenvikaisuutta ei itse asiassa enää ole olemassa, ja vajaamielisyys on harvinaista. Näiden maailmojen taloudellinen, sosiaalinen ja hallinnollinen tila on korkeaa ja täydellistynyttä luokkaa. Tiede, taide ja elinkeinot kukoistavat ja yhteiskunta on [sivu 630] korkeaa aineellista, älyllistä ja kulttuurista edistystä edustava kitkattomasti toimiva mekanismi. Teollisuus on suurelta osin suunnattu palvelemaan tällaisen oivallisen sivilisaation korkeampia tavoitteita. Tällaisen maailman talouselämästä on tullut eettistä. Sota tunnetaan vain historiasta, armeijoita tai poliisivoimia ei enää ole. Hallitusvalta on vähin erin häviämässä. Itsehillintä tekee ihmisten säätämistä

18 laeista vähitellen aikansa eläneitä. Julkisoikeudellisen hallintokoneiston ja lainsäädäntäteitse tapahtuvan säätelyn laajuus edistyvän sivilisaation välivaiheessa on kääntäen verrannollista kansalaisten moraalisuuteen ja hengellisyyteen. Koululaitosta parannellaan merkittävästi, ja koulut omistautuvat mielen harjoittamiseen ja sielun ulottuvuuksien laajentamiseen. Taiteellisen toiminnan keskukset ovat suurenmoisia ja musiikkilaitokset ovat verrattomia. Palvontatemppelit sekä niihin liittyvät filosofian ja kokemuksellisen uskonnon koulut ovat kauniita ja loistavia luomuksia. Palvontakokouksiin käytettävät ulkoilma-areenat ovat yhtä ylivertaisia taiteellisessa yksinkertaisuudessaan. Kilpakisoille, huumorille ja muille yksityisten ja ryhmien harrastuksille omistetut tilat ovat avaria ja tarkoituksenmukaisia. Eräs kilpatoimintojen erikoispiirre tällaisessa korkeasti sivistyneessä maailmassa on, että yksilöt ja ryhmät ponnistelevat menestyäkseen kosmologisissa tieteissä ja filosofiassa. Kirjallisuus ja puhetaito kukoistavat, ja kieli kehittyy niin, että se sisältää käsitekokonaisuuksien symboleja ja ilmaisee ideoita. Elämä on virkistävän yksinkertaista; ihminen on vihdoinkin sovittanut yhteen korkeatasoisen mekaanisen kehityksen ja innoittavan älyllisen pystyvyyden ja verhonnut nämä molemmat suurenmoisella hengellisellä edistymisellä. Onnellisuudentavoittelu on kokemus, joka tuottaa iloa ja tyydytystä. 6. YKSITTÄINEN KUOLEVAINEN Sitä mukaa, kun maailmat etenevät pitemmälle asettuneisuudessaan valoon ja elämään, yhteiskunnasta tulee yhä rauhanomaisempi. Yksilöstä on tullut entistä altruistisempi ja veljellisempi, vaikkei hän silti ole yhtään riippumattomampi, ja vaikka hän edelleen omistaakin yhtä paljon huomiota perheelleen. Ette Urantialla, sellaisina kuin nyt olette, osaa antaa suurtakaan arvoa sille, miten pitkälle näiden täydellistyneiden maailmojen valistuneet sukukunnat ovat päässeet ja miten kauas ne ovat edistyneet. Evolutionaariset rodut puhkeavat näissä ihmisissä kukkaansa. Mutta nämä olennot ovat yhä kuolevaisia; edelleenkin he hengittävät, syövät, nukkuvat ja juovat. Tämä suurenmoinen

19 kehitystulos ei ole taivas, mutta se antaa oivallisen ennakkoaavistuksen Paratiisiin-nousun varrella olevista jumalallisista maailmoista. Normaalissa maailmassa kuolevaissukukunnan biologinen elinkelpoisuus on Aatamin jälkeen seuranneiden ajanjaksojen kuluessa jo kauan sitten saatettu korkealle tasolle, ja nyt ihmisen fyysinen kehitys jatkuu aikakaudesta toiseen läpi kaikkien vakiintuneisuuden ajanjaksojen. Sekä näkemisen että kuulemisen ulottuvuus laajenee. Tähän aikaan tultaessa väestömäärä pysyy muuttumattomana. Lisääntymistä säännöstellään planeetan tarpeiden ja perinnöllisten, syntymässä saatavien kykyjen mukaisesti. Planeetalla tänä aikakautena elävät kuolevaiset jaetaan viidestä kymmeneen ryhmään, ja alempien ryhmien sallitaan tuottaa vain puolet korkeampien ryhmien tuottamasta lapsimäärästä. Tällaisen suurenmoisen rodun jatkuvassa, koko valon ja elämän aikakauden läpi ulottuvassa kohenemisessa on suurelta osin kyse niiden rotuainesten valikoivasta lisäämisestä, joissa sosiaalisella, filosofisella, kosmisella ja hengellisellä alalla ilmenee muita verrattomampia ominaisuuksia. Suuntaajien saapuminen tapahtuu edellisten evolutionaaristen kausien tapaan, ja sitä mukaa kuin aikakaudet siirtyvät menneisyyteen, nämä kuolevaiset käyvät yhä kykenevämmiksi pitämään [sivu 631] yhteyttä Jumalan osaseen sisimmässään. Kehityksen alkuvaiheissa ja esihengellisissä vaiheissa mielenauttajahenget ovat yhä toiminnassa. Pyhä Henki ja enkelien hoiva ovat entistäkin tuloksellisempia sitä mukaa, kuin vakiintuneen elämän peräkkäiset aikakaudet yksi toisensa jälkeen koetaan. Valon ja elämän neljännessä vaiheessa edistyneiden kuolevaisten kokemusmaailmaan näyttää kuuluvan melko laaja ja tietoinen yhteydenpito sen Valtiashengen henkiläsnäoloon, jonka toimipiiriin superuniversumi kuuluu, kun sen sijaan tällaisen maailman filosofia keskittyy siihen, että päästäisiin ymmärrykseen Korkeinta Jumalaa koskevista uusista ilmoituksista. Tässä edistyneessä tilassa olevien planeettojen ihmisasukkaista yli puolet kokee translaation elävien joukosta morontiatilaan. Juuri näin "kaikki vanha on katoamassa; katso, kaikki tulee uudeksi."

20 Ymmärrämme asian niin, että fyysinen kehitys on valon ja elämän aikakauden viidennen jakson päättymiseen mennessä saavuttanut täyden mittansa. Panemme merkille, että kehittyvään ihmismieleen liittyvän hengellisen kehityksen ylärajat määrää se yhdistyneiden morontia-arvojen ja kosmisten merkitysten taso, jolla suuntaajafuusio tapahtuu. Mutta kun on kyse viisaudesta, otaksumme, vaikkemme sitä tosiasiassa tiedä, ettei älyllisellä kehityksellä ja viisauteen yltämisellä voi koskaan olla mitään rajaa. Seitsemännen vaiheen maailmassa viisaus voi ammentaa tyhjiin aineelliset potentiaalit, astua mota-ymmärrykseen ja saada lopulta tuntuman jo absoniittiseen suurenmoisuuteenkin. Panemme merkille, että ihmiset oppivat näissä pitkälle kehittyneissä ja seitsemännen vaiheen osalta kauas ehtineissä maailmoissa hallitsemaan täysin paikallisuniversumin kieltä jo ennen kuin heidät otetaan taivaaseen, ja olen vieraillut muutamilla hyvin vanhoilla planeetoilla, joissa abandonterit opettivat iäkkäämmille kuolevaisille superuniversumin kieltä. Ja näissä maailmoissa olen tehnyt havaintoja siitä menetelmästä, jolla absoniittiset persoonallisuudet paljastavat finaliittien läsnäolon morontiatemppelissä. Tällainen on kertomus kuolevaisten evolutionaarisissa maailmoissa suorittaman eteenpäin ponnistelun suurenmoisesta päämäärästä. Ja tämä kaikki tapahtuu jo ennen kuin ihmiset astuvat morontiaaliseen elämänvaiheeseensa. Aineellisten kuolevaisten on asutuissa maailmoissa jo mahdollista saavuttaa koko tämä loistava kehitys, ja se on vasta ensimmäinen vaihe siinä loputtomassa ja käsittämättömässä elämänurassa, johon kuuluvat nousu Paratiisiin ja jumalallisuuden saavuttaminen. Mutta voisitko mitenkään edes kuvitella, minkälaisia evolutionaarisia kuolevaisia nyt on nousemassa maailmoista, jotka ovat jo kauan olleet valon ja elämän vakiintuneisuuden seitsemännessä vaiheessa? Juuri heidän kaltaisensa saapuvat paikallisuniversumin pääkaupungin morontiamaailmoihin aloittaakseen ylösnousemuksellisen elämänvaiheensa sieltä. Jos epäilysten raastaman Urantian kuolevaiset vain voisivat tarkkailla yhtäkin näistä kauan sitten valoon ja elämään asettuneista edistyneemmistä maailmoista, he eivät enää koskaan asettaisi kyseenalaiseksi luomistyön evolutionaarisen järjestelmän viisautta. Vaikka ei mitään sellaista tulevaisuutta olisikaan, joka merkitsee iäti jatkuvaa luodun edistymistä, tällaisten, loppuunviedystä tavoitteiden saavuttamisesta kertovien vakiintuneiden maailmojen

21 kuolevaisrotujen häikäisevät evolutionaariset saavutukset osoittaisivat ihmisen luomisen ajallisuuden ja avaruuden maailmoihin silti perin juurin oikeutetuksi. Pohdimme usein, olisiko näiden oivallisten ylösnousemuskuolevaisten edelleenkin määrä liittyä Lopullisuuden Saavuttajakuntaan siinä tapauksessa, että suuruniversumi asettuisi valoon ja elämään. Mutta vastausta emme tiedä. 7. ENSIMMÄINEN ELI PLANETAARINEN VAIHE Tämä ajanjakso alkaa morontiatemppelin ilmestyessä planeetan uuteen päämajaan, ja se päättyy, kun koko järjestelmä asettuu valoon ja elämään. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat avaavat [sivu 632] tämän aikakauden tuossa maailmassa suorittamiensa peräkkäisten tehtäväkäyntien lopulla, kun Planeettaprinssi sfäärille lahjoittautuneen Paratiisin- Pojan antamin valtuuksin ja tämän henkilökohtaisesti läsnä ollessa ylennetään Planeetan Hallitsijan asemaan. Finaliitit aloittavat samalla aktiivisen osallistumisensa planeetan asioiden hoitoon. Ulkonaisesti ja näkyväisesti tällaisen valoon ja elämään asettuneen maailman varsinaisina hallitsijoina tai johtajina näyttävät olevan Aineellinen Poika ja Tytär, Planetaarinen Aatami ja Eeva. Finaliitit ovat näkymättömiä, kuten on myös Prinssi-Hallitsija, paitsi morontiatemppelissä. Planeetan hallinnon aktuaalisina ja konkreettisina päällikköinä ovat sen vuoksi Aineellinen Poika ja Tytär. Tietoisuus näistä järjestelyistä on kaikissa universumin maailmoissa antanut arvovaltaa ajatukselle kuninkaista ja kuningattarista. Ja kuninkaat ja kuningattaret ovatkin onnistunut ratkaisu näissä ihanteellisissa oloissa, koska

22 maailmalla on käytettävissään tällaisia korkeita persoonallisuuksia, jotka toimivat heitä korkeampien mutta näkymättömien hallitsijoiden puolesta. Kun tällainen kausi saavutetaan maailmassanne, Planeetan Hallitsijan valtaistuimella istuu epäilemättä Makiventa Melkisedek, joka on nyt Urantian Planeettaprinssin sijaishallitsija. Ja Jerusemissa on jo pitkään uumoiltu, että hänen seurassaan tulevat olemaan Urantian Aatamin ja Eevan poika ja tytär, jotka ovat tällä haavaa Edentiassa Norlatiadekin Kaikkein Korkeimpien suojatteina. Nämä Aatamin lapset saattaisivat siis palvella Urantialla yhdessä Melkisedek- Hallitsijan kanssa, sillä heiltä poistettiin jälkeläistentuottamiskyky miltei vuotta sitten, aikana, jolloin he Urantialla Edentiaan-siirtoa varten valmistautuessaan luopuivat aineellisesta ruumiistaan. Tämä vakiintunut aikakausi jatkuu jatkumistaan niin kauan, että järjestelmän jokainen asuttu planeetta saavuttaa vakiintuneisuuden kauden. Ja sitten kun nuorin maailma -- viimeinen valoon ja elämään siirtynyt -- on kokenut tällaista asettuneisuutta järjestelmän ajanlaskun mukaan tuhannen vuoden ajan, koko järjestelmä siirtyy vakiintuneeseen tilaan, ja yksittäiset maailmat ohjataan valon ja elämän aikakauden järjestelmävaiheeseen. 8. TOINEN ELI JÄRJESTELMÄVAIHE Kun kokonainen järjestelmä vakiintuu elämään, käyttöön otetaan uudentyyppinen hallinto. Planeettojen Hallitsijoista tulee järjestelmäkonklaavin jäseniä, ja tämä uusi hallintoelin käyttää Konstellaation-Isien veto-oikeuden alaisuudessa korkeinta valtaa. Tällaisesta asuttujen maailmojen muodostamasta järjestelmästä tulee tosiasiallisesti itsehallinnollinen. Järjestelmän lakiasäätävä kokous perustetaan päämajamaailmaan, ja kukin planeetta lähettää siihen kymmenen edustajaansa. Tuomioistuimet asetetaan nyt järjestelmäin pääkaupunkeihin, ja vain muutoksenhakuasiat viedään universumin päämajaan. Järjestelmän vakiintumisen myötä Valtuutetusta Vartiomiehestä, superuniversumin Korkeimman Toimeenpanijan edustajasta, tulee järjestelmän

23 korkeimman oikeuden vapaaehtoinen neuvonantaja ja uuden lakiasäätävän kokouksen tosiasiallinen puheenjohtaja. Koko järjestelmän asetuttua valoon ja elämään Järjestelmän Hallitsijat eivät enää vaihdu, vaan tällainen hallitsija pysyy järjestelmän johdossa ajasta aikaan. Apulaishallitsijat vaihtuvat edelleen niin kuin aiempinakin aikakausina. Tämän vakiintumisjakson kuluessa saapuu ensi kertaa midsoniitteja omista olinpaikkanaan olevista universumipäämajan maailmoista toimimaan lakiasäätävien kokousten neuvonantajina ja lainkäyttöä edustavien tuomioistuinten neuvojina. Nämä midsoniitit suorittavat myös tiettyjä toimenpiteitä juurruttaakseen uusia, korkeampaa arvoa omaavia motamerkityksiä opinahjoihin, joita he yhdessä finaliittien kanssa tukevat. Mitä Aineelliset Pojat tekivät kuolevaisrotujen hyväksi [sivu 633] biologian alalla, sitä midsoniittiluodut tekevät nyt näiden yhdentyneiden ja kunnialla kruunattujen ihmisten hyväksi filosofian ja hengellistyneen ajattelun alati edistyvillä aloilla. Opettaja-Pojista tulee asutuissa maailmoissa finaliittien vapaaehtoisia työtovereita, ja nämä samaiset Opettaja-Pojat myös seuraavat finaliitteja mansiomaailmoihin sitten, kun näitä sfäärejä koko järjestelmän valoon ja elämään asettautumisen jälkeen ei ole enää määrä käyttää eriytettyinä vastaanottomaailmoina. Tilanne on tällainen viimeistään sitten, kun koko konstellaatio on näin kehittynyt. Mutta näin pitkälle edistyneitä ryhmiä ei Nebadonissa ole yhtäkään. Meillä ei ole lupaa paljastaa näitä uuteen tarkoitukseen vihittyjä mansiomaailmoja aikanaan valvovien finaliittien toiminnan laatua. Tietoonne on kuitenkin saatettu, että universumeissa on kaikkialla erityyppisiä älyllisiä luotuja, joita ei ole näissä kertomuksissa kuvailtu. Ja sitten kun järjestelmät rakennusosinaan olevien maailmojen edistymisen ansiosta yksi toisensa jälkeen asettuvat valoon, koittaa aika, jolloin tietyn

24 konstellaation viimeinenkin järjestelmä saavuttaa vakiintuneisuuden, ja universumin hallinnosta vastaavat -- Mestari-Poika, Päivien Yhdistynyt ja Kirkas Aamutähti -- saapuvat konstellaation pääkaupunkiin julistamaan Kaikkein Korkeimmat asuttujen maailmojen sadan vakiintuneen järjestelmän juuri täydellistyneen perheen rajoittamattomiksi hallitsijoiksi. 9. KOLMAS ELI KONSTELLAATIOVAIHE Vakiintuneiden järjestelmien muodostaman kokonaisen konstellaation yhdentymiseen liittyy toimeenpanovallan uudelleenjako sekä lisää universumihallinnon uudelleenjärjestelyjä. Tämä aikakausi merkitsee pitkälle menevää tuloksiinpääsyä jokaisessa asutussa maailmassa, mutta sille ovat erityisen ominaisia konstellaation päämajassa suoritettavat uudelleenjärjestelyt, joihin liittyy merkittävä muutos suhteissa järjestelmävalvontaan samoin kuin suhteissa paikallisuniversumin hallitukseen. Tämän aikakauden kuluessa monia konstellaation ja universumin toimintoja siirretään järjestelmäpääkaupunkeihin, ja superuniversumin edustajat omaksuvat uudet ja entistä läheisemmät suhteet planeettojen, järjestelmien ja universumien hallitsijoihin. Samalla kun nämä uudet suhteet muotoutuvat, tietyt superuniversumin hallintopersoonallisuudet asettuvat konstellaatiopääkaupunkeihin Kaikkein Korkeimpien Isien vapaaehtoisiksi neuvonantajiksi. Konstellaation asettuessa tällä tavoin valoon lainsäädäntätoiminta lakkaa ja sen tilalla toimii Kaikkein Korkeimpien johtama Järjestelmänhallitsijoiden huone. Tällaiset hallinnolliset ryhmät ovat nyt ensi kerran tekemisissä suoraan superuniversumin hallituksen kanssa asioissa, jotka koskevat suhteita Havonaan ja Paratiisiin. Muutoin konstellaatio pysyy entiseen tapaan yhä yhteydessä paikallisuniversumiin. Vakiintuneen elämän vaiheesta toiseen univitatiaolennot jatkavat huolenpitoaan konstellaation morontiamaailmoista. Aikojen kuluessa Konstellaation-Isät ottavat vastuulleen yhä useampia niistä yksityiskohtaisista hallinto- ja valvontatehtävistä, jotka aiemmin keskittyivät universumin päämajaan. Vakautumisen kuudennen vaiheen saavuttamiseen mennessä nämä yhdistyneet konstellaatiot ovat saavuttaneet aseman, jossa niillä on lähes täysi autonomia. Vakiintumisen seitsemänteen vaiheeseen astuminen on

25 epäilemättä merkitsevä näiden hallitsijoiden ylentämistä arvoasemaan, jota heidän nimensä, Kaikkein Korkeimmat, merkitsee. Itse asiassa konstellaatiot asioivat tuolloin suoraan superuniversumin hallitsijoiden kanssa samalla, kun paikallisuniversumin hallitus laajenee toimialaltaan niin, että se ottaa vastuulleen uusia, suuruniversumia koskevia velvollisuuksia. [sivu 634] 10. NELJÄS ELI PAIKALLISUNIVERSUMIVAIHE Kun jokin universumi asettuu valoon ja elämään, se kohta kytkeytyy vakinaisiin superuniversumivirtapiireihin, ja Päivien Muinaiset julistavat rajoittamattoman toimivallan omaavan korkeimman neuvoston perustetuksi. Tämä uusi hallintoelin muodostuu sadasta Päivien Uskollisesta, joiden puheenjohtajana toimii Päivien Yhdistynyt, ja ensimmäisenä toimenaan tämä korkein neuvosto tunnustaa Mestari-Luojapojan hallitsijanvallan jatkumisen. Universumin hallinto, siltä osin kuin kysymys on Gabrielista ja Isä- Melkisedekistä, säilyy täysin muuttumattomana. Tämän rajoittamattoman toimivallan omaavan neuvoston huolena ovat pääasiassa valon ja elämän edistyneen statuksen esille nostamat ongelmat ja uudet olosuhteet. Apulaistarkastaja mobilisoi nyt kaikki Valtuutetut Vartiomiehet, jotta nämä muodostaisivat paikallisuniversumin vakauttamiskunnan, ja pyytää Isä- Melkisedekiä osallistumaan sen valvontaan yhdessä hänen kanssaan. Ja nyt nimitetään ensimmäisen kerran joukko Inspiroituja Kolminaisuushenkiä Päivien Yhdistyneen palvelukseen. Kokonaisen paikallisuniversumin asettuminen valoon ja elämään panee alulle perinpohjaisia uudelleenjärjestelyjä koko hallintojärjestelmässä aina yksittäisistä asutuista maailmoista universumipäämajaan saakka. Uudenlaiset keskinäissuhteet ulottuvat konstellaatioihin ja järjestelmiin asti. Paikallisuniversumin Äiti-Henki tuntee saavansa uusia yhteydenpidollisia suhteita superuniversumin

26 Valtiashenkeen, ja Gabriel rakentaa suoran yhteyden Päivien Muinaisiin, ja tämä yhteys on toiminnassa aina silloin, kun Mestari-Poika on mahdollisesti poissa päämajamaailmasta. Hallinnolliset Pojat toimivat tämän ja myöhemmin seuraavien aikakausien kuluessa entiseen tapaan tuomiokautisina tuomareina, samalla kun sata tällaista Paratiisin Avonaali-Poikaa muodostaa Kirkkaan Aamutähden uuden korkean neuvoston universumin pääkaupungissa. Sittemmin ja sen mukaan, miten Järjestelmän Hallitsijat sitä pyytävät, yhdestä tällaisesta Hallinnollisesta Pojasta tulee ylin neuvonantaja, jonka asemapaikka on kunkin paikallisjärjestelmän päämajamaailmassa, siksi kunnes yhtenäisyyden seitsemäs vaihe saavutetaan. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat toimivat tämän ajanjakson aikana Planeetanhallitsijoiden vapaaehtoisina neuvonantajina, mutta sen lisäksi he kolmen jäsenen ryhminä palvelevat samalla tavoin Konstellaatioiden Isiä. Ja vihdoin nämä Pojat löytävät paikkansa paikallisuniversumissa, sillä tuona ajankohtana heidät siirretään pois paikallisluomuksen hallintopiiristä ja osoitetaan rajoittamattoman toimivallan omaavan korkeimman neuvoston palvelukseen. Nyt tapahtuu ensimmäistä kertaa, että finaliittikunta tunnustaa Paratiisin ulkopuolelta lähtöisin olevan vallanhaltijan, korkeimman neuvoston, toimivallan Finaliitit eivät siihen mennessä ole tunnustaneet mitään Paratiisin tältä puolen tulevaa valvontaa. Tällaisten vakiintuneiden universumien Luoja-Pojat viettävät suuren osan ajastaan Paratiisissa ja siihen liittyvissä maailmoissa sekä neuvotteluissa kaikkialla paikallisluomuksen piirissä palveluksessa olevien lukuisten finaliittiryhmien kanssa. Mikaelissa oleva ihminen saavuttaa tällä tavoin entistäkin veljellisemmät kumppanuussuhteet kunnialla kruunattuihin finaliittikuolevaisiin. Ajatusleikki sillä, mikä tulee olemaan näiden Luoja-Poikien tehtävänä alustavassa kehkeytymisvaiheessaan olevien ulkouniversumien suhteen, on täysin turhanaikaista. Mutta aina välillä me kaikki antaudumme sellaisiin pohdiskeluihin. Kun tämä neljäs kehitysvaihe saavutetaan, Luoja-Pojasta tulee hallinnollisessa mielessä vapaa; Jumalallinen Hoivaaja yhdistää hoivansa yhä