KOTIEN ENERGIANKULUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIEN ENERGIANKULUTUS"

Transkriptio

1

2 Käyttöveden lämmitys 14 % Asuntojen lämmitys 68 % KOTIEN ENERGIANKULUTUS Tilastokeskus, Energiatilasto Saunojen lämmitys 4 % Valaistus 5 % Ruoanvalmistus 1 % Kotien laitteet 9 % TÄHÄN TULEE SÄHKÖNKÄYTTÖTUTKIMUKSEN PERUSTEELLA LAADITUT ESIMERKKITALOUKSIEN KULUTUSGRAAFIT

3 Energia tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita. Arkipäivän energiaa saamme ravinnon lisäksi, perheestä, ystävistä ja harrastuksista. Tämä opas on kirjoitettu kodin näkökulmasta puhumme kotona käytetystä ja kotiin ostettavasta energiasta. Asumisen energiankäytöstä valtaosa, noin 70 %, käytetään rakennusten lämmitykseen. Lopusta toinen puoli kuluu käyttöveden lämmitykseen ja toisen puolen vievät kotitalouslaitteet. Lämmityksessä käytetään useita energialähteitä kuten kaukolämpöä, polttoöljyä, sähköä ja puuta. Tilastoissa lämmitykseen luetaan myös lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon tarvitsema energia. Sähkön osuus kodin energiasta vaihtelee. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva maksaa noin 90 %:a kodin energiasta sähkölaskusta, kun kerrostalossa asuvalla osuus on n. 15 %:a. Kerrostalossa pääosa kodin energiasta maksetaan yhtiövastikkeessa. Kaukolämpöä käyttävän omakotitalon asukas maksaa sekä kaukolämpö- että sähkölaskun. Asumismuoto ja lämmitystapa vaikuttavat merkittävästi sähkölaskun suuruuteen, mutta myös varustelutaso vaikuttaa. Yhden asukkaan kerrostalokodin tavallinen kwh kulutus kaksinkertaistuu varustelutason muuttuessa korkeaksi. Neljän asukkaan omakotitalossa tavallinen kulutus 7000 kwh nousee korkean varustelutason taloudessa kwh:iin. Myös käyttötavoilla on vaikutusta. Teemme päivittäin ratkaisuja, joissa energia on yhtenä osatekijänä. Energiankäyttö on elämäntapa-asia, jossa arkisilla käyttötavoillamme, harrastuksilla, liikkumistarpeilla ja -tavoilla sekä henkilökohtaisilla mieltymyksillä on merkitystä. Jo aivan pienetkin käyttötottumusten muutokset sekä energiatehokkuuden ottaminen yhdeksi hankintojen valintakriteeriksi vaikuttavat suotuisasti energiankäyttöön. TEHOSTA ENERGIANKÄYTTÖÄ lämpöä, sähköä ja vettä säästäen. julkista liikennettä, kävele ja pyöräile. kaukolämpöä ja uusiutuvia energiamuotoja lämmityksessä. uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. vain tarpeeseen. Suosi energia- tehokkaita ja laadukkaita laitteita ja tavaroita sekä huolehdi säännöllisesti niiden kunnossapidosta.

4 Suunnittelun ja rakentamisen aikaiset ratkaisut määrittävät asumisen energiankäytön tason, mutta kulutustaan voi aina hienosäätää niin kerros- kuin pientalossakin. Suosi mahdollisuuksiesi mukaan vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja. RAKENNUKSEN E-LUKU rakentamismääräysten myötä energiatehokkuuden keskeiseksi vaatimukseksi on noussut rakennusten kokonaisenergiankulutus, jota varten lasketaan energialuku eli E-luku. E-luku muodostuu rakennukseen ostetun energian määrästä ja energiamuodon kertoimesta. energian, kuten maalämmön tai pellettien käyttäminen talon lämmitykseen alentaa tehokkaasti E-lukua. E-lukua on lisäksi mahdollista pienentää hyvällä lämmöneristyksellä, ilmanvaihdon lämmön talteenotolla, hyvillä ikkunoilla ja ovilla sekä talon koolla ja kerrosluvulla. Jos rakennuksen tarvitsemasta sähköenergiasta osa tuotetaan omalla tontilla esimerkiksi auringon tai tuulen avulla, niin tämä tuotanto hyvitetään laskennassa. jolla on pieni E-luku, säästää energiaa ja siten myös euroja. E-luku tarvitaan sekä rakennuslupaa että tulevaisuudessa myös energiatodistusta varten. VIIHTYISYYTTÄ ENERGIATEHOKKAASTI aste huonelämpötilassa merkitsee viittä prosenttia lämpölaskussa. Loman ajaksi asunnon lämpötilaa voi huoletta laskea C:een. säännöllisesti pattereiden kunto ja termostaatin toiminta. Älä peitä termostaattia ja patteria huonekaluilla tai verhoilla. ikkunat ja ovet. Vetoisuus vähenee ja lämpö pysyy sisällä. Myös ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarve vähenee. tehokkaasti ja nopeasti, älä jätä ikkunaa edes raolleen päiväksi. Energian hinnanmuutokset kohdistuvat voimakkaammin niihin rakennuksiin, joissa energian osuus käyttökustannuksista on suuri. Rakennuksen lämmitys lohkaisee merkittävän osan asumisen energiankulutuksesta. Sen pienentämiseen on tehokkaita keinoja. Etenkin rakentajalla ja remontoijalla on kullanarvoinen tilaisuus leikata reilusti energiankulutusta järkevillä rakentamisratkaisuilla. Käyttöveden lämmittäminen voi tehokkaasti eristetyissä pientaloissa viedä vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta jopa 30 %. Myös raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn tarvitaan runsaasti energiaa. Vesimaksu on kokonaiskustannus käyttämästämme puhtaasta vedestä ja tuottamastamme jätevedestä. Rakentajana teet kauaskantoisia ratkaisuja Talon suunnittelu alkaa toden teolla vasta sitten, kun rakennuspaikka on valittu. Hyvin eristetty ja ilmanpitävä talo on vedoton, lämmin ja miellyttävä. Melu ei kantaudu sisään, kosteusongelmien vaara vähenee ja rakennus kuluttaa vähän energiaa. Rakennus kannattaa sijoittaa tontille mahdollisimman aurinkoiselle paikalle tuulelta suojaan. Lämpövyöhykkeiden ja luonnonvalon hyödyntäminen on mielekästä viihtyisyydenkin vuoksi. Eniten lämpöä edellyttävät huonetilat sijoitetaan talon keskelle. Etelään antavat ikkunat päästävät valon ja lämmön huoneisiin. Pitkät räystäät tai lehtipuut puolestaan suojaavat liialliselta paahteelta. Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa ottaa huomioon sekä investointiettä käyttökustannukset. Vertailemalla eri mahdollisuuksia sekä asiantuntevalla suunnittelulla ja toteutuksella kotiin saadaan lämpöä terveellisesti, turvallisesti ja energiatehokkaasti. Myös ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon lämmitysjärjestelmään sekä lämmöneristävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Ympäristövaikutusten kannalta paras ratkaisu on rakentaa mahdollisimman vähän energiaa kuluttava talo ja lämmittää

5 sitä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvalla energialla, kuten puulla, aurinkoenergialla tai maalämmöllä. Myös kaukolämpö on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Uusien talojen energiantarve vähenee jatkuvasti. Useat talotehtaat tarjoavat jo matalaenergiataloja ja passiivienergiatalot tekevät tuloaan. Matalaenergiatalojen energiankulutus perinteiseen pientaloon verrattuna on noin puolet ja passiivienergiatalon vain noin neljännes. Oikeat säädöt ja energiatehokas ilmanvaihto Lämmitysjärjestelmän toiminnan kannalta säätöjen huolellinen suunnittelu ja toteutus ovat yhtä tärkeitä kuin itse järjestelmän valinta. Asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja märkätilojen lämmitystä on tarvittaessa voitava ohjata erikseen. Esimerkiksi pesuhuoneen lämmitystä tarvitaan kesälläkin, vaikka muuten lämmitys voidaan sulkea. Tehokas ilmanvaihto on hyvän talon tärkeä ominaisuus. Ilmanvaihdon mukana voi kuitenkin karata harakoille jopa kolmannes lämmitysenergiasta. Uusissa pientaloissa on lähes poikkeuksetta koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtolaitetta valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota paitsi lämmöntalteenoton hyötysuhteeseen myös laitteen puhaltimien sähkönkulutukseen. Ilmalämpöpumput yleistyvä tukilämmitysjärjestelmä Useimmat pientalot varustetaan varsinaisen lämmitysjärjestelmän lisäksi energiakustannuksia vähentävällä tukilämmitysjärjestelmällä. Käytännössä kaikkiin pientaloihin tulee jonkinlainen tulisija ja vanhempiin rakennuksiin sellainen voidaan yleensä jälkikäteen lisätä. Usein käyttö kattaa % lämmitysenergian tarpeesta. Käyttöveden lämmityksessä voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa. Aurinkolämpöjärjestelmän keräin tuottaa energiaa maaliskuusta pitkälle syksyyn. Tehokas aurinkolämpöjärjestelmä tuottaa lämpöä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Ilmalämpöpumppu käyttää hyväkseen ulkoilman sisältämää energiaa. Paras lämmityshyöty siitä saadaan silloin, kun ulkoilman lämpötila on 10 C +10 C. Kovilla pakkasilla ilmalämpöpumppujen hyötysuhde on heikoimmillaan ja sen vuoksi energiansäästöä syntyy vähemmän, joissakin tapauksissa ei juuri lainkaan. Otollisimmissa kohteissa ilmalämpöpumpulla voidaan säästää lämmitysenergiasta jopa %. Tällaisessa kohteessa talorakenne sallii lämmitysilman tehokkaan leviämisen ympäri taloa. Energiansäästöön vaikuttavat oleellisesti myös talon lämmityspattereiden termostaattien säädöt, ilmalämpöpumpun sisäyksikön säännöllinen suodattimien puhdistus, laitteen energiatehokkuus ja kohteen maantieteellinen sijainti. Laitemitoituksen lisäksi myös ilmalämpöpumpun säädöt ja käyttötottumukset vaikuttavat saatavaan hyötyyn. Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Jäähdytyskäytössä pumppu siirtää lämpöenergiaa huoneilmasta ulkoilmaan. Jäähdytys lisää raken-

6 ILMA-VESILÄMPÖPUMPPU on uusin lämpöpumpputekniikka hyödyntävä ratkaisu. Ilma-vesilämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta veteen. Lämmitetty vesi voidaan johtaa talon vesikiertoiseen keskuslämmitykseen ja sillä voidaan lämmittää myös käyttövettä. sopii hyvin rakennuksiin, joihin ei pysty asentamaan maalämpöjärjestelmää. Se on yleensä pienempi investointi kuin maalämpö, mutta myös vähemmän ilmaisenergiaa antava. Vanhassa rakennuksessa ilma-vesilämpöpumppu voidaan kytkeä olemassa olevan lämmitysjärjestelmän tueksi. lämpöpumpun vuotuinen lämpökerroin voi vaihdella suuresti eri kohteiden ja olosuhteiden mukaan. Lämpökerroin kuvaa, paljonko pumppu tuottaa lämpöä suhteessa sen käyttämään sähköenergiaan. suunnittelu ja ammattitaitoinen asennus ovat hyvin toimivan lämpöpumppujärjestelmän edellytyksiä. nuksen energiankulutusta ja syö säästöjä, joita lämmityskäytössä on saatu talven aikana. Jäähdytystoimintoa kannattaakin käyttää vain silloin kun itse oleillaan sisätiloissa. Usein riittää sisälämpötilan pudottaminen parilla asteella. Maltillisella käyttötavalla pientalon jäähdytykseen kuluu yleensä noin kwh energiaa vuodessa. Ilmalämpöpumppu ei sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, koska sen tuottama energia vähenee pakkasten kiristyessä ja lämpö ei yleensä leviä riittävästi kaikkiin tiloihin. Paras hyöty pumpusta saadaan talossa, jossa on sähköpatterilämmitys. Hienosäätöä huonelämpötiloihin Sisälämpötilalla on iso merkitys asumisviihtyvyyteen ja talon energiankulutukseen. Tutkimusten mukaan C huonelämpötila on terveellinen ja miellyttää useimpia ihmisiä. Veto on vilukissan vihollinen, joten ikkunoiden ja ovien tiiviydestä kannattaa huolehtia sen sijaan, että nostaisi huonelämpötilaa. Lisälämmittimet ja esimerkiksi jälkikäteen asennettu lattialämmitys saattaa lisätä huomattavasti energiankulutusta. Kaikkia kodin tiloja ei kuitenkaan kannata lämmittää oleskelulämpötilaan, vaan esimerkiksi makuuhuoneen voi pitää muutaman asteen viileämpänä, joka myös estää osaltaan pölypunkin lisääntymistä. Varastoon ja autotalliin riittää 5 12 C ja esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä ja tuulikaapissa riittävä lämpötila on noin 17 C. Lämpökuormat kuriin helteillä Energiankäytön kannalta huoneiden jäähdytys on taloudellisinta hoitaa ensisijaisesti perinteisillä keinoilla ja vasta sitten turvautua koneelliseen jäähdytykseen. Verhot ja kaihtimet suojaavat auringon paahteelta ja tuuletus varjon puolelta tuo viileää ilmaa sisätiloihin. Rakennuksen sisäisten lämpökuormien pienentäminen vähentää jäähdytystarvetta, joten sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä helteillä. Mikäli koneellinen jäähdytys on välttämätön, valitse energiatehokas laite ja käytä sitä vain lämpöhuippujen tasaamiseen. Kuumalla säällä ei kannata tavoitella 21 C lämpötilaa, vaan muutamankin asteen pudotus voi riittää. Vesi on yksi kulutuspuntari Kotitalouksien käyttöveden lämmitykseen kuluu kwh asukasta kohti vuodessa. Vedenkulutuksen vähentäminen on taloudellisesti kannattavaa ja arvokas ympäristöteko. Eri perheissä kulutetaan vettä hyvin vaihtelevia määriä. Toiset pärjäävät hieman vajaalla sadalla litralla vuorokaudessa, kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs kolmesataa litraa. Järkevät käyttötottumukset sekä oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja.

7 Käyttöveden lämpötilan on oltava vähintään +55 C, jotta bakteerit ja muut terveysriskit saadaan poistettua, ja enintään +65 C henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuissa lämminvesikalusteissa. Sauna lämpimäksi kerralla koko perheelle Suomalaisperhe saunoo yleensä pari kertaa viikossa. Yli puolet kiukaan sähkönkulutuksesta menee saunan esilämmittämiseen ja loput löylylämpötilan ylläpitoon. Tämän vuoksi sauna kannattaa lämmittää yhdellä kertaa koko perheelle. Turhinta tuhlausta on saunan pitäminen lämpimänä tyhjillään, joten hyödynnä varaamasi taloyhtiön saunavuoro. Saunomistavat näkyvät suoraan sähkölaskussa, sillä lämmityskertojen lisäksi saunomisen kesto ja lämpötila vaikuttavat energiankulutukseen. Lempeät löylyt C:ssa ovat energiataloudelliset, kun taas rapeat sadan asteen löylyt lisäävät energiankulutusta %. Hyvin toteutettu ilmanvaihto auttaa pitämään tasaisen lämpötilan, jolloin kiukaan termostaatti voidaan säätää pienemmälle hyvistä löylyistä tinkimättä. VEDEN KULUTUS VUOROKAUDESSA Keskimäärin kulutus on 155 l/asukas/vrk, vaihtelu l/asukas/vrk, tavoite 130 l/asukas/vrk Pyykki Keittiö WC Peseytyminen Litraa KESKIVERTO VEDENKÄYTTÄJÄN VESI MAKSAA 25 /KK Veden kulutus 128 l/as, vrk Vesi- ja jätemaksu yhteensä* 3,075 /m 3 Lämpimän veden osuus 40 % Kaukolämmön hinta** 68,6 /MWh Veden lämpötila 55 C * Lähde: Vesilaitosyhdistys, 2012 ** Lähde: Energiateollisuus, 2012 LÄHDE: MOTIVA TIESITKÖ TÄMÄN KIUKAISTA? on teholtaan kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite. käyttövalmis kiuas voi kasvattaa sähkölaskua jopa eurolla vuodessa. Jos kuitenkin saunot lähes päivittäin, hyvin lämpöeristetty jatkuvasti käyttövalmis kiuas on energiataloudellinen ratkaisu. Sen muhimistehon tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää märkätilojen lämmityksessä. suuret lasi- tai kivipinnat löylyhuoneessa lisäävät kiukaan tehontarvetta. Nyrkkisääntö on, että neliömetri kiveä tai lasia vastaa yhtä lisäkilowattia lämmitystehoa. SÄÄSTÖVINKIT VESIPEDOILLE vesivuodot välittömästi kuriin! Vuotava hana tai wc-istuin lisää vesilaskua huomattavasti. - tiheä tippavuoto (tiputtava hana n. 3 l/h) = 26 m 3 n. 130 /vuosi (40 % lämmintä vettä) - pieni vuoto (vuotava wc-istuin n. 30 l/h ) = 260 m 3 n. 900 /vuosi (vain kylmää vettä) - jatkuva vuoto (vähän auki oleva hana 180l/h ) = m 3 n /vuosi (40 % lämmintä vettä) vesihanojen ja suihkun virtaamat sopiviksi. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 litraa vettä minuutissa, käsipesuhanassa pärjää kuudella. kuluttaa vettä viisinkertaisesti suihkupesuun verrattuna.

8 Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu muodostavat energiaa ja vettä kuluttavan yhtälön, josta sopivilla laitevalinnoilla ja oikeilla käyttötavoilla voi höylätä turhan kulutuksen kuriin. Energiatehokkuus on aina käyttäjästä kiinni. OSTAJAN MUISTILISTA energiatehokas laite. tilavuudeltaan säilytystarpeitasi vastaava laite. että valitsemasi laite mahtuu paikalleen ja ympärille jää ilmankiertotilaa käyttöohjeen mukaisesti. lämpötilansäätötekniikka sekä selkeä lämpötilan numeronäyttö laitteen ulkopuolella auttavat turvallisen ja energiataloudellisen säilytyslämpötilan valinnassa ja seurannassa. ja -äänet lisäävät käytön turvallisuutta. eristeet vähentävät sähkönkulutusta ja hidastavat lämpötilan kohoamista häiriötilanteissa. sijoitettavat laitteet kuluttavat enemmän sähköä kuin vapaasti sijoitettavat laitteet. ison kylmäsäilytyslaitteen sijasta voit hankkia kaksi pientä ja käyttää niitä tarpeen mukaan.

9 Kylmäsäilytyslaitteet ovat päällä yötä päivää, joten ne voivat ahmaista reilun palan kodin sähkönkulutuksesta. Markkinoilla on erittäin tehokkaita A+++ -luokan jääkaappeja ja pakastimia, mutta energiamerkintä ei yksin takaa säästöä. Väärät käyttötavat tai laitteen sijoittaminen väärin saattavat moninkertaistaa kulutuksen. Aloita perusasioista, kun edessäsi on perheesi käyttöön sopivimman kylmäsäilytyslaitteen hankinta: minkä kokoisen laitteen tarvitset ja millaisia ehtoja tila asettaa laitteelle. Isot kylmäsäilytystilat ovat hyödyksi perheissä, joissa ruokaa ostetaan kerralla useiksi päiviksi tai esimerkiksi säilötään ja pakastetaan paljon. Sijoita kylmäsäilytyslaite riittävän väljästi. Käyttöohjeessa on tarkat tiedot vaaditusta ilmankiertotilasta. Laitteen sijoittaminen liian ahtaasti tai lämpöä tuottavan laitteen, kuten astianpesukoneen, viereen lisää merkittävästi sähkönkulutusta ja lyhentää laitteen käyttöikää. Järkeä käyttötapoihin Arkiset käyttötottumukset ja huolellisuus vaikuttavat kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutukseen, toimintavarmuuteen, kestoikään ja käyttöturvallisuuteen. Säädä sopivat säilytyslämpötilat ja tarkista, ettei pakastuskytkin unohdu päälle pakastuksen jälkeen. Pidä tavarat järjestyksessä äläkä ahda laitetta täyteen. Jäähdytä ja peitä elintarvikkeet hyvin ennen jääkaappiin tai pakastimeen laittamista. Kesällä elintarvikkeet kannattaa kuljettaa kaupasta kotiin kylmälaukussa. Tuoteturvallisuuden lisäksi säästät samalla kylmäsäilytyslaitetta liialta lämpökuormalta. Sähkökatkojen aikana ja helteillä kylmäsäilytyslaitteen ovien avaamista kannattaa välttää. Pakasteiden sulattaminen jääkaapissa tuottaa ilmaista jäähdytysenergiaa. Pakastimen ja jääkaapin huoltoon kuuluu pintojen ja tiivisteiden säännöllinen puhdistus sekä laitteen takaosan lauhduttimen ja kompressorin ulkopintojen imurointi pölystä. Vioittuneet oven tai kannen tiivisteet on syytä vaihtaa. SIJOITA OIKEIN ilmankierto ei sisälly laitteen ulkomittoihin, varaa yläpuolelle 5 10 cm ja taakse 1 2 cm tyhjää tilaa. Jos yläkomero on kiinni laitteessa, on ilman päästävä kiertämään komeron takaa. koneiston puoleiselle sivulle jätetään 6 10 cm tilaa. peitä alhaalla, laitteen etureunassa olevaa säleikköä sokkelilla. Noudata laitteen käyttöoppaassa mainittuja ohjeita ilmankierrosta! puolilämpimään tilaan sijoitettu pakastin vähentää sähkönkulutusta jopa puolella. NUMEROITA ämpötilan noustessa +25 C:sta +32 C:een sähkönkulutus lisääntyy %. sijoittaminen lämpöpatterin, lieden tai astianpesukoneen viereen lisää sähkönkulutusta %. oikeat säilytyslämpötilat. Astettakin kylmempi lisää sähkönkulutusta noin 5 %: jääkaapin keskilämpötila +5 C, pakastin -18 C lisää sähkönkulutusta %. ylitäyttö ja oven tiheä avaaminen lisäävät sähkönkulutusta uusilla laitteilla % ja vanhemmilla laitteilla jopa 50 %.

10 MIKROVINKKEJÄ pakasteet sulatusteholla. ruokaa kuumennuksen aikana. kupua tai kantta. Ruoan sulaminen/kuumeneminen nopeutuu ja tasoittuu. Kupu myös suojaa uunia likaantumiselta. Ruoanlaitto Ruoanvalmistuksen laitteista suuritehoisimmat ja käytetyimmät laitteet liesi, mikroaaltouuni sekä kahvin- ja vedenkeittimet ovat sähkönkulutuksen kannalta merkittävimpiä. Useimmat muut keittiön pienkoneet ovat pienitehoisempia ja käyttöajat ovat lyhyitä. Ruoanvalmistuksen energiatehokkuutta voi parantaa valitsemalla sopiva laite ja valmistusastia ruoan määrän ja valmistustavan mukaisesti sekä käyttämällä laitteita järkevästi. Esimerkiksi pienten ruokamäärien sulattamiseen, kuumentamiseen ja kypsentämiseen mikroaaltouuni on energiataloudellisin vaihtoehto. Eineslaatikon lämmitys mikroaaltouunissa vie aikaa ja sähköä vain 10 % uunissa kuumentamiseen verrattuna. Monilla pienlaitteilla, kuten leivänpaahtimella ja munankeittimellä, annos valmistuu energiatehokkaammin kuin liedellä tai uunissa. Tehokas induktioliesi Liettä hankkiessa kannattaa tutustua vaihtoehtoihin. Induktioliesi on energiatehokkain ja turvallisin, mutta sen käyttö edellyttää tietyntyyppisiä keittoastioita. Sama vesimäärä kuumenee induktiokeittoalueella noin 30 % vähemmällä sähköllä kuin valurautalevyllä ja noin viidennestä vähemmällä kuin keraamisella keittoalueella. Lieden sähkönkulutus riippuu oleellisesti sen käyttötavoista. VALMISTA TALOUDELLISESTI paksupohjaisia keittoastioita ja kantta. Kattilan pohjan halkaisija saa olla hieman suurempi kuin keittolevy tai -alue. vähässä vedessä ja kuumenna kerrallaan vain tarvittava määrä. esilämmityksen lämpö. Monet ruoat, leivonnaiset ja raakapakasteet voi panna jo kylmään uuniin. Sähköä kuluu % vähemmän. keittäessä ja paistaessa teho ajoissa pienemmälle ja hyödynnä jälkilämpö. Uunin jälkilämpö säästää sähköä noin 10 %. Kiertoilmauuni säästää Tehokkaasta lämmönsiirrosta johtuen kiertoilmauuni on ylä- ja alalämpöuunia energiatehokkaampi. Sitä ei tarvitse esilämmittää ja paistolämpötilaksi valitaan noin 20 astetta matalampi lämpö kuin yläalalämmöllä. Kiertoilmauunin energiatehokkuutta lisää vielä mahdollisuus paistaa useita pellillisiä esimerkiksi pikkupullia ja -leipiä tai lihapullia samalla kertaa. Paistoaika lyhenee ja sähkönkulutus pienenee noin kolmanneksella. Uunia ostaessasi tutki energiamerkintä. VESILITRAN KUUMENTAMINEN Energiankulutus ja aika (Energiamarkkinavirasto, 2012) Vedenkeitin 3,5 min Induktiokeittoalue 5 min Keraaminen keittoalue 8 min Valurautalevy 7 min Mikroaaltouuni 10 min 0 khh 0,05 0,10 0,15 0,20

11 Astianpesu Astianpesun energiankulutus muodostuu veden kulutuksesta ja lämmityksestä sekä koneelliseen pesuun kuluvasta sähköstä. Vedenkulutuksen kannalta konepesu tulee useimmiten taloudellisimmaksi. Nykyiset astianpesukoneet kuluttavat vettä keskimäärin 9 10 litraa vettä pesukertaa kohti, kun taas saman määrän peseminen käsin kuluttaa vettä pesutavasta riippuen litraa. Käsinpesu on edullisinta, kun astiat sekä pestään että huuhdotaan altaissa. Jo kahden henkilön taloudessa astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä saattaa kuusinkertaistaa huuhteluveden kulutuksen. Pienikin perhe voi hyödyntää astianpesukonetta energiataloudellisesti valitsemalla pienikokoisen laitteen. Astianpesukoneen käyttäjä avainasemassa Astianpesukonetta hankkiessasi mittaa kotona sijoituspaikka sekä tarkista sähkö-, vesi- ja viemäriliitäntöjen paikat. Vertaile laitteiden energiamerkintöjä ja käyttöohjeesta eri ohjelmien pituuksia ja niiden sisältöjä. Käyttötapa ratkaisee astianpesukoneen energiatehokkuuden. Pese aina täysiä koneellisia ja valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Vältä astioiden esihuuhtelua juoksevassa vedessä. Pesuaineen ohjeenmukainen annostelu vähentää huuhtelutarvetta. Turvallisuussyistä pesukonetta ei pidä jättää käyntiin ilman valvontaa. Sulje vesihana aina käytön jälkeen. Turvakaukalo laitteen alla auttaa huomaamaan nopeasti vesivuodot. KYLMÄÄN VAI LÄMPIMÄÄN? liitetään laitevalmistajan suosituksen mukaisesti joko lämpimään tai kylmään tuloveteen. Tuloveden lämpötilalla ei ole vaikutusta pesutulokseen. Korkein suositeltu tuloveden lämpötila on +60 C. liittäminen lämpimään tuloveteen lyhentää pesuaikaa koneesta ja pesuohjelmasta riippuen jopa 35 minuuttia ja pienentää sähkönkulutusta %. Pikaohjelmalla sähkönsäästö voi olla suurempikin.

12 PYYKKÄRIN OHJELISTA täysiä koneellisia. ja vajaatäyttöohjelmat kuluttavat yleensä lähes yhtä paljon vettä kuin täyden koneellisen peseminen. linkoustulos on usein perusohjelmaa huonompi, mikä lisää kuivauksen energiankulutusta. pesulämpötila ja -ohjelma tekstiilien hoito-ohjeen ja likaisuuden mukaan. Kirjopesuohjelman energiankulutus jopa kaksinkertaistuu, kun lämpötila nostetaan 40 C:sta 60 C:een. pesuaineen annosteluohjeita - yliannostus lisää huuhtelutarvetta. zeoliitittomia pesuaineita. Zeoliittia sisältävät pesuaineet aiheuttavat pesukoneen tiivisteiden vaurioitumista ja rummun laakereiden rikkoutumista. Zeoliitti myös sakkautuu pesukoneen vastuksiin ja pinnoille, jolloin koneen pesuteho huononee ja koneen käyttöikä laskee. SITRUUNAHAPPO PUHDISTAA PESUKONEET pyykinpesukone saostumista apteekista saatavalla sitruunahappojauheella: annostele 100 g jauhetta pesuainekoteloon ja pese kone tyhjänä +95 :ssa. Pese toistamiseen tyhjiltään tavallisella pyykinpesuaineella. Sitruunahappo puhdistaa myös astianpesukoneen annostus on 50 g ja pesuohjelma +65 C. KÄYTÄ KIINTEISTÖPESULAA taloyhtiön kiinteistöpesulaa ja kuivaustiloja, jos sellaiset ovat tarjolla. Monipuolinen ja energiataloudellinen pesula sisältää erikokoisia koneita pienten ja isojen pyykkimäärien sekä suurten sisustus- ja vuodetekstiilien pesuun ja kuivaukseen. matonpesu siihen soveltuvalla kiinteistöpesulakoneella kuluttaa vettä noin kolmasosan mattojen käsipesuun verrattuna ja mattolinkouksen jälkeen mattojen käsittely on helpompaa, kuivatus nopeampaa ja energiatehokkaampaa. KONEELLINEN KUIVAUS ON TEKNIIKKALAJI linkous lyhentää kuivaukseen kuluvaa aikaa ja energiankulutusta. Linkouskierrosten noustessa tuhannesta 1 600:aan minuutissa kuivaukseen kuluu 25 % vähemmän sähköä. aina täysiä koneellisia. Puolilleen täytetty kuivausrumpu kuluttaa % enemmän sähköä haihdutettua vesikiloa kohti kuin täyteen täytettynä. kuluttaa noin puolet vähemmän energiaa kuin perinteiset kuivausrummut ja se on jopa tehokkaampaa kuin narukuivaus kylpyhuoneessa. samantyyppiset materiaalit keskenään, jolloin kuivausrummun kosteudentunnistin valitsee sopivan kuivausajan. tai mankelointia varten pyykki kannattaa jättää kaappikuivaa kosteammaksi. Lyhyempi kuivausaika vähentää myös sähkönkulutusta.

13 Energiatehokas vaatehuolto on valintakysymys. Taloudellinen pyykinpesu ja -kuivaus onnistuvat, kun laitevalinnat ovat kohdallaan ja pyykkäystekniikka hallussa. Koneellinen kuivaus kuluttaa aina enemmän energiaa kuin pyykin pesu. Pyykkäystavat, pesuaineet ja tekstiilit ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti. Pyykkiä pestään tiheään ja usein vain kevyesti likaantuneena. Nykyiset pesukoneet kuluttavat selvästi vähemmän vettä ja sähköä kuin vanhemmat laitteet, mutta käytön lopulliseen energiatehokkuuteen vaikuttavat myös valittu pesulämpötila ja kerralla pestävä pyykkimäärä. Kun hankit uutta pesukonetta, vertaile useimmiten käyttämiesi pesuohjelmien sähkön- ja vedenkulutuksia. Pesukonehankinnan yhteydessä kannattaa miettiä myös pyykin kuivausta. Tehokas linkous pienentää pyykin jäännöskosteutta ja lyhentää kuivausaikaa. Koneellinen kuivaus on sitä nopeampaa ja energiatehokkaampaa mitä suuremmilla kierroksilla pyykki lingotaan. Sijoita pesukone kuivaan ja lämpimään tilaan, jossa on lattiakaivo. Hyvästä ilmanvaihdosta on huolehdittava etenkin silloin, kun pyykki kuivataan perinteisellä kuivausrummulla. Näissä rummuissa pyykki ensin lämmitetään, jolloin siitä irtoaa kosteus vesihöyrynä. Kuivausrummun tuottama lämpö kohottaa helposti huonelämpötilaa, jolloin kuivaukseen kuluva aika pitenee ja sähkönkulutus nousee. Lämpöpumpputekniikka hyödyntää jääkaapeistakin tuttua kylmäainetta, jonka ansiosta pyykin kuivaaminen vie vähemmän energiaa. Kylmäaineen avulla lämmin vesihöyry tiivistyy vedeksi huomattavan tehokkaasti. Huolla ja puhdista säännöllisesti Pesukoneiden ja kuivausrumpujen säännöllinen hoito varmistaa hyvän pesu- ja kuivaustuloksen. Pesukoneen täyttöaukon tiivisteet on helppo pyyhkäistä puhtaaksi jokaisen pesukerran jälkeen. Pesu- ja huuhteluainelokerot sekä nukkasihti kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Jos koneessa ei ole nukkasihtiä, poistopumpun voi yleensä avata ja poistaa sitä kautta ylimääräiset esineet. Pesu +95 C:ssa puhdistaa konetta. Kuivausrummun nukkasihti on puhdistettava ja vedenkeruuastia tyhjennettävä jokaisen käyttökerran jälkeen. Puhdista myös kosteudentiivistin säännöllisesti käyttöohjeessa annettujen neuvojen mukaan. Pyykin kuivauksen vaihtoehdot Pyykin kuivauksen energiataloudellisin vaihtoehto on narukuivaus ulkona. Sisällä narukuivaus kuluttaa hiukan lämpöenergiaa ja tuottaa kosteutta huoneilmaan. Pesutiloissa huoneilman kuivaukseen voi käyttää kosteuden tiivistävää laitetta, joka nopeuttaa pyykin kuivausta. Koneelliseen kuivaukseen on tarjolla erilaisia kuivausrumpuja ja -kaappeja. Valitse laite käyttötarpeen mukaan. Rummussa tekokuitutekstiilit tulevat sileiksi, frotee ja trikoo kuohkeiksi. Kuivauskaapit soveltuvat myös märkien ulkovaatteiden ja kenkien kuivaukseen. PYYKIN KUIVAUS 3 kg lingottua puuvillapyykkiä, jäännöskosteus noin 65 % Energiankulutus ja aika Narulla kuivassa huoneilmassa 8 h Lämpöpumppukuivausrummussa 1 h 50 min 2,5 h Kuivausrummussa 1 h 10 min Kuivauskaapissa 1,5 2,5 h kwh 0,5 1 1,5 2 2,5 3

14 PETOLLINEN VALMIUSTILA... Tallentava kahden virittimen digisovitin kuluttaa päällä ollessaan 41 W ja valmiustilassa 15 W. Jos sovitinta pitää jatkuvasti valmiustilassa, sähköä kuluu vuodessa noin 160 kwh, mikä maksaa yli 20. Viihde-elektroniikka lisääntyy kodeissa ja samalla myös sen osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta (lähes kolmannes). Tekniikan kehittymisen myötä valmiustilojen osuus laitteiden kokonaiskulutuksesta on laskenut merkittävästi. Televisioiden ja digiboksien lisäksi kotona on monenlaista viihde-elektroniikkaa blue-ray-soittimista konsolipeleihin. Myös erilaiset tietotekniikka- ja toimistolaitteet ovat nopeasti lisänneet kotitalouksien sähkönkulutusta. Yksittäisten laitteiden sähkönkulutukset ovat varsin pieniä esimerkiksi keittiön kodinkoneisiin verrattuna. Yhteenlaskettuna ne kuitenkin kuluttavat yhtä paljon sähköä kuin kylmälaitteet. Viihde-elektroniikan, kuten televisioiden ja blue-ray-soittimien, vertailu on helpottunut sen jälkeen, kun ne liitettiin energiamerkinnän piiriin. EU:n ja Pohjoismaiden ympäristömerkeillä on kriteerit AVlaitteille. EnergyStar-järjestelmän sekä TCO-laatu- ja ympäristömerkin avulla voi puolestaan selvittää energiatehokkaita tietotekniikkaratkaisuja. Televisiot Taulutelevisioissa käytetään joko plasmanäyttöjä tai nestekidenäyttöjä. Aikaisemmin nestekidenäytöt toteutettiin LCD-tekniikalla, mutta nykyisin ovat yleistymässä LED-näytöt, joissa taustavalona käytetään LED-lamppuja. Plasmatelevision käytönaikainen kulutus on suurempi ja LCD:n tai LED:in vastaavasti pienempi kuin samankokoisen kuvaputkitelevision. Sekä LEDettä plasmatelevisiot kehittyvät harppauksin eteenpäin ja myös erot energiankulutuksessa kaventuvat koko ajan. Plasmoilla on silti vielä matkaa LED-televisioiden watin luokkaan ja niiden virrankulutus on yleensä tuplasti suurempi. Kulutuslukujen vertailu kaupassa kannattaa, sillä eri merkkien välillä on suuria eroja. Kuvaruudun koon suurentuessa kasvaa samalla myös energiankulutus. Teknisen kehityksen kautta saavutettu säästö uhkaa kutistua yhä suurempien näyttöjen myötä. Television kuvasäädöt kannattaa laittaa kohdalleen selvittämällä oman laitteen parhaat ominaisuudet sähkön kulutuksen pienentämiseksi. Television lisälaitteet Usein televisioon on kytkettynä muita laitteita, kuten digisovitin, dvd-soitin, kotiteatteri ja kenties pelikonsoli. Pelikonsolit ovat nykyään monitoimilaitteita, jotka kuluttavat sähköä yhtä paljon tai enemmänkin kuin televisiot. Energiatehokkaimpia ovat laitteet, joista virran voi kytkeä kokonaan pois päältä. Televisio ja muut oheislaitteet kannattaa laittaa kytkimellä varustettuun jatkojoh-

15 Mikäli katsot 37-tuumaista LCD-TV:tä päivittäin 3 tuntia ja laitteesi on loput ajasta valmiustilassa, kuluttaa se valmiustilassa vuodessa saman verran energiaa kuin keskikokoinen A+ -luokan jääkaappi... toon, jolloin sammuttaminen onnistuu napin painalluksella. Latauslaitteiden virtajohdot on irrotettava pistorasioista latauksen päätyttyä jo sähköturvallisuudenkin vuoksi. Kotitoimiston kulut kuriin Tietokoneet, matkapuhelimet ja muut vastaavat laitteet ovat malli mallilta entistä suorituskykyisempiä ja hyötysuhteeseen nähden halvempia. Uudet laitteet ovat edeltäjiään energiatehokkaampia. Jos ajatuksissa on uuden kotitietokoneen hankinta, kannattaa vaihtoehtoisten laitteiden sähkönkulutukseen tutustua huolella. Energiatehokkain ratkaisu on kannettava tietokone, joka kuluttaa jopa 80 % vähemmän sähköä kuin vastaava pöytäkone. Taulutietokoneet eli tabletit ovat vielä sylimikroja huomattavasti vähävirtaisempia ja ympäristöystävällisempiä. Kun sylimikrojen keskikulutus vaihtelee watin välillä, vaatii taulutietokone vain noin kolme wattia tehoa. Koneen sähkönkulutus kasvaa suoritustehon noustessa. Laitekokonaisuus kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan, ylivarustelua välttäen. Oheislaitteissa kannattaa suosia monitoimilaitetta, joka kuluttaa alle 50 % erillisten kirjoittimen, skannerin ja kopiokoneen kuluttamasta sähköstä. Tarkista, että hankkimissasi laitteissa on tehokkaat virransäästöominaisuudet ja ota ne käyttöön. Automaattinen virransammutus voi pienentää työskentelyn aikaisen sähkönkulutuksen jopa puoleen, etenkin jos tietokone on päällä pitkiä aikoja. TELEVISION KULUTUS kwh/vuodessa. Laskelmassa on oletettu, että TV on päällä 6,5 tuntia vuorokaudessa ja loppuajan valmiustilassa. TV:n käytönaikainen teho riippuu kuvaruudun koosta ja kuvatyypistä. LED-taustavalaistu-LCD-TV, 46 Loisteputkivalaistu-LCD-TV, 46 Videoprojektori Plasma-TV, 46 kwh TIETOKONEEN KULUTUS kwh/vuodessa. Tablet (esim. ipad) Kannettava Intergoitu tietokone ja näyttö Pöytätietokone kwh

16 HALOGEENILAMPUT tekniikka, ulkonäkö ja ominaisuudet ovat varsin samanlaiset kuin hehkulamppujen, mutta ne kuluttavat vähemmän ja ovat jopa kaksi kertaa pitkäikäisempiä. Kierrekantaisia halogeenilamppuja voi käyttää kohteissa, joihin energiansäästölamput ja ledit eivät yleensä sovellu eli esimerkiksi saunassa ja himmennettävissä valaisimissa. Markkinoilla on myös B-energiatehokkuusluokkaan kuuluvia halogeenilamppuja, jotka säästävät n. 50 % energiaa vanhanmalliseen hehkulamppuun verrattuna. LEDILAMPUT ovat erittäin pitkäikäisiä ja energiatehokkaita. Ne syttyvät välittömästi ja sävyvalikoima on laaja. Ledit soveltuvat erityisen hyvin kohde- ja korostusvalaistukseen. Himmennettäviin valaisimiin ledilamput eivät yleensä sovellu, mutta ulkovalaistuksessa ne toimivat erinomaisesti. Lamppua valittaessa on syytä tarkistaa, että valontuotto riittää haluttuun kohteeseen. ENERGIANSÄÄSTÖLAMPUT sanotaan sellaista pienloistelamppua, jossa on sisäänrakennettu sytytinlaitteisto ja kierrekanta. Energiansäästölamppuja on saatavilla erimuotoisia ja eri käyttötarkoituksiin. Energiansäästölamput ovat parhaimmillaan yleisvalaistuksessa ja kohteissa, joissa tarvitaan paljon valoa. Niitä ei sen sijaan kannata käyttää saunan valona tai kohteissa, joissa valoa joudutaan sytyttämään ja sammuttamaan tiuhaan. Kaikkia energiansäästölamppuja ei ole tarkoitettu ulkokäyttöön. Valontuoton lämpötilariippuvuus on lampputyyppikohtainen. Valaistuksen suunnittelun ja valaisimien valinnan avulla voi vaikuttaa valaistuksen sähkönkäyttöön. Valaistus, sen sijoittelu ja säädöt vaikuttavat myös turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Eri lampputyypeillä on erilaisia ominaisuuksia ja siksi ne soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin.

17 AUTON ESILÄMMITYS ON EKOTEKO sääolosuhteissa auton tärkeimpiä ekovarusteita on moottorin esilämmitykseen käytettävä lohko- tai säteilylämmitin. Lämmitin kannattaa ottaa käyttöön jo silloin, kun ulkolämpötila laskee +5 C:een. Ole tarkka ajastaessasi lämmitintä, sillä pitkitetty lämmitys ei vähennä polttoaineen kulutusta tai päästöjä vaan kuluttaa suotta sähköä. moottori kuluttaa ensimmäisen kilometrin aikana lähes 45 % vähemmän ja vielä neljännenkin kilometrin aikana yli 20 % vähemmän polttoainetta kuin kylmiltään startattu auto. Esilämmitys vähentää merkittävästi haitallisia hiilivety- ja häkäpäästöjä ja polttoaineen kulutuksen pienentyminen vaikuttaa suoraan ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Valaistuksessa on oivalliset mahdollisuudet säästää sähköä. Viidennes kotitaloussähköstä kuluu valaistukseen. Hehkulamppujen poistuttua markkinoilta kotien valaistuksessa voidaan käyttää monia erilaisia lampputyyppejä energiansäästölampuista eli pienloistelampuista LED-lamppuihin ja halogeeneihin. Lampun energiatehokkuus selviää energiamerkinnästä. A-luokkaan kuuluva lamppu kuluttaa vain kolmanneksen siitä sähköstä, minkä luokkaan C kuuluva lamppu kuluttaa. Esimerkiksi halogeenilamput kuuluvat usein luokkaan C, mutta myös tehokkaampia B-luokan halogeenilamppuja on markkinoilla. Lampun tuottaman valon määrän mittari on nimeltään lumen (lm). Wattimäärä ei siis kerro lampun tuottaman valon määrästä vaan sähkönkulutuksesta. Valitse lamppu, jonka valovirta eli lampun tuottama valon määrä on riittävän suuri. Lamppujen käyttöikä ja hävittäminen Lamppujen arvioitu polttoaika vaihtelee halogeenilamppujen tunnista parhaiden ledien tuntiin. Pakkauksissa polttoikä ilmoitetaan usein vuosissa. Polttoaika on kuitenkin aina keskiarvo. Energiansäästölamput, kuten kaikki loistelamput sisältävät pieniä määriä elohopeaa. Siksi ne tulee palauttaa sähkö- ja elektroniikkaromun keräykseen tai ongelmajätekeräykseen. Elohopeaa sisältävän lampun rikkoutuessa kannattaa noudattaa varovaisuutta. Elinkaaritarkastelujen perusteella energiansäästölamput kuormittavat viisi kertaa vähemmän ympäristöä kuin hehkulamput siitäkin huolimatta, että energiansäästölampuissa on elohopeaa. VINKKEJÄ VALAISUUN kaikki valaisimet aina, kun valoa ei tarvita. vain hyvälaatuisia energiatehokkaita lamppuja, joille valmistaja lupaa paljon käyttötunteja. LED-valaistus sopii moniin käyttökohteisiin. LED toimii hyvin kylmässä, mutta soveltuu huonosti kuumiin tiloihin. loistelamppu antaa vähemmän valoa. lämpösäteily voi aiheuttaa palovaaran. Noudata asennusohjeita. lamppua hankkiessasi pakkausmerkinnät ja lampun soveltuvuus käyttökohteeseen. sivustolta löydät tietoa lampuista ja niiden valinnasta. Ohjausratkaisut tuovat tehokkuutta Kaikista yleisesti käytettävistä lampputyypeistä, myös loistelampuista, löytyy säädettäviä malleja. Valonsäätimiä käytetään tunnelman luomiseen ja valaistuksen monipuolistamiseen. Niiden avulla on mahdollista myös säästää sähköä. Perinteisten valokatkaisijoiden tilalle tai rinnalle voidaan asentaa uudentyyppisiä ohjausratkaisuja. Liiketunnistimet sytyttävät valot huoneeseen sinne mentäessä ja sammuttavat ne, kun huone on tyhjä. Kytkennät voi suunnitella myös niin, että koko talon valaistus sammuu yhdestä katkaisijasta ulko-oven vierestä. Ulkovalojen ohjaus on tehokas tapa vähentää energiankäyttöä, lisätä liikkumisen turvallisuutta ja estää ilkivaltaa. Pihan yleisvalaistusta voi ohjata hämäräkytkimellä tai hämärä- ja kellokytkimen yhdistelmällä. Lähestymiskytkin sytyttää ulkoovien ja kulkuteiden valaistuksen liiketunnistimen avulla. Sähköistetyt pihamaat Sähkölaitteiden ja teknisten ratkaisujen ansiosta voidaan lisätä kodin kulkuväylien turvallisuutta sekä pidentää pihamaan ja puutarhan vuotuista käyttöaikaa. Sähköiset ja automaattiset sulanapitojärjestelmät huolehtivat siitä, että kulkuväylät, ajoluiskat, räystäs- ja vesikourut, sadevesiviemärit ja vesiputket toimivat sääolosuhteista riippumatta. Turhan energiankäytön välttämiseksi järjestelmiä ohjataan vähintään ulkotermostaatilla, joka sallii lämmittämisen vain kylmän aikana. Hyvällä suunnittelulla ja tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla kiinteistöjen sulanapito voidaan tavallisesti toteuttaa myös ilman lämmittimiä. Pihan ja puutarhan hoitoon käytettävissä työkoneissa on valinnanvaraa. Valitse laite tarpeen mukaan pienissä pihoissa pärjää usein myös lihasvoimalla. Jos pihallasi tai parvekkeellasi on suihkulähde, vesiautomaatti tai säteilylämmitin, ohjaa niiden toimintaa kellokytkimillä. LAMPPUJEN ENERGIANKULUTUS JA KESTO kwh/vuodessa. (3 h/vrk) Led-lamppu 5 50 v. Energiansäästölamppu v. Halogeenilamppu (20W) 2 4 v. Hehkulamppu (60W) 8 10 v. kwh

18 Sähkölaitteiden osuus sähkölaskusta vaihtelee asumismuodon ja lämmitystavan mukaan. Kerrostaloissa pääosa laskusta on laitteiden sähkönkäyttöä. Omakotitaloissa osuus laskusta on pienempi, mutta laitteiden lukumäärä ja kulutus suurempi. Hanki siis vain tarpeeseen ja energiatehokkaita sähkölaitteita. Laitehankintoja helpottavat viranomaisten valvomat, luotettavat energiaja ympäristömerkinnät. Onnistuneen ja energiataloudellisen hankinnan varmistat tutustumalla ja vertailemalla jo ennakkoon laitteiden energiankulutuksia ja ominaisuuksia. Energiamerkintä Energiamerkintä antaa vertailukelpoista tietoa laitteiden energiatehokkuudesta. Merkki osoittaa tuotteen käytön aikaista energiankulutusta asteikolla A G. Joissain tapauksissa käytössä ovat myös A-luokkaa paremmat luokat A+, A++ ja A+++. Kylmälaitteiden, pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden uudistetuista energiamerkinnöistä näkee energiatehokkuusluokan lisäksi laitteen vuosittaisen energian- ja vedenkulutuksen, äänitason sekä käyttötilavuuden ja täyttömäärän. Viihdeelektroniikkakin kuuluu nykyisin energiamerkin piiriin. Energiamerkinnässä ilmoitetaan sähkön peruskulutus hallituissa ympäristöolosuhteissa. Merkintä ei yksin takaa, että sähköä kuluu vähemmän. Laitteen todellinen kulutus riippuu laitteen sijoituksesta, käyttötavoista ja hoidosta. Suomessa merkinnän käyttöä valvoo Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). EnergyStar Kansainvälinen EnergyStar-merkintä asettaa normeja toimistolaitteiden energiankulutukselle. Kaikilla suurilla tietokonevalmistajilla on merkin myöntämisperusteet täyttäviä malleja. Joutsenmerkki ja Euroopan ympäristömerkki Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki sekä Euroopan ympäristömerkki auttavat valitsemaan ympäristön kannalta parempia tuotteita ja palveluita. Molempien merkkien myöntämisperusteissa tuotteiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan koko tuotteen elinkaaren ajalta. Suomessa merkit myöntää Motiva Services Oy:n Ympäristömerkintäyksikkö. ENERGIAMERKINTÄ ON PAKOLLINEN pesukoneissa ja kuivausrummuissa

19 ETÄLUETTAVAT MITTARIT mittaaminen uudistuu perusteellisesti. Vuoteen 2014 mennessä tulisi valtaosalla asiakkaista olla käytössä etäluettavat mittarit. sähkömittarin avulla sähköyhtiö voi tuoda asiakkailleen uusia palveluita, auttaa energian säästämisessä sekä tehostaa asiakaspalvelua. Tulevaisuudessa mittarin avulla on mahdollista seurata energiankulutusta jopa tunneittain, joten sen avulla on myös aikaisempaa helpompi hallita omaa sähkönkäyttöään. YMPÄRISTÖMERKITTY SÄHKÖ myydään ympäristöystävällisten tuotemerkkien avulla. Jos asiakas on ostanut esimerkiksi tuulivoimalla tuotettua sähköä, sähkön myyjän on hankittava tuulisähköä vastaava määrä. Tiettyihin energialähteisiin perustuvat sähkötuotteet voivat olla joko myyjien omia tuotemerkkejä, tai niillä voi olla esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergiamerkki. Vihreän sähkön hankinta ja kilpailuttaminen hoituu samalla tavalla kuin tavallisen sähkön ostaminen. Tuotteista saa tarkempia tietoja sähkön myyjiltä. sähköasiakkaille annetaan tietoa sähkön alkuperästä ja ympäristövaikutuksista. Sähkön myyjien pitää lain mukaan ilmoittaa sähkölaskuissa ja markkinointimateriaaleissa tietoja, jotka koskevat niiden myymän sähkön energialähteitä. EKOLOGINEN SUUNNITTELU ekosuunnittelua käsittelevä direktiivi asettaa energiankulutukseen liittyvät raja-arvot laajalle joukolle tuotteita. Päämääränä on jo suunnitteluvaiheessa huomioida tuotteen koko elinkaaren ympäristömyötäisyys. Jatkossa markkinoille ei saa toimittaa tuotteita, jotka kuluttavat energiaa lepo- tai toimintatilassa yli määritettyjen rajojen. JA KÄYTÖLLÄ ON PALJON YMPÄRIS- joista osa on paikallisia ja osa maailmanlaajuisia. Ympäristön kannalta suurimpia huolenaiheita ovat ilmastonmuutos, luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä jätteiden määrän lisääntyminen. Ympäristövaikutuksia vähennetään parantamalla puhdistustekniikkaa ja siirtymällä tehokkaampaan ja ilmastoystävällisempään energiatuotantoon. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön käyttämällä energiaa järkevästi. SÄHKÖNTUOTANTO JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Pohjoismaissa sähköä tuotetaan monipuolisesti vesi-, ydin- ja tuulivoimalla sekä voimalaitoksissa, jotka käyvät kivihiilellä, turpeella, maakaasulla ja biomassalla. Pohjoismaisilla markkinoilla Suomeen tuodaan ja Suomesta viedään sähköä markkinatilanteen mukaan. Sähkön tukkuhinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella. Euroopan unionin päästökauppa vaikuttaa tuotantotavan ja polttoaineiden valintaan. Sähkön hinta kannustaa tuottamaan sitä menetelmillä, joista koituu mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä. Kaukolämmön energiatehokkuus ja ympäristömyötäisyys perustuvat siihen, että kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ja teollisuusprosessien jätelämpönä. Pienillä paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan pelkkää lämpöä tuottavissa lämpökeskuksissa, usein puuta ja muita uusiutuvia polttoaineita käyttäen. SOPIMUKSEN KILPAILUTTAMINEN Sähkön siirtopalvelu on paikallisen jakeluverkonhaltijan yksinoikeus eli asiakas ei voi ostaa siirtopalvelua muualta kuin paikalliselta jakeluverkonhaltijalta. Sähköenergian osuuden voi kilpailuttaa. Kilpailutettavissa oleva osuus tyypillisellä kotitalouskuluttajalla on n % sähkölaskun loppusummasta. Suomessa voi ostaa sähköä miltä tahansa Suomessa toimivalta sähkönmyyjältä, joka tarjoaa sähköä asiakkaan sähkönkäyttöpaikkaan. Myyntisopimuksen voi tehdä ottamalla yhteyttä haluamaansa sähkönmyyjään. Uusi sähkönmyyjä irtisanoo vanhan sopimuksen asiakkaan puolesta. Mikäli sähkön myyjä ja siirrosta vastaava verkkoyhtiö eivät kuulu samaan yhtiöön, tulee sähkölaskuja kilpailutuksen jälkeen kaksi: yksi sähkönmyyjältä ja yksi verkonhaltijalta. Sähkön myyjien hintoja voi vertailla mm. palvelun avulla. KOTITALOUSSÄHKÖN HINNAN MUODOSTUMINEN Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta tekijästä: sähkön siirtohinnasta, sähköenergian hinnasta ja veroista. tuotantolaitokselta kuluttajalle. Varsinaisen siirron lisäksi siirtohinnalla katetaan verkon rakentamista ja ylläpitämistä sekä sähkön mittaamisen kustannuksia. tä myyntihinta. Sähköenergian hintaan vaikuttavat sähkön tuotantokustannukset, kuten polttoaineiden hinta. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla myös vesivoiman saatavuus vaikuttaa voimakkaasti sähköenergian hintaan. sähköverosta sekä arvonlisäverosta. Veroista päättää valtio. Verot 30 % Siirto 30 % KOTI- TALOUS- SÄHKÖN HINTA Myyntihinta 40 % Tämän esitteen laskelmissa on käytetty sähkön hintana 15 snt/kwh, kaukolämmön hintana 6,7 snt/ kwh (lähde: Energiateollisuus ry, 2012) sekä veden hintana 3,075 /m 3 (sis. jätevesimaksun) (lähde: Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, 2012). Esimerkki 1: Jääkaappi kuluttaa sähköä 0,8 kwh/vrk. Vuosikulutus on 0,8 kwh x 0,15 x 365 vrk = 43,80 /vuodessa. Esimerkki 2: Sähkökäyttöinen moottorisaha kuluttaa sähköä 2,0 kwh/h. 10 tuntia sahausta maksaa 2,0 kwh/h x 0,15 x 10 h = 3. ROMUT KIERTOON syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun voi viedä maksutta kierrätykseen. Lähin kierrätyspiste löytyy kuntien jätelaitosten ja tuottajayhteisöjen yhteisestä, koko Suomen kattavasta hakupalvelusta: Kierrätykseen voi toimittaa kaiken kodissa syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun. YHDELLÄ KILOWATTITUNNILLA KÄYTÄT LAITTEITA KESKIMÄÄRIN... Kiuas 10 min Porakone 2 h Tietokone, kannettava 40 h Ruohonleikkuri 30 min Yleiskone, monitoimikone 2 h Akvaario 48 h Uuni 40 min Sähkövatkain 6 h Tallentava digiboksi 70 h Hiustenkuivain 1 h Tietokone, pöytämalli 6 h Energiansäästölamppu (11W) 91 h Höyrysilitysrauta 1 h LED-LCD-TV 7 h Tietokone, tablet 100 h Pölynimuri 1 h Pelikonsoli 10 h Radio 100 h Auton lohkolämmitin 1,5 h Ompelukone 20 h Led-lamppu (7W) 143h Plasma-TV 2 h Jääkaappi 30 h Kännykän lataus 200 h

20 Tämä opas antaa sinulle tietoa siitä, kuinka voit vähentää energiankäyttöä kotona viihtyisyydestä ja mukavuudesta tinkimättä. Tekniikkaa ja vaihtoehtoja on tarjolla kaikenkokoisille ja -tyylisille. Järkevä energiankäyttö ja uusiutuvan energian valitseminen ovat sinun mahdollisuutesi vaikuttaa ympäristöön. Tila logolle / logoille ja yhteystiedoille

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön

Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön Energiaeksperttikoulutus Vinkkejä kodin valaistukseen ja sähkön säästöön 1 25.11.2015 Lauri Penttinen Näin lasket sähkönkulutuksen Laitteen teho on 1000 W (= 1 kw), käytetään päivittäin 5 tuntia Teho 1000

Lisätiedot

Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille.

Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille. Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille. LÄMMITYS VESI LAITTEIDEN VALINTA KYLMÄSÄILYTYS RUOANVALMISTUS ASTIANPESU PYYKKÄYS VIIHDE-ELEKTRONIIKKA VALAISTUS YMPÄRISTÖ Elämä on e Maapallon

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA

PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA PUHDAS VESI MAAILMAN ARVOKKAIN LUONNONVARA VERCON OY Yli 30 vuoden kokemuksella ja tinkimättömällä palvelulla olemme saavuttaneet asiakkaidemme luottamuksen ja markkinajohtajuuden Suomessa Vertolla on

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Vinkkejä ympäristön huomioivaan ja turvalliseen asumiseen

Vinkkejä ympäristön huomioivaan ja turvalliseen asumiseen Vinkkejä ympäristön huomioivaan ja turvalliseen asumiseen Tähän vihkoseen on koottu muutamia käytännön vinkkejä energian säästämiseksi, sisäilman laadun parantamiseksi ja kotisi turvallisuuden lisäämiseksi.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Jätteiden synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys (Japa ry) Vesi: mihin kuluu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 3 SÄHKÖ. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiaeksperttikoulutus Osa 3 SÄHKÖ. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiaeksperttikoulutus Osa 3 SÄHKÖ Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön tuotanto, kulutus ja markkinat Kustannukset & ympäristönäkökulma

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ KOTITALOUDESSA

ENERGIANSÄÄSTÖ KOTITALOUDESSA ENERGIANSÄÄSTÖ KOTITALOUDESSA KEITTIÖ KODINHOITOHUONE KYLPYHUONE JA SAUNA ETEINEN PANNUHUONE JA AUTOTALLI OLOHUONE JA VALAISTUS Köyliön-Säkylän Sähkö Oy ETEINEN Energiankäyttömme Energiankäyttö kotona

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE

SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE SCANCOOL PAKASTIN SFS-55 KÄYTTÖOHJE Onnittelemme uuden tuotteen valinnasta. Noudata käytössä näitä ohjeita ja säilytä ohjeet aina tuotteen mukana. Huom! 1.Kytke laite maadoitettuun pistorasiaan, jonka

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I

W W W. K O D I N K O N E K A U P P A. F I Aeg integroitu jääkaappi SKD71800F0 Erittäin laadukas integroitu jääkaappi. Digitaalinäyttö tarkkaan lämpötilansäätöön. LED-valaistus takaa erinomaisen valaistuksen. Energialuokka A+. Käyttötilavuus 330

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Energia on elämää käytä sitä järkevästi ENERGIATIETOINEN KULUTTAJA -KALVOSARJA Energia on elämää käytä sitä järkevästi Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut kalvosarjan tuotantoa. Energia on elämää. Käytä sitä järkevästi. Mihin käytämme

Lisätiedot

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Vesipihi kerrostalo. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Vesipihi kerrostalo Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Taustaa: vesi Jyväskylässä Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot

ENERGIATODISTUS. Entinen hammashoitola Ukkolankuja Yli_Ii, Oulu tontti Rivi- ja ketjutalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Entinen hammashoitola Ukkolankuja 4 900 Yli_Ii, Oulu Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 564477 tontti 977 Rivi

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDENKÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDENKÄYTTÖÖN OPAS JÄRKEVÄÄN VEDENKÄYTTÖÖN Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vettä päivässä Motivan* mukaan suomalainen käyttää vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa, siis noin 56 000 litraa vuodessa.

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Pyykinpesukone, edestä täytettävä WM 16Y792DN

Pyykinpesukone, edestä täytettävä WM 16Y792DN valkoinen 1635* *Suositushinta Tuotteen ominaisuudet Suorituskyky ja kulutus k Täyttömäärä: 8 kg k Energiatehokkuusluokka: A+++ -30% k Vuosittainen energiankulutus 137 kwh, perustuu 220 vakiopesuohjelmaan

Lisätiedot

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ 23.08.16 1 TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Tiedonkaari 15 A, 90570 Oulu Oulu Syynimaa Pinta-ala: n. 145 m² Kokonaisala: n.170 m² Rakennusoikeus:

Lisätiedot

HIRSIRIVITALO. muovitontalo.fi. Kurkiniementie 1, Taivalkoski VARAA OMASI AJOISSA!

HIRSIRIVITALO. muovitontalo.fi. Kurkiniementie 1, Taivalkoski VARAA OMASI AJOISSA! VARAA OMASI AJOISSA! ENNAKKOMARKKINOINNISSA HIRSIRIVITALO Kurkiniementie 1, Taivalkoski muovitontalo.fi Hirsi on ollut aikojen alusta asti ihmisten asuntojen perusmateriaali. Hirsi on ekologinen ja hengittävä.

Lisätiedot

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas

Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Käyttöohjeet Ilmatäytteinen poreallas Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Altaan asennus... 3 3. Altaan puhallus... 3 4. Altaan täyttäminen... 5 5. Pumppuyksikön käyttäminen... 6 6. Altaan käyttäminen ja vinkkejä...

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Rakentaja M. Laukkanen Oy rakentaa Lehmoon yksitoista kotia käsittävän maalämpölämmitteisen rivitalokohteen. Asunto Oy Lehmon Sammal

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

ST2FABP2. 50-luvun retrotyyli 60 CM ASTIANPESUKONE KERMANVÄRINEN ENERGIALUOKKA: A+++A

ST2FABP2. 50-luvun retrotyyli 60 CM ASTIANPESUKONE KERMANVÄRINEN ENERGIALUOKKA: A+++A ST2FABP2 60 CM ASTIANPESUKONE KERMANVÄRINEN ENERGIALUOKKA: A+++A EAN13: 8017709166946 13 astiastoa 9 ohjelmaa (joista 4 Quick Time -ohjelmaa): Huuhtelu, lasiohjelma, ECO, auto 60-70, Super pika ohjelmaa:

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 04.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Leimatie 20, 90420 Oulu Oulu Metsokangas Kiinteistötunnus: 564-28-125-9 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Lisätietoja: Omakotitalo

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita

Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen 10.12.2015 Tuotteiden energiatehokkuus lainsäädännössä kohti älykkäitä verkkoon kytkettyjä sähkölaitteita Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot