KOTIEN ENERGIANKULUTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTIEN ENERGIANKULUTUS"

Transkriptio

1

2 Käyttöveden lämmitys 14 % Asuntojen lämmitys 68 % KOTIEN ENERGIANKULUTUS Tilastokeskus, Energiatilasto Saunojen lämmitys 4 % Valaistus 5 % Ruoanvalmistus 1 % Kotien laitteet 9 % TÄHÄN TULEE SÄHKÖNKÄYTTÖTUTKIMUKSEN PERUSTEELLA LAADITUT ESIMERKKITALOUKSIEN KULUTUSGRAAFIT

3 Energia tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita. Arkipäivän energiaa saamme ravinnon lisäksi, perheestä, ystävistä ja harrastuksista. Tämä opas on kirjoitettu kodin näkökulmasta puhumme kotona käytetystä ja kotiin ostettavasta energiasta. Asumisen energiankäytöstä valtaosa, noin 70 %, käytetään rakennusten lämmitykseen. Lopusta toinen puoli kuluu käyttöveden lämmitykseen ja toisen puolen vievät kotitalouslaitteet. Lämmityksessä käytetään useita energialähteitä kuten kaukolämpöä, polttoöljyä, sähköä ja puuta. Tilastoissa lämmitykseen luetaan myös lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon tarvitsema energia. Sähkön osuus kodin energiasta vaihtelee. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva maksaa noin 90 %:a kodin energiasta sähkölaskusta, kun kerrostalossa asuvalla osuus on n. 15 %:a. Kerrostalossa pääosa kodin energiasta maksetaan yhtiövastikkeessa. Kaukolämpöä käyttävän omakotitalon asukas maksaa sekä kaukolämpö- että sähkölaskun. Asumismuoto ja lämmitystapa vaikuttavat merkittävästi sähkölaskun suuruuteen, mutta myös varustelutaso vaikuttaa. Yhden asukkaan kerrostalokodin tavallinen kwh kulutus kaksinkertaistuu varustelutason muuttuessa korkeaksi. Neljän asukkaan omakotitalossa tavallinen kulutus 7000 kwh nousee korkean varustelutason taloudessa kwh:iin. Myös käyttötavoilla on vaikutusta. Teemme päivittäin ratkaisuja, joissa energia on yhtenä osatekijänä. Energiankäyttö on elämäntapa-asia, jossa arkisilla käyttötavoillamme, harrastuksilla, liikkumistarpeilla ja -tavoilla sekä henkilökohtaisilla mieltymyksillä on merkitystä. Jo aivan pienetkin käyttötottumusten muutokset sekä energiatehokkuuden ottaminen yhdeksi hankintojen valintakriteeriksi vaikuttavat suotuisasti energiankäyttöön. TEHOSTA ENERGIANKÄYTTÖÄ lämpöä, sähköä ja vettä säästäen. julkista liikennettä, kävele ja pyöräile. kaukolämpöä ja uusiutuvia energiamuotoja lämmityksessä. uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. vain tarpeeseen. Suosi energia- tehokkaita ja laadukkaita laitteita ja tavaroita sekä huolehdi säännöllisesti niiden kunnossapidosta.

4 Suunnittelun ja rakentamisen aikaiset ratkaisut määrittävät asumisen energiankäytön tason, mutta kulutustaan voi aina hienosäätää niin kerros- kuin pientalossakin. Suosi mahdollisuuksiesi mukaan vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja. RAKENNUKSEN E-LUKU rakentamismääräysten myötä energiatehokkuuden keskeiseksi vaatimukseksi on noussut rakennusten kokonaisenergiankulutus, jota varten lasketaan energialuku eli E-luku. E-luku muodostuu rakennukseen ostetun energian määrästä ja energiamuodon kertoimesta. energian, kuten maalämmön tai pellettien käyttäminen talon lämmitykseen alentaa tehokkaasti E-lukua. E-lukua on lisäksi mahdollista pienentää hyvällä lämmöneristyksellä, ilmanvaihdon lämmön talteenotolla, hyvillä ikkunoilla ja ovilla sekä talon koolla ja kerrosluvulla. Jos rakennuksen tarvitsemasta sähköenergiasta osa tuotetaan omalla tontilla esimerkiksi auringon tai tuulen avulla, niin tämä tuotanto hyvitetään laskennassa. jolla on pieni E-luku, säästää energiaa ja siten myös euroja. E-luku tarvitaan sekä rakennuslupaa että tulevaisuudessa myös energiatodistusta varten. VIIHTYISYYTTÄ ENERGIATEHOKKAASTI aste huonelämpötilassa merkitsee viittä prosenttia lämpölaskussa. Loman ajaksi asunnon lämpötilaa voi huoletta laskea C:een. säännöllisesti pattereiden kunto ja termostaatin toiminta. Älä peitä termostaattia ja patteria huonekaluilla tai verhoilla. ikkunat ja ovet. Vetoisuus vähenee ja lämpö pysyy sisällä. Myös ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarve vähenee. tehokkaasti ja nopeasti, älä jätä ikkunaa edes raolleen päiväksi. Energian hinnanmuutokset kohdistuvat voimakkaammin niihin rakennuksiin, joissa energian osuus käyttökustannuksista on suuri. Rakennuksen lämmitys lohkaisee merkittävän osan asumisen energiankulutuksesta. Sen pienentämiseen on tehokkaita keinoja. Etenkin rakentajalla ja remontoijalla on kullanarvoinen tilaisuus leikata reilusti energiankulutusta järkevillä rakentamisratkaisuilla. Käyttöveden lämmittäminen voi tehokkaasti eristetyissä pientaloissa viedä vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta jopa 30 %. Myös raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn tarvitaan runsaasti energiaa. Vesimaksu on kokonaiskustannus käyttämästämme puhtaasta vedestä ja tuottamastamme jätevedestä. Rakentajana teet kauaskantoisia ratkaisuja Talon suunnittelu alkaa toden teolla vasta sitten, kun rakennuspaikka on valittu. Hyvin eristetty ja ilmanpitävä talo on vedoton, lämmin ja miellyttävä. Melu ei kantaudu sisään, kosteusongelmien vaara vähenee ja rakennus kuluttaa vähän energiaa. Rakennus kannattaa sijoittaa tontille mahdollisimman aurinkoiselle paikalle tuulelta suojaan. Lämpövyöhykkeiden ja luonnonvalon hyödyntäminen on mielekästä viihtyisyydenkin vuoksi. Eniten lämpöä edellyttävät huonetilat sijoitetaan talon keskelle. Etelään antavat ikkunat päästävät valon ja lämmön huoneisiin. Pitkät räystäät tai lehtipuut puolestaan suojaavat liialliselta paahteelta. Lämmitysjärjestelmän valinnassa kannattaa ottaa huomioon sekä investointiettä käyttökustannukset. Vertailemalla eri mahdollisuuksia sekä asiantuntevalla suunnittelulla ja toteutuksella kotiin saadaan lämpöä terveellisesti, turvallisesti ja energiatehokkaasti. Myös ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon lämmitysjärjestelmään sekä lämmöneristävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Ympäristövaikutusten kannalta paras ratkaisu on rakentaa mahdollisimman vähän energiaa kuluttava talo ja lämmittää

5 sitä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvalla energialla, kuten puulla, aurinkoenergialla tai maalämmöllä. Myös kaukolämpö on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Uusien talojen energiantarve vähenee jatkuvasti. Useat talotehtaat tarjoavat jo matalaenergiataloja ja passiivienergiatalot tekevät tuloaan. Matalaenergiatalojen energiankulutus perinteiseen pientaloon verrattuna on noin puolet ja passiivienergiatalon vain noin neljännes. Oikeat säädöt ja energiatehokas ilmanvaihto Lämmitysjärjestelmän toiminnan kannalta säätöjen huolellinen suunnittelu ja toteutus ovat yhtä tärkeitä kuin itse järjestelmän valinta. Asuintilojen, puolilämpimien tilojen ja märkätilojen lämmitystä on tarvittaessa voitava ohjata erikseen. Esimerkiksi pesuhuoneen lämmitystä tarvitaan kesälläkin, vaikka muuten lämmitys voidaan sulkea. Tehokas ilmanvaihto on hyvän talon tärkeä ominaisuus. Ilmanvaihdon mukana voi kuitenkin karata harakoille jopa kolmannes lämmitysenergiasta. Uusissa pientaloissa on lähes poikkeuksetta koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Ilmanvaihtolaitetta valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota paitsi lämmöntalteenoton hyötysuhteeseen myös laitteen puhaltimien sähkönkulutukseen. Ilmalämpöpumput yleistyvä tukilämmitysjärjestelmä Useimmat pientalot varustetaan varsinaisen lämmitysjärjestelmän lisäksi energiakustannuksia vähentävällä tukilämmitysjärjestelmällä. Käytännössä kaikkiin pientaloihin tulee jonkinlainen tulisija ja vanhempiin rakennuksiin sellainen voidaan yleensä jälkikäteen lisätä. Usein käyttö kattaa % lämmitysenergian tarpeesta. Käyttöveden lämmityksessä voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa. Aurinkolämpöjärjestelmän keräin tuottaa energiaa maaliskuusta pitkälle syksyyn. Tehokas aurinkolämpöjärjestelmä tuottaa lämpöä myös vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Ilmalämpöpumppu käyttää hyväkseen ulkoilman sisältämää energiaa. Paras lämmityshyöty siitä saadaan silloin, kun ulkoilman lämpötila on 10 C +10 C. Kovilla pakkasilla ilmalämpöpumppujen hyötysuhde on heikoimmillaan ja sen vuoksi energiansäästöä syntyy vähemmän, joissakin tapauksissa ei juuri lainkaan. Otollisimmissa kohteissa ilmalämpöpumpulla voidaan säästää lämmitysenergiasta jopa %. Tällaisessa kohteessa talorakenne sallii lämmitysilman tehokkaan leviämisen ympäri taloa. Energiansäästöön vaikuttavat oleellisesti myös talon lämmityspattereiden termostaattien säädöt, ilmalämpöpumpun sisäyksikön säännöllinen suodattimien puhdistus, laitteen energiatehokkuus ja kohteen maantieteellinen sijainti. Laitemitoituksen lisäksi myös ilmalämpöpumpun säädöt ja käyttötottumukset vaikuttavat saatavaan hyötyyn. Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös jäähdytykseen. Jäähdytyskäytössä pumppu siirtää lämpöenergiaa huoneilmasta ulkoilmaan. Jäähdytys lisää raken-

6 ILMA-VESILÄMPÖPUMPPU on uusin lämpöpumpputekniikka hyödyntävä ratkaisu. Ilma-vesilämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta veteen. Lämmitetty vesi voidaan johtaa talon vesikiertoiseen keskuslämmitykseen ja sillä voidaan lämmittää myös käyttövettä. sopii hyvin rakennuksiin, joihin ei pysty asentamaan maalämpöjärjestelmää. Se on yleensä pienempi investointi kuin maalämpö, mutta myös vähemmän ilmaisenergiaa antava. Vanhassa rakennuksessa ilma-vesilämpöpumppu voidaan kytkeä olemassa olevan lämmitysjärjestelmän tueksi. lämpöpumpun vuotuinen lämpökerroin voi vaihdella suuresti eri kohteiden ja olosuhteiden mukaan. Lämpökerroin kuvaa, paljonko pumppu tuottaa lämpöä suhteessa sen käyttämään sähköenergiaan. suunnittelu ja ammattitaitoinen asennus ovat hyvin toimivan lämpöpumppujärjestelmän edellytyksiä. nuksen energiankulutusta ja syö säästöjä, joita lämmityskäytössä on saatu talven aikana. Jäähdytystoimintoa kannattaakin käyttää vain silloin kun itse oleillaan sisätiloissa. Usein riittää sisälämpötilan pudottaminen parilla asteella. Maltillisella käyttötavalla pientalon jäähdytykseen kuluu yleensä noin kwh energiaa vuodessa. Ilmalämpöpumppu ei sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, koska sen tuottama energia vähenee pakkasten kiristyessä ja lämpö ei yleensä leviä riittävästi kaikkiin tiloihin. Paras hyöty pumpusta saadaan talossa, jossa on sähköpatterilämmitys. Hienosäätöä huonelämpötiloihin Sisälämpötilalla on iso merkitys asumisviihtyvyyteen ja talon energiankulutukseen. Tutkimusten mukaan C huonelämpötila on terveellinen ja miellyttää useimpia ihmisiä. Veto on vilukissan vihollinen, joten ikkunoiden ja ovien tiiviydestä kannattaa huolehtia sen sijaan, että nostaisi huonelämpötilaa. Lisälämmittimet ja esimerkiksi jälkikäteen asennettu lattialämmitys saattaa lisätä huomattavasti energiankulutusta. Kaikkia kodin tiloja ei kuitenkaan kannata lämmittää oleskelulämpötilaan, vaan esimerkiksi makuuhuoneen voi pitää muutaman asteen viileämpänä, joka myös estää osaltaan pölypunkin lisääntymistä. Varastoon ja autotalliin riittää 5 12 C ja esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä ja tuulikaapissa riittävä lämpötila on noin 17 C. Lämpökuormat kuriin helteillä Energiankäytön kannalta huoneiden jäähdytys on taloudellisinta hoitaa ensisijaisesti perinteisillä keinoilla ja vasta sitten turvautua koneelliseen jäähdytykseen. Verhot ja kaihtimet suojaavat auringon paahteelta ja tuuletus varjon puolelta tuo viileää ilmaa sisätiloihin. Rakennuksen sisäisten lämpökuormien pienentäminen vähentää jäähdytystarvetta, joten sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä helteillä. Mikäli koneellinen jäähdytys on välttämätön, valitse energiatehokas laite ja käytä sitä vain lämpöhuippujen tasaamiseen. Kuumalla säällä ei kannata tavoitella 21 C lämpötilaa, vaan muutamankin asteen pudotus voi riittää. Vesi on yksi kulutuspuntari Kotitalouksien käyttöveden lämmitykseen kuluu kwh asukasta kohti vuodessa. Vedenkulutuksen vähentäminen on taloudellisesti kannattavaa ja arvokas ympäristöteko. Eri perheissä kulutetaan vettä hyvin vaihtelevia määriä. Toiset pärjäävät hieman vajaalla sadalla litralla vuorokaudessa, kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs kolmesataa litraa. Järkevät käyttötottumukset sekä oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja.

7 Käyttöveden lämpötilan on oltava vähintään +55 C, jotta bakteerit ja muut terveysriskit saadaan poistettua, ja enintään +65 C henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuissa lämminvesikalusteissa. Sauna lämpimäksi kerralla koko perheelle Suomalaisperhe saunoo yleensä pari kertaa viikossa. Yli puolet kiukaan sähkönkulutuksesta menee saunan esilämmittämiseen ja loput löylylämpötilan ylläpitoon. Tämän vuoksi sauna kannattaa lämmittää yhdellä kertaa koko perheelle. Turhinta tuhlausta on saunan pitäminen lämpimänä tyhjillään, joten hyödynnä varaamasi taloyhtiön saunavuoro. Saunomistavat näkyvät suoraan sähkölaskussa, sillä lämmityskertojen lisäksi saunomisen kesto ja lämpötila vaikuttavat energiankulutukseen. Lempeät löylyt C:ssa ovat energiataloudelliset, kun taas rapeat sadan asteen löylyt lisäävät energiankulutusta %. Hyvin toteutettu ilmanvaihto auttaa pitämään tasaisen lämpötilan, jolloin kiukaan termostaatti voidaan säätää pienemmälle hyvistä löylyistä tinkimättä. VEDEN KULUTUS VUOROKAUDESSA Keskimäärin kulutus on 155 l/asukas/vrk, vaihtelu l/asukas/vrk, tavoite 130 l/asukas/vrk Pyykki Keittiö WC Peseytyminen Litraa KESKIVERTO VEDENKÄYTTÄJÄN VESI MAKSAA 25 /KK Veden kulutus 128 l/as, vrk Vesi- ja jätemaksu yhteensä* 3,075 /m 3 Lämpimän veden osuus 40 % Kaukolämmön hinta** 68,6 /MWh Veden lämpötila 55 C * Lähde: Vesilaitosyhdistys, 2012 ** Lähde: Energiateollisuus, 2012 LÄHDE: MOTIVA TIESITKÖ TÄMÄN KIUKAISTA? on teholtaan kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite. käyttövalmis kiuas voi kasvattaa sähkölaskua jopa eurolla vuodessa. Jos kuitenkin saunot lähes päivittäin, hyvin lämpöeristetty jatkuvasti käyttövalmis kiuas on energiataloudellinen ratkaisu. Sen muhimistehon tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää märkätilojen lämmityksessä. suuret lasi- tai kivipinnat löylyhuoneessa lisäävät kiukaan tehontarvetta. Nyrkkisääntö on, että neliömetri kiveä tai lasia vastaa yhtä lisäkilowattia lämmitystehoa. SÄÄSTÖVINKIT VESIPEDOILLE vesivuodot välittömästi kuriin! Vuotava hana tai wc-istuin lisää vesilaskua huomattavasti. - tiheä tippavuoto (tiputtava hana n. 3 l/h) = 26 m 3 n. 130 /vuosi (40 % lämmintä vettä) - pieni vuoto (vuotava wc-istuin n. 30 l/h ) = 260 m 3 n. 900 /vuosi (vain kylmää vettä) - jatkuva vuoto (vähän auki oleva hana 180l/h ) = m 3 n /vuosi (40 % lämmintä vettä) vesihanojen ja suihkun virtaamat sopiviksi. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 litraa vettä minuutissa, käsipesuhanassa pärjää kuudella. kuluttaa vettä viisinkertaisesti suihkupesuun verrattuna.

8 Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu muodostavat energiaa ja vettä kuluttavan yhtälön, josta sopivilla laitevalinnoilla ja oikeilla käyttötavoilla voi höylätä turhan kulutuksen kuriin. Energiatehokkuus on aina käyttäjästä kiinni. OSTAJAN MUISTILISTA energiatehokas laite. tilavuudeltaan säilytystarpeitasi vastaava laite. että valitsemasi laite mahtuu paikalleen ja ympärille jää ilmankiertotilaa käyttöohjeen mukaisesti. lämpötilansäätötekniikka sekä selkeä lämpötilan numeronäyttö laitteen ulkopuolella auttavat turvallisen ja energiataloudellisen säilytyslämpötilan valinnassa ja seurannassa. ja -äänet lisäävät käytön turvallisuutta. eristeet vähentävät sähkönkulutusta ja hidastavat lämpötilan kohoamista häiriötilanteissa. sijoitettavat laitteet kuluttavat enemmän sähköä kuin vapaasti sijoitettavat laitteet. ison kylmäsäilytyslaitteen sijasta voit hankkia kaksi pientä ja käyttää niitä tarpeen mukaan.

9 Kylmäsäilytyslaitteet ovat päällä yötä päivää, joten ne voivat ahmaista reilun palan kodin sähkönkulutuksesta. Markkinoilla on erittäin tehokkaita A+++ -luokan jääkaappeja ja pakastimia, mutta energiamerkintä ei yksin takaa säästöä. Väärät käyttötavat tai laitteen sijoittaminen väärin saattavat moninkertaistaa kulutuksen. Aloita perusasioista, kun edessäsi on perheesi käyttöön sopivimman kylmäsäilytyslaitteen hankinta: minkä kokoisen laitteen tarvitset ja millaisia ehtoja tila asettaa laitteelle. Isot kylmäsäilytystilat ovat hyödyksi perheissä, joissa ruokaa ostetaan kerralla useiksi päiviksi tai esimerkiksi säilötään ja pakastetaan paljon. Sijoita kylmäsäilytyslaite riittävän väljästi. Käyttöohjeessa on tarkat tiedot vaaditusta ilmankiertotilasta. Laitteen sijoittaminen liian ahtaasti tai lämpöä tuottavan laitteen, kuten astianpesukoneen, viereen lisää merkittävästi sähkönkulutusta ja lyhentää laitteen käyttöikää. Järkeä käyttötapoihin Arkiset käyttötottumukset ja huolellisuus vaikuttavat kylmäsäilytyslaitteen sähkönkulutukseen, toimintavarmuuteen, kestoikään ja käyttöturvallisuuteen. Säädä sopivat säilytyslämpötilat ja tarkista, ettei pakastuskytkin unohdu päälle pakastuksen jälkeen. Pidä tavarat järjestyksessä äläkä ahda laitetta täyteen. Jäähdytä ja peitä elintarvikkeet hyvin ennen jääkaappiin tai pakastimeen laittamista. Kesällä elintarvikkeet kannattaa kuljettaa kaupasta kotiin kylmälaukussa. Tuoteturvallisuuden lisäksi säästät samalla kylmäsäilytyslaitetta liialta lämpökuormalta. Sähkökatkojen aikana ja helteillä kylmäsäilytyslaitteen ovien avaamista kannattaa välttää. Pakasteiden sulattaminen jääkaapissa tuottaa ilmaista jäähdytysenergiaa. Pakastimen ja jääkaapin huoltoon kuuluu pintojen ja tiivisteiden säännöllinen puhdistus sekä laitteen takaosan lauhduttimen ja kompressorin ulkopintojen imurointi pölystä. Vioittuneet oven tai kannen tiivisteet on syytä vaihtaa. SIJOITA OIKEIN ilmankierto ei sisälly laitteen ulkomittoihin, varaa yläpuolelle 5 10 cm ja taakse 1 2 cm tyhjää tilaa. Jos yläkomero on kiinni laitteessa, on ilman päästävä kiertämään komeron takaa. koneiston puoleiselle sivulle jätetään 6 10 cm tilaa. peitä alhaalla, laitteen etureunassa olevaa säleikköä sokkelilla. Noudata laitteen käyttöoppaassa mainittuja ohjeita ilmankierrosta! puolilämpimään tilaan sijoitettu pakastin vähentää sähkönkulutusta jopa puolella. NUMEROITA ämpötilan noustessa +25 C:sta +32 C:een sähkönkulutus lisääntyy %. sijoittaminen lämpöpatterin, lieden tai astianpesukoneen viereen lisää sähkönkulutusta %. oikeat säilytyslämpötilat. Astettakin kylmempi lisää sähkönkulutusta noin 5 %: jääkaapin keskilämpötila +5 C, pakastin -18 C lisää sähkönkulutusta %. ylitäyttö ja oven tiheä avaaminen lisäävät sähkönkulutusta uusilla laitteilla % ja vanhemmilla laitteilla jopa 50 %.

10 MIKROVINKKEJÄ pakasteet sulatusteholla. ruokaa kuumennuksen aikana. kupua tai kantta. Ruoan sulaminen/kuumeneminen nopeutuu ja tasoittuu. Kupu myös suojaa uunia likaantumiselta. Ruoanlaitto Ruoanvalmistuksen laitteista suuritehoisimmat ja käytetyimmät laitteet liesi, mikroaaltouuni sekä kahvin- ja vedenkeittimet ovat sähkönkulutuksen kannalta merkittävimpiä. Useimmat muut keittiön pienkoneet ovat pienitehoisempia ja käyttöajat ovat lyhyitä. Ruoanvalmistuksen energiatehokkuutta voi parantaa valitsemalla sopiva laite ja valmistusastia ruoan määrän ja valmistustavan mukaisesti sekä käyttämällä laitteita järkevästi. Esimerkiksi pienten ruokamäärien sulattamiseen, kuumentamiseen ja kypsentämiseen mikroaaltouuni on energiataloudellisin vaihtoehto. Eineslaatikon lämmitys mikroaaltouunissa vie aikaa ja sähköä vain 10 % uunissa kuumentamiseen verrattuna. Monilla pienlaitteilla, kuten leivänpaahtimella ja munankeittimellä, annos valmistuu energiatehokkaammin kuin liedellä tai uunissa. Tehokas induktioliesi Liettä hankkiessa kannattaa tutustua vaihtoehtoihin. Induktioliesi on energiatehokkain ja turvallisin, mutta sen käyttö edellyttää tietyntyyppisiä keittoastioita. Sama vesimäärä kuumenee induktiokeittoalueella noin 30 % vähemmällä sähköllä kuin valurautalevyllä ja noin viidennestä vähemmällä kuin keraamisella keittoalueella. Lieden sähkönkulutus riippuu oleellisesti sen käyttötavoista. VALMISTA TALOUDELLISESTI paksupohjaisia keittoastioita ja kantta. Kattilan pohjan halkaisija saa olla hieman suurempi kuin keittolevy tai -alue. vähässä vedessä ja kuumenna kerrallaan vain tarvittava määrä. esilämmityksen lämpö. Monet ruoat, leivonnaiset ja raakapakasteet voi panna jo kylmään uuniin. Sähköä kuluu % vähemmän. keittäessä ja paistaessa teho ajoissa pienemmälle ja hyödynnä jälkilämpö. Uunin jälkilämpö säästää sähköä noin 10 %. Kiertoilmauuni säästää Tehokkaasta lämmönsiirrosta johtuen kiertoilmauuni on ylä- ja alalämpöuunia energiatehokkaampi. Sitä ei tarvitse esilämmittää ja paistolämpötilaksi valitaan noin 20 astetta matalampi lämpö kuin yläalalämmöllä. Kiertoilmauunin energiatehokkuutta lisää vielä mahdollisuus paistaa useita pellillisiä esimerkiksi pikkupullia ja -leipiä tai lihapullia samalla kertaa. Paistoaika lyhenee ja sähkönkulutus pienenee noin kolmanneksella. Uunia ostaessasi tutki energiamerkintä. VESILITRAN KUUMENTAMINEN Energiankulutus ja aika (Energiamarkkinavirasto, 2012) Vedenkeitin 3,5 min Induktiokeittoalue 5 min Keraaminen keittoalue 8 min Valurautalevy 7 min Mikroaaltouuni 10 min 0 khh 0,05 0,10 0,15 0,20

11 Astianpesu Astianpesun energiankulutus muodostuu veden kulutuksesta ja lämmityksestä sekä koneelliseen pesuun kuluvasta sähköstä. Vedenkulutuksen kannalta konepesu tulee useimmiten taloudellisimmaksi. Nykyiset astianpesukoneet kuluttavat vettä keskimäärin 9 10 litraa vettä pesukertaa kohti, kun taas saman määrän peseminen käsin kuluttaa vettä pesutavasta riippuen litraa. Käsinpesu on edullisinta, kun astiat sekä pestään että huuhdotaan altaissa. Jo kahden henkilön taloudessa astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä saattaa kuusinkertaistaa huuhteluveden kulutuksen. Pienikin perhe voi hyödyntää astianpesukonetta energiataloudellisesti valitsemalla pienikokoisen laitteen. Astianpesukoneen käyttäjä avainasemassa Astianpesukonetta hankkiessasi mittaa kotona sijoituspaikka sekä tarkista sähkö-, vesi- ja viemäriliitäntöjen paikat. Vertaile laitteiden energiamerkintöjä ja käyttöohjeesta eri ohjelmien pituuksia ja niiden sisältöjä. Käyttötapa ratkaisee astianpesukoneen energiatehokkuuden. Pese aina täysiä koneellisia ja valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Vältä astioiden esihuuhtelua juoksevassa vedessä. Pesuaineen ohjeenmukainen annostelu vähentää huuhtelutarvetta. Turvallisuussyistä pesukonetta ei pidä jättää käyntiin ilman valvontaa. Sulje vesihana aina käytön jälkeen. Turvakaukalo laitteen alla auttaa huomaamaan nopeasti vesivuodot. KYLMÄÄN VAI LÄMPIMÄÄN? liitetään laitevalmistajan suosituksen mukaisesti joko lämpimään tai kylmään tuloveteen. Tuloveden lämpötilalla ei ole vaikutusta pesutulokseen. Korkein suositeltu tuloveden lämpötila on +60 C. liittäminen lämpimään tuloveteen lyhentää pesuaikaa koneesta ja pesuohjelmasta riippuen jopa 35 minuuttia ja pienentää sähkönkulutusta %. Pikaohjelmalla sähkönsäästö voi olla suurempikin.

12 PYYKKÄRIN OHJELISTA täysiä koneellisia. ja vajaatäyttöohjelmat kuluttavat yleensä lähes yhtä paljon vettä kuin täyden koneellisen peseminen. linkoustulos on usein perusohjelmaa huonompi, mikä lisää kuivauksen energiankulutusta. pesulämpötila ja -ohjelma tekstiilien hoito-ohjeen ja likaisuuden mukaan. Kirjopesuohjelman energiankulutus jopa kaksinkertaistuu, kun lämpötila nostetaan 40 C:sta 60 C:een. pesuaineen annosteluohjeita - yliannostus lisää huuhtelutarvetta. zeoliitittomia pesuaineita. Zeoliittia sisältävät pesuaineet aiheuttavat pesukoneen tiivisteiden vaurioitumista ja rummun laakereiden rikkoutumista. Zeoliitti myös sakkautuu pesukoneen vastuksiin ja pinnoille, jolloin koneen pesuteho huononee ja koneen käyttöikä laskee. SITRUUNAHAPPO PUHDISTAA PESUKONEET pyykinpesukone saostumista apteekista saatavalla sitruunahappojauheella: annostele 100 g jauhetta pesuainekoteloon ja pese kone tyhjänä +95 :ssa. Pese toistamiseen tyhjiltään tavallisella pyykinpesuaineella. Sitruunahappo puhdistaa myös astianpesukoneen annostus on 50 g ja pesuohjelma +65 C. KÄYTÄ KIINTEISTÖPESULAA taloyhtiön kiinteistöpesulaa ja kuivaustiloja, jos sellaiset ovat tarjolla. Monipuolinen ja energiataloudellinen pesula sisältää erikokoisia koneita pienten ja isojen pyykkimäärien sekä suurten sisustus- ja vuodetekstiilien pesuun ja kuivaukseen. matonpesu siihen soveltuvalla kiinteistöpesulakoneella kuluttaa vettä noin kolmasosan mattojen käsipesuun verrattuna ja mattolinkouksen jälkeen mattojen käsittely on helpompaa, kuivatus nopeampaa ja energiatehokkaampaa. KONEELLINEN KUIVAUS ON TEKNIIKKALAJI linkous lyhentää kuivaukseen kuluvaa aikaa ja energiankulutusta. Linkouskierrosten noustessa tuhannesta 1 600:aan minuutissa kuivaukseen kuluu 25 % vähemmän sähköä. aina täysiä koneellisia. Puolilleen täytetty kuivausrumpu kuluttaa % enemmän sähköä haihdutettua vesikiloa kohti kuin täyteen täytettynä. kuluttaa noin puolet vähemmän energiaa kuin perinteiset kuivausrummut ja se on jopa tehokkaampaa kuin narukuivaus kylpyhuoneessa. samantyyppiset materiaalit keskenään, jolloin kuivausrummun kosteudentunnistin valitsee sopivan kuivausajan. tai mankelointia varten pyykki kannattaa jättää kaappikuivaa kosteammaksi. Lyhyempi kuivausaika vähentää myös sähkönkulutusta.

13 Energiatehokas vaatehuolto on valintakysymys. Taloudellinen pyykinpesu ja -kuivaus onnistuvat, kun laitevalinnat ovat kohdallaan ja pyykkäystekniikka hallussa. Koneellinen kuivaus kuluttaa aina enemmän energiaa kuin pyykin pesu. Pyykkäystavat, pesuaineet ja tekstiilit ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti. Pyykkiä pestään tiheään ja usein vain kevyesti likaantuneena. Nykyiset pesukoneet kuluttavat selvästi vähemmän vettä ja sähköä kuin vanhemmat laitteet, mutta käytön lopulliseen energiatehokkuuteen vaikuttavat myös valittu pesulämpötila ja kerralla pestävä pyykkimäärä. Kun hankit uutta pesukonetta, vertaile useimmiten käyttämiesi pesuohjelmien sähkön- ja vedenkulutuksia. Pesukonehankinnan yhteydessä kannattaa miettiä myös pyykin kuivausta. Tehokas linkous pienentää pyykin jäännöskosteutta ja lyhentää kuivausaikaa. Koneellinen kuivaus on sitä nopeampaa ja energiatehokkaampaa mitä suuremmilla kierroksilla pyykki lingotaan. Sijoita pesukone kuivaan ja lämpimään tilaan, jossa on lattiakaivo. Hyvästä ilmanvaihdosta on huolehdittava etenkin silloin, kun pyykki kuivataan perinteisellä kuivausrummulla. Näissä rummuissa pyykki ensin lämmitetään, jolloin siitä irtoaa kosteus vesihöyrynä. Kuivausrummun tuottama lämpö kohottaa helposti huonelämpötilaa, jolloin kuivaukseen kuluva aika pitenee ja sähkönkulutus nousee. Lämpöpumpputekniikka hyödyntää jääkaapeistakin tuttua kylmäainetta, jonka ansiosta pyykin kuivaaminen vie vähemmän energiaa. Kylmäaineen avulla lämmin vesihöyry tiivistyy vedeksi huomattavan tehokkaasti. Huolla ja puhdista säännöllisesti Pesukoneiden ja kuivausrumpujen säännöllinen hoito varmistaa hyvän pesu- ja kuivaustuloksen. Pesukoneen täyttöaukon tiivisteet on helppo pyyhkäistä puhtaaksi jokaisen pesukerran jälkeen. Pesu- ja huuhteluainelokerot sekä nukkasihti kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Jos koneessa ei ole nukkasihtiä, poistopumpun voi yleensä avata ja poistaa sitä kautta ylimääräiset esineet. Pesu +95 C:ssa puhdistaa konetta. Kuivausrummun nukkasihti on puhdistettava ja vedenkeruuastia tyhjennettävä jokaisen käyttökerran jälkeen. Puhdista myös kosteudentiivistin säännöllisesti käyttöohjeessa annettujen neuvojen mukaan. Pyykin kuivauksen vaihtoehdot Pyykin kuivauksen energiataloudellisin vaihtoehto on narukuivaus ulkona. Sisällä narukuivaus kuluttaa hiukan lämpöenergiaa ja tuottaa kosteutta huoneilmaan. Pesutiloissa huoneilman kuivaukseen voi käyttää kosteuden tiivistävää laitetta, joka nopeuttaa pyykin kuivausta. Koneelliseen kuivaukseen on tarjolla erilaisia kuivausrumpuja ja -kaappeja. Valitse laite käyttötarpeen mukaan. Rummussa tekokuitutekstiilit tulevat sileiksi, frotee ja trikoo kuohkeiksi. Kuivauskaapit soveltuvat myös märkien ulkovaatteiden ja kenkien kuivaukseen. PYYKIN KUIVAUS 3 kg lingottua puuvillapyykkiä, jäännöskosteus noin 65 % Energiankulutus ja aika Narulla kuivassa huoneilmassa 8 h Lämpöpumppukuivausrummussa 1 h 50 min 2,5 h Kuivausrummussa 1 h 10 min Kuivauskaapissa 1,5 2,5 h kwh 0,5 1 1,5 2 2,5 3

14 PETOLLINEN VALMIUSTILA... Tallentava kahden virittimen digisovitin kuluttaa päällä ollessaan 41 W ja valmiustilassa 15 W. Jos sovitinta pitää jatkuvasti valmiustilassa, sähköä kuluu vuodessa noin 160 kwh, mikä maksaa yli 20. Viihde-elektroniikka lisääntyy kodeissa ja samalla myös sen osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta (lähes kolmannes). Tekniikan kehittymisen myötä valmiustilojen osuus laitteiden kokonaiskulutuksesta on laskenut merkittävästi. Televisioiden ja digiboksien lisäksi kotona on monenlaista viihde-elektroniikkaa blue-ray-soittimista konsolipeleihin. Myös erilaiset tietotekniikka- ja toimistolaitteet ovat nopeasti lisänneet kotitalouksien sähkönkulutusta. Yksittäisten laitteiden sähkönkulutukset ovat varsin pieniä esimerkiksi keittiön kodinkoneisiin verrattuna. Yhteenlaskettuna ne kuitenkin kuluttavat yhtä paljon sähköä kuin kylmälaitteet. Viihde-elektroniikan, kuten televisioiden ja blue-ray-soittimien, vertailu on helpottunut sen jälkeen, kun ne liitettiin energiamerkinnän piiriin. EU:n ja Pohjoismaiden ympäristömerkeillä on kriteerit AVlaitteille. EnergyStar-järjestelmän sekä TCO-laatu- ja ympäristömerkin avulla voi puolestaan selvittää energiatehokkaita tietotekniikkaratkaisuja. Televisiot Taulutelevisioissa käytetään joko plasmanäyttöjä tai nestekidenäyttöjä. Aikaisemmin nestekidenäytöt toteutettiin LCD-tekniikalla, mutta nykyisin ovat yleistymässä LED-näytöt, joissa taustavalona käytetään LED-lamppuja. Plasmatelevision käytönaikainen kulutus on suurempi ja LCD:n tai LED:in vastaavasti pienempi kuin samankokoisen kuvaputkitelevision. Sekä LEDettä plasmatelevisiot kehittyvät harppauksin eteenpäin ja myös erot energiankulutuksessa kaventuvat koko ajan. Plasmoilla on silti vielä matkaa LED-televisioiden watin luokkaan ja niiden virrankulutus on yleensä tuplasti suurempi. Kulutuslukujen vertailu kaupassa kannattaa, sillä eri merkkien välillä on suuria eroja. Kuvaruudun koon suurentuessa kasvaa samalla myös energiankulutus. Teknisen kehityksen kautta saavutettu säästö uhkaa kutistua yhä suurempien näyttöjen myötä. Television kuvasäädöt kannattaa laittaa kohdalleen selvittämällä oman laitteen parhaat ominaisuudet sähkön kulutuksen pienentämiseksi. Television lisälaitteet Usein televisioon on kytkettynä muita laitteita, kuten digisovitin, dvd-soitin, kotiteatteri ja kenties pelikonsoli. Pelikonsolit ovat nykyään monitoimilaitteita, jotka kuluttavat sähköä yhtä paljon tai enemmänkin kuin televisiot. Energiatehokkaimpia ovat laitteet, joista virran voi kytkeä kokonaan pois päältä. Televisio ja muut oheislaitteet kannattaa laittaa kytkimellä varustettuun jatkojoh-

15 Mikäli katsot 37-tuumaista LCD-TV:tä päivittäin 3 tuntia ja laitteesi on loput ajasta valmiustilassa, kuluttaa se valmiustilassa vuodessa saman verran energiaa kuin keskikokoinen A+ -luokan jääkaappi... toon, jolloin sammuttaminen onnistuu napin painalluksella. Latauslaitteiden virtajohdot on irrotettava pistorasioista latauksen päätyttyä jo sähköturvallisuudenkin vuoksi. Kotitoimiston kulut kuriin Tietokoneet, matkapuhelimet ja muut vastaavat laitteet ovat malli mallilta entistä suorituskykyisempiä ja hyötysuhteeseen nähden halvempia. Uudet laitteet ovat edeltäjiään energiatehokkaampia. Jos ajatuksissa on uuden kotitietokoneen hankinta, kannattaa vaihtoehtoisten laitteiden sähkönkulutukseen tutustua huolella. Energiatehokkain ratkaisu on kannettava tietokone, joka kuluttaa jopa 80 % vähemmän sähköä kuin vastaava pöytäkone. Taulutietokoneet eli tabletit ovat vielä sylimikroja huomattavasti vähävirtaisempia ja ympäristöystävällisempiä. Kun sylimikrojen keskikulutus vaihtelee watin välillä, vaatii taulutietokone vain noin kolme wattia tehoa. Koneen sähkönkulutus kasvaa suoritustehon noustessa. Laitekokonaisuus kannattaa valita käyttötarkoituksen mukaan, ylivarustelua välttäen. Oheislaitteissa kannattaa suosia monitoimilaitetta, joka kuluttaa alle 50 % erillisten kirjoittimen, skannerin ja kopiokoneen kuluttamasta sähköstä. Tarkista, että hankkimissasi laitteissa on tehokkaat virransäästöominaisuudet ja ota ne käyttöön. Automaattinen virransammutus voi pienentää työskentelyn aikaisen sähkönkulutuksen jopa puoleen, etenkin jos tietokone on päällä pitkiä aikoja. TELEVISION KULUTUS kwh/vuodessa. Laskelmassa on oletettu, että TV on päällä 6,5 tuntia vuorokaudessa ja loppuajan valmiustilassa. TV:n käytönaikainen teho riippuu kuvaruudun koosta ja kuvatyypistä. LED-taustavalaistu-LCD-TV, 46 Loisteputkivalaistu-LCD-TV, 46 Videoprojektori Plasma-TV, 46 kwh TIETOKONEEN KULUTUS kwh/vuodessa. Tablet (esim. ipad) Kannettava Intergoitu tietokone ja näyttö Pöytätietokone kwh

16 HALOGEENILAMPUT tekniikka, ulkonäkö ja ominaisuudet ovat varsin samanlaiset kuin hehkulamppujen, mutta ne kuluttavat vähemmän ja ovat jopa kaksi kertaa pitkäikäisempiä. Kierrekantaisia halogeenilamppuja voi käyttää kohteissa, joihin energiansäästölamput ja ledit eivät yleensä sovellu eli esimerkiksi saunassa ja himmennettävissä valaisimissa. Markkinoilla on myös B-energiatehokkuusluokkaan kuuluvia halogeenilamppuja, jotka säästävät n. 50 % energiaa vanhanmalliseen hehkulamppuun verrattuna. LEDILAMPUT ovat erittäin pitkäikäisiä ja energiatehokkaita. Ne syttyvät välittömästi ja sävyvalikoima on laaja. Ledit soveltuvat erityisen hyvin kohde- ja korostusvalaistukseen. Himmennettäviin valaisimiin ledilamput eivät yleensä sovellu, mutta ulkovalaistuksessa ne toimivat erinomaisesti. Lamppua valittaessa on syytä tarkistaa, että valontuotto riittää haluttuun kohteeseen. ENERGIANSÄÄSTÖLAMPUT sanotaan sellaista pienloistelamppua, jossa on sisäänrakennettu sytytinlaitteisto ja kierrekanta. Energiansäästölamppuja on saatavilla erimuotoisia ja eri käyttötarkoituksiin. Energiansäästölamput ovat parhaimmillaan yleisvalaistuksessa ja kohteissa, joissa tarvitaan paljon valoa. Niitä ei sen sijaan kannata käyttää saunan valona tai kohteissa, joissa valoa joudutaan sytyttämään ja sammuttamaan tiuhaan. Kaikkia energiansäästölamppuja ei ole tarkoitettu ulkokäyttöön. Valontuoton lämpötilariippuvuus on lampputyyppikohtainen. Valaistuksen suunnittelun ja valaisimien valinnan avulla voi vaikuttaa valaistuksen sähkönkäyttöön. Valaistus, sen sijoittelu ja säädöt vaikuttavat myös turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Eri lampputyypeillä on erilaisia ominaisuuksia ja siksi ne soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin.

17 AUTON ESILÄMMITYS ON EKOTEKO sääolosuhteissa auton tärkeimpiä ekovarusteita on moottorin esilämmitykseen käytettävä lohko- tai säteilylämmitin. Lämmitin kannattaa ottaa käyttöön jo silloin, kun ulkolämpötila laskee +5 C:een. Ole tarkka ajastaessasi lämmitintä, sillä pitkitetty lämmitys ei vähennä polttoaineen kulutusta tai päästöjä vaan kuluttaa suotta sähköä. moottori kuluttaa ensimmäisen kilometrin aikana lähes 45 % vähemmän ja vielä neljännenkin kilometrin aikana yli 20 % vähemmän polttoainetta kuin kylmiltään startattu auto. Esilämmitys vähentää merkittävästi haitallisia hiilivety- ja häkäpäästöjä ja polttoaineen kulutuksen pienentyminen vaikuttaa suoraan ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Valaistuksessa on oivalliset mahdollisuudet säästää sähköä. Viidennes kotitaloussähköstä kuluu valaistukseen. Hehkulamppujen poistuttua markkinoilta kotien valaistuksessa voidaan käyttää monia erilaisia lampputyyppejä energiansäästölampuista eli pienloistelampuista LED-lamppuihin ja halogeeneihin. Lampun energiatehokkuus selviää energiamerkinnästä. A-luokkaan kuuluva lamppu kuluttaa vain kolmanneksen siitä sähköstä, minkä luokkaan C kuuluva lamppu kuluttaa. Esimerkiksi halogeenilamput kuuluvat usein luokkaan C, mutta myös tehokkaampia B-luokan halogeenilamppuja on markkinoilla. Lampun tuottaman valon määrän mittari on nimeltään lumen (lm). Wattimäärä ei siis kerro lampun tuottaman valon määrästä vaan sähkönkulutuksesta. Valitse lamppu, jonka valovirta eli lampun tuottama valon määrä on riittävän suuri. Lamppujen käyttöikä ja hävittäminen Lamppujen arvioitu polttoaika vaihtelee halogeenilamppujen tunnista parhaiden ledien tuntiin. Pakkauksissa polttoikä ilmoitetaan usein vuosissa. Polttoaika on kuitenkin aina keskiarvo. Energiansäästölamput, kuten kaikki loistelamput sisältävät pieniä määriä elohopeaa. Siksi ne tulee palauttaa sähkö- ja elektroniikkaromun keräykseen tai ongelmajätekeräykseen. Elohopeaa sisältävän lampun rikkoutuessa kannattaa noudattaa varovaisuutta. Elinkaaritarkastelujen perusteella energiansäästölamput kuormittavat viisi kertaa vähemmän ympäristöä kuin hehkulamput siitäkin huolimatta, että energiansäästölampuissa on elohopeaa. VINKKEJÄ VALAISUUN kaikki valaisimet aina, kun valoa ei tarvita. vain hyvälaatuisia energiatehokkaita lamppuja, joille valmistaja lupaa paljon käyttötunteja. LED-valaistus sopii moniin käyttökohteisiin. LED toimii hyvin kylmässä, mutta soveltuu huonosti kuumiin tiloihin. loistelamppu antaa vähemmän valoa. lämpösäteily voi aiheuttaa palovaaran. Noudata asennusohjeita. lamppua hankkiessasi pakkausmerkinnät ja lampun soveltuvuus käyttökohteeseen. sivustolta löydät tietoa lampuista ja niiden valinnasta. Ohjausratkaisut tuovat tehokkuutta Kaikista yleisesti käytettävistä lampputyypeistä, myös loistelampuista, löytyy säädettäviä malleja. Valonsäätimiä käytetään tunnelman luomiseen ja valaistuksen monipuolistamiseen. Niiden avulla on mahdollista myös säästää sähköä. Perinteisten valokatkaisijoiden tilalle tai rinnalle voidaan asentaa uudentyyppisiä ohjausratkaisuja. Liiketunnistimet sytyttävät valot huoneeseen sinne mentäessä ja sammuttavat ne, kun huone on tyhjä. Kytkennät voi suunnitella myös niin, että koko talon valaistus sammuu yhdestä katkaisijasta ulko-oven vierestä. Ulkovalojen ohjaus on tehokas tapa vähentää energiankäyttöä, lisätä liikkumisen turvallisuutta ja estää ilkivaltaa. Pihan yleisvalaistusta voi ohjata hämäräkytkimellä tai hämärä- ja kellokytkimen yhdistelmällä. Lähestymiskytkin sytyttää ulkoovien ja kulkuteiden valaistuksen liiketunnistimen avulla. Sähköistetyt pihamaat Sähkölaitteiden ja teknisten ratkaisujen ansiosta voidaan lisätä kodin kulkuväylien turvallisuutta sekä pidentää pihamaan ja puutarhan vuotuista käyttöaikaa. Sähköiset ja automaattiset sulanapitojärjestelmät huolehtivat siitä, että kulkuväylät, ajoluiskat, räystäs- ja vesikourut, sadevesiviemärit ja vesiputket toimivat sääolosuhteista riippumatta. Turhan energiankäytön välttämiseksi järjestelmiä ohjataan vähintään ulkotermostaatilla, joka sallii lämmittämisen vain kylmän aikana. Hyvällä suunnittelulla ja tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla kiinteistöjen sulanapito voidaan tavallisesti toteuttaa myös ilman lämmittimiä. Pihan ja puutarhan hoitoon käytettävissä työkoneissa on valinnanvaraa. Valitse laite tarpeen mukaan pienissä pihoissa pärjää usein myös lihasvoimalla. Jos pihallasi tai parvekkeellasi on suihkulähde, vesiautomaatti tai säteilylämmitin, ohjaa niiden toimintaa kellokytkimillä. LAMPPUJEN ENERGIANKULUTUS JA KESTO kwh/vuodessa. (3 h/vrk) Led-lamppu 5 50 v. Energiansäästölamppu v. Halogeenilamppu (20W) 2 4 v. Hehkulamppu (60W) 8 10 v. kwh

18 Sähkölaitteiden osuus sähkölaskusta vaihtelee asumismuodon ja lämmitystavan mukaan. Kerrostaloissa pääosa laskusta on laitteiden sähkönkäyttöä. Omakotitaloissa osuus laskusta on pienempi, mutta laitteiden lukumäärä ja kulutus suurempi. Hanki siis vain tarpeeseen ja energiatehokkaita sähkölaitteita. Laitehankintoja helpottavat viranomaisten valvomat, luotettavat energiaja ympäristömerkinnät. Onnistuneen ja energiataloudellisen hankinnan varmistat tutustumalla ja vertailemalla jo ennakkoon laitteiden energiankulutuksia ja ominaisuuksia. Energiamerkintä Energiamerkintä antaa vertailukelpoista tietoa laitteiden energiatehokkuudesta. Merkki osoittaa tuotteen käytön aikaista energiankulutusta asteikolla A G. Joissain tapauksissa käytössä ovat myös A-luokkaa paremmat luokat A+, A++ ja A+++. Kylmälaitteiden, pyykinpesukoneiden ja astianpesukoneiden uudistetuista energiamerkinnöistä näkee energiatehokkuusluokan lisäksi laitteen vuosittaisen energian- ja vedenkulutuksen, äänitason sekä käyttötilavuuden ja täyttömäärän. Viihdeelektroniikkakin kuuluu nykyisin energiamerkin piiriin. Energiamerkinnässä ilmoitetaan sähkön peruskulutus hallituissa ympäristöolosuhteissa. Merkintä ei yksin takaa, että sähköä kuluu vähemmän. Laitteen todellinen kulutus riippuu laitteen sijoituksesta, käyttötavoista ja hoidosta. Suomessa merkinnän käyttöä valvoo Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes). EnergyStar Kansainvälinen EnergyStar-merkintä asettaa normeja toimistolaitteiden energiankulutukselle. Kaikilla suurilla tietokonevalmistajilla on merkin myöntämisperusteet täyttäviä malleja. Joutsenmerkki ja Euroopan ympäristömerkki Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki sekä Euroopan ympäristömerkki auttavat valitsemaan ympäristön kannalta parempia tuotteita ja palveluita. Molempien merkkien myöntämisperusteissa tuotteiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan koko tuotteen elinkaaren ajalta. Suomessa merkit myöntää Motiva Services Oy:n Ympäristömerkintäyksikkö. ENERGIAMERKINTÄ ON PAKOLLINEN pesukoneissa ja kuivausrummuissa

19 ETÄLUETTAVAT MITTARIT mittaaminen uudistuu perusteellisesti. Vuoteen 2014 mennessä tulisi valtaosalla asiakkaista olla käytössä etäluettavat mittarit. sähkömittarin avulla sähköyhtiö voi tuoda asiakkailleen uusia palveluita, auttaa energian säästämisessä sekä tehostaa asiakaspalvelua. Tulevaisuudessa mittarin avulla on mahdollista seurata energiankulutusta jopa tunneittain, joten sen avulla on myös aikaisempaa helpompi hallita omaa sähkönkäyttöään. YMPÄRISTÖMERKITTY SÄHKÖ myydään ympäristöystävällisten tuotemerkkien avulla. Jos asiakas on ostanut esimerkiksi tuulivoimalla tuotettua sähköä, sähkön myyjän on hankittava tuulisähköä vastaava määrä. Tiettyihin energialähteisiin perustuvat sähkötuotteet voivat olla joko myyjien omia tuotemerkkejä, tai niillä voi olla esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergiamerkki. Vihreän sähkön hankinta ja kilpailuttaminen hoituu samalla tavalla kuin tavallisen sähkön ostaminen. Tuotteista saa tarkempia tietoja sähkön myyjiltä. sähköasiakkaille annetaan tietoa sähkön alkuperästä ja ympäristövaikutuksista. Sähkön myyjien pitää lain mukaan ilmoittaa sähkölaskuissa ja markkinointimateriaaleissa tietoja, jotka koskevat niiden myymän sähkön energialähteitä. EKOLOGINEN SUUNNITTELU ekosuunnittelua käsittelevä direktiivi asettaa energiankulutukseen liittyvät raja-arvot laajalle joukolle tuotteita. Päämääränä on jo suunnitteluvaiheessa huomioida tuotteen koko elinkaaren ympäristömyötäisyys. Jatkossa markkinoille ei saa toimittaa tuotteita, jotka kuluttavat energiaa lepo- tai toimintatilassa yli määritettyjen rajojen. JA KÄYTÖLLÄ ON PALJON YMPÄRIS- joista osa on paikallisia ja osa maailmanlaajuisia. Ympäristön kannalta suurimpia huolenaiheita ovat ilmastonmuutos, luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä jätteiden määrän lisääntyminen. Ympäristövaikutuksia vähennetään parantamalla puhdistustekniikkaa ja siirtymällä tehokkaampaan ja ilmastoystävällisempään energiatuotantoon. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön käyttämällä energiaa järkevästi. SÄHKÖNTUOTANTO JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Pohjoismaissa sähköä tuotetaan monipuolisesti vesi-, ydin- ja tuulivoimalla sekä voimalaitoksissa, jotka käyvät kivihiilellä, turpeella, maakaasulla ja biomassalla. Pohjoismaisilla markkinoilla Suomeen tuodaan ja Suomesta viedään sähköä markkinatilanteen mukaan. Sähkön tukkuhinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella. Euroopan unionin päästökauppa vaikuttaa tuotantotavan ja polttoaineiden valintaan. Sähkön hinta kannustaa tuottamaan sitä menetelmillä, joista koituu mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä. Kaukolämmön energiatehokkuus ja ympäristömyötäisyys perustuvat siihen, että kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä (sähkön ja lämmön yhteistuotanto) ja teollisuusprosessien jätelämpönä. Pienillä paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan pelkkää lämpöä tuottavissa lämpökeskuksissa, usein puuta ja muita uusiutuvia polttoaineita käyttäen. SOPIMUKSEN KILPAILUTTAMINEN Sähkön siirtopalvelu on paikallisen jakeluverkonhaltijan yksinoikeus eli asiakas ei voi ostaa siirtopalvelua muualta kuin paikalliselta jakeluverkonhaltijalta. Sähköenergian osuuden voi kilpailuttaa. Kilpailutettavissa oleva osuus tyypillisellä kotitalouskuluttajalla on n % sähkölaskun loppusummasta. Suomessa voi ostaa sähköä miltä tahansa Suomessa toimivalta sähkönmyyjältä, joka tarjoaa sähköä asiakkaan sähkönkäyttöpaikkaan. Myyntisopimuksen voi tehdä ottamalla yhteyttä haluamaansa sähkönmyyjään. Uusi sähkönmyyjä irtisanoo vanhan sopimuksen asiakkaan puolesta. Mikäli sähkön myyjä ja siirrosta vastaava verkkoyhtiö eivät kuulu samaan yhtiöön, tulee sähkölaskuja kilpailutuksen jälkeen kaksi: yksi sähkönmyyjältä ja yksi verkonhaltijalta. Sähkön myyjien hintoja voi vertailla mm. palvelun avulla. KOTITALOUSSÄHKÖN HINNAN MUODOSTUMINEN Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta tekijästä: sähkön siirtohinnasta, sähköenergian hinnasta ja veroista. tuotantolaitokselta kuluttajalle. Varsinaisen siirron lisäksi siirtohinnalla katetaan verkon rakentamista ja ylläpitämistä sekä sähkön mittaamisen kustannuksia. tä myyntihinta. Sähköenergian hintaan vaikuttavat sähkön tuotantokustannukset, kuten polttoaineiden hinta. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla myös vesivoiman saatavuus vaikuttaa voimakkaasti sähköenergian hintaan. sähköverosta sekä arvonlisäverosta. Veroista päättää valtio. Verot 30 % Siirto 30 % KOTI- TALOUS- SÄHKÖN HINTA Myyntihinta 40 % Tämän esitteen laskelmissa on käytetty sähkön hintana 15 snt/kwh, kaukolämmön hintana 6,7 snt/ kwh (lähde: Energiateollisuus ry, 2012) sekä veden hintana 3,075 /m 3 (sis. jätevesimaksun) (lähde: Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, 2012). Esimerkki 1: Jääkaappi kuluttaa sähköä 0,8 kwh/vrk. Vuosikulutus on 0,8 kwh x 0,15 x 365 vrk = 43,80 /vuodessa. Esimerkki 2: Sähkökäyttöinen moottorisaha kuluttaa sähköä 2,0 kwh/h. 10 tuntia sahausta maksaa 2,0 kwh/h x 0,15 x 10 h = 3. ROMUT KIERTOON syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun voi viedä maksutta kierrätykseen. Lähin kierrätyspiste löytyy kuntien jätelaitosten ja tuottajayhteisöjen yhteisestä, koko Suomen kattavasta hakupalvelusta: Kierrätykseen voi toimittaa kaiken kodissa syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun. YHDELLÄ KILOWATTITUNNILLA KÄYTÄT LAITTEITA KESKIMÄÄRIN... Kiuas 10 min Porakone 2 h Tietokone, kannettava 40 h Ruohonleikkuri 30 min Yleiskone, monitoimikone 2 h Akvaario 48 h Uuni 40 min Sähkövatkain 6 h Tallentava digiboksi 70 h Hiustenkuivain 1 h Tietokone, pöytämalli 6 h Energiansäästölamppu (11W) 91 h Höyrysilitysrauta 1 h LED-LCD-TV 7 h Tietokone, tablet 100 h Pölynimuri 1 h Pelikonsoli 10 h Radio 100 h Auton lohkolämmitin 1,5 h Ompelukone 20 h Led-lamppu (7W) 143h Plasma-TV 2 h Jääkaappi 30 h Kännykän lataus 200 h

20 Tämä opas antaa sinulle tietoa siitä, kuinka voit vähentää energiankäyttöä kotona viihtyisyydestä ja mukavuudesta tinkimättä. Tekniikkaa ja vaihtoehtoja on tarjolla kaikenkokoisille ja -tyylisille. Järkevä energiankäyttö ja uusiutuvan energian valitseminen ovat sinun mahdollisuutesi vaikuttaa ympäristöön. Tila logolle / logoille ja yhteystiedoille

Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille.

Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille. Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille. LÄMMITYS VESI KEITTIÖ PYYKKÄYS VIIHDE-ELEKTRONIIKKA VALAISTUS YMPÄRISTÖ Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu muodostavat energiaa ja vettä

Lisätiedot

Kodinkoneiden valinta ja energiatehokas käyttö Tarja Marjomaa tutkija

Kodinkoneiden valinta ja energiatehokas käyttö Tarja Marjomaa tutkija Kodinkoneiden valinta ja energiatehokas käyttö Tarja Marjomaa tutkija Kodinkoneiden pakollinen energiamerkki helpottaa valintaa! Kielineutraalia energiamerkkiä käytetään kaikissa EU-maissa. Oltava kiinnitettynä

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi TIETOA KODIN ENERGIANSÄÄSTÖÖN Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Kotitalouden energiankulutus Energiankulutukseen vaikuttavat kulutustottumukset, harrastukset,

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

kotien energiankulutus Tilastokeskus, Energiatilasto

kotien energiankulutus Tilastokeskus, Energiatilasto Käyttöveden lämmitys 14 % Asuntojen lämmitys 68 % kotien energiankulutus Tilastokeskus, Energiatilasto Ruoanvalmistus 1 % Kotien laitteet 9 % Saunojen lämmitys 4 % Valaistus 5 % omakotitalo sähkölämmitys

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille.

Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille. Säästövinkkejä vesipedoille ja muille energiatuhlureille. LÄMMITYS VESI LAITTEIDEN VALINTA KYLMÄSÄILYTYS RUOANVALMISTUS ASTIANPESU PYYKKÄYS VIIHDE-ELEKTRONIIKKA VALAISTUS YMPÄRISTÖ Elämä on e Maapallon

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi

Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Hyviä ohjeita työpaikan energian säästämiseksi Miksi tätä kaikkea tehdään? Konkreettisesti energiansäästötoimien vaikutus näkyy energialaskussa. Syyt siihen, miksi meidän kaikkien pitäisi alkaa ajatella

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Espoo, Helsinki, Vantaa 2014

Espoo, Helsinki, Vantaa 2014 Espoo, Helsinki, Vantaa 2014 Energiakustannusten muodostuminen Omakotitalo (120 m2, 4hlö, sähkölämmitteinen) 3400 /v Kerrostalo (3hlö, 75m2) 2400 /v Sähkön- ja vedenkulutuksen jakautuminen eri sektoreille

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus

ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus ASUMISPAKKI- koulutus Sähkön ja veden harkittu kulutus Energian ja veden säästö Mitä energia on? Mistä energia tulee? 2 Energian kokonaiskulutus Suomessa 3 Mihin käytämme energiaa Suomessa? 4 Mihin käytämme

Lisätiedot

Energiansäästövinkit nettiin viikolle 6.-12.10.2014

Energiansäästövinkit nettiin viikolle 6.-12.10.2014 Energiansäästövinkit nettiin viikolle 6.-12.10.2014 Maanantai 6.10.2014 lämmitys Kodin energiankäytöstä jopa 50 % kuluu lämmitykseen. Lämmitysenergian kulutus muodostaakin asuinrakennusten suurimman yksittäisen

Lisätiedot

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa.

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa. Maanantai Lämmitys 1 C alhaisempi huonelämpötila säästää 5 % lämmityskustannuksissa Oikea huonelämpötila on 20 22 C. Hanki huonelämpömittari, seuraa lämpötilaa ja ilmoita liian korkeasta lämpötilasta isännöitsijälle

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Kodin sähkö- ja lämmityslaitteiden käyttö- ja huolto-opas

Kodin sähkö- ja lämmityslaitteiden käyttö- ja huolto-opas Kodin sähkö- ja lämmityslaitteiden käyttö- ja huolto-opas www.helsinginenergia.fi ENERGIANEUVOJA Kodin sähkö- ja lämmityslaitteiden käyttö- ja huolto-opas Käyttämällä ja huoltamalla oikein kotisi sähkö-

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Energiansäästön kymmenen käskyä

Energiansäästön kymmenen käskyä Energiansäästön kymmenen käskyä I Nykyinen kulutus ja seuranta Selvitä yrityksen nykyinen kulutus: - Lämpö - Sähkö - Vesi - Liikennepolttoaineet Kulutuksen seuranta - Vähintään kuukausittainen, mielellään

Lisätiedot

Joka kodin. energiansäästö- Siirry sanoista tekoihin. Tartu helppoihin vinkkeihin ja säästä selvää rahaa! www.turkuenergia.fi

Joka kodin. energiansäästö- Siirry sanoista tekoihin. Tartu helppoihin vinkkeihin ja säästä selvää rahaa! www.turkuenergia.fi Joka kodin energiansäästö- Siirry sanoista tekoihin. Tartu helppoihin vinkkeihin ja säästä selvää rahaa! www.turkuenergia.fi Autonlämmitys 250 kwh Valaistus ja muu 1650 kwh Sähkökiuas 1000 kwh Säästä rahaa

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI

PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI PIENIÄ SUURIA OHJEITA ENERGIAN SÄÄSTÄMISEKSI Tilan käyttäjänä sinun jokapäiväisellä toiminnallasi on merkittävä vaikutus energiankulutukseen. Energiansäästön

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan. Opas myyjille

Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan. Opas myyjille Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan Opas myyjille EuP-direktiivin muutokset lamppumarkkinoille EU-asetukset tuovat muutoksia lamppumarkkinoille Valoteholtaan huonojen lamppujen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita Hyvä kalvosarjan käyttäjä Tähän aineistoon on koottu energiaa säästäviä ja rahanarvoisia vinkkejä kodinkoneiden ja laitteiden hankinnasta, käytöstä ja hoidosta.

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Energiansäästöviikko 13.10.2012. Esittää: Lehti-, Varis- ja Laajankankaan asukastoimikunta

Energiansäästöviikko 13.10.2012. Esittää: Lehti-, Varis- ja Laajankankaan asukastoimikunta Energiansäästöviikko 13.10.2012 Esittää: Lehti-, Varis- ja Laajankankaan asukastoimikunta Sisällysluettelo Johdanto Sähkönkäyttö ja säästövinkit kotitaloudessa Sähkön käyttö keittiössä Sähkön käyttö kylpyhuoneessa

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Hyvä kalvosarjan käyttäjä Tämä kalvosarja tausta-aineistoineen antaa tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kodinkoneiden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Opas energiatehokkaiden. kodinkoneiden hankintaan

Opas energiatehokkaiden. kodinkoneiden hankintaan Opas energiatehokkaiden kodinkoneiden hankintaan Energiatehokas kysyy ja säästää Kotitalouksissa sähkönkulutus jatkaa kasvuaan: hankimme jatkuvasti lisää laitteita ja viihdeelektroniikkaa, joista useat

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED - tämän päivän valaistusta LED - tämän päivän valaistusta LED Säästää energiaa

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun. Opas myyjille

Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun. Opas myyjille Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun Opas myyjille Copyright Motiva Oy, 2014 2009 Valaistus kuluttaa energiaa viisas säästää Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin 10 % kuluu valaistukseen.

Lisätiedot

Helppo LÄMMITYSOPAS. Säästä sähköä, lämmitä oikein. helppo lämmitysopas SÄÄSTÄ SÄHKÖÄ, LÄMMITÄ OIKEIN 1

Helppo LÄMMITYSOPAS. Säästä sähköä, lämmitä oikein. helppo lämmitysopas SÄÄSTÄ SÄHKÖÄ, LÄMMITÄ OIKEIN 1 Helppo LÄMMITYSOPAS Säästä sähköä, lämmitä oikein helppo lämmitysopas SÄÄSTÄ SÄHKÖÄ, LÄMMITÄ OIKEIN 1 Sisällys 3 Suurin Lämmitys 4 4 4 5 SEURAAMALLA osa kodin energiasta kuluu LÄMMITYKSEEN. VEDÄ VILLASUKAT

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen Kotitalouksien sähkönkäyttö 26.2.2013 Virve Rouhiainen TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

KAINUUN OPISKELIJA-ASUNNOT OY

KAINUUN OPISKELIJA-ASUNNOT OY Turha kulutus = Turha korotus KAINUUN OPISKELIJA-ASUNNOT OY Sähkön kulutus. OMA ETUSI - YHTEINEN ETU Viihtyisyydestä ei tarvitse tinkiä eikä luopua nykyaikaisen kodin mukavuuksista, sillä säästö syntyy

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

Ohje. Sammuta valot aina, kun tila jää tyhjäksi vähintään 10 minuutiksi. Nykyaikaiset loistelamput kestävät hyvin sytyttämistä ja sammuttamista.

Ohje. Sammuta valot aina, kun tila jää tyhjäksi vähintään 10 minuutiksi. Nykyaikaiset loistelamput kestävät hyvin sytyttämistä ja sammuttamista. Ohje 1 Näin säästämme energiaa Valaistus Sammuta valot aina, kun tila jää tyhjäksi vähintään 10 minuutiksi. Nykyaikaiset loistelamput kestävät hyvin sytyttämistä ja sammuttamista. Pyyhi säännöllisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennus-Hanka Oy. Asunto Oy Oulun Ojavainiontie 4

Rakennus-Hanka Oy. Asunto Oy Oulun Ojavainiontie 4 Rakennus-Hanka Oy Asunto Oy Oulun Ojavainiontie 4 EKC50100OX Liesi Tyylikäs keraamien taso. Tilava uuni. -käyttötilavuus 62 litraa Haudutusuuni-toiminto mahdollistaa mehukkaiden ja maukkaiden ruokien valmistamisen

Lisätiedot

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015

Vedenkulutus. Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Eksperttikoulutus 16.11.2015 Vedenkulutus Yleistä vedenkulutuksesta taloyhtiöissä Vedenkulutuksen jakaantuminen Vesivuodot Lämminkäyttövesi Taloyhtiön vesiverkon paine Vedensäästöventtiilit

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,

Valaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja

Lisätiedot

Tutki pientalosi energiankäyttö Tee se itse -kotikatselmus

Tutki pientalosi energiankäyttö Tee se itse -kotikatselmus Tutki pientalosi energiankäyttö Tee se itse -kotikatselmus Tee se itse -katselmuksen valmistelut ja toteutusohjeet Tehtyäsi tämän katselmuksen sinulla on käsitys omasta energiankäytöstäsi. Katselmus on

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot