Pekka Huhtinen. Iustitia 13 (2000)
|
|
- Mikael Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Iustitia 13 (2000) Kristillinen uskonnollisuuden pelastuskäsitys keskellä japanilaisen Pekka Huhtinen 1. Japanissa Japanilaisten on tehty ensikosketukset kristillistä lähetystyötä kristinuskoon 1549 maahan. lähtien, jolloin jesuiitta Francis Xavier systemaattisesti seuralaisineen vuodesta 1873) teki Tosin mahdottomaksi pitkä kristinuskonvastainen ulkomailta suuntautuvan kausi vainoineen lähetystyön (1614 saapui kahden panilaisten vuosisadan ensimmäiset ajaksi. välilliset Viimeisimpien kosketukset tutkimusten kristinuskon mukaan kanssa ja- yli ajoittuvat haisempaan vaikutteiden kuitenkin arvellaan aikaan. huomattavasti Kiinan ulottuneen kautta niinkin Francis Japaniin kauaksi Xavierin saatujen kuin työkautta 600-luvulle, kristillisten varnaisestulotteisesta ellei vieläkin Japaniin vaikutuksesta, varhempaan suuntautuneesta joka aikaan.1 seurasi Tällöin lähetystyöstä, tuolloisesta ei ollut vaan vielä läheisestä siitä kyse moni- varsisakäymisestsen kannalta kiinalaisten merkittävässä kanssa. osassa Kristinuskon tässä prosessissa vaikutusten oli Kiinaan leviämi- kans- varhain varhaisesta levinnyt vaikutuksesta nestoriolaisuus. Japanissa Selvimpiä ovat löydetyt todisteita ristiaiheiset kristillisyyden esineepia Japanilaisten ja hautakivissä ja havaitut kiinalaisten kristilliset tiiviin symbolit. jo nen seurauksia Japaniin, sekä ovat buddhalaisuuden tämän ohessa tapahtunut ja kanssakäymisen konfutselaisuuden kiinalaisten tunnetuim- leviämi- 1 Aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen ja verrattain uusi tutkimus kirjain- C. Englandin The Hidden History of Christianity Asia (Hong Kong 1998). on John
2 2merkkien omaksuminen ja Iustitia soveltaminen 13 (2000) tuodut siin vaikutuksen, uskonnolliset jonka ja filosofiset merkitys on virtaukset yhä tänään japaninkieleen. ovat kiistaton. tehneet japanilai- Kiinasta man ainakin tutkimuksen jollain tasolla esiin Japaniin nostama ennen väite jesuiitta kristinuskon Xavieria, rantautumisesta herättää Uusimkokysymyksiäsen uskonnollisuuden Millaiseksi keskellä? kristinusko Ennen tuolloin kaikkea käsitettiin nousee aiheeseemmtinuskologiasta? liittyen eksklusiivisesta, Tämä kysymys, kysymys oliko on japanilaisilla muut olennainen, pelastustiet tuossa koska poissulkevasta vaiheessa yleisesti tietoa soterio- tunnet- kris- japanilai- jattua, on perinteisessä miten keskeinen japanilaisessa rooli synkretismillä uskonnollisuudessa. ja harmoniatendenssillä 2. Japanin pelastuksesta perinteisen uskonnollisuuden muovaama käsitys ja laisuus Japanin buddhalaisuus. perinteisinä Vaikka pidettävät näistä kaksi kahdesta pääuskontoa varsinaisesti ovat shintolaisuus suutta, japanilaiset edustaa Japanin mieltävät omaa nykyään perinteistä myös buddhalaisuuden kansallista vain uskonnolli- shintosi olennainen uskonnokseen. osa japanilaisuutta. Sen katsotaan Tähän olevan voidaan tänä löytää päivänä useita suorastaan eri omak- Yhtenä niin on kulunut syynä mainittakoon jo puolitoista se, vuosituhatta että buddhalaisuuden eli sillä on ollut tulosta jo pitkään Japa- syitä. vakiintunut pitää sessa buddhalaisuuden uskonnollisuudessa asemansa Japanin adaptaatiokykyä voimakkaan historiassa. maahan synkretismin Toisena tultuaan. tekijänä seurauksena Japanilai- voidaan buddhalaisuus huomattavasti ja muodostaan. vieraantunut Itse vuosisatojen asiassa alkuperäisestä japanilaiset aikana japanilaistunut eivät intialaisesta tuolloin sisällöstään olleet ja samalla kiinnostuneita löstä, vaan heille buddhalaisuuden riitti tuossa vaiheessa alkuperäisestä sen kiinalainen intialaisesta sovellutus.2 sisäl- edes tarvitsematta Se sai varsin nopeasti omaksua tunnustetun ulkopuolelta aseman tulleen shintolaisuuden uskonnon leimaa. rinnalla, 2 Japanilaisten kiinnostus alkuperäisiin Intian buddhalaisiin kirjoituksiin, Sen ei niiden kana. Ks. kääntämiseksi Kitagawa 1987, japaninkielelle, on syntynyt varsinaisesti vasta nykyai-
3 katsottu olevan japanilaisuuden Huhtinen: Kristillinen kannalta pelastuskäsitys torjuttava uhka tai kilpaili-janössleisuuteen Shintolaisuuden kirjoittamaton liittyvät asiat työnjako buddhalaisuuden pohdinnat siten, että kuuluvat pelastukseen kesken buddhalaisuuteen, toteutuu ja tuonpuo- käytän- kun siin. män taas Tämä shintolaisuudessa jako ilmenee uskonnollisissa keskitytään pääasiallisesti seremonioissa, tämänpuolei- shintolaisuuden valoisiin taitekohtiin alaan, ja se, liittyvät mikä liittyy riitit tuonpuoleisuuteen, ja seremoniat joista kuuluvat kuolemaanhalaisiuuteen. olla mukaan sanottavammin Voidaan lukien vainajien kiinnostuneita sanoa, että henkien tämän iankaikkisuudesta, palvonnan, päivän shintolaisuudessa kuuluu tuonpuo- budd- eläleisesta on dettava, jumalten tai pelastumisesta maailma ja ihminen tuonpuoleiseen, osa sitä koska jo nyt. jo Toisaalta tämä maailma magahara), että on shintomytologiassa olennainen osa universumin myös tuonpuoleisuus, kolmijakoisessa taivas (taka- kokonaisuudessa Hautajaiset (taivas, vietetään maa, muut nykyään alueet).3 tosittaintoseremoniat samoin kuin vainajien muistopäivinä lähes poikkeuksetta toimitettavat buddhalailainen mieltää rukouksineen. seremonioiden Eri opillisen asia on se, sisällön, miten tavallinen kuinka japani- muis- edes tuvassa miettii resitoinnissa sisältökysymyksiä, käytettyä kieltä varsinkaan, ei yleensä kun ymmärretä. hautajaisissa Buddhalaiselldaakouksen katsoa sutra-resitoinnilla, olleen vaikutus joka shintolaisen tuli suosituksi noriton jo eli 500-luvulla, rituaalisen voi- tapah- moni seremoniallisella kehittymiseen.4 rukouksella Oikein katsotaan toimitetulla olevan eli hyvä oikein vaikutus, lausutulla kun rutetaan taas talla vastaavasti lienee uskoa vanha sanojen epäkorrekti japanilainen resitoinnin resitointi shintokäsite hengelliseen vaikuttaa kotodama5, negatiivisesti. voimaan, jolla uskoa tarkoi- Taushen, Japanin että lausutuilla kulttuurin sanoilla keskellä itsessään eläessä on sielu. kiinnittyy huomio siihen, sii- miten seremoniat. keskeinen Juhlilla osa on uskonnollisuutta paitsi suuri sosiaalinen ovat juhlat merkitys ja niihin koko liittyvät 3 Ks. Kitagawa 1987, , 197. kan- 45 Kotodama, Kitagawa 1987, ks. Ono , 104; Kitagawa 1987, 68, 121, 154, 261.
4 4sallisen identiteetin kannalta, Iustitia myös 13 (2000) tä na vaaliva ja lujittava merkityksensä. erityisesti Seremonia suku- tai riitti ja perheyhteytrastaan tapahtumana on itsessään tärkeä. Sillä voidaan katsoa olevan toimitettu- käsittämätön mekaaninen resitointi merkitys on tärkeämpi pelastumisen sen seremoniallisen kannalta. Kuulijoille suorittamiseoidesi. Varsinkin toteuttaminen kuin sen nykypäivän sisällön koetaan kannalta. japanilaiselle tärkeäksi, Tästä tietämys suorastaan johtuen tiettyjen seremonioiden välttämättömäk- seremoni- suokonnollisestnen puoli uskonnollisuutta tai teologisesta ei sisällöstä kiinnosta on siinä lähes määrin, olematon.6 kuin Opilli- seremoniallinen On Shintouskonnon ja rituaalinen perustana toimittaminen. ussuuden tehtävä välillä. ero Traditionaalisessa traditionaallisen on shintolaisuuden shintolaisuudessa ikivanha japanilainen tuonpuoleisuus nykyshintolai- mytologia. elämä tai kea tuonpuoleiseen tasankomaa (tokoyo no (takama kuni), maailmaan kuolleitten ga hara), liittyvät henkien, yltäkylläisyyden käsitteet, pahojen kuten henkien maa, taivaan ikuinen maailma tärkeässä on (magatsuhi) asemassa, ja kun pimeyden taas myöhemmässä maailma (yomi temppelishintossa, no kuni) olivat varsin kor- näkymätön nykyisin esiintyvän shintolaisuuden pääuoma, tuonpuoleisuus joka tullut jopa tabu. maailma Tästä ovat johtuen paljolti metafyysiset väistyneet taka-alalle käsitteet eivät tai niistä ole keskeisiä. Maailma jimmiltaan Ero kaikkine tämänpuoleisen siinä asuvine ja tuonpuoleisen olentoineen ja välillä asioineen on on hämärä. (kami-world). hyvä, jopa Ei jumalallinen. tehdä erotusta Maailma orgaanisen sinänsä ja epäorgaanisen on jumalmaa- poh- on ja välillä, vaan luonto on kokonaisuus, joka kaikkinensa (ihmiset, vastaukseksi: nen. 6 symykset Lähetystyöntekijän Tai: Koska ovat En tämän olen osaa päivän japanilainen, sanoa, kysyessä japanilaiselle mutta japanilaiselta, olen koska shintolainen. olen sekondaarisia. japanilainen, mihin tämä Uskonnon Japanilaisten uskoo, olen buddhalai- sisältöky- saa usein seen myös Hakodatessa tietämättömyyteen japaninlähetyksen tapasin 1980-luvulla veteraani, buddhalsuuden tri firmanjohtajan, Dale. sisällöstä Ks. Dale 1995, jolla kiinnittänyt 4. oli työhuoneessaan huomiota ylei- uusi kysyin En usko koristeellinen johtajalta, siihen, mutta mikä kamidana rukoilen merkitys (shintolainen sen kamidanalla edessä. jumalhylly). on hänelle, jolloin Teetä juodessamme tämä vastasi:
5 eläimet, vuoret, joet, Huhtinen: kasvit, Kristillinen jne.) on pelastuskäsitys jumalallista alkuperää.7 Ihmi-sen ihminen hittyy ja jumalten jo on jumalallinen, välillä ei katsota jopa jumala olevan (kami), selkeää ja erotusta. toisaalta Toisaalta malaksi kohti täydellistä jumaluutta. Ihmistä ei kuitenkaan sanota hän ke- dimensiossa. tässä Tässä maailmassa, maailmassa vaan katsotaan vasta kuoleman kehitysprosessin jälkeisessä tapahtuvan harmonian ajattelua, kaaoksesta jossa päämäärää. kohti kehityksen harmoniaa. Shintolaisuus katsotaan Tämän kulkevan edustaa vuoksi koko kaiken positiivista ajan tulisi parempaan kehitys- palvella uudessa ju- suuntaan. kosmologiasta, nen Käsitys pelastuksesta toisaalta omaksutusta saa sisältönsä ihmiskäsityksestä, toisaalta edellä jossa esitetystä ei edellytä on pohjimmiltaan pääsemistä johonkin hyvä, ei perisyntinen. tuonpuoleiseen Ihmisen paikkaan pelastuminen tai ihmilaanseen vaan elämään pelastus tässä jumalmaailmassa. sitä, että jumalat Jumalten tuodaan mukaan läsnäolo päivittäi- koetaan oloti- nimenomaan maailmassa suri) pahat henget jumalten harmonisessa (magatsuhi) vaikutuksesta. kehitysprosessissa, karkoitetaan, Kultillisessa koska joka palvonnassa tapahtuu ne häiritsevät (mat- tässä ihmisen distusmenoin. mistä suhdetta Puhdistusseremoniat jumaliin ja esi-isien sinänsä henkiin. eivät Tämä vielä tapahtuu vapauta puhtellaan vastuusta karkoittavan menneisyydessä pahan, palauttavan tehtyihin ihmisen tekoihin, alkuperäisen vaan niiden luonnontien ja Osa ja tekemättä samalla siitä uskonnollisuudesta, tuovan jättämisten kyvyn hyvittämiseen.8 hyvän mikä tekemiseen, tänä päivänä sekä näyttää tehtyjen Japa- syn- aja- ihnissa omaksuttu henkien liittyvän palvontarituaaleja shintolaisuudesta. lähes yksinomaan Tämä hautajaismenoja. buddhalaisuuteen, koskee esimerkiksi Japaniin on itse kuolleiden tullessaan asiassa buddhalaisuus oita, hitellen joita ei ollut kohtasi mahdollista vanhoja noin vakiintuneita vain ohittaa. uskonnollisia Siten niistä traditisuuden, erityisesti osa omaleimaista Tendai- japanilaista Shingon-buddhalaisuuden buddhalaisuutta. Buddhalai- omaksuma tuli vä- inklusiivinen ja synkretistinen perusasenne tuotti synteesin, shin- 78 Sintolaisuus Ono 1967, 108. ja luonto, ks. Ono 1967, 97; Uski 1979, 6 7, 9, 13, 18.
6 tolais-buddhalaisen 6 amalgaamin,9 Iustitia 13 (2000) na, rinnakkaiselon shintolaisuuden kanssa. ja mahdollisti Sittemmin rauhanomaisen rakoillut, nimenomaan Tokugawa-kaudella, tämä amalgaami historian aikaliittisista syistä. mutta ei Tosin niinkään on syytä sisällöllisistä todeta, ettei kuin synteesi valta- olisi ja uskontopo- ollut mahdollista ja Myös harmonia-ajattelua. myöskään ilman Vaikutusvirta shintolaisuudelle kävi myös ominaista toiseen synkretismiä tosin Esimerkiksi shintolaisuus omaksui buddhalaisuudesta tiettyjä suuntaan. buddhalaisesta shintolaisen sutra-resitaatiosta.10 liturgian katsotaan saaneen vaikutteita piirteitä. laisen kieltävä Tokugawa-kausi valtapolitiikan laki ja kristittyjen ( ) aikaa. ankarat Tuohon vainot. oli Japanissa kauteen Kaikki liittyvät voimakasta hautajaiset kristinuskon buddhatiin pakotettiin pidettäviksi rekisteröitymään buddhalaisen papin paikallisiin johtamin temppeleihin menoin. Japanilaiset (dankajärjestelmä)halaisuuden Japanista. Tilanne asemaa jolla toimenpiteellä muodostui ja vaikutusta, ongelmalliseksi pyrittiin myös kitkemään paitsi myös tehostamaan pois shintolaisuuden kristinusko budd- määrät- kannalta, asetelmasta. huolimatta Vielä Meiji-kaudellakaan jo vanhastaan ( ) omaksutusta shintopapit amalgaami- saaneet tavallaan toimittaa lähes hautajaisia. monopolisoinut Tämän päivän kuoleman Japanissa ja siihen buddha- liittyvät buddhalaisuus uskonnolliset Koska japanilainen suorastaan toiminnot buddhalaisuus11 elää itselleen. kuolemalla. Ei on käsitteenä liioiteltua laaja sanoa, ja sisäl- että eilöllisesti peruskäsitteisiin moniulotteinen, -opetuksiin, on tarkastelussamme joilla on aiheemme rajoituttava kannalta niihin (satori) tyistä merkitystä. tulevat merkitykseltään Käsitteet pelastus hyvin ja lähelle valaistus toisiaan. tai valaistuminen Pelastuksella eri- tai 9 siihen Kitagawa verrattavalla käyttää kyseistä tavoitteella ilmaisua (Shinto tarkoitetaan Buddhist lopullista amalgam) ja kuvatessaan Tendai Ks. 10 shintolaisuuden ja Shingon 1987, 75, buddhalaisuuden 224. ja buddhalaisuuden alkuaikana keskinäistä Heian kaudella suhdetta ( ). erityisesti täydelden 11 Tässä Kitagawa yhteydessä 1987, 266. suudesta laajaa ja kirjoa, sen soteriologisista vaan on ei ole tyydyttävä mahdollista käsityksistä. puhumaan selvittää lähinnä japanilaisen mahayana-buddhalai- buddhalaisuu-
7 listä vapautumista Huhtinen: tekojen Kristillinen ja seurausten pelastuskäsitys laista, karmasta, ja elämän 7 kiertokulusta, datsu) päämäärään kautta saavuttaminen lopulliseen samsarasta tavoitteeseen, täydellisen merkitsee Buddhan valaistumisen nirvanaan. maahan Tämän (satori tai lopullisen puhtaaseesityksenemista maahan siitä, vai onko merkitseekö pääsemistä. käsitettävä Buddhalaisuuden lopullinen sisällöltään pelastuksen positiiviseksi piirissä tila jakaantuvat tyhjiin olotilaksi. rauke- kä- tai ge- Tähän sessia, lopulliseen jonka prosessin tilaan kulusta pääseminen ja kestosta edellyttää ei ole yhtenäistä jälleensyntymisprosesta, Vaikka japanilaisessa uskonnollisuudessa puhutaan opetusta. Pelastus pelastumselle mielletään itse ei ole asiassa tosiasillisesti kaikkien lopulliseksi absoluuttista osaksi. vaihtoehtoa. pelastuktistämeimpia tai oikeastaan pitää sanoa helveteistä, löytyy kyllä mitä Helvesuuden piiristä, sanallisia mutta ja taiteellisia helvetti kuvauksia ei ole kertakaikkinen nimenomaan buddhalai- lopullinen kar- paikka. pikemminkin seen tai Jälleensyntymiset taivaan uskotaan omaiseen kaikkien jatkuvat paikkaan. menevän helvettivaiheen Soteriologian kuoltuaan jälkeenkin.12 kannalta lopulta kyse taivaa- vaan universalismista, nollisuuden yleisesti joka omaksumaa käsitteenä kuvaa käsitystä osuvasti pelastuksesta. japanilaisen uskon- omaksuttu kuin Mahayana-buddhalaisuudessa käsitys pelastumisesta ei edellytä (Japanin sen buddhalaisuudessa) muotoja arjesta esiintyy.13 eristettyä Täydelliseen luostarielämääkään, valaistumiseen joskin johtavia enempää näitäkin teitä elämän- askeesia tyy daan kuitenkin useita, riippuen siitä mistä suunnasta on kyse. Ne esiinriki jakaa kuitenkin kahden pääkäsitteen, jiriki (oma voima) ja voialismin (toisen sutra-lukemisen voima) alle. Zen-buddhalaisuudessa sijasta mietiskelyä, Nichiren-buddha- korostetaan ritu- talaisuutaan esoteerista korostaa omaa ritualismia voimaa mystiikkaa, ponnistelua, Tendai-suunta Shingon-buddhatus-sutraa. kaikkia jo edellä minittuja, korostaen kuitenkin erityisesti puoles- Jodo Shin Shu Kristinuskon (Puhtaan maan kannalta buddhalaisuus), mielenkiintoisin koska on näissä Jodo Shu suun- Lo- ja katoliselle Kitagawa Dictionary kiirastuliopille, 1987, of Religions 179.Nykypäivän ks. ibid. 1984, 144. theravada-buddhalaisuudessakaan Tässä on nähty yhtymäkohtaisuutta tariin vetäytymistä ei pidetä enää välttämättömän tärkeänä. luos-
8 8nissa korostuu uskoa ja itsensä Iustitia ulkopuolelta 13 (2000) valaistuksen Jodo-suunnassa (vrt. pelastuksen) keskeinen saavuttamiseksi. merkitys on tulevaa Amidalla, voimaa jolla (tariki) taan ihmisille. olleen Tähän niin hyvä perustuu karma, Amida-uskolle että siitä riittää ja Amida-nimen kaikille, pahimmillekin resitoinnillsuuttmollisuutensa annettu kristillisen soteriologinen vanhurskauttamisopin merkitys. Tässä kanssa14 on nähty ja Amidaa samankaltai- katso- ongelmallista on vuoksi se, että jopa Amida verrattu on myyttinen Jeesukseen. hahmo, Vertailun jonka kannalta historiallisuutta onkin kouksiimme. 15 kohdistunut: ei ole voitu Olento, todistaa. jota Tähän ei ole olennaiseen olemassa, seikkaan voi vastata kritiikki on arkaammin keskusteluun Lisäksi uusin hypoteesin, tutkimus jonka mukaan tuonut entistä Jodo-buddhalaisuupoteesbuddhalaisuuden saa olisi tukea saanut siitä, kehittäjän, armo-oppinsa että kyseisen Kukain suunnan nestoriolaisuudesta. ( ; perustajan tunnetaan ja Tämä Shingon- myös hy- painok- rumellkellessaan, kanssa.16 Kobo Daishi) olleen tekemisissä tiedetään Kiinassa, nestoriolaisten Choanin lähetyssaarnaajien kaupungissa oles- nisevoimaisuus tradition Kukai Kiinasta oli myös Japaniin. se henkilö, Nestoriolaisuuden joka toi buddhalaisen vaikutus esoteeri- on nykytutkimuksen Kiinassa mukaan tuolloin ollut ja vielä merkittävämpi, satoja vuosia kuin myöhemminkin tähän ja saakklisyydetettavissa. on oletettu. tutkijoita, Tämä joten aihepiiri uusia on tutkimuksia alkanut kiinnostaa lienee lähivuosina Japanin kristil- odo- elin Japanin Kun Honen uskonnollisuuden ( ) kiteytti tarjoama armollisuuden pelastus a Shinran be bad man (1173/1263) will be received kärjisti in kyseistä Buddha s ajatusta Land, sanomalla how much ajatuksen Even more a sanoihin a good good man man!, Even received 15 in Buddha s Land, how much more a bad man! Anesaki 1980, will Amidaan liitetyn armo-opin kritiikistä Japanissa, ks. Mullins1998, 109.
9 Huhtinen: Kristillinen pelastuskäsitys 9 on tojen Japanin valtava. nimissä uususkontojen Tämän systemaattista vuoksi historia mahdotonta esitystä on pitkä soteriologiasta. esittää ja uususkonnollinen kaikkien Toisaalta uususkon- japanilainen enemmän ta. tai uususkonnolliuus vähemmän aina perinteisen uusine korostuksineenkin uskonnollisuuden nousee kirjo telutavan Varsinkaan Japanin kontekstissa perinteisen uskonnollisen juuril- voisi olla perusteltua kevyt ohittaminen puhua Japanin ei ole edes kohdalla mahdollista. pikemminkin Tämän uskonnollisuudetävä Tyypillinen muutoksesta tämän päivän kuin uususkonnollisuudesta. vuoksi ajat uususkonnollinen perustettu Kofuku liike no Kagaku on uskonnollista laajan (Onnen kannatuksen tiede, suuntautumista lyh. saanut, IRH).17 vuonna ilmen- nopeasti kannattajaa) saavuttama heijastelevat suosio ja osaltaan kannatus sitä (v. uskonnollisen 1995 noin 10 miljoonaa ajattelun Sen muutosta, kuudessa. lisuus on saanut Perinteinen jonka voidaan uususkonnollisuudesta temppeli- havaita olevan ja seremoniakeskeinen käynnissä vakavasti japanilaisten otettavan uskonnol- haastajanlatyksi kuinka Japanin pohjauduttava uususkontojen kohdalla jo oleville nähtävissä on menestyäkseen uskonnollisille kenties selvemmin ja perusrakenteille. tullakseen kuin hyväksy- muual- keshän on syvästi ovat Japanissa traditiosidonnainen aivan omat erityissyynsä. ihminen. Ilman Ensiksikin selvää linkkiä japanilainen yhteiseelöin identiteetin täytä perintöön sille vahvistaja. asetettua ei synny Uskonnoilta laajaa yhtä tärkeää kansanliikettä, edellytetään ominaisuutta koska ainakin olla uskonto kansallisen tietynas- täl- Täteisttäin ennakkoehtonsa, voimakas japanilaisuuden synkretismi mistä leimaa. seuraa asettavat Toiseksi se, että uudellekin niiden harmonia-tendenssi opillinen uskonnollisuudelle uutuusarvo ja erit- Kofuku Ks. Helsingin Watanabe yliopistossa 1994, Missiological henne no Kagaku -liikkeestä tarkastettiin tekemä väitöskirja, helmikuussa The Science 2000 allekirjoittaneen Human IRH Happiness. tulee Study englanninkielisestä of a Japanese New nimestä Religion, The STI, Institute Helsinki. for of Happiness. Liikkeen Research ly- in A
10 10 kyseenalainen. Ne ovat Iustitia luonteeltaan 13 (2000) kuin jonnassa, uususkontoja. Tosiasiallisesti uususkontojen pikemminkin opillisessa uuslahkoja niukalti täysin sen monikirjavuudesta uutta omaperäistä. huolimatta, Edellä sanottu pohjimmiltaan pätee paljolti tar- että myös Esimerkiksi siihen, mitä IRH:n tulee soteriologiaan. massa pelastuksen katsotaan edustamalle toisaalta alkavan soteriologialle toteutua jo on tässä ominaista, na ja toisaalta menestyksenä, sen ajatellaan onnellisuutena täydellistyvän ja parantuneena vähitellen pitkällisen elämänlaatu- maailhitykselautumalla kautta ihmisen saavuttaessa lopulta jumaluuden tason ke- luonnollisesti itse monia jumaluuteen. variaatioita Vaikka ja korostuseroja, eri uususkonnoissa pääpiirteissään esiintyy su- samat uskonnollisuudessa, tua, soteriologian ainekset erityisesti on buddhalaisuudessa. löydettävissä jo perinteisessäkin buddhalaisuudessa alkuperäisestä jumalakäsite buddhalaisuudesta kuuluu uskontoon poiketen Kuten japanilaisessa luonnollisena tunnet- osana. kannalta kuuluva Usein toimii keskeisenä jälleensyntymisusko hermeneuttisena ja samalla avaimena siihen soteriologian minen evolutionaarinen pelastuskäsitys. Pelastuksen olennaisesti Se, on missä pitkän voidaan ja monivaiheisen nähdä painotuksellisesti kehityksen tulos uutta ja päätepiste. nimenomaan täydellisty- buddhalaisväritteiselle korostuva elämässä. Tosin ajatus tämä pelastuksen on ajattelulle, sopusoinnussa ilmenemisestä on uususkonnollisuudessa shintolaisen jo tämänpuoleisessa immanenttisuutta terveyttä tys, jota korostavan ei tässä pidetä ja nyt.18 ajattelun toisarvoisena, Pelastuksen kanssa. vaan merkkinä Pelastus jopa tavoiteltavana. on onnellista ulkonainen elämää Askeetti- menes- ja usein suus uskontomalliin. maa ja elämän nautinnoista Kyse on menestysteologiasta. kieltäytyminen eivät Kärsimyksen kuulu päivitettyyn lastusprosessiin ei sinänsä totaalisesti ohiteta, vaan se pyritään selittämään ongeltain sellaista, josta kuuluvana on päästävä välivaiheena. eroon. Kuitenkin kärsimys pe- jo- 18 Dale 1995, 40.
11 4. Kristillinen soteriologia Huhtinen: Kristillinen Japanin pelastuskäsitys 11 Japanilaisen voidaan päänsä kysyä, harmoniatendenssin miten mahdollista, ja synkretismin että kristillinen huomioon kirkko ottaen tapahtunut. voinut juurtua edes siinä laajuudessaan Japaniin, kuin ylikonnollisuuden Päärintama inklusivismi soteriologiassa contra kristinuskon selvä: japanilaisen eksklusivismi. us- on Monta Uskonnonhistorian nestyneet eri pelastustietä valossa vastaan on nähtävissä yksi ja ainut se, pelastustie että Japanissa Jeesuksessa. neet uskonnot. selkeästi Kristinusko inklusiiviset koko tai ainakin sen ajan, inklusiivisuuteen mitä se on Japanissa ovat taipu- me- ollut, mus- naisia joutunut ja harmonisointipaineen. kohtaamaan synkretismin Kristinuskon taholta omaksumisen tulleen mukautu- läntisen esteitä maailman ovat toisaalta uskonnoksi, sen leimautuminen toisaalta sen ehdoton lännen tuotteeksi, monoteismivattavasti Ehdottoman Japanissa maastoudu viime monoteismin synkretismin vuosisadalla pohjalta syntyneet universalismin nouseva kansalliset soteriologia maisemaan. kirkkoliik- ar- varsikeetipainettamään. (indigenous On jossa yritetty kristityt Christian löytää ovat movements) siltoja läpi historian kansalliseen ilmentävät joutuneet uskonnollisuuteen. osaltaan Japanissa sitä elä- ris- Missiologian kontekstualisoinnista vaikea käsitteitä ja käyttäen sen tuloksena voidaan syntyneestä tässä yhteydessä adaptaatiost. puhua kirkkoliikkeissä sanoa, miten tietoisesti pitkälle pyrittiin. menevään Käytännössä adaptaatioon kuitenkin kansallisissa useissa On kristinuskon suus- päädyttiin kannalta jopa niinkin selvään keskeisissä synkretismiin, asioissa mikä kuin on nähtävissä naisuusopin ja sakramenttiopissa. Tällöin ollut kyse pelkästään kolminaituminen sakramentteihin hämärtymisestä, on vaan kyseisissä jopa sen kirkkoliikkeissä hylkäämisestä. vaihdellut Suhtau- kolmitamiskäytäntö sakramenttien miseen.19 Kasteen väheksymisestä ja ehtoollisen sakramenttien totaaliseen perinteinen sivuutta- (spiritual sacraments), on voitu korvata hengellisellä symbolisella kasteella sakramenttikäytännöllä ja hengellisellä toimit- 19 kolminasisuusoppiin, ks. Mullins 1998, 78, 98, 223, eh , Suhtautumisesta 206, 213. sakramentteihin, ks. Mullins 1998, 59, 78, 92, 99, 102,
12 toollisella Sakramenttiopin Iustitia ja 13 soteriologian (2000) hämärtynyt. peuden korostaminen, Tähän kokonaiskuvaan mutta tämä kuuluu tapahtuu yleisen yleensä välinen hengellisen ordinaation yhteys pap- on kautta maailmassa liikkeistä saatavan on tunnetuin Uchimura pappeuden Kanzoon tällaisista väheksymisenä. vuonna kansallisista 1901 Japanissa perustama kristillispohjaisista muuallakin (ñ ã âôåjeli Kristuksen Kirkottomuusliike tunnustaminen pelastajaksi (Nonchurch on movement).21 ollut selvää Mukyokai lisissakin tuminen kristillisissä liikkeissä. Kuitenkin kansallisuuden kansaldassa on johtanut tässä soteriologian kannalta keskeisessä koros- etsitty siihen, että joissakin tapauksissa Kristuksen persoonalle kohtekstista. vastaavuuksia Näin esimerkiksi Japanin Uchimura ei-kristillisestä Kanzoo uskonnollisesta päätyi Buddhan kon- Kristuksen aurinko, vertailussa joka rakastaa kielikuvaan, aurinkoa, että rakastaa Buddha myös kuuta.22 ja Kristus Kyseessä ja oli (so. siten japanilaisuuden) selvä inklusiivinen ja kristinuskon yritys rakentaa välille. silta buddhalaisuuden 5. Johtopäätökset kohdataan nitteisyys Japanissa monien tehtävässä edellä mainittu pelastusteiden lähetystyössä soteriologiaan (japanilainen on alusta liittyvä asti uskontokonteksti) muuttumaton kohdattu ja jän- yhä yhden kansallisten ainoan kristillisten pelastustien liikkeiden (kristinusko) syntymisen välillä. Vaikka varsinaisena japanilaisten syynä on sesta tässä pidettävä sekä kristinuskoa tietoista irtiottoa leimanneesta ulkomaalaisten länsimaisuuden lähetysten rasitteesta, holhouk- 20Hokkaidolla kehityksessä nähtävä myös tietoinen kannanotto soteriologi- on joka ta kyisessä ei kuului vesikasteella, kirkottomuusliikkeeseen. työskennellessäni vaan allekirjoittamalla minulla Tuttavani kirkkonsa oli tilaisuus selitti uskontunnustuksen. olevansa tutustua kastettu, perheeseen, listä kirkottomuusliikkeessä ei suoranaisesti vastusteta perinteistä kristil- mutna. sakramenttien toimittamista, mutta sitä ei pidetä myöskään tarpeellise- Ny Ks. Mullins Mullins 1998, 1998,
13 aan. Kristinuskon Huhtinen: eksklusiivista Kristillinen pelastusoppia pelastuskäsitys yritetty muokata 13 paremmin toon, Japanissa, jota hallitsevat sopivaksi jumalten erityisesti Japanin ja uskontojen kulttuuriseen harmoniatendenssi ruuhka-alueella, ja uskonnolliseen ja synkretismi. ehdottoman maas- monoteistinen millisesti vuoksi kristillinen katsoen kristinusko kirkko yhä mahdoton ja yhden lähetys tien sellaisenaan ovat soteriologioineen aina olleet hyväksyä. jatkuvassa on Tämän inhikautumispaineessatainen historia Japanissa Kristinuskon todistaa tämän lähes puolen paineen vuosituhannen karusta todellisuudestakontaistelulltanut uutta Paineeseen elämää. ja marttyyriudella, on On vastattu aivan selvää, sekä mutta mukautumisella ettei vain kristilliselle jälkimmäinen että kirkolla jalolla on tuot- us- mit- mu- muuta tyen tinkimättömästi vaihtoehtoa, kuin ainoan pysyä tien alkuperäisellä soteriologiassaan perustuksellaan (ks. Joh 14:6; pitäy- Ap. ole t. prosessoimaan tekstualisoinnin 4:12). Jokainen sitä, lähetystyöntekijä missä kulkee missiota joutuu rakentavan käytännön oikean tilanteessa Tämän ja missiota tuhoavan synkretismin välinen kon- mutta tämän rajan tutkiminen rajan hämärtymisestä kuuluu lähetystyöntekijän alkaa kristillisen velvollisuuksiin, kirkon ja mission raunioituminen. raja. 6. Anesaki, Kirjallisuus ference to Masaharu, the Social History Moral Life of Japanese of the Nation. Religion. Tokyo. With Special Re- Japanese Dale, Kenneth, Church. J. Tokyo. Coping with Culture. The Current Struggle of the England, Huhtinen, John Pekka, C. The The Hidden Science History of Happiness. of Christianity A Missiological in Asia Happiness of a Japanese (IRH). New Religion, Theological The Institute Institute of Finland, for Research Helsinki. Human Study Mullins, Press, Honolulu. Mark, R., Christianity Made in Japan. University of Hawai i
14 14 Iustitia 13 (2000) kyo. Ono, Sokyo, Shinto. The Kami Way. Charles E. Tuttle Company, To- Uski, Watanabe, Jaakko, Nobuo, Uskontojen A Brief Japani. Introduction Hämeenlinna. & Summary and Buddhism. - What is Real Difference? Tokyo of Christianity
Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotUskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si
Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotLUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA
STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotMiten puhua Jumalasta muslimien kanssa?
114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotMatka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto
Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
Lisätiedotei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,
V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin
LisätiedotEskatologia. Oppi lopusta
Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen
LisätiedotYleisaihe: USKONNOT JA UUSUSKONNOT YHTEISKUNTAMURROKSEN KESKELLÄ
1 Opintopiiri, syksy 2002 Pekka Huhtinen, TT Yleisaihe: USKONNOT JA UUSUSKONNOT YHTEISKUNTAMURROKSEN KESKELLÄ - Opintopiirissä tarkastellaan perinteisen uskonnollisuuden ja uususkontojen roolia yhteiskunnallisen
LisätiedotYKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta
YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot
LisätiedotHerra, meidän Jumalamme, Herra on yksi
Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA
ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA Intia ja Kiina FILOSOFIAA VAI USKONTOA? Hindulaisuus Buddhalaisuus Taolaisuus Konfutselaisuus TIETO Tieto tai tietämys korvaa käsitteen usko itämaisessa uskontoperinteessä MUSTAVALKOISUUS
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO
ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotUskontojen maailmassa. Pelikortit ala- ja yläkouluun
Uskontojen maailmassa Pelikortit ala- ja yläkouluun JOHDANTO Monikulttuuristuminen on nostanut esille tarpeen uudenlaiseen, käytännönläheiseen uskontodialogiseen keskusteluun ja oman taustansa tuntemiseen.
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014
Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014
Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en
LisätiedotUSKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com
1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
LisätiedotMIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.
MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
Lisätiedot94 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesim a)
S isä lly slu e tte lo : 7 1. adventtisunnuntai Kristuksesta, oikeasta kuninkaasta Matt. 21:1-9 14 2. adventtisunnuntai Varoitus, lohdutus ja kehotus Luuk. 21:25-36 21 3. adventtisunnuntai Kristuksen ylistyspuhe
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus
Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-
LisätiedotSUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI
Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo
LisätiedotMissio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?
Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:
LisätiedotUSKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita
Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for
Lisätiedot7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotChallenges in Finland
JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on
LisätiedotLuuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan
Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin
LisätiedotMIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015
MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotYhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala
Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet
Lisätiedot1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen??
1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?? Vuosi KYLLÄ EN EN OSAA SANO A 1994 10 % 64 % 26 % 2002 8 % 69 % 23 % 2008 9 % 72 % 19 % 2018 9 % 79 % 12 % Lähde: gallup-tutkimukset
LisätiedotJEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotRaamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä
isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotAllaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.
Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa
LisätiedotTerhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos
Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotMYYTIT Totta vai tarua?
MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia
LisätiedotYhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15
Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla
LisätiedotJUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti
JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.
LisätiedotIHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen
ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme
LisätiedotTiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980
Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden
LisätiedotVALMIS KUOLEMAAN. Mihin kuulut, kuka sinua hallitsee?
VALMIS KUOLEMAAN Mihin kuulut, kuka sinua hallitsee? Vuoden 1988 syksyllä pidettiin Japanissa kolmen suomalaisen luterilaisen lähetyksen yhteinen retreat. Keskustelimme mm maan evankelioimisen ehkä suurimmasta
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotArmo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotMuskarimessu: Hyvän paimenen matkassa
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,
LisätiedotONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN
ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN Yhteyden ilta 2.10.2012 Tapani Talikainen Lähtökohtia illan opetukseen Sielujemme vihollinen pyrkii hävittämään Israelin ja uuden liiton seurakunnan Hyökkäys tapahtuu
LisätiedotDefensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin
KIRKKOHALLITUS 1 Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin Arkkipiispa emeritus John Vikström (2002): Kun kirkkomme ekumeenisen toiminnan alkuvaiheessa luterilaisuus nähtiin pikemmin defensiivisesti,
LisätiedotValkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.
Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan
LisätiedotTemppelin johtomies tulee Jeesuksen luo
Nettiraamattu lapsille Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
Lisätiedot...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24
...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotUudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.)
1 Uudesti syntyminen. Jeshua ja Nikodemus.( Joh. 3: 1-21.) rabbi J.Melamed Israelista. Mikkeli 19.04.2012 Olen hyvin iloinen, että pääsin tulemaan tänne. Meillä Israelissa on nyt todella kuuma. Kun lähdin,
LisätiedotANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS
ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,
LisätiedotTYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta
TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN
LisätiedotJakkara ja neljä jalkaa
Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää
LisätiedotUsko. Elämä. Yhteys.
Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!
Lisätiedottahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.
LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra
Lisätiedot- Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla.
Maailmanuskonnot Itsenäinen tehtävä Ohjeet: - Valitse oheisesta listasta tai oman kiinnostuksesi mukaan maailmanuskontoihin liittyvä aihe/kysymys. Hyväksytä aihe opettajalla. - Selvitä kirjallisuuden,
LisätiedotArmolahjat ja luonnonlahjat
Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat
LisätiedotSeurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780
Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117
LisätiedotPERIMMÄISIIN KYSYMYKSIIN
JOHDANTO USKONTOON USKONTO ILMIÖNÄ Koska uskontoa on vaikea määritellä, tyydytään usein siihen, että mainitaan uskonnon kolme keskeisintä piirrettä: 1. Uskontoon liittyy käsitys YLILUONNOLLISESTA. Uskontoon
LisätiedotNew Age japanilaisittain Pekka Huhtinen
19 Iustitia 12 (2000) 19 30 New Age japanilaisittain Pekka Huhtinen New age yleismaailmallisena ilmiönä New age -käsite tuli yleiseen käyttöön ensin Amerikassa 1980- luvulla, mutta levisi pian muuhun maailmaan.
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotVainoajan tie saarnaajaksi
Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible
LisätiedotElämä Jumalan lapsena
1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä
LisätiedotORTODOKSINEN USKONTO LUOKAT 1-2
ORTODOKSINEN USKONTO 176 LUOKAT 1-2 : oppilaan ortodoksinen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen; ortodoksiseen kirkkovuoteen, sakramentteihin, kristillisiin peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
Lisätiedot7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto
1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen
LisätiedotToivo on perusteltua ja muutos kutsuva. Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala
Toivo on perusteltua ja muutos kutsuva Arkkihiippakunnan johtavien vastuunkantajien päivä Kaarlo Kalliala Taivasten valtakunnan logiikka Jeesuksen elämänfilosofian ensimmäinen tekijä näyttää olevan ehdottoman
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotKaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015
Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston
Lisätiedot6. Ortodoksinen kirkko
6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
Lisätiedot