OECD: n TERRITORIAL DEVELOPMENT POLICY COMMITTEE N (TDPC) 32. KOKOUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OECD: n TERRITORIAL DEVELOPMENT POLICY COMMITTEE N (TDPC) 32. KOKOUS 26.-27.11.2014"

Transkriptio

1 1 OECD: n TERRITORIAL DEVELOPMENT POLICY COMMITTEE N (TDPC) 32. KOKOUS TDPC:n jokasyksyinen kokous pidettiin Pariisissa Sitä edelsivät komitean kahden työryhmän (maaseutu ja indikaattorit) kokoukset viikon alussa. Viikko päättyi perjantaina kahden hankkeen esittelyyn: Compact City (Korean esimerkki) ja kick-off tilaisuus Resilient Cities hankkeen käynnistämiseksi. Komitean asialista oli tällä kertaa hyvin kaupunkipainotteinen. Kokouksessa käsiteltiin mm. kestävän kaupunkipolitiikan kehittämistä (esimerkkinä Meksiko), kaupunkien ja alueiden resilienssiä ja metropolialueiden hallinnon järjestämistä OECD:n eri maissa. Näiden lisäksi keskusteltiin OECD:n kehittämää välineistöä ja dataa, joiden avulla eri maiden poliittiset toimijat ja muut päätöksentekijät tai valmistelijat voivat suunnata omaa toimintaansa ja verrata oman maan kehitystä muihin OECD maihin. Valitettavasti jälleen asialistalla oli paljon asioita ja aikataulutuksen venymisen vuoksi useimmista asioista käyty keskustelu oli hyvin lyhyttä (1-2 minuuttia/edustaja). Joissain tapauksissa puheenjohtaja joutui keskeyttämään jopa edeltäkäsin pyydetyt puheenvuorot. Kokouksen puheenjohtajana toimi Paul LeBlank ja kokouksen aluksi kuultiin OECD:n pääsihteerin Gurría n tervetuliaissanat sekä lyhyt katsaus OECD maiden taloudelliseen tilanteeseen ja aluekehityksen ja alueellisten kehittämistoimenpiteiden tärkeyteen nykyisessä tilanteessa. Samoin osastopäällikkö Rolf Alter, julkisen hallinnon ja aluekehityksen osastolta, loi lyhyen katsauksen OECD:n laajuisista aloitteista ja komitean aktiviteeteista. Tämän vuoden asioista hän toi esille erityisesti Regional Outlook 2014 raportin sekä siihen liittyvän How is life in your Region raportin, jotka julkaistiin Open Days European week of Regions and Cities tilaisuuden yhteydessä Brysselissä. Tilaisuus oli houkutellut paikalle paljon yleisöä ja raportteja kohtaan on kohdistunut suurta kiinnostusta ja julkisuutta. Tulevaisuuden hankkeita ovat mm. Meksikon maatutkimus, joka käynnistyy tammikuussa 2015, Kiinan kaupunkipolitiikkaa koskeva maatutkimus, joka käynnistyy maaliskuussa 2015, Urban trends and Governance koskeva seminaari keväällä 2015 (tullaan pitämään ilmeisesti Suomessa, mutta tieto ei vielä julkinen) ja Rotterdamin ja Haagin kaupunkitutkimus Place Based Policya jatketaan keskittymällä erityisesti maaseudun asemaan ja kaupunki- ja maaseutupolitiikkojen yhteensovittamiseen. Muita aiheita ovat mm. alueiden sopeutuminen ilmastonmuutokseen (migitation, resilience) ja julkisia investointeja koskevien periaatteiden välineistön kehittäminen. Kokouksessa esitetty materiaali on löydettävissä seuraavasta linkistä. https://community.oecd.org/docs/doc-78573

2 2 Varsinainen agenda Keskiviikko How is life in you region Kokouksen ensimmäisenä varsinaisena substanssikohtana oli How is life in you region raportin pohjalta käyty keskustelu, jonka aluksi sihteeristö esitteli raportin sisällön ja keskeisimmät havainnot. Osana raporttia OECD on laatinut 9 eri indikaattorista/dimensiosta koostuvan välineistön, jonka avulla eri alueet ja maat voivat arvioida oman alueensa ja maansa hyvinvointia. Ns. tool kit pitää sisällään tiedot 362 alueelta ja 34 neljästä maasta seuraavat tiedot: tulot, työpaikat, asuminen, koulutus, terveys, palveluiden saavutettavuus, ympäristö, turvallisuus ja osallisuus/osallistuminen. Raportti pitää sisällään myös case -tutkimuksia, joilla voidaan auttaa kansallisia ja paikallisia päätöksentekijöitä käyttämään hyväksi hyvinvointimittareita politiikan teon eri vaiheissa. Sen lisäksi, että välineistö on OECD:n nettisivuilta löydettävissä, sihteeristö tulee jatkossa kehittämään tietopohjaa, tekevät siitä analyysejä ja poliittisia katsauksia. Käydyssä keskustelussa tuotiin esille tarve saada kyseistä tietoa käyttöön myös perustuen toiminnallisiin alueisiin. Samoin katsottiin tarpeelliseksi laajentaa lähestymistapaa, sillä hyvinvoinnin arviointi vain joidenkin tiettyjen indikaattoreiden varassa ei välttämättä anna oikeaa kuvaa alueiden tai maiden hyvinvoinnin tasosta. 2. Implementing the Public Investment Principles and engaging dialogue with subnational actors OECD on aiemmin kehittänyt periaatteet julkisille investoinneille. Siihen liittyen se on alkanut kehittää julkisten investointien toteuttamiseksi välineistöä, jonka avulla niitä voidaan toteuttaa ja jota voidaan hyödyntää julkisissa investoinneissa kaikilla hallinnon tasoilla. TDPC:n tulee raportoida neuvostolle asian etenemisestä joka kolmas vuosi ensimmäisen raportointivuoden ollessa Välineistöä kehitetään ja päivitetään säännöllisesti ja se tulee toimimaan eräänlaisena oppimisprosessina, ei varsinaisena lopputuloksena. Lähestymistapa on hyväksytty neuvostossa maalikuussa Välineistöllä on omat nettisivustonsa OECD:n nettisivujen yhteydessä, jotka esittelevät, mistä asiassa on kyse, ohjeet sen käyttöön ja tulkintaan, maakohtaiset profiilit ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Toteuttamismalli kostuu tällä hetkellä kolmesta avaindimensiosta: Implementation Guide ja siihen liittyvät maaprofiilit. Luonnos sisältää ohjeistuksen kaikista 12 periaatteesta: määrittely, hyviä käytäntöjä, vertailuaineistoa, indikaattoreita ja itsearvointikysymyksiä. Tietopohjaa tullaan koko ajan laajentamaan kattamaan useampia maita, alue- ja paikallishallintoa ja politiikka-alueita. Sihteeristön toteuttamat tapaustutkimukset tietyistä maista tai alueista maiden pyyntöjen pohjalta. Periaatteiden käyttö ja arviointi maissa, jotka hakevat OECD:n jäsenyyttä. Mallin kehittämisen kannalta keskeisiä haasteita tulevat olemaan: Indikaattoreiden ja sektoreiden priorisointi tietopohjan päivity

3 3 peer review t hyvien käytäntöjen löytämiseksi informaation jakaminen onnistumisista ja virheistä Indikaattoreiden kehittäminen Käydyssä keskustelussa välineistöä pidettiin ylipäänsä varsin hyvänä ja käyttökelpoisena. Sen osalta kuitenkin toivottiin, että väline olisi mahdollisimman joustava, jotta se olisi myös käyttökelpoinen eri tilanteissa ja eri maissa. Lisäksi sihteeristön kehittelemä country sheet oli ollut kussakin maassa täydennettävänä ja päivitettävänä. Useiden maiden mielestä esitetyt kysymykset tai indikaattorit eivät aivan kaikilta osin auenneet ja oli epäselvää, mitä sihteeristö halusi ilmaista joillakin asioilla ja millaista tietoa he oikeastaan halusivat (Kanada, Suomi, Hollanti). Tältä osin maat toivoivat sihteeristöltä jatkotyötä. Kokouksessa esitettiin myös kysymys siitä, miten muut kuin maiden keskushallinnon edustajat saataisiin mukaan TDPC:n työhön ja miten sen työhön liittyviä tuloksia voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Keskeisenä ajatuksena oli, voisiko TDPC toimia ikään kuin OECD:n ja alue- ja paikallisviranomaisten välisenä linkkinä OECD:n politiikkaan mm. levittämällä tietoa OECD:n toiminnasta ja tuloksista, mm. raporteista. Se, miten TDPC voisi toimia tällaisena toimijana sihteeristö esitti, että TDPC voisi: toimia tiedon välittäjänä järjestää tapaamisia ja keskustelua vuorovaikutuksen lisäämiseksi keskittyä teemoihin, joilla voitaisiin lisätä yhteistyötä ja kutsumalla alue- ja paikallistason edustajia kokouksiin perustaa sihteeristön sisälle sihteeristöstä ja jäsenmaiden edustajista koostuvan työryhmän, jolla asiaa voitaisiin kehittää eteenpäin järjestää pilottitapahtumia joiden avulla työtä voidaan parantaa ja kehittää. Kokouksessa pyydettiin kultakin maalta myös kannanottoa siihen, miten he suhtautuvat muiden hallinnontasojen ottamiseen mukaan ja ovatko maa halukas osallistumaan tähän kehittämistyöhön. Sen pohjalta sihteeristö tulee kokoamaan yleisnäkemyksen tehdyistä ehdotuksista ja asiaan palataan huhtikuun 2015 TDPC:n kokouksessa. 3. Building a National Housing and Urban Policy Framework, case of Mexico Kokouksessa esitettiin Meksikon kansallinen asutus- ja kaupunkipolitiikan viitekehys. Maa on kaupungistunut hyvin nopeasti ja voimakkaasti samanaikaisesti, kun sen asunnontuotantoon suunnatut määrärahat ovat lisääntyneet. Samanaikaisesti kun määrällistä kehitystä asuntotuotannossa on saatu aikaan, vähemmän huomiota on kiinnitetty ympäröivän kaupunkiympäristön laatuun. Massatuotantotalojen rakentaminen halvemmalle maalle lähiöalueille on johtanut siihen, että kaupungin ydinalueet ovat tyhjentyneet ja väestö on siirtynyt kauas työpaikoista, infrastruktuurista ja palveluista. Tämä johtaa tuottavuuden menetyksiin, lisääntyvään ruuhkaan ja kaupunkialueen laajentumiseen, korkeaan määrään vapaana olevia asuntoja ja matalampaan hyvinvointiin. Samoin maalta on aivan viimeaikoihin saakka puuttunut selkeä kaupunkipolitiikan johtaja. Kaupunkipolitiikan kehittämiseksi Meksiko on perustanut ministeriön vastaamaan asunto- ja kaupunkipolitiikasta. Se on asettanut asunto- ja kaupunkipolitiikan kehittämiselle seuraavat tavoitteet:

4 4 1. Asuntorahoituksen kehittäminen, mitä varten maan suurin asunnonvälitysyritys (INFONAVIT) on kehittänyt uusia rahoitusmalleja, jotka antavat asunnonostajille laajemman valikoiman ja joustavuutta asunnon valintaan ja kannustavat asuntomarkkinoiden kehittäjiä kohti kompaktimpaa, korkeampaa rakentamista 2. Kaupunkirakenteen parantamiseksi kaupunkipolitiikalle on asetettu 5 prioriteettia kaupunkirakenteen tiivistämisen esteiden poistaminen asumisen ja liikenneratkaisujen sekä niitä koskevien investointien linkittäminen toisiinsa ratkaisujen löytäminen vapaiden tilojen käytölle vuokra-asumisen esteiden poistaminen kaupunki- ja asumispolitiikkaan liittyvät kapasiteetin parantaminen 3. Kaupunkien hallinnon vahvistaminen: politiikan sirpaloitumisen vähentäminen, yhteistyön kannustaminen, kunnallisen hallinnon uudistaminen, resurssien turvaaminen kestävällä tavalla ja alue- ja paikallishallinnon työvoiman osaamisen parantaminen Käydyssä keskustelussa maat pitivät Meksikon uutta lähestymistapaa asunto- ja kaupunkipolitiikkaan hyvin innovatiivisena ja totesivat, että sitä voitaisiin hyvin soveltaa myös muihin maihin. Maat totesivat että kaupunkipolitiikan ja erityisesti metropolialueen toteuttamiseen tarvitaan vahvaa kansallista strategiaa ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma sekä riittävä rahoitus. Samoin todettiin, että asumiseen ja liikkumiseen/liikenteeseen liittyvät suunnitelmat on tehtävä yhdessä Meksikon kaltaisten ongelmien välttämiseksi. Keskustelun päätteeksi raportti hyväksyttiin yksimielisesti jatkotoimenpiteitä varten. INFONAVIT - asunnonvälitysyrityksen esittelytiedot löytyvät netistä osoitteella: Habitat II process Tilaisuuden yhteydessä saatiin informaatiota YK konferenssista Housing and Sustainable Urban Development (Habitat III), joka tullaan järjestämään vuonna Sen tavoitteena on löytää uusia kestävän kehityksen kannalta tärkeitä ratkaisuja kaupunkien kehittämiseen. YK toivoo tilaisuuden järjestämiseen apua TDPC:ltä lähinnä tarpeellisen analyyttisen aineiston tuottamisessa, mutta jäsenmaiden edustajia kannustettiin myös ilmaisemaan mielipiteensä siitä, miten TDPC voisi muutoin osallistua hankkeen toteutukseen. Valitettavasti ajanpuutteen takia asiasta ei ehditty keskustelemaan. 4. Resilient regions and cities Kokouksessa keskusteltiin projektista Sustainable Urban Development Policies in Agening Societes. Projekti tarkastelee kaupunkien roolia ikääntyvien yhteiskuntien haasteiden ratkaisemisessa. Hankkeen väliraportti esiteltiin keväällä 2014 TDPC:n kaupunkityöryhmässä. Hankkeen aikana toteutettiin kaikkiaan 9 tapaustutkimusta eri kaupungeissa, joista yksi oli Helsinki. Hankkeen mukaan kaupungit ovat erilaisessa kehitysvaiheessa ja sen vuoksi myös niiden ratkaisut ovat erilaisia. Hankkeessa oli erilaisin indikaattorein luokiteltu kaupungit seuraavasti:

5 5 vanhat ja ikääntyvät kaupungit: kärsivät väestön poismuutosta, verokannan pimenemisestä ja dramaattisesti kasvavista terveysmenoista nuoret ja nopeasti ikääntyvät kaupungit: keskittyvät sukupolvien välisen tasa-arvon ylläpitoon ja tasapainoon lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeiden kanssa nuoret ja hitaasti ikääntyvät kaupungit: lisätään tietoutta ikääntyvien tarpeista ja pyritään kehittämään toimenpiteitä ikääntyvien itsenäisen asumisen tukemiseksi ja kannustamiseksi. Tutkijoiden mukaan Helsinki kuuluu tähän viimeisimpään ryhmään. Ikääntymisen negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi tutkijat toteavat raportissaan seuraavaa: johtuen virallisen julkisen sektorin vaikeuksista tiedostaa vanhusten tarpeet, kehitystyöhön tarvitaan mukaan yhä enenevässä määrin paikallisen tason toimijoita ja ns. uusia toimijoita, joiden tulee voida osallistua politiikan valmisteluun ja toteutukseen tarvitaan pitkäaikaista suunnittelua, jolla kaupungit voivat varautua tuleviin väestörakenteen muutoksiin ja jolla voidaan nykyistä paremmin turvata toimenpiteiden joustavuus. Esim. parempi kaupunkisuunnittelu voi auttaa varmistamaan vanhusten terveydenhoito- ja liikuntapalvelujen saavutettavuutta, parantaa heidän fyysistä, kognitiivista ja mielenterveyttä ja edistää ikäpolvien välistä vuorovaikutusta nykyisin on jo olemassa lukuisia taloudellisia ja sosiaalisia vaihtoehtoja ikääntyville yhteisöille, kuten viisas julkinen infra ja teknologia-avusteiset terveyspalvelut ja vanhusten mahdollisuuksien lisääminen osallistua yritys- tai vapaaehtoistoimintaan. Johtuen ajanpuutteesta asiasta ei käyty keskustelua ja väliraportti hyväksyttiin jatkotoimenpiteitä ja julkistamista varten. 5. Resilient Cities and Regions project Kokouksessa esiteltiin uusi käynnistymässä oleva hanke Resilient Cities and Regions projekti. Hankkeen tavoitteena on tutkia joustavuuden ajureita kaupungeissa, tehdä politiikka suposituksia kaupungeille ja alueille sekä maiden hallituksille kaupunkien ja alueiden kehittämistoimenpiteiden tueksi. Hanke sisältää neljä eri ulottuvuutta, joiden kautta asiaa tullaan lähestymään: talous, yhteiskunta, ympäristö ja instituutiot. Hanke tulee etenemään seuraavasti: Concept note: huhtikuu 2015 Esittely: marraskuu 2015 Loppuraporttiluonnos 2016 Ensimmäinen tapaustutkimus hankkeeseen liittyen on juuri alkamassa Japanissa. Jäsenmaat voivat ilmoittaa halukkuutensa osallistua hankkeeseen toimittamalla sihteeristölle esityksen siitä, mitkä alueet tai kaupungit voisivat osallistua hankkeeseen. Hankkeen varsinainen Kick-off tilaisuus järjestettiin perjantaina Torstai Torstai alkoi suljetulla istunnolla, jossa sai olla vain OECD maiden delegaatiot. Istunnossa käsiteltiin Kolumbian jäsenhakemusta. Istunnossa hyväksyttiin tähän mennessä toteutetut toimet ja päätettiin jatkaa jäsenyysvalmisteluja.

6 6 6. Trends and governance in OECD metropolitan areas Tämän otsakkeen alla sihteeristö esitteli kaksi toisiinsa liittyvää raporttia Urban Trends and Governance hankkeesta. Molemmat raportit perustuvat laadullisiin ja määrällisiin analyyseihin ja hanke piti sisällään tapaustutkimukset kuudelta eri metropolialueelta. Raporttien keskeisiä havaintoja oli: Valtaosa kaupungistumisesta tulee tapahtumaan tämän vuosisadan loppuun mennessä. Kaupunkien asukkaiden osuus tulee tämän 100 vuoden aikana kasvamaan 30 % sta noin 70 % iin maapallon väestöstä. Sillä miten kaupungit on suunniteltu on suuria taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia mutta myös keskeinen osa kestävässä kehityksessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa Kaupungeilla sekä kaupunkimaisilla että ei-kaupunkimaisilla alueilla on merkittävä osuus kansallisessa hyvinvoinnissa ja talouden kehityksessä. OECD:n alueella kaupungit kattavat 4 % maa-alasta mutta lähes puolet maapallon väestöstä ja noin 55 % BKT:stä. Kaupungit vaikuttavat voimakkaasti vaurauteen ja hyvinvointiin myös niiden ympäröivillä alueilla. Suuret kaupungit (yli 2 miljoonan asukkaan kaupungit) hyödyttävät ympäröiviä alueittaan alueella, joka ulottuu niinkin kauas kuin km päähän. Kaupungeissa, joissa on hajautunut hallinta, tuottavuus on alhaisempi. On laskettu että metropolialueella, jossa on hajautettu hallinto, tuottavuus jää noin 6 % alaisemmaksi kuin alueilla, joilta löytyy yhtenäinen metropolihallinto riippumatta siitä, millä mallilla hallinto on järjestetty. Yhtä yhtenäistä hyvää mallia ei siis ole olemassa Liikennesuunnittelun kytkeminen tiiviimmäksi osaksi aluesuunnittelua on olennainen osa suunnittelua, jolla pyritään puuttumaan haasteisiin, jotka liittyvät ruuhkautumiseen ja kaupunkialueen laajentumiseen ja sitä kautta edistää kasvua ja hyvinvointia Metropolialueen hallinnon kehittäminen tulee nähdä muuksikin kuin institutionaaliseksi kehitystyöksi, jotta voidaan luoda pitkäaikainen yhteistyöprosessi. Tässä prosessissa maiden keskushallinto voi olla keskeisessä roolissa tarjoamalla johtajuutta ja tehokkaita insentiivejä. Käydyssä keskustelussa painotettiin nimenomaisesti sitä, että metropolihallinnolle ei ole olemassa mitään yhtenäistä mallia, vaan se riippuu kustakin maasta ja kustakin metroloplihallinnosta. Maankäytön, asumisen ja liikennesuunnittelun integrointia pidettiin kaikissa puheenvuoroissa metropolialueen kehittämisen kannalta kynnyskysymyksenä. Vaikka metropolialueet ja suuret kaupunkikeskukset ovat maiden talouden kehityksen kannalta merkittäviä, pelkkä koko ei ole ratkaiseva tekijä alueen toiminnallisuudelle, tuottavuudelle ja hyvinvoinnille. Joissain tapauksissa suuri koko ja lyhytjänteinen suunnittelu voivat johtaa jopa alueen taloudellisen tuottavuuden ja hyvinvoinnin laskuun. Samoin pidettiin tärkeänä, että alueen asukkaat ja ns. civil society voidaan jatkossa ottaa mukaan suunnitteluun ja toteutustyöhön.

7 7 Co-operation with non-members Kokouksen lopuksi sihteeristö esitteli työtä, jota oltiin aloittamassa. Sihteeristön tarkoituksena on tehdä kolme maatutkimusta: Kaskstanissa, Marokossa ja Perussa. Kukin maa käytti tilaisuudessa puheenvuoron, jossa ne ilmaisivat tyytyväisyytensä jo tehtyyn yhteistyöhön sihteeristön kanssa ja tulevaan työhön. Valitettavasti ajan puutteen vuoksi mailta pyydetyt puheenvuorot jouduttiin keskeyttämään enneaikaisesti.

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi

OECD Regions at a Glance. Katsaus OECD:n alueisiin. Lukijan opas. Summary in Finnish. Tiivistelmä suomeksi OECD Regions at a Glance Summary in Finnish Katsaus OECD:n alueisiin Tiivistelmä suomeksi Lukijan opas Miksi OECD Regions at A Glance -raportti on laadittu? Viime vuosina alueiden kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille

ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille ELIAS- Elinvoimaa asemanseuduille Helsingin seudulla ja Uudellamaalla Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina 19.5.2016 Projektipäällikkö Pia Tynys, HSY Lähtökohtana seudun hiilineutraaliustavoite Liikenne

Lisätiedot

palveluinnovaatiot metropolialueella

palveluinnovaatiot metropolialueella Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus, asialistan ja edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

1. Kokouksen avaus, asialistan ja edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen OECD: n REGIONAL DEVELOPMENT POLICY COMMITTEE N (RDPC) 33. KOKOUS 29. 30.4.2015 6.5.2015/Marikki Järvinen RDPC:n vuoden 2015 ensimmäinen kokous pidettiin Pariisissa 29. 30.4.2015. Sitä edelsivät komitean

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun Ilmastonkestävä kaupunki ILKKA seminaari 7.10.2014 Lasse Peltonen Tutkimuskoordinaattori, Kestävät Yhdyskunnat Suomen ympäristökeskus (SYKE) Katse kaupunkeihin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 25.1.2011 TYÖASIAKIRJA väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 6/2012 1 (7) KEHITTÄMISKESKUS Hallitus

LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 6/2012 1 (7) KEHITTÄMISKESKUS Hallitus LOIMAAN SEUTUKUNNAN PÖYTÄKIRJA 6/2012 1 (7) Aika maanantaina 17.12.2012 kello 9:00 11:10 Kokouksen jälkeen n. 11:30 joululounas Seurahuoneella Paikka Yrityskolmio, os. Vareliuksenkatu 2 B, 32200 LOIMAA

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

11.2.2015 VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 3

11.2.2015 VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 3 1/2015 11.2.2015 Asiat VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANH 3 VANH 4 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 3 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa Kotkan-Haminan seutu Ohjelma 10.12. 12.00 Salaattilounas 12.30 Avaussanat Pauli Korkiakoski, Cursor Oy 12.40 Kotkan-Haminan seudun suunnittelu muutoksessa

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

- Tavoite - Soten vaikutus

- Tavoite - Soten vaikutus Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Filosofiaa: miten yhdyskuntarakenne vaikuttaa elinvoimaan? Toiminnot: työpaikat, asuminen, palvelut Maasta, luonnosta

Lisätiedot

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot