1. Kokouksen avaus, asialistan ja edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen

Transkriptio

1 OECD: n REGIONAL DEVELOPMENT POLICY COMMITTEE N (RDPC) 33. KOKOUS /Marikki Järvinen RDPC:n vuoden 2015 ensimmäinen kokous pidettiin Pariisissa Sitä edelsivät komitean kahden työryhmän (kaupunkipolitiikka ja indikaattorit) kokoukset viikon alussa. Indikaattorityöryhmän kokokseen osallistui Hanna-Mari Urjankangas, joka myös vastaa sitä koskevan muistion valmistelusta (hanna-mari.urjankangas@tem.fi). Kaupunkipolitiikkaa koskevaan kokouksee osallistuivat Olli Voutilanen ja allekirjoittanut. Muistion valmistelusta vastaa Olli Voutilainen (olli.voutilainen@tem.fi). Heiltä kaikilta voi myös kysyä lisätietoja tarvittaessa. Komitean asialista oli tällä kertaa varsin vaihteleva. Kokouksessa käsiteltiin mm. uutta maaseutupoliittista paradigmaa sekä tulossa olevaa maaseutukonferenssia, luonnosta veden hallinnosta (Water Governance) ja alueellisten viranomaisten merkitystä alueellisessa kehittämisessä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Paul LeBlank ja kokouksen aluksi kuultiin osastopäällikkö Rolf Alterin (julkisen hallinnon ja aluekehityksen osastolta) lyhyt katsaus menneisiin ja tuleviin tapahtumiin, kuten Meksikon maatutkimukseen ja Kiinan kaupunkipolitiikkaa koskevan tutkimuksen käynnistymiseen. Huomion arvioista kokouksessa oli se, että tämän vuoden aikana komitean työn painopistettä siirretään kaupunkipolitiikasta enemmän maaseudun kehittämiseen ja erityisesti kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteensovittamiseen. Toinen merkillepantava asia on OECD:n pyrkimys kerätä hyvin erilaista tietoa eri maista. Tiedonkeruun ongelmana on selkeästi ollut se, että maiden vertailtavuuden toteuttamiseksi maiden tilastot muutetaan usein väkisin sellaiseen muotoon, että se ei vastaa ko. maan tilannetta. Samalla tieto menettää objektiivisuuttaan ja todenmukaisuuttaan, mikä vähentää tiedon luotettavuutta ja käytettävyyttä. Lisäksi tietoja kerätään usein niin, että ei ole selvää, mitä OECD hakee ja millaista tietoa heille tulisi todellisuudessa toimittaa. Samoin tiedon kerätyn tiedon lähteitä ei ilmoiteta, jolloin sen perääminen kansallisella tasolla on vaikeaa. Voi myös herättää kysymyksen kuinka relevanttia kaikki kerätty tieto on ja niihin perustuvat suositukset ja jäsenmaille laaditut työkalupakit ovat jäsenmaiden politiikkojen määrittelyssä ja toteutuksessa. Valitettavasti jälleen asialistalla oli paljon asioita ja aikataulutuksen venymisen vuoksi useimmista asioista käyty keskustelu oli hyvin lyhyttä (1-2 minuuttia/edustaja). Tämä on asia, jonka Suomen edustaja aikoo ottaa esille toimittaessaan kommenttinsa Suomen aluesuunnittelujärjestelmästä ja Regional outlook tutkimuksen kyselylomakkeesta. Varsinainen agenda Keskiviikko Kokouksen avaus, asialistan ja edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Puheenjohtajana Paul LeBlank avasi kokouksen ja esitteli sekä kokouksen asialistan että edellisen kokouksen pöytäkirjan, jotka molemmat hyväksyttiin ilman huomautuksia. Samoin hän esitteli vuoden työohjelman ja sitä koskevan budjetin sulkemisen. Suunnitelma samoin kuin rahoitus olivat toteutuneen pääosin suunnitelman mukaisesti. Tulevia tapahtumia ovat mm:

2 1. Hallinnon kehittämisessä painopiste tulee olemaan erityisesti aluehallinnossa, jossa tulevia toimia ovat tiedon kerääminen eri maiden aluehallinnosta ja alueellisista toimijoista (tapaustutkimukset, katsaukset); julkisia investointeja koskevien suositusten soveltaminen eri maissa (maa- ja aluetutkimukset, katsaukset, mm. Itä-Slovakiasta); teematutkimukset julkisesta ja yksityisestä yhteistyöstä (PPP); 2. Osallistavan kasvun toteutuminen eri maissa ja alueilla on osa OECD:n kattavaa osallitavan kasvun aloitetta (Inclusive Growth (IG) Initiative), jonka tavoitteena on parantaa elintasoa ja jakaa kasvavaa vaurautta nykyistä tasapainoisemmin. Tarkoituksena on keskittyä erityisesti siihen, miten aloitetta voidaan soveltaa eri alueilla ja kaupungeissa. Sen osalta tulevia toimia ovat alustavat katsaukset (WPTI Nov 2015), osakkaiden konsultaatiot (workshop vuoden 2016 alussa) ja loppuraportin valmistus vuoden 2016 puoliväliin mennessä. 3. Maankäytön suunnittelu ja toteutus on asia, joilla on suuri vaikutus kaupunkien, maaseudun ja niiden keskinäisten suhteiden kehittämiseen. Sitä koskevaa tietoa ja ohjeistusta valmistellaan OECD:ssa laajassa yhteistyössä eri osastojen välillä. Sen osalta tullaan tekemään tapaustutkimuksia, joiden avulla selvitetään, miten erilaiset institutionaaliset tekijät vaikuttavat maankäyttöä koskeviin päätöksiin. Lisäksi kerätään sitä koskevaa tietoa ja laaditaan analyysejä, joiden avulla maat voivat vertailla maankäyttöön liittyvää hallintoa systemaattisemmin. Lisäksi kerrottiin ministerikokouksesta, joka on tarkoitus järjestää Pariisissa kesäkuussa 2015 ( ). Kokouksessa ei käsitelty tilaisuuden tarkempaa agendaa. Tämä lienee kokous joka alkuperäisen suunnitelman mukaisesti piti järjestää Suomessa (vrt. edellisen kokouksen muistio). 2. Uusi maaseutupolitiikka Kokouksen ensimmäisenä varsinaisena substanssikohtana käsiteltiin maaseutupolitiikan uutta paradigmaa, jota on valmisteltu komitean alaisessa maaseututyöryhmässä. Suomi on ollut aktiivisesti mukana valmistelussa ja asiasta voi antaa tarkempaa tietoa Hanna- Mari Kuhmoinen Maaseutupolitiikan uuden paradigman kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi, koska useat maat ovat jo siirtyneet maaseutupolitiikassaan uuden paradigman soveltamiseen ja koska OECD:n maaseutupolitiikan peruslinjaukset ovat jo noin vuosikymmenen takaisia. Taustalla on lisäksi mm. talouskriisi ja sen seurauksena maaseudun kehittämiseen tarkoitettujen määrätahojen väheneminen eri maissa. Toisaalta uudet tilastointimenetelmät ovat mahdollistaneet aiempaa tarkemman maaseudun määrittelyn ja sen olosuhteiden analysoinnin. Uuden maaseutupolitiikan toteuttamista tutkittiin 14 maassa. Siinä keskityttiin ensinnäkin selvittämään, mitkä ovat keskeisimmät maaseudun kehittämiseen liittyvät haasteet. Niiksi määriteltiin väestön väheneminen, talouden uudelleenjärjestelyt ja maaseutupolitiikan hallinnointi ja toteuttaminen. Samoin selvitettiin, mitkä ovat ne keskeiset linjaukset, joihin maaseutupolitiikassa keskitytään. Niiksi osoittautuivat rahoituksen siirtämien suorista tuista kilpailukykyä lisääviin toimenpiteisiin, palvelutuotannon turvaaminen, kaupunki-maaseutu-vuorovaikutuksen lisääminen, elämisen kannalta keskeisten elementtien turvaaminen ja kestävä kehitys.

3 Tavoitteet Maaseutupolitiikan paradigman kehitys Vanha Uusi (2006) Uudistettu ( ) Tasa-arvoistaminen, kohde maataloustulossa Maaseutualueiden kilpailukyky Keskeiset sektorit Sektorikeskeinen Holistinen lähestymistapa sisältäen erilaisia maatalouden sektoreita Hyvinvointi maaseutualueilla perustuen taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin tukipilareihin Harvaan asuttujen alueiden taloudet ja eri tyyppisten maaseutualueiden eriyttäminen. Keskeiset välineet Tuet Investoinnit Toisia tukevat toimenpiteet, hallinnollisten rakenteiden kehittäminen osana politiikan suunnittelua Keskeiset toimijat Hallitukset, maanviljelijät Monitasoinen hallinto Kaupunki-maaseutu partnerships kaikilla hallinnon tasoilla ja kansalaisten osallistuminen Tulevaisuuden osalta uuden maaseutupolitiikan paradigma tarkoittaa, että OECD ottaa maaseutupolitiikan uuden paradigman toteuttamisessa aiempaa vahvemman roolin auttaakseen jäsenmaita niiden yrityksissä lisätä maaseutualueiden kilpailukykyä ja tuottaa parempia palveluja matalammin kustannuksin. Samoin komitean työssä pannaan aiempaa enemmän huomiota maaseudun kehittämiseen ja tutkimukseen (esim. seuraava Regional Outlook). Osana maaseutupolitiikan näkyvyyden lisäämistä OECD järjestää yhdessä USA:n ja Mexicon kanssa maaseudun kehittämiseen liittyvän ministeritason konferenssin ( National Prosperity through Modern Rural Policy Competitiveness and well-being in rural regions) Memphisissä, Tennesee ssä Yhdysvalloissa toukokuussa 2015 ( ). Tilaisuuden tarkoituksen on tuoda yhteen merkittäviä poliittisia toimijoita, yksityisen sektorin ja akateemisen maaliman edustajia vaihtamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä mm. uusien työpaikkojen luomiseen, palvelutuotannon turvaamiseen, kaupunkimaaseutu-vuorovaikutuksen lisäämiseen ja biotalouden edistämiseen. Suomesta kokoukseen osallistuu Christel Åström alueosastolta, jolta voi kysyä asiaan liittyviä lisätietoja (christel.astrom@tem.fi). Käydyssä keskustelussa maiden edustajat pitivät paradigman uudistamista hyvänä ja tarpeellisena sekä oikea-aikaisena. Siinä tuotiin esille myös, että maaseudulle kohdistettuja tukia tullaan tarvitsemaan edelleenkin, mutta tuissa ja eri toimenpiteissä ns. smart specialisation on myös maaseudun kehittämisessä tarpeellista riittävän fokusoinnin takaamiseksi. Maat pitivät tärkeänä, että maaseudun kehittäminen otetaan osaksi kaikkea kehittämispolitiikkaa ja että maaseutu- ja kaupunkipolitiikan välistä synergiaa on välttämätöntä lisätä. Lisäksi eri maat kertoivat, mitä toimia ne olivat toteuttaneet uuden paradigman aikaansaamiseksi ja maaseutupolitiikan kehittämiseksi.

4 3. Vesihallinto (Watergovernance) Vesihallintoa koskeva kohta aiheutti runsaasti keskustelua. Kokousta varten sihteeristö oli valmistellut alustavat suosituksen vesihallinnosta, joka oli tarkoitus hyväksyä komitean kokouksessa ja myöhemmin ministerineuvostossa kesäkuun alussa Suositusten takana on 2 vuotta tehtyä työtä ja viimeksi asiaa on käsitelty kahteen otteeseen kirjallisella menettelyllä kevään 2015 aikana. Tarkoituksena on, että nämä suositukset ovat osa ministerineuvoston suosituksia, jotka on tarkoitus valmistella ja hyväksyä vuoden 2016 aikana. Vesihallinnolla tarkoitetaan tässä yhteydessä erilaisia poliittisia, institutionaalisia ja hallinnollisia ohjeita, määräyksiä ja prosesseja, joiden kautta päätöksiä tehdään ja toteutetaan, jossa osakkaat voivat tuoda esille omat intressinsä ja saada esiin omat näkemyksensä ja jossa päätöksentekijöillä on selkeä vastuu vesivarojen hallinnosta ja siihen liittyvien palvelujen tuottamisesta. Suositusten taustalla on tarve kehittää kohdennettuja, mitattavia tavoitteita erilaisilla etukäteen määritellyillä aikaväleillä ja sopivassa laajuudessa, joiden pohjalla on selkeästi määritellyt viranomaisvastuut ja säännöllinen seuranta ja arviointi. Suositusten tarkoituksena on tukea tätä kehitystä perustuen seuraaviin keskeisiin vesihallintoa koskeviin periaatteisiin: vaikuttavuus: määritellä selkeät vesipolitiikan tavoitteet eri hallinnontasoille, toteuttaa niitä ja saavuttaa asetetut tavoitteet tehokkuus: kestävän vesihuollon ja hyvinvoinnin maksimointi alhaisimmin mahdollisin kustannuksin luottamus ja sitoutuminen: rakentaa julkinen luottamus ja varmistaa osakkaiden sitoutuminen demokratialla, oikeudenmukaisuudella, tasapuolisuudella. Ehdotetut suositukset olivat: Eri toimijoiden roolit ja vastuut tulee määritellä selkeästi sen laadinnan ja toteutuksen eri vaiheissa (politiikan valmistelu, toteutus, operatiivinen hallinto ja ohjaus, yhteistyön edistäminen eri toimijoiden välillä) Vesiasioita tulee hallinnoida sopivalla alueellisella tasolla, jotta alueelliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon ja vahvistaa yhteistyötä eri alueellisten tasojen välillä Kannustetaan politiikan koherenssin lisäämiseen tehokkaalla sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä erityisesti vettä, ympäristöä, terveyttä, energiaa, maataloutta, teollisuutta, kaavoitusta ja maankäyttöä koskevien politiikkojen osalta Turvataan vastuussa olevien viranomaisten ja toimijoiden resurssit ja osaaminen Tuotetaan ajantasaista tietoa vesihallinnon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi sekä toteutuksen seuraamiseksi Turvataan, että hallinnolliset järjestelmät auttavat mobilisoimaan taloudellisia resursseja tehokkaalla, läpinäkyvällä ja ajantasaisella tasolla Turvataan että vesihuoltoa koskeva säädöspohja on ajan tasalla ja tehokkaasti ja ajantasaisesti voimaansaatettu Edistetään innovatiivisten vesihuoltoon ja hallintoon liittyviä käytäntöjä Edistetään toimenpiteiden näkyvyyttä kaikessa vesihallintoon liittyvissä kysymyksissä ja toimissa Sitoutetaan osanottajat politiikan suunnitteluun ja toteutukseen Seurataan ja arvioidaan säännöllisesti kaikkia toimia Näiden pääkohtien alla on lisäksi lukuisa määrä tarkentavia ohjeita siitä, miten niitä tulee toteuttaa. Niiden vaikutukset nykyisessä muodossaan tulisivat olemaan hyvin moninaiset sekä politiikan

5 suunnittelussa että sen toimeenpanossa mukaan lukien hallinnon järjestäminen hallinnon eri tasoilla ja siihen kuuluvat erilaiset toimijat. Tämä olikin syy, minkä vuoksi suositukset aiheuttivat runsaasti keskustelua. Useimmat maat olivat valmiita sinänsä hyväksymään ehdotuksen, mutta edellyttivät, että suosituksista luovutaan ja komitea tukee ehdotuksen menemistä eteenpäin ministerineuvostoon ainoastaan periaatetasolla. Turkki ei hyväksynyt esitystä lainkaan sen nykyisessä muodossa ja esitystä tukivat sellaisenaan vain Tanska, Espanja, Portugali ja Meksiko. Toisaalta maat ihmettelivät, miksi asiaa käsitellään nykyisellä kiireellä, koska sitä ei ole tämän vuoden työohjelmassa (vasta 2016). Lisäksi ihmeteltiin, miksi asia on nimenomaisesti tämän komitean työohjelmassa ja miksi asia valmistellaan nyt, kun muut asiaan liittyvät asiakokonaisuudet ovat edelleen valmistelussa ja tulevat käsittelyyn vasta ensi vuoden puolella. Käydyn keskustelun jälkeen sihteeristö esitti kompromissina, että suosituksista luovutaan ja paperi viedään eteenpäin periaatepaperina. Tämä ei riittänyt Turkille, joka edellytti syvällisempiä muutoksia esitykseen. Sihteeristö esitti, että Turkki voisi väliajalla neuvotella sihteeristön kanssa tarkemmista sanamuodoista, mutta tämäkään ei ollut Turkille sopiva menettelytapa. Siksi kokouksessa päätettiin, että esitystä muokataan edelleen niin, että Turkilla on mahdollista käsitellä asiaa sisäisesti ja sen jälkeen esitys tulee jälleen kirjalliseen menettelyyn. Kommentit uuteen versioon tulee toimittaa sihteeristölle mennessä. Suomessa asian jatkovalmistelusta vastaa ympäristöministeriö (Timo Turunen;

6 6 4. Regional Development Agencies: a tool for regional development Tässä osiossa keskityttiin pohtimaan, miten alueelliset kehittämisviranomaiset (Regional Development Agencies RDAs) eri maissa määritellään ja millaisia malleja eri maissa on käytössä. Esityksessä todettiin, että useissa maissa on erilaisia alueellisia toimijoita tai viranomaisia, joiden avulla pyritään parantamaan alueiden taloudellista kehitystä, yritysten kilpailukykyä ja asukkaiden hyvinvointia, mutta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi eri maissa on erilaisia välineitä ja myös erilaisia hallinnollisia ratkaisuja. Erityisesti eri toimijoiden roolit ja vastuut vaihtelevat huomattavasti. Yleensä niiden tehtävät painottuvat yritystoiminnan edistämiseen ja innovaatioihin, mutta nykyinen tendenssi on, että ne yhä voimakkaammin keskittyvät toiminaan eräänlaisina alueellisina muutosagentteina. Ne pyrkivät aiemman monialaosuuden sijaan toimimaan erikoistuneina palveluiden tarjoajina ja/tai toimimaan aiempaa paikallisempina. Joissain maissa aluekehitysviranomaiset ovat kansallisia viranomaisia, toisissa maissa ne muodostavat viranomaisverkoston, joka muistuttaa enemmän ministeriöiden hajautettuja yksiköitä. Molempia näistä kansallisista malleista löytyy keskitetyn hallintojärjestelmän maista. Lisäksi mm. uusista jäsenmaista ja hakijamaista löytyy Euroopan Unionin pre-accession tuen alla lanseeraamia ja sen avulla rahoittamia Agency jä, jotka toimivat joko julkisen hallinnon ulkopuolella tai sen alaisuudessa. Niiden kohtalon ratkaiseminen on Unionin rahoituksen lakattua ollut useissa maissa ongelmallista ja usein niiden toiminta on loppunut, mikäli niistä ei ole tehty valtionhallinnon rahoittamia alueellisia viranomaisia. Alueellisten viranomaisten lisäksi maissa voi toimia myös paikallisia kehittämisviranomaisia tai yhtiöitä. Niitä usein erottaa vain niiden toiminta-alue. Myös viranomaisista käytetty nimitys Agency on usein harhaanjohtava. Esimerkkinä voisi olla esim. Slovakia, jolla on 39 RDA:n verkosto, mutta ottaen huomioon maan koko ja näiden toimijoiden luonne, ne ovat enemmänkin paikallisia kehittämisyhtiöitä. Alueellisten viranomaisten olemassa olo, rooli ja hallinnollinen rakenne riippuvat useasta eri seikasta, joita ovat mm: - selkeä alueellinen hallintomalli ja osanottajien sitouttaminen - kansallisten toimien hajauttaminen/alueellistaminen alueellisen kehittämisen vahvistamiseksi - yhteistyösuhteiden laatu - rahoitus ja inhimilliset resurssit - toimenpiteiden relevanssi ja realistisuus suhteessa alueiden tarpeisiin - alueellinen poliittinen keskustelu ja päätöksen teko Alueellisten kehittämisviranomaisten rooli kohtaa nykyisin uusia haasteita samoin kuin kaikki hallinto. Riippuen siitä onko kyseessä valtion alueviranomaiset vai riippumattomat Agency t, ne kohtaavat yhä enemmän kilpailua muiden toimijoiden kanssa. Mm. alueellisen kehittämisyhtiöt tarjoavat yhä enevässä määrin samantyyppisiä palveluja kuin Agencyt. Joissain tilanteissa Agency t on siirretty osaksi innovaatiokeskuksia, joissain tapauksissa ne on lopetettu tai siirretty osaksi muuta aluehallintoa. Lisäksi konsulttipalvelujen lisääntyvä käyttö vaikuttaa Agency jen toimintaan. Kaikissa näissä tapauksissa on kyse taloudellisista säästöistä ja niiden vaikutuksista Agency jen toimintaan.

7 7 Erilaisissa hallinnollisissa ratkaisuissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Valtionhallinnon alaisuudessa toimivan viranomaisverkoton etuna on vakaa taloudellinen asema ja juridinen status, heikkoutena se, että ne toteuttavat enemmän valtiona kehittämispolitiikkaa eivätkä ota huomioon alueellisia kehittämistarpeita tai potentiaalia. Alueellisten, valtionhallinnosta erillisten agency jen hyvänä puolena sen sijaan on parempi alueellisten toimijoiden sitoutuminen, parempi aluetuntemus ja alueellisten erityispiirteiden parempi huomiointi. Heikkoutena sen sijaan on liiallinen paikallinen kehittämisnäkemys ja poliittisiin päätöksentekijöihin vaikuttamisen vaikeus. Alueellisten toimijoiden roolin vahvistaminen edellyttää: - parempaa toimijoiden välistä yhteistyötä - tehokkuuden lisäämistä kehittämällä toiminnan eri prosesseja - palvelujen laskuttamisen lisäämistä - enemmän kestäviä rahoitusvälineitä - toiminnan parempaa vaikuttavuutta ja lisäarvoa - keskittymistä parempiin ja hyväksi todettuihin kehittämismalleihin - parempia, nopeampia ja joustavia toimintamuotoja - tehokkaampia konsultaatioprosesseja ja palveluita - kulttuurista muutosta Esimerkkeinä alueellisista hallintorakenteista esiteltiin Turkin, Kanadan ja Britannian aluehallintomallit. Sihteeristön toimittamassa materiaalissa Suomen alueellista kehittämisjärjestelmää pidettiin keskitettynä. Tähän oli syynä se, että materiaalin mukaan Suomen alueellisia kehittämisviranomaisia ovat ELY keskukset. Asiasta käytiin kirjeenvaihtoa jo etukäteen, jossa sihteeristölle selvitettiin Suomen aluekehitysjärjestelmää. Tässä yhteydessä sihteeristö ei katsonut, että maakunnan liitot voisivat olla heidän tarkoittamiaan Agency tä. Sihteeristön määrittelyn mukaisesti ELY sen sijaan ovat sellaisia ja toimivat ministeriön/ministeriöiden alueellisina yksiköinä kattaen tietyn maantieteellisen alueen. Lisäksi ELYjä koskevat tiedot olivat vanhentuneita eikä taulukkojen kommenttiosat auenneet lukijalle. Esityksestä käydyssä keskustelussa useat maat toivat esille tarpeen täydentää sihteeristön esitystä ja päivittää joitakin vanhentuneita tietoja. Myös Suomen edustaja kommentoi materiaalissa olleita seikkoja. Hän totesi, että nykyisellään sihteeristön esitys on harhaanjohtava ja edellyttää tarkennuksia koskien Suomen aluekehitysjärjestelmää ja esim. paikallisten kehittämisyhtiöiden roolia. Keskustelun seurauksena edustajille annettiin mahdollisuus kirjallisesti kommentoida sihteeristön esitystä mennessä. 5. OECD tools for sharing country practice Regional Outlook OECD:ssa on tiedostettu tarve välittää tietoja sen jäsenmaista aiempaa tehokkaammin. Tähän saakka OECD on käyttänyt yhtenä välineenä Regional Outlook tutkimusta, joka kerää informaatiota jäsenmaista joka toinen vuosi. Maille lähetetään esitäytetty lomake ja maiden tehtäväksi jää raportoida mahdollisista muutoksista, lisäyksistä tai mahdollista virheistä.

8 8 Regional Outlook tutkimuksen on tarkoituksena lisätä tietoutta jäsenmaiden keskuudessa, tuottaa relevanttia poliittista tietoa erilaisilla analyyseillä ja maakohtaisilla sivuilla, tuottaa tietoa siitä, miten OECD:n suosituksia julkisista investoinneista kaikilla hallinnon tasoilla on toteutettu ja tuottaa maakohtaisia esimerkkejä toimittamalla alueellisia ja temaattisia raportteja. Tutkimuksen kysymykset tulevat keskittymään erityisesti seuraaviin aiheisiin: - kansallinen aluekehitys: hallinto, strategia, tavoitteet, välineen jne. - kaupunkipolitiikka - maaseutupolitiikka - aluehallintojärjestelmä, rahoitus ja mahdolliset uudistukset - multi-level governance välineet: maiden käytännöt julkisten investointien periaatteiden huomioonottamisesta hallinnon eri tasoilla Malliesimerkki kyselylomakkeesta jaettiin edustajille kokouspaikalla. Tarkoituksena on, että edusajat voivat kommentoida lomaketta kirjallisesti saakka. Suositukset tehokkaista julkisista investoinneista kaikilla hallinnon tasoilla: päivitys ja Slovakian tapaustutkimus OECD on valmistanut työkalupakin julkisten investointien arviointiin ja toteutukseen. Se on saatavilla on-line OECD:n nettisivustolla ja sitä tullaan päivittämään säännöllisesti. Sitä koskeva ohjekirja on myös juuri julkaistu esitteenä. Työkalupakki sisältää käytännön ohjeita jokaiselle periaatteelle, maakohtaisen profiilit tietoineen ja indikaattoreineen, viimeaikaisen kehityksen ja hyviä esimerkkejä eri maista, tarkastuslistan ja itsearviointivälineet. Pakkia tullaan kehittämään ja päivittämään edelleen. Työkalupakin tavoitteena on jakaa esimerkkejä hyvistä käytännöistä, tuottaa tietoa ja indikaattoreita ja auttaa kaikkia hallinnontasoja diagnosoimaan keskeiset investointeihin liittyvät haasteet sekä tuottaa välineitä julkisten investointien seuraamiseen. Jatkossa on myös kehittää indikaattoreita perustuen erilaisiin pilottikokemuksiin, kerätä tietoa valituista indikaattoreista kaikista maista, kehittää edelleen itsearvioinnin välineitä ja korostaa hyviä käytäntöjä. Muita asiaan liittyviä meneillään olevia asioita on mm. Alueiden komitean kysely julkisten investointien hallinnollisista haasteista paikallisella tasolla. Muita tulossa olevia hankkeita - Multi-level Governance sarja: tapaustutkimuksia, katsauksia, temaattisia tutkimuksia ja tiedon keräämistä - Multi-level Governance katsaus Chilestä: maan kunnallissektorin arviointi ja tiekartan laatiminen erilaisista politiikkamahdollisuuksista, seuraavista toimenpiteistä jne. meneillään olevan uudistuksen tukemiseksi - Osallistavan kasvun edistäminen kaupungeissa ja alueilla: ensimmäiset tulokset ja linjaukset vuosien aikana, lopulliset johtopäätökset ministerineuvostoon kesäkuussa Tavoitteena auttaa maita analysoimaan eriarvoisuutta, seuraamaan materiaalista elintasoa ja laajemmin hyvinvointia ja kehittää politiikkoja joilla voidaan saavuttaa oikeudenmukaisempia yhteisöjä ja vahvempaa, kestävää kasvua - Maankäyttö ja kehitys kohti matalahiilistä taloutta: tavoitteena laatia suosituksia kuinka maat voisivat paremmin koordinoida maankäyttöpolitiikkaansa, jolla on laajoja taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Ensimmäinen vaihe pitää sisällään tapaustutkimuksia kaupungeista ja niiden ympäristöalueista, joissa analysoidaan niiden maankäyttöpäätöksiä erilaisten institutionaalisten tekijöiden vaikutusten analysoimiseksi. Selvitykset toteutetaan

9 9 ensimmäisen 12 kuukauden aikana. Toinen vaihe sisältää tiedon keruun ja analysoinnin, jolla on tavoitteena luoda yleiskatsaus hallinnollista malleista maankäytön osalta eri maissa, tuottaa tietoa näiden ratkaisujen vaikutuksista ja laatia ohjeita kuinka saavuttaa maankäytössä parempia ratkaisuja 6. Bureau procedures Tässä osiossa käsiteltiin OECD:n eri toimintaelimille laadittuja toimintaohjeita (rules of procedure). Siihen liittyen osallistujia pyydettiin täyttämään lomake, jossa kysyttiin mm. sitä, kuina suuri tulisi olla kunkin komitean ja työryhmän sihteeristön, voidaanko sitä täydentää kesken kauden, jos joku edustajista jää pois yms. Torstai Suomen edustaja ei osallistunut torstain kokoukseen. Siellä käsiteltiin Kiinan kaupungistumista sekä vanhentuvien yhteisöjen ikääntymisen haasteita ja mahdollisuuksia. Tämän osion puheenjohtajana toimi Mari Kiviniemi ja paikalla oli mukana mm. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Suomen edustajan oli mahdollista keskustella Mari Kivinimen kanssa edellisenä päivänä ja hän kertoi viihtyvänsä työssään erittäin hyvin vaikkakin piti työn aloittamista varsin haasteellisena. Erityisen haasteellisena mutta mielenkiintoisena hän piti toimenkuvansa laajuutta sekä maantieteellisessä että sisältömielessä. Voimme olla hänestä hyvin ylpeitä: hänestä on kehkeytynyt tässä ajassa todellinen pariisitar kaikessa sen positiivisessa merkityksessä. Lisätietoja kokouksesta ja kokousmateriaaleista voi kysyä Marikki Järviseltä