Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaalla. Alueellinen toteutusohjelma

Transkriptio

1 Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaalla Alueellinen toteutusohjelma

2

3 Sisältö 1 TOTEUTUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA VALMISTELU TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS YLEISTÄ ASUTUS Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus MAATALOUS METSÄTALOUS VESISTÖJEN KUNNOSTUS, RAKENTAMINEN JA SÄÄNNÖSTELY Rehevöityneiden järvien kunnostus Virtavesien elinympäristökunnostus Kalankulkua helpottavat toimenpiteet Säännöstelykäytännön kehittäminen Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen Muut kunnostustoimenpiteet Ohjauskeinot Alueellisesti tärkeä toimenpiteet POHJAVEDET Suojelusuunnitelmat Pohjaveden tilan seuranta ja pohjavesitutkimukset Maatalous, kotieläintalous ja turkistuotanto pohjavesialueilla Metsätalous ja turvetuotanto Asutus pohjavesialueilla Liikenne Teollisuus, yritystoiminta ja varastointi pohjavesialueilla Pilaantuneet maa-alueet Maa-ainestenotto Vedenotto TEOLLISUUS JA MUU YRITYSTOIMINTA Teollinen ja kaupallinen toiminta Turvetuotanto Turkistuotanto MAAPERÄN HAPPAMUUS ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA VESISTÖALUEKOHTAISET VESIENHOITORYHMÄT... 86

4 1 1 TOTEUTUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA VALMISTELU Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle laaditut vesienhoitosuunnitelmat. Niissä on esitetty vesien tilaan vaikuttavilla toimialoilla tarvittavat toimet ja keinot, jotka tulee toteuttaa vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai turvaamiseksi. Yksityiskohtaisemmin toimenpiteitä on tarkasteltu toimenpideohjelmissa. Valtioneuvosto antoi vesienhoitosuunnitelmien hyväksymispäätöksen yhteydessä lausuman, jossa se mm. edellytti, että vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseksi laaditaan mennessä laajapohjaisena yhteistyönä vesienhoidon toteutusohjelma. Lausumassa todettiin, että toteutusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteille vastuutahot. Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriön asettama hankeryhmä valmisteli valtakunnallisen vesienhoidon toteutusohjelman laajassa vuorovaikutuksessa eri hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa. Muun muassa kaikki toimeenpanon kannalta keskeiset ministeriöt osallistuivat valmisteluun. Erillisiä neuvotteluja käytiin maatalouden, metsätalouden ja energiateollisuuden, kuntien, vesija viemärilaitosyhdistyksen, luonnonsuojelujärjestöjen, vesiensuojeluyhdistysten liiton sekä liikennesektorin edustajien kanssa. Valtakunnallisen toteutusohjelman yleisperiaatteita ja ohjauskeinoja käsiteltiin Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksissa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta toteutusohjelmasta Toteutusohjelmassa edellytettiin, että alueellisia toimia tarkennetaan syyskuun 2011 loppuun mennessä. Mistä asiakirjat löytyvät? Suomen kaikkien vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat sekä valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma löytyvät verkko-osoitteesta Sivustolle on koottu myös vesienhoitoa koskevaa keskeistä lainsäädäntöä. Alueellisen toteutusohjelman valmistelu Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa päätettiin, että maaja metsätalouden alatyöryhmät valmistelevat toteutusohjelmaa oman toimialansa osalta ja ELYkeskus valmistelee toteutusohjelmaa muille toimialoille. Ensimmäistä toteutusohjelmaluonnosta käsiteltiin yhteistyöryhmän kokouksessa Työtä jatkettiin pienryhmätyöskentelyn ja käydyn keskustelun pohjalta siten, että maa- ja metsätaloustyöryhmät työstivät omaa osuuttaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteutusohjelman muita osia. Toteutusohjelman viimeiset kommentit saatiin yhteistyöryhmän kokouksessa

5 2 Alueellisessa toteutusohjelmassa on esitetty vesien tilan parantamiseksi tai ylläpitämiseksi esitettyjen toimenpiteiden nykytilanne, tavoitteellinen aikataulu sekä toimenpiteiden edistämisen vastuutahot ja rahoituslähteet. Siinä on myös pyritty priorisoimaan toimenpiteiden toteutuksen ja ohjauskeinojen kehittämisen kiireellisyysjärjestystä. Toteutusohjelma koskee vain toimenpiteitä, jotka on esitetty tehtäväksi ensimmäisellä hoitokaudella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella. Muiden Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueelle kohdistuvien ensimmäisen hoitokauden toimenpiteiden toteuttaminen on käsitelty Kainuun ja pieneltä osin Lapin alueellisissa toteutusohjelmissa.

6 3 2 TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS 2.1 YLEISTÄ Vesienhoitosuunnitelmissa eri toimialoille esitetyt toimenpiteet ovat hyvin erityyppisiä. Esimerkiksi kunnostukseen, säännöstelyn kehittämiseen ja pohjavesien suojeluun liittyvät toimenpiteet on voitu rajata vesimuodostumakohtaisesti, ja ne ovat useimmiten hanketyyppisiä. Näin ollen näillä sektoreilla toimenpiteiden toteutusta on voitu käsitellä yksittäin ja tarkat hankekohtaiset tiedot on esitetty taulukoissa. Muilla sektoreilla toimenpiteet kohdistuvat laajoihin valumaalueisiin, joten niiden toteutusta on käsitelty yleisemmällä tasolla. Tiedot maa- ja metsätalouden sekä happamien sulfaattimaiden meneillään tai suunnitteilla olevista hankkeista on koottu omiksi taulukoikseen. Seuraavassa on esitetty toimialoittain yhteistyöryhmäkäsittelyn jälkeen syntynyt yhteinen näkemys toimenpiteiden toteutuksesta. Pohjavesien suojeluun liittyvät toimenpiteet on käsitelty yhtenä kokonaisuutena (luku 2.6). Esitetyt aikataulut ja vastuut eivät ole mm. rahoituksen epävarmuuden takia esimerkiksi toiminnanharjoittajia sitovia. Ne antavat kuitenkin yhteiset suuntaviivat toimenpiteiden eteenpäin viemiselle. Toimenpiteen päävastuullisen tahon oletetaan toimivan aktiivisesti toimenpiteen edistämiseksi. Tämä sisältää tarvittavat toimet rahoituksen järjestämiseksi. Kunkin toimenpiteen kohdalla mainittujen yhteistyötahojen oletetaan tukevan aktiivisesti päävastuullisen tahon toimia. 2.2 ASUTUS Yhdyskunnat Yhdysjätevesien puhdistusteho on parantunut viime aikoina puhdistamoiden saneerausten seurauksena. Liittyjämäärien kasvaminen on aiheuttanut erityisesti elinkaarensa päässä olevilla puhdistamoilla saneeraustarvetta. Saneerausten yhteydessä tulee tarkastella myös viemäriverkoston kunto, jotta saadaan myös ylivirtaamatilanteet hallintaan. Pohjavesiin liittyvien toimenpiteiden toteutusta on käsitelty luvussa Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä yhdyskuntien jätevesien puhdistuksessa ovat - puhdistamoiden vesiensuojelun tehostaminen ympäristölupamenettelyn yhteydessä - typenpoiston tehostaminen - häiriötilanteisiin varautuminen laitoksilla Pohjois-Pohjanmaalla on 46 ympäristöluvan mukaista jätevedenpuhdistamoa. Suurten puhdistamoiden ympäristölupia tarkastellaan keskimäärin noin 10 vuoden välein ja pienten puhdistamoiden hiukan tiheämmin. Vuoteen 2015 mennessä 14 puhdistamon tulee hakea lupaa toiminnan jatkamiselle. Puhdistamoita, joiden typenpoistovelvoite tulee lupakäsittelyn yhteydessä tarkasteluun, on noin 1 2 kappaletta. Vastuutahot: kunnat, vesihuoltolaitokset

7 4 Vesihuoltolaitosten tulisi varautua hyvissä ajoin ennen luvan määräajan päättymistä laitoksen uudistamisen ratkaisujen etsimiseen. Parhaan käytettävissä olevan jätevedenpuhdistustekniikan omaavan laitoksen suunnittelu, ympäristöluvan hakeminen, rakentaminen ja käyttöönotto kestää useita vuosia. Vastuutaho: vesihuoltolaitokset Häiriötilanteisiin tulee varautua niin verkostoissa kuin puhdistamoillakin suunnitelmallisesti ja riittävien saneerausresurssien varaamisella. Vesihuoltolaitosten tuottotavoitteet omistajilleen eivät saa vaarantaa rappeutuvan vesihuoltoverkoston järjestelmällistä kunnostamista. Vesihuollon kehittämissuunnitelmiin tulee sisällyttää riskinarvioihin perustuva vesihuoltoverkoston saneerausohjelmat aikatauluineen ja kustannusarvioineen. Ilmoitusmenettelyä vahinkotapauksissa tulee terävöittää. Varavoiman saatavuuteen ja jäteveden varastointikapasiteettiin tulee kiinnittää huomiota. Vastuutahot: kunnat, vesihuoltolaitokset Lisätoimenpiteet Yhteiskuntien jätevesien puhdistamiseen esitettyjä lisätoimenpiteitä ovat - jätevesien johtaminen seudullisiin puhdistamoihin - keskitetyt vesihuoltoratkaisut siirtoviemäreiden varsilla Pohjois-Pohjanmaalla on keskitettyjä jätevesien käsittelyratkaisuja seudullisiin puhdistamoihin suunnitteilla 1 kpl ja toteutuksessa 1 kpl. Siirtoviemäreitä on rakenteilla noin 110 km ja suunnitteilla noin 80 km. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivityksen yhteydessä voidaan selvittää siirtoviemäreiden linjauksille sopivia asutuskeskittymiä. Seudullisia puhdistamoja on Pohjois-Pohjanmaalle rakennettu 2 kpl ja niiden kustannukset ovat olleet 12,9 milj. euroa. Suunnitteilla ja toteutuksessa olevien seudullisten ratkaisujen kustannusarvio on yht. 12 milj. euroa. Suunnitteilla ja rakenteilla olevien siirtoviemäreiden kustannusarvio on yhteensä 22,7 milj. euroa. Vastuutahot: ELY-keskus, kunnat, vesihuoltolaitokset Haja- ja loma-asutus Haja-asutuksen aiheuttama vesistökuormitus vähenee sitä mukaa, kun keskitettyä viemäröintiä rakennetaan tai laajennetaan, ja kun viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla parannetaan vesiensuojelua jätevesiasetuksen mukaisesti. Pohjavesiin liittyvien toimenpiteiden toteutusta on käsitelty luvussa Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Vesienhoitosuunnitelman laatimisen jälkeen on hajajätevesiasetukseen ja ympäristönsuojelulakiin tullut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa nykykäytännön mukaisiin toimenpiteisiin. Asetuksen siirtymäaika jatkuu kahdella vuodella vuoteen Siirtymäajan muutos vaikuttaa siten, että kaikkia olemassa olevien kiinteistöjen jätevesiratkaisuja ei toteuteta vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi säädösmuutoksissa on otettu entinen lievemmän puhdistustehon vaatimus perustasoksi, jota voi herkillä alueilla, kuten ranta- ja pohjavesialueilla tiukentaa kuntien ympäristönsuojelumääräyksillä. Vesienhoitosuunnitelmassa oletetut kiinteistökohtaiset jätevesiratkaisujen vaikutukset edellyttävät sitä, että kuntien on laadittava ympäristönsuojelumääräykset ranta- ja pohjavesialueiden jätevesien tehostetun käsittelyn vaatimuksista. Ympäristönsuojelumääräyksissä tulisi määrittää myös liittymisvelvollisuus yleiseen viemäriin verkoston läheisyydessä.

8 5 Toteutuksen vastuutaho: kiinteistöjen omistajat ja haltijat Ohjauskeinojen vastuutaho: kunnat Lisätoimenpiteet Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat tulee pitää ajan tasalla päivittämällä niitä noin viiden vuoden välein. Vesihuollon kehittämissuunnitelmien sisältöön tulisi saada aitoja linkityksiä kunnan muuhun suunnitelmalliseen kehittämiseen, jolloin toimenpiteet kohdistuisivat vesienhoidon kannalta oikeisiin kohteisiin. Ajan tasalla olevat vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajaukset selkeyttävät kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen toteuttamistarpeita. Vastuutaho: kunnat Hajajätevesiasetuksen toimeenpanoon liittyvä neuvonta on käynnissä "Tiedottamalla parempaan vesien tilaan" -neuvontahankkeen ( ) toimesta koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Hankkeessa jalkaudutaan kylille jakaen asiallista ja puolueetonta tietoa kiinteistökohtaisesta jätevesienkäsittelystä. Hankkeen toimesta järjestetään tarvittaessa ajankohtaisia seminaareja rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisille sekä suunnittelijoille. Rahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Toteuttaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Toteuttamiseen osallistuvat kiinteästi kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaiset. Ympäristöministeriön järjestämä jätevesineuvonta käynnistyi Siikalatvan, Oulaisten, Haapaveden ja Pyhännän kuntien alueella pilottikokeiluna vuonna Hanke laajenee koko Pohjois- Pohjanmaalle vuonna Rahoitus: ympäristöministeriö. Toteuttaja pilottihankkeessa: Oulun Pro Agria ry. Hanke edellyttää myös kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten sekä ELY- keskuksen osallistumista.

9 6 2.3 MAATALOUS Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen edellyttää maataloudessa erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä sekä happamien sulfaattimaiden alueilla tämän lisäksi maaperän happamuudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämistä. Pohjavesialueiden maatalouden toimenpiteitä käsitellään luvussa Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Maatalouden ympäristönsuojelua edistetään ennen kaikkea maatalouden ympäristötukijärjestelmällä. Ympäristötuki sisältää kaikille ympäristötukeen sitoutuneille viljelijöille pakollisia perustoimenpiteitä, valinnaisia lisätoimenpiteitä sekä vapaaehtoisia, tehokkaampia ympäristötoimia sisältäviä erityistukia. Ympäristötuen perustoimenpiteisiin on sitoutunut yli 90 % koko vesienhoitoalueen tiloista. Vesienhoidon suunnittelussa nykykäytännön mukaisia vesiensuojelutoimia ovat vuoden 2006 tasoiset maatalouden ympäristötukijärjestelmään sisältyvät vesiensuojelutoimet, nitraattiasetuksen noudattaminen ja eläinsuojien ympäristöluvat. Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet muodostavat keskeisen perustan maatalouden vesiensuojelulle. Pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin useiden vesistöjen valuma-alueilla huomattavaa kuormituksen vähentämistä lisätoimenpitein. Lisätoimenpiteet ja arvio niiden toteutusaikataulusta Vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu vesienhoitoalueittain maataloudessa tarvittavat lisätoimenpiteet ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteiden toteutusmäärät eri vuosina vuoteen 2015 mennessä on kuvattu taulukossa 1. Koska EU-komission suositusten mukaan Suomi jatkaa nykyisiä ympäristötukisitoumuksia kahdella vuodella v. 2012, uusien toimenpiteiden lisäys painottuu tarkastelujakson loppupuolelle eli 2014 alkavalle ohjelmakaudelle. Tämä koskee erityisesti toimia, jotka liittyvät nykyisin ympäristötuen lisätoimenpiteisiin (kasvipeitteisyys, ravinnepäästöjen hallinta) sekä uusiin koulutusta ja neuvontaa koskeviin toimenpiteisiin. Ohjelman jatkamistapa on toistaiseksi avoin.

10 7 Taulukko 1. Maatalouden vesienhoidon lisätoimenpiteiden määrät vesienhoitosuunnitelmassa hoitokaudella Toimenpideluokka Määrä Ravinnepäästöjen hallinta (ha) - ravinnetaseiden hallinta/optimaalinen lannoitus vähennetty lannoitus Ravinnepäästöjen tehostetun hallinnan lisäys (ha) - lannan hyödyntäminen energiakasvien viljely - ravinnepäästöjen tehostettu vähentäminen Kasvipeitteisyyden lisäys (ha) - peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys monivuotinen nurmiviljely Suojavyöhykkeiden lisäys (ha) 600 Kosteikkojen lisäys (lkm) - monivaikutteinen kosteikko laskeutusallas uusien pellonraivausten yhteyteen Säätösalaojituksen lisäys (ha) - sisältää myös säätökastelun ja kuivatusvesien kierrätyksen erityisesti happamien sulfaattimaiden pelloille Pohjavesialueiden peltoviljelyn vesiensuojelun lisäys (ha) 760 Koulutus ja neuvonta (lkm) Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen (t) Rahoitustarve Osa lisäkustannuksista voidaan kattaa nykyisen maatalouden ympäristötuen toimia tehostamalla ja kohdentamalla. Oulujoen - Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (s. 142) todetaan, että "Maatalouden kuormittamien vesimuodostumien alueilla tarvitaan mahdollisimman laajamittaisesti toteutettuina kaikkia nykyiseen ympäristötukijärjestelmään sisältyviä toimenpiteitä, soveltuvin osin myös niitä, jotka on nykyisin rajattu vain A- ja B-tukialueiden viljelijöille. Keskeisenä edellytyksenä on myös, että suojavyöhyketukitasoa tarkistetaan niin, että siitä tulee kilpailukykyinen muiden tukivaihtoehtojen kanssa myös C-tukialueella." Keskeisinä taloudellis-hallinnollisten ohjauskeinojen kehittämistarpeina on esitetty mm. seuraavaa: "Vuonna 2010 kosteikkorakentamisen vauhdittamiseksi parannetaan ja täsmennetään ei-tuotannollisten investointien kosteikkojen tukiehtoja ja poistetaan kosteikkojen erityisympäristötukea koskeva aluerajaus". "Hyvää heikommassa tilassa olevien maatalouden kuormittamien vesimuodostumien alueilla tarvitaan tehtyjen arvioiden mukaan laajamittaisesti sekä nykyisiä että uusia toimenpiteitä." Kosteikkojen hehtaarikohtaista maksimikorvausta on suurennettu ja monivaikutteisen kosteikkojen erityistuen rajauksen muutos on toteutunut ja nykyisin kosteikkotukea voi saada ilman yleissuunnitteluvaatimusta rannikkojokien alueillakin. Suunnitelman lisätoimenpiteiden kustannuslaskelmissa oletettu peltojen suojavyöhykkeiden hehtaarituen nostaminen 350:sta 450 euroon ei ole vielä toteutunut. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmien toteuttaminen on osoittautunut nykyisellä tukitasolla mahdottomaksi.

11 8 Uudet pellot ovat toistaiseksi jääneet maataloustukien ulkopuolelle. Peltojen raivausten ja kuntoonpanon yhteydessä esitetään tehtäväksi hankkeiden varoilla laskeutusaltaat kiintoainekuormituksen vähentämiseksi 1. Ravinnepäästöjen tehostetun hallinnan lisäys -toimenpidekokonaisuudessa energiakasvien viljely -toimenpiteelle (ks. taulukko 1) voi nykyisin saada vain tavanomaiset peltoviljelyn tuet. Tavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian mukaisesti noin kolminkertaistaa viljelyala (v taso), jolloin se on ha. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen strategian (Maa- ja metsätalousministeriö 2/2011) mukaisesti Maaseudun kehittämisohjelmaa uudistettaessa tulisi suunnata tukea mm. pienempää kuivatilaa vaativien energiakasvien viljelyyn happamilla sulfaattimailla sijaitsevilla pelloilla. A- ja B-alueilla käytössä olevia tehokkaampia kasvipeitteisyystoimenpiteitä tulisi jatkossa voida käyttää Pohjois-Pohjanmaan alueella (c-tukialuetta). Erityisesti tämä koskee vesienhoitoalueen eteläisten vesistöjen valuma-alueita. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja peltojen tehostettu kasvipeitteisyys -lisätoimenpiteet ympäristötukiohjelmassa eivät ole käytettävissä tällä vesienhoitoalueella. Ohjauskeinojen edistäminen A. Valtakunnalliseen toteutusohjelmaan kirjatut keskeisimmät ohjauskeinot Valtakunnallisessa toteutusohjelmassa on esitetty vesienhoitosuunnitelmien keskeisimmät ohjauskeinot, vastuutahot sekä valmistelu- ja toteutusaikataulu. Tässä esitetään kohta kohdalta vastaavat asiat Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Pohjois-Pohjanmaata koskien siten, että ensin on esitetty valtakunnallisen toteutusohjelman ohjauskeino lyhyesti ja sen jälkeen alueellinen edistäminen. Tiedot vesienhoitoalueella toteutettavista yhteishankkeista sekä uusien yhteishankkeiden aiheita ja muita ohjauskeinoihin liittyviä edistämistehtäviä on esitetty taulukoissa 2 5. Alueellinen edistäminen on valmisteltu vesienhoidon yhteistyöryhmän alatyöryhmänä toimivassa Pohjois-Pohjanmaan maatalouden ympäristöryhmässä. "Vuonna 2012 tehostetaan ympäristötuen toimenpiteitä kohdentamalla niitä nykyistä paremmin alueellisesti ja vesiensuojelullisin perustein riskiherkimmille alueille ja lohkoille tarkistamalla perus- ja lisätoimenpiteiden ehtoja." Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti "Hyvää heikommassa tilassa olevien maatalouden kuormittamien vesimuodostumien alueilla Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan tehtyjen arvioiden mukaan laajamittaisesti sekä nykyisiä että uusia toimenpiteitä." Tämä tulee ottaa huomioon ympäristötukea kehitettäessä. Nykyiset ja vireillä olevat toimenpiteiden edistämis- ja toteutushankkeet on esitetty taulukossa 2. 1 pellonraivausmääränä on käytetty 1500 ha vuodessa.

12 9 Taulukko 2. Maatalouden toimenpiteiden edistämis- ja toteutushankkeet Hankkeet Liminkajoen ja järven kunnostushanke: maatalousosio Tilanne ja/tai tavoitteelliset toteutusvuodet I-vaihe : suunnitteluprojekti; II-vaihe toteutushanke Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoituslähteet Lisätietoja ELY, Limingan, maanviljelijät/maanomistajat, metsästäjät/suomen riistakeskus Valtio, YM,MMM, Limingan, Maaseudun kehittämisohjelma: ei tuotannollisten investointien tuki, Life+ (riistakosteikot), muut EUohjelmat Vireä Malisjoki I ELY(päätoimija), Nivalan kaupunki EAKR, Valtio, Nivalan kaupunki Peltoviljelyn vesiensuojelukosteikkojen yleissuunnitelma sekä useiden kosteikkojen toteutus v Hajakuormituksen vesiensuojelua koskien: - hajakuormitusselvitys, Malisjoen kosteikkojen yleissuunnitelma aikana toteutetaan Vähäjärven alueelle koekosteikkokohde. - viljelijöille ravinnetaselaskelmia Vireä Malisjoki II Liminganlahteen laskevien jokien kunnostushanke: maatalousosio Liminganlahteen laskevien jokien kunnostushanke II Rahoitushakemus jätetty rahoittajalle syksyllä 2010 Nivalan kaupunki hakijana, tiivis yhteistyö ELY keskuksen ympäristövastualueen kanssa Rahoitusta haettu EAKR, Pohjois-Pohjanmaan ELY - keskuksesta ELY, SYKE, paikalliset jokityöryhmät SYKEn Waterpraxis-hanke, YM Perustettu työryhmä selvittämään rahoitusmahdollisuuksia vuosille Rakentaminen: Limingan ja Tyrnävän kunnat, alueen osakaskunnat, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalous-rahasto, hanketuet Hankesuunnitelmassa mukana - Vähäjärven koekosteikkokohteen II vaiheen toteutus - Malisjoen alueelle laaditun kosteikkojen yleissuunnitelman toteutuksen edistäminen eli muutaman (ei -tukikelpoisen kohteen toteuttaminen). - maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma Kirkkokarin kosteikkosuunnitelma - ravinnetaselaskelmat ja ympäristökatselmukset - perunanviljelyn kasteluvesiselvitys - kasteluvesikosteikon suunnitelma (viljelijä hakenut tukea 2011) - ympäristötietoisuuden lisääminen: mm.yleisötilaisuudet 2009 ja 2011, Meidän joet hyvään kuntoon esite, kunnostuksen yleissuunnitelma Tulee mahdollisesti sisältämään - erityyppisiä esittelykosteikkoja - uudempien ratkaisujen pilotointia: pyörreselkeytyslammet, putkipadot, pellonraivauskohteen vesiensuojelu Lyhennysten selitykset: ELY = Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, SYKE = Suomen ympäristökeskus YM = Ympäristöministeriö, MMM = Maa- ja metsätalousministeriö EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Waterpraxis hanke = Teorioista ja suunnitelmista ekotehokkaisiin ja kestäviin käytäntöihin Itämeren tilan parantamiseksi yhteishanke, EU:n Itämeren ohjelma

13 10 "Myös erityistukisopimusten vesiensuojelullista kohdentumista ja kustannustehokkuutta parannetaan. Uusien toimenpiteiden lisäys painottuu vuonna 2014 alkavalle uudelle ohjelmakaudelle. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää vuosittain elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille yleissuunnittelurahaa, mikä edistää erityistukisopimusten kohdentamista vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin kohteisiin. Edistetään suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmien toteuttamista. Edistetään laadittujen monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmien toteuttamista ja laaditaan puuttuvat yleissuunnitelmat kaikille niille maatalousalueille, joilla on yleissuunnittelun kannalta riittävästi suunnittelutarvetta. Samalla tarvittaessa päivitetään suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmia (taulukko 3). "Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteistä valtaosa kohdennetaan maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille peltoalueille ja -lohkoille tehostamalla perustason toimenpiteiden vaikuttavuutta, lisäämällä erityistukien vesiensuojelullista kohdentumista ja varmistamalla, että vesiensuojelutoimenpiteistä maksettava korvaus on riittävä kannustamaan viljelijöitä sitoutumaan vesiensuojelutoimenpiteisiin. Oletetaan, että ympäristötuen kehittämistyössä otetaan huomioon Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt näkökohdat ja alueelliset tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla. Vesienhoidon toimenpideohjelmaa varten arvioitiin nykyisten ympäristötukitoimenpiteiden vaikuttavuutta Pohjois-Pohjanmaalla. Arviointi osoitti, että maatalouden ravinnekuormitusta tulee saada vähennetyksi huomattavasti nykyistä tehokkaammin voimakkaasti kuormittuneiden vesistöjen valumaalueilla. Tästä syystä uusien toimenpiteiden kohdentaminen näille alueille on välttämätöntä. Varaudutaan Pohjois-Pohjanmaalla luotavien ja toteutettavien hankkeiden avulla maaseudun kehittämisohjelman rahoituskeinoja käyttäen edistämään tärkeiden kohteiden hoitotoimenpiteitä. "Maatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin (esim. karjanlannan käsittelyä ja levitystä edistävät toimet) sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin." Laaditaan kosteikkojen yleissuunnitelmia ja suunnitellaan useille tiloille yhteisiä ympäristötukiohjelmaa tukevia vesitaloudellisia toimenpiteitä (taulukko 4). Edistetään lannan jatkokäsittelyn tehostamista. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015:ssa esitetään maatilatason biokaasutuotannon lisäämistä. Strategiassa asetetun tavoitteen saavuttaminen merkitsisi, että noin 10 % maatilojen jätemassoista jalostettaisiin biokaasuksi. Etenkin biokaasun tuotannon käsittelyjäännöksen ravinteiden prosessoinnilla lannoitevalmisteiksi voitaisiin edistää vesiensuojelua. HYÖTYLANTA tutkimusohjelmassa (MTT Raportti 21, 2011) tuotettujen työkalujen käyttöön ottoa tulisi edistää lannan ravinteiden kierrättämiseksi ja energiasisällön hyödyntämiseksi (taulukko 4).

14 11 Taulukko 3. Tilakohtaisen neuvonnan ja koulutuksen edistäminen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. Hankkeet Tilanne ja/tai tavoitteelliset toteutusvuodet Mahdolliset toimijat YmpäristöAgro- tiedotushanke viljelijöille ProAgria Oulu, Oulun maa- ja kotitalousnaiset, MTK-Pohjois-Suomi YmpäristöAgro II tiedotushanke viljelijöille Tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää v lähtien Vireillä, suunniteltu alkaminen loppuvuodesta 2011 Esitys vesienhoidon toteutusohjelmassa ProAgria Oulu, Oulun maa- ja kotitalousnaiset, MTK-Pohjois-Suomi, Maanmittauslaitos Maatalouden neuvontajärjestöt ja mahdolliset muut toimijat Mahdolliset rahoituslähteet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Maaseudun kehittämisohjelma Lisätietoja Tiedotusosiot, mm.: - vesiensuojelu - ympäristötuen mukainen lannoitus ja peltoviljelyn ympäristöasiat - erityistukien käytön edistäminen - ei-tuotannollisten investointien edistäminen - osin jatkaisi nykyisen YmpäristöAgron tehtävää - mm. peltojen suojavyöhykkeet ja kosteikot, muut vesiensuojelua edistävät erityistuet - lisäksi mm. ympäristöasioiden huomioon oton edistäminen tilusjärjestelyhankkeissa TEHO-hankkeen tulosten hyödyntäminen Uusien pellonraivausten vesiensuojelun edistäminen: laaditaan perustason teknisiä toimenpiteitä (mm. lietekuopat, laskeutusaltaat) koskeva vesiensuojeluohje Maanomistajista ja vesistöjen omistajista ympäristönhoitajia (työnimi) v Liminganlahteen laskevien jokien kunnostushanke v ELY, mahdollisesti myös EPO ELY, Yhteistyötä YmpäristöAgro II ja Leader-toimintaryhmien kanssa Maaseuturahastosta haettava hanke Tiedotus ja neuvonta tärkeää. Edistetään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa ja luonnon monimuotoisuuden ja perinnemaiseman säilymistä kouluttamalla maanomistajia, vesistöjen omistajia ja kansalaisjärjestöjä ympäristön hoitajiksi sekä kehittämällä pullonkaulat poistava toimintamalli hankkeiden käynnistämiseksi ja ympäristötuen erityistukien käytön lisäämiseksi. Erityisesti pyritään poistamaan esteitä osakaskuntien vesienhoitotoiminnalta, mm kosteikot). Lyhennysten selitykset: TEHO-hanke = TEHOa maatalouden vesiensuojeluun ( ) yhteishanke EPO ELY = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

15 12 Taulukko 4. Maatalouden investointitukien suunnittelu ja ohjaaminen uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin. Hankkeet Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelu Maatalouden ympäristötukiohjelmaa tukevien vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtainen suunnittelu Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (BioGhanke) Maatilatason biokaasulaitosten rakentamisen esteiden poistaminen Tilanne ja/tai tavoitteelliset toteutusvuodet Laadittu suunnitelmia v alkaen Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoituslähteet Lisätietoja ELY ELY OAMKn Luonnonvara-alan yksikkö Suunnitteilla OAMKn Luonnonvara-alan yksikkö ja yhteistyökumppanit MMM:n osoittamat suunnittelumäärärahat MMM:n osoittamat suunnittelumäärärahat Euroopan maaseuturahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmat: - Limingan maatalousalueet (2009/Liminkajoen ja -järven kunnostushanke) - Kalajokilaakso: Ylivieska, Nivala ja Haapajärvi (2009) Malisjoen kosteikkojen yleissuunnitelma (ELY 2010/Vireä Malisjoki I-hanke) Maatalouden kosteikkojen yleissuunnitelma Temmesjoelle (ELY 2010/Liminganlahteen laskevien jokien kunnostushanke) Kohteet useille tiloille yhteisiä toimenpiteitä; määräraha mahdollistanut muutamien kohteiden suunnittelun vuosittain, Rauhionojan kosteikkosuunnitelma 2011 Hankkeen tavoitteena on maatilatason biokaasutuotannon käynnistämisen edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla Jatkohanke BioG:lle, jossa pyritään ratkaisemaan laitosten rakentamisen esteenä olevia ongelmia Puukaasun hyödyntäminen energian tuotannossa - puukaasuvoimalan ja biokaasulaitoksen yhdistelmän etujen, haittojen ja kannattavuuden selvittäminen Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen: - sijoittavien lannanlevityskoneiden yhteiskäytön edistäminen - hevostilojen ja jaloittelutarhojen lannan hyötykäytön edistäminen Kalajokilaakson koulutusyhtymä EAKR-toimenpideohjelma Keskeisenä tavoitteena uusiutuvan energian tuotantoon liittyvän osaamisen siirto Nivala- Haapajärven seutukunnan alueelle Mm. yritysneuvonta nykyisille ja uusille urakoitsijoille, urakoitsijapörssi palvelemaan viljelijöitä Lyhennysten selitykset: ELY = Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus OAMK = Oulun seudun ammattikorkeakoulu MMM = Maa- ja metsätalousministeriö

16 13 Maatilatason biokaasulaitosten rakentamisedellytyksiä tulee kehittää, jotta tuotannon lisäämiselle olisi hyvät edellytykset. Tätä palvelevaa kehittämistyötä tehdään ja on vireillä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Aikaisemmin Haapajärven ammattiopistolle on rakennettu tutkimus- ja opetuskäyttöön biokaasulaitos. Laitos tuottaa energiaa ja palvelee bioenergia-alan opetusta. Oulun ammattikorkeakoulun vetämänä yhteishanke kehittämistä palvelevan biokaasulaitoksen rakentamiseksi on vireillä. Hankkeessa kehitettäisiin tilatason laitosten toteutusedellytyksiä. Asiaan liittyy myös puukaasun hyödyntämisen kehittäminen (taulukko 4). "Edistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. Tavoitteena on toteuttaa koko maan kattava tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää vuodesta 2014 lähtien. Erityisesti tulee hyödyntää TEHO hankkeen tuloksia sekä kohdentaa neuvontaa erityisesti karjatiloille, erikoiskasviviljelijöille ja hevostiloille. Edistämisestä vastaavien maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön lisäksi toteutuksesta vastaavat tuottaja- ja neuvontajärjestöt sekä oppilaitokset." Tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta annetaan mm. yhteishankkeissa (taulukko 3). Tavoitteena on toteuttaa tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta vuodesta 2014 lähtien osana maatalouden tukijärjestelmää. "Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset arvioidaan niiden valmistuttua ja ne otetaan soveltuvilta osin huomioon maatalouden jatkotoimien suunnittelussa." Strategiaehdotuksessa esitetään turvepeltojen viljelyn haitallisten vesistövaikutusten vähentämiseksi linjauksena seuraavaa. "Vähennetään turvepeltojen viljelystä aiheutuvia vesistövaikutuksia alueellisten vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti sekä viljely- ja ojitusteknisin keinoin." Strategiaehdotuksessa esitetään toimenpidemahdollisuuksina turvepeltojen tuotantokunnosta huolehtimista osana ruokaturvan ja kotimaisen bioenergian edistämistä. Maatalouden tukijärjestelmään vuonna 2014 alkavalle EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudelle esitetään erityisesti turvemaiden kasvihuonekaasujen ja vesistövaikutusten vähentämistä. Uuden ohjelmakauden valmistelu on alkanut v Strategiassa esitetään lannan prosessointia ja lannan jalostusta biokaasuksi (mm. maatalouden investointituella), mikä vähentää lannan levitykseen tarvittavan lisämaan raivaustarvetta. Tässä vesienhoidon toteutusohjelmassa esitetyt biokaasutuotannon edistämistoimenpiteet palvelevat em. suosituksen toteuttamista. Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suoohjelmassa (laaditaan v ) tullaan ottamaan huomioon kansallisessa suo- ja turvemaiden strategiassa esitettävät turvemaiden vesiensuojelunäkökohdat. Strategiassa turvepelloille ja pellonraivaukselle esitettyjä suosituksia on esitetty tarkemmin ja tässä yhteydessä alueellisesta näkökulmasta esille tuotua laajemmin. Toimenpiteenä esitetään tutkittavaksi turvemaa-alueilla tarkennettuja lannoitusrajoja vesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Tutkimuspuolella aiheeseen on alustavasti suunnitteilla pitkäaikainen seuranta/valumakenttä eri viljelykierroilla. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa pidetään Pohjois-Pohjanmaalla yleisten turvemaapeltojen karjanlantaannoituksen ravinnekuormituksen vähentämistoimenpiteiden kehittämistä erityisen tärkeänä. Turvemaapeltojen lannoittaminen karjanlannalla voi huuhtoutumiskokeiden perusteella aiheuttaa huomattavasti normaalia suurempaa fosfori- ja typpikuormitusta. Turvepellot ovat tärkeitä maatalouselinkeinoille, mikä myös korostaa tutkimus- ja kehittämistarvetta. Tulisi kehittää ko. olosuhteissa toimivia huuhtoutumista vähentäviä toimenpiteitä. Maassamme toteutetut ja käynnissä olevat pilottihankkeet eivät pureudu tähän asiaan. Karjatilat myös raivaavat uusia peltoja lannan levitystä varten, joista osa sijoittuu turv le (taulukko 5).

17 14 B. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt muut tarpeet ohjauskeinojen kehittämisessä Kaikki vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt tutkimus- ja kehittämistarpeet (s , ) on tarpeen toteuttaa. Monia niistä viedäänkin eteenpäin nykyisillä ja suunnitelluilla uusilla hankkeilla. Alueellisia lähtökohtia painottaen esitetään tässä yhteydessä seuraavaa: Vesienhoitoalueella turvemaapeltojen karjanlantalannoituksen ravinnekuormituksen vähentämistoimenpiteiden tutkimus- ja kehittämistarve on esitetty edellisessä kohdassa Valtakunnallisesti vesienhoitosuunnitelmissa esitetään tehostettavaksi ravinnehuuhtoumien seurantaa mm. lisäämällä automatiikkaa seurannassa sekä perustamalla koekenttiä myös muita kuin savimaita edustaville alueille vaihtoehtoisten viljely- ja muokkausmenetelmien vaikutusten tutkimiseksi. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitetään perustettavaksi ja käyttöön otettavaksi koekenttä turvemaapeltoalueelle. Kehitetään tiloille toimenpiteitä ja teknisiä ratkaisuja lannan prosessoimiseksi, levitysalan laajentamiseksi ja lannan hyötykäytön edistämiseksi. Tämä on hyvin keskeistä vesistökuormituksen vähentämiseksi karjatalousalueilla. Lannan sijoittava kalusto pitäisi saada mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön, kuitenkin niin ettei ravinteiden huuhtoutumista todennäköisesti lisäävä syyslevitys yleisty. Lisää tutkimustietoa tarvitaan mm. lannan eri levitysajankohtien vaikutuksesta ravinteiden hyväksikäyttöön, lannan eri prosessointitapojen vaikutuksesta ravinteiden hyväksikäyttöön ja lannan ravinteiden hyötykäyttöä tehostavista viljelykierroista. MTT:n Ruukin koeasemalla on vireillä tutkimusta, jossa on tavoitteena päivittää lannan käyttöön liittyviä menettelytapoja. Tarvetta ovat synnyttäneet mm. karjanlannan prosessointiin ja käyttöön liittyvät uudet teknologiaratkaisut (taulukko 5).

18 15 Taulukko 5. Maatalous, tutkimus ja kehittäminen (lähinnä alueelliset hankkeet ja tarpeet). Hankkeet Turvemaapeltojen karjanlantalannoituksen ravinnekuormituksen vähentämistoimenpiteiden kehittäminen Tehostetaan ravinnehuuhtoumien seurantaa vaihtoehtoisten viljely- ja muokkausmenetelmien vaikutusten tutkimiseksi perustamalla ja ottamalla käyttöön koekenttä turvemaapeltoalueelle Kehitetään tiloille toimenpiteitä ja teknisiä ratkaisuja lannan prosessoimiseksi, levitysalan laajentamiseksi ja lannan hyötykäytön edistämiseksi Tilanne ja/tai tavoitteelliset toteutusvuodet Mahdolliset toimijat MTT MTT MTT Mahdolliset rahoituslähteet Lisätietoja Turve on toiseksi yleisin pellon pintamaalaji Pohjois-Pohjanmaalla. Toteutetut ja käynnissä olevat hankkeet eivät pureudu tähän alueellisesti tärkeään asiaan Liittyy seuraavaan Liittyy edelliseen Koekentän perustaminen mahdollistaa edellä esitetyn vesiensuojelun kannalta keskeisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan Lyhennysten selitykset: MTT = Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 METSÄTALOUS Noin puolet jokien yhteispituudesta ja noin 12 % suurten järvien kokonaispinta-alasta tarvitsee hyvän tilan saavuttamiseksi muun muassa metsätalouden vesienhoidon lisätoimenpiteitä. Myös hyvässä tilassa säilyminen edellyttää usein lisätoimenpiteitä. Suuri osa vesienhoitoalueen pienistä järvistä on rehevöitynyt tai riskissä rehevöityä. Lisäksi metsätalousalueilla yleiset purovesistöt ja norot ovat erityisen herkkiä metsätaloustoimien kuormitukselle ja muuttaville vaikutuksille. Vesilaissa suojellut pienvesistöt ja -vedet sekä erityisesti suojeltavat eliöt, muun muassa raakku, ovat erityisesti huomioonotettavia. Vesiensuojelun toteuttaminen turvemaiden metsänuudistamisen yhteydessä on haasteellinen tehtävä. Siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota jo tällä ohjelmakaudella, koska suometsien uudistamishakkuut tulevat lisääntymään etenkin vesienhoitokaudella Metsätalouden haitallisten vaikutusten ehkäisyssä keskeisimpiin alueisiin kuuluvat vaikutuksille herkät latvavesistöt ja pienvedet, lähteet ja norot. Pohjavesialueiden metsätaloustoimenpiteitä käsitellään luvussa Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Tekniset pinta- ja pohjavesien vesiensuojelutoimenpiteet on esitetty Metsätalouden vesiensuojelu -oppaassa (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2007) ja Metsähallituksen (2011) Metsätalouden ympäristöoppaassa. Pohjavesiä koskevat toimenpiteet on esitetty tämän toteutusohjelman luvussa Metsätalous ja turvetuotanto. Pohjois-Pohjanmaalla korostuu suometsätalouden vesiensuojelu. Kunnostusojituksessa on käytetty yksityismailla suurimmaksi osaksi kiintoaineen laskeutukseen perustuvia vesiensuojelumenetelmiä. Vesien suotautumiseen perustuvien vesiensuojeluratkaisujen, lähinnä pintavalutuksen käyttö on osalla vesistöalueista merkittävästi yleistynyt. Valtion mailla pintavalutusta käytetään yleisesti laskeutukseen perustuvien menetelmien lisäksi. Kosteikkojen perustaminen on ollut vähäistä. Nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä arvioidaan tehtäväksi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina seuraavasti: Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteita ojitushehtaarille. Toimenpide sisältää lietekuopat, kaivu- ja perkauskatkot, laskeutusaltaat sekä pienimuotoisen pintavalutuksen. Hakkuiden suojavyöhykkeitä hehtaaria. Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan muokkaamattoman suojavyöhykkeen jättämistä hakkuualan ja vesistön välille. Lannoitusten suojakaistoja 378 hehtaaria. Suojakaistalla tarkoitetaan lannoitettavan alueen ja vesistön väliin jätettävää lannoittamatonta aluetta. Metsätalouden eroosiohaittojen torjuntaa 90 vesiensuojelurakenteella. Pintavalutuskentillä, pohja- ja putkipadoilla sekä kosteikoilla vähennetään eroosioherkillä alueilla toteutettujen ojitusten haittavaikutuksia. Vesienhoitoalueella pintavalutusta käytetään suurimmaksi osaksi pienimuotoisina ratkaisuina (ks. edellä perusrakenteet). Vesienhoitosuunnitelmassa em. toimenpidemäärät on arvioitu lähinnä Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelman toimenpidetavoitteiden pohjalta. Valmisteilla olevan alueellisen metsäohjelman mukaan kunnostusojitustavoitetta tultaneen laskemaan jonkin verran. Voi kuitenkin olla, että ojitusmäärät eivät kasva tulevina vuosina uuden tavoitteenkaan tasolle. Myöskään hak-

20 17 kuutavoitteiden kasvaminen pysyvästi ei ole varmalla pohjalla. Mikäli kunnostusojitusmäärät pysyvät nykytasolla, vesiensuojelun perusrakenteita tarvitaan merkittävästi arvioitua vähemmän. Muilta osin nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden määräarviot ovat verraten karkeita, joten mahdolliset muutokset peittyvät virhemarginaaliin. Lisätoimenpiteet Lisätoimenpiteenä ehdotetaan erityisesti vesien suotautumiseen perustuvien menetelmien käytön laajentamista kunnostusojituksissa, navero- ja ojitusmätästyksessä, lannoituksissa sekä hakkuissa. Erityisesti pintavalutuksen käyttöä esitetään laajennettavaksi oleellisesti nykyisestä yksityismetsien kunnostusojitusten vesiensuojelussa. Turvemaametsien lannoituksissa on ohjeistuksella ja koulutuksella varmistettava, että ojitusalueiden lannoituksista ei aiheudu uhkaa lannoitteiden joutumisesta metsäojiin. Lisäksi tarvitaan uusien vesiensuojeluratkaisujen etsimistä ja niiden hyödyntämistä. Lisätoimenpiteitä esitetään Pohjois-Pohjanmaalla tehtäväksi seuraavasti: Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu -toimenpidekokonaisuudessa lisätään pintavalutuskenttien ja pohja- ja putkipatojen käyttöä kunnostusojituksen vesiensuojelussa erityisesti metsätalouden kuormittamilla vesialueilla n kpl:lla. Koska vesienhoitoalueella käytettävät pintavalutuskohteet ovat pääosin pienimuotoisia, kokonaislukumäärä voi olla selvästi edellä esitettyä suurempi. Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta -toimenpidekokonaisuuteen sisältyen lisätään verraten suurina yksiköinä toteutettavia pintavalutuskenttiä, pohja- ja putkipatoja sekä kosteikkoja yhteensä noin 60 kpl:lla. Tehostettua vesiensuojelusuunnittelua toteutetaan hehtaarin alalla vuosittain. Tähän kuuluvat esimerkiksi metsätalouden rahoituslailla toteutettujen luonnonhoitohankkeiden suunnittelu sekä muu valuma-aluekohtainen suunnittelu. Pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitelmia laaditaan metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisille alueille erillisellä rahoituksella (ks. valtakunnallinen toteutusohjelma) Tilakohtaista koulutusta ja neuvontaa annetaan noin 700 tilalle vuodessa mm. kunnostusojitushankkeiden, hakkuiden, energiapuunkorjuun ja maanmuokkauksen yhteydessä. Ohjauskeinojen edistäminen Keskeinen metsätalouden ohjauskeinojen kehittämistarve koskee keinoja, joilla edistetään ja mahdollistetaan teknis-taloudellisesti parhaiden vesiensuojelutoimenpiteiden käytön laajentamista erityisesti yksityismailla. Tarvitaan myös valtakunnallisia ja alueellisia yhteistyöprojekteja haitallisten vaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Monet ehdotetuista taloudellisista ohjauskeinoista edellyttävät etukäteen tehtäviä selvityksiä ja kehittämistyötä. Myös tilakohtaiseen neuvontaan esitetään lisäpanostusta. Valtakunnallisen toteutusohjelman mukaan metsätalouden vesiensuojelun keskeisiä ohjauskeinojen kehittämistarpeita ovat yhtenäistetyn vesiensuojeluohjeen laatiminen ja käyttöönotto, valuma-aluetason suunnittelun lisääminen sekä omavalvonnan kehittäminen. Tärkeää on lisäksi huolehtia vesiensuojeluun liittyvien luonnonhoitohankkeiden rahoituksesta, toteuttaa valtakunnallinen metsätalouden seurantaverkko sekä lisätä metsätalouden vesiensuojeluun liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Tässä alueellisessa ohjelmassa esitetään kohta kohdalta vastaavat asiat Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Pohjois-Pohjanmaata koskien. Ensin esitetään valtakunnallisen toteutusohjelman ohjauskeino ja sen jälkeen alueellinen edistäminen ja muut keskeiset ohjauskeinot. Tiedot vesienhoitoalueella toteutettavista yhteishankkeista sekä uusien yhteishankkeiden aiheita ja muita ohjauskeinoihin liittyviä edistämistehtäviä on esitetty taulukoissa 6 -

21 18 7. Alueellinen edistäminen on valmisteltu vesienhoidon yhteistyöryhmän alatyöryhmäksi perustetussa Pohjois-Pohjanmaan metsätalouden ympäristönhoitoryhmässä. A. Valtakunnalliseen toteutusohjelmaan kirjatut keskeisimmät ohjauskeinot "Yhtenäistetyn ja päivitetyn vesiensuojeluohjeen laadinta ja käyttöönotto metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojelussa. Laadintavastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä yhteistyössä ympäristöhallinnon ja metsäsektorin toimijoiden kanssa." Uusi valtakunnallinen vesiensuojeluohje otetaan käyttöön sen valmistuttua, mikä edellyttää kattavaa koulutusta, neuvontaa ja tiedotusta (taulukko 7). "Ohjeistuksen/toimintamallin laatiminen valuma-aluetason suunnittelulle ja pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelulle on tarkoitus toteuttaa pääosin hankkeiden kautta. Suomen ympäristökeskuksen Waterpraxis-hankkeessa pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelua tehdään Temmesjoen valuma-alueella. TASO-hankkeessa on tavoitteena kehittää ohjeistusta sekä valuma-aluetason suunnittelulle että pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelulle. TASO-hanke pilotoidaan Saarijärven reitillä. Hankkeiden yhteistyönä on tarkoitus laatia valtakunnallista ohjeistusta, jonka avulla laaditaan suunnitelmia erityisesti metsätalouden kannalta ongelmallisimmille alueille. Suunnitelmien laatimiseen tarvittaisiin vuosittain rahaa noin 0,3 milj.. Ohjeistuksen laatimisesta vastaavat SYKE ja Keski-Suomen ELY-keskus yhteistyössä metsäsektorin toimijoiden kanssa." Lisätoimenpiteiden toteuttamisen keskeisenä edellytyksenä on, että vesiensuojeluun käytettävää rahoitusta priorisoidaan ja suunnataan sekä järjestetään esitetty rahoitus pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitteluun metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisille alueille, erityisesti kunnostusojitustoiminnan painopistealueille. Yleissuunnittelualueet rajataan ja kohteet nimetään kun yleissuunnitteluohjeet ovat käytettävissä. Aikaisempaa kokemusta kunnostusojitusten ja metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnittelusta hyödynnetään, kun laaditaan erityiskohteille yleissuunnitelmia. Waterpraxis-hankkeen Temmesjokipilotissa laadittavan pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitelman pohjalta osallistutaan valtakunnallisten ohjeiden laatimiseen yhteistyössä TASO-hankkeen kanssa (taulukko 6). "Metsätalouden vesiensuojelukoulutusta lisätään urakoitsijoille ja suunnittelijoille sekä neuvontaa metsänomistajille. Rahoitusta on arvioitu tarvittavan noin 1,9 milj. vuodessa. Toteutuksesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö ja kehittämiskeskus Tapio yhteistyössä keskeisten yhteistyötahojen kanssa." Metsänomistajien koulutuksessa pääpaino on henkilökohtaisessa neuvonnassa metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Lisäksi riittävän laaja-alainen tiedotus vesiensuojelusta on tärkeää. Metsänomistajien koulutustilaisuuksissa vesiensuojelu tulee ottaa mukaan osana muuta koulutusta. Keskeistä on myös koulutuksen sisältyminen metsäalan oppilaitosten opetusohjelmiin. Pohjois-Pohjanmaalla metsäalan koulutusta tarjoaa Oulun seudun koulutusyhtymä. Oulun seudun ammattiopistossa Muhoksella voi suorittaa metsäalan perustutkinnon ja metsäenergian tuottajan tutkinnon sekä Taivalkoskella metsäkoneenkuljettajan tutkinnon. Metsäalan opintoja sisältyy myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun agrologitutkintoon (taulukko 7). "Jotta luonnonhoitohankkeiden kautta voidaan tehdä tarvittavia vesiensuojelutoimenpiteitä, tulee huolehtia riittävästä luonnonhoitohankkeiden rahoituksesta. KEMERA -tuella on viime vuosina vesiensuojeluun liittyviä luonnonhoitohankkeita toteutettu noin 1 milj. :lla vuosittain.

22 19 Lisärahaa tarvittaisiin vuosittain 1 milj., jotta vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet saataisiin tehdyksi. Ohjauskeinon toteutusvastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä." Vesienhoidon lisätoimenpiteiden toteuttaminen edellyttää selvästi nykyistä enemmän luonnonhoitomomentin varoja. Varojen niukkuuden vuoksi Pohjois-Pohjanmaalla metsätalouden vesiensuojeluhankkeita on toteutettu tähän mennessä huomattavasti vähemmän kuin muualla Suomessa, mikä myös korostaa rahoituksen lisäyksen tarvetta. Luonnonhoitomomentin varojen käytön priorisoinnissa voidaan käyttää apuna mm. samantyyppisiä kriteerejä kuin TASO- hankkeessa ja Waterpraxis-hankkeen Temmesjokipilotissa yhteistyössä laadittavassa pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitteluohjeessa tullaan esittämään (taulukko 6). "Jotta metsätalouden vesistökuormitus voitaisiin arvioida riittävän luotettavasti, tarvitaan metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkkoa kuormitustiedon tuottamiseksi. Seurantaverkon koordinointi voitaisiin tehdä LYNETin (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) kautta. Nykyisin seurantaa on tehty pääosin eri hankkeiden rahoituksella. Seurantaverkon toteutuksessa tulisi hyödyntää olemassa olevia pitkäaikaisia seurantakohteita, esim. pienet metsäiset valuma-alueet. Toteutusvastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä." Kehitteillä olevaan metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkkoon esitetään perustettavaksi kolme uutta jatkuvatoimista automaattista veden määrää ja laatua mittaavaa asemaa, joissa seurataan pitkäaikaisesti eri metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamaa vesistökuormitusta Pohjois-Pohjanmaalla. On keskeistä perustaa yksi seuranta-asema edustamaan rannikkoalueen aapasuovaltaista metsätalousaluetta. Toinen seuranta-asema tulisi perustaa edustamaan korkeita vedenjakaja-alueita Koillismaalla ja kolmas metrin korkeusvyöhykkeelle tyypilliselle metsätalousalueelle (taulukko 6). Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon ulottaminen Pohjois-Pohjanmaalle on erityisen tärkeää siksi, että alueen jokia kuormittaa selvästi suurempi fosforin hajakuormitus kuin valtakunnallisesti käytettävillä kuormitusluvuilla saadaan. Tämä on havaittu myös metsätalousvaltaisilla alueilla, joilla on vähän muuta ihmistoimintaa. Osana em. ilmiön syiden selvittämistä tulee kartoittaa vesienhoitoalueen soissa monin paikoin esiintyvän fosforirikkaan vivianiitin esiintymistä. Lisäksi tulee selvittää sen vaikutukset ojitusalueiden fosforihuuhtoumiin (taulukko 6). Maantieteellisesti alue jakaantuu Koillismaan korkeisiin vedenjakaja-alueisiin, rannikon suovaltaiseen kasvuympäristöön ja näiden väliseen alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan rannikkojokien valuma-alueille on ominaista minerotrofisten soiden suuri määrä. Nämä suot saavat ravinnelisäyksensä sadeveden lisäksi ympäristöstä tulevien vesien mukana. Soiden hydrologiset ominaisuudet, kasvillisuus ja turpeen laatu ovat erilaiset kuin ravinnelisäyksensä vain sadevedestä saavilla Saaristo-, Rannikko- ja Sisä-Suomen keidassoilla. Mainitut erot vaikuttavat todennäköisesti metsätalouden vesistökuormitukseen. "Laaditaan kunnostusojitushankkeita varten valtakunnalliset ilmoitus- ja lausuntomenettelyohjeet TASO-hankkeen metsätalousosioon sisältyy ilmoitus- ja lausuntomenettelyohjeen laatiminen v Uuden menettelyn käyttöön otto edellyttää mm. tiedotusta, koulutusta ja neuvontaa (taulukko 7). "Kehitetään metsäsertifiointia niin, että se ottaa huomioon käytössä olevat metsätalouden vesiensuojeluohjeet. Huolehditaan, että sertifiointikriteereihin on sisällytetty uuden päivitetyn metsätalouden vesiensuojeluohjeen mukaiset toimet. Metsäsertifioinnista vastaa PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry." Pohjois-Suomen metsäsertifiointitoimi ja toimijat huolehtivat siitä, että kaikki toimijat ottavat uuden päivitettävän vesiensuojeluohjeen mukaiset toimet käyttöön.