Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8 Liite 1 AJANKOHTAISTA VESIEN- JA MERENHOIDOSSA Anne Laine, VHA4 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue Meneillään Alueellisten toteutusohjelmien ja toimenpiteiden toteutumisen seurantajärjestelmän viimeistely V kuulemisasiakirjojen valmistelu: sisältö ja työnjako Työohjelma, aikataulu sekä keskeiset kysymykset Merenhoidossa oma kuuleminen Ohjeistuksen valmistelu 2. suunnittelukaudelle ( ): mm. vesimuodostumien rajausten tarkistaminen, mahd. uudet tyypit, paineet, uusi luokittelu >> toimenpiteet

9 Liite 1 Uusia vesimuodostumia tulossa tarkasteluun Kaikki valuma-alueeltaan yli 100 km 2 laajuiset joet ja yli 1 km 2 kokoiset järvet otetaan vesienhoitosuunnitelmiin (aiemmin 200 km 2 ja 5 km 2 ). tarvetta ryhmittelyyn; toteutus vielä auki On mahdollista tarkastella myös pienempiä jokia ja järviä, jos ne ovat vesienhoidon kannalta merkittäviä Aiempia vesimuodostumia voidaan jakaa tai yhdistää uusiksi vesimuodostumiksi Aikataulut (vesienhoitoalueilla tehtävät työt) 2011 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu VESIENHOITO Toimenpiteiden edistäminen/toteutus Alueellinen toteutusohjelma YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Vesimuodostumien rajausten tarkistukset MERENHOITO Meren tilan alustava arvio Hyvän tilan määrittäminen Ympäristötavoitteet ja indikaattorit

10 Liite tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu VESIENHOITO Toimenpiteiden toteutus/edistäminen Toimenpiteiden seuranta EU-raportointi Vesimuodostumien rajausten tarkistukset Tyypittelyn tarkistukset Merkittävien paineiden päivitys KeVoMu-vesien nimeämisen tarkistus Alustava pintavesien tilan arviointi Pohjavesien tilan arviointi Muuttavan toiminnan arviot KeVoMu-vesien tilan arviointi YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Kuulemisasiakirjat: Ohjelma, aikataulu, KeKy Kuuleminen MERENHOITO Seurantaohjelman rakentaminen KUULEMINEN (KESTO JA AJANKOHTA AUKI) 5 Merenhoito Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä (980/2011) astunut voimaan o Yleiset säännökset o Tilan arviointiin tarvittavat selvitykset o Hyvän tilan määrittäminen ja ympäristötavoitteet o Toimenpideohjelma o Seurantaohjelma o Merenhoitosuunnitelma o Erityiset säännökset 6 3

11 Liite 2 Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttaminen Pohjois- Pohjanmaalla Alueellinen toteutusohjelma Alueelliset toteutusohjelmat Valtioneuvoston lausumassa edellytettiin, että vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi laaditaan toteutusohjelma Valtioneuvosto teki helmikuussa 2011 periaatepäätöksen valtakunnallisesta toteutusohjelmasta Siinä edellytettiin, että alueellisia toimia tarkennetaan valtakunnallisen toteutusohjelman pohjalta Yhteistyönä tehtävän valmistelun pohjalta ELY -keskukset sopivat alueellisten toimijoiden kanssa eri tahojen vastuista, toteutuksen aikatauluista ja rahoituksen järjestämisestä syyskuun 2011 loppuun mennessä 1

12 Liite 2 Toteutuksen yleisiä linjauksia - valtio Eri hallinnonalat kohdistavat omalla toimialallaan käytettävissä olevien talousarvioiden ja valtiontalouden kehysten puitteissa rahoitusta julkisen hallinnon vastuulla oleviin vesienhoitotoimien kustannuksiin Toteutuksessa tulee priorisoida toimia, joilla saadaan panostukseen nähden suurin hyöty Rahoituksessa hyödynnetään eri tukijärjestelmiä sekä kansainvälistä rahoitusta Rahoitusvajeen kattamiseksi selvitetään uusia innovatiivisia rahoitusmalleja POPELYn toteutusohjelman virkatyönä valmistellut sektorit 2

13 Liite 2 Asuminen Lähestymistapa Kirjallinen kuvaus toimista ja vastuutahoista Merkittävimmät Vastuutahot Yhdyskunnat: Kunnat, vesihuoltolaitokset, ELYkeskukset Haja- ja loma-asutus: Kunnat, ELY-keskukset Muutokset aikaisempaan käytäntöön Hajavesiasetus ja sen muutos: Kuntien tulisi laatia ympäristösuojelumääräykset pohjavesi- ja rantaalueiden jätevesien tehostetun käsittelyn vaatimuksista Asuminen KOMMENTIT JA VASTINEET Kiinteistöjen omistajien vastuu puuttuu Lisätään toteutusohjelmaan kiinteistöjen omistajien vastuu kiinteistöjensä vesihuollosta 3

14 Liite 2 Kunnostus, rakentaminen ja säännöstely Lähestymistapa Yleiskatsaus toimenpiteisiin, rahoituslähteisiin, vastuutahoihin sekä priorisointiperusteisiin Taulukoissa hankkeittain mm. mahdolliset vastuutahot ja rahoituslähteet Merkittävimmät rahoittajat ja toimijat Valtio: YM:n ja MMM:n eri momentit, ELY-keskus, MH EU: EAKR Kunnat Toiminnanharjoittajat Vesialueen omistajat, ranta-asukkaat yms. Muutokset aikaisempaan käytäntöön Valtion osuus toimijana ja osin myös rahoittajana vähenee => muiden merkityksen on lisäännyttävä Uudet toimintatavat: välittäjäorganisaatiot, yhdistykset, säätiöt yms. Kunnostus, rakentaminen ja säännöstely KOMMENTIT JA VASTINEET Torankijärven kunnostus: jätevesien johtamisen osalta lupaprosessi selvä Muutetaan taulukon huomautuskohta Purokunnostuksien toteuttajana Metsähallitus pitää laittaa tekstiosassa toimijalistan kärkeen Muutetaan Kostonjärven kalatien toteutus lisättävä taulukkoon Alueellisesti tärkeä toimenpide, ei VHS:ssa, taulukoissa vain VHS:ssa olevat toimenpiteet (vrt. valtioneuvoston periaatepäätös) Koston ja Irnin säännöstelyn kehittäminen lisättävä taulukkoon Ks. edellinen vastine 4

15 Liite 2 Pohjavedet Lähestymistapa Yleiskatsaus toimenpiteisiin, rahoituslähteisiin, vastuutahoihin sekä priorisointiperusteisiin Taulukoissa pohjavesialueittain mahdolliset toimijat ja rahoittajat Merkittävimmät rahoittajat ja toimijat Kunnat Vesihuoltolaitokset Valtio: MMM, YM, LVM ja ELY-keskus Muut toiminnanharjoittajat EU Kiinteistön omistajat Muutokset aikaisempaan käytäntöön Valtiolla mahdollisuus avustaa suojelusuunnitelmien laatimista erityisesti VHS:ssa esitetyille kohteille Valtion osuus rahoittajana pohjavesiselvityksissä vähenee edelleen Pohjavedet KOMMENTIT JA VASTINEET Kuusamon Kirkonkylän pohjavesialueella toimiva saha virheellisesti taulukoitu kyllästämönä (kyllästystoiminta lopetettu) korjataan taulukkoon 5

16 Liite 2 Teollisuus ja muu yritystoiminta Lähestymistapa Lyhyt kuvaus toimista, lupavelvollisuudesta sekä vastuista Merkittävimmät rahoittajat ja toimijat Vesiensuojelutoimenpiteet: Toiminnanharjoittajat Ohjauskeinojen kehittäminen ja edistäminen: YM, MMM, ELY-keskus, toiminnanharjoittajat Muutokset aikaisempaan käytäntöön Alueellisten ohjauskeinojen esittäminen eri toimintojen suunnitteluun ja lupakäsittelyyn Teollisuus ja muu yritystoiminta KOMMENTIT JA VASTINEET X 6

17 Liite 2 Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta Lähestymistapa Kuvaus PÖK-hankkeesta ja sen rahoituksesta sekä maininnat öljyntorjunnan taustaselvitykset -hankkeesta ja torjuntasuunnitelmista Merkittävimmät rahoittajat EAKR, valtio, satamat ja öljy-yhtiöt (PÖK) Öljynsuojarahasto ja alueelliset pelastuslaitokset (ÖTtaustaselvitykset) Muutokset aikaisempaan käytäntöön Kyseessä erilliset hankkeet, joilla pyritään parantamaan torjuntavalmiutta alueella. Yleinen valmius ylläpidetään Öljynsuojarahaston ja kuntien/aluepelastuslaitosten varoin. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta KOMMENTIT JA VASTINEET X 7

18 Liite 2 Yleisiä kommentteja Lukua 1 voisi tiivistää: kirkastettava toteutusohjelman merkitys suhteessa muihin vesienhoidon asiakirjoihin Tiivistetään ja kirkastetaan Taulukot toteutusohjelman tärkein asia ja niistä tieto löytyy helposti - tekstiosuuksia voisi jopa vähentää Keskustelu 8

19 Liite 3 Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamisohjelma -luonnos- Pohjois-Pohjanmaan maatalouden ympäristöryhmä Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen Maataloudessa vaatii erityisesti; Ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä Happamilla sulfaattimailla tämän lisäksi maaperän happamuuden aiheuttaman kuormituksen vähentäminen 1

20 Liite 3 Nykykäytännöt Perustoimenpiteisiin nyt yli 90 % (PP:n Ely 95% tiloista, 93% ha) ha/5230 kpl/2011 tukea haettu (Ymp. Tuessa ha) Nitraattiasetus, tilojen ympäristöluvat Lantalat, eläinsuojat, lannan levitys Kuormituksen vähentämistarve huomattava useiden vesistöjen valuma-alueilla lisätoimenpiteitä tarvitaan Nykyisiä sitoumuksia jatketaan 2012 ja Uusi ohjelmakausi Uuden ympäristötuen suunnittelu käynnissä Ympäristötuen valmistelutyöryhmä Nyt ollaan perustamassa alatyöryhmiä (joihin esitetty Pohjois- Pohjanmaaltakin jäseniä) Tietojärjestelmät Ravinteet Kasvipeite Luonnonmukainen tuotanto Puutarha Monimuotoisuus, maisema ja geenivarat Valuvesien käsittely ja ympäristöinvestoinnit Kohdentaminen Indikaattorit, seuranta ja tiedottaminen Taloudelliset laskelmat (Kasvinsuojelu) 2

21 Liite 3 Lisätoimenpiteet vesienhoidon toteuttamiseksi Ravinnepäästöjen hallinta (ha) Ravinnetaseet/optimaalinen lannoitus Vähennetty lannoitus Ravinnepäästöjen tehostetun hallinnan lisäys (ha) 9300 Lannan hyödyntäminen Energiakasvien viljely Ravinnepäästöjen tehostettu vähentäminen Lisätoimenpiteet vesienhoidon toteuttamiseksi Kasvipeitteisyyden lisäys (ha) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Monivuotinen nurmiviljely Suojavyöhykealan lisäys (ha) 600 Kosteikkojen lisäys (lkm) 200 Monivaikutteinen kosteikko Laskeutusallas uusien pellon raivauksien yhteydessä 3

22 Liite 3 Lisätoimenpiteet vesienhoidon toteuttamiseksi Säätösalaojituksen lisäys (ha) 3900 Sis. Säätökastelun ja kuivausvesien kierrätyksen Erit. happamille sulfaattimaiden pelloille Pohjavesialueiden peltoviljelyn vesiensuojelun lisäys (ha) 760 Koulutus ja neuvonta (lkm) 5580 Lannan jatkokäsittely tehostaminen (t) Rahoitustarve Osa lisäkustannuksista voidaan kattaa nykyisen maatalouden ympäristötuen toimia tehostamalla ja kohdentamalla Myös toimia joita nyt voidaan toteuttaa vain A- ja B tukialueilla (mm. kerääjäkasvien käyttö, viljelyn monipuolistaminen, et-sopimus ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen, tehokkaammat kasvipeitteisyys toimenpiteet) Kosteikot Lannankäytön tehostaminen Suojavyöhykkeiden huokuttelevuus 4

23 Liite 3 Rahoitustarpeesta Uudet pellot; Peltojen saaminen tukien piiriin rajoitettua. Tavoite pellon raivausten yhteydessä hankevaroilla laskeutusaltaita Ravinnepäästöjen tehostetun hallinnan lisäys toimenpidenkokonaisuudessa energiakasvien viljelyn toimenpiteelle, pienempi kuivavaravaatimus Tavoite ollut ha energiakasvialaa (ruokohelpi) nyt tilanne noin 2100 ha. Tukia alalle saa kasvin mukaa eli kaikki tuet Rahoitustarve Erityisesti voimakkaasti kuormitetuilla eteläisen vesistöjen valuma-alueilla peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys toimenpide myös c-aluueelle (PP-maa) ei kevennetty muokkaus mukana AB alueella- talviaikainen kasvipeitteisyys (30%) Tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (50%) 5

24 Liite 3 Valtakunnalliseen toteutusohjelmaan kirjatut keskeisimmät ohjauskeinot Ohjauskeinojen edistäminen Valtakunnallisessa toteutusohjelmassa on esitetty vesienhoitosuunnitelmien keskeisimmät ohjauskeinot, vastuutahot sekä valmistelu- ja toteutusaikataulu. Tässä esitetään kohta kohdalta vastaavat asiat Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Pohjois-Pohjanmaata koskien siten, että ensin on esitetty valtakunnallisen toteutusohjelman ohjauskeino lyhyesti ja sen jälkeen alueellinen edistäminen Pohjois-Pohjanmaan alueelliset Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti "Hyvää heikommassa tilassa olevien maatalouden kuormittamien vesimuodostumien alueilla Pohjois- Pohjanmaalla tarvitaan tehtyjen arvioiden mukaan laajamittaisesti sekä nykyisiä että uusia toimenpiteitä." Tämä tulee ottaa huomioon ympäristötukea kehitettäessä. 6

25 Liite 3 Myös erityistukisopimusten vesiensuojelullista kohdentumista ja kustannustehokkuutta parannetaan. Uusien toimenpiteiden lisäys painottuu vuonna 2014 alkavalle uudelle ohjelmakaudelle. Pohjois-Pohjanmaalla edistetään suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmien toteuttamista. Onnistuminen edellyttää kuitenkin tukitason nostamista (ks. kohta Rahoitustarve). Edistetään laadittujen monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmien toteuttamista ja laaditaan puuttuvat yleissuunnitelmat kaikille niille maatalousalueille, joilla on yleis-suunnittelun kannalta riittävästi suunnittelutarvetta. Samalla tarvittaessa päivitetään suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmia. "Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteistä valta-osa kohdennetaan maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille pelto-alueille ja -lohkoille Ympäristötuen kehittämistyössä otetaan huomioon Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt näkökohdat ja alueelliset tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla. Vesienhoidon toimenpideohjelmaa varten arvioitiin nykyisten ympäristö-tukitoimenpiteiden vaikuttavuutta Pohjois-Pohjanmaalla. Arviointi osoitti, että maa-talouden ravinnekuormitusta tulee saada vähennetyksi huomattavasti nykyistä tehokkaammin voimakkaasti kuormittuneiden vesistöjen valumaalueilla. Tästä syystä uusien toimenpiteiden kohdentaminen näille alueille on välttämätöntä. 7

26 Liite 3 "Maatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin Laaditaan kosteikkojen yleissuunnitelmia ja suunnitellaan useille tiloille yhteisiä ympäristötukiohjelmaa tukevia vesitaloudellisia toimenpiteitä. Edistetään lannan jatkokäsittelyn tehostamista. Pohjois- Pohjanmaan energiastrategia 2015:ssa esitetään maatilatason biokaasutuotannon lisäämistä. Strategiassa asetetun tavoitteen saavuttaminen merkitsisi, että noin 10 % maatilojen jätemassoista jalostettaisiin biokaasuksi. Etenkin biokaasun tuotannon käsittelyjäännöksen ravinteiden prosessoinnilla lannoite-valmisteiksi voitaisiin edistää vesiensuojelua. "Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteistä valta-osa kohdennetaan maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille pelto-alueille ja -lohkoille tehostamalla perustason toimenpiteiden vaikuttavuutta, lisäämällä erityistukien vesiensuojelullista kohdentumista Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnittelulla kohdennetaan ympäristötukia vesiensuojelun kannalta tärkeisiin kohteisiin. Alueilla toteutettavien hankkeiden avulla edistetään maaseudun kehittämisohjelman rahoituskeinoja hyödyntäen suunnittelualueiden tärkeiden kohteiden hoitotoimenpiteitä (esimerkiksi suojavyöhykkeet, kosteikot, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen). Otetaan huomioon Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt näkökohdat ja alueelliset tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla. Vesienhoidon toimenpideohjelmaa varten arvioitiin nykyisten ympäristötukitoimenpiteiden vaikuttavuutta Pohjois-Pohjanmaalla. Arviointi osoitti, että maatalouden ravinnekuormitusta tulee saada vähennetyksi huomattavasti nykyistä tehokkaammin voimakkaasti kuormittuneiden vesistöjen valuma-alueilla. Tästä syystä uusien toimenpiteiden kohdentaminen näille alueille on välttämätöntä. 8

27 Liite 3 "Maatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin (esim. karjanlannan käsittelyä ja levitystä edistävät toimet) sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin." Laaditaan kosteikkojen yleissuunnitelmia ja suunnitellaan useille tiloille yhteisiä ympäristötukiohjelmaa tukevia vesitaloudellisia toimenpiteitä. Edistetään lannan jatkokäsittelyn tehostamista. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015:ssa esitetään maatilatason biokaasutuotannon lisäämistä. Strategiassa asetetun tavoitteen saavuttaminen merkitsisi, että noin 10 % maatilojen jätemassoista jalostettaisiin biokaasuksi. Etenkin biokaasun tuotannon käsittelyjäännöksen ravinteiden prosessoinnilla lannoitevalmisteiksi voitaisiin edistää vesiensuojelua. HYÖTYLANTA tutkimusohjelmassa (MTT Raportti 21, 2011) tuotettujen työkalujen käyttöön ottoa tulisi edistää lannan ravinteiden kierrättämiseksi ja energiasisällön hyödyntämiseksi Maatilatason biokaasulaitosten rakentamisedellytyksiä tulee kehittää, jotta tuotannon lisäämiselle olisi hyvät edellytykset. "Edistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. Tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta annetaan mm. yhteishankkeissa. Tavoitteena on toteuttaa tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta vuodesta 2014 lähtien osana maatalouden tukijärjestelmää 9

28 Liite 3 "Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset arvioidaan niiden valmistuttua ja ne otetaan soveltuvilta osin huomioon maatalouden jatkotoimien suunnittelussa." "Vähennetään turvepeltojen viljelystä aiheutuvia vesistövaikutuksia alueellisten vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti sekä viljely- ja ojitusteknisin keinoin." Mm. viljelyssä otettavaksi käyttöön tarkennetut lannoitusrajat vesiin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi (maatalouden tukijärjestelmien kautta) ja selvitettäväksi, voidaanko lannanlevitykseen tarkoitettujen turvepeltojen vesiensuojelua ottaa huomioon eläinsuojia koskevassa ympäristölupaharkinnassa. "Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset arvioidaan niiden valmistuttua ja ne otetaan soveltuvilta osin huomioon maatalouden jatkotoimien suunnittelussa." Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa pidetään turvemaapeltojen karjanlantalannoituksen ravinnekuormituksen vähentämistoimenpiteiden kehittämistä erityisen tärkeänä. Turvemaa-peltojen (toiseksi yleisin pellon pintamaalaji Pohjois- Pohjanmaalla) vaikutukset lannoitus fosfori-typpi huuhtoumaan Asiaa tulisi tutkia lisää ja kehittää ko. olosuhteissa toimivia huuhtoutumista vähentäviä toimenpiteitä. Maassamme toteutetut ja käynnissä olevat pilottihankkeet eivät pureudu tähän asiaan. Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelmassa (laaditaan v ) tullaan ottamaan huomioon turvemaiden vesiensuojelunäkökohdat. 10

29 Liite 3 Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt muut tarpeet ohjauskeinojen kehittämisessä Valtakunnallisesti vesienhoitosuunnitelmissa esitetään tehostettavaksi ravinnehuuhtoumien seurantaa mm. lisäämällä automatiikkaa seurannassa sekä perustamalla koekenttiä myös muita kuin savimaita edustaville alueille vaihtoehtoisten viljely- ja muokkausmenetelmien vaikutusten tutkimiseksi. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitetään perustettavaksi ja käyttöön otettavaksi koekenttä turvemaapeltoalueelle. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt muut tarpeet ohjauskeinojen kehittämisessä Kehitetään tiloille toimenpiteitä ja teknisiä ratkaisuja lannan prosessoimiseksi, levitysalan laajentamiseksi lannan hyötykäytön edistämiseksi Kehitetään ja etsitään ratkaisuja siihen, että lannan levityksen urakoinnin lisääntyminen ei kasvattaisi syyslevitystä. Toisaalta käytännössä lantaa sijoittava kalusto mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön, mutta lisäämättä syyslevityksestä aiheutuvaa kuormitusriskiä Lisää tutkimustietoa tarvitaan mm. lannan eri levitysajankohtien vaikutuksesta ravinteiden hyväksikäyttöön, lannan eri prosessointitapojen vaikutuksesta ravinteiden hyväksikäyttöön ja lannan ravinteiden hyötykäyttöä tehostavista viljelykierroista. MTT:n Ruukin koeasemalla on vireillä tutkimusta, jossa on tavoitteena päivittää lannan käyttöön liittyviä menettelytapoja. Tarvetta ovat synnyttäneet mm. karjanlannan prosessointiin ja käyttöön liittyvät uudet teknologiaratkaisut. Kuivalantaan liittyvää tutkimusta? 11

30 Liite 3 Tiedot vesienhoitoalueella toteutettevista yhteishankkeista sekä uusien hankkeiden aiheita ja muita ohjauskeinoja Taulukko 2. Maatalouden toimenpiteiden edistämis- ja toteutushankkeet Liminkajoen ja järven kunnostus-hanke: maatalousosio, Vihreä Malisjoki jne. Taulukko 3. Tilakohtaisen neuvonnan ja koulutuksen edistäminen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. (YmpäristöAgro II, tilakohtainen neuvonta 2014?) Taulukko 4. Maatalouden investointitukien suunnittelu ja ohjaaminen uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin. (Kosteikkojen yleissuunnittelu, biokaasulaitosten rakentamisen esteiden poistaminen, lannan jatkokäsittely (sijoitus, hevostallit) Taulukko 5. Maatalous, tutkimus ja kehittäminen (lähinnä alueelliset hankkeet ja tarpeet). Turvemaapeltojen karjanlantalannoituksen ravinne-kuormituksen vähentämistoimenpiteiden kehittäminen Tehostetaan ravinne-huuhtoumien seurantaa vaihtoehtoisten viljely- ja muokkausmenetelmien vaikutusten tutkimiseksi perustamalla ja ottamalla käyttöön koekenttä turvemaapeltoalueelle Kehitetään tiloille toimenpiteitä ja teknisiä ratkaisu-ja lannan prosessoimiseksi, levitysalan laajentamiseksi ja lannan hyöty-käytön edistämiseksi 12

31 Liite 4 TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue Seurantajärjestelmän tarkoitus Koota tiedot vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutumisesta (ml. ohjauskeinot) olemassa olevien tietojärjestelmien hyödyntäminen järjestelmien kehittäminen vastaamaan vesienhoidon tietotarpeita eräät tietojärjestelmät vaativat hallinnonalojen välistä yhteistyötä tietojen tuottamiseksi ja käsittelemiseksi. Antaa tietoa seurannan vastuutahoista ja tietolähteistä 2 1

32 Liite 4 Laajapohjainen valmistelu Valmistelusta on vastannut a) YM:n asettamana erillinen hankeryhmä b) tiedonhallinnan koordinaatioryhmä Neuvottelut eri toimialoja edustavien tahojen kanssa Käsittelyt vesienhoidon yhteistyöryhmissä sekä YM:n asettamassa hallinnonalojen välisessä vesienhoidon seurantaryhmässä. 3 Aikataulu Yhteistyöryhmien mahdollisten kommenttien kokoaminen syyskuun aikana (POP>> 26.9.) Seurantajärjestelmän sisältö valmis marraskuun loppuun mennessä, tekninen toteutus v loppuun mennessä Tietojen kokoaminen järjestelmään EU:lle raportoidaan 1. vesienhoitokauden toimenpiteiden toteutumisesta joulukuussa

33 Liite 4 Mitä EU:lle raportoidaan? Kaikista toimenpiteistä kuvaus toteuttamisen vastuutahot arvio toteutumisen edistymisestä sekä perustelut, jos toteutusaikataulu on myöhässä toimenpiteen rahoitus Lisäksi määrällistä tietoa alueen keskeisten vesienhoitotoimenpiteiden toteutumisesta Tietoa tarvitaan myös suunnittelua varten Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien tarkistaminen v mennessä edellyttää kaikista vesienhoidon toimenpiteistä sekä ohjauskeinoista lukumäärällistä toteutumatietoa. 2. hoitokauden toimenpiteiden suunnittelu jo toteutuneiden toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi

34 Liite 4 Kommentoitavana olevan version sisältö Seurannan tavoitteet ja tarpeet Eri tietojärjestelmien ja rekistereitten kuvaukset Sektorikohtainen tarkastelu toimenpiteiden seurannasta vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet, kuvaus seurannasta, kehittämistarpeet Ohjauskeinojen seuranta (yleinen, toimialoittainen) Vastuut toteutuksen seurannasta (valtakunnalliset ja alueelliset toimijat) Ohjauskeinojen seurannasta Vesienhoitosuunnitelmissa yht. 81 lainsäädännöllistä, hallinnollista, taloudellista ja tiedollista ohjauskeinoa 70 % edellyttää valtakunnallista valmisteluvastuuta (YM, MMM) 30 % kuuluu aluetason valmisteluun (ELY-keskukset, kunnat, maakuntien liitot, vesihuoltolaitokset) Monilla toimialoilla suunnitelmien, strategioiden ja ohjelmien laatimisella sekä niihin liittyvän ohjeistuksen kehittämisellä on tärkeä rooli yhteys vesienhoitoon

35 Liite 4 Saatua palautetta Aikataulun realistisuus; ehditäänkö muutokset tietokantoihin ja rekistereihin tehdä ajoissa ELY-keskuksen rooli tiedontallettajana ja vastuunkantajana Toimenpiteiden sisältö ja merkitys selkeiksi myös toiminnanharjoittajille, jotka tietoja tallentavat Toimenpiteiden mahdollisen päällekkäisyyden huomioiminen (es. sama turvetuotantoalue) Kaveri-järjestelmän hyödyntäminen mm. kalanistutusten ja velvoitteiden toteutumisesta Palautetta teollisuuden mittareista lupien määrä kertoo lupaviranomaisen työmäärästä, mutta ei suoraan kerro vesistön ja sen hoidon tilasta jos päästöjen vähentäminen kirjataan teollisuuden mittaritoimenpiteeksi, pitäisi sama mittari olla muillakin sektoreilla ja etenkin merkittävimmillä kuormittajilla sama koskee vesiensuojelun vuotuisia kustannuksia; toimialakohtaiset kustannukset suhteessa toimialan ympäristövaikutuksiin