TUTKIMUSSELOSTUS. Kirkonkylän koulu, Laihia Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

Transkriptio

1 Y-tunnus

2 2/56 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistiedot Tutkimuksen kohde Tutkimuksen tilaaja Tutkimuksen tavoite ja laajuus Tutkimusajankohta Tutkimuksen tekijä Tutkimuskohteen yleiskuvaus Lähtötiedot Käytössä olleet asiakirjat Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista ja selvityksistä Kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä ja käyttäjiltä saadut tiedot Tutkimusvälineet ja -menetelmät Piha-alueet ja rakennuspohjan kuivatus Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Perustus- ja alapohjarakenteet Yleistä rakenteista Havainnot ja kosteuskartoituksen tulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Runko- ja välipohjarakenteet Yleistä rakenteista Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät ja ikkunat Yleistä rakenteista Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vesikatto- ja yläpohjarakenteet Yleistä rakenteista Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihto ja sisäilman laatu Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yhteenveto Tiivistelmä suositelluista toimenpiteistä Vastuulauseke ja allekirjoitukset Liitteet kerroksen pohjapiirustukset 1:100 täydennettynä huonenumeroinnilla ja kosteusvauriohavainnoilla, 3 piirustusta 2. Kellarikerroksen ja ullakon pohjapiirustukset, 2 piirustusta etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

3 3/56 1. Yleistiedot 1.1 Tutkimuksen kohde Kirkonkylän koulu Rudontie Laihia 1.2 Tutkimuksen tilaaja Laihian kunta Tekninen osasto PL 13 (Laihiantie ) Laihia Yhteyshenkilö: Marko Kilpeläinen 1.3 Tutkimuksen tavoite ja laajuus Tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa aistinvaraisten menetelmien, ilmanvaihdon ilmamäärämittausten, kosteuskartoituksen, yksittäisten rakenneavausten ja kosteusmittausten avulla rakennuksen kuntoa kohteessa ilmenneiden sisäilmaongelmien syiden ja niiden laajuuden selvittämiseksi. Lisäksi tehtävänä on ollut esittää jatkotoimenpide-ehdotukset korjaustoimenpiteiden ja mahdollisesti tarvittavien lisätutkimusten suorittamiseksi. Tutkimuksen tavoitteena ei ole ollut tutkia koko rakennusta ja sen kaikkia eri rakennusosia systemaattisesti kaikilta osiltaan vaan tutkimuksen pääpaino on ollut vanhan osan länsisiiven opetustilojen ajankohtaiseen sisäilmaongelmaan liittyvissä kosteus- ja sisäilmateknisissä asioissa. Tutkimuksella on kuitenkin samalla pyritty selvittämään myös vanhojen rakenteiden eri rakennekerroksia siinä laajuudessa, että mahdolliset riskirakenteet sekä lisätutkimuksia edellyttävät rakenteet tulevat kartoitettua päätöksentekoa ja korjaussuunnittelua varten. Ilmanvaihdon osalta kohteessa on jo talven aikana tehty ilmamäärämittauksia sekä säätö- ja muutostoimenpiteitä, joten tämä tutkimus täydentää osaltaan edellä mainittujen selvitysten yhteydessä tehtyjä havaintoja. 1.4 Tutkimusajankohta Kohteeseen tutustuminen, vanhojen piirustusten dokumentointi valokuvaamalla ja alustavat havainnot rakennuksen sisätiloista tehtiin , jolloin myös haastateltiin tutkimuksen tilaajan edustajia sekä kiinteistönhoitajaa. Sisätilojen kosteuskartoitus, rakenneavausten dokumentointi, ilmanvaihdon ilmamäärämittaukset ja muut tarkemmat tutkimukset tehtiin Tutkimuksen tekijä IdeaStructura Oy Kutomotie Helsinki etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

4 4/56 Yhteyshenkilöt: Jukka Huttunen, puh Henri Wennström, puh Eetu Pulkkinen, puh Tutkimuskohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena on kahdessa eri vaiheessa rakennettu koulurakennus (kuva 1). Rakennuksen vanha osa on rakennettu 19-luvulla ja laajennusosa on valmistunut vuonna Rakennuksen vanha osa on 3-kerroksinen ja siinä on lisäksi osalla alueista maanpinnan alapuolinen kellarikerros. 1-kerroksisessa laajennusosassa on liikuntasali, ruokasali, keittiö, muutamia luokkahuoneita sekä erilaisia aputiloja. Rakennuksen pinta-ala on vanhojen piirustusten mukaan yhteensä 37 krs-m 2, josta laajennusosan laajuus on 1316 krs-m 2. Kuva 1. Yleiskuva rakennuksen pohjoissivulta. Rakennuksen vanha osa on 2 3- kerroksinen ja kuvan oikeassa reunassa näkyvä laajennusosa on pääosin 1-kerroksinen käsittäen mm. muita tiloja korkeamman liikuntasalin. Rakennuksen sisätilojen pintamateriaalit ja myös suurin osa lvis-tekniikasta on peräisin 1990-luvun alusta, jolloin laajennusosan rakentamisen yhteydessä myös vanhaan osaan on tehty peruskorjaus. Tämän jälkeen tehtyjä suurimpia korjaus- ja muutostöitä ovat olleet vanhan osan itäsiiven salaojakorjaus sekä kattovesien viemäröinti vuonna Myös vanhan osan itäsiiven ilmanvaihtolaitteistoja on uusittu ja sisätiloissa on parhaillaan käynnissä välipohjien lautalattioiden ja niiden täytemateriaalien korvaaminen uusilla materiaaleilla. Rakennuksen pääasialliset rakennusmateriaalit ovat tiili ja teräsbetoni. Rakennuksen vanhan osan ulkoseinät ovat kantavia tiili-villa-tiili-ulkoseiniä, jotka on rapattu julkisivupinnoiltaan. Julkisivujen rappauspinnat ovat edelleen ainakin pääosin alkuperäisiä. Ulkokuoren ½-kiven tiilimuurauksen taustalla on ohut mi- etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

5 5/56 neraalivillaeristekerros ja kantavana rakenteena on oletettavasti 1-kiven (paksuus noin 2 mm) tiilimuuraus. Kantavien ulkoseinien lisäksi rakennusrungon keskellä on kantavia tiiliseiniä ja mahdollisesti myös yksittäisiä teräsbetonipilareita. Vanhan osan itäsiivessä ylä- ja välipohjien kantavat rakenteet ovat paikalla valettuja teräsbetonirakenteisia alalaattapalkistoja, joissa täytteenä on pääosin kutterinlastua ja sahanpurua. Vanhan osan länsisiivessä välipohjat ovat teräsbetonirakenteisia ylälaattapalkistoja ja yläpohjarakenteena on vastaavanlainen alalaattapalkisto kuin itäsiivessäkin. Laajennusosalla kantavana pystyrunkona ovat teräsbetonipilarit ulkoseinien ollessa pääosin ei-kantavia puhtaaksimuurattuja tiili-villa-tiiliseiniä. Ulko- ja sisäkuori on suurimmalla osalla seinistä muurattu 85 mm paksuista moduulireikätiilistä ja lämmöneristyspaksuus on vanhojen suunnitelma-asiakirjojen mukaan 1 mm. Laajennusosassa rakennusrungon keskellä on teräsbetonipilareiden lisäksi myös yksittäisiä kantavia ja jäykistäviä teräsbetoniseiniä. Yläpohjarakenteet ovat osittain ontelolaattarakenteisia ja osittain keveitä naulalevyristikkorakenteita. Mm. keittiössä, ruokasalissa ja liikuntasalissa on kantavat puuristikot. Välipohjat ovat osittain ontelolaattarakenteisia ja laajennukseen kuuluvan porrashuoneen kohdalla osittain myös paikalla valettuja massiivilaattoja. Ikkunat ovat peräisin 1990-luvun alusta ja ne ovat suurimmalta osin MSE-tyypin sisäänpäin aukeavia puuikkunoita ja ruokasalin ikkunat ovat alumiiniprofiilirunkorakenteisia lasiseiniä. Lähes kaikissa huonetiloissa on tavanomaisten ikkunoiden lisäksi myös painikkeella varustetut tuuletusikkunat. Suurin osa etelä- ja länsisivujen ikkunoista on varustettu sälekaihtimilla. Rakennus suhteellisen tasaisella tontilla lähellä jokivartta. Vuonna 1988 laaditun pohjatutkimuslausunnon mukaan rakennuksen vanha osa perustettu koko alaltaan anturaperustuksilla kantavan silttimoreenikerroksen varaan. Myös laajennusosaan kuuluvien luokkahuoneiden 140 ja 141 perustaminen on tehty maanvaraisesti anturaperustuksilla ja muu osa laajennuksesta on perustettu teräsbetonipaaluilla. Rakennuspohja on salaojitettu koko alaltaan. Salaoja- ja sadevedet on johdettu painovoimaisesti läheiseen jokeen. Alapohjarakenteena laajennusosan paalutetuilla alueilla on maanvaraan valettu mm paksu kantava teräsbetonilaatta, jonka päällä on 100 mm paksun solupolystyreenieristeen (EPS) päälle valettu raudoitettu pintabetonilaatta. Maanvaraisesti perustetuilla alueilla on EPS-eristeen päälle valettu teräsbetonilaatta tai uudempi, muutamia vuosia sitten rakennettu, kaksoislaattarakenne, joka on rakennettu korvaavaan luokkien 140 ja 141 puukoolattuja lattioita. Myös liikuntasalissa ja teknisen työn tilassa 130 kantavan alapohjan päällä olleet puukoolatut lattiat on korvattu, bitumikermieristyksen ja EPSeristeen päälle valetuilla betonilattioilla. Vanhan osan kellarikerroksessa sekä vanhan osan länsisiiven 1. kerroksessa alapohjarakenteet ovat maanvaraisia lämmöneristämättömiä betonilaattoja. Vanhan osan länsisiiven lattiassa on käytävän ja osittain myös luokkahuoneiden alla teräsbetonirakenteiset lattiakanaalit. Vanhan osan länsipäädyssä luokan 143 lattian alla on lisäksi vanhat käytöstä poistetut wc-tilat. Vesikattojen kattomuotona on sekä vanhalla osalla että laajennusosalla harjakatto, jossa katemateriaalina on konesaumattu peltikate. Vesikattojen sadevedenpoisto on hoidettu seinälinjan ulkopuolisilla syöksytorvilla ja riippu- etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

6 6/56 2. Lähtötiedot kouruilla. Vanhojen asiakirjojen mukaan vanhan osan peltikate on uusittu vuonna 1990 laajennusosan rakentamisen kanssa samaan aikaan ja tällöin vanha aluskatteena ollut bitumihuopaeristys on jätetty uusien korokerimojen ja ruodelaudoituksen alle aluskatteeksi. Laajennusosassa aluskatteena on suoraan ruodelaudoituksen alle asennettu muovitetusta pahvista valmistettu aluskate, ns. Panssarialuskate. Laajennusosassa on pääosin alkuperäisessä kunnossa oleva koneellinen tulo- / poistoilmanvaihto, johon tehty pieniä muutos- ja säätötoimenpiteitä talven aikana. Rakennuksen vanhan osan ilmanvaihtojärjestelmistä ei ole kattavaa tietoa tätä tutkimusselostusta laadittaessa, mutta ilmeisesti kaikissa tiloissa on nykyisin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämmönjakolaitteet sijaitsevat vanhan osan kellarikerroksen kattilahuoneessa ja patteriverkostot ovat edelleen pääosin alkuperäisiä. 2.1 Käytössä olleet asiakirjat Tätä tutkimusselostusta laadittaessa on ollut käytettävissä osa laajennusosan alkuperäisistä arkkitehti-, rakenne ja ilmanvaihtopiirustuksista. Piirustuksia tarkasteltiin tilaajan arkistossa, jossa ne dokumentoitiin valokuvaamalla. Vanhan osan arkkitehti- tai rakennepiirustuksia eikä myöskään myöhemmin tehtyjen korjausten suunnitelmapiirustuksia tai muita asiakirjoja ole ollut käytettävissä kummastakaan rakennusosasta. Aikaisemmista tutkimuksista ja muista selvityksistä on ollut käytettävissä seuraavat asiakirjat: Analyysitulos esikoululuokan sisäilmasta kerätystä mikrobinäytteestä, Expofast Oy Analyysitulos esikoululuokan sisäilmasta kerätystä mikrobinäytteestä, Expofast Oy Analyysitulos esikoululuokan sisäilmasta kerätystä VOC-näytteestä, Expofast Oy Homekoirakartoitusraportti, Lakeuden Homekoirat Edellä mainittujen tutkimusten lisäksi rakennuksessa on tehty aikaisemmin myös yksittäisten rakenteiden porareikäkosteusmittauksia sekä ilmanvaihdon ilmamääriä on mitattu säätö- ja tasapainotustyöhön liittyen, mutta näitä tuloksia ei kuitenkaan ole ollut käyttävissä. 2.2 Yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista ja selvityksistä Aikaisemmin tehtyjen sisäilmamittausten mukaan rakennuksen vanhan osan itäsiivessä sijaitsevasta esikoululuokasta vuonna 2010 otetussa ensimmäisessä näytteessä oli todettu epätavanomaiseksi tulkittu mahdollisesti mikrobikasvuun viittaava lajisto. Vuonna 2011 otetussa uudessa mikrobinäytteessä ja VOCnäytteessä ei oltu todettu viitteitä vaurioista, joskin sisäilman bakteeripitoisuus oli tavanomaista suurempi viitaten lähinnä huonosti toimivaan ilmanvaihtoon. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

7 7/56 Keväällä 2014 tehdyssä homekoirakartoituksessa koira oli ilmaisut mahdollisia home- ja / tai mikrobikasvustoja eri puolella rakennusta yhteensä 43:ssa eri kohdassa. Kyse on ollut lähinnä lattianrajoista, lvis-läpivienneistä sekä ovikynnysten kohdista viitaten ensisijaisesti maaperän tai rakenteiden kautta tapahtuviin ilmavuotoihin. Tutkimuksen tilaajalta saatujen tietojen mukaan aikaisemmin tehdyissä kosteusmittauksissa luokkahuoneen 143 pohjoisnurkassa on jo aikaisemmin todettu paikallinen normaalia kosteampi kohta lattiassa. Lisäksi keittiön tiskaustilassa lattiarakenne on paikallisesti kostunut lattian akryylimassapinnoitteen seinäylösnostossa olevan halkeaman kautta vuotaneista käyttövesistä. 2.3 Kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä ja käyttäjiltä saadut tiedot Tutkimuksen tilaajalta ja kiinteistön ylläpidosta vastaavilta henkilöiltä saatujen tietojen mukaan rakennuksessa on esiintynyt sisäilmaongelmia, joiden syyksi on epäilty ensisijaisesti riittämätöntä ilmavaihtoa sekä mahdollisia piileviä kosteusvaurioita lähinnä vanhan osan ala- ja välipohjarakeissa. Tiettävästi sisäilmaongelmat ovat pahentuneet syksystä 2013 lähtien. Saatujen tietojen mukaan syksyllä 2013 ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja oli energiansäästön tavoittelemiseksi muutettu siten, että yöaikaan ja viikonloppuisin rakennuksen ilmanvaihto oli likaisten tilojen poistoilmanvaihtoa lukuun ottamatta kokonaan pois toiminnasta. Mahdollisesti ainakin laajennusosan ja vanhan osan länsisiiven ilmanvaihtojärjestelmissä on myös esiintynyt säätöpuutteita ja laitevikoja, joiden takia ilmanvaihto oli tällöin ollut ilmeisesti jonkin aikaa kokonaan poissa toiminnasta. Lisäksi ilmanvaihtojärjestelmien pakkasraja oli asetettu siten, että ulkoilman lämpötilan ollessa alle 0 ºC oli ilmanvaihto ollut toiminnassa ainoastaan ½-teholla. Edellä mainittujen vikojen ja puutteiden korjaamisen lisäksi talven aikana ilmanvaihtoa on pyritty tehostamaan asentamalla ilmanvaihtokoneiden yhteyteen niiden tehoa ohjaavat taajuusmuuttajat. Ilmanvaihtokanavat on myös nuohottu ja desinfioitu sekä ilmamäärät säädetty kokonaan uudelleen. Ilmanvaihtojärjestelmissä olleet mineraalivillavalmisteiset äänenvaimennusmateriaalit ja kaikki muut kuitulähteet on tiettävästi jo poistettu 2 3 vuotta sitten. Sisäilman laatua heikentävänä tekijänä aikaisemmin oli ollut myös tuloilman liian korkea lämpötila. Aikaisemman +21 ºC sijasta tuloilman maksimilämpötilan säätöarvoksi on helmikuun 2014 lopussa vaihdettu +18 ºC. Liian lämmin tuloilma aiheuttaa tunkkaisuuden tunnetta ja tuloilman ollessa huoneilmaa lämpimämpää jää se katonrajaan ja kulkeutuu poistoilmaventtiileihin ilman, että puhdas tuloilma pääsee huuhtelemaan varsinaista oleskeluvyöhykettä. Laajennusosassa sijaitsevien teknisen työn tilan, liikuntasalin 130 sekä luokkahuoneiden 140 ja 141 riskirakenteina pidettävät maanvastaiset puukoolatut lattiarakenteet on vuonna 2012 korvattu uusilla betonilattiarakenteilla niissä todettujen kosteus- ja mikrobivaurioiden takia. Lisäksi kevään 2014 aikana on käynnistynyt korjaushanke, jossa vanhan osan itäsiiven välipohjien puukoolatut lattiat ja niiden täytteet puretaan kokonaan ja korvataan uusilla rakenteilla. Myös vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen luokkahuoneissa maanvastaisten lattioiden lattiapäällysteenä olevat vanhat kvartsivinyylilaatat on jo päätetty korvata uudella keraamisella laatoituksella tämän tutkimuksen yhteydessä etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

8 8/56 tehtyjen alustavien havaintojen perusteella. Vanha osan itäsiiven 1. kerroksessa sijaitsevien esikoulutilojen lattiarakenteet on jo aiemmin vuonna 2011 korjattu tiivistämällä puulattiarakenteet ja niiden läpiviennit lattianpäällysteenä olevan laminaattiparketin alle asennetulla polyamidikalvolla. Lattiarakenteiden lisäksi jo aikaisemmin todettuna rakenteellisena ongelmana on laajennusosan kevytrakenteisten yläpohjien heikko ilmatiiviys, minkä korjaamiseksi keittiötilojen alakatot on osittain jo purettu tiiviystöitä varten. Rakennuksen muusta aikaisemmasta vaurio- ja korjaushistoriasta ei ole ollut käytettävissä tarkkaa dokumentaatiota, mutta tiettävästi rakennuksen sisätiloissa ei ole todettu vesikattovuotoja eikä rakennuksessa ole myöskään esiintynyt merkittäviä putkistovuotojen tai muiden syiden aiheuttamia vesivahinkoja. Vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen alapuolisiin putkikanaalien pohjalle on aikaisempina vuosina kertynyt vähäinen määrä vettä. Oletettavasti kyse on ollut sade- ja sulamisvesistä ja ongelma on mahdollisesti poistunut kun eteläsivulla olevissa syöksytorvikaivoissa olleet puutteet on korjattu. Kenttätutkimusten yhteydessä muutamilta opettajilta saatujen tietojen mukaan sisäilmaolosuhteet erityisesti rakennuksen vanhan osan länsisiiven 2. ja 3. kerroksen luokkahuoneissa ovat jo parantuneet merkittävästi ilmanvaihtoon tehtyjen muutosten sekä säätötoimenpiteiden ansiosta. Lämpimänä vuodenaikana sisäilman laatua heikentäväksi seikaksi on kuitenkin edelleen koettu se, että ikkunatuuletusta on suositeltu välttämään. Suosituksen tavoitteena on ollut pienentää rakennuksen energiankulutusta ja toisaalta ehkäistä siitepölyn sekä muiden ulkoilman epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Tutkimuksen yhteydessä haastatellut opettajat tai muu henkilökunta eivät maininneet sisätiloissa mahdollisesti esiintyvistä mikrobiperäisistä hajuista tai muista kosteus- ja homevaurioihin viittaavista havainnoista. 3. Tutkimusvälineet ja -menetelmät Rakennuksen sisäpuolisissa tutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä pintakosteusilmaisimia GANN Hydromette UNI 1 + aktiivielektrodi B (asteikko: 10-1) ja Caisson VI-D1 (asteikko: 1-15). Pintakosteusilmaisimilla tarkastettiin laajennusosan ja vanhan osan länsisiiven kaikki betonilattiapinnat ja seinien alaosat kauttaaltaan noin 0,5 1 m:n välein lukuun ottamatta kiintokalusteiden ja muiden vaikeasti siirrettävien kalusteiden / irtaimiston kohtia. Mittauksia ei tehty vanhan osan itäsiiven kellarikerroksessa eikä myöskään ylempien kerrosten lautalattioille. Lautalattiarakenteiden osalta on jo päätetty niille tehtävistä korjaustoimenpiteitä. Märkätilojen osalta pyrittiin tarkastamaan varsinaisen märkätilan lisäksi seinärakenteiden alaosat myös viereisen kuivan tilan puolelta. Pintakosteusilmaisimien antama lukema riippuu rakenteen kosteuden lisäksi mm. materiaalista, pinnan epätasaisuudesta ja puhtaudesta. Pintakosteusilmaisin kuvaa rakenteen kosteuspitoisuutta enimmillään noin 2 3 cm:n syvyydelle asti. Pintakosteusilmaisin reagoi kosteuden lisäksi myös rakenteessa oleviin erilaisiin metalliesineisiin sekä tasoitteiden ja muiden pinnoitemateriaalien sähköä johtaviin ominaisuuksiin. Pintakosteusilmaisimen GANN lukeman ollessa kiviaineisella seinä- tai lattiapinnalla yli 90 voidaan rakenteen pintakerrosta pitää normaalia kosteampana. Vastaavasti pintakosteuskosteusilmaisimen etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

9 9/56 Caisson Vl-D1 lukeman ollessa välillä oletetaan rakenteen pintakerroksen olevan märkä. Lukeman ollessa välillä 6 9 oletetaan rakenteen pintakerroksen olevan kostea ja lukeman ollessa välillä 1 5 voidaan pintakerrosta pitää kuivana. Pintakosteusmittauksilla tavanomaista kosteammiksi havaituilla alueilla tehtiin lisäksi viiltomittauksia muovimaton alapuolisen liima- ja tasoitekerroksen huokosilman suhteellisen kosteuden mittaamiseksi. Mittauksissa käytettiin Vaisala HMP42- ja HMP44-kosteusmittausantureita ja HMI41-näyttölaitetta. Mittalaitteiden tarkkuus on noin ± 2 %. Kosteuskartoitukseen liittyen puujalkalistojen, puurakenteisten ovikarmien ja muiden puumateriaalien kosteuspitoisuutta (paino-%) mitattiin pistokoeluonteisesti materiaalin sähkönvastuksen mittaamiseen perustuvalla piikkimittarilla Tramex Compact. Rakennekerrosten kartoittamiseksi vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen lattiarakenteisiin tehtiin luokkahuoneiden 143 ja 144 kohdalle yhteensä 3 kpl kooltaan noin 1 x 1 m 2 alustäyttöhiekkaan asti ulotettua rakenneavausta ja luokkahuoneeseen 143 lisäksi käytöstä poistetun wc-tilan kohdalle yksi kulkuaukkona toimiva aukko. Edellä mainittujen avausten lisäksi jalkalistoja, ikkunalistoituksia sekä alakattorakenteita avattiin muutamista kohdin. Rakenneavauksiin liittyvistä käytännön rakennustöistä vastasi pääosin tilaajan oma organisaatio sekä rakennusurakoitsija Jujuco Oy. Ilmanvaihdon toimivuutta ja rakennuksen painesuhteita mitattiin paineeromittarilla (Swema 3000 md) sekä ns. huppumittarilla (SwemaFlow 125 D). Ilmamäärämittauksia tehtiin muutamissa osittain satunnaisesti valituissa luokkahuoneissa. Ilmamäärä- ja paine-eromittausten lisäksi rakennuksen painesuhteita ja rakenteiden kautta tapahtuvien vuotoilmavirtausten suuntia havainnoitiin aistinvaraisesti merkkisavua käyttäen sekä pistokoeluontoisesti myös FLIR E8- lämpökameran avulla. Rakennuksen julkisivupinnat, räystäät ja ikkunat tarkastettiin silmämääräisesti maanpinnan tasosta sekä viereisten rakennusosien ikkunoista. Vesikattoa ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä lainkaan yläpuolelta. Piha-alueet ja niiden kaltevuudet sekä pintavesijärjestelyt tarkastettiin silmämääräisesti ainoastaan niiltä osin kuin ne vaikuttavat rakennuspohjan kosteusolosuhteisiin. Salaojajärjestelmän toimivuutta arvioitiin rakennuksen seinustoilla olevien muutamien salaojakaivojen kansia avaamalla sekä vedenvirtausta ja korkeusasemia havainnoimalla. Tämän kuntotutkimuksen yhteydessä materiaaleista tai sisäilmasta ei otettu uusia näytteitä laboratorioanalyyseja varten. Kohteessa ei myöskään tehtymerkkiainekokeita, kattavaa lämpökuvausta tai muita vastaavia erityistutkimuksia. Tässä tutkimusselostuksessa on tilojen nimeämisen ja numeroinnin osalta viitattu liitteenä olevissa pohjapiirustuksissa esitettyyn peruskorjauksen yhteydessä laadittuun tilanumerointiin. Tilojen huonejärjestelyt ja samalla nimeäminen poikkeavat muutamilta osin nykytilanteesta. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

10 10/56 4. Piha-alueet ja rakennuspohjan kuivatus 4.1 Havainnot Rakennuksen piha-alueet ovat pääosin sora- ja nurmipintaisia (kuva 2). Sisäänkäyntien alueilla on paikalliset asfaltoidut alueet ja pääsisäänkäynnin edustalla on betonikiveys. Maanpinnan kaltevuudet rakennuksen seinustoilla ovat yleisesti ottaen varsin vähäisiä, mutta kuitenkin edelleen tyydyttävässä kunnossa. Rakennuspohjan kosteusrasitusta lisääviä selviä lammikoitumiskohtia ei todettu, mutta rakennuksen eteläsivulla laajennusosan pääsisäänkäynnin vieressä on paikallinen sorapintainen ja kaltevuudeltaan puutteellinen alue, jonka kautta imeytyvät sade- ja sulamisvedet ovat ainakin osittain voineet olla syynä vanhan osan putkikanaaleihin kertyneelle vedelle (kuva 3). Rakennuksen vanhan osan alueella ja myös laajennusosan eteläsivulla kaikki kattovedet on viemäröity syöksytorvikaivoihin, joten tilanne on tältä osin hyvä. Laajennusosan pohjois- ja länsisivulla syöksytorvista purkautuvat sadevedet on ohjattu betonisten loiskekourujen avulla noin 1 m:n etäisyydelle sokkelista. Loiskekourut ovat tyydyttävässä kunnossa eikä esimerkiksi kaltevuudeltaan selvästi puutteellisia kouruja todettu (kuva 4). Vanhan osan itäsiiven perusmuureissa on ulkopuolisena kosteuseristeenä nykyisin kaikkialla perusmuurilevy. Perusmuurilevyn alareunan yksityiskohdista tai mahdollisesta anturan kosteuseristyksestä ei ole suunnitelma-asiakirjojen puuttuessa tarkempaa tietoa. Alkuperäisenä kosteuseristeenä kellarin seinissä on betonisen perusmuurin sisäpuolella oleva bitumisively. Laajennusosan sokkeleiden ulkopinnoilla ei ole bitumisivelyä, perusmuurilevyä tai muuta ulkopinnan kosteuseristystä. Laajennusosan luokkahuoneen 141 ulkopuolelle seinustalle tehdyn koekaivannon kautta todettiin, että betonielementtirakenteisena toteutettujen sokkeleiden elementtisaumat ovat maanpinnan alapuolisilta osiltaan kokonaan vailla tiivistystä (kuva 5). Perustusrakenteet on kuvattu tarkemmin kohdassa Perustus- ja alapohjarakenteet. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

11 11/56 Kuva 2. Yleiskuva liikuntasalin ja ruokalan länsisivulta. Rakennuksen viereiset maanpinnat ovat sora- ja nurmipintaisia. Maanpinnan kaltevuudet tällä alueella ovat tyydyttävässä kunnossa. Kuva 3. Rakennuksen eteläsivulla laajennusosan pääsisäänkäynnin vieressä on paikallinen sorapintainen ja kaltevuudeltaan puutteellinen alue, jonka kautta imeytyvät sade- ja sulamisvedet ovat voineet olla ainakin osasyynä sisäpuolella lattian alla lattiakanaaleihin ajoittain kertyneelle vedelle. Kuvassa etualalla on näkyvissä lattiakanaaliin yhteydessä olevan vanhan wc-tilan tuuletusputki. Y-tunnus

12 12/56 Kuva 4. Laajennusosan pohjoissivulla osa kattovesistä on viemäröity ja osa on johdettu betonisilla loiskekouruilla noin metrin etäisyydelle sokkelista. Sokkelipinnoilla on paikoittain varsin runsaasti lähinnä betonin ominaisuuksista aiheutuvaa suolahärmettä. Kuva 5. Laajennusosan sokkeleiden ulkopuolella bitumisivelyä, perusmuurilevyä tai muuta ulkopinnan kosteuseristystä. Sokkeleiden elementtisaumat ovat maanpinnan alapuolisilta osiltaan kokonaan vailla tiivistystä. Ks. myös kuva 9. Y-tunnus

13 13/56 Rakennuspohja on salaojitettu koko alaltaan. Laajennusosassa on jo alun perin ollut perusmuurin ulkopuolinen ja osittain myös sisäpuolinen muoviputkista tehty salaojajärjestelmä ja vanhan osan itäsiiven osalta alkuperäinen salaojitus on uusittu vuonna Tällöin on samalla myös rakennettu kattovesien viemäröinti vanhalle osalle. Salaoja- ja sadevedet on johdettu painovoimaisesti läheiseen jokeen. Laajennusosan salaojajärjestelmään kuuluva perusvesikaivo sekä sen purkukaivona toimiva sadevesiverkoston tarkastuskaivo sijaitsevat keittiön pohjoisnurkalla ja ovat maanpinnan alla näkymättömissä (kuva 6). Vanhojen piirustusten mukaan perusvesikaivo on varustettu padotusventtiilillä. Myös osa muista laajennusosan salaojakaivoista on huollon ja tarkastettavuuden kannalta epäedullisesti piilossa maanpinnan alla (kuva 7). Vanhan osan itäsiiven uusitun salaojajärjestelmän rakennetta ja kuntoa ei selvitetty tarkemmin tämän tutkimuksen yhteydessä. Vanhan osan kellarikerroksessa sijaitsevan lämmönjakohuoneen lattiassa on yksi perusvesipumppaamo, jossa pumppaustaso on arviolta noin tasolla +9,7. Kohteessa tehtyjen havaintojen ja vanhojen piirustusten mukaan salaojitustaso laajennusosan kohdalla on korkeimmillaan noin tasolla +12,35 ja 1. kerroksen lattiapinnat ovat yleisimmin tasolla +13,61 eli salaojat lähimmillään noin 1,26 m etäisyydellä lattiapinnasta. Salaojitustaso on syvimmillään keittiön pohjoisnurkalla perusvesikaivon kohdalla, jossa purkuputki on vanhan tarkepiirustuksen mukaan tasolla +10,40. Vanhan osan salaojien korkeusasemasta ei ole kattavaa tietoa, mutta vanhan osan ja laajennusosan liitoskohdalla rakennuksen eteläpihalla vanhan salaojan korkeusasema on piirustusten mukaan tasolla +10,85 ja samalla kohdin rakennuksen sisäpuolella olevien vanhojen käytöstä poistettujen wc-tilojen lattiapinta on tasolla +11,11. Kuva 6. Osakopio laajennusosan alkuperäisestä salaojapiirustuksesta. Perusvesikaivo sijaitsee kuvan vasemmassa ylänurkassa ja sen purkuputki on piirustuksen mukaan tasolla +10,40 eli noin 3,2 m syvyydellä 1. kerroksen lattiapinnoista. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

14 14/56 Kuva 7. Säännöllistä huoltoa ja tarkastusta vaativa padotusventtiilillä varustettu perusvesikaivo sekä sen purkukaivona toimiva sadevesiverkoston tarkastuskaivo sijaitsevat keittiön pohjoisnurkalla, mutta niiden kannet ovat huollon kannalta epäedullisesti näkymättömissä maanpinnan alla. Tutkimusajankohtana muutamissa yksittäisissä tarkastetuissa salaojakaivoissa ei ollut havaittavissa lainkaan vedenvirtausta ja vedenpinta oli salaojaputkien alapuolella, mikä viittaa siihen, että pohjavedenpinta rakennuksen kohdalla on ainakin osan ajasta jo luonnostaan salaojitustason alapuolella (kuva 8). Vähäinen vedenvirtaus salaojajärjestelmässä voi tosin olla seurausta myös putkitukoksista, vedenläpäisevyydeltään puutteellisesta salaojitussorasta tai muusta viasta, mutta selviä viitteitä tällaisista ongelmista ei kuitenkaan havaittu. Y-tunnus

15 15/56 Kuva 8. Kuva laajennusosan ja vanhan osan liitoskohdalla rakennuksen pohjoispihalla olevasta noin 1,1 m syvästä salaojakaivosta. Kaivossa ei ollut tutkimusajankohtana havaittavissa lainkaan vedenvirtausta. Alapohjarakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen ja myös ulkoseinien alaosiin liittyvät havainnot on esitetty tarkemmin kohdassa Perustus- ja alapohjarakenteet. 4.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Pihojen päällysrakenteissa tai maanpinnan kallistuksissa ei havaittu yleisesti sellaisia merkittäviä kosteusvaurioriskiä oleellisesti kasvattavia puutteita tai vaurioita, jotka vaatisivat välittömiä korjaustoimenpiteitä. Eteläpihalla laajennusosan pääsisäänkäynnin vierellä oleva kaltevuudeltaan osittain puutteellinen sorapintainen alue olisi kuitenkin suositeltavaa asfaltoida vajovesien imeytymisen vähentämiseksi. Vaihtoehtoisesti sorapinnan alle on mahdollista asentaa myös vajovesien imeytymistä vähentävä noin 1,5-2 m leveä vedenohjain esimerkiksi EPDM-kumimattoa tai muuta vesitiivistä materiaalia käyttäen. Laajennusosan perusmuurien / sokkeleiden vedeneristäminen tai perusmuurilevyn asennus ei myöskään ole erityisen kiireellinen toimenpide vaan se voidaan tehdä vasta tulevaisuudessa tehtävien muiden pihakorjausten yhteydessä, jolloin myös kaikki kattovedet on suositeltavaa viemäröidä syöksytorvikaivoihin. Perusmuurin vedeneristyksellä ei ole välttämättä juuri vaikutusta sokkelipinnoilla esiintyvään esteettistä haittaa aiheuttavaan suolahärmeeseen, koska suolahärme on oletettavasti ensisijaisesti seurausta paikoittain huokoiseksi jääneestä betonielementin pinnasta ja / tai betonimassassa käytetyistä lisäaineista. Perusmuurin vedeneristyksellä tai sokkelielementtien alaosien etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

16 16/56 avoimilla saumoilla on käytännössä vaikutusta ulkoseinärakenteen sen mineraalivillaeristyksen alaosan kosteustekniseen toimivuuteen lähinnä ainoastaan niillä kohdin, joissa maanpinta on sokkelihalkaisun yläreunan kanssa samassa tasossa tai hieman sen yläpuolella. Tällainen tilanne voi olla pohjoissivulla luokkahuoneen 141 kohdalla sekä mahdollisesti myös eteläsivulla pääsisäänkäynnin alueella. Muilta osin maanpinta on havaintojen mukaan XPS-eristelevyllä tehdyn sokkelihalkaisun yläreunan alapuolella (ks. kohta Perustus- ja alapohjarakenteet ja kuva 9). Korjaustarvetta ja sen kiireellisyyttä harkittaessa on lisäksi huomioitava, että betonielementtien betoni on yleensä jo itsessään niin tiivistä, että se toimii käytännössä riittävänä vedeneristeenä ja kapillaarikatkona. Tilanne on siis erilainen kuin esimerkiksi harkkorakenteisena tai paikalla valettuna toteutettujen valesokkelirakenteiden tapauksessa. Suolahärmeen kertymistä voidaan yrittää poistaa pesemällä sokkelipinnat toistuvasti tarkoitukseen soveltuvalla pesuaineella tai vaihtoehtoisesti sokkelipinnat voidaan pinnoittaa akrylaatti- tai silikonihartsipohjaisella pinnoitteella. Toisaalta, pinnoittaminen osaltaan heikentää rakenteen kuivumiskykyä, mikä taas välttämättä edellyttää samalla myös perusmuurin vedeneristystä tai perusmuurilevyä, jolla ehkäistään vierustäytöistä sokkelin pintakerrokseen imeytyvän kosteuden aiheuttamia pinnoitevaurioita. Tutkimuksessa ei todettu viitteitä siitä, että rakennuspohjan salaojituksessa tai muussa kuivatuksessa esiintyisi sellaisia puutteita, jotka edellyttäisivät salaojitukseen kohdistuvia korjaus- tai muutostöitä. Perusvesikaivon ja siellä olevan padotusventtiilin kuntoa tai toimintaa ei kuitenkaan ollut mahdollista tarkastaa kaivon kansiston ollessa näkymättömissä maanpinnan pintakerrosten alla. Jatkotoimenpiteenä onkin suositeltavaa paikallistaa ainakin rakennuksen pohjoisnurkan alueella olevat kaivot ja nostaa niiden kansistot korokerenkaiden avulla maanpinnan tasoon. Harkinnan mukaan salaojaverkosto on myös huuhdeltava, koska putkisto voi olla ainakin periaatteessa liettynyt ja osittain tukkeutunut purkupaikkana toimivan läheisen joen tulvatilanteiden seurauksena. Oletettavasti ainakin padotusventtiilin toiminta on puutteellista sen oltua rakentamisesta lähtien kokonaan vailla huoltoa. Y-tunnus

17 17/56 5. Perustus- ja alapohjarakenteet 5.1 Yleistä rakenteista Rakennuksen vanha osa perustettu koko alaltaan anturaperustuksilla kantavan maakerroksen varaan. Myös laajennusosaan kuuluvien luokkahuoneiden 140 ja 141 alueella perustaminen on tehty maanvaraisesti anturaperustuksilla. Liikuntasalin, ruokasalin, keittiön sekä uusien aulatilojen alueet on perustettu teräsbetonipaaluilla. Laajennusosan sokkelipalkit ja ilmeisesti myös osa muistakin perustusrakenteista on vanhoista rakennepiirustuksista poiketen toteutettu betonielementtirakenteisina. Perustusrakenteena ovat teräsbetonirakenteiset seinä- ja paaluanturat ja perustamissyvyys on kaikkialla suhteellisen matala. Sokkelihalkaisun eristeenä on käytetty ilmeisesti XPS-eristettä. Sokkelin yläreuna on sisäpuolisen lattianpinnan yläpuolella ja seinän lämmöneristekerros ulottuu varsin syvälle lattiapinnan alapuolelle eli kyse on ns. valesokkelirakenteesta (kuva 9). Vanhan osan perustusrakenteista tai muista rakenteista ei ole vanhojen rakennepiirustusten puuttuessa tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti perustusrakenteet ovat rakentamisajalle tyypilliseen tapaan varsin syvälle ulotettuja jatkuvia seinäanturoita ja rakennusrungon keskellä myös yksittäisiä pilarianturoita. Vanhan osan itäsiiven kellarin maanvastaiset seinät / perusmuurit ovat paikallavalettuja, sisäpuolelta bitumisivelyllä vedeneristettyjä teräsbetoniseiniä, joissa on sisäpuolinen poltetuista savitiilistä muurattu ½-kiven verhomuuraus. Verhomuurauksen taustalla ei ole mineraalivillaa tai muuta varsinaista lämmöneristettä ainakaan teknisten tilojen ja muiden jo alun perin toisarvoisessa käytössä olleiden huonetilojen kohdalla. Kuva 9. Osakopio laajennusosan rakennepiirustuksen nro 25 leikkauksesta Piirustuksesta poiketen sokkeli on betonielementtirakenteinen ja sisäpuolella olevat puukoolatut lautalattiat on jälkikäteen korvattu betonilaatalla. Sokkelin yläreuna on sisäpuolista lattiapintaa korkeammalla tasolla eli kyse ns. valesokkelirakenteesta. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

18 18/56 Alapohjarakenteena laajennusosan paalutetuilla alueilla on maanvaraan valettu mm paksu kantava teräsbetonilaatta, jonka päällä on 100 mm paksun solupolystyreenieristeen (EPS) päälle valettu raudoitettu pintabetonilaatta. Maanvaraisesti perustetuilla alueilla on EPS-eristeen päälle valettu teräsbetonilaatta tai uudempi, muutamia vuosia sitten rakennettu, kaksoislaattarakenne, joka on rakennettu korvaamaan luokkien 140 ja 141 puukoolattuja lattioita. Myös liikuntasalissa ja teknisen työn tilassa 130 kantavan alapohjan päällä olleet puukoolatut lattiat on korvattu bitumikermieristyksen ja EPS-eristeen päälle valetuilla betonilattioilla. Vanhan on kellarikerroksessa sekä vanhan osan länsisiiven 1. kerroksessa alapohjarakenteet ovat maanvaraisia lämmöneristämättömiä betonilaattoja. Luokkahuoneen 143 lattiaan väliseinän vierelle tehdyn rakenneavauksen (rakenneavaus nro 1, kuva 10) ja lattioiden jo aloitettujen purkutöiden mukaan alapohjan rakennekerrokset olivat ylhäältä päin lukien seuraavat: Kvartsivinyylilaatoitus Ohut hienotasoitekerros Väriltään punainen massapinnoite, mahdollisesti magnesiamassa, paksuus mm Väriltään valkoinen mahdollisesti kipsipohjainen tasoite, paksuus noin mm Raudoittamaton pintabetonivalu, paksuus mm Bitumisively, nostettu väliseinien tiilimuurausta vasten Teräsbetonilaatta, raudoitus ø3 #1 Alustäyttösora (hieno sora / karkea hiekka), paksuus vähintään 200 mm Kuva 10. Yleiskuva luokkahuoneen 143 lattiarakenteeseen tehdystä rakenneavauksesta (rakenneavaus nro 1). Pintabetonilaatan ja raudoitetun pohjalaatan välissä on kosteuseristeenä bitumisivelyeristys ja väliseinän kohdalla on bitumihuopa. Kuvanottohetkellä lattiasta oli jo purettu betonirakenteen päällä olleet asbestia sisältäneet tasoitekerrokset ja massapinnoite. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

19 19/56 Vanhan osan lattian rakenneavauksen perusteella ei-kantavat tiiliväliseinät on muurattu pohjalaatan varaan eikä väliseinien kohdalla ole erillisiä anturoita tai laattavahvennuksia. Tiilimuurauksen ja pohjalaatan välissä on kosteuseristyksenä ja erotuskerroksena toimiva bitumihuopakaista. Bitumihuovassa tai -sivelyssä ei ollut aistittavissa kivihiilipikeen viittaavaa hajua. Vanhan osan lähes kaikki väliseinät ovat poltetuista savitiilistä muurattuja rapattuja ja maalattuja seinäpintoja. Laajennusosassa väliseinät ovat suurimmalta osin puhtaaksimuurattuja, paljaita tai maalattuja tiilipintoja. Vanhan osan länsisiiven lattiassa on käytävän ja osittain myös luokkahuoneiden alla teräsbetonirakenteiset lattiakanaalit, joihin on kulku käytävässä 142 ja luokkahuoneessa 143 olevien lattialuukkujen sekä lämmönjakohuoneen kautta. Vanhan osan länsipäädyssä lattian alla on lisäksi vanhat käytöstä poistetut wc-tilat, joihin ei ole ollut olemassa varsinaista kulkuyhteyttä (kuva 11). Kanaali- ja wc-tilat tuulettuvat lämmönjakohuoneeseen avoimena olevan putkireitin sekä luokan 143 kohdalla olevan yhden tuuletusputken kautta (ks. kuva 3). Kanaalissa on saatujen tietojen mukaan omalla huippuimurilla toteutettu koneellinen poistoilmanvaihto. Kuva 11. Yleiskuva luokkahuoneen 143 länsiosan alapuolella olevista vanhoista wctiloista. Tilaan on rakennuksen laajennuksen yhteydessä kaadettu tiilen ja laastin kappaleita sekä muuta rakennusjätettä. Tilassa on edelleen myös vanhoja vesikalusteita ja mm. wc-istuimet, joiden viemäriyhteet ovat tulppaamatta. Laajennusosan 1. kerroksessa pääasiallisena lattiapäällysteenä on keraaminen laatoitus tai kvartsivinyylilaatat. Aula- ja käytävätiloissa sekä jälkikäteen korjattujen luokkahuoneiden 130, 140 ja 141 lattiapäällysteenä on keraaminen laatoitus. Ruokasalissa ja käytävässä 106 on kvartsivinyylilaatoitus. Keittiössä on Y-tunnus

20 20/56 akryylimassapinnoite ja muilta osin märkätilojen lattioissa on muovimatto. Vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen luokkahuoneiden lattioissa on ollut kvartsivinyylilaatoitus, jotka on jo purettu pois tätä tutkimusselostusta laadittaessa. Itäsiiven kellarikerroksen lattiat ovat pääosin maalattuja betonilattiapintoja. 5.2 Havainnot ja kosteuskartoituksen tulokset Kohteessa tehdyn pintakosteuskartoituksen perusteella viitteitä maanvastaisten hieman normaalia suuremmasta kosteusrasituksesta oli todettavissa jo aikaisemmin havaituilla kohdilla luokkahuoneiden 143, 144 ja 1 pohjoisnurkissa. Uutena havaintona oli se, että luokkahuoneessa 143 lattiarakenne on myös keskialueeltaan hieman normaalia kosteampi ja luokan 144 lattiassa on paikallinen kosteampia alue käytävältä 142 purettujen vesipisteiden kohdalla. Samalla kohdin myös väliseinärakenteen alaosassa todettiin hieman normaalia korkeampia lukemia sekä luokan 144 että käytävän 142 puolella. Edellä mainituilla normaalia kosteammaksi tulkituilla kohdin pintakosteusilmaisimen lukemat eivät kuitenkaan olleet missään kohdin erityisen korkeita vaan lähes havaintotarkkuuden alarajoilla (GANN , asteikolla 10-1 / Caisson 8-10, asteikolla 1-15). Kosteuskartoituksen huonekohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 1. Muilta osin 1. kerroksen lattiapinnat ja seinärakenteiden alaosat olivat täysin kuivia eikä missään kohdin ollut todettavissa silmin havaittavia maali- ja tasoitevauriota tai muita selviä merkkejä kosteusongelmista. Vanhan osan itäsiiven kellarikerroksen toisarvoisessa käytössä olevia varastoja ja muita tiloja ei tarkastettu tämän tutkimuksen yhteydessä, mutta jo aikaisemmin on todettu, että kellarikerroksen väliseinärakenteiden alaosissa ja myös lattiapinnoilla on eriasteisia maaperän kosteuden aiheuttamia ongelmia. Pintakosteusilmaisimella tehtyjen havaintojen varmistamiseksi luokkahuoneiden 143, 144 ja 1 kvartsivinyylilaattapäällysteisille lattiapinnoille tehtiin muutamia viiltokosteusmittauksia, joiden tulokset on esitetty taulukossa 1. Mittauspisteiden yksityiskohtainen sijainti j on esitetty liitteessä 1. Taulukko 1. Lattiarakenteiden viiltokosteusmittausten tulokset sekä sisäilman suhteellinen kosteus, lämpötila sekä vesihöyrypitoisuus Mittapisteen nro Mittapisteen sijainti Reiän syvyys sisäpinnasta mitattuna [mm] [ C] RH [%] Lämpötila Vesihöyrypitoisuus [g/m 3 ] K1 Vanhan osan luokkahuoneen 1 kvartsivinyylilaatoilla päällystetty lattia huonetilan keskialueella ~0 (viiltomittaus) +20, ,0 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K1 vieressä - +21,1 19 3,5 K2 Vanhan osan luokkahuoneen 144 kvartsivinyylilaatoilla päällystetty lattia tilan pohjoisnurkassa ~0 (viiltomittaus) +20, ,2 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K2 vieressä - +20,6 19 3,4 etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

21 21/56 Mittapisteen nro Mittapisteen sijainti Reiän syvyys sisäpinnasta mitattuna [mm] [ C] RH [%] Lämpötila Vesihöyrypitoisuus [g/m 3 ] K3 Vanhan osan luokkahuoneen 143 kvartsivinyylilaatoilla päällystetty lattia huonetilan keskialueella ~0 (viiltomittaus) +20, ,7 Sisäilma Lattiapinnalla mittapisteen K3 vieressä - +21,1 20 3,5 Taulukossa 1 esitettyjen kosteusmittausten mukaan mittapisteen K2 kohdalla luokkahuoneen 144 nurkasta mitattu kvartsivinyylilaatoituksen alapuolisen liima- ja tasoitekerroksen huokosilman suhteellinen kosteus ylittää selvästi kiinnitysliiman pitkäaikaiskestävyyden kannalta kriittisenä pidetyn RH % rajan (kuva 12). Myös mittapisteen K3 tulos antaa viitteitä lievästi kohonneesta kosteustilanteesta. Havaintojen mukaan vinyylilaattojen kiinnitys alustaansa oli kaikissa viiltomittauskohdissa tavanomainen kohonneesta kosteudesta johtuen. Kuva 12. Mittauspiste K2, luokkahuoneen 144 kvartsivinyylilaatoituksen alapuolisen tasoite- ja liimakerroksen huokosilman suhteellinen kosteus oli vesipisteen edessä tutkimushetkellä RH 92 %. Samalta kohdin on myös aikaisemmin tehty kosteusmittauksia, johon liittyen kaapin vieressä on kaksi vanhaa porareikäkosteusmittauksia varten asennettua putkea. Ks. myös kuva 13. Kosteusmittauspisteen K2 kohdalle tehdyn rakenneavauksen nro 2 perusteella kyseisellä kohdalla lattian betonirakennetta on uusittu jostain syystä ilmeisesti etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

22 22/56 vuoden 1990 korjaus- ja laajennustöiden yhteydessä (kuva 13). Uusitulla kohdin betonilaatta on valettu ilmeisesti suoraan maata vasten ilman, että rakenteessa veden- tai kosteudeneristystä tai lämmöneristystä, mikä selittää lattian normaalia korkeamman kosteuspitoisuuden. Sama tilanne on ilmeisesti myös luokassa 1. Osittain kyse voi olla myös siitä, että betonivalu on ollut huomattavan kostea lattianpäällysteen asennuksen aikana, koska myös luokassa 143 entisen wc-tilan osittain uusittu kattorakenne on huoneen nurkassa muuta lattiaa hieman kosteampi. Kuva 13. Luokkahuoneen 144 normaalia kosteammaksi todettu kohta purettuna. Kyseisellä kohdalla lattian betonirakennetta on uusittu jostain syystä ilmeisesti vuoden 1990 korjaus- ja laajennustöiden yhteydessä. Uusitulla kohdin betonilaatta on valettu ilmeisesti suoraan maata vasten ilman, että rakenteessa veden- tai kosteudeneristystä tai lämmöneristystä. Ks. myös kuva 12. Tutkimuksessa ei todettu käyttövesien tai märkätilojen vedeneristyksen vuotamisesta aiheutuneita selviä vaurioita. Keittiön astianpesutilassa on jo aiemmin todetulla kohdalla akryylimassapinnoitteen nurkassa halkeama, jonka kautta on ilmeisesti päässyt vähäinen määrä vettä lattian lämmöneristekerrokseen ja edelleen myös kantavan betonirakenteen päälle (kuva 14). Havaintojen mukaan tästä ei kuitenkaan ole aiheutunut vaurioita lattian pintarakenteisiin tai muuta haittaa, vaikka rakenne onkin kostunut syvemmältä. Y-tunnus

23 23/56 Kuva 14. Keittiön astianpesutilassa on jo aiemmin todetulla kohdalla akryylimassapinnoitteen nurkassa halkeama, jonka kautta on ilmeisesti päässyt vähäinen määrä vettä lattian lämmöneristekerrokseen ja edelleen myös kantavan betonirakenteen päälle. Kuvassa on näkyvissä jo aikaisemmin asennetut kosteusmittausputket. Sisäilman laatuun vaikuttavana varsin merkittävänä riskitekijänä todettiin, että laajennusosan ulkoseinien ja osittain myös väliseinien kohdilla on jalkalistojen taustalla betonilaatan kuivumiskutistuman ja käyristymän seurauksena syntyneitä rakoja, joiden kautta on ilmayhteys lattian lämmöneristekerrokseen sekä mahdollisesti paikoitellen edelleen myös kantavan laatan alle painumisen seurauksena syntyneeseen ilmaväliin ja maaperään (kuva 15). Teknisen työn tilan 130 ja luokkahuoneiden 140 ja 141 korjattujen lattiarakenteiden kohdilla raot on pyritty tiivistämään lattian muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä, joten tältä osin tilanne on jo parempi. Näissä tiloissa maaperästä peräisin olevia ilmavuotoja voi tapahtua lähinnä ainoastaan vanhan rakennusosaa vasten tehtyjen verhomuurausten taustalta sekä luokkahuoneen 140 länsipäädyn kaksoisseinän kohdalla olevan rakenteellisen liikuntasauman kautta (kuvat 16 ja 17). Seinärakenteiden kautta tapahtuvien ilmavuotojen riskiä lisää se, että väliseinät ovat myös näillä kohdin paljaita tiilipintoja, joiden ilmatiiviys itsessään ei ole kovin hyvä. Rakennuksen alaosat ovat tyypillisesti alipaineisia, jolloin sisäilmaan voi ilmavuotojen mukana kulkeutua maaperästä mikrobi- ja muita epäpuhtauksia. Lattianrajojen lisäksi ilmavuotojen kannalta riskialttiita yksityiskohtia ovat pilarien liittymät, rakenteellisten liikuntasaumojen kohdat, sähkörasiat, vanhaa rakennusosaa vasten tehdyt verhomuuraukset sekä vanhan osan lattioissa olevien lattiakanaalien tarkastusluukut sekä putkiläpiviennit. Havaintojen mukaan lattiakanaaleissa ja myös luokan 143 alapuolisessa entisessä wc-tilassa on jossain vaiheessa ollut vettä, mutta tutkimusajankohtana tilat olivat täysin kuivia Y-tunnus

24 24/56 eikä niissä ollut aistittavissa mikrobiperäistä tai muuta tavanomaisuudesta poikkeavaa hajua (kuva 18). Kanaaleista on myös purettu lähes kaikki puumuottirakenteet. Osa muottirakenteista on purettu jo alun perin kanaalien seinien ja pohjan bitumisivelyeristystä varten ja saatujen tietojen mukaan purkutöitä oli täydennetty noin 3 vuotta siten. Ulkoseinien, yläpohjarakenteiden ja välipohjien osalta ilmatiiviyttä koskevat havainnot on esitetty kohdissa Ulkoseinät ja ikkunat, Vesikatto- ja yläpohjarakenteet sekä Runko- ja välipohjarakenteet. Kuva 15. Laajennusosan seinä-lattialiittymissä on betonin kuivumiskutistumisen ja käyristymisen seurauksena syntyneitä rakoja, joiden kautta on ilmayhteys kantavan betonirakenteen päällä olevaan lämmöneristekerrokseen ja mahdollisesti edelleen myös maaperään. Kuva on aulatilasta 134, jossa jalkalistan ja laatoituksen välinen rako on paikoittain tiivistetty elastisella massalla lähinnä esteettisistä syistä johtuen. Kuva 16. Lämpökuvan ja valokuvan yhdistelmäkuvat laajennusosan ja vanhan osan välisestä väliseinästä luokan 140 kohdalta. Kuvassa kylmempänä näkyvällä kohdalla on vanha ikkuna- tai oviaukko. Kuvaushetkellä ulkoilman lämpötila oli noin +1 ºC. Ks. myös kuva 17. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

25 25/56 Kuva 17. Laajennusosan luokkahuoneissa 140, 141 sekä teknisen työn tiloissa ulkoilmasta ja mahdollisesti myös maaperästä peräisin olevia ilmavuotoja voi tapahtua vanhaa rakennusosaa vasten tehtyjen verhomuurausten ja erityisesti niiden yläreunan painumavälin sekä myös liikuntasauman kohdalla olevan kaksoisseinän kautta. Kuva on otettu luokkahuoneesta 140, jossa kuvan oikealla puolella on näkyvissä maalaustilan 133 vastainen liikuntasauman kohdalla oleva tiili-villa-betoniseinä. Ks. myös kuva 16. Kuva 18. Kuva luokkahuoneen 144 ja 1 alapuolisesta ulkoseinän vierellä olevasta lattiakanaalista. Seinien ja pohjan kosteuseristeenä oleva bitumisively on paikoittain hilseillyt kosteusrasituksen seurauksena, mutta tutkimusajankohtana kanaali oli täysin kuiva. Kanaalissa olevista eristämättömistä lämpöjohdoista tapahtuvat lämpöjohdot ovat lämmittäneet ja samalla kuivattaneet kanaalin rakenteita varsin tehokkaasti. Kanaalin pohja on noin tasolla +12,4. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus

26 26/56 Tämän tutkimuksen yhteydessä ei varsinaisesti selvitetty perustusten ja muiden kantavien rakenteiden kuntoa. Havaintojen mukaan rakennuksen ulkopuolisilla sokkelipinnoilla tai sisätilojen seinä- ja kattopinnoilla ei kuitenkaan ollut todettavissa perustusten epätasaisesta painumisesta aiheutuneita merkittäviä halkeamia tai muita rakenteellisia vaurioita. 5.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen alapohja- ja perusrakenteet ovat vanhan osan itäsiiven kellaritiloja lukuun ottamatta kosteus- ja sisäilmateknisesti yleisesti ottaen tyydyttävässä kunnossa. Laajennusosan maanvastaisissa lattiarakenteissa ei todettu missään kohdin viitteitä maaperän kosteusrasituksen aiheuttamista vaurioista, joten tilanne on tältä osin hyvä. Laajennusosassa sisäilmateknisenä riskinä on lähinnä lattianrajojen ja mahdollisesti myös vanhaan rakennusosaan rajautuvien väliseinärakenteiden kautta tapahtuvat hallitsemattomat ilmavuodot. Vanhan osan länsisiiven 1. kerroksen luokkahuoneiden 143, 144 ja 1 lattioissa todettiin lieviä paikallisia kosteusongelmia, joiden korjaus on tätä tutkimusselostusta laadittaessa jo käynnistynyt. Kosteusongelmat ovat seurausta lattian aikaisemmilta korjauskohdilta puuttuvasta kosteuseristyksestä sekä mahdollisesti vielä korjaustyövaiheesta peräisin olevasta rakennuskosteudesta tai tällöin tapahtuneesta kastumisesta. Todennäköisesti osittain syynä on myös vesihöyrymuodossa diffuusiolla maaperästä kulkeutuva kosteus. Tiloissa käytetyt kvartsivinyylilaatat läpäisevät huonosti vesihöyryä, minkä seurauksena kosteuspitoisuus on noussut niiden alapuolisessa tasoite- ja liimakerroksessa vaurioitumisen kannalta vaarallisen korkeaksi tai ainakin lähelle riskirajaa (ks. kosteusmittaustulosten yhteydessä esitetyt tulkinnat). Kosteusteknisesti tilanne on pahentunut vähitellen maaperän lämmetessä rakennuksen alla, jolloin myös maa-aineksen huokostilan vesihöyrypitoisuus on noussut. Mahdollisesti vaurion syntyyn on myötävaikuttanut kyseisellä alueella lattiakanaaleissa sijaitsevat lämpöjohdot sekä aikaisempi veden kertyminen kanaaleihin. (kuva 19) Salaojituksella tai muulla rakennuspohjan kuivatuksella ei voida merkittävästi vaikuttaa diffuusiolla ylöspäin suuntautuvaan kosteusvirtaan, koska kyse ei ole suoranaisesti lähellä alapohjarakenteita olevan pohjaveden tai muun nestemäisen veden aiheuttamista ongelmista (ks. kohta Piha-alueet ja rakennuspohjan kuivatus ). Maaperässä ja alustäyttökerroksissa on lähes aina jo luonnostaan riittävästi kosteutta aiheuttamaan havaitunkaltaisia lieviä kosteusongelmia. etunimi.sukunimi@ideastructura.com Y-tunnus