22. PERJANTAINA 25. HELMIKUUTA 2000

Transkriptio

1 PTK 22/2000 vp 22. PERJANTAINA 25. HELMIKUUTA 2000 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosäännöksi Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 1/2000 vp Talousvaliokunnan mietintö Ta VM 3/2000 vp Puhettajohtaa puhemies Uosukainen. Nimenhuuto Nimenhuudon sijasta merkitään läsnä oleviksi ne edustajat, jotka osallistuivat edelliseen täysistuntoon, sekä seuraavat edustajat: Ilkka Kanerva /kok Irina Krohn /vihr Paavo Lipponen /sd PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosäännöksi Ainoa käsittely Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 1/2000 vp Talousvaliokunnan mietintö Ta VM 3/2000 vp Puhemies: Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö n:o 3. Ensin sallitaan asiasta yleiskeskustelu, sen jälkeen ryhdytään puhemiesneuvoston ehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yleiskeskustelu: 1 Veijo Puhjo /vas: Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä pankkivaltuutettujen johtosääntö. Aivan lyhyesti haluan paikaltani sanoa, että yksi-

2 436 Perjantaina /1/2 tyiskohtaisessa käsittelyssä tulen esittämään muutosta 7 :ään, jossa palkkioita käsitellään. Kaikki me viime kauden edustajat muistamme, että kun Suomen Pankkia koskevaa lakia viimeksi tehtiin, niin siinähän pankkivaltuuston tehtävät selvästi vähenivät. Suurin osa tehtävistä muodostui sellaisiksi, että jo tapahtuneiden asioidenjälkikäteisistä kirjauksista tuodaan myöhemmin erilaisia kertomuksia eduskunnan tietoon. On siellä muitakin tehtäviä, mutta tehtävät ovat selvästi kaventuneet. Siksi palkkiokorotuksia on vaikea perustella. Toinen asia on kansalaisten yhdenvertainen käsittely. Kun meillä valtakunnassa on työehtosopimusneuvotteluja, siellä tyydytään 3,1 prosentin korotuksiin. Nyt näissä palkkioissa on 50:n, 70:n tai erään arvion mukaanjopa 100 prosentin korotus. Tässä mielessä yhdenvertaisuuden puute on silmiinpistävää, kun toisille tarjotaan kuria ja omille edustajille mammonaa. Tämä johtaa mielestäni pitkässä juoksussa siihen, että ei se ainakaan lainkuuliaisuutta paranna, vaan pikemminkin hieman heikentää. 2 Osmo Soininvaara /vihr: Arvoisa puhemies! En aio äänestää ed. Puhjon esityksen puolesta, vaikka aika paljon mieli tekisi. Ensin kerron, minkä takia tekisi mieli. Me olemme korottamassa itse asiassa pankkivaltuutettujen palkkioita varsin huomattavasti niin, että ne käytännössä, jos kokouksiin osallistuu, tulevat olemaan noin markkaa vuodessa. Korotus tehdään juuri nyt, kun olemme siirtyneet yhteisvaluuttaan ja luopuneet kansallisesta rahapolitiikasta ja tehneet sen vielä tavalla, jossa Euroopan keskuspankin perustamisen yhteydessä erityisesti sitouduttiin siihen, että poliitikot pitävät näppinsä täysin irti harjoitetusta rahapolitiikasta. Silloinhan pankkivaltuutetuille kertakaikkisesti ei ole saanut jäädä mitään tehtäviä, paitsi olla yhteydenpitoelimenä eduskuntaan ja kertoa, mitä on tehty ja miksi, sitten kun asiat enää eivät ole salassa pidettäviä. Tässä suhteessa koko pankkivaltuusto oikeastaan on aika turha joukko. Se olisi voitu Emu-päätöksen yhteydessä tietysti lakkauttaa ja jättää talousvaliokunnan tehtäväksi yhteydenpito. Talousvaliokunta sai kuitenkin varsin arvovaltaisen asiantuntijalausunnon, jossa kerrottiin, että pankkivaltuutettujen tehtävät eivät ole lainkaan sen helpompia kuin ovat hallintoneuvostojen jäsenyydet valtionyhtiöissä. Kuten tiedämme, valtionyhtiöissä maksetaan markan vuosipalkkio ja markkaa per kokous eli selvästi enemmän kuin tässä. Jos arvovaltainen asiantuntija kertoo, että työ valtionyhtiöiden hallintoneuvostoissa on aivan yhtä helppoa kuin pankkivaltuustossakin, se on syytä uskoa. Silloin voidaan tietysti kysyä, miksi näistä maksetaan näin korkeita palkkioita. Tämä kaikki kiertyy itse asiassa kysymykseen kansanedustajien kokonaispalkasta. Me tiedämme, että meillä erilaisista populistisista syistä johtuen kansanedustajien peruspalkka on itse asiassa varsin vaatimaton, mistä osoituksena on se, että tähän eduskuntaan valituista uusista kansanedustajista suurimmalla osalla palkka laski, kun heistä tuli kansanedustajia. Kun peruspalkka on näin pieni, keksitään kaiken maailman palkanlisiä, joista minusta tässä selvästikin on kysymys ja joita sitten ryhmien puheenjohtajat, puolueen puheenjohtajat tai ryhmät kokonaisuudessaan siitä riippuen, miten kukin nämä namupaikat kenellekin valitsevat, jakavat lisäpalkkoina sopiviksi katsomilleen kansanedustajille sillä tavalla, että alun perin huonon peruspalkan päälle tulee tällaisia mielestäni aika asiattornia lisiä. Tällä järjestelmällä on tietysti aika myönteinen vaikutus ryhmäkuriin ja sen pysyvyyteen, mutta muuten tätä ei voi pitää kovin terveenä. Minusta tällaiset ylimääräiset palkanlisät pitäisi lopettaa ja siirtyä kansanedustajien osalta järkevään kokonaispalkkaukseen, jonka päälle ei tällaisia asiattornia lisiä tulisi. 3 Esa Lahtela /sd: Arvoisa rouva puhemies! Lähetekeskustelussa käytin puhujakorokkeelta suhteellisen pitkän puheenvuoron, joten käytän tämän nyt paikaltani. Silloin perustelin ja yhä perustelen kantaani sillä, jotta kuitenkin kansanedustajien pitäisi osoittaa omalla käytöksellään se, mitä vaaditaan yleisesti työmarkkinoilta. Tämä on huono viesti työmarkkinoille päin. Kun siellä tehdään 3,1 prosentin korotuksia, täällä puhutaan kaksinkertaisista korotuksista. Vaikka tämä ei suoraan palkkaa ole, kuitenkin summat ovat suhteellisen isoja. Jos ottaa vielä esimerkiksi sen huomioon, mitä peruspäivärahalle tehtiin, nostettiin yhdellä markalla työmarkkinatuen peruspäivärahaa, varmasti ihmiset kuuntelevat ihmeissään sitä, miten pankkivaltuutetuille kuitenkin suhteellisen kevyestä työstä ollaan korottamassa palkkioita näin reippaasti.

3 22/114 Pankkivaltuutettujen johtosääntö 437 Siinä mielessä ed. Soininvaaran perustelut vain vahvistivat sitä uskoa, että tässä ollaan huonoilla teillä. Minä olen sitä mieltä, että aikanaan, kun ed. Puhjo esityksen tekee, se on hyvä, jotta tätä ei korotettaisi ollenkaan. Käsitykseni mukaan ed. Puhjo tulee yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään tämän, ja mielelläni olen kannattamassa ajatusta. 4 Kirsi Ojansuu /vihr: Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvinkin periaatteellinen, sillä kuntatasolla ja yrityselämässähän yleensä on niin, että palkankorotukset voidaan hyvinkin perustella sillä, että tehtävät ovat lisääntyneet tai vastuualue on merkittävästi laajentunut. Tässä tapahtuu tasan päinvastoin: tehtävät ovat vähentyneet merkittävästi. Tästähän pitäisi loogisesti seurata se, mitä tapahtuu yrityselämässäkin, että joko palkka laskee tai tehtävät jopa kokonaan lakkautetaan turhina. Mutta siitä näkökulmasta, että meidän pitäisi täällä toimia esimerkillisesti ja tässä tilanteessa pidättäytyä palkkioiden korotuksista, kannatan ed. Puhjon esitystä. Puhemies: Esitykset ja kannatukset todella varsinaisesti tehdään yksityiskohtaisessa käsittelyssä, niin kuin edustajat ovat ilmoittaneet tekevänsä. 5 Mikko Immonen /vas: Arvoisa puhemies! Aluksi vastaan ed. E. Lahtelan mietteisiin siitä, että pitäisi säilyttää työmarkkinasuhteinen ratkaisu. Palautan mieliin, että 70-luvulla talonmiehet vaativat ovenavausmaksuun, joka silloin oli 1,20 markkaa, korotusta niin, että se olisi 4 markkaa. Se johtui siitä, että yleisesti ottaen vaadittiin, että talonmiehet aamuisin ja iltaisin olisivat paikalla työn päättymisen ja oven sulkemisen välin. Ilta-Sanomat kirjoitti silloin, että talonmiehet vaativat 300 prosentin palkankorotuksia. Käsiteltävään ohjesääntöön sisältyy pankkivaltuutettujen palkkioperusteista päättäminen. Pankkivaltuutetut ovat esittäneet palkkioiden tuntuvaa korottamista, jopa niiden nelinkertaistamista. Puhemiesneuvostossa asiasta keskusteltiin ja neuvotteluissa päädyttiin yksimieliseen esitykseen, jossa palkkiota tarkistetaan siten, että valtuutettujen puheenjohtajan palkkio on vuodessa noin markkaa, varapuheenjohtajan noin markkaaja tavallisenjäsenen noin markkaa. Tämän lisäksi tulee uutena kokouspalkkio, jonka määrä vuodessa olisi noin markkaa. Talousvaliokunnassa olen pyrkinyt arvioimaan palkkion suuruutta suhteessa tehtävän vaativuuteen sekä löytämään yhdessä muiden valiokunnan jäsenten kanssa sellaisen ratkaisun, johon kaikki voisivat yhtyä. Tällaisen pohjan on tarjonnut puhemiesneuvoston esitys. Valiokunnan mietintöön on jätetty vastalause. Toki olisin voinut menetellä samoin kuin vastalauseen tekijä ja äänestyttääjostakin muita alhaisemmasta palkkion määrästä. Olen kuitenkin pitänyt parempana olla vaikuttamassa lopputulokseen kuten edustajatoverini Tiusanen puhemiesneuvostossa. Silloin kun haluaa vaikuttaa, joutuu tietysti sitoutumaan syntyneeseen neuvottelutulokseen. Jos joku ajattelee, että pankkivaltuutettujen palkkio on tarkoitettu joidenkin edustajien lisätuloiksi, niin haluan muistuttaa siitä seikasta, että pankkivaltuustoon voidaan valita myös muita kuin kansanedustajia. Eikö olisi viisainta määritellä palkkiot tehtävien vaativuuden mukaan ja valita sitten niihin henkilöt myös tehtävien vaativuuden mukaan? Julkisen sektorin tärkeiden tehtävien palkoista ja palkkioista puhuttaessa nousee herkästi esille lyhytnäköinen populismi, ja jos sen mukaan eletään, siitä kärsii julkinen sektori ja koko yhteiskunta. Otan esimerkiksi Tekesin, jossa pääjohtajalle ja muille avainhenkilöille maksetaan tavallista virastopalkkaa, vaikka kysymys on teknologian kehitystä edistävästä miljardilaitoksesta. Yksityisen sektorin palkat ovat karanneet kovin kauaksi virastopalkoista, jolloin Tekesin tapaisten laitosten uhkana on avainhenkilöiden vaihtuvuus. Kannattaa todella kysyä, kuinka suuri tappio siitä syntyy, että avainhenkilöt tällaisissa tehtävissä vaihtuvat vain sen tähden, ettei julkinen sektori halua maksaa kilpailukykyisiä palkkoja. Syy nykytilaan ei tietenkään ole pölhöpopulismissa, vaan valtion palkkarakenteessa, mutta ajatelkaapa, millaisen mahdollisuuden palkkausperusteiden tarkistaminen kilpailukykyisiksi tarjoaisikaan kaikille niille, joilla on kyllä silmää kateuden lietsomiseen, mutta jotka kantavat vähemmän huolta tällaisten laitosten toiminnasta. Arvoisa puhemies! En luonnollisestikaan aio poiketa siitä neuvottelutuloksesta, mihin puhemiesneuvostossa ja valiokunnassa on päädytty.

4 438 Perjantaina /1/6 6 Mauri Salo /kesk: Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ehdotus ja valiokunnan lausuma on syntynyt valiokunnassa yksimielisesti. Siihen on jätetty eriävä mielipide. Valiokunta edellyttää, että eduskunnan alaisissa toimielimissä maksetaan suurin piirtein yhdenmukaisia palkkioita. Tässä edellytetään, että arvioidaan työn laatu, laajuus ja palkkiot. Tämä on valiokunnan viesti puhemiesneuvostolle, ja toivon, että tästä muuten päästään esityksen mukaiseen lopputulokseen. 7 Pentti Tiusanen /vas: Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä asia, että puhemiesneuvosto katsoi, että palkkion määrääminen kuuluu eduskunnan täysistuntoon, ja torjui ajatuksen siirtää päätösvalta vähemmän näkyvälle alueelle eli eduskunnan kansliatoimikunnalle. Tämänkin tyyppistä harrastusta toki on ollut. Edelleen puhemiesneuvosto torjui ajatuksen noudattaa eduskunnan alaisen elimen, jollainen pankkivaltuusto on, palkkion määrityksessä kauppa- ja teollisuusministeriön suositusta. Näkökulman tulee siis olla kansanedustuslaitoksesta lähtevä, ei liikemaailmasta ohjautuva näkökulma. Arvioiden mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön suositusten seuraaminen olisi merkinnyt karkeasti ottaen palkkioiden nelinkartaistamista vuositasolla - tämä siinä tilanteessa, että pankkivaltuusto ja myös työvaliokunta pitäisivät kymmenen kokousta vuodessa. Nyt 7 :ssä lähdetään siis muuttamaan sitä murto-osaa edustajan vuotuisesta palkkiosta, jonka mukaan pankkivaltuutetun palkkio määräytyy, ja korottamaan sitä yhteen kolmastoista osaan. Voimassa oleva säädös on yksi viidestoistaosa. Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tilanne on toki se, että edelleenkin ollaan kaksinkertaistamassa karkeasti ottaen tämänhetkistä palkkiotasoa. Totean nuo summat, koska mielestäni on aihetta todeta asia läpinäkyvyyden vuoksi. Esityksen mukaisesti karkeasti ottaen nykyiset palkkiot siis kaksinkertaistuisivat puheenjohtajan osalta markkaa, varapuheenjohtajan osalta , työvaliokunnan jäsenen kohdalla se olisi markkaa ja pankkivaltuutetun osalta markkaa vuodessa. Tietysti tässä tilanteessa, kuten on aikaisemmissa puheenvuoroissa esitetty, jossa yhteiskunta muuten on ja jossa kiinnitetään huomiota tunnettuun 3,1 prosenttiin, nyt kuitenkin palkkiot kaksinkertaistetaan. Jos me tässä kolmosessa pysyisimme, kolminkertaistaminen olisi huomattavasti lähempänä kuin kolmen prosentin nousu. Lopuksi on varsin tärkeätä tukea niitä näkökulmia, jotka lähtevät siitä, että kansanedustajan palkkiota pitäisi tarkastella täysin kokonaan uudelleen niin, että verottomat kulukorvaukset saataisiin pois, että olisi kysymyksessä aito verotettava tulo, jolloin epäselvyydet, joita jatkuvasti selvitellään, ja niiden aiheuttama vääristymä poistuisivat. Tällä hetkellähän ensimmäisen kauden kansanedustajan palkkio kulukorvauksineen verotettavana tulona on noin markkaa kuukaudessa. Lopuksi, puhemies, äänestämme siis tästä asiasta seuraavassa käsittelyvaiheessa. 8 Mikko Kuoppa /vas: Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä on pitkälti ennen kaikkea periaatteellinen asia, kuinka suhtaudutaan siihen, miten hyväpalkkaisten, hyvätuloisten ihmisten etuja tässä yhteiskunnassa ajetaan. Näyttää olevan niin, että hyvätuloisilla ihmisillä on aina oikeus saada tuloja entistä enemmän, mutta sen sijaan pienituloisilla ihmisillä ei tahdo olla tuloja ja oikeutta niihin pieniinkään tuloihin. Niitähän on leikattu. Jos ajatellaan palkkion määrää, tämähän ei tietenkään taloudellisesti ole valtiolle mikään suuri kustannus, joten siitä ei voi puhua, mutta periaatteellisella tasolla tuo palkkion määrä, joka maksetaan tavalliselle pankkivaltuusmiehelle, on suurempi kuin täydellä kansaneläkkeellä oleva eläkeläinen saa vuodessa. Siis tämähän on vain palkkio tästä työstä. Sen lisäksi tulee tietenkin kansanedustajan palkka jnp. päälle. Näin ollen en voi pitää oikeana sitä, että täällä korotusprosentit ovat todella huikeita. 3,1 prosenttia olisi ollut se oikea prosentti, mikä tähänkin olisi voitu laittaa, niin kuin yleinen linja on. (Välihuuto) -Kun täällä huudetaan, että paperimiehet vaativat, Paperiliitto vaatii noin 6 prosentin palkankorotusta, ei sekään ole edes alkuunkaan sitä luokkaa, mitä ed. Immonen nyt puolusti pankkivaltuusmiesten palkkion korotusta. On edelleenkin muistettava, että työttömille annettiin markan korotus päivärahaan ja sen saa vain 21,5 päivältä kuukaudessa eli 21,50 markkaa. Tässä todella, jos katsotaan oikeudenmukaisuutta, se on kaukana. 9 Esko-Juhani Tennilä /vas: Rouva puhemies! Kolme näkökulmaa tähän keskusteluun. Ensinnäkään minusta ei ole oikeudenmukaista se, että

5 22/1110 Pankkivaltuutettujen johtosääntö 439 yleinen palkkalinja korotuksissa on ollut 3,1 prosenttia mutta pankkivaltuutetuille tulisi 100 prosenttia. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Yksinkertaisesti se ei ole oikeudenmukaista. Minä ainakin lähden päätöksissä siitä, että niiden pitää olla oikeudenmukaisia. Tämä on minulle syvä periaatteellinen lähtökohta. Toiseksi otan kysymyksen moraalista. Suomen Pankki ja myös, niin olen huomannut, ainakin eräät pankkivaltuutetut ovat kovasti saarnanneet sen linjan puolesta, että palkankorotuksissa pitää olla maltti nyt valttia. Olen nähnyt näitten samojen tahojen pitävän esimerkiksi Paperiliiton 6 prosentin vaatimusta, joka on ajanut tilanteen aika kireäksi, aivan ylimitoitettuna. Malttia saarnataan muille mutta itselle ollaan valmiita ottamaan paljon enemmän. Tämä on suuren luokan kysymys minusta. Ihan syvältä nousee tämä kritiikki minulla. Kolmas on kysymys tuloeroista. Suomessa tuloerot ovat lähteneet jyrkkään kasvuun. Ainakin vasemmistoa tämän pitäisi syvästi säikäyttää, huolestuttaa ja johtaa myös toimenpiteisiin. Pitää kuitenkin nähdä, että tuloerot eivät kasvajollakin yhdellä päätöksellä vaan ne ovat päätösten sarjan seurausta. Otetaan tähän vielä tämä karkea esimerkki, joka on ollutkin esillä: työmarkkinatuella olevien korotus vuoden alussa oli markka päivälle. Nyt tulee sata prosenttia pankkivaltuutetuille. Tämmöisistä päätöksistä nämä tuloerot ovat lähteneet kasvuun, ja ne jatkavat kasvuaan niin kauan kuin tämmöinen kahden raiteen homma hyväksytään, että niille, joilla on vähän, ei tule juuri mitään ja ne, joilla on paljon, saavat lisää. 10 Ilkka Kanerva /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! En nyt halua kauheasti ottaa osaa niihin riekkujaisiin, joissa veljet kaikkein äärimmäisessä vasemmistossa käyvät oman puoluetoverinsa kimppuun, mutta haluan totuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä sanoa, että mikäli nuo riekkujat olisivat oikeudenmukaisia ja johdonmukaisia myös itselleen, he tekisivät sen esityksen, että se linja, jota kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt näitten korvausten perustaksi, otettaisiin samalle tasolle, kuin he nyt esittävät myös pankkivaltuustolle, kaikkiin niihin valtion elimiin, joissa tätä korvauslinjaa noudatetaan. Kysymys on johdonmukaisuudesta tässä suhteessa, ja oletan, että ollakseen johdonmukainen ed. Tennilä tekee tässä yhteydessä esityksen siitä, että kaikissa valtionyhtiöissä tehdään tämän kaltainen alennuslinjaus. 11 Ismo Seivästö /skl: Arvoisa puhemies! Maassamme on tehty taloudelliseen tilanteeseen hyvin sopivia ja maltillisia tuloratkaisuja, näin muun muassa päänavaajana Metalliliitto ja sen imussa Rakennusliitto. Valitettavasti kaikilla aloilla tätä malttia ei tunnu löytyvän, ja tilannetta pahentavat entisestään aiheellista närkästystä aikaansaaneet ylisuuret optiojärjestelyt Tässä tilanteessa eduskunnan on tarkoin harkittava, millaisen viestin se haluaa kentälle nyt lähettää, varsinkin kun niin sanottu palkkaremontti on täälläkin nostettu taas kerran keskustelun alaiseksi. Siksi tämäkin asia olisi tullut ratkaista vasta kokonaistilanteen selvittyä. Tämän suuntaista selvitystä valiokuntakin edellytti. Tässä asiassa ei olisi tarvinnut pitää tällaista hoppua kuin nyt on pidetty. 12 Seppo Kanerva /kok: Arvoisa puhemies! Kun nyt vielä ryhmämme puheenjohtaja Ben Zyskowicz on paikalla, omalta osaltani haluaisin sanoa, että jos esimerkiksi ryhmämme vahingossakaan ehdottaa meikäläistä Suomen Pankin johtokuntaan, välittömästi kieltäydyn näillä palkkioilla. Nimittäin kun siihen lätkäistään 60 prosentin verotus, enhän saa edes raitiovaunulipun hintaa kokouspaikalle. Samanaikaisesti kuitenkin Matti Korhosen taksikulut ovat markkaa, enemmän kuin koko hallintoneuvoston vuosipalkkio. Johonkin muuhun pitäisi puuttua kuin tähän. 13 Esko-Juhani Tennilä /vas: Rouva puhemies! Ed. Ilkka Kanervalie vain hyvin lyhyesti se, että kaikkihan tietysti riippuu siitä, mihin verrataan. Voidaanhan verrata pankkivaltuutettujen saamaa korotusta vaikka optiokeplareitten saamiin tuloihin. Silloin tietysti voidaan sanoa, että te olette kerta kaikkiaan palkkakuopassa Suomen Pankissa. Mikä tahansa vertaus voidaan tehdä. Minä vain vertaan köyhiin ihmisiin. Se on minun lähtökohtani. Minä vertaan työmarkkinatuen saajaan tai pienipaikkaiseen kaupanmyyjään. Työttömille tuli markka lisää päivälle ja kaupanmyyjä saa 3 prosenttia lisää palkkaa. Minä vertaan heihin, en mihinkään muuhun, ja tämä on minun lähtökohtani. Laajasti tuntuu kaikuvan sellainen käsitys, johon en yhdy, että kansanedustajan palkat ovat

6 440 Perjantaina /1114 pienet. Minusta ne ovat vähintäänkin riittävät. Näillä palkoilla voi tässä talossa hyvin työskennellä, ja joka muista lähtökohdista lähtee kuin tästä työstä, hakekoon niitä korkeita palkkoja muualta, jos luulee niitä ylipäätään saavansa. 14 Ilkka Kanerva /kok: Arvoisa puhemies! En edelleenkään kuullut, en ole koskaan aikaisemmin kuullut enkä myöskään tässä keskustelussa, että äärivasemmisto olisi esittänyt, kun tämäkin ratkaisu, johon on päädytty ja jota puhemiesneuvosto ja valiokunta nyt esittävät, on vain puolet siitä, mitä valtionyhtiöitten hallintoneuvostossa, että yksikään vasemmiston edustaja olisi itselleen ja näille hallintoneuvostoille esittämässä, että ne palkkiot tuodaan samalle tasolle eli puolitetaan hallintoneuvostojen palkkiot siitä, mitä ne ovat tämänhetkisessä tilanteessa. Ollaksenne johdonmukaisia tässä kritiikissä, olkaa hyvät ja tehkää tämä esitys! 15 Esko-Juhani Tennilä /vas: Arvoisa puhemies! Otetaan pois kaikki käsittelyyn. Minulle sopii tämäkin, että katsotaan todella koko taso, mutta ei siten, että korotetaan kaikki, vaan lähdetään katsomaan, mikä on järjellinen linja. Tässä kuitenkin poiketaan yleisestä linjasta, ja tämä liittyy myös paitsi siihen, mitä kaikesta maksetaan, myöskin siihen, mitä ylipäätään työmarkkinoilla tapahtuu. Ajatelkaa nyt jonkun duunarin silmin tätä hommaa, että kun 3 prosenttia on lyöty lukkoon ja 6:tako prosenttia Paperiliitto vaatii, niin koko Suomi, sen eliitti, huutaa, että te kaadatte maan. Kuitenkin itselle otetaan sata prosenttia. Tämähän on tausta tässä hommassa. 16 Mauri Salo /kesk: Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta asettaa erilaisia toimielimiä. Yksi eduskunnan asettama on myös V akuusrahaston valtuusto. V akuusrahaston valtuustossa tehtiin hyvin paljon töitä tietyn asian ympärillä, ja 70 markan kokouspalkkio kuuden tunnin tai pitemmästä päivästä ei liene kohtuuton. Mielestäni se on kohtuuttoman pieni. Tässä valiokunta nyt edellyttää, että nimenomaan yhdenmukaistetaan panos-tuotos-ajattelulla, että jos on paljon töitä, maksetaan paremmat palkkiot, jos on vähän töitä, maksetaan pienemmät palkkiot. Tämä on mielestäni johdonmukaista asioitten eteenpäinvientiä. 17 Ilkka Kanerva /kok: Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ihan kohteliaasti maininta vain ed. Seivästölle, että pankkivaltuuston osalta tämän asian käsittely on ollut jo vuosi takaperin käytettävissä eikä ainakaan pankkivaltuuston puolelta ole haluttu mitään aikataulullista rajaa asettaa. Mutta laki Suomen Pankista ja voimaan astuva perustuslaki edellyttävät, että tämä johtosääntö on kokonaisuudessaan voimassa 1.3., josta tämän ajankohdan takaraja muotoutuu. On valitettavaa, että sitä käsitellään todellakin nyt vasta. Arvoisa puhemies! Sen verran vielä sanon ed. Tennilälle ja vakavasti, että jo vuosi sitten on tämä kauppa- ja teollisuusministeriön päätös tehty. Teidän puolueenne on hallituksessa, te itse istutte eduskunnassa ja te tiedätte, että tämä linjaus on tehty. Koskaan en ole kuullut pihahdustakaan siitä, että tämä olisi ollut jollain tavalla vastenmielinen tai väärä päätös äärivasemmiston mielestä. Tänään se sellainen on, kun asia on täällä käsiteltävänä. Suokaa anteeksi, ed. Tennilä, mutta tämä haiskahtaa pahalta populismilta. 18 Pentti Tiusanen /vas: Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta vielä erään yksityiskohdan, kun joissakin puheenvuoroissa on puhuttu puhemiesneuvostosta. Tällä hetkellä perustuslaki on vielä niin sanottu vanha, ja puhemiesneuvoston asema muuttuu 1.3. alkaen. Tiedämme, miten puhemiesneuvosto on määritetty nykyisen perustuslain osissa, ja sieltä tuleva tahto on luettavissa perustuslaista. Mutta haluan painottaa sitä, että puhemiesneuvoston asema muuttuu 1.3. alkaen. Yleiskeskustelu julistetaan päättyneeksi. Eduskunta ryhtyy puhemiesneuvoston ehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn. 1-6 hyväksytään keskustelutta. 7 Keskustelu: Veijo Puhjo /vas: Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 7 eli palkkiopykälä saa sen muodon, mikä on talousvaliokunnan mietinnössä olevassa vastalauseessa, mikä tarkoittaa sitä, että palkkiotaso säilyy entisenä. Sanamuotoja on muuteltu niin, että pykälä vastaa sitä, että ei ole enää suppeaa ja varsinaista pankki valtuustoa.

7 2211 Pankkivaltuutettujen johtosääntö 441 Kirsi Ojansuu /vihr: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Puhjon ehdotusta. Keskustelu julistetaan päättyneeksi. Puhemies: Keskustelussa on ed. Puh jo ed. Ojansuun kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen mukaisena. Selonteko myönnetään oikeaksi. Talousvaliokunnan mietintöön sisältyvä lausumaehdotus hyväksytään. Puhemies: Eduskunta päättänee, että eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Hyväksytään. Asia on loppuun käsitelty. Äänestys ja päätös: Mietintö "jaa", ed. Puhjon ehdotus "ei". Puhemies: Äänestyksessä on annettu 112 jaa- ja 23 ei-ääntä, 5 tyhjää; poissa 59. (Ään. 1) Eduskunta on hyväksynyt mietinnön. 8, johtolause ja nimike hyväksytään keskustelutta. Puhemies: Eduskunnan seuraava täysistunto on ensi tiistaina kello 14. Täysistunto lopetetaan kello Pöytäkirjan vakuudeksi: Seppo Tiitinen

8