Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) 245 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Sanna Hellströmin valtuustoaloitteesta, joka koskee uusien ja laajojen koira-aitausten perustamista HEL T Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Helsingissä on nykyisin 89 koira-aitausta. Aitauksissa koiria voidaan ulkoiluttaa vapaina, sillä järjestyslain mukaan koiria voi pitää taajamissa vapaana vain koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Aitauksissa koirat myös oppivat tulemaan toimeen lajitoveriensa kanssa. Samalla ne ovat tärkeitä koiranomistajien tapaamis- ja tiedonvälityspaikkoja. Koira-aitausten aitaaminen kaupunkimaisella alueella on tarpeellista koirien ja muun turvallisuuden takaamiseksi. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa tai haltijansa valvonnassa, ja niiden pääsy liikenteen sekaan on estettävä. Perustettaessa aitauksia tulee niiden ja asuinkortteleiden, sairaalaalueiden, hautausmaiden ja muiden koirien haukunnasta häiriintyviin alueiden välillä olla riittävä etäisyys. Myös muu virkistyskäyttö, kuten leikkipaikat, pelikentät, tärkeät yleiset ulkoilureitit, ladut ja kaikkien käytettävissä olevat luontoalueet, kilpailee tilasta koira-aitausten kanssa. Helsinki tiivistyy, eikä uusille, entistä suuremmille koiraaitauksille ole helppo löytää paikkoja. Suurille koira-aitauksille on tilaa lähinnä väljemmin rakentuneilla esikaupunkialueilla. Aitaaminen, joka mahdollistaa aitausten turvallisen käytön, on yleensä koira-aitauksen perustamisen suurin kuluerä. Varusteiden ja rakentamisen tasolla ei ole ollut vastaavan suuruista kustannusvaikutusta koira-aitauksen kokonaishintaan. Koira-aitausten ja koirametsien sijoittamisessa on huomioitava myös maiseman- ja luonnonsuojelu. Metsiin perustetuissa tavanomaisissa koira-aitauksissa metsänpohja saattaa kulua nopeasti paljaaksi. Östersundomin usean hehtaarin laajuisessa koirametsässä voi havainnoida koirien vaikutusta metsäluontoon. Alue on ollut vilkkaassa käytössä, josta johtuen metsäluonto on alkanut muuttua. Koirien virtsa ja ulosteet muuttavat metsänpohjan ravinnepitoisuuksia. Tallaaminen, kaivelu ja kaluaminen kuluttavat maapohjaa ja kasvillisuutta. Osa puustosta, varsinkin taimikot, kärsivät, eikä metsää enää saada uudistumaan luontaisesti.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Östersundomin koirametsän kaltaisia alueita ei ole Helsingin kaupungin alueella osoitettavaksi koirien käyttöön, mutta sellainen voi löytyä naapurikunnista Helsingin kaupungin omistamilta alueilta. Esimerkiksi Nuuksiosta saattaisi löytyä koirametsiksi soveltuvia kohteita. Suuri osa näistä alueista on liikuntaviraston hallinnassa rakennusviraston vastatessa luonnonhoidosta. Sijoitusasioista päättää alueen haltija. Yhteistyö koiranomistajien ja asukkaiden kanssa Rakennusvirasto kokee yhteistyön asukkaiden ja koiranomistajien kanssa tarpeelliseksi ja haluaa edistää sitä. Rakennusvirasto pitää myös säännöllisesti yhteyttä Helsingin seudun kennelpiirin, joka edustaa asukas-, käyttäjä- ja asiantuntijanäkemystä. Yksittäisten henkilöiden toiveet ja näkemykset ovat varsin moninaisia, sillä koiranomistajien ja muiden alueen asukkaiden mielipiteet saattavat poiketa toisistaan suuresti. Rakennusvirasto on kuullut asukasyhdistyksiä aina uusia koira-aitauksia perustettaessa jo siksi, että aitausten paikanvalinta herättää usein paljon toisistaan poikkeavia kannanottoja. Uuden koira-aitauksen perustamisen edellytyksenä on ollut aloite alueen asukasyhdistykseltä tai että se on merkitty asemakaavaan. on hyväksynyt Rakennusviraston laatimat Helsingin koirapalveluperiaatteet syksyllä Periaatteet perustuvat koiranomistajille suunnatusta kyselytutkimuksesta saatuun aineistoon. Koirapalveluperiaatteita päivitetään käyttäjiltä saadun palautteen sekä ylläpidon havaintojen pohjalta vuoden 2012 aikana, jonka jälkeen ne viedään yleisten töiden lautakunnan hyväksyttäväksi. Mahdollisuuksia suurempien koira-aitausten perustamiseen ja koirametsän osoittamiseen Helsingin kaupungin omistamilta mailta naapurikunnissa tarkastellaan osana linjauksen päivitystä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Kaisu Ilonen, suunnitteluasiantuntija, puhelin: kaisu.ilonen(a)hel.fi Ritva Keko, laatuvastaava, puhelin: ritva.keko(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Hellström Sanna valtuustoaloite Kvsto asia 32 Otteet Ote Otteen liitteet

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Kaupunginhallitus Liikuntavirasto Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Helsingissä on nykyisin 89 koira-aitausta. Aitauksissa koiria voidaan ulkoiluttaa vapaina, sillä järjestyslain mukaan koiria voi pitää taajamissa vapaana vain koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Aitauksissa koirat myös oppivat tulemaan toimeen lajitoveriensa kanssa. Samalla ne ovat tärkeitä koiranomistajien tapaamis- ja tiedonvälityspaikkoja. Koira-aitausten aitaaminen kaupunkimaisella alueella on tarpeellista koirien ja muun turvallisuuden takaamiseksi. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa tai haltijansa valvonnassa, ja niiden pääsy liikenteen sekaan on estettävä. Perustettaessa aitauksia tulee niiden ja asuinkortteleiden, sairaalaalueiden, hautausmaiden ja muiden koirien haukunnasta häiriintyviin alueiden välillä olla riittävä etäisyys. Myös muu virkistyskäyttö, kuten leikkipaikat, pelikentät, tärkeät yleiset ulkoilureitit, ladut ja kaikkien käytettävissä olevat luontoalueet, kilpailee tilasta koira-aitausten kanssa. Helsinki tiivistyy, eikä uusille, entistä suuremmille koiraaitauksille ole helppo löytää paikkoja. Suurille koira-aitauksille on tilaa lähinnä väljemmin rakentuneilla esikaupunkialueilla. Aitaaminen, joka mahdollistaa aitausten turvallisen käytön, on yleensä koira-aitauksen perustamisen suurin kuluerä. Varusteiden ja rakentamisen tasolla ei ole ollut vastaavan suuruista kustannusvaikutusta koira-aitauksen kokonaishintaan. Koira-aitausten ja koirametsien sijoittamisessa on huomioitava myös maiseman- ja luonnonsuojelu. Metsiin perustetuissa tavanomaisissa koira-aitauksissa metsänpohja saattaa kulua nopeasti paljaaksi. Östersundomin usean hehtaarin laajuisessa koirametsässä voi havainnoida koirien vaikutusta metsäluontoon. Alue on ollut vilkkaassa käytössä, josta johtuen metsäluonto on alkanut muuttua. Koirien virtsa ja ulosteet muuttavat metsänpohjan ravinnepitoisuuksia. Tallaaminen, kaivelu ja kaluaminen kuluttavat maapohjaa ja kasvillisuutta. Osa puustosta, varsinkin taimikot, kärsivät, eikä metsää enää saada uudistumaan luontaisesti. Östersundomin koirametsän kaltaisia alueita ei ole Helsingin kaupungin alueella osoitettavaksi koirien käyttöön, mutta sellainen voi löytyä naapurikunnista Helsingin kaupungin omistamilta alueilta. Esimerkiksi Nuuksiosta saattaisi löytyä koirametsiksi soveltuvia kohteita. Suuri osa

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Esittelijä näistä alueista on liikuntaviraston hallinnassa rakennusviraston vastatessa luonnonhoidosta. Sijoitusasioista päättää alueen haltija. Yhteistyö koiranomistajien ja asukkaiden kanssa Taustaa Rakennusvirasto kokee yhteistyön asukkaiden ja koiranomistajien kanssa tarpeelliseksi ja haluaa edistää sitä. Rakennusvirasto pitää myös säännöllisesti yhteyttä Helsingin seudun kennelpiirin, joka edustaa asukas-, käyttäjä- ja asiantuntijanäkemystä. Yksittäisten henkilöiden toiveet ja näkemykset ovat varsin moninaisia, sillä koiranomistajien ja muiden alueen asukkaiden mielipiteet saattavat poiketa toisistaan suuresti. Rakennusvirasto on kuullut asukasyhdistyksiä aina uusia koira-aitauksia perustettaessa jo siksi, että aitausten paikanvalinta herättää usein paljon toisistaan poikkeavia kannanottoja. Uuden koira-aitauksen perustamisen edellytyksenä on ollut aloite alueen asukasyhdistykseltä tai että se on merkitty asemakaavaan. on hyväksynyt Rakennusviraston laatimat Helsingin koirapalveluperiaatteet syksyllä Periaatteet perustuvat koiranomistajille suunnatusta kyselytutkimuksesta saatuun aineistoon. Koirapalveluperiaatteita päivitetään käyttäjiltä saadun palautteen sekä ylläpidon havaintojen pohjalta vuoden 2012 aikana, jonka jälkeen ne viedään yleisten töiden lautakunnan hyväksyttäväksi. Mahdollisuuksia suurempien koira-aitausten perustamiseen ja koirametsän osoittamiseen Helsingin kaupungin omistamilta mailta naapurikunnissa tarkastellaan osana linjauksen päivitystä. Kaupunginvaltuutettu Sanna Hellström ja 14 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan, että Helsinkiin toteutetaan myös nykyistä kevyemmin rakennettuja mutta suurempia koirapuistoja. Aloitteessa toivotaan mahdollisuuksia toteuttaa Östersundomin koirametsän kaltaisia aitaamattomia tai osittain aidattuja alueita koirien ulkoilutukseen ja ottamaan huomioon koiranomistajien sekä alueen asukkaiden mielipiteet suunniteltaessa aitauksia. Kaupunginhallitus on pyytänyt tästä yleisten töiden lautakunnalta lausuntoa mennessä. Järjestyslain mukaan koiria voi pitää taajamissa vapaana vain koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa ja suljetuilla piha-alueilla. Metsästyslaki edellyttää, että ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai se on välittömästi kytkettävissä maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään. Poikkeuksena on oma pihamaa, puutarha, aidattu alue tai

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) esimerkiksi yleinen koirapuisto. Laissa on myös palvelus- ja metsästyskoirien kouluttamiseen ja ammatinharjoittamiseen liittyviä poikkeuksia. Lain tarkoituksena on turvata eläinten pesimis- ja lisääntymisrauha. Helsingissä on nykyisin 89 koira-aitausta. Koira-aitausten muodostama verkosto on tiheä. Koira-aitausten tavoitteena ei ole palvella koirakoulutusta ja erilaisia koira-aktiviteetteja, vaan ne tarjoavat koirille paikan vapaana ulkoilemiseen ja lajitoverien tapaamiseen. Kaupunki on vuokrannut koiraharrastajien yhdistysten käyttöön muita alueita koirakoulutusta varten. Valtaosa aitauksista on varsin pelkistettyjä ja toiminnoiltaan yksinkertaisia. Nykyinen koira-puistokäytäntö on muotoutunut pitkälti käytännön vaatimusten mukaan, ja koira-aitausten varustelussa on noudatettu Helsingin seudun kennelpiirin näkemyksiä. Tavoitteena on järjestää kaikkiin koira-aitauksiin kunnollinen aita, asianmukaiset roskasäiliöt, ilmoitustaulu ja muutama penkki. Kalustevalinnoissa sovelletaan Helsingin kaupunkikalusteohjeen suosituksia. Koira-aitausten aidat on rakennettava vankoiksi ja laadukkaasti, jotta ne ovat pitkäikäisiä ja korjauskustannukset jäävät vähäisiksi. Aiemmin on rakennettu matalampia aitoja, mutta nykyisen käsityksen mukaan aidan korkeuden tulee olla vähintään 160 cm, jotta se toimisi myös runsaslumiseen aikaan. Suurille, korkealle hyppääville koirille 160 cm korkuinen aita on muulloinkin tarpeellinen. Koira-aitauksen perustaminen edellyttää useimmiten myös maanrakennustöitä: kosteilla paikoilla salaojitusta tai vähintäänkin pintavesien ohjausta. Aitausten käyttäjät ovat valittaneet alueiden märkyydestä etenkin keväisin ja syksyisin. Aitausten tulee olla käytettävissä kaikkina vuodenaikoina. Aitausten yleisilme on haluttu pitää selkeänä ja kalusteet ja varusteet pelkistettyinä alueiden toimivuuden vuoksi. Joissakin koira-aitauksissa on tosin kokeiltu koulutukseen soveltuvia telineitä ja roihuvuorelaisessa aitauksessa on kaupungin käsityöpajan veistoksia. Ylimääräiset rakenteet aiheuttavat kuitenkin helposti törmäysvaaran telmivälle ja kovaa vauhtia juoksentelevalle koiralaumalle. Helsingin kaupungin hallitsemista koira-alueista laajin on Östersundomin koirametsä. Tämä alue on osittain aidattu usean hehtaarin laajuinen metsäkaista. Östersundomin alueen rakentuessa koirametsästä joudutaan mahdollisesti luopumaan. Suurimpia koiraaitauksia ovat Rajasaari (2,8 ha) ja Pitkäkosken koira-aitaus (2,2 ha). Rajasaaren koira-aitaus on erittäin suosittu ja vilkkaassa käytössä. Kaikki koiranomistajat eivät kuitenkaan tohdi viedä lemmikkejään suuriin koira-aitauksiin, koska alueen valvonta on vaikeampaa kuin

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) tavanomaisessa koirapuistossa. Erikokoisten ja - tapaisten koirien yhteiselo ei ole aina sopuisaa. Yleinen vaatimus koira-aitausten suhteen nykyisin on, että suurille ja pienille koirille järjestetään erilliset aitaukset. Uudet aitaukset jaetaan aina kahteen eri osastoon ja vanhoja jaetaan kunnostusten yhteydessä, mikäli aitaus on riittävän suuri jaettavaksi kahdeksi eri osastoksi. Kovin pienissä aitauksissa erityisesti kesäaikaan esiintyy haju- ja epähygieenisyyshaittoja. Koirien kanssa on mahdollista ulkoilla puistoissa ja ulkoilureiteillä kunhan pitää koiran kytkettynä tai muuten varmistaa, että koira ei aiheuta vaaratilanteita muille ulkoilijoille ja tottelee ulkoiluttajansa määräyksiä. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Kaisu Ilonen, suunnitteluasiantuntija, puhelin: kaisu.ilonen(a)hel.fi Ritva Keko, laatuvastaava, puhelin: ritva.keko(a)hel.fi Liitteet 1 HEL Hellström Sanna valtuustoaloite Kvsto asia 32 Otteet Ote Arkkitehtuuriosasto Katu- ja puisto-osasto Kaupunginhallitus Liikuntavirasto Otteen liitteet