Pirkanmaa. Ympäristöohjelmalla yhteistä suuntaa SIVU 10 1/ PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaa. Ympäristöohjelmalla yhteistä suuntaa SIVU 10 1/2011. www.pirkanmaa.fi PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA"

Transkriptio

1 1/2011 Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA KUVAT: JARI SALONEN, HANNU VALLAS, KIRSTI PALOKANGAS Budjettitavoitteissa liikenne ja keskusareena SIVU 6 Ympäristöohjelmalla yhteistä suuntaa SIVU 10 Tietoyhteiskunta murroksessa, miten käy Pirkanmaan? SIVU 2 Miten Pirkanmaa kärkisarjaan Osallistu keskusteluun netissä SIVU 12

2 NÄKÖALAPAIKALLA Esa Halme Maakuntajohtaja Tietoyhteiskunta murroksessa Globaali myllerrys ja uuteen kilpailutilanteeseen asettuminen ovat muuttamassa tietoyhteiskunnan ja erityisesti viestintäteknologian toimijoita uudenlaiseen tilanteeseen. Pirkanmaa on tuotta nut noin 6,6% maakuntansa BKT:stä tutkimalla ja kehittämällä. Tässä työssä on Nokialla ja siihen välittömästi kytkeytyvillä yrityksillä keskeinen rooli. Alan murrokset vaikuttavat merkittävästi maa kunnan tulevaisuuteen. Meidän kaikkien on pyrittävä toimimaan niin, että työpaikoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat mahdollisimman vähän työntekijöiden ja heidän perheittensä elämään. Odotettavissa olevasta kielteisestä kehityksestä huolimatta muutos luo aina myös mahdollisuuksia. Vahvuutemme Osaaminen YO tiedepuisto - yritykset Osaamisesta hyötyvä rakenne Yliopisto ja AMK Yritysten muutososaaminen Hyvä yrittäjyysaste Mahdollisuutemme Osaamisperusteinen talous Potentiaalisia nousijoita T&K ja innovaatiopolitiikka Ketterä julkinen sektori Kyky suunnata panoksia Tilaa yrittäjyyteen Heikkoutemme Yhden kortin varassa oleminen Yritysten alhainen innovaatioaste ja t/k-taso Yliopistollisen yrittäjyyden puute Pk-yritysten heikot kv-valmiudet Matala kasvuhakuisuus Uhkamme Työttömyys Syrjäytyminen Valtion passiivisuus Löytyykö yhteinen tahto? Suojautuminen maailmasta Kysynnän hiipuminen Muutoksen tekeminen tulee edellyttämään systemaattista ja pitkäjänteistä muutoksen hallintaa, yksituumaisuutta, tietoyhteiskuntakehityksen nopeuttamista julkisella sektorilla, käytäntölähtöisen innovaatiopolitiikan aktiivista ja riittävästi resursoitua kehittämistä ja tätä tukevan yliopistoopetuksen merkittävää lisäämistä ja valtion tutkimusyhteisöjen vahvistamista. Euroopan Unionin tavoitteet ja strategiat Euroopan Unionin rakenne- ja koheesiopolitiikka muodostavat maailman laajimman ja kattavimman kilpailutuksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailukyvyn kohentamiseen käytettyjen resurssien suuntaamista ohjaavat vahvimmin koheesiomaiden rakenteelliset tarpeet, Eurooppa tavoitteet ja alueiden taloudelliset voimavarat. Tämä kokonaisuus tulee luomaan tämän hetken käsityksen mukaan hyvän lisäarvon tulevien vuosien kehittämistyöhön ja edellä kuvatun kehityksen tuomiin haasteisiin. Tavoitteenamme on saada EU:n rakennepolitiikka kehitetyksi aiempaa dynaamisemmaksi, verkostoituneemmaksi ja vaikuttavammaksi. Tavoitteenamme on, että ohjelmien toteutuksessa pyrittäisiin aiemman tukipolitiikan sijasta ostamaan maakunnan tarvitsemia muutoksia. Muutoksen ostaminen on prosessi, jossa yksittäisten projektien sijasta haetaan strategisesti perusteltua, laajaa toimintamallien ja -rakenteiden muutosta. Muutoksen tavoitteena on edistää eurooppalaisia kehitystavoitteita alueen omista lähtökohdista käsin. Muutoksen ostamisessa on kyse uudesta toimintatavasta rakennerahastoissa. Se yhdistää strategisen johtamisen ja paikallisen kehittämisen. Se mahdollistaa eri tasoisten tavoitteiden, EU:n, kansallisen ja alueellisen, yhteensovittamisen. Rakennerahastotoiminnan arviointi helpottuu, kun voidaan tarkastella asetettujen muutostavoitteiden toteutumista yksittäisten projektien toimenpiteiden sijasta. 2

3 Mitä ennakointiyhteistyö ja uusi portaali antavat Pirkanmaan tulevaisuutta ajatellen? Ennakointimenetelmien näkökulmasta Pirkanmaalla tehtävä ennakointiyhteistyö ja uusi Pilkahdusportaali tarjoavat eritaustausta tuleville asiantuntijoille mahdollisuuden tietojen ja kokemusten vaihtamiseen. Kun ennakointitarpeita samoin kuin ennakointimenetelmiä on suuri määrä, voidaan tapauskohtaisesti päätyä soveltamaan hyvinkin samanlaisia tai toisaalta hyvinkin erilaisia menetelmiä tulevaisuuden mahdollisten maailmoiden ja vaihtoehtojen hahmottamiselle. Yhdistävänä piirteenä on kiinnostus Pirkanmaan kehittymiseen ja kehittämiseen, joten yksi kiinnostava mahdollisuus on yhdistää eri osapuolten tuottamia arvioita toisiinsa. Markus Pöllänen, lehtori, DI Tampereen teknillinen yliopisto Pilkahdus-portaalin avulla yhdessä tuotamme tietoa, millaisia ovat tulevaisuuden oppimisympäristöt, mitä opettajuudelta vaaditaan ja miten koulutuksen sisältöjä kehitetään ammattien Ennakoinnilla tulevaisuusosaamista Alueellisella ennakointiyhteistyöllä syntyy kattavampi kuva siitä, mihin maakunta on menossa, miten muutosta voi hallita ja miten siihen voi varautua. Ennakoinnin voisi kiteyttää oikeastaan siten, että se on tulevaisuuden tutkimusta ja suunnittelua tiedon tuotantoa muun muassa päätöksenteon tarpeisiin, kertoo suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen. Yhteistyötä voidaan tehdä monella tavalla. Syksyllä pidetyt tulevaisuusfoorumit jatkavat tänä vuonna, teemakohtaisia sessioita nousee esiin tarpeen mukaan. Asiantuntijaringit ovat alkaneet kokoontua pohtimaan kuntapalvelujen tulevaisuutta, ennakointimenetelmiä ja elinkeinoelämän menestystekijöitä. Helmikuussa avattiin myös ennakointiportaali Pilkahdus, joka tarjoaa tilastotietoa, foorumin keskusteluille ja osallistaa. Teemojen raportit julkistetaan siellä ja usean organisaation tuottamia aineistoja kerätään sivustolle. Portaalissa on datapankki, jossa on tulkittua, pureksittua tietoa, punnittuja näkemyksiä ja vuorovaikutteinen työskentelytila. Mukana portaalissa ja ennakointiyhteistyössä ovat Pirkanmaan Ely-keskus, yliopistot ja kunnat, seutukuntien edustajat ja esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöt. Asiantuntijaringeissä on toistaiseksi yhteensä 50 jäsentä. Alueella tulevaisuustietoa tarvitsevia toimijoita on paljon. Tarkoituksena on tuottaa erilaisia projektioita. Tämän työn avulla on mahdollista sovittaa yhteen pirkanmaalainen näkemys asiasta. Pirkanmaan liiton rooli on olla yhteistyön koordinoijana. Työtä tehdään yksissä tuumin, yhteisesti sovitulla tavalla. Lisää ennakoinnista osoitteessa: PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2011 3

4 4 osaamisvaatimuksia vastaaviksi. Voimme yhdessä jakaa tietoa ja saada uusia näkökulmia. Ei vain puhuta yhteistyöstä, tehdään sitä. Raija Keuro, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä Ennakointiyhteistyö parantaa päätöksenteon tietopohjaa ja ohjaa tulevaisuuden muotoutumista halutun kaltaiseksi. Erityisen tärkeää ennakointiyhteistyö on osaamis- koulutus- ja työvoimatarpeiden alueella, koska elinkeinoelämän rakenne muuttuu nopeassa tahdissa. Pilkahdus avoimena yhteistyöalustana mahdollistaa asiakasnäkökulman vahvan läsnäolon, ovat kyseessä sitten kuntalaiset, nuoret tai yritykset. Asiantuntijat Peer Haataja ja Johanna Kaplas/EK Aluetoiminta Ennakointiyhteistyöllä nostetaan keskusteluun uusia, tehostavia, poikkeuksellisia, yhteistoiminnallisia, yrittäjyyttä ja pirkanmaalaisuutta tukevia palveluratkaisuja. Tavoitteena on miettiä konkreettisia näkökulmia kuntapalveluiden kehittämiseksi ja miten näitä voidaan eri toimijoiden kautta edistää (kunnat, yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset, viranomaiset, kolmas sektori). Maakuntasuunnitelmalla linjataan edellytykset kehittämiselle yleisellä tasolla kuten asukkaiden korkealuokkainen, yhteisöllinen ja esteetön elinympäristö sekä laadukas ja kattava peruspalveluiden verkosto. Ennakointiin liittyvällä kommentointityöllä ja ideoinnilla etsitään rohkeita toimintatapoja tämän esitetyn tulevaisuuden toteuttamiseksi. Ohjelmajohtaja Antti Korkka, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Alueen ennakointia on turha ja lähes mahdoton kenenkään tehdä yksin. Mahdollisien maailmojen hahmottaminen ja niihin sopivien polkujen löytäminen yhdessä luovat parhaat mahdolliset edellytykset yrityksille toimia. Ennakointityön tulee tukea erityisesti pk-yritysten kykyä saada kiinni tulevasta sekä mahdollistaa oikeanlaisen osaamisen syntyminen alueelle välittymällä systemaattisesti oppilaitosten strategioihin ja toimintaan. Pilkahdus-portaali luo sopivan väylän kehittää yhteisen ennakoinnin mallia. Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta Haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisen tuen haku oli käynnissä helmi maaliskuussa Ikaalisten, Kangasalan, Oriveden, Pälkäneen, Tampereen, Urjalan, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven hankealueilla. Valtiontuen jakoprosessin tulos tulee maakuntahallituksen käsittelyyn huhtikuussa. Laajakaistarakentamisen tukea oli haettavana yhdeksälle alueelle Pirkanmaan liitto valitsee verkkojen rakentajat. Tämän jälkeen kunnat arvioivat lähtevätkö mukaan sillä hinnalla, minkä valittu operaattori on tarjouksessaan anta nut. Vasta sen päätöksen kanssa operaattori hakee valtion tukea Viestintävirastosta. Hankkeet voidaan toteuttaa myös ensi vuoden aikana, kertoo erityisasiantuntija Marja-Riitta Mattila-Nurmi. Viestintävirasto puolestaan päättää, mikä on valtion tuen ja kunnan osuus hankealueiden kunnissa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja liikenne Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Työhön liittyy maakunnan liiken ne strategia, jossa kuvataan liikenne jär jes telmän ke hit tämisen tavoitetila, Pirkanmaan liikennevisio Kun Pirkanmaan kuntien val tuu te tuil ta kysyttiin lii ken nejär jes telmän ke hittämis tar peista ja -linjauksista, kävi ilmi, että eniten kehittämistarvetta on joukkoliikenteen olosuhteissa ja kestävien kulkumuotojen käyttöä Pirkanmaan liikennejärjestelmävisio

5 Viime vuonna tehtiin päätös, joka koski 10 hanketta viiden kunnan alueella. Sastamala on Pirkanmaan kunnista ainoa, joka on tehnyt päätökset ja ensimmäinen pilotti on nyt siellä tehty, Mattila-Nurmi sanoo. Laajakaistarakentamisen tuella suunnitellaan ja rakennetaan nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvaa viestintäverkkoa. Kyseessä ovat alueet, jotka nykyisin jäävät nopeiden laajakais tayhteyksien markkinaehtoisen tarjonnan ulkopuolelle ja joille tarjon nan ei voida olettaa leviävän markkinaehtoisesti vuoteen 2015 mennessä. Runkoverkon valmistuttua hankealueiden asukkailla on mahdollisuus hankkia huippunopea 100/100 Mbit/s laajakaistayhteys. Käyttäjä maksaa enintään 2 km verkkoyhteyden rakentamisesta, liittymismaksun ja liittymän käytöstä aiheutuvat normaalit kuukausimaksut. Käyttäjä valitsee omien tarpeidensa perusteella myös yhteyden nopeuden. Valokuituverkossa pystytään tarjoamaan vuosikymmenien ajan huippunopeita, toimintavarmoja ja luotettavia yhteyksiä. Seuraa laajakaistahakuun ja siihen liittyvää tiedottamista liiton kotisivuilta osoitteesta: visio laadinnassa tukevan yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Kyselystä kävi ilmi myös, että liikennejärjestelmän kehittäminen tulisi olla pitkäjänteistä ja asiakaslähtöistä ja huomioida ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi sen tulisi tukea alueiden (maakunnan eri osien) ja elinkeinojen kehittymistä ja menestystä. Tieliikenteen onnettomuuksien määrä tulee vähentyä merkittävästi. Maankäytön suunnittelussa tulee arvioida nykyistä paremmin liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, kestävä liikkuminen). Lisäksi liikennejärjestelmätyön tulee ylittää sektori- ja hallintorajat. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laativat yhdessä Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä liikennevirasto. MAAKUNNAN ÄÄNI Moni kaipaa edunvalvojaa Harri Asikainen maakuntahallituksen jäsen Valkeakoskelta Otanpa aluksi esimerkin. Noin 350 oppilaan Tyryn koulu Valkeakoskella joudutaan tyhjentämään ja koululaiset joutuvat moneksi vuodeksi evakkoon useaan eri paikkaan. Syynä ovat ongelmat sisäilman laadussa. Edessä on arviolta 9,5 miljoonan remontti, eikä valtionrahoituksesta ole tietoakaan. Tyryn koulu ei ole homeongelmineen yksinään, vaan Pirkanmaalla on samanlaisia tapauksia useita. Eikä Valkeakoski ole kuntana ainoa, joka kamppailee taloutensa ja mittavien investointitarpeiden kanssa. Mistä rahat otetaan koulujen peruskorjauksiin? Toinen esimerkki eräästä pohjoisen Pirkanmaan kunnasta, josta kerrottiin kelirikkokeväinä autoilun olevan hankalaa, joidenkin mielestä lähes mahdotonta. Perunapeltokin saattaa kertojien mukaan olla turvallisempi ajorata. Tuokaan tienpätkä tai kunta ei ole yksinään, sillä maakunnan alempiasteiseksi määritelty tiestö kärsii routavaurioista laajasti. Nykyiset tiemäärärahat eivät riitä pitämään yllä edes nykykuntoa ja siitä luonnollisena seurauksena on tiestön rappeutuminen. Laskelmien mukaan tarvittaisiin 10 miljoonaa euroa vuosittain lisää tiestön nykyisen tason säilyttämiseksi. Voi myös miettiä, mitä se alempiasteisuus tieluokituksessa tarkoittaa. Ei kai sillä vaan yritetä sanoa, että sen käyttäjätkin ovat jotenkin alempiasteisia, muita huonompia? Toivottavasti ei. Koulut ja tiet kaipaavat voimakasta edunvalvojaa. Saattaa olla, että kampanja pirkanmaalaisesta ministeristä on ihan paikallaan, mutta tärkeämpää olisi kuitenkin pudottautua ministeritasolta käytännön tasolle. Päätöksen sisältö on olennaisempaa kuin päätöksen tekijä. Ei pirkanmaalaisen ministerin hankkimista ja saamista silti ole mitään syytä vastustaa. Jos olemassa olevia kouluja ja muita rakennuksia ei ole varaa korjata, joudutaan rakentamaan uusia. Samaan tilanteeseen joudutaan myös silloin, jos ihmisten asuminen keskitetään suuriin taajamiin. Silloin valmiit kiinteistöt jäävät ilman käyttäjiä ja heille rakennetaan uudet kiinteistöt toiseen paikkaan. En tiedä ovatko oikeassa ne, jotka sanovat tuollaista toimintaa hölmöläisten hommaksi. Sen kuitenkin tiedän, että ihmisten on saatava itse valita asuinpaikkansa taajamista tai haja-asutusalueilta. Pirkanmaalla moni kaipaa edunvalvojaa. Moni tarkoittaa niin ihmistä kuin asiaa ja organisaatiota. Se tarkoittaa myös yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan on lähdettävä ylimmältä tasolta, eli kaikista tavallisista pirkanmaalaisista, joilla on ideoita, haluja ja tarpeita, tietoa ja kokemusta. Sitä osaamista, jota maakunnallisissa ohjelmissakin korostetaan. Myönnän auliisti, että Pirkanmaalla on tehty paljon edunvalvontaa. Ja onnistuttukin siinä. Kaikilla maakunnan asukkailla siitä ei kuitenkaan ole tietoa. Siksipä onkin syytä kansanomaistaa niin sanotun ylätason toimintaa. Mitä lähempää kansalaisia asiat lähtevät, sitä enemmän he ovat mukana niiden toteutumista vauhdittamassa. Edunvalvojia olemme me kaikki. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2011 5

6 Pirkanmaa listasi kärkihankkeensa Pirkanmaan kärkihankkeita ensi vuoden budjettiin ovat muun muassa Tampereen Rantaväylän tunnelin toteutus, Hämeenkyrön ohikulkutie ja valtion rahoitus Tampereen keskusareenalle. Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2012 Tampereen Rantaväylän (Vt12) tunnelin toteuttaminen (LVM) Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohikulkutie (LVM) Valtatie 12:lla Teiskontien parantaminen Tampereen keskussairaalan kohdalla ja joukkoliikenteen edistämisen teemahanke (LVM) Tampere Pori -radan peruskorjaus (LVM) Sastamala Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto: 1. vaihe Punkalaidun Huittinen, 2. vaihe Sastamala Huittinen (YM) Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus (OKM) Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (VM ym.) Lisäksi kaksi hanketta: Vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin kansallisen aseman turvaaminen (OKM) Raidekapasiteetin lisääminen: suunnittelumääräraha välille Tampere Toijala (Akaa) (LVM) Pirkanmaan budjettitavoitelistaa on tiivistetty valmistelun kuluessa ja nyt maakunnasta on esitettävänä seitsemän kärkihanketta. Maakunnasta on näin helpompi saada yhteinen viesti eteenpäin ja toiveena on, että kaikki maakunnan toimijat voisivat näihin tavoitteisiin sitoutua, kertoo edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela. Selkeämmin esille nostetut ovat pääosin isoja määrärahatavoitteita. Jos valtion rahoitusta niille saadaan, valmiutta on lähteä toteuttamaan hankkeita jo ensi vuonna. Budjettitavoitteiden valmistelussa on kuultu vahvasti maakunnan toimijoiden ääntä. Huomioon on otettu viime syksyn maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan tullut aineisto sekä sairaanhoitopiirin, ELYkeskuksen, yliopistojen ja korkeakoulujen kannat. Uutta on kuntajohtajakokouksen aktiivinen mukaantulo. Kuntiin on myös tehty lisäkysely rahoitustarpeista. Listalta on nyt karsittu sellaisia hankkeita, jotka voivat toteutua pitkällä aikavälillä ja joilla ei ole selkeitä määrärahatavoitteita. Näitä Pirkanmaan liitto esittää hallitusohjelmaan: Aluehallinnon uudistuksen jatkaminen Kuntalain uudistamisen toteuttaminen Liikenteen kehittäminen ja rahoitus Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen maan kakkoskenttänä Osaamiskeskeisen innovaatioohjelman luominen Turvallisuusklusterin luominen Työvoiman tarpeen tyydyttäminen Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus 6 Kansainvälinen toiminta uudistumassa Verkostojen merkitys on entistä tärkeämpää myös kansainvälisessä toiminnassa, sanoo yhteyspäällikkö Elina Suojanen-Nirvi. Pirkanmaan liitto on tämän vuoden aikana luomassa uusia avauksia kansainväliseen toimintaan. Tässä yhteydessä punnitaan esimerkiksi, mistä yhteistyöalueista olisi maakunnalle paremmin hyötyä ja mietitään muun muassa Euroopan Alueiden Liiton (AER) toimintaan syvemmälle menemistä. Painopisteinä ovat muun muassa innovaatioympäristöjen kehittäminen ja avoimet innovaatiot, ympäristökysymykset ja julkishallinnon uudet konseptit, Suojanen-Nirvi sanoo. Tämän vuoden aikana harkitaan, minkätyyppisiä alueita maakunta tarvitsee yhteistyöalueikseen. Haemmeko jotain uutta, jonka avulla maakunta voi olla askeleen edellä muita. Sopivien yhteistyötahojen avulla voimme rakentaa vahvan kansainvälisen verkoston. Sen kautta voi syntyä esimerkiksi mahdollisia tutkimusryhmiä ja hankeyhteistyötä tai vaikkapa opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa. Suojanen-Nirvi vetää maakunnan liittojen kollegoista koostuvaa ryhmää, johon kuuluu myös kuntaliiton edustaja. Ryhmä pohtii Euroopan Alueiden Liiton jäsenyyttä: miten maakunnan liitot haluavat tästä

7 Kuntajohtajakokouksista yhteisiä kannanottoja edunvalvontaan Pirkanmaan kuntajohtajakokous tiivistää maakunnan edunvalvontaa. Muutenkin kuntajohtajakokouksista haetaan uutta verkostoitumista ja tiedon vaihtoa. Kuntajohtajat ovat kerääntyneet liiton järjestämiin yhteisiin tilaisuuksiin aikaisemminkin. Nyt seminaarityyppisistä kokoontumisista on siirrytty esityslistapohjalle ja kokouksissa käsitellään muun muassa kuntien yhteistyön ja edunvalvonnan kannalta tärkeitä aiheita. Helmikuun kokouksessa kuntajohtajat sitoutuivat Pirkanmaan ykkös tavoitteisiin yhteisenä maakunnallisena näkemyksenä. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen syventämistä on kaivattu kuntajohtajien kesken, sanoo puheenjohtajana toimiva Juha Yli-Rajala. Valmistelun aikana kuntajohtajilla on useinkin tarvetta benchmarkkaukseen ja tässä verkostoituminen antaa hyvän mahdollisuuden. Toisaalta haasteena on, miten saada aikaan vuorovaikutteista keskustelua kun osanottajia on paljon. Yli-Rajala näkee hyvänä sen, että kokouksilla saadaan yhteinen kannanotto koko maakunnan tasoisiin kysymyksiin ja keskustelun avulla ratkaisua siihen, mikä on kuntien parhaaksi. Tarkoituksemme ei ole astua kunnallisten luottamustoimielinten varpaille. Ajankohtaiseen keskusteluun osaa Kuntajohtajakokous osaltaan valmistelee asioita ja ne etenevät normaalissa järjestyksessä poliittisten elimien valmisteluun. Ja kiitoksen ansaitsee liiton panos toiminnan fasilitaattorina ja järjestäjänä, Yli-Rajala lisää. Pirkanmaan kuntajohtajakokouksen puheenjohtajana toimii tänä vuonna johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungista sekä varapuheenjohtajina Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen ja Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Alenius. Kuntajohtajakokouksen sihteerinä toimii hallintojohtaja Petri Pikkuaho. Kuntajohtajat kokoustavat tänä vuonna vielä neljä kertaa. Kuntajohtajakokouksen tarkoituk sena on perehtyä kuntajohtajien omiin asioihin koko Pirkanmaan laajuudelta sekä liiton normaaliin vuosisuunnitteluun ja toimintaan. Lisäksi voimme ottaa käsittelyyn aiheita, jotka herättävät ajankohtaista keskustelua. Kuntajohtajakokouksen aiheita ovat muun muassa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä joukkoliikenneasiat. Lisäksi voidaan yhteisesti tarkastella toisen asteen koulutuksen järjestämis tä koko maakunnan tasoisesti. Kesäkuulla kokouksen aiheena on muun muassa uuden hallituksen ohjelma Pirkanmaan ja kuntien kannalta. Tänä vuonna kuntajohtajat pohtivat vielä seutukuntajakoasioita ja kuntarakenteen muutoksia pitkällä aikavälillä, maakuntakaavan uudistamista ja Pirkanmaan brändityötä. lähtien toimia järjestössä ja miten Suomi saisi paremmin näkyvyyttä. AER-toiminnassa tavoitteena on entistä enemmän aluehallinnon vahvistaminen ja maakunnan liittojen työn tukeminen. Pohdimme yhteisesti, lähdemmekö AER:n komiteoihin ja projekteihin, pysyviin toimikuntiin tai muihin ohjelmiin. Otammeko vetovastuuta, uusia aiheavauksia ja osallistummeko lisää kilpailuihin. Myös uusi kansainvälinen asiantuntijaryhmä kokoontuu miettimään eri toimijoiden kesken keinoja yhteisten avausten ja hankkeiden löytämiseen. Haluamme löytää noin 5 samankaltaista yhteistyöaluetta ja sitä kautta rakentaa yhteistyökumppaneiden kautta uusia verkostoja, jotka voisivat esimerkiksi lähteä viemään hankkeita eteenpäin. Hyvänä apuna tiedon saannissa ja vaikuttamismahdollisuuksissa on Pirkanmaan liiton ja Tampereen Brysselin EU-toimisto. Toimiston työn tavoitteena on välittää tietoa maakuntaan Eurooppa-tasoisista asioista ja muutoksista. Toisaalta toimiston tehtävänä on välittää pirkanmaalaisia näkemyksiä eurooppalaiseen asioiden valmisteluun. Pirkanmaan liiton yhteistyömaakunnat tällä hetkellä: Venäjä: Nizhni Novgorod vuodesta1998 Italia: Piemonte vuodesta 1999 Unkari: Pest vuodesta 2000 Saksa: Nordrhein-Westfalen vuodesta 2002 Norja: Sör-Tröndelag vuodesta 2005 PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2011 7

8 8 EU-rahalla voidaan muuttaa maakuntaa! Kysymme aina hakijalta olennaisinta: mikä suuri strateginen muutos hankkeella saadaan aikaiseksi. Rahoitusta ei suunnata ylläpitävään toimintaan, vaan kehittämiseen selventää kehityspäällikkö Heidi Rämö. Heidi Rämö näkee Pirkanmaan liiton roolin mahdollistajana ja yhteistyökumppanina. Maakunnan kehittämisrahaa myönnämme maakuntasuunnitelman kärkiin, esiselvityshankkeisiin ja äkillisiin muutostarpeisiin. Maakunnan kehittämisraha on ketterämpi väline esimerkiksi äkillisten rakennemuutosten aiheuttamiin tilanteisiin. Maakunnan kehittämisrahalla on autettu pääsemään alkuun muun muassa pienempien tehtaiden lakkauttamisista johtuvista muutoksista. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Pirkanmaan liitto myöntää rahoitusta hankkeille, jotka kohdistuvat elinkeinojen tukemiseen ja edistämiseen, ympäristöasioiden edistämiseen ja julkisten palvelujen tehostamiseen. Lisäksi EU-rahaa myönnetään ns. muuttuviin rahoitustarpeisiin, jotka ovat esimerkiksi äkillisistä rakennemuutoksista aiheutuvia pitempikestoisia kehittämistarpeita. Euroopan aluekehitysrahaa ja valtionosuutta on käytettävissä loppukauden ajan 13,528 miljoonaa euroa. Pyrimme EAKR-rahoituksen osalta sitomaan hankkeet kolmeksi vuodeksi. Siksi oikeastaan tämän vuoden aikana pitäisi löytää tärkeät painopisteet ja määritellä muutokset, missä ollaan mukana. Pirkanmaan liitolla on käytössä ns. jatkuva hakumenettely. Tänä vuonna hakemusten käsittelyynottoajat ovat 31.3., 29.4., ja Kannattaa olla yhteydessä Pirkanmaan liittoon jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Olemme mielellämme mukana ideoimassa ja hankeaihioiden jatkokehittelyssä. Pirkanmaan liitto kohdentaa Länsi-Suomen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja seuraavasti: Elinkeinojen tukeminen: arviolta 40 % hankerahoituksestamme, mikä sisältää muun muassa ohjelmallisesti sovitut elinkeinokärjet, palveluinnovaatiot, energia ja hyvinvointi -teemojen hankkeet. Ympäristöasioiden edistäminen: arviolta 15 % hankerahoituksestamme, mikä sisältää muun muassa maaseutu uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä ja hajautettujen palvelujen kohteena -teeman. Tuottavuutta lisäävä toimintatapa arviolta 20 % hankerahoituksestamme, mikä sisältää erilaiset pilottihankkeet, joiden tähtäin on julkisten palvelujen tehostamisessa esimerkiksi e-sovellukset. Muuttuvat rahoitustarpeet. Opi enempi opettaa säästämään energiaa uusilla ratkaisuilla Tampereen ammattikorkeakoulussa voi nyt opiskella uusia ympäristö- ja energiateknologioita oppimisympäristössä, joka on toteutettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella. TAMKin laboratorio- ja ryhmätyötiloissa ja kasvihuoneessa käytetään opetuksen tukena uusimpia teknisiä ratkaisuja rakentamisen ja asumisen energiantuotannossa. Tästä kaikesta muodostuu kokonaiskäsitys siitä, kuinka uusiutuvaa energiaa tuotetaan. Aluekehittämisen malli on tekeillä Pirkanmaalla vieraili tammikuussa opetus- ja kulttuuriministeriön rakennerahastotoiminnan edustajia tutustumassa maakunnan oppilaitosten käytännön hanketoimintaan. Tapaamisen tavoitteena oli paitsi tiivistää yhteistyötä myös kuulla, onko osuttu oikeaan mikä on Helsingin kanta opetustoimen kärkihankkeisiin Pirkanmaalla. Vierailusta jäi pitkäjänteinen, energinen ja innostava vaikutelma, sanoo neuvotteleva virkamies Merja Niemi OKM:stä. Niemi toimii Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan -tulosalueen päällikkönä. Pirkanmaan liitto näyttää keskittyvän strategisiin kärkiin sekä tietoisesti rakentaa EU-hankerahoituksen kiinteäksi osaksi vaikuttavaa ja pitkäjänteistä alueellista kehittämistä. Olennainen osa oppimisympäristöä ovat myös jätevesien vähentäminen ja niiden turvallinen käsittely ja kierrätys, kertoo Opi enempi -hankkeen projektipäällikkö Aino-Maija Kyykoski. TAMKin tekniikan koulutusohjelmissa koulutetaan monialaisia uuden energia- ja jätevesiteknologian osaajia yrityksille ja kunnille. Oppimisympäristö avattiin käyttöön syksyllä Se hyödyttää opiskelijoita ja on myös havainnollinen ym- Niemi sanoo, että yhteistyötä tehdään aiempaa tiiviimmin yhteisissä työryhmissä sekä tarkemmin keskustelemalla, miten aluekehittämisen kehityskulkuja voidaan mallintaa. Lähtökohtana on vaihtaa ajatuksia ja vertaisoppia, miten yksittäisellä kehittämishankkeella ja ylipäätään EU-aluekehittämisrahalla voidaan edesauttaa aiempaa vaikuttavampaa ja pysyviä muutoksia aikaansaavaa kehitystä muun muassa koskien innovaatio- ja osaamisrakenteita. Vierailu oli erittäin konkreettinen ja erinomainen tapa yhden päivän aikana saada poikkileikkaus ja tutustua alueen kärkihankkeisiin sekä strategiseen aluekehittämiseen. Kehityspäällikkö Heidi Rämö on iloinen palautteesta. TEM ja OKM ovat pyy-

9 päristö muille kiinnostuneille. Opetuksen apuna on maalämpöjärjestelmä sekä kaksi erilaista tuulivoimalaa sähkön tuotantoon. Sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa myös aurin kokeräimillä. Kiinnostusta yhteistyöhön on jo virinnyt naapurimaakunnissa. Tiedotusvälineet taas ovat tehneet juttuja Suomen ensimmäisistä julkisista sisäkuivakäymälöistä sekä vähävetisistä ja alipainekäymälöistä. Käymälöiden avulla voi konkreettisimmillaan osoittaa, miten vesistöjen ravinnekuormaa voi vähentää. Meidänhän pitäisi miettiä, ettei puhtaalla juomavedellä huuhdeltaisi enää ihmisjätöksiä. Lisäksi jäte vesien puhdistaminen ja kuljettaminen on kallista. Tulevaisuuden ratkaisuissa on niin ikään otettava huomioon, että kaikilla haja-asutusalueilla ei ole puhdistamoa. Tarkoitus on, että energia- ja ympäristötietoisuus tavoittaa kaikki tekniikan alan opiskelijat. Tällä hetkellä näissä tiloissa opetetaan englanninkielisessä koulutuksessa Environmental engineering -tutkintoa, talo- ja rakennustekniikkaa ja sähkötekniikkaa. Myös kone- ja automaatiopuolen sekä liiketalous- ja mediapuolen kysyntää voisi lisätä. tamk.fi/ Aino-Maija Kyykoski ja oppilaitoksen maalämpöjärjestelmä. Pirkanmaan liiton EU-rahoitus täneet, että Pirkanmaan liitto järjestäisi Pirkanmaan ELY:n kanssa kevätkylvöseminaarin, jossa avattaisiin rahoitusfilosofiaa ja kehittä mislogiikkaa eri rahoitusinstrumentteja apuna käyttäen. Opetus- ja kulttuuriministeriö levittää tietoutta myös oman ministeriön sisällä. Kyse on siitä, että hoidamme nykyään rahoitusta, joka kuului ennen lääninhallituksille. Ajatuksenvaihdon myötä selviää, miksi teemme näitä ratkaisujamme ja miten ne kytketään meidän strategioihin, Rämö sanoo. Vieraat saivat Pirkanmaalla esimerkkejä Valkeakosken Campus-alueen yhteistyöstä. Pirkanmaan liitossa olivat esillä MediTechkärkihanke sekä Sastamalan koulutuskuntayhtymän luonnonkuitukomposiitti- ja KOTI-hankkeet. Pirkanmaan liitto rahoittaa kaudella Länsi-Suomen Euroopan aluekehitysrahaston toimenpideohjelman hankkeita toimintalinjoissa 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Toimintalinjan 2 hankkeissa tuetaan innovaatiotoimijoiden ja pk-yritysten verkottumista, kehitetään alueiden erikoisosaamista ja t&k-toimintaa tukevia toimintoja sekä hyödynnetään soveltavaa tutkimusta. Toimintalinjan 3 hankkeissa vahvistetaan ja täydennetään esim. maaseudun palveluja, kehitetään uusia palvelutuotantomalleja, vahvistetaan maaseudun luovien alojen osaamista sekä tiivistetään maaseudun ja kaupunkikeskuksen toiminnallista vuorovaikutusta. Toimintalinjan 4 hankkeissa edistetään kaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä, kehitetään osallistamisen uusia tapoja sekä ehkäistään syrjäytymistä. Tarkemmat kuvaukset tuettavan toiminnan laadusta voi lukea ohjelma-asiakirjasta pirkanmaa.fi /rakennerahastot.html Tukea ei myönnetä hakijan tavanmukaiseen toimintaan, yksittäisten tapahtumien toteuttamiseen eikä perustutkimukseen. Seuraavaksi otetaan käsittelyyn klo mennessä saapuneet hakemukset. Hakemukset tulee jättää sähköisessä EURA2007-järjestelmässä (www.eura2007.fi) ja toimittaa allekirjoitettuna kirjallisesti osoitteeseen Pirkanmaan liitto, PL 76, Tampere. Hakemus katsotaan saapuneeksi, kun EURA2007 -järjestelmästä tulostettu ja allekirjoitettu paperiversio hakemuksesta on saapunut Pirkanmaan liittoon. Lisätietoa rahoituksen hakemisesta kehityspäällikkö Heidi Rämö, puh. (03) , gsm PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2011 9

10 Pirkanmaan ympäristöohjelma tulossa nähtäville keväällä 10 Pirkanmaalle valmistuvan ympäristöohjelman teemoina ovat kestävä yhdyskuntarakenne, ympäristövastuul-stuullinen elinkeinotoiminta nta ja ympäristötietoisuus. Ohjelma antaa tietoa muun muassa ympäristökäyttäytymisen tueksi: miten tehdä valintoja tai esimerkiksi toimia omassa työssään, kiteyttää tutkimusprofessori Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Maakunta on ympäristöltään kaksijakoinen. Tiheään asuttua kaupunkiseutua on Tampereen ympärillä ja Etelä-Pirkanmaalla. Ylä-Pirkanmaa taas on harvaan asuttua, pääasiassa metsävaltaista aluetta. Meidän on pitänyt ottaa huomioon ympäristön tilaan vaikuttava rehevöityminen, luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä esimerkiksi elinkeinotoiminnan, liikenteen ja kaupungistumisen mukanaan tuomat haasteet. Työssä ovat mukana Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus sekä seutuhallinnon ja järjestöjen edustajat kaikkiaan noin 40 henkeä. Ohjelman sisältöä on työstetty ELY-keskuksen kolmessa teematyöryhmässä, joita Tom Frisk vetää. Laajalla ohjelmatyöllä on hyötynsä. Jo prosessin aikana saadaan yhteinen näkemys siitä, mikä on maakunnan ympäristön tulevaisuuden tavoitetila. ELY:n ja Pirkanmaan liiton yhteistyö on toiminut todella hyvin. Tästä tulee koko maakunnan ohjelma, Frisk kiittelee. Visio: Toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Ympäristövastuuta ja ympäristötietoisuutta On vaikea ummistaa silmiään siltä tosiasialta, että fossiilisen energian käyttö ja energiatehokkuus muuttuvat ja energian hinta nousee. Ympäristövastuullisuus on näiden asioiden muistamista. Frisk patistaa elinkeinoelämää pohtimaan enemmänkin tulevaisuutta ja ottamaan suuret muutokset huomioon. Usein kvartaaleissa elettäessä ympäristön tulevaisuuden pohtiminen unohtuu. On myös huomattava, että ympäristönäkökohtien parempi huomioonottaminen tarjoaa elinkeinoelä mälle runsaasti uusia kehittymismahdollisuuk- sia ja aikainen reagointi asiaan tuo kilpailuetua. Hän ei kuitenkaan usko, että Pirkanmaa pystyy pääsemään hiilineut raaliksi maakunnaksi. Maakaasu on meillä edelleen vahvassa asemassa. Mutta meillä on ympäristöteknologista osaamista, jossa olemme pidemmällä kuin muissa maakunnissa. Ympäristöliiketoiminta voisi tarjota mah dollisuuden Pirkanmaalle myös kansainvälisessä mielessä. Voisimme olla edelläkävijä muun muas sa jätteenkäsittelyssä, energiateknisissä ratkaisuissa ja savukaasujen puhdistamisessa. Meillä on hyvät korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset ja on olemassa kansainvälistä liiketoimintaa. Ympäristövastuullisuus edellyttää ym päristötietoisuutta, johon vaikuttavat asenteet, arvot ja toiminta. Siksi pitää tuottaa tietoa, konkretisoida ja tuoda sitä oikean kohderyhmän saataville, Frisk toteaa. Kaikkien sitoutuminen on avainasia Ympäristöohjelman yhtenä teemana on kestävä yhdyskuntarakenne. Pirkanmaalla väestö lisääntyy ja keskittyy kaupunkija taajama-alueille. Siksi on kiinnitettävä huomiota kaupunkiseutujen liikenteen päästöihin, viheralueiden pirstoutumiseen sekä asumisen ja kiinteistöjen energian kulutukseen. Ympäristöohjelma ei edistä keskittymistä vaan tuomme esiin siitä ympäristölle aiheutuvia ongelmia. Niitä tulee myös kun rakennetaan kaupunkiseudun haja-asutusalueille ilman, että on kunnan infrastruktuuria tai julkista liikennettä. Ohjelmatyö auttaa ehdottamaan toimenpiteitä, kun nähdään ennusteiden vaikutukset miten esimerkiksi julkinen liikenne voidaan organisoida. Jos menemme liian konkreettisiin ehdotuksiin, miten saamme kaikki hyväksy mään ja toteuttamaan niitä. Lopullinen tavoite ei ole säädösten aikaansaaminen vaan yhteinen tahtotila, Frisk muistuttaa. Ympäristöohjelmatyön etenemistä ja materiaalia voi seurata Pirkanmaan liiton nettisivuilla osoitteessa: tyo. html Pirkanmaan ympäristöohjelmatyö : Maakuntahallitus käynnisti maakunnallisen ympäristöohjelman laadinnan huhtikuussa Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus tekivät elokuussa kyselyn edellisen ympäristöohjelman ( ) tavoitteiden toteutumisesta ja muun muassa nykyisestä toimintaympäristöstä. Jokaista teemaa koostetaan ELY-keskuksen vetämissä työryhmissä. Ohjelmatyölle on perustettu myös ohjausryhmä, jossa ovat mukana Pirkanmaan liitto, ELY-keskus, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto. Ohjelma tulee nähtäville kevään aikana Pirkanmaan liiton nettisivuille. Ympäristöohjelman loppuseminaari pidetään toukokuussa. Ohjelmatyön tuloksena syntyy asiakirja, joka määrittelee yhteisen vision ja strategiset tavoitteet vuodelle Ensimmäinen ympäristöohjelma tehtiin 2001 ja se päivitettiin Nyt aikataulua tiivistettiin tuntuvasti ja mukaan kutsuttiin alun pitäen eri sidosryhmien edustajat. Pirkanmaan liitto vetää työtä siksi, että uusi aluekehityslaki siirsi laaja-alaisten luonnonvaraja ympäristösuunnitelmien laadinnan vetovastuun maakunnan liitoille.

11 PIKKUPALOJA MEILLÄ TÖISSÄ Mikko Koponen Aluekehityssuunnittelija Tehtäviini kuuluu maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön kokous- ja asiavalmistelu. Kokoan myös vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan. Lisäksi olen sekaantunut erinäisiin tehtäviin osana hankevalmistelua ja rakennerahastoviestintää. Vastaan myös korjaavien toimenpiteiden kuten takaisinperintöjen päätösvalmistelusta. Puoleeni voi kääntyä erityisesti asioissa, jotka liittyvät kirjainyhdistelmiin MYRS, MYR, TOTSU ja MYAK. Olen työskennellyt Pirkanmaan liitossa vuoden 2009 alusta. Olen hallintotieteiden maisteri, pääaineena luin aluetiedettä. Asun Tampereen Koivistonkylässä ja harrastan liikuntapuolella kuntosalia, lenkkeilyä, hiihtoa ja uintia. Muihin vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat muun muassa metsästys ja mallasviskit. Mirva Kandolin Rahoitustarkastaja Pirkanmaan liitto ja kansanedustajat Seuraavan lehden tullessa painosta on jo selvinnyt, ketkä edustavat Pirkanmaata Arkadianmäellä. Kansanedustajat valitaan vaaleissa ja tulokset vahvistetaan Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunta järjestäytyy toukokuun aikana. Pirkanmaan liitto antaa kansanedustajien neuvottelukunnalle valmistelu- ja sihteeripalvelut. Turvetuotantokaava etenemässä kohti maakuntavaltuustoa Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava oli maakuntahallituksen käsittelyssä maaliskuun alussa. Tällöin päätettiin toimenpiteistä, joita on tarpeen tehdä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteel la. Maakuntahallituksen hyväksymät vastineet ja toimenpiteet ovat luettavissa turvekaavan nettisivuilta osoitteesta: Maakuntakaavoitusjohtaja ja liikenneinsinööri valittiin Maakuntahallitus valitsi arkkiteh ti, HM Karoliina Laakkonen-Pöntyksen Nokialta maakuntakaavoitusjohtajan virkaan. DI Johanna Järvinen Lempäälästä aloittaa puolestaan liikenneinsinöörin toimessa. Vuosikirja 2011 taas käytössä Pirkanmaan vuosikirja 2011 ilmestyi maaliskuun alussa ja sisältää totuttuun tapaan tietoja maa kunnasta: kuntien viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä sekä pirkanmaalaisten toimijoiden ja tiedotusvälineiden yhteystietoja. Kirja löytyy myös nettisivuiltamme osoitteesta: Tarkastan hankkeiden maksatushakemuksia ja valmistelen maksatuspäätöksiä sekä käyn tarkastamassa Pirkanmaan liiton rahoittamia rakennerahastohankkeita paikan päällä. Minuun voi ottaa yhteyttä hankkeiden maksatuksiin liittyvissä asioissa. Olen työskennellut Pirkanmaan liitossa vuodesta Olen koulutukseltani hallintotieteiden maisteri. Asun Akaan Toijalassa ja harrastan lenkkeilyä, remontoimista, käsitöitä ja lukemista. Ota meihin yhteyttä! Pirkanmaan liiton henkilöstön yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme osoitteesta: Osoitteemme: Nalkalankatu 12, PL 76, Tampere (kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs) Puhelinvaihde: (03) , faksi (03) s-postit: Diaari ja viranhaltijapäätökset nyt netissä Pirkanmaan liiton diaari ja viranhaltijapäätökset ovat nyt kotisivuillamme. Tämänkin avulla asioiden valmistelua pystyy seuraamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin toiminta saa lisää läpinäkyvyyttä ja samalla maakunnallinen yhteistoiminta uutta virtaa. TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA: Maakuntahallitus: 5.4., 3.5., 31.5., Maakuntavaltuusto: ja Myr: 25.3, 13.5., Kuntajohtajakokous: to klo 12, pe klo 12 Pirkanmaan liitto tiedottaa 2011 Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Palokangas Palaute: puh Kartat 103/MML/11 Taitto: Marja Muhonen Painopaikka ja painosmäärä: PK-Paino Oy 1800 kpl PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/

12 Pirkanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaa on tehty yhdessä. Olemme haastaneet omat joukkomme pohtimaan, mitkä asiat ovat tärkeitä maakunnan aseman kehittymisen kannalta. Miten Pirkanmaa nousee eurooppalaisen erikoistuvan osaamisen ennakkoluulottomaksi keskukseksi ja Läntisen Suomen palvelukeskukseksi? Lähdetään liikkeelle tarvelähtöisesti, ei itseisarvoisesti laatimalla a strategioita ja ohjelmia. Maakunnan tavoitteet luovat sisällöt ohjelmiin. Käydään katsomassa, mistä haetaan parhaat ratkaisut, tulkitaan yhdessä, otetaan löydökset pitkäjänteiseen tutkimuspolitiikkaan mukaan. Valmius ottaa riskejä. Aktiivinen ja asiantunteva kontaktointi. Ennakkoluulottomat uudistukset ja toiminta. Uudet palvelumallit. Ennakoinnin asiantuntijaverkosto. Kokemukset pilotoinneista ja suunnitellaan uusia. Avataan osaamisemme globaalille arvioinnille. Emme voi tehdä tätä arviointia itse. Rohkeasti kokeilualueeksi kuntalakia uudistettaessa. Linjaukset ja ratkaisut, jotka valtionhallinnossa noteerataan ja jotka herättävät kiinnostusta. Selkeä ja vahva maakunnallinen tahtotila. Olemme valmiita muuttamaan tekemisiämme saamamme palautteen pohjalta. Maankäytön suunnittelu liitetään selvästi maakunnan strategisiin tavoitteisiin ja ohjelmallisiin painotuksiin (maakuntasuunnitelmassa/ ohjelmassa). 12 Kansainväliset yhteydet ja verkostot, jotka tukevat vahvistavat tavoitteitamme ja kärkiämme. Meillä on paikkoja ja yrityksiä, jotka voivat tuoda maakuntaa esiin. Touhutaan niiden kanssa. Oletko näistä ajatuksista samaa mieltä? Ota osaa keskusteluun netissä: Keskustelussa mukana: Kehityspäällikkö Reijo Kahelin Yhteyspäällikkö Elina Suojanen-Nirvi Suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen Aluekehityssuunnittelija Mikko Koponen Kehityspäällikkö Heidi Rämö Erityisasiantuntija Marja-Riitta Mattila-Nurmi Yksikön sihteeri Marja-Liisa Heiskari-Puntalo

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla

Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla Pirkanmaan Tulevaisuusfoorumi 2011 Marko Mäkinen Ennakoiva (proaktiivinen) työskentelyote Tulevaisuuden luonne Lähestymistapa SOPEUTTAVA ELI REAKTIIVINEN SUHTAUTUMINEN

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurantaeminaari 21.9.2016 Vapriikki, Tampere Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen 2011-2015 Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja

Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot