Pirkanmaa. Ympäristöohjelmalla yhteistä suuntaa SIVU 10 1/ PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaa. Ympäristöohjelmalla yhteistä suuntaa SIVU 10 1/2011. www.pirkanmaa.fi PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA"

Transkriptio

1 1/2011 Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA KUVAT: JARI SALONEN, HANNU VALLAS, KIRSTI PALOKANGAS Budjettitavoitteissa liikenne ja keskusareena SIVU 6 Ympäristöohjelmalla yhteistä suuntaa SIVU 10 Tietoyhteiskunta murroksessa, miten käy Pirkanmaan? SIVU 2 Miten Pirkanmaa kärkisarjaan Osallistu keskusteluun netissä SIVU 12

2 NÄKÖALAPAIKALLA Esa Halme Maakuntajohtaja Tietoyhteiskunta murroksessa Globaali myllerrys ja uuteen kilpailutilanteeseen asettuminen ovat muuttamassa tietoyhteiskunnan ja erityisesti viestintäteknologian toimijoita uudenlaiseen tilanteeseen. Pirkanmaa on tuotta nut noin 6,6% maakuntansa BKT:stä tutkimalla ja kehittämällä. Tässä työssä on Nokialla ja siihen välittömästi kytkeytyvillä yrityksillä keskeinen rooli. Alan murrokset vaikuttavat merkittävästi maa kunnan tulevaisuuteen. Meidän kaikkien on pyrittävä toimimaan niin, että työpaikoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat mahdollisimman vähän työntekijöiden ja heidän perheittensä elämään. Odotettavissa olevasta kielteisestä kehityksestä huolimatta muutos luo aina myös mahdollisuuksia. Vahvuutemme Osaaminen YO tiedepuisto - yritykset Osaamisesta hyötyvä rakenne Yliopisto ja AMK Yritysten muutososaaminen Hyvä yrittäjyysaste Mahdollisuutemme Osaamisperusteinen talous Potentiaalisia nousijoita T&K ja innovaatiopolitiikka Ketterä julkinen sektori Kyky suunnata panoksia Tilaa yrittäjyyteen Heikkoutemme Yhden kortin varassa oleminen Yritysten alhainen innovaatioaste ja t/k-taso Yliopistollisen yrittäjyyden puute Pk-yritysten heikot kv-valmiudet Matala kasvuhakuisuus Uhkamme Työttömyys Syrjäytyminen Valtion passiivisuus Löytyykö yhteinen tahto? Suojautuminen maailmasta Kysynnän hiipuminen Muutoksen tekeminen tulee edellyttämään systemaattista ja pitkäjänteistä muutoksen hallintaa, yksituumaisuutta, tietoyhteiskuntakehityksen nopeuttamista julkisella sektorilla, käytäntölähtöisen innovaatiopolitiikan aktiivista ja riittävästi resursoitua kehittämistä ja tätä tukevan yliopistoopetuksen merkittävää lisäämistä ja valtion tutkimusyhteisöjen vahvistamista. Euroopan Unionin tavoitteet ja strategiat Euroopan Unionin rakenne- ja koheesiopolitiikka muodostavat maailman laajimman ja kattavimman kilpailutuksen kilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailukyvyn kohentamiseen käytettyjen resurssien suuntaamista ohjaavat vahvimmin koheesiomaiden rakenteelliset tarpeet, Eurooppa tavoitteet ja alueiden taloudelliset voimavarat. Tämä kokonaisuus tulee luomaan tämän hetken käsityksen mukaan hyvän lisäarvon tulevien vuosien kehittämistyöhön ja edellä kuvatun kehityksen tuomiin haasteisiin. Tavoitteenamme on saada EU:n rakennepolitiikka kehitetyksi aiempaa dynaamisemmaksi, verkostoituneemmaksi ja vaikuttavammaksi. Tavoitteenamme on, että ohjelmien toteutuksessa pyrittäisiin aiemman tukipolitiikan sijasta ostamaan maakunnan tarvitsemia muutoksia. Muutoksen ostaminen on prosessi, jossa yksittäisten projektien sijasta haetaan strategisesti perusteltua, laajaa toimintamallien ja -rakenteiden muutosta. Muutoksen tavoitteena on edistää eurooppalaisia kehitystavoitteita alueen omista lähtökohdista käsin. Muutoksen ostamisessa on kyse uudesta toimintatavasta rakennerahastoissa. Se yhdistää strategisen johtamisen ja paikallisen kehittämisen. Se mahdollistaa eri tasoisten tavoitteiden, EU:n, kansallisen ja alueellisen, yhteensovittamisen. Rakennerahastotoiminnan arviointi helpottuu, kun voidaan tarkastella asetettujen muutostavoitteiden toteutumista yksittäisten projektien toimenpiteiden sijasta. 2

3 Mitä ennakointiyhteistyö ja uusi portaali antavat Pirkanmaan tulevaisuutta ajatellen? Ennakointimenetelmien näkökulmasta Pirkanmaalla tehtävä ennakointiyhteistyö ja uusi Pilkahdusportaali tarjoavat eritaustausta tuleville asiantuntijoille mahdollisuuden tietojen ja kokemusten vaihtamiseen. Kun ennakointitarpeita samoin kuin ennakointimenetelmiä on suuri määrä, voidaan tapauskohtaisesti päätyä soveltamaan hyvinkin samanlaisia tai toisaalta hyvinkin erilaisia menetelmiä tulevaisuuden mahdollisten maailmoiden ja vaihtoehtojen hahmottamiselle. Yhdistävänä piirteenä on kiinnostus Pirkanmaan kehittymiseen ja kehittämiseen, joten yksi kiinnostava mahdollisuus on yhdistää eri osapuolten tuottamia arvioita toisiinsa. Markus Pöllänen, lehtori, DI Tampereen teknillinen yliopisto Pilkahdus-portaalin avulla yhdessä tuotamme tietoa, millaisia ovat tulevaisuuden oppimisympäristöt, mitä opettajuudelta vaaditaan ja miten koulutuksen sisältöjä kehitetään ammattien Ennakoinnilla tulevaisuusosaamista Alueellisella ennakointiyhteistyöllä syntyy kattavampi kuva siitä, mihin maakunta on menossa, miten muutosta voi hallita ja miten siihen voi varautua. Ennakoinnin voisi kiteyttää oikeastaan siten, että se on tulevaisuuden tutkimusta ja suunnittelua tiedon tuotantoa muun muassa päätöksenteon tarpeisiin, kertoo suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen. Yhteistyötä voidaan tehdä monella tavalla. Syksyllä pidetyt tulevaisuusfoorumit jatkavat tänä vuonna, teemakohtaisia sessioita nousee esiin tarpeen mukaan. Asiantuntijaringit ovat alkaneet kokoontua pohtimaan kuntapalvelujen tulevaisuutta, ennakointimenetelmiä ja elinkeinoelämän menestystekijöitä. Helmikuussa avattiin myös ennakointiportaali Pilkahdus, joka tarjoaa tilastotietoa, foorumin keskusteluille ja osallistaa. Teemojen raportit julkistetaan siellä ja usean organisaation tuottamia aineistoja kerätään sivustolle. Portaalissa on datapankki, jossa on tulkittua, pureksittua tietoa, punnittuja näkemyksiä ja vuorovaikutteinen työskentelytila. Mukana portaalissa ja ennakointiyhteistyössä ovat Pirkanmaan Ely-keskus, yliopistot ja kunnat, seutukuntien edustajat ja esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöt. Asiantuntijaringeissä on toistaiseksi yhteensä 50 jäsentä. Alueella tulevaisuustietoa tarvitsevia toimijoita on paljon. Tarkoituksena on tuottaa erilaisia projektioita. Tämän työn avulla on mahdollista sovittaa yhteen pirkanmaalainen näkemys asiasta. Pirkanmaan liiton rooli on olla yhteistyön koordinoijana. Työtä tehdään yksissä tuumin, yhteisesti sovitulla tavalla. Lisää ennakoinnista osoitteessa: PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2011 3

4 4 osaamisvaatimuksia vastaaviksi. Voimme yhdessä jakaa tietoa ja saada uusia näkökulmia. Ei vain puhuta yhteistyöstä, tehdään sitä. Raija Keuro, kehittämispäällikkö, Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä Ennakointiyhteistyö parantaa päätöksenteon tietopohjaa ja ohjaa tulevaisuuden muotoutumista halutun kaltaiseksi. Erityisen tärkeää ennakointiyhteistyö on osaamis- koulutus- ja työvoimatarpeiden alueella, koska elinkeinoelämän rakenne muuttuu nopeassa tahdissa. Pilkahdus avoimena yhteistyöalustana mahdollistaa asiakasnäkökulman vahvan läsnäolon, ovat kyseessä sitten kuntalaiset, nuoret tai yritykset. Asiantuntijat Peer Haataja ja Johanna Kaplas/EK Aluetoiminta Ennakointiyhteistyöllä nostetaan keskusteluun uusia, tehostavia, poikkeuksellisia, yhteistoiminnallisia, yrittäjyyttä ja pirkanmaalaisuutta tukevia palveluratkaisuja. Tavoitteena on miettiä konkreettisia näkökulmia kuntapalveluiden kehittämiseksi ja miten näitä voidaan eri toimijoiden kautta edistää (kunnat, yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset, viranomaiset, kolmas sektori). Maakuntasuunnitelmalla linjataan edellytykset kehittämiselle yleisellä tasolla kuten asukkaiden korkealuokkainen, yhteisöllinen ja esteetön elinympäristö sekä laadukas ja kattava peruspalveluiden verkosto. Ennakointiin liittyvällä kommentointityöllä ja ideoinnilla etsitään rohkeita toimintatapoja tämän esitetyn tulevaisuuden toteuttamiseksi. Ohjelmajohtaja Antti Korkka, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Alueen ennakointia on turha ja lähes mahdoton kenenkään tehdä yksin. Mahdollisien maailmojen hahmottaminen ja niihin sopivien polkujen löytäminen yhdessä luovat parhaat mahdolliset edellytykset yrityksille toimia. Ennakointityön tulee tukea erityisesti pk-yritysten kykyä saada kiinni tulevasta sekä mahdollistaa oikeanlaisen osaamisen syntyminen alueelle välittymällä systemaattisesti oppilaitosten strategioihin ja toimintaan. Pilkahdus-portaali luo sopivan väylän kehittää yhteisen ennakoinnin mallia. Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta Haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisen tuen haku oli käynnissä helmi maaliskuussa Ikaalisten, Kangasalan, Oriveden, Pälkäneen, Tampereen, Urjalan, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven hankealueilla. Valtiontuen jakoprosessin tulos tulee maakuntahallituksen käsittelyyn huhtikuussa. Laajakaistarakentamisen tukea oli haettavana yhdeksälle alueelle Pirkanmaan liitto valitsee verkkojen rakentajat. Tämän jälkeen kunnat arvioivat lähtevätkö mukaan sillä hinnalla, minkä valittu operaattori on tarjouksessaan anta nut. Vasta sen päätöksen kanssa operaattori hakee valtion tukea Viestintävirastosta. Hankkeet voidaan toteuttaa myös ensi vuoden aikana, kertoo erityisasiantuntija Marja-Riitta Mattila-Nurmi. Viestintävirasto puolestaan päättää, mikä on valtion tuen ja kunnan osuus hankealueiden kunnissa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja liikenne Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Työhön liittyy maakunnan liiken ne strategia, jossa kuvataan liikenne jär jes telmän ke hit tämisen tavoitetila, Pirkanmaan liikennevisio Kun Pirkanmaan kuntien val tuu te tuil ta kysyttiin lii ken nejär jes telmän ke hittämis tar peista ja -linjauksista, kävi ilmi, että eniten kehittämistarvetta on joukkoliikenteen olosuhteissa ja kestävien kulkumuotojen käyttöä Pirkanmaan liikennejärjestelmävisio

5 Viime vuonna tehtiin päätös, joka koski 10 hanketta viiden kunnan alueella. Sastamala on Pirkanmaan kunnista ainoa, joka on tehnyt päätökset ja ensimmäinen pilotti on nyt siellä tehty, Mattila-Nurmi sanoo. Laajakaistarakentamisen tuella suunnitellaan ja rakennetaan nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvaa viestintäverkkoa. Kyseessä ovat alueet, jotka nykyisin jäävät nopeiden laajakais tayhteyksien markkinaehtoisen tarjonnan ulkopuolelle ja joille tarjon nan ei voida olettaa leviävän markkinaehtoisesti vuoteen 2015 mennessä. Runkoverkon valmistuttua hankealueiden asukkailla on mahdollisuus hankkia huippunopea 100/100 Mbit/s laajakaistayhteys. Käyttäjä maksaa enintään 2 km verkkoyhteyden rakentamisesta, liittymismaksun ja liittymän käytöstä aiheutuvat normaalit kuukausimaksut. Käyttäjä valitsee omien tarpeidensa perusteella myös yhteyden nopeuden. Valokuituverkossa pystytään tarjoamaan vuosikymmenien ajan huippunopeita, toimintavarmoja ja luotettavia yhteyksiä. Seuraa laajakaistahakuun ja siihen liittyvää tiedottamista liiton kotisivuilta osoitteesta: visio laadinnassa tukevan yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Kyselystä kävi ilmi myös, että liikennejärjestelmän kehittäminen tulisi olla pitkäjänteistä ja asiakaslähtöistä ja huomioida ihmisten ja elinkeinoelämän tarpeet. Lisäksi sen tulisi tukea alueiden (maakunnan eri osien) ja elinkeinojen kehittymistä ja menestystä. Tieliikenteen onnettomuuksien määrä tulee vähentyä merkittävästi. Maankäytön suunnittelussa tulee arvioida nykyistä paremmin liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, kestävä liikkuminen). Lisäksi liikennejärjestelmätyön tulee ylittää sektori- ja hallintorajat. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laativat yhdessä Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus sekä liikennevirasto. MAAKUNNAN ÄÄNI Moni kaipaa edunvalvojaa Harri Asikainen maakuntahallituksen jäsen Valkeakoskelta Otanpa aluksi esimerkin. Noin 350 oppilaan Tyryn koulu Valkeakoskella joudutaan tyhjentämään ja koululaiset joutuvat moneksi vuodeksi evakkoon useaan eri paikkaan. Syynä ovat ongelmat sisäilman laadussa. Edessä on arviolta 9,5 miljoonan remontti, eikä valtionrahoituksesta ole tietoakaan. Tyryn koulu ei ole homeongelmineen yksinään, vaan Pirkanmaalla on samanlaisia tapauksia useita. Eikä Valkeakoski ole kuntana ainoa, joka kamppailee taloutensa ja mittavien investointitarpeiden kanssa. Mistä rahat otetaan koulujen peruskorjauksiin? Toinen esimerkki eräästä pohjoisen Pirkanmaan kunnasta, josta kerrottiin kelirikkokeväinä autoilun olevan hankalaa, joidenkin mielestä lähes mahdotonta. Perunapeltokin saattaa kertojien mukaan olla turvallisempi ajorata. Tuokaan tienpätkä tai kunta ei ole yksinään, sillä maakunnan alempiasteiseksi määritelty tiestö kärsii routavaurioista laajasti. Nykyiset tiemäärärahat eivät riitä pitämään yllä edes nykykuntoa ja siitä luonnollisena seurauksena on tiestön rappeutuminen. Laskelmien mukaan tarvittaisiin 10 miljoonaa euroa vuosittain lisää tiestön nykyisen tason säilyttämiseksi. Voi myös miettiä, mitä se alempiasteisuus tieluokituksessa tarkoittaa. Ei kai sillä vaan yritetä sanoa, että sen käyttäjätkin ovat jotenkin alempiasteisia, muita huonompia? Toivottavasti ei. Koulut ja tiet kaipaavat voimakasta edunvalvojaa. Saattaa olla, että kampanja pirkanmaalaisesta ministeristä on ihan paikallaan, mutta tärkeämpää olisi kuitenkin pudottautua ministeritasolta käytännön tasolle. Päätöksen sisältö on olennaisempaa kuin päätöksen tekijä. Ei pirkanmaalaisen ministerin hankkimista ja saamista silti ole mitään syytä vastustaa. Jos olemassa olevia kouluja ja muita rakennuksia ei ole varaa korjata, joudutaan rakentamaan uusia. Samaan tilanteeseen joudutaan myös silloin, jos ihmisten asuminen keskitetään suuriin taajamiin. Silloin valmiit kiinteistöt jäävät ilman käyttäjiä ja heille rakennetaan uudet kiinteistöt toiseen paikkaan. En tiedä ovatko oikeassa ne, jotka sanovat tuollaista toimintaa hölmöläisten hommaksi. Sen kuitenkin tiedän, että ihmisten on saatava itse valita asuinpaikkansa taajamista tai haja-asutusalueilta. Pirkanmaalla moni kaipaa edunvalvojaa. Moni tarkoittaa niin ihmistä kuin asiaa ja organisaatiota. Se tarkoittaa myös yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan on lähdettävä ylimmältä tasolta, eli kaikista tavallisista pirkanmaalaisista, joilla on ideoita, haluja ja tarpeita, tietoa ja kokemusta. Sitä osaamista, jota maakunnallisissa ohjelmissakin korostetaan. Myönnän auliisti, että Pirkanmaalla on tehty paljon edunvalvontaa. Ja onnistuttukin siinä. Kaikilla maakunnan asukkailla siitä ei kuitenkaan ole tietoa. Siksipä onkin syytä kansanomaistaa niin sanotun ylätason toimintaa. Mitä lähempää kansalaisia asiat lähtevät, sitä enemmän he ovat mukana niiden toteutumista vauhdittamassa. Edunvalvojia olemme me kaikki. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2011 5

6 Pirkanmaa listasi kärkihankkeensa Pirkanmaan kärkihankkeita ensi vuoden budjettiin ovat muun muassa Tampereen Rantaväylän tunnelin toteutus, Hämeenkyrön ohikulkutie ja valtion rahoitus Tampereen keskusareenalle. Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2012 Tampereen Rantaväylän (Vt12) tunnelin toteuttaminen (LVM) Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohikulkutie (LVM) Valtatie 12:lla Teiskontien parantaminen Tampereen keskussairaalan kohdalla ja joukkoliikenteen edistämisen teemahanke (LVM) Tampere Pori -radan peruskorjaus (LVM) Sastamala Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto: 1. vaihe Punkalaidun Huittinen, 2. vaihe Sastamala Huittinen (YM) Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus (OKM) Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (VM ym.) Lisäksi kaksi hanketta: Vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin kansallisen aseman turvaaminen (OKM) Raidekapasiteetin lisääminen: suunnittelumääräraha välille Tampere Toijala (Akaa) (LVM) Pirkanmaan budjettitavoitelistaa on tiivistetty valmistelun kuluessa ja nyt maakunnasta on esitettävänä seitsemän kärkihanketta. Maakunnasta on näin helpompi saada yhteinen viesti eteenpäin ja toiveena on, että kaikki maakunnan toimijat voisivat näihin tavoitteisiin sitoutua, kertoo edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela. Selkeämmin esille nostetut ovat pääosin isoja määrärahatavoitteita. Jos valtion rahoitusta niille saadaan, valmiutta on lähteä toteuttamaan hankkeita jo ensi vuonna. Budjettitavoitteiden valmistelussa on kuultu vahvasti maakunnan toimijoiden ääntä. Huomioon on otettu viime syksyn maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan tullut aineisto sekä sairaanhoitopiirin, ELYkeskuksen, yliopistojen ja korkeakoulujen kannat. Uutta on kuntajohtajakokouksen aktiivinen mukaantulo. Kuntiin on myös tehty lisäkysely rahoitustarpeista. Listalta on nyt karsittu sellaisia hankkeita, jotka voivat toteutua pitkällä aikavälillä ja joilla ei ole selkeitä määrärahatavoitteita. Näitä Pirkanmaan liitto esittää hallitusohjelmaan: Aluehallinnon uudistuksen jatkaminen Kuntalain uudistamisen toteuttaminen Liikenteen kehittäminen ja rahoitus Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen maan kakkoskenttänä Osaamiskeskeisen innovaatioohjelman luominen Turvallisuusklusterin luominen Työvoiman tarpeen tyydyttäminen Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus 6 Kansainvälinen toiminta uudistumassa Verkostojen merkitys on entistä tärkeämpää myös kansainvälisessä toiminnassa, sanoo yhteyspäällikkö Elina Suojanen-Nirvi. Pirkanmaan liitto on tämän vuoden aikana luomassa uusia avauksia kansainväliseen toimintaan. Tässä yhteydessä punnitaan esimerkiksi, mistä yhteistyöalueista olisi maakunnalle paremmin hyötyä ja mietitään muun muassa Euroopan Alueiden Liiton (AER) toimintaan syvemmälle menemistä. Painopisteinä ovat muun muassa innovaatioympäristöjen kehittäminen ja avoimet innovaatiot, ympäristökysymykset ja julkishallinnon uudet konseptit, Suojanen-Nirvi sanoo. Tämän vuoden aikana harkitaan, minkätyyppisiä alueita maakunta tarvitsee yhteistyöalueikseen. Haemmeko jotain uutta, jonka avulla maakunta voi olla askeleen edellä muita. Sopivien yhteistyötahojen avulla voimme rakentaa vahvan kansainvälisen verkoston. Sen kautta voi syntyä esimerkiksi mahdollisia tutkimusryhmiä ja hankeyhteistyötä tai vaikkapa opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa. Suojanen-Nirvi vetää maakunnan liittojen kollegoista koostuvaa ryhmää, johon kuuluu myös kuntaliiton edustaja. Ryhmä pohtii Euroopan Alueiden Liiton jäsenyyttä: miten maakunnan liitot haluavat tästä

7 Kuntajohtajakokouksista yhteisiä kannanottoja edunvalvontaan Pirkanmaan kuntajohtajakokous tiivistää maakunnan edunvalvontaa. Muutenkin kuntajohtajakokouksista haetaan uutta verkostoitumista ja tiedon vaihtoa. Kuntajohtajat ovat kerääntyneet liiton järjestämiin yhteisiin tilaisuuksiin aikaisemminkin. Nyt seminaarityyppisistä kokoontumisista on siirrytty esityslistapohjalle ja kokouksissa käsitellään muun muassa kuntien yhteistyön ja edunvalvonnan kannalta tärkeitä aiheita. Helmikuun kokouksessa kuntajohtajat sitoutuivat Pirkanmaan ykkös tavoitteisiin yhteisenä maakunnallisena näkemyksenä. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen syventämistä on kaivattu kuntajohtajien kesken, sanoo puheenjohtajana toimiva Juha Yli-Rajala. Valmistelun aikana kuntajohtajilla on useinkin tarvetta benchmarkkaukseen ja tässä verkostoituminen antaa hyvän mahdollisuuden. Toisaalta haasteena on, miten saada aikaan vuorovaikutteista keskustelua kun osanottajia on paljon. Yli-Rajala näkee hyvänä sen, että kokouksilla saadaan yhteinen kannanotto koko maakunnan tasoisiin kysymyksiin ja keskustelun avulla ratkaisua siihen, mikä on kuntien parhaaksi. Tarkoituksemme ei ole astua kunnallisten luottamustoimielinten varpaille. Ajankohtaiseen keskusteluun osaa Kuntajohtajakokous osaltaan valmistelee asioita ja ne etenevät normaalissa järjestyksessä poliittisten elimien valmisteluun. Ja kiitoksen ansaitsee liiton panos toiminnan fasilitaattorina ja järjestäjänä, Yli-Rajala lisää. Pirkanmaan kuntajohtajakokouksen puheenjohtajana toimii tänä vuonna johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungista sekä varapuheenjohtajina Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen ja Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Alenius. Kuntajohtajakokouksen sihteerinä toimii hallintojohtaja Petri Pikkuaho. Kuntajohtajat kokoustavat tänä vuonna vielä neljä kertaa. Kuntajohtajakokouksen tarkoituk sena on perehtyä kuntajohtajien omiin asioihin koko Pirkanmaan laajuudelta sekä liiton normaaliin vuosisuunnitteluun ja toimintaan. Lisäksi voimme ottaa käsittelyyn aiheita, jotka herättävät ajankohtaista keskustelua. Kuntajohtajakokouksen aiheita ovat muun muassa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä joukkoliikenneasiat. Lisäksi voidaan yhteisesti tarkastella toisen asteen koulutuksen järjestämis tä koko maakunnan tasoisesti. Kesäkuulla kokouksen aiheena on muun muassa uuden hallituksen ohjelma Pirkanmaan ja kuntien kannalta. Tänä vuonna kuntajohtajat pohtivat vielä seutukuntajakoasioita ja kuntarakenteen muutoksia pitkällä aikavälillä, maakuntakaavan uudistamista ja Pirkanmaan brändityötä. lähtien toimia järjestössä ja miten Suomi saisi paremmin näkyvyyttä. AER-toiminnassa tavoitteena on entistä enemmän aluehallinnon vahvistaminen ja maakunnan liittojen työn tukeminen. Pohdimme yhteisesti, lähdemmekö AER:n komiteoihin ja projekteihin, pysyviin toimikuntiin tai muihin ohjelmiin. Otammeko vetovastuuta, uusia aiheavauksia ja osallistummeko lisää kilpailuihin. Myös uusi kansainvälinen asiantuntijaryhmä kokoontuu miettimään eri toimijoiden kesken keinoja yhteisten avausten ja hankkeiden löytämiseen. Haluamme löytää noin 5 samankaltaista yhteistyöaluetta ja sitä kautta rakentaa yhteistyökumppaneiden kautta uusia verkostoja, jotka voisivat esimerkiksi lähteä viemään hankkeita eteenpäin. Hyvänä apuna tiedon saannissa ja vaikuttamismahdollisuuksissa on Pirkanmaan liiton ja Tampereen Brysselin EU-toimisto. Toimiston työn tavoitteena on välittää tietoa maakuntaan Eurooppa-tasoisista asioista ja muutoksista. Toisaalta toimiston tehtävänä on välittää pirkanmaalaisia näkemyksiä eurooppalaiseen asioiden valmisteluun. Pirkanmaan liiton yhteistyömaakunnat tällä hetkellä: Venäjä: Nizhni Novgorod vuodesta1998 Italia: Piemonte vuodesta 1999 Unkari: Pest vuodesta 2000 Saksa: Nordrhein-Westfalen vuodesta 2002 Norja: Sör-Tröndelag vuodesta 2005 PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2011 7

8 8 EU-rahalla voidaan muuttaa maakuntaa! Kysymme aina hakijalta olennaisinta: mikä suuri strateginen muutos hankkeella saadaan aikaiseksi. Rahoitusta ei suunnata ylläpitävään toimintaan, vaan kehittämiseen selventää kehityspäällikkö Heidi Rämö. Heidi Rämö näkee Pirkanmaan liiton roolin mahdollistajana ja yhteistyökumppanina. Maakunnan kehittämisrahaa myönnämme maakuntasuunnitelman kärkiin, esiselvityshankkeisiin ja äkillisiin muutostarpeisiin. Maakunnan kehittämisraha on ketterämpi väline esimerkiksi äkillisten rakennemuutosten aiheuttamiin tilanteisiin. Maakunnan kehittämisrahalla on autettu pääsemään alkuun muun muassa pienempien tehtaiden lakkauttamisista johtuvista muutoksista. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) Pirkanmaan liitto myöntää rahoitusta hankkeille, jotka kohdistuvat elinkeinojen tukemiseen ja edistämiseen, ympäristöasioiden edistämiseen ja julkisten palvelujen tehostamiseen. Lisäksi EU-rahaa myönnetään ns. muuttuviin rahoitustarpeisiin, jotka ovat esimerkiksi äkillisistä rakennemuutoksista aiheutuvia pitempikestoisia kehittämistarpeita. Euroopan aluekehitysrahaa ja valtionosuutta on käytettävissä loppukauden ajan 13,528 miljoonaa euroa. Pyrimme EAKR-rahoituksen osalta sitomaan hankkeet kolmeksi vuodeksi. Siksi oikeastaan tämän vuoden aikana pitäisi löytää tärkeät painopisteet ja määritellä muutokset, missä ollaan mukana. Pirkanmaan liitolla on käytössä ns. jatkuva hakumenettely. Tänä vuonna hakemusten käsittelyynottoajat ovat 31.3., 29.4., ja Kannattaa olla yhteydessä Pirkanmaan liittoon jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Olemme mielellämme mukana ideoimassa ja hankeaihioiden jatkokehittelyssä. Pirkanmaan liitto kohdentaa Länsi-Suomen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja seuraavasti: Elinkeinojen tukeminen: arviolta 40 % hankerahoituksestamme, mikä sisältää muun muassa ohjelmallisesti sovitut elinkeinokärjet, palveluinnovaatiot, energia ja hyvinvointi -teemojen hankkeet. Ympäristöasioiden edistäminen: arviolta 15 % hankerahoituksestamme, mikä sisältää muun muassa maaseutu uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä ja hajautettujen palvelujen kohteena -teeman. Tuottavuutta lisäävä toimintatapa arviolta 20 % hankerahoituksestamme, mikä sisältää erilaiset pilottihankkeet, joiden tähtäin on julkisten palvelujen tehostamisessa esimerkiksi e-sovellukset. Muuttuvat rahoitustarpeet. Opi enempi opettaa säästämään energiaa uusilla ratkaisuilla Tampereen ammattikorkeakoulussa voi nyt opiskella uusia ympäristö- ja energiateknologioita oppimisympäristössä, joka on toteutettu Euroopan aluekehitysrahaston tuella. TAMKin laboratorio- ja ryhmätyötiloissa ja kasvihuoneessa käytetään opetuksen tukena uusimpia teknisiä ratkaisuja rakentamisen ja asumisen energiantuotannossa. Tästä kaikesta muodostuu kokonaiskäsitys siitä, kuinka uusiutuvaa energiaa tuotetaan. Aluekehittämisen malli on tekeillä Pirkanmaalla vieraili tammikuussa opetus- ja kulttuuriministeriön rakennerahastotoiminnan edustajia tutustumassa maakunnan oppilaitosten käytännön hanketoimintaan. Tapaamisen tavoitteena oli paitsi tiivistää yhteistyötä myös kuulla, onko osuttu oikeaan mikä on Helsingin kanta opetustoimen kärkihankkeisiin Pirkanmaalla. Vierailusta jäi pitkäjänteinen, energinen ja innostava vaikutelma, sanoo neuvotteleva virkamies Merja Niemi OKM:stä. Niemi toimii Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan -tulosalueen päällikkönä. Pirkanmaan liitto näyttää keskittyvän strategisiin kärkiin sekä tietoisesti rakentaa EU-hankerahoituksen kiinteäksi osaksi vaikuttavaa ja pitkäjänteistä alueellista kehittämistä. Olennainen osa oppimisympäristöä ovat myös jätevesien vähentäminen ja niiden turvallinen käsittely ja kierrätys, kertoo Opi enempi -hankkeen projektipäällikkö Aino-Maija Kyykoski. TAMKin tekniikan koulutusohjelmissa koulutetaan monialaisia uuden energia- ja jätevesiteknologian osaajia yrityksille ja kunnille. Oppimisympäristö avattiin käyttöön syksyllä Se hyödyttää opiskelijoita ja on myös havainnollinen ym- Niemi sanoo, että yhteistyötä tehdään aiempaa tiiviimmin yhteisissä työryhmissä sekä tarkemmin keskustelemalla, miten aluekehittämisen kehityskulkuja voidaan mallintaa. Lähtökohtana on vaihtaa ajatuksia ja vertaisoppia, miten yksittäisellä kehittämishankkeella ja ylipäätään EU-aluekehittämisrahalla voidaan edesauttaa aiempaa vaikuttavampaa ja pysyviä muutoksia aikaansaavaa kehitystä muun muassa koskien innovaatio- ja osaamisrakenteita. Vierailu oli erittäin konkreettinen ja erinomainen tapa yhden päivän aikana saada poikkileikkaus ja tutustua alueen kärkihankkeisiin sekä strategiseen aluekehittämiseen. Kehityspäällikkö Heidi Rämö on iloinen palautteesta. TEM ja OKM ovat pyy-

9 päristö muille kiinnostuneille. Opetuksen apuna on maalämpöjärjestelmä sekä kaksi erilaista tuulivoimalaa sähkön tuotantoon. Sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa myös aurin kokeräimillä. Kiinnostusta yhteistyöhön on jo virinnyt naapurimaakunnissa. Tiedotusvälineet taas ovat tehneet juttuja Suomen ensimmäisistä julkisista sisäkuivakäymälöistä sekä vähävetisistä ja alipainekäymälöistä. Käymälöiden avulla voi konkreettisimmillaan osoittaa, miten vesistöjen ravinnekuormaa voi vähentää. Meidänhän pitäisi miettiä, ettei puhtaalla juomavedellä huuhdeltaisi enää ihmisjätöksiä. Lisäksi jäte vesien puhdistaminen ja kuljettaminen on kallista. Tulevaisuuden ratkaisuissa on niin ikään otettava huomioon, että kaikilla haja-asutusalueilla ei ole puhdistamoa. Tarkoitus on, että energia- ja ympäristötietoisuus tavoittaa kaikki tekniikan alan opiskelijat. Tällä hetkellä näissä tiloissa opetetaan englanninkielisessä koulutuksessa Environmental engineering -tutkintoa, talo- ja rakennustekniikkaa ja sähkötekniikkaa. Myös kone- ja automaatiopuolen sekä liiketalous- ja mediapuolen kysyntää voisi lisätä. tamk.fi/ Aino-Maija Kyykoski ja oppilaitoksen maalämpöjärjestelmä. Pirkanmaan liiton EU-rahoitus täneet, että Pirkanmaan liitto järjestäisi Pirkanmaan ELY:n kanssa kevätkylvöseminaarin, jossa avattaisiin rahoitusfilosofiaa ja kehittä mislogiikkaa eri rahoitusinstrumentteja apuna käyttäen. Opetus- ja kulttuuriministeriö levittää tietoutta myös oman ministeriön sisällä. Kyse on siitä, että hoidamme nykyään rahoitusta, joka kuului ennen lääninhallituksille. Ajatuksenvaihdon myötä selviää, miksi teemme näitä ratkaisujamme ja miten ne kytketään meidän strategioihin, Rämö sanoo. Vieraat saivat Pirkanmaalla esimerkkejä Valkeakosken Campus-alueen yhteistyöstä. Pirkanmaan liitossa olivat esillä MediTechkärkihanke sekä Sastamalan koulutuskuntayhtymän luonnonkuitukomposiitti- ja KOTI-hankkeet. Pirkanmaan liitto rahoittaa kaudella Länsi-Suomen Euroopan aluekehitysrahaston toimenpideohjelman hankkeita toimintalinjoissa 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Toimintalinjan 2 hankkeissa tuetaan innovaatiotoimijoiden ja pk-yritysten verkottumista, kehitetään alueiden erikoisosaamista ja t&k-toimintaa tukevia toimintoja sekä hyödynnetään soveltavaa tutkimusta. Toimintalinjan 3 hankkeissa vahvistetaan ja täydennetään esim. maaseudun palveluja, kehitetään uusia palvelutuotantomalleja, vahvistetaan maaseudun luovien alojen osaamista sekä tiivistetään maaseudun ja kaupunkikeskuksen toiminnallista vuorovaikutusta. Toimintalinjan 4 hankkeissa edistetään kaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä, kehitetään osallistamisen uusia tapoja sekä ehkäistään syrjäytymistä. Tarkemmat kuvaukset tuettavan toiminnan laadusta voi lukea ohjelma-asiakirjasta pirkanmaa.fi /rakennerahastot.html Tukea ei myönnetä hakijan tavanmukaiseen toimintaan, yksittäisten tapahtumien toteuttamiseen eikä perustutkimukseen. Seuraavaksi otetaan käsittelyyn klo mennessä saapuneet hakemukset. Hakemukset tulee jättää sähköisessä EURA2007-järjestelmässä (www.eura2007.fi) ja toimittaa allekirjoitettuna kirjallisesti osoitteeseen Pirkanmaan liitto, PL 76, Tampere. Hakemus katsotaan saapuneeksi, kun EURA2007 -järjestelmästä tulostettu ja allekirjoitettu paperiversio hakemuksesta on saapunut Pirkanmaan liittoon. Lisätietoa rahoituksen hakemisesta kehityspäällikkö Heidi Rämö, puh. (03) , gsm PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/2011 9

10 Pirkanmaan ympäristöohjelma tulossa nähtäville keväällä 10 Pirkanmaalle valmistuvan ympäristöohjelman teemoina ovat kestävä yhdyskuntarakenne, ympäristövastuul-stuullinen elinkeinotoiminta nta ja ympäristötietoisuus. Ohjelma antaa tietoa muun muassa ympäristökäyttäytymisen tueksi: miten tehdä valintoja tai esimerkiksi toimia omassa työssään, kiteyttää tutkimusprofessori Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Maakunta on ympäristöltään kaksijakoinen. Tiheään asuttua kaupunkiseutua on Tampereen ympärillä ja Etelä-Pirkanmaalla. Ylä-Pirkanmaa taas on harvaan asuttua, pääasiassa metsävaltaista aluetta. Meidän on pitänyt ottaa huomioon ympäristön tilaan vaikuttava rehevöityminen, luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä esimerkiksi elinkeinotoiminnan, liikenteen ja kaupungistumisen mukanaan tuomat haasteet. Työssä ovat mukana Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus sekä seutuhallinnon ja järjestöjen edustajat kaikkiaan noin 40 henkeä. Ohjelman sisältöä on työstetty ELY-keskuksen kolmessa teematyöryhmässä, joita Tom Frisk vetää. Laajalla ohjelmatyöllä on hyötynsä. Jo prosessin aikana saadaan yhteinen näkemys siitä, mikä on maakunnan ympäristön tulevaisuuden tavoitetila. ELY:n ja Pirkanmaan liiton yhteistyö on toiminut todella hyvin. Tästä tulee koko maakunnan ohjelma, Frisk kiittelee. Visio: Toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Ympäristövastuuta ja ympäristötietoisuutta On vaikea ummistaa silmiään siltä tosiasialta, että fossiilisen energian käyttö ja energiatehokkuus muuttuvat ja energian hinta nousee. Ympäristövastuullisuus on näiden asioiden muistamista. Frisk patistaa elinkeinoelämää pohtimaan enemmänkin tulevaisuutta ja ottamaan suuret muutokset huomioon. Usein kvartaaleissa elettäessä ympäristön tulevaisuuden pohtiminen unohtuu. On myös huomattava, että ympäristönäkökohtien parempi huomioonottaminen tarjoaa elinkeinoelä mälle runsaasti uusia kehittymismahdollisuuk- sia ja aikainen reagointi asiaan tuo kilpailuetua. Hän ei kuitenkaan usko, että Pirkanmaa pystyy pääsemään hiilineut raaliksi maakunnaksi. Maakaasu on meillä edelleen vahvassa asemassa. Mutta meillä on ympäristöteknologista osaamista, jossa olemme pidemmällä kuin muissa maakunnissa. Ympäristöliiketoiminta voisi tarjota mah dollisuuden Pirkanmaalle myös kansainvälisessä mielessä. Voisimme olla edelläkävijä muun muas sa jätteenkäsittelyssä, energiateknisissä ratkaisuissa ja savukaasujen puhdistamisessa. Meillä on hyvät korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset ja on olemassa kansainvälistä liiketoimintaa. Ympäristövastuullisuus edellyttää ym päristötietoisuutta, johon vaikuttavat asenteet, arvot ja toiminta. Siksi pitää tuottaa tietoa, konkretisoida ja tuoda sitä oikean kohderyhmän saataville, Frisk toteaa. Kaikkien sitoutuminen on avainasia Ympäristöohjelman yhtenä teemana on kestävä yhdyskuntarakenne. Pirkanmaalla väestö lisääntyy ja keskittyy kaupunkija taajama-alueille. Siksi on kiinnitettävä huomiota kaupunkiseutujen liikenteen päästöihin, viheralueiden pirstoutumiseen sekä asumisen ja kiinteistöjen energian kulutukseen. Ympäristöohjelma ei edistä keskittymistä vaan tuomme esiin siitä ympäristölle aiheutuvia ongelmia. Niitä tulee myös kun rakennetaan kaupunkiseudun haja-asutusalueille ilman, että on kunnan infrastruktuuria tai julkista liikennettä. Ohjelmatyö auttaa ehdottamaan toimenpiteitä, kun nähdään ennusteiden vaikutukset miten esimerkiksi julkinen liikenne voidaan organisoida. Jos menemme liian konkreettisiin ehdotuksiin, miten saamme kaikki hyväksy mään ja toteuttamaan niitä. Lopullinen tavoite ei ole säädösten aikaansaaminen vaan yhteinen tahtotila, Frisk muistuttaa. Ympäristöohjelmatyön etenemistä ja materiaalia voi seurata Pirkanmaan liiton nettisivuilla osoitteessa: tyo. html Pirkanmaan ympäristöohjelmatyö : Maakuntahallitus käynnisti maakunnallisen ympäristöohjelman laadinnan huhtikuussa Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus tekivät elokuussa kyselyn edellisen ympäristöohjelman ( ) tavoitteiden toteutumisesta ja muun muassa nykyisestä toimintaympäristöstä. Jokaista teemaa koostetaan ELY-keskuksen vetämissä työryhmissä. Ohjelmatyölle on perustettu myös ohjausryhmä, jossa ovat mukana Pirkanmaan liitto, ELY-keskus, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto. Ohjelma tulee nähtäville kevään aikana Pirkanmaan liiton nettisivuille. Ympäristöohjelman loppuseminaari pidetään toukokuussa. Ohjelmatyön tuloksena syntyy asiakirja, joka määrittelee yhteisen vision ja strategiset tavoitteet vuodelle Ensimmäinen ympäristöohjelma tehtiin 2001 ja se päivitettiin Nyt aikataulua tiivistettiin tuntuvasti ja mukaan kutsuttiin alun pitäen eri sidosryhmien edustajat. Pirkanmaan liitto vetää työtä siksi, että uusi aluekehityslaki siirsi laaja-alaisten luonnonvaraja ympäristösuunnitelmien laadinnan vetovastuun maakunnan liitoille.

11 PIKKUPALOJA MEILLÄ TÖISSÄ Mikko Koponen Aluekehityssuunnittelija Tehtäviini kuuluu maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön kokous- ja asiavalmistelu. Kokoan myös vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan. Lisäksi olen sekaantunut erinäisiin tehtäviin osana hankevalmistelua ja rakennerahastoviestintää. Vastaan myös korjaavien toimenpiteiden kuten takaisinperintöjen päätösvalmistelusta. Puoleeni voi kääntyä erityisesti asioissa, jotka liittyvät kirjainyhdistelmiin MYRS, MYR, TOTSU ja MYAK. Olen työskennellyt Pirkanmaan liitossa vuoden 2009 alusta. Olen hallintotieteiden maisteri, pääaineena luin aluetiedettä. Asun Tampereen Koivistonkylässä ja harrastan liikuntapuolella kuntosalia, lenkkeilyä, hiihtoa ja uintia. Muihin vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat muun muassa metsästys ja mallasviskit. Mirva Kandolin Rahoitustarkastaja Pirkanmaan liitto ja kansanedustajat Seuraavan lehden tullessa painosta on jo selvinnyt, ketkä edustavat Pirkanmaata Arkadianmäellä. Kansanedustajat valitaan vaaleissa ja tulokset vahvistetaan Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunta järjestäytyy toukokuun aikana. Pirkanmaan liitto antaa kansanedustajien neuvottelukunnalle valmistelu- ja sihteeripalvelut. Turvetuotantokaava etenemässä kohti maakuntavaltuustoa Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava oli maakuntahallituksen käsittelyssä maaliskuun alussa. Tällöin päätettiin toimenpiteistä, joita on tarpeen tehdä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteel la. Maakuntahallituksen hyväksymät vastineet ja toimenpiteet ovat luettavissa turvekaavan nettisivuilta osoitteesta: Maakuntakaavoitusjohtaja ja liikenneinsinööri valittiin Maakuntahallitus valitsi arkkiteh ti, HM Karoliina Laakkonen-Pöntyksen Nokialta maakuntakaavoitusjohtajan virkaan. DI Johanna Järvinen Lempäälästä aloittaa puolestaan liikenneinsinöörin toimessa. Vuosikirja 2011 taas käytössä Pirkanmaan vuosikirja 2011 ilmestyi maaliskuun alussa ja sisältää totuttuun tapaan tietoja maa kunnasta: kuntien viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä sekä pirkanmaalaisten toimijoiden ja tiedotusvälineiden yhteystietoja. Kirja löytyy myös nettisivuiltamme osoitteesta: Tarkastan hankkeiden maksatushakemuksia ja valmistelen maksatuspäätöksiä sekä käyn tarkastamassa Pirkanmaan liiton rahoittamia rakennerahastohankkeita paikan päällä. Minuun voi ottaa yhteyttä hankkeiden maksatuksiin liittyvissä asioissa. Olen työskennellut Pirkanmaan liitossa vuodesta Olen koulutukseltani hallintotieteiden maisteri. Asun Akaan Toijalassa ja harrastan lenkkeilyä, remontoimista, käsitöitä ja lukemista. Ota meihin yhteyttä! Pirkanmaan liiton henkilöstön yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme osoitteesta: Osoitteemme: Nalkalankatu 12, PL 76, Tampere (kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs) Puhelinvaihde: (03) , faksi (03) s-postit: Diaari ja viranhaltijapäätökset nyt netissä Pirkanmaan liiton diaari ja viranhaltijapäätökset ovat nyt kotisivuillamme. Tämänkin avulla asioiden valmistelua pystyy seuraamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin toiminta saa lisää läpinäkyvyyttä ja samalla maakunnallinen yhteistoiminta uutta virtaa. TAPAHTUMIA, KOKOUKSIA: Maakuntahallitus: 5.4., 3.5., 31.5., Maakuntavaltuusto: ja Myr: 25.3, 13.5., Kuntajohtajakokous: to klo 12, pe klo 12 Pirkanmaan liitto tiedottaa 2011 Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Palokangas Palaute: puh Kartat 103/MML/11 Taitto: Marja Muhonen Painopaikka ja painosmäärä: PK-Paino Oy 1800 kpl PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 1/

12 Pirkanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelmaa on tehty yhdessä. Olemme haastaneet omat joukkomme pohtimaan, mitkä asiat ovat tärkeitä maakunnan aseman kehittymisen kannalta. Miten Pirkanmaa nousee eurooppalaisen erikoistuvan osaamisen ennakkoluulottomaksi keskukseksi ja Läntisen Suomen palvelukeskukseksi? Lähdetään liikkeelle tarvelähtöisesti, ei itseisarvoisesti laatimalla a strategioita ja ohjelmia. Maakunnan tavoitteet luovat sisällöt ohjelmiin. Käydään katsomassa, mistä haetaan parhaat ratkaisut, tulkitaan yhdessä, otetaan löydökset pitkäjänteiseen tutkimuspolitiikkaan mukaan. Valmius ottaa riskejä. Aktiivinen ja asiantunteva kontaktointi. Ennakkoluulottomat uudistukset ja toiminta. Uudet palvelumallit. Ennakoinnin asiantuntijaverkosto. Kokemukset pilotoinneista ja suunnitellaan uusia. Avataan osaamisemme globaalille arvioinnille. Emme voi tehdä tätä arviointia itse. Rohkeasti kokeilualueeksi kuntalakia uudistettaessa. Linjaukset ja ratkaisut, jotka valtionhallinnossa noteerataan ja jotka herättävät kiinnostusta. Selkeä ja vahva maakunnallinen tahtotila. Olemme valmiita muuttamaan tekemisiämme saamamme palautteen pohjalta. Maankäytön suunnittelu liitetään selvästi maakunnan strategisiin tavoitteisiin ja ohjelmallisiin painotuksiin (maakuntasuunnitelmassa/ ohjelmassa). 12 Kansainväliset yhteydet ja verkostot, jotka tukevat vahvistavat tavoitteitamme ja kärkiämme. Meillä on paikkoja ja yrityksiä, jotka voivat tuoda maakuntaa esiin. Touhutaan niiden kanssa. Oletko näistä ajatuksista samaa mieltä? Ota osaa keskusteluun netissä: Keskustelussa mukana: Kehityspäällikkö Reijo Kahelin Yhteyspäällikkö Elina Suojanen-Nirvi Suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen Aluekehityssuunnittelija Mikko Koponen Kehityspäällikkö Heidi Rämö Erityisasiantuntija Marja-Riitta Mattila-Nurmi Yksikön sihteeri Marja-Liisa Heiskari-Puntalo

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Esa Halme 29.3.2011. Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin?

Esa Halme 29.3.2011. Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin? Millä eväillä tulevaisuuteen? Esa Halme 29.3.2011 Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin? Maakuntasuunnitelmassa kehittämiskokonaisuudet ovat: Elinkeinot

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot