Tilinpäätös tilikaudelta

Transkriptio

1 Tilinpäätös tilikaudelta

2 allituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus Yrityksen päivittäisessä työssä arvot jäävät usein taustalle, niitä ei tiedosteta eikä niistä osata hakea tukea päätöksentekotilanteissa. Osana keskustelua Turkistuottajat Oyj:n ja koko toimialan tulevaisuudesta Turkistuottajat Oyj:ssä on haluttu kirkastaa yhtiön arvoperustaa, sitä kivijalkaa, jonka varassa koko toimintamme lepää. Prosessi lähti liikkeelle johdon määrittelemistä ydinarvoista. Monikulttuurisessa yhteisössä, jossa ihmiset tekevät hyvin erilaisia töitä vakinaisin ja määräaikaisin sopimuksin, ja osa henkilöstöstä toimii muualla kuin Suomessa, katsoimme parhaaksi toimia näin. Käytännön elämä ja arvot saattavat joutua usein koetukselle. Kyseessä onkin päättymätön prosessi, josta voimme saada sitä enemmän, mitä enemmän haluamme oppia. Turkistuottajat Oyj:n arvot edistävät yhtiön missiota. Olemme yhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen, niin tarhaajille kuin ostajille kokonaisvaltaista turkisnahkojen välitykseen liittyvää palvelua. Tavoitteenamme on, että asiakkaamme saavat kaiken tarvitsemansa saman katon alta. Tahdomme olla asiakkaan ensimmäinen valinta. Yhtiön ydinarvo on asiakkaiden luottamus. Muut arvot, joita ovat rehellisyys, tuloksellisuus, jatkuva kehittyminen ja ihmisten arvostus, tukevat ydinarvon toteutumista, sitä, että meitä kohtaan tunnettu luottamus säilyy ja kasvaa edelleen. Tahdomme käyttää nimenomaan sanaa luottamus, koska luottamuksen syntymiseen kuluu aikaa, siihen sisältyvät sekä menneisyys että tulevaisuus. Kerran tyytyväinen asiakas saattaa olla sitä toistamiseenkin, mutta luottamus on koeteltu tahtotila. Rehellisyys merkitsee sitä, että yhtiön kaikki sidosryhmät, asiakkaat, henkilöstö, media, päättäjät ja sijoittajat, voivat luottaa yhtiön sanaan ja sen toiminnan laatuun. Rehellisyys on avointa suhtautumista ulkoiseen maailmaan, se on tervettä ammattiylpeyttä. Turkistuottajat Oyj on sitä, mitä sanoo olevansa. Tuloksellisuus kattaa kaksi tärkeää ulottuvuutta. Se on toisaalta liiketoiminnan kannattavuutta ja siihen suhteutettua osingonjakoa sekä riittävää vakavaraisuutta, jonka merkitys on taas noussut yrityksen kunnon mittarina. Toisaalta se on sitä, että yhtiön tuotteet ja palvelut ovat mahdollisimman korkealaatuisia. Asiakaspalautteen perusteella nahkalajittelumme on maailman paras, ja sitä kehitetään edelleen. Parhaita laatuja tuottavat tarhaajat saavat merkittävät alennukset provisioihinsa. Alkavalla kaudella käynnistynyt, minkkien nahkontaan erikoistunut Turkistuottajat Oyj:n tytäryhtiö Furfix Oy on tuorein esimerkki laatuajattelustamme. Uudet investoinnit, pyrkimys huippulaatuun ja tiennäyttäjyyteen omalla alallaan ovat Turkistuottajat Oyj:n jatkuvan kehittymisen filosofiaa. Tahdomme olla oppiva organisaatio, joka omaksuu nopeasti uusia asioita ja kykenee ennakoimaan tulevaa. Tahdomme keskittyä osaamiseen, jossa olemme maailman parhaita, ja kehittyä siinä edelleen. Turkistuottajat Oyj on kansainvälisen turkiskaupan kulttuurien sulatusuuni. Yhtiön henkilö- ja asiakaskunnassa on edustettuna kymmeniä kansallisuuksia, jotka kuuluvat eri uskontokuntiin ja etnisiin ryhmiin. Pääkaupunkiseudulla olemme merkittävä maahanmuuttajien työllistäjä. Ihmisten arvostus, heidän oman historiansa ja viiteryhmänsä kunnioittaminen on toimintamme oleellinen osa. Asiakkaiden kannalta tämä merkitsee henkilökohtaista, asiakkaiden tarpeista lähtevää palvelua. Ohuessa organisaatiossa tiimityö on kunniassaan, ja koko vakinainen henkilöstömme sekä pitkään yhtiön palveluksessa olevat kausityöntekijät ovat kannustinjärjestelmän piirissä. Suvaitsevaisuus on myös osa edustamamme toimialan eettistä kestävyyttä. Teemme työtä sen hyväksi, että yhä useammat kuluttajat löytävät uudelleen maailman hienoimman luonnonmateriaalin, turkiksen ja että turkisten tuottaminen säilyy osana eurooppalaista elinkeinorakennetta. yväksymme eriävät mielipiteet ja kuuntelemme niitä. Tahdomme toimia sen hyväksi, että turkiskasvatuksen oikeutuksesta päätetään demokraattisesti ja laajapohjaisesti ja että päätöksenteon pohjana ovat niin eläinten hyvinvointi kuin elinkeinon taloudellis-sosiaaliset vaikutukset. eino anhikoski Pirkko Rantanen-Kervinen hallituksen puheenjohtaja toimitusjohtaja 1

3 allituksen toimintakertomus Yhteenveto tilikaudesta Turkisnahkojen kysyntä jatkui hyvänä koko tilikauden ajan. Muotimallistot sisälsivät runsaasti sekä turkissomisteita muihin materiaaleihin yhdistettyinä että turkispukineita. Yhtiön päämarkkina-alueilla Kiinassa ja Venäjällä poliittisen tilanteen vakaus ja talouden kasvu loivat pohjaa lisääntyvälle turkisten kysynnälle. USA:ssa pitkään jatkunut kylmä sää kasvatti turkisten vähittäismyyntiä viidenneksellä edellisvuodesta. Koko tilikauden poikkeuksellisen vahvana pysynyt dollari vaikutti myönteisesti nahkojen eurohintoihin samalla, kun se vahvisti pääostaja-alueiden kilpailukykyä euroalueen turkisostajiin verrattuna. Maailman vuoden 2000 tarhaturkistuotannon säilyminen edellisvuoden tasolla vaikutti myönteisesti katsauskauden aikana järjestettyjen kuuden huutokaupan myyntituloksiin. Tilikauden ensimmäisessä huutokaupassa syyskuussa ketunnahkojen dollarimääräiset hinnat nousivat yli kymmenen prosenttia toukokuun tasosta. Pääsyynä nousuun oli se, että turkisten kysyntä parani entisestään Venäjän ja Kiinan markkinoilla. uutokaupassa myytiin edellisellä tilikaudella vastaanotetut ja lajitellut ketunnahkaa. Ketunnahkojen kysyntä jatkui hyvänä koko tilikauden ajan, ja nahkojen euromääräinen hintataso nousi yli 60 prosenttia edelliskaudesta. Parhaimpiin laatuluokkiin kuuluvat ketunnahat kallistuivat eniten. Muunnoskettujen nahat, joita tuotetaan vähän, olivat erittäin kysyttyjä, ja niistä maksettiin korkeita hintoja. Ketunnahkojen merkittävimmät ostajat tulivat ongkong/kiinasta, Venäjän markkinoille nahkoja ostaneesta Turkista sekä Japanista. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen yhtiö järjesti syyskuun 2001 huutokauppaan oman keräilyn, jolloin tarhaajilla oli mahdollisuus toimittaa nahkoja myytäviksi vasta myyntikauden viimeisessä huutokaupassa. Tästä sekä yhtiön omista tarjontapäätöksistä johtuen tilikauden aikana vastaanotetuista kahdesta miljoonasta ketunnahasta siirtyi nahkaa syyskuun 2001 huutokauppaan. Pitkäkarvaisten turkislaatujen suosio näkyi myös suomensupinnahan myyntituloksissa. Nahat myytiin Italian ja Venäjän markkinoille 87 prosenttia korkeammin hinnoin kuin edellisellä tilikaudella. Minkinnahkojen markkinatilanne säilyi vakaana koko tilikauden ajan ja euromääräiset hinnat vahvistuivat keskimäärin 12 prosenttia edelliskauteen verrattuna lähinnä valuuttakurssimuutosten johdosta. Urosnahat olivat naarasnahkoja kysytympiä. Ne soveltuvat naarasnahkoja paremmin muoti- ja turkispukineteollisuuden tarpeisiin: pukineisiin, joissa turkiksen peitinkarva on leikattu tai nypitty, sekä somisteisiin. Koska minkinnahkoja käytetään myös eri tavoin värjättyinä, tarkoitukseen sopivista erilaisista muunnosminkkien nahoista maksettiin poikkeuksellisen korkeita hintoja. Lähes kaikki tilikauden aikana vastaanotetut 3,5 miljoonaa minkinnahkaa myytiin. Minkinnahkojen merkittävimmät ostajat tulivat ongkong/kiinasta, Kreikasta, Venäjältä ja Italiasta. Jotta minkinnahkojen tarjonnat entistä paremmin vastaisivat sekä eurooppalaisen somisteteollisuuden että Kaukoidän suurten pukinevalmistajien ostorytmiä, yhtiö tarjosi aiemmasta poiketen tammikuun huutokaupassa kolmesta pääminkkityypistä ainoastaan urosnahkoja. Tämän vuoksi maalishuhtikuun huutokaupan minkkitarjonnat sisälsivät vastaavasti aiempaa isomman ja laadullisesti paremman naarasnahkojen valikoiman. Tarjontarytmiin tehdyt muutokset, optisen värilajittelukoneen ansiosta saatu entistä tasaisempi värilajittelu sekä parannukset laatulajittelussa lisäsivät asiakaskunnan kiinnostusta yhtiön minkkitarjontoihin. Koska ostajien laatutietoisuus on kasvanut vuosi vuodelta, yhtiö pyrkii laatuhyvitysjärjestelmän avulla kannustamaan tarhaajia entistä parempilaatuisten nahkojen tuottamiseen. Kettujen, minkkien ja suomensupien kahden parhaimman laatuluokan nahoista tuottajia palkittiin laatubonuksella. Ostajat hyötyivät minkinnahkoja koskevasta laatuhyvityksestä. 2 Tilinpäätös 2001

4 Minkinnahkojen tuotanto (Itä-Eurooppa mukana 1996 alkaen) 35 Kova kilpailu nahkojen keräilyssä eri huutokauppaliikkeiden sekä nahkoja suoraan tarhaajilta ostavien asiakkaiden välillä leimasi minkkimarkkinoita koko tilikauden. Tästä syystä yhtiö ei saavuttanut asettamiaan keräilytavoitteita, ja vastaanotettu nahkamäärä jäi viidenneksen edelliskautta pienemmäksi. Milj. kpl J J J J J J J J J J J 15% 11% 17% 18% 18% 16% 17% 17% 17% 12% Yhtiö välitti tilikauden aikana karakul-lampaan nahkaa. Parhaimmista laaduista, joista eurooppalaiset muotihuoneet kilpailivat, maksettiin ennätyshintoja. Yhtiön tuotevalikoimissa karakul-lampaan nahat tukevat tavoitetta olla merkittävin turkisraaka-aineen toimittaja kansainväliselle muoti- ja tekstiiliteollisuudelle. Yhtiön markkinointitoimenpiteet laajenivat edelliskaudesta. Yhtiö osallistui Saga Furs of Scandinavian ja muiden pohjoismaisten huutokauppaliikkeiden yhteisosastolla turkismessuille Moskovassa, manner-kiinassa ja ongkongissa sekä järjesti asiakasseminaareja. Ensimmäinen Suomessa järjestetty kansainvälinen nahkanäyttely pidettiin Fur Centerissä helmikuussa Saga Furs of Scandinavia jatkoi yhteispohjoismaista minkin- ja ketunnahkojen myynninedistämistä ja kehitti turkisnahoille uusia käyttötapoja. Toimialan ja konsernin edunvalvontaa hoidettiin kiinteässä yhteistyössä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n ja International Fur Trade Federationin kanssa. Turkistuottajat Oyj päätti perustaa nahkontakeskuksen Kaustiselle vahvistaakseen markkinaosuuttaan minkinnahkojen keräilyssä. Tytäryhtiö Furfix Oy vastaa nahkontakeskuksen toiminnasta. uipputekniikan ja automatisoinnin avulla minkinnahkojen nahkontatyö paranee ja yhtenäistyy, mikä nostaa konsernin minkkivalikoimien tasoa ja siten nahoista maksettavia hintoja. Nahkontakeskus otetaan käyttöön marraskuussa Milj. kpl USD USD Ketunnahkojen tuotanto (Itä-Eurooppa mukana 1996 alkaen) % 51% 56% 58% 56% 54% 2 54% 51% 51% 49% Kokonaistuotanto Kokonaistarjonta TTOyj.n myynti Minkinnahkojen keskihinta 1991/ /2001 (asteikko USD, luvut FIM)) J J J J J J J J J 95 J Ketunnahkojen keskihinta 1991/ /2001 (asteikko USD, luvut FIM)) Suomalaiset minkit Suomalaiset ketut Tilinpäätös

5 Välitysmyynti ja huutokaupat Turkistuottajat Oyj välitti tilikauden aikana turkisnahkaa (edellisellä tilikaudella ). intatason noususta johtuen välitysmyynnin arvo nousi 329 miljoonaan euroon, kun se edellisellä tilikaudella oli 252 miljoonaa euroa. Suomalaista alkuperää olevia nahkoja myytiin yhteensä (edellisellä tilikaudella ), ja niiden arvo oli 245 miljoonaa euroa (169 miljoonaa euroa). Muista länsimaista, lähinnä Keski- Euroopasta, peräisin olevia nahkoja myytiin ( ) kappaletta, ja niiden arvo oli 63 miljoonaa euroa (68 miljoonaa euroa). Itä-Euroopan alueelta peräisin olevien nahan ( nahkaa) arvo oli 5 miljoonaa euroa (6 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi myytiin afganistanilaista karakul-lampaan nahkaa ( ), arvoltaan 17 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa). Turkistuottajat Oyj:n myynti jakautui huutokaupoittain seuraavasti: uutokauppa Syyskuu Joulukuu l Joulukuu ll Tammi-helmikuu Maalis-huhtikuu Touko-kesäkuu Varastomyynti tilikaudella Yhteensä Myynti kpl 2000/ Myynti Arvo kpl EUR / / Arvo EUR / Syyskuun 19. ja 20. päivä järjestetyssä tilikauden ensimmäisessä huutokaupassa tarjolla olleesta siniketunnahasta normaalilaatua oli noin puolet, ja niiden keskihinta nousi noin 20 prosenttia toukokuun tasosta 92 euroon. Myös muista tarjotuista ketunnahoista maksettiin korkeita hintoja. Kiinalaiset olivat huutokaupan suurin ostajaryhmä, mutta pieneen kokoluokkaan kuuluvia nahkoja myytiin Länsi-Eurooppaan, Venäjälle, Korean tasavaltaan ja Japaniin. Syyskuun huutokaupan kokonaismyynti oli 37 miljoonaa euroa, ja huutokaupassa oli noin 150 asiakasta. Uuden myyntikauden avaushuutokaupassa 7. ja 8. joulukuuta myytiin 70 prosenttia noin siniketunnahan tarjonnasta 77 euron keskihintaan. Kansainvälinen hintataso oli 5-10 prosenttia syyskuun tasoa alempi, koska suurikokoisia nahkoja suosivat kiinalaiset asiakkaat olivat pidättyväisiä tässä huutokaupassa. Ketunnahat myytiinkin lähinnä eurooppalaisille asiakkaille. Lisäksi huutokaupassa myytiin karakullampaan nahkaa ennätyshintaan. Kaksipäiväisessä huutokaupassa oli 150 asiakasta, ja kokonaismyynnin arvo oli 23 miljoonaa euroa. Joulukuun 20. ja 21. päivä järjestetty huutokauppa oli Turkistuottajat Oyj:n myyntikauden ensimmäinen minkkihuutokauppa, ja tarjolla olleet runsaat nahkaa myytiin lähes sataprosenttisesti 30 euron keskihintaan ongkong/kiinaan, Kreikkaan, Italiaan ja Venäjälle. Erityisen haluttuja olivat muunnosminkit sekä suurikokoiset urosnahat. uutokaupassa tarjottiin lisäksi pienehköjä eriä siniketun muunnoksia sekä muunnoskettuja keskimäärin noin 100 euron keskihintaan. Sinikettutarjonta, noin nahkaa, myytiin sataprosenttisesti 82 euron keskihintaan Kiinaan, Turkkiin, Japaniin, Venäjälle ja Länsi-Eurooppaan. Kaksipäiväiseen huutokauppaan osallistui 300 asiakasta, ja kokonaismyynti oli 46 miljoonaa euroa. Tammikuun 31. päivä alkaneessa ja 2. helmikuuta päättyneessä huutokaupassa myytiin sataprosenttisesti noin puoli miljoonaa minkinnahkaa 33 euron keskihintaan, joka tarjonnassa tapahtuneet muutokset huomioonottaen vastasi joulukuun tasoa. Erikoisista muunnosminkeistä maksettiin huomattavasti korkeampia hintoja kuin ruskeista ja mustista minkeistä. Ostajat tulivat pääasiassa Italiasta, Kreikasta ja Saksasta, mutta myös Venäjä, Turkki, ongkong/kiina ja Korean tasavalta olivat hyvin edustettuina. Ketunnahkojen hinnat nousivat noin 15 prosenttia joulukuun tasosta, ja runsaan siniketunnahan tarjonnan keskihinnaksi muodostui 96 euroa. 4 Tilinpäätös 2001

6 Eniten siniketunnahkoja ostettiin ongkong/kiinaan, mutta merkittäviä määriä myös Turkkiin, Venäjälle, Japaniin, Italiaan ja Korean tasavaltaan. Kolmipäiväisen huutokaupan myynnin arvo oli 49 miljoonaa euroa, ja ostajia oli yli 300. uutokaupassa, joka järjestettiin huhtikuuta myytiin runsaat mustaan ja ruskeaan väriryhmään kuuluvaa minkinnahkaa kiinalaisille, venäläisille, kreikkalaisille ja korealaisille asiakkaille. Dollarin vahvistumisen vuoksi eurohintataso nousi noin viidellä prosentilla edellisestä huutokaupasta. Myös muunnosminkkien hinnat vahvistuivat. Turkishuutokaupan päätti siniketun myynti, joka sujui yli odotusten. Noin nahan tarjonta myytiin ongkong/kiinaan, Venäjälle, Kreikkaan, Italiaan, Korean tasavaltaan ja Japaniin, ja keskihinnaksi muodostui 100 euroa. Kaikkien myytyjen kettujen keskihinta oli 103 euroa, ja nelipäiväisen, 350 kansainvälistä asiakasta koonneen huutokaupan myynnin arvo oli 79 miljoonaa euroa. Turkistuottajat Oyj:n tilikauden viimeinen huutokauppa järjestettiin kesäkuuta, ja huutokaupassa tarjottiin runsaat 1,1 miljoonaa minkinnahkaa sekä ketunnahkaa, joista sinikettujen osuus oli nahkaa. Tilikauden päätöshuutokaupassa normaalilaatuisten nahkojen lisäksi oli tarjolla heikkolaatuisempia sekä nk. kevätnahkoja, jotka myytiin laatuerot huomioonottaen erittäin korkeisiin hintoihin. Merkittävimmät minkkiostajat tulivat ongkong/kiinasta, Kreikasta ja Italiasta. Normaalilaatuisten minkinnahkojen hinnat nousivat värityypistä riippuen 5-15 prosenttia. Myös kettujen hinnat vahvistuivat. Siniketun keskihinnaksi muodostui 110 euroa. Merkittävimmät kettuostajat tulivat ongkong/kiinasta, Turkista, Venäjältä ja Italiasta. Kesäkuun kolmipäiväiseen huutokauppaan osallistui 350 asiakasta, ja myynnin arvo oli 93 miljoonaa euroa. Kaikkien tilikaudella välitettyjen minkkien keskihinnaksi muodostui 27 euroa, ja kettujen keskihinta nousi yli 60 prosentilla 95 euroon. TTOyj:n minkkimyynti 100% 80% 60% 40% 20% 0% 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 Italia+Sveitsi Saksa+Länsi-Eurooppa Kreikka+Itä-Eurooppa ongkong+kiina Etelä-Korea USA+Kanada TTOyj:n kettumyyntimyynti 100% 80% 60% 40% 20% 0% 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 Italia+Sveitsi Saksa+Länsi-Eurooppa Turkki+Kreikka+Itä-Eurooppa ongkong+kiina Etelä-Korea USA+Kanada Japani Tilinpäätös

7 Taloudellinen tila ja investoinnit Taloudellinen tila Investoinnit Turkistuotattajat Oyj:n tilikauden kokonaismyynnin arvo nousi 31 prosenttia 329 miljoonaan euroon nahkojen edelliskautta 47 prosenttia korkeamman hintatason ansiosta, vaikka välitetetyt nahkamäärät laskivat 11 prosenttia. Konsernin liikevaihto oli 25,5 miljoonaa euroa, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Liikevaihto kasvoi myyynnin kasvua vähemmän, koska merkittävä osa välityspalkkiosta on kiinteitä ja nahkojen hintatasosta riippumattomia. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,1 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kulut, joista on vähennetty poistot ja arvonalentumiset, olivat yhteensä 18,5 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia suuremmat kuin edellisellä tilikaudella. Suunnitelman mukaiset poistot nousivat 10 prosenttia edellisestä tilikaudesta 3,0 miljoonaan euroon. Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonpalautumiset liittyvät tilikausilla 1997/1998 ja 1998/1999 kirjattuihin myyntisaamisten poikkeuksellisiin arvonalentumisiin. Kyseisillä kausilla kirjattuja arvonalentumisia on saatu katsauskaudella kotiutettua 0,3 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 5,2 miljoonaa euroa. Konsernin nettorahoitustuotot olivat 3,9 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia liikevaihdosta, kun ne edellisellä tilikaudella olivat 1,9 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia liikevaihdosta. Nettovaluuttakurssivoitot kasvoivat 56 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Korkotuotot kasvoivat 82 prosenttia edellistä tilikaudesta, kun korkokulujen kasvu jäi 23 prosenttiin. Konsernin voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 9,1 miljoonaa euroa (6,7 miljoonaa euroa edellisellä tilikaudella). Euroa Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana olivat 3,1 miljoonaa euroa (3,3 miljoonaa euroa edellisellä tilikaudella). Investoinnit painottuivat edelleen keskeisten it-sovellusten ja -laitteistojen uusimiseen sekä toimintojen automatisoimiseen. It-projektit jatkuvat edelleen. Turkistuottajat Oyj päätti tilikauden aikana perustaa Kaustiselle minkkien nahkontakeskuksen, Furfix Oy:n, jonne hankittiin alan uusin teknologia. Marraskuusta 2001 alkaen yhtiö pystyy tarjoamaan minkinnahan nahkontapalvelun. Alkuvaiheessa yhtiö työllistää määräaikaisesti n. 40 henkilöä. Ketunnahkojen optinen koonmittauskone otetaan käyttöön lajittelukauden 2001/2002 aikana. C-osakkeen kurssikehitys Luvut osakeantioikaistuja Konsernin omavaraisuusaste oli 57 prosenttia (64 prosenttia edellisellä tilikaudella). Omavaraisuusasteen heikkeneminen johtuu hintatason nousun johdosta kasvaneesta myyntisaamisten jälleenrahoitustarpeesta. Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä koko tilikauden. 6 Tilinpäätös 2001

8 Liikevaihto 30 Oman pääoman tuotto-% 20% Milj. euroa % 12% 8% 4% 0 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 0% 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 % Liikevaihdosta Liikevoitto 30% 25% 20% 15% 10% 5% Sijoitetun pääoman tuotto-% 15% 12% 9% 6% 3% 0% 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 0% 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 Tulos ennen varauksia ja veroja Omavaraisuusaste 50% 70% % Liikevaihdosta 40% 30% 20% 10% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 0% 96/97 97/98 98/99 99/00 00/01 Tilinpäätös

9 enkilöstö Konsernin henkilökunnan määrä oli hieman pienempi kuin edellisellä tilikaudella. Tilikauden aikana vakinaistettiin emoyhtiössä yhteensä 16 määräaikaisessa työsuhteessa toiminutta henkilöä, joten vakituisen henkilökunnan määrä tilikauden päättyessä on suurempi kuin vuotta aiemmin. Valtaosa henkilökunnasta on määräaikaisissa työsuhteissa erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä. Yhtiön käsittelemien nahkamäärien vähenemisen johdosta kausityöntekijöitä palkattiin vähemmän ja heidän työsuhteensa olivat keskimäärin lyhyempiä kuin edellisellä tilikaudella. Turkistuottajat Oyj:n henkilökunnan määrä oli tilikauden aikana suurimmillaan joulukuussa 2000, jolloin emoyhtiön palveluksessa työskenteli yhteensä 604 henkilöä. eistä oli vakituisessa työsuhteessa 82, kausityöntekijöinä 274 ja tilapäisinä huutokauppa-avustajina 248. Vakituisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden keski-ikä oli 44 vuotta ja keskimääräinen vakituisessa työsuhteessa oloaika oli 14 vuotta. Tilikaudella emoyhtiön maksamat palkat olivat ,43 euroa, josta hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen osuus oli ,70 euroa. Konsernin vastaavat luvut olivat ,13 euroa ja ,69 euroa. Tilikaudella oli käytössä henkilökunnan voittopalkkiojärjestelmä, jonka piirissä ovat vakituinen henkilökunta sekä pitkään palvelleet kausityöntekijät. Tilikauden aikana emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat (suluissa edelliskauden luvut): Emoyhtiö Konserni enkilöstö keskimäärin 243 (255) 267 (280) vakinaisessa työsuhteessa 85 (80) 106 (99) kausityöntekijät 158 (175) 161 (181) Vakituisen henkilökunnan määrä ( ) 96 (82) 116 (101) enkilöstö Keskimääräinen henkilöluku /97 97/98 98/99 99/00 00/01 Kausityöntekijät Vakituinen henkilökunta 8 Tilinpäätös 2001

10 Yhtiön hallinto Varsinainen yhtiökokous Turkistuottajat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkona 0,60 euroa osakkeelta ja siirtää ,89 euroa vararahastoon. allituksella ei ole voimassa olevaa valtuutusta osakeantiin, vaihtovelkakirja- tai optiolainan liikkeelle laskuun tai omien osakkeiden hankkimiseen. allitus ja tilintarkastajat Yhtiön hallitukseen ovat asti kuuluneet seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet: enkilökohtaiset varajäsenet: eino anhikoski Jussi Eilonen s. 1937, turkistarhaaja s. 1938, turkistarhaaja hallituksen puheenjohtaja Ljung Gunnar Mikael Granlund s. 1943, turkistarhaaja s. 1966, turkistarhaaja hallituksen varapuheenjohtaja Markku Koski Ulf Enroth s. 1948, turkistarhaaja s. 1949, turkistarhaaja Leena Pitkänen Jari Nurvala s. 1947, turkistarhaaja s. 1956, turkistarhaaja Pentti Rantakangas Martti Ollila s. 1940, turkistarhaaja s. 1946, turkistarhaaja Pirkko Rantanen-Kervinen Kaj Eklund s. 1949, ekonomi s yhtiön toimitusjohtaja yhtiön toimitusjohtajan sijainen Yhtiön hallitukseen ovat alkaen kuuluneet seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet: enkilökohtaiset varajäsenet: eino anhikoski Jorma Eilonen hallituksen puheenjohtaja s. 1969, turkistarhaaja Markku Koski Ulf Enroth hallituksen varapuheenjohtaja Erik Karls Stefan Wik s. 1947, turkistarhaaja s. 1954, turkistarhaaja Jorma Lannetta Sulo Malja s. 1944, turkistarhaaja s. 1937, turkistarhaaja Pentti Rantakangas Martti Ollila Pirkko Rantanen-Kervinen Kaj Eklund allituksen sihteerinä on toiminut Juha uttunen. allitus on tilikauden aikana pitänyt 21 kokousta. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: Tilintarkastajat: Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young (päävastuullinen tilintarkastaja KTL, KT Risto Järvinen) Ekonomi, KT Juhani Auranen Varamiehet: KTM, KT Anders jörk TM Kauko Korpi Tilintarkastajien Oy - Ernst & Young on vastannut jatkuvasta tarkastuksesta. Tilinpäätös

11 Osakeomistus Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella osakerekisterin mukaan Omistajia Osuus Osuus Osuus kpl osakkaista osakkeista äänistä Yksityiset yritykset % 7.8 % 2.0 % Julkiset yritykset % 0.0 % 0.0 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset % 7.3 % 2.0 % Julkisyhteisöt % 0.0 % 0.0 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt % 55.3 % 87.5 % Kotitaloudet % 16.7 % 4.9 % Ulkomaat % 10.8 % 2.9 % Siirtämättä arvo-osuusrekisteriin 2.1 % 0.7 % Yhteensä % % % Omistuksen jakautuminen osakemäärien suhteessa osakerekisterin mukaan Omistajia Osuus Osuus Osuus kpl osakkaista osakkeista äänistä % 0.0 % 0.0 % % 1.0 % 0.3 % % 8.8 % 2.5 % % 9.6 % 2.9 % % 13.2 % 6.5 % % 35.3 % 25.4 % % 30.0 % 61.7 % Siirtämättä arvo-osuusrekisteriin 2.1 % 0.7 % Yhteensä % % % Suurimmat osakkeen omistajat äänimäärän perusteella osakerekisterin mukaan Ääniä Osuus äänistä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto r.y % Uudenmaan-ämeen Turkiseläinten Kasvattajat r.y % Lounais-Suomen Turkiseläinkasvattajat r.y % Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening r.f % Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat r.y % Odin Finland % Satakunnan Turkiseläinten Kasvattajat r.y % allintarekisterissä (Skandinaviska Enskilda anken Ab (publ.)) % Ålands Pälsodlarförening r.f % Savo-Karjalan Turkistarhaajat r.y % Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö % Veikko Laine Oy % Koivisto Timo % Carafe Investment Company Ltd % Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys r.y % Oy Vitapol Ab % Oles Farm Ab % Finanssi-Sampo Oy % Ab Farmanda Oy % Ukko-anni Oy % Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän perusteella osakerekisterin mukaan Osakkeet Osuus osakkeista Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto r.y % Odin Finland % Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat r.y % Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening r.f % Uudenmaan-ämeen Turkiseläinten Kasvattajat r.y % allintarekisterissä (Skandinaviska Enskilda anken Ab (publ.)) % Lounais-Suomen Turkiseläinkasvattajat r.y % Tapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö % Veikko Laine Oy % Satakunnan Turkiseläinten Kasvattajat r.y % Carafe Investment Company Ltd % Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys r.y % Oy Vitapol Ab % Ålands Pälsodlarförening r.f % Oles Farm Ab % Savo-Karjalan Turkistarhaajat r.y % Finanssi-Sampo Oy % Ab Farmanda Oy % Ukko-anni Oy % Pälsfarm Ab Stig Grankull % Turkistuottajat Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat yhteensä yhtiön osaketta, mikä vastaa 0,11 prosenttia yhtiön osakkeista ja 0,03 prosenttia yhtiön äänistä. 10 Tilinpäätös 2001

12 Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella Turkistuottajat Oyj järjesti syyskuussa 2001 huutokaupan, jossa myytiin edellisellä tilikaudella vastaanotetut ja lajitellut ketunnahkaa eli koko jäljelläoleva varasto. intataso ylikuumeni Kiinan ja Venäjän markkinoiden kasvaneen kysynnän vuoksi. New Yorkissa 11. syyskuuta tapahtuneen terroristi-iskun mahdolliset vaikutukset eivät vielä näkyneet huutokaupassa eivätkä Kööpenhaminassa runsasta viikkoa aiemmin järjestetyssä minkkihuutokaupassa. Venäjä ja Kiina, joissa taloudet edelleen kasvavat voimakkaasti, määräävät turkiskaupan tahdin alkaneella tilikaudella. Turkisten kysynnän odotetaan lisääntyvän molemmilla markkinoilla. Turkistuottajat Oyj:n asema erityisesti Venäjän markkinoita ajatellen on hyvä, sillä varsinkin uusien asiakkaiden kannalta maantieteellä ja yhteistyökumppanin kokemuksella on merkitystä. Myös muut asiakkaat hyötyvät selvästi yhtiön kokemuksesta Venäjän markkinoilla, sillä Venäjä on tärkeä markkina-alue myös muualla, kuten Italiassa ja Kiinassa valmistetuille pukineille. Läntisten kotimarkkinoiden tilanne on heikohko. New Yorkin terroristi-iskujen ja niiden laukaisemien sotatoimien taloudellisia ja psykologisia vaikutuksia on vaikea arvioida. allitukset ja keskuspankit sekä Euroopassa että USA:ssa ovat kuitenkin pyrkineet toimillaan elvyttämään kulutuskysyntää. Vähittäismyyntisesongin käynnistymisen kannalta on oleellista, millaiseksi alkutalven säät päämarkkina-alueilla muodostuvat. Turkikset ovat edelleen muodissa kaikilla päämarkkina-alueilla. Erityisen muodikkaita ovat yhdistelmäpukineet, turkiksista valmistetut asusteet, pitkäkarvaiset turkissomisteet sekä varsinkin Venäjällä muhkeat turkishatut. Pitkän väreillä hehkuttelun jälkeen muoti on astumassa askeleen kohti entistä luonnollisempaa mustaa, valkoista ja ruskeaa skaalaa. Lähes kaikki nahat kuitenkin värjätään, ja käsittelytavat monipuolistuvat entisestään. Maailman minkki- ja kettutuotanto kasvaa vain hiukan, mikä helpottaa nahkojen markkinointia. Minkkien hintatasoon ei liene odotettavissa suuria muutoksia. Urosminkinnahkojen ja erilaisten muunnosten kysyntä pysyy hyvänä somisteiden suuren suosion ja Venäjän kasvavan hattuteollisuuden ansiosta. Perinteisiin kokoturkkeihin käytettävien naarasminkinnahkojen kysyntä riippuu pitkälti USA:n ja Kiinan markkinoiden kehityksestä. Somistemateriaalina kettu on edelleen hyvin kuvassa mukana, mutta länsieurooppalaiselle tekstiiliteollisuudelle se on nykyhintatasolla liian kallis. Kiinan kotimarkkinoilla käytettyjen, hintatason noustua pienenpieniksi kutistuneiden kettusomisteiden tulevaisuus näyttää heikolta, ja kettua edullisemmat raaka-aineet ovat jo korvaamassa niitä. Kettumarkkinoilla on tarvetta ohuehkoille, hyvällä peitinkarvalla varustetuille nahoille, joita muodinluojat somisteena suosivat. Turkistuottajat Oyj:n välitettäviksi saamien minkinnahkojen määrä kasvanee alkaneella kaudella, ja ketunnahkojen tarjonta säilynee samansuuruisena kuin päättyneellä kaudella. Marraskuussa 2001 toimintansa aloittaneen Furfix Oy:n ansiosta Turkistuottajat Oyj:n kilpailukyky paranee. Nahkonta on turkistuotannossa paha pullonkaula, koska se vaatii lyhyeksi ja tiivistahtiseksi ajaksi ammattitaitoista lisätyövoimaa, joten sen automatisointi on perusteltua. Toisaalta nahkonnan laatu vaikuttaa keskeisesti nahoista huutokaupoissa maksettavaan hintaan. Viime tilikauden tapaan tammikuun 2002 huutokaupassa tarjotaan kolmesta pääminkkityypistä, scanbrown, mahogany ja scanblack, ainoastaan urosnahkoja. Eri huutokauppojen tarjonnat rakennetaan mahdollisimman hyvin kunkin ajankohdan kysyntätilannetta vastaaviksi. Nahkontakeskuksen lisäksi yhtiö investoi uuteen ketun koonmittauskoneeseen, joka tehostaa lajitteluprosessia entisestään. Myyntikauden käynnistyessä yhtiön kotisivut tulevat käyttöön täysin uudistuneina, ja kaikille alasta kiinnostuneille on tarjolla entistä yksityiskohtaisempaa tietoa turkisalasta. Tarhaajille ja ostajille tarkoitetut rekisteröitymistä edellyttävät sivut sisältävät kaiken oleellisen asiakaskohtaisen tiedon. Yhtiön logo saa uuden kevennetyn, ajan henkeen sopivan ilmeen. Tilinpäätös

13 Yhtiön merkitys suomalaisen turkistoimialan edunvalvonnassa korostuu. Erityisesti tarhauksen oikeutuksesta käytävä kamppailu niin koko Länsi-Euroopassa kuin kotimaassakin sitoo runsaasti voimavaroja. Yhteistyö Turkistuottajat Oyj:n, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n, EFA:n ja IFTF:n välillä tiivistyy entisestään. Alkaneella kaudella ollanti ratkaissee turkistarhauksensa kohtalon. Ruotsissa sosiaalidemokraattien puoluekokouksessa hyväksytty aloite tarhauksen kieltämiseksi saattaa edetä hallituksen esitykseksi ja aikanaan valtiopäiville. Kaikki Länsi-Euroopassa esille nousseet kieltoaloitteet on tehty muihin perusteisiin kuin eläinten hyvinvointiin vedoten. Kieltämistä on argumentoitu eettisin syin, eikä Euroopan komissio ole löytänyt lakiteknisiä välineitä hankkeiden kaatamiseen. Samalla kuitenkin turkistarhausta koskeva direktiivi etenee Euroopan Unionin päätöksentekojärjestelmässä. Turkistoimialan tavoitteena on, että eläinten hyvinvointitutkijoiden näkemyksiin perustuva ja sosiaaliset ja taloudelliset tekijät huomioonottava direktiivi valmistuisi vielä istuvan parlamentin aikana. Mikäli ollanti ja/tai Ruotsi kieltävät turkistarhauksen, siitä on seurauksia myös Turkistuottajat Oyj:lle pitkällä aikavälillä, vaikka todennäköisesti molemmissa maissa mahdolliseen kieltopäätökseen liittyy pitkä siirtymäaika. Mikäli tarhaus hiipuu edellämainituissa maissa, minkinnahkojen tarjonta Turkistuottajat Oyj:n huutokaupoissa vähenee oleellisesti, ellei korvaavia nahkamääriä saada hankittua muualta. Verrattain vakaiden markkinanäkymien vuoksi yhtiö uskoo liikevaihtonsa nousevan alkaneella tilikaudella päättyneen tilikauden tasolle. Yhtiön maksuvelvoite Saga Furs of Scandinavialle kasvaa merkittävästi päättyneestä tilikaudesta. Erityisesti it-kehityksen edellyttämät investoinnit ja niistä johtuvat poistot kasvavat edelleen. Päättynyttä tilikautta matalamman korkotason vuoksi nettorahoitustuottojen uskotaan pienentyvän, ja koko tilikauden tuloksen jäävän tilikauden 1999/2000 tulosta alhaisemmaksi. 12 Tilinpäätös 2001

14 Rahoituslaskelma Konserni 2000/01 EUR Konserni 1999/00 EUR Emoyhtiö 2000/01 EUR Emoyhtiö 1999/00 EUR Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot ja muut rahoitustuotot liiketoiminnasta Saadut osingot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustuotot muista sijoituksista Investointien rahavirta () Rahoituksen rahavirta: Lyhytaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Muuntoeron muutos Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta (C) Rahavirtojen muutos (A++C) Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Tilinpäätös

15 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2000/01 12 kk 1999/00 12 kk 1998/99 12 kk 1997/98 12 kk 1996/97 12 kk Liikevaihto (EUR) Liikevoitto (EUR) % liikevaihdosta 20,5% 20,2% 1,5% 20,7% 25,3% Tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja (EUR) % liikevaihdosta 35,7% 28,0% 7,7% 28,1% 39,3% Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (EUR) % liikevaihdosta 35,7% 28,0% 7,7% 28,1% 39,3% Oman pääoman tuotto -% 12,4% 9,7% 2,4% 12,2% 16,5% Sijoitetun pääoman tuotto -% 11,8% 10,3% 3,8% 11,1% 12,5% Omavaraisuusaste (%) *) 57,2% 63,5% 67,7% 55,0% 57,8% Gearing 0,68 0,58 0,39 0,71 0,78 ruttoinvestoinnit (EUR) % liikevaihdosta 12,1% 13,7% 15,8% 11,9% 47,2% enkilöstö keskimäärin Oman pääoman tuotto -% Sijoitetun pääoman tuotto -% Omavaraisuusaste -% Gearing = (tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - verot laskennallinen verovelan muutos huomioon ottaen) x 100/ (oma pääoma + poistoero - laskennallinen verovelka) = (tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) x 100/(taseen loppusumma keskimäärin - korottomat lyhytaikaiset velat keskimäärin) = (oma pääoma + poistoero - laskennallinen verovelka) x 100/(taseen loppusumma - saadut ennakot) = (korollinen vieras pääoma - rahat ja rahoitusarvopaperit)/ (oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero - laskennallinen verovelka) *) Omavaraisuusasteen kehitykseen vaikuttaa mm. kiinteistön arvonkorotuksen peruuttaminen 36 milj. markalla tilinpäätöksessä ja 31 milj. markalla tilinpäätöksessä Tilinpäätös 2001

16 Osakekohtaiset tunnusluvut 2000/01 12 kk 1999/00 12 kk 1998/99 12 kk 1997/98 12 kk 1996/97 12 kk Tulos/osake 1,79 1,28 0,31 1,55 1,92 Oma pääoma/osake 14,98 13,72 12,69 13,05 12,34 Osakekohtainen osinko A-sarja 0,80 0,60 0,25 0,68 0,87 C-sarja 0,80 0,60 0,25 0,68 0,87 Osinko tuloksesta A-sarja 44,7% 46,9% 80,6% 43,9% 45,3% C-sarja 44,7% 46,9% 80,6% 43,9% 45,3% Efektiivinen osinkotuotto A-sarja 10,0% 8,0% 4,2% 6,5% 5,9% C-sarja 10,0% 8,0% 4,2% 6,5% 5,9% inta/voitto-suhde (P/E-luku) 4,5 5,9 19,4 6,8 7,6 Ylin kurssi 8,00 8,50 10,97 16,73 18,50 Alin kurssi 6,51 6,00 5,18 10,09 11,44 Keskikurssi 7,09 7,00 6,95 13,81 16,37 Osakekannan markkina-arvo C-osakkeiden vaihto kpl Osuus koko C-osakekannasta 5,2% 15,4% 12,6% 16,2% 58,7% Osakkeiden keskim. lukumäärä tilikauden aikana A-sarja C-sarja Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa A-sarja C-sarja Tulos/osake Oma pääoma/osake Osakekohtainen osinko Efektiivinen osinkotuotto inta/voitto-suhde (P/E-luku) Osakekannan markkina-arvo = (tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - verot laskennallinen verovelanmuutos huomioon ottaen) / tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä = (oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero - laskennallinen verovelka) / osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä = tilikauden osinko / osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä = osinko osaketta kohden / osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi tilikauden viimeisenä kaupantekopäivänä = osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden viimeisenä kaupantekopäivänä / osakekohtainen tulos = osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden viimeisenä kaupantekopäivänä x osakkeiden lukumäärä Tilinpäätös

17 Konsernin tuloslaskelma (EUR) Liite kk kk Liikevaihto , ,69 Liiketoiminnan muut tuotot , ,32 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,63 Varastojen muutos , ,11 enkilöstökulut 3,4 Palkat ja palkkiot , ,02 enkilösivukulut Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , ,95 Poistot ja arvonalentumiset 7 Suunnitelman mukaiset poistot , ,28 Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonpalautumiset , ,58 Liiketoiminnan muut kulut , ,78 Liikevoitto , ,01 Rahoitustuotot ja -kulut 10 Muut korko- ja rahoitustuotot , ,13 Muut korko- ja rahoituskulut , ,22 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,92 Laskennallisen verovelan muutos , ,40 Tuloverot , ,65 Tilikauden voitto , ,87 16 Tilinpäätös 2001

18 Tase (EUR) Vastaavaa Liite Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 11 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut , , ,94 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto , , , , , , , ,22 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,63 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,59 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,89 Turkisnahat , ,52 Ennakkomaksut ,85 0,00 Saamiset Myyntisaamiset Tarhaajasaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset , , , , , , , , , , , , , ,73 Rahat ja pankkisaamiset , ,00 Vastaavaa yhteensä , ,30 Tilinpäätös

19 Vastattavaa Liite Oma pääoma 16 Osakepääoma , ,00 Ylikurssirahasto ,40 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,43 Vararahasto , ,11 Muuntoero , ,58 Edellisten tilikausien voitto , ,56 Tilikauden voitto , , , ,55 Vieras pääoma Laskennallinen verovelka , ,06 Pitkäaikainen vieras pääoma 18 Lainat rahoituslaitoksilta 0, ,84 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,10 Eläkelainat 0, ,18 Saadut ennakot , ,30 Ostovelat , ,60 Velat tarhaajille , ,59 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset , ,85 Muut lyhytaikaiset velat , ,07 Siirtovelat , , , ,85 Vastattavaa yhteensä , ,30 18 Tilinpäätös 2001

20 Emoyhtiön tuloslaskelma (EUR) Liite kk kk Liikevaihto , ,82 Liiketoiminnan muut tuotot , ,88 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,49 Varastojen muutos , ,54 enkilöstökulut 3,4 Palkat ja palkkiot , ,02 enkilösivukulut Eläkekulut , ,21 Muut henkilösivukulut , ,57 Poistot ja arvonalentumiset 7 Suunnitelman mukaiset poistot , ,23 Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonpalautumiset , ,58 Liiketoiminnan muut kulut , ,61 Liikevoitto , ,69 Rahoitustuotot ja -kulut 10 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,75 Muilta yrityksiltä , ,63 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille , ,97 Muut korko- ja rahoituskulut , ,75 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,35 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,56 Tuloverot , ,29 Tilikauden voitto , ,50 Tilinpäätös

21 Tase (EUR) Vastaavaa Liite Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 11 Muut pitkävaikutteiset menot , ,22 Ennakkomaksut ,18 0, , ,22 Aineelliset hyödykkeet 12 Maa- ja vesialueet , ,90 Rakennukset ja rakennelmat , ,71 Koneet ja kalusto , ,34 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,10 Sijoitukset 13 Osuudet konserniyrityksissä , ,54 Muut osakkeet ja osuudet , ,34 Vaihtuvat vastaavat , ,88 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,01 Turkisnahat , , , ,53 Saamiset Myyntisaamiset , ,43 Tarhaajasaamiset , ,49 Saamiset konserniyrityksiltä , ,57 Lainasaamiset , ,54 Muut saamiset , ,60 Siirtosaamiset , , , ,49 Rahat ja pankkisaamiset , ,22 Vastaavaa yhteensä , ,44 20 Tilinpäätös 2001

22 (EUR) Vastattavaa Liite Oma pääoma 16 Osakepääoma , ,00 Ylikurssirahasto ,40 0,00 Arvonkorotusrahasto , ,43 Vararahasto , ,11 Edellisten tilikausien voitto , ,00 Tilikauden voitto , ,50 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,04 Kertynyt poistoero , ,30 Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,04 Eläkelainat 0, ,18 Saadut ennakot , ,30 Ostovelat , ,52 Velat konserniyrityksille , ,85 Velat tarhaajille , ,28 Muut lyhytaikaiset velat , ,06 Siirtovelat , , , ,10 Vastattavaa yhteensä , ,44 Tilinpäätös

23 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla, kuitenkin niin, että rakennusten ja rakennelmien tasearvo sisältää kohdassa 12 mainitun arvonkorotuksen. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat emoyhtiössä seuraavat: Rakennukset 50 vuotta Rakennusten laitteet 20 vuotta Varasto- ja toimistokalusto 10 vuotta Atk-laitteisto ja toimistotekniikka 3 vuotta Autot 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Vaihto-omaisuuden arvostus Emoyhtiön myyntiehtojen mukaisesti välitettävät turkisnahat eivät missään vaiheessa kuulu konsernin vaihto-omaisuuteen, vaan ne siirtyvät suoraan tarhaajan vaihto-omaisuudesta ostajan vaihto-omaisuudeksi. Konsernin vaihto-omaisuuteen sisältyvät turkisnahat ovat Turkistuottajat Oyj:n omaksi vaihto-omaisuudekseen ostamia nahkoja. Vaihto-omaisuus on arvostettu välittömään hankintamenoon. Eläkemenojen jaksotus Eläkekulut on esitetty noudattaen kunkin maan paikallista lainsäädäntöä. Lakisääteiset työeläkkeet on kotimaisten konserniyhtiöiden osalta hoidettu Turkistarhaajien Eläkekassassa. Valuuttamääräiset erät Emoyhtiön tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin, poikkeuksena se osa myyntisaamisista, joka on suojattu termiinisopimuksin. Nämä on esitetty tehtyihin termiinikursseihin. Valuuttakurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikkien Turkistuottajat Oyj:n omistamien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot. Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvista yrityksistä annetaan jäljempänä liitetietojen kohdassa Konserniyritykset. Turkistuottajat Oyj -konserniin ei kuulu osakkuusyhtiöitä. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tilinpäätösluvut on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin virallisen kurssin mukaan. Tilinpäätöspäivän kurssin käyttäminen myös tuloslaskelmaerien muuntamisessa euroiksi ei johda olennaisesti erilaiseen tulokseen kuin tilikauden keskikurssin käyttäminen. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomentelmää käyttäen, ja eliminoinnin yhteydessä syntyneet valuuttakurssierot on esitetty konsernitaseen omassa pääomassa muuntoerona. Konserniaktiivasta on kohdistettu tonttiin euroa ja rakennuksiin ja rakennelmiin 1,1 miljoonaa euroa. Rakennuksiin kohdistettu konserniaktiiva poistetaan 5 prosentin suunnitelman mukaisin poistoin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu tilinpäätöstä tehtäessä. Tuloslaskelman liitetiedot 1. Turkistuottajat Oyj:n kokonaismyynnin jakautuminen markkina-alueittain Emoyhtiö Emoyhtiö 2000/ /2000 EUR % EUR % Kaukoitä % % Eurooppa % % Pohjois-Amerikka % % Muut (sis. Venäjä) % % % % 22 Tilinpäätös 2001

24 2. Liikevaihto Konserni 2000/01 Konserni 1999/00 Emoyhtiö 2000/01 Emoyhtiö 1999/00 Provisiotuotot Tarhaajaprovisiot Ostajaprovisiot Muut provisiot Provisiotuotot yhteensä Nahkamyynti Muut toimialat Liikevaihto yhteensä Toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja hallituksen palkat ja palkkiot Toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja hallituksen palkat ja palkkiot Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Vakinaisessa työsuhteessa Kausityöntekijät allituksen jäsenten ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu vuotta. Emoyhtiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen osalta on sovittu, että he voivat halutessaan jäädä eläkkeelle 60-vuotiaina. 6. Lainat lähipiiriin kuuluville henkilöille Yhtiön ja konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja. 7. Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Rakennuksista Koneista ja kalustosta Muista pitkävaikutteista menoista Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset/arvonpalautumiset Myyntisaamisten arvonpalautumiset Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonpalautumiset liittyvät tilikausilla 1997/1998 ja 1998/1999 kirjattuihin myyntisaamisten poikkeuksellisiin arvonalentumisiin tilanteissa, joissa asiakas ei ole pystynyt maksamaan ostojaan. intatason laskiessa myyntisaamisten vakuutena olleiden nahkojen ja muiden vakuuksien arvo ei ole kattanut myyntisaamisia, vaan myyntisaamisiin liittyvä hintariski on realisoitunut tai sen on arvioitu realisoituvan. Kyseisten myyntisaamisten vakuutena olleet nahat on myyty ja tappiot ovat nahkojen hintatason nousun ja tehtyjen rahoitusjärjestelyjen ansiosta jääneet aiemmin arvioitua pienemmiksi. Tilinpäätös