LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE. Uusitalot elävät muistisairauden. s. 10. Omaishoitajalomat s. 24. TEEMAT Muistisairaus Laki ja omaishoito
|
|
- Otto Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Uusitalot elävät muistisairauden kanssa s. 10 Omaishoitajalomat 2016 s. 24 TEEMAT Muistisairaus Laki ja omaishoito
2 KUVA: JUHA TUOMI TÄSSÄ NUMEROSSA Lomat ja kuntoutukset KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN JULKAISIJA Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, Helsinki Puh PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi VASTAAVA TOIMITTAJA Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi TOIMITUSSIHTEERI Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi Alzheimer tuli taloon TEEMA: MUISTISAIRAUS TEEMA: LAKI JA OMAISHOITO KUVA: ANTERO AALTONEN TOIMITUSNEUVOSTO Pertti Rajala; puheenjohtaja, Tiina Kokko, Eero-Veikko Niemi, Heini Saraste, Marja Tuomi, Juha Viitanen SVENSK RESUMÉ Maria Österlund TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s Muistipulmista huolimatta hyvää elämää 10 Alzheimer tuli taloon MUUT JUTUT 12 Kunnan päätöksistä voi valittaa 4 Neuvottelupäivät Jyväskylässä: Hyödyllistä tietoa ja verkostoitumista 16 Mikä ihmeen strategia? Strategiasta toimintaan 18 Uusi tutkimus: Työssäkäynti ja läheishoiva työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen 19 Tradeka tukee omaishoitajia 20 Yhdessä elämästä nauttien 21 Lukijakysely: 95 % tyytyväisiä Lähellä-lehteen VAKIOPALSTAT 3 Pääkirjoitus: Kirkkaana mielessä 22 Asioita ajassa 23 Puheenjohtaja: Epävarma tilanne 24 Lomat ja kuntoutukset 27 Ajankohtaista 36 Yhdistykset toimivat 37 Lakimies: Sote-uudistus vaikuttaa omaishoitoon 39 Lääkäri: Omaishoitajan rokotus suojaa hoidettavaa 41 Ristikko 42 Svensk resumé 48 Paikallisyhdistykset 50 Osoitemuistio ILMOITUSMYYNTI Yes We Can Oy Isoharjantie 4 C, rakennus 3, Siilinjärvi Matti Räsänen, matti.rasanen@ywc.fi Puh ILMOITUSAINEISTOT aineisto@ywc.fi ja kopio matti.rasanen@ywc.fi ULKOASU Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVA Juha Tuomi SEURAAVA LEHTI ilmestyy Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 2 LÄHELLÄ 4/2015
3 PÄÄKIRJOITUS MARJA TUOMI toiminnanjohtaja Kirkkaana mielessä Osallistuin muutama viikko sitten seminaariin, jonka teemana oli järjestön brändin kirkastaminen. Brändi tarkoittaa mielikuvaa, joka ihmisillä on yrityksestä, tuotteesta tai vaikkapa liitosta ja sen tavoitteista ja toimintatavoista. Hyvä järjestöbrändi on tunnettu, luotettava ja toimintaan kutsuva. Positiivinen mielikuva järjestöstä on sen tärkein pääoma. Mielikuva on vahvalla pohjalla, kun jokainen jäsen sekä liiton ja yhdistysten työntekijä ja hallituksen jäsen tuntee sen omakseen ja rakentaa sitä omalla työllään. Brändäyksessä tärkeää on erottautuminen. Mitä me tarjoamme sellaista mitä muilla ei ole ja miten selkeästi viestimme toimintamme tavoitteista. Omaishoitajat ja läheiset -liiton oma brändityöryhmä määritteli muutama vuosi sitten, että tavoitteena on vahvistaa positiivista mielikuvaa aktiivisesta omaishoitajasta, tuoda esille liiton näkemyksiä selkeämmin ja aktiivisemmin, uudistaa viestinnän välineitä sekä sitouttaa yhdistykset toimintaan. Eteenpäin on menty, mutta paljon meillä on vielä työtä edessämmekin. Hallitus ottaa ja antaa Liiton toiminnan tavoite on selvä: omaishoitajien aseman parantaminen ja jaksamisen tukeminen. Tämä on myös selkeästi sanottu uudessa strategiassamme. Vaikka olenkin sitä mieltä, että omaishoidon tukeminen on enemmän arvovalinta kuin taloudellinen kysymys, on myönnettävä, että taloudellisesti vaikea aika asettaa toiminnallemme uusia haasteita. Vaikka yleisesti tunnustetaan omaishoidon merkitys, niin omaishoidon kehittäminen ja tukeminen siirretään liian helpolla odottamaan parempia aikoja. Näin kävi osittain myös kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle. Onneksi maan hallituksen suunnitelmissa on viedä joitakin sen esityksiä eteenpäin. Me haluamme ehdottomasti olla mukana siinä työssä. Toisaalta, hallitus on päättänyt useista leikkauksista, jotka kohdistuvat suureen osaan omaishoitajia. Toivottavasti lopputulos ei ole omaishoitajien aseman heikentyminen aikana, jolloin puhutaan niin paljon omaishoidon tukemisen tärkeydestä. Varain- ja jäsenhankintaa Voidaksemme tukea omaishoitajia ja pystyäksemme vaikuttamaan päätöksentekoon on tärkeää, että toimintaedellytyksemme on turvattu. Tästä syystä alkavalla strategiakaudella liitto vahvistaa omaa varainhankintaansa ja tukee paikallisyhdistyksiä niin varain- kuin jäsenhankinnassakin. Mitä enemmän meitä on, sitä parempi on näkyvyytemme ja sitä suurempi mahdollisuus meillä on vaikuttaa meille tärkeisiin asioihin. Rakentavia ulostuloja Meidän on seurattava tarkkaan, mitä toimintaympäristössämme tapahtuu, jotta pystymme vaikuttamaan omaishoitajia koskeviin asioihin ajoissa. Edessä on suuria yhteiskunnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Omaishoitajien liitolle on tärkeää, että meitä kuullaan ja että meidät otetaan mukaan suunnitteluun. Siksi onkin tärkeää, että mielikuva meistä on positiivinen: asiantunteva ja luotettava omaishoitajien asiaa ajava toimija. Liitolta on toivottu räväkämpiä ulostuloja. Meidän on oltava kriittisiä, mutta samanaikaisesti rakentavia. Asiallemme ei ole hyväksi polttaa meille tärkeitä siltoja. Vain yhteistyössä muiden omaishoitajien asioista kiinnostuneiden ja omaishoitajien aseman parantamista ajavien kanssa voimme saada aikaan tavoittelemiamme muutoksia. Yhdessä olemme enemmän. Omaishoitajien viikko lähestyy jälleen. Yhdistykset järjestävät silloin kymmenittäin tapahtumia eri puolilla maata. Lähdetään liikkeelle joukolla! Rauhallista joulun aikaa ja hyvää alkavaa vuotta LÄHELLÄ 4/2015 3
4 TEKSTI: MARJA TUOMI, KUVA: JUHA VIITANEN Neuvottelupäivät Jyväskylässä Neuvottelupäivillä oli edustajia 37:stä liiton paikallisyhdistyksestä. Etualalla Vaasan seudun omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Helle Pellinen. Hyödyllistä tietoa ja verkostoitumista Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja paikallisyhdistysten toimijat keskustelivat omaishoitokysymyksistä, jakoivat kokemuksia ja saivat virtaa yhdessäolosta. Jyväskylän neuvottelupäivillä oli ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 160. Palautelomakkeen palautti noin puolet. Palautetta hyödynnetään sekä liiton toiminnassa että tulevissa tapahtumissa. Lähes kaikki pitivät päivien tarjoamaa tietoa hyödyllisenä sekä itselleen että yhdistykselleen. Enemmän olisi haluttu kuulla mm. edunvalvonnasta ja omaishoidon tulevaisuudesta. Useita kiinnosti, miten käy rahoituksen, jos RAY, Veikkaus ja Fintoto yhdistyvät. Kuten RAY:n edustaja päivillä totesi, toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan ja avustuksia haetaan vanhaan tapaan ainakin parin seuraavan vuoden ajan. Muutoksista ilmoitetaan ajoissa. Ohjelmaa pidettiin tasapainoisena, mutta keskusteluaikaa toivottiin lisää. Päiville toivottiin myös enemmän positiivisia asioita Nyt jäi päällimmäisenä mieleen, ettei valoa tunnelin päässä juuri ole. Tämä ei ole tapaamistemme tarkoitus, vaan tarkoituksena on keskustella omaishoitoon liittyvistä kysymyksistä, jakaa kokemuksia, mutta myös voimaantua ja saada uutta virtaa yhdessäolosta. Ruusuja toiminnan esittelyistä ja julkilausumasta Liiton toiminnan esittelyä pidettiin hyvänä ja se toi tunteen vahvasta tahdosta kehittää niin liiton kuin myös yhdistysten toimintaa! Vasta toimintaan tulleet pitivät päivien sisältöä hyvänä ja antoisana, kun taas osa pidempään mukana olleista vanhan kertauksena. Asioissa on aina kaksi puolta. Näin oli myös puheenvuorojen suhteen. Niitä pidettiin hyvän pituisina ja sellaisina, että mielenkiinto pysyi vireillä, mutta toisaalta asioihin ei päästy syvemmin kiinni. Myös yhdistysten toiminnan esittely sai kiitosta. Toivottiin, että jatkossa kaikki esitykset olisivat PowerPoint-muotoisia, ja että liitto ohjeistaisi tarkemmin esitysten muodosta. Salin takaosassa istuneet eivät nähneet kaikkien diojen tekstejä, koska kirjasinkoko oli liian pieni. Päivien antama julkilausuma sai kiitosta. Julkilausumassa vaadittiin omaishoidon kehittämisohjelman ja uuden omaishoitolain toteuttamista. Vaatimuksena oli myös hoi- 4 LÄHELLÄ 4/2015
5 Yhdistysväkeä kiinnostaa kaikki mahdollinen omaishoitoon liittyvä. topalkkion verotuksen ja asiakasmaksujen kohtuullistaminen. Julkilausuma on osoitteessa ajankohtaista/julkilausuma-omaishoitajat-ja-läheiset-liiton-neuvottelupäivät-jyväskylässä Palautteen perusteella voi todeta, että yhdistysväkeä kiinnostaa kaikki mahdollinen omaishoitoon liittyvä. Tietoa toivotaan mm. lakiasioista, hyvistä käytännöistä, varainhankinnasta, kokemusasiantuntijuudesta, lapsiperheiden asioista, etäomaishoidosta, kuntayhteistyöstä ja tietysti muiden yhdistysten kuulumisista. Terveisissä kysyttiin, miten strategia toteutetaan ja mitä liitto aikoo tehdä edunvalvonnassa. Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia tämän lehden Mikä ihmeen strategia -jutusta sivulta 16. Tiedusteltiin, voisiko päivien osallistumismaksua alentaa. Osallistumismaksu lasketaan niin, että sillä saadaan katettua päivien kulut. Kokouspaikka pyritään jatkossakin valitsemaan niin, että maksu ei nouse korkeaksi. Lisäksi toivottiin esim. toiminnallista tauko-ohjelmaa ja kansainvälisiä vieraita. Toivomuksia tuli myös seuraavien päivien paikasta. Päiviä kuvattiin lämpiminä, yhteisöllisinä, iloisina ja rempseinä. Kiitosta tuli myös heittäytymisestä karaokeillassa. Pidämme kuitenkin mielessä myös palautteen, jossa todettiin, että kaikki eivät ole karaokeihmisiä. Neuvottelupäivistä järjestöpäivät Ensi vuonna liitto täyttää 25 vuotta ja järjestöpäivien ohjelma tulee olemaan juhlallinen. Tästä kerromme yksityiskohtaisemmin maaliskuun alussa ilmestyvässä Lähellä-lehdessä. Vuoden 2014 neuvottelupäivillä pohdittiin vaihtoehtoista nimitystä päiville, koska neuvottelupäivä-otsikon ei enää koettu kuvaavan päivien sisältöä. Ensi vuodesta alkaen päivien nimi onkin Omaishoitajat ja läheiset -liiton järjestöpäivät. Risuja mm. Sote-uudistuksen sivuuttamisesta Risuja saimme mm. siitä, että puheenvuoroissa ei käsitelty riittävästi omaishoitoa sote-uudistuksessa eikä eduskunnan omaishoidon tukiryhmän toimintaa. Palaute oli aivan aiheellista. Elokuussa oli kuitenkin liian aikaista puhua sote-uudistuksesta. Tukiryhmän toiminnasta löytyy tietoa tämän lehden sivulta 28. Joidenkin mielestä omaishoitajan ääni ei tullut riittävästi kuuluviin. Lisäksi tiedusteltiin, miksi omaishoidosta kiinnostunut, mutta ei-jäsen, ei voi osallistua neuvottelupäiville. Neuvottelupäivät on tarkoitettu nimenomaan liiton ja paikallisyhdistysten toimijoille. Kaikille avoimien päivien järjestämiseen meillä ei ole mahdollisuutta. Toiveita ja terveisiä liitolle TEKSTI JA KUVAT: JUHA VIITANEN Neuvottelupäivillä tullaan tutuiksi Toivon neuvottelupäiviä viikonloppuun Oppia muiden hyvistä käytännöistä NEUVOTTELUPÄIVILLÄ tutustuu uusiin ihmisiin ja liiton henkilökunta tulee tutuiksi, kertovat omaishoidon ohjaaja Heini Kemola (vas.) ja toimistosihteeri Marjo-Riitta Pekkala Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:stä. Pidämme hyvänä, että liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen on paikalla ja kertoo tuoreimmat kuulumiset eduskunnasta. TYÖYHTEISÖLLEMME tämä on hyödyllinen verkostoitumis-, koulutus- ja vaikuttamistapahtuma ja samalla vähän arjesta irtautumista, kertoo projektipäällikkö Sinikka Salomaa Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. Olen ehdottanut, että päivät järjestettäisiin perjantaina ja lauantaina. Työssäkäyvät yhdistysten hallitusten jäsenet pystyisivät osallistumaan nykyistä paremmin. VAIKKA NETISTÄ löytää tietoa, mitä muut yhdistykset tekevät, niin henkilökohtaiset keskustelut antavat syvemmän ja paremman kuvan muiden toiminnasta. Samalla luodaan kontakteja muihin yhdistyksiin ja opitaan toistemme toiminnasta, sanoo omaistoiminnan ohjaaja Jaana Boström Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. LÄHELLÄ 4/2015 5
6 TEEMA MUISTISAIRAUS Tiesitkö? Suomessa on arviolta muistisairautta sairastavaa. Suurin osa muistisairaista on eläkeiässä, mutta jopa heistä on alle 65-vuotiaita. Muistisairaudet koskettavat läheisesti reilusti yli miljoonaa suomalaista. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti, muita yleisiä ovat verisuoniperäinen muistisairaus, otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus sekä Lewyn kappale -tauti. Hoitotahdon avulla voi etukäteen varmistaa, että oma tahto toteutuu silloinkin, kun ei syystä tai toisesta pysty sitä ilmaisemaan. Lue lisää ja tilaa tai tulosta Hoitotahtoni-lomake: 6 LÄHELLÄ 4/2015
7 Omannäköinen elämä on muistisairaan parasta kuntoutusta. Jos ei enää pysty kutomaan mattoja, voi silti osallistua vaikka kudontapiiriin, mennä mukaan kuuntelemaan kangaspuiden pauketta ja tapaamaan tuttuja. Mailis Heiskanen (vas.) työskentelee Muistiliitossa Muistineuvo-hankkeen projektikoordinaattorina ja Heidi Härmä viestintäkoordinaattorina. KUVAT: ROZJIN ROKHZAD TEKSTI: HEIDI HÄRMÄ JA MAILIS HEISKANEN Muistipulmista huolimatta hyvää elämää Muistin ongelmat vaikuttavat elämään monin tavoin, mutta riittävällä tiedolla ja oikealla asenteella elämä kantaa. Tukea muistiongelmien värittämään arkeen saa yhdistyksistä. Koska viimeksi päivittelit huonoa muistiasi? Pohditko usein, onko unohtelusi normaalia? Tätä tekee itse kukin silloin tällöin. Kun yleisötilaisuuksissa etsitään hyvämuistisia kuulijoita, ylös saattaa nousta yksi tai kaksi haparoivaa kättä. Kun tiedustellaan, kuinka monella sen sijaan on kehno muisti, valtaosa viittaa. Usein ajatellaan, että kun asioita kaiken aikaa unohtuu, ei muisti voi olla kovin hyvä. Ilouutisia! Unohtaminen ei ole muistin virhe. Jokainen unohtaa asioita joka päivä, ja se on pelkästään hyvä asia: informaatiota tulee joka tuutista niin paljon, että kaiken muistamisesta tulisi ähky ja ähkystä stressi. Mutta kyllähän se vaivaa, jos tärkeitä asioita unohtuu. On kiusallista palata kaupasta ilman maitoa, jos maidon takia kauppaan lähti. Milloin siis huolestua? Kannattaa kysyä lääkäriltä tai hoitajalta, jos muisti selkeästi heikkenee entisestä ja alkaa vaikeuttaa arkea. Pitkään ei kannata huolensa kanssa odotella, sillä oli unohtelun taustalla mitä tahansa, sitä on helpompaa ja tehokkaampaa hoitaa ajoissa. Muistioireita voi aiheuttaa arkinen syy, kuten unettomuus, liiallinen alkoholinkäyttö tai masennus. Oireiden taustalla voi olla myös esimerkiksi B12-vitamiininpuute, kilpirauhasen vajaatoiminta tai hyvälaatuinen aivokasvain. Kun oikea syy tunnistetaan ja sitä päästään hoitamaan, muistikin yleensä palailee raiteilleen. Ja vaikka taustalta löytyisikin etenevä muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti, on hoitoa, kuntoutusta ja tukea tarjolla. Muistisairauden lääkehoito ei pysäytä sairauden etenemistä, mutta lääkehoito voi tukea toimintakykyä tehokkaasti, kun se aloitetaan tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. KUVA: MIKKO KORHONEN / VASTAVALO.FI Pitäisikö huolestua? Aivojen sairaus Usein kuulee sanottavan, että muisti vanhemmiten heikkenee. Ei ole kuitenkaan normaalia, että ikääntyvä ei heikon muistinsa vuoksi pärjää arjessa. Muistisairaudet ovat neurologisia sairauksia, eivät osa tervettä ikääntymistä. Jokainen muistisairas on oikeutettu järjestelmällisiin muistitutkimuksiin, oikeaan diagnoosiin sekä hyvään hoitoon ja kuntoutukseen. Muistisairaudet muuttavat sairauden edetessä merkit- LÄHELLÄ 4/2015 7
8 Jokainen tekee kehnoja päätöksiä, moni ihan päivittäin. tävästi toimintakykyä ja koko lähipiirin arkea, mutta aivan päälaelleen ei sairauden tarvitse elämää heittää. Ennakkoluulot ja virheelliset oletukset sairauden luonteesta voivat suotta heikentää elämänlaatua. Siksi tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä muistisairaus tuo mukanaan ja miten muutokset ravistelisivat eloa mahdollisimman vähän. Oma elämä, omat päätökset Yksi sitkeimmistä väärinkäsityksistä on, että muistisairaus vie itsemääräämisoikeuden. Näin ei kuitenkaan ole. Muistisairaskin voi päättää omista asioistaan niin kauan kun siihen pystyy ja ymmärtää päätöstensä merkityksen ja seuraukset. Jokainen tekee kehnoja päätöksiä, moni ihan päivittäin. Muistisairasta tältä inhimilliseltä oikeudelta usein suojataan. Sairastuneen ympärille rakennetaan puskureita, ettei vain sattuisi mitään. Toki turvallisuus on tärkeää ja suojatakin joskus täytyy, mutta ei elämältä ja sen riskeiltä voi kukaan täysin suojautua ja elämän vahva maku löytyy nimenomaan tekemisestä, toimimisesta ja omista valinnoista. Oikeus niihin säilyy sairaudesta huolimatta. Jossain, joskus varhaisessakin, vaiheessa sairautta tullaan toki tilanteeseen, jossa esimerkiksi asuntokauppoja tai perintöpäätöksiä ei enää voida suositella tehtävän. Muistisairaus heikentää kykyä tehdä harkittuja ratkaisuja. Mutta kertaheitolla ei mene koko itsemääräämisoikeus: vaikka omakotitalokaupoista on luovuttava, voi usein edelleen viedä ystävän teatteriin, ostaa naapurille joululahjan sekä päättää missä viettää joulunpyhät, mitä pukee päälleen tai monelta aamuisin herää. Monissa asioissa muistisairaus ei edetessäänkään vie päätösvaltaa. Elämänhistoriasta voimaa Muistisairaus tuo monen mieleen väsyneen ja äänettömän hahmon, jonka ikkunan takana virtaa elämä, joka jo aikaa sitten on hänen sisältään kadonnut. Tai muistisairaan ajatellaan olevan se arvaamattomasti käyttäytyvä ja levoton henkilö, jonka kädet ja jalat käyvät, vaikkei suunta aina ole selvä. Nämä kuvailut voisivat kertoa myös kenestä tahansa muusta. Ja toisaalta, muistisairas voi olla hän, joka sairaudestaan huolimatta edelleen matkustaa, esiintyy työkseen, istuu muistiyhdistyksen hallituksessa, on juuri opetellut soittamaan kitaraa tai saanut vakiokahvilassaan uuden ystävän. Ei ole olemassa muistisairaan ihmisen stereotypiaa, kuten ei ole olemassa stereotyyppistä ihmistä ylipäätään. Muistisairauteen sairastunut on äiti, toimitusjohtaja, naisvoimistelija, naapuruston paras pullanleipoja, taitavin autonkorjaaja tai intohimoinen dekkarien ahmija. Elämä on muistisairauteen sairastuneenakin mukavampaa, kun nämä identiteetin osa-alueet säilyvät osana itseä ja arkea. Muistisairaus ei tee ihmisestä kokonaisvaltaisesti potilasta sen enempää kuin astma, verenpainetauti tai diabeteskaan. Sairaus muuttaa elämää, mutta ei saa viedä sitä kokonaan. Läheisten tärkeimpiä tehtäviä onkin auttaa muistisairasta säilyttämään ne onnea ja iloa tuottavat asiat, jotka tekevät elämästä omannäköisen ja hyvän. Omannäköinen elämä on myös parasta mahdollista kuntoutusta. Kun tekee arjen valintoja, hoitelee rutiineja, harrastaa ja näkee ystäviä, ylläpitää samalla tehokkaasti ja monipuolisesti toimintakykyään. Sairastuminen ja sairauden eteneminen voivat muuttaa osallistumisen ja tekemisen tapaa ja taajuutta, mutta oikeutta siihen ne eivät saa viedä. Itsemääräämisoikeutta on hyvä tukea Itsemääräämisoikeus nousee esiin hyvin arkisissa asioissa. Pääseekö muistisairas vielä sairauden edetessäkin kansalaisopiston kudontapiiriin, jossa kangaspuut syytävät toinen toistaan upeampia raitakuviomattoja? Vai päättääkö joku muu sairastuneen puolesta, ettei hän enää pysty kangaspuita paukuttamaan? Ja vaikka ei enää osaisikaan kutoa mattoja, miksei silti voisi osallistua: mennä mukaan kuuntelemaan ja katsomaan kangaspuiden pauketta ja tapaamaan tuttuja rouvia, joiden kanssa on vuosien ajan, viikko toisensa jälkeen kutonut ja jakanut arjen ilot ja surut? Jokainen voi ennakoida omaa tulevaisuuttaan ja varmistaa tahtonsa tulevan kuulluksi myös silloin, kun sen ilmaiseminen on esimerkiksi muistisairauden vuoksi vaikeutunut. Hoitotahdossa voi ilmaista omaa hoitoaan ja elämänlaatuaan koskevat toiveet, joita läheiset ja hoitohenkilöstö ovat velvollisia noudattamaan. Toiveet voivat koskea myös ihan arkisia asioita: hoitotahtoon voi kirjata esimerkiksi halunsa osallistua kudontapiiriin ja nähdä ystäviä, toiveensa saada käyttää huulipunaa päivittäin tai valintansa laittaa aamuteehen kaksi sokeripalaa. Lujuutta ja taistelutahtoa Oman haasteensa muistisairaan ja omaishoitajan elämään 8 LÄHELLÄ 4/2015
9 Ei ole olemassa muistisairaan ihmisen stereotypiaa. luovat muistisairauden erityispiirteet, jotka eivät aina näy päällepäin. Sivullisen voi joskus olla hankalaa ymmärtää, mihin muistisairas tarvitsee palveluja tai omaishoitajaa, kun sairastuneen jalat toimivat ja keskustelukin soljuu. Tuo sivullinen voi olla myös palveluista päättävä taho. Joskus on harmillisen haastavaa perustella, mihin muistisairas tarvitsee kunnan myöntämää kuljetuspalvelua, kun onhan meillä hyvin toimivat bussilinjat. Muistisairaus haastaa toiminnanohjauksen, päätöksenteon, tarkkavaisuuden, havaitsemisen ja harkintakyvyn. Juuri näitä osa-alueita tarvitaan matkustamisessa: pitää tehdä päätös, astuuko bussilinjalle A, B vai C, millaisen rahan tarjoaa kuljettajalle, ja millä pysäkillä jää bussista pois. Tällaiset tilanteet voivat olla haasteellisia jo lievääkin muistisairautta sairastavalle. Muistisairaalta, ja usein varsinkin omaishoitajalta, vaaditaan taistelutahtoa, jotta perheeseen saadaan ne tuet ja palvelut, jotka elämäntilanteen ja -laadun kannalta ovat välttämättömiä. Muistisairauden kanssa voi elää mukavaa elämää. Tarvitaan kuitenkin paljon tietoa ja tukea, jotta sairauden voi hyväksyä ja arki sen kanssa rullaa. Taudin eteneminen tuo aina uudenlaisia haasteita, mutta samalla vanhoja tippuu hiljalleen pois. Läheiset tarvitsevat kuuntelijaa ja keskustelukumppania sekä konkreettisia neuvoja arjen tueksi läpi koko sairauden kaaren. Alussa uuden tiedon vastaanottaminen voi hämmentää. Kysymyksiä pulpahtelee yksi kerrallaan mieleen, ja seuraava lääkärikäynti voi olla vasta kuukausien kuluttua. Koska muistisairaudet ovat luonteeltaan eteneviä, tiedon tarve ei pääty sairastumiseen, vaan sitä tarvitaan yhtä lailla sairauden edetessä. On ensiarvoisen tärkeää, että kullakin sairastuneella ja läheisellä on tiedossaan ihminen tai taho, johon voi ja uskaltaa aina ottaa yhteyttä vaikka vain kertoakseen tuntemuksistaan tai kysyäkseen mieltä vaivaavista asioista. Vaikeatkin tilanteet on helpompi kantaa, kun niiden kanssa ei tarvitse kokea jäävänsä yksin. Puhelimitse annettu tuki auttaa, kun vastauksia kaivataan heti. Yhdistystoiminta tarjoaa tietoa, tukea ja toimintaa muistisairaille ja heidän läheisilleen. Vertaistuki herättää voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen käsityksen siitä, että joku toinenkin on käynyt samoja vaiheita läpi. Se antaa myös oivallisia vinkkejä, kun jo samoja tilanteita kokeneet kertovat, miten heillä päästiin yli haastavista ja joskus mielikuvitustakin vaativista tilanteista. Vertaistoimintaa on Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Muistiliiton yhteensä 113 paikallisyhdistyksessä eri puolilla Suomea. Molemmat liitot tarjoavat myös puhelinneuvontaa, joten avun ja tuen piiriin pääsee jopa omalla kotisohvalla. Yksin ei kannata jäädä, sillä sopiva ryhmä tai vertaistuen muoto löytyy varmasti jokaiselle. Älä jää yksin TUKEA JA OHJAUSTA MUISTISAIRAUKSISTA PUHELIMITSE Muistiliiton Vertaislinja, omaishoitajille suunnattu tukipuhelin, palvelee ilmaisnumerossa joka ilta klo Vertaislinja tarjoaa kuuntelevan korvan ja arjen vinkkejä. Vastaajat ovat kokeneita muistisairaan omaishoitajia, joiden oma omaishoitajuus on jo päättynyt. Muistiliiton Muistineuvo-puhelinpalvelu aloittaa vuoden 2016 alussa tarjoamalla vahvaa asiantuntijatason neuvontaa muistisairauksista. Muistineuvo vastaa niin sairastuneille, läheisille kuin ammattilaisillekin. Se ei korvaa julkisia palveluja, mutta helpottaa tilanteessa, jossa avulla ja tuella on kiire. Muistineuvosta Muistiliiton verkkosivuilla tammikuussa: LÄHELLÄ 4/2015 9
10 TEEMA MUISTISAIRAUS TEKSTI: MARIANNE LIND KUVAT: JUHA TUOMI Alzheimer tuli taloon Merja ja Markku Uusitalon elämä muuttui, kun Markulla todettiin kahdeksan vuotta sitten Alzheimerin tauti hänen ollessaan vasta 60-vuotias. Tieto tuli yllätyksenä, vaikka Merja-vaimo olikin huomannut joitakin muutoksia Markun käytöksessä. Hänestä tuli ärtynyt ja riitaa haastava. Hän alkoi unohdella asioita, ja aluksi panimme oireet työstä johtuvan stressin piikkiin, Merja kertoo. Diagnoosin saatuaan Markku, ammatiltaan vastaava rakennusmestari, oli vielä kolme vuotta työelämässä. Lopulta työnantaja vaati Markkua jäämään eläkkeelle muistiongelmiensa vuoksi, vaikka Markulla oli edelleen työmotivaatiota. Tunsin itseni vielä täysin työkykyiseksi, mutta en halunnut mokata missään, Markku toteaa. Markku oli erinomaisessa fyysisessä työkunnossa ennen muistiongelmia. Suunnittelimme jäävämme eläkkeelle yhtä aikaa, mutta näin ei käynytkään, Merja muistelee. Sisältöä elämään Markku on ollut aktiivinen sekä työ- että järjestötoiminnassa. Luottamustehtäviä on ollut niin taloyhtiöiden hallituksissa kuin esimerkiksi nuorkauppakamarissa. Muistisairaus ei estä Markkua tekemästä eikä osallistumasta. Äijäjumpassa Markku käy pari kertaa viikossa. Muistisairaus on tuonut mukanaan uusia tehtäviä, kuten paikallisen muistiyhdistyksen hallituksen jäsenyyden. Olen myös muistiyhdistyksen kokemusasiantuntija eli käyn eri tilaisuuksissa kertomassa elämästä muistisairauden kanssa, Markku kertoo. Merja ja Markku harrastavat ja viettävät vapaa-aikaa yhdessä ja erikseen aivan kuten ennen muistisairauttakin. Prätkäharrastus on ollut vuosia yhteinen kesäharrastus. Molemmilla on omat moottoripyörät ja ajamaan lähdetään yksin, kaksin tai ystäväporukalla. Markulle moottoripyöräily on erityisen mieluista. Markulla on hyvillä kesäkeleillä enemmän ajokilometrejä kuin minulla, Merja paljastaa. Kotitöitä Markku ei ole koskaan kokenut omikseen. Ennen töihin lähtöäni kirjoitan Markulle muistilappuja päivän hommista. Parhaiten kotityöt kuitenkin sujuvat, kun teemme ne yhdessä. Omaishoitaja vai puoliso? Muistisairaan elämä on laadukasta, hän on itsellinen ja pärjää päivittäisissä toimissaan, kun hänellä on puoliso tai läheinen tukenaan, Merja sanoo. Olen ajatellut omaishoitaja-sanaa ja sen todellista merkitystä. Jossakin mielessä ehkä olen toki omaishoitajakin, koska joudun valvomaan monien asioiden sujumista. Myönnän, että taudin edetessä joudun jossakin vaiheessa olemaan enemmän omaishoitaja kuin puoliso. Vielä en kuitenkaan halua kutsua itseäni omaishoitajaksi, vaan olen Markun vaimo ja kumppani. Varmistelen asioita ja tarkistan esimerkiksi laskujen maksamisen. Olemme edelleen tasa-arvoinen pariskunta, Merja kiteyttää kauniisti. Emme luovu mistään sairauden takia tai sairauteen vedoten. 10 LÄHELLÄ 4/2015
11 Olemme edelleen tasa-arvoinen pariskunta. Elämme tässä ja nyt, kauaskantoisia suunnitelmia emme tee, Merja ja Markku kertovat. Markun saatua diagnoosin Merja kertoi muistisairaudesta terveydenhoitoalan työkavereilleen ja sai heiltä tukea elämäntilanteeseensa. Muistihoitajalle totesin, että etukäteen ei voi tietää, minkä sairauden kukin meistä saa, mutta Alzheimeria en olisi halunnut perheeseemme. Muistisairaudessa läheisensä menettää ensin persoonana ja lopulta kuolemalle. Puolison jaksamisesta pitää huolehtia Nuorena Alzheimerin tautiin sairastuneilla tauti saattaa edetä nopeasti. Minullakin oli pelko taudin nopeasta etenemisestä. Onneksi näin ei käynyt ja olemme pystyneet jatkamaan lähes normaalia perhe-elämää, Merja kertoo. Merja muistuttaa, että puolison pitää huolehtia itsestään ja jaksamisestaan. Avoin keskustelu omasta jaksami- sesta on paikallaan ja tarpeellista. Omat lapset eivät kuitenkaan mielestäni ole niitä, joihin omaa jaksamattomuutta tai pahaa oloa puretaan. Myös ystävyyssuhteen voi tukahduttaa jatkuvalla valituksella, Merja tuumii. Merja pitää kiinni omista harrastuksistaan. Opiskelen mm. uusia kieliä. Moottoripyöräilyn lisäksi käyn laulamassa, vaelluksilla ja ratsastamassa. Merja tietää, että vertaistukiryhmissä voi purkaa omia tuntemuksiaan. Vertaistukiryhmät ovat erittäin tärkeitä tuen antajia, mutta koen, että ryhmässä käyminen ei ole minulle sopivin tukimuoto. Elämä jatkuu Merjalla ja Markulla on neljä aikuista lasta ja kahdeksan lastenlasta. Merjalle Markku on edelleen puoliso, pojille yhä isä ja lapsenlapsille ihana pappa. Isommille lapsenlapsille sairaus on selitetty, eikä siitä ole tehty mitään kummajaista. Pienemmille pappa joskus höpsii, kun ei muista. Alzheimerin tauti tuli taloon kutsumatta, mutta molempien mielestä se saa tyytyä vieraan rooliin. Emme luovu mistään sairauden takia tai sairauteen vedoten. TIESITKÖ? Alzheimerin tauti on etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden perimmäistä syytä ei tunneta. Taudin kulku on useimmilla samantyyppinen, mutta etenemisnopeus ja oireisto voivat vaihdella. Lähde ja lisätietoja fi/muisti-ja-muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/alzheimerin-tauti/ LÄHELLÄ 4/
12 TEEMA LAKI JA OMAISHOITO TEKSTI: JUKKA KUMPUVUORI, LUVAN SAANUT OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJA MUKAUTUS SELKOKIELELLE: PERTTI RAJALA KUVA: RODEO OY Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon saat esimerkiksi sosiaaliasiamieheltä, järjestöiltä ja yksityisiltä lakimiehiltä. Voit hakea omaishoidon tukea ja omaishoitoa tukevia palveluita kotikunnastasi. Voit saada tukea ja palveluita monen lain perusteella. Tärkeimpiä lakeja ovat: omaishoitolaki sosiaalihuoltolaki vanhuspalvelulaki vammaispalvelulaki. Kunnan täytyy aina antaa hakemuksestasi päätös. Jos saat kielteisen päätöksen eli palvelua ei myönnetä, voit olla vihainen tai kiukkuinen. 12 LÄHELLÄ 4/2015
13 Voit ehkä tuntea pelkoa siitä, että jos valitat, leimaudut hankalaksi. Pelko on turhaa. Jokaisella on oikeus hakea muutosta päätökseen eli valittaa, eikä siitä pidä tuntea syyllisyyttä. Viranomainen ei saa toimia epäasiallisesti sellaista henkilöä kohtaan, joka käyttää oikeuttaan muutoksenhakuun. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta Julkinen valta jakautuu lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomiovaltaan. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, se säätää lait. Kun laki on säädetty, päätöksistä vastaa toimeenpanovalta. Omaishoitolain osalta toimeenpanovaltaa käyttää kunta, joka tekee päätökset. Kunta ei saa toimia ja tehdä päätöksiä omaishoitolain vastaisesti. Tosin valitettavan usein tapahtuu, että kunnassa keksitään omia sääntöjä omaishoitolain soveltamisessa. Kun kunta on tehnyt päätöksen ja olet siitä eri mieltä, voit hakea apua tuomiovallalta. Tuomiovaltaa käyttävät hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Niissä päätetään, kuka on oikeassa, sinä valittajana vai kunta. Palvelusuunnitelmat on pidettävä ajan tasalla Kunnan pitää laatia omaishoidon tuesta hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmat tulee pitää ajan tasalla. Niihin pitää kirjata kaikki oleellinen, kuten palveluiden sisältö ja määrä, palveluiden järjestämistapa sekä se, käykö palvelujen saaja esimerkiksi töissä vai onko hän opiskelija. Palvelusuunnitelma ei ole viranomaisen hallintopäätös. Se ei myöskään ole oikeudellisesti sitova. Sinulla ei ole palvelusuunnitelman perusteella oikeutta vaatia siihen kirjattuja palveluja ja tukitoimia. Kunnan tulee kuitenkin myöntää suunnitelmaan kirjatut palvelut ja tukitoimet, ellei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Palvelusuunnitelma on kunnan ja asiakkaan yhteinen näkemys asiakkaan toimintakyvystä ja hänen tarvitsemista palveluista. Jos kunta ja asiakas eivät pääse yhteisymmärrykseen, kirjataan sekä asiakkaan että työntekijän näkemykset. Voit pyytää, että oma kirjallinen selvityksesi liitetään palvelusuunnitelmaan. Päätökset pitää antaa kirjallisina Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan kunnan täytyy selvittää omaishoitajalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Kysy siis rohkeasti kunnan viranhaltijoilta, mitä palveluja voit saada ja millä ehdoilla. Kunnan pitää antaa selvitykset ja päätökset sinulle kirjallisina. KUVA: ANTERO AALTONEN LÄHELLÄ 4/
14 Jos valitus päätyy hallinto-oikeuteen, se katsoo ensimmäisenä palvelusuunnitelmaa. Jos viranhaltija ei kirjaa näkemystäsi palvelusuunnitelmaan, voit tehdä viranhaltijan esimiehelle muistutuksen. Esimiehen tulee käsitellä asia kohtuullisessa ajassa. Muistutuksen takia päätös ei välttämättä muutu, mutta sillä voi olla vaikutusta viranhaltijan toimintaan. Kielteinen päätös on perusteltava Kun olet hakenut omaishoidon tukea tai omaishoitoa tukevia palveluita, kunnan viranhaltijan pitää tehdä hakemukseen päätös ilman aiheetonta viivytystä. Päätöksen pitää pääsääntöisesti olla toistaiseksi voimassaoleva, ei määräaikainen. Jos päätös on kielteinen tai osittain kielteinen, viranhaltijalla on velvollisuus perustella se. Kielteisestä päätöksestä huolimatta viranhaltijan pitää laatia asiakkaan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, jos asiakkaalla on tuen tai palveluiden tarve. Jos esimerkiksi omaishoitaja ei saa omaishoidon tukea, mutta tarvitsee apua, kunnan täytyy tarjota jotain muuta tukea. Uusi hakemus tai oikaisuvaatimus Jos kunnan päätös ei tyydytä sinua, voit edetä kahdella tavalla. Usein nopein ja tehokkain tapa on tehdä uusi hakemus. Siinä voit kertoa, mistä asioista olet eri mieltä kuin päätöksen tehnyt viranhaltija. Voit liittää mukaan esimerkiksi uuden lääkärin- tai muun asiantuntijan lausunnon, jossa palveluntarve perustellaan selvemmin kuin aiemmassa hakemuksessa. Uuden hakemuksen voi tehdä heti kielteisen päätöksen jälkeen. Toinen vaihtoehto on muutoksenhaku päätökseen eli oikaisuvaatimus. Se käsitellään kunnan sosiaaliasioiden lautakunnassa. Oikaisuvaatimuksessa kerrot vapaamuotoisesti, mihin haet muutosta ja millä perusteella. Kirjoita oikaisuvaatimukseen hyvin selkeästi, miksi haettua palvelua tarvitaan. Jos lautakunnankaan päätös ei tyydytä sinua, voit valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Omaishoidon tukiasioissa valitustie päättyy useimmiten hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivässä Valitukset lautakuntaan ja hallinto-oikeuteen pitää tehdä 30 päivän kuluessa. Valitusaika lasketaan siitä, kun olet saanut tiedon päätöksestä, ei siitä milloin päätös on tehty. Voit varmistaa valitusajan asiantuntijalta, esimerkiksi järjestöiltä, oikeusaputoimistosta tai tuomioistuimelta. Myöhässä tulleita valituksia ei käsitellä. Käsittelyajat kestävät kuukaudesta yli vuoteen Valitusten käsittelyajat vaihtelevat. Oikaisuvaatimuksen käsittely lautakunnassa kestää noin 1 3 kuukautta. Hallinto-oikeuksissa käsittely kestää puolesta vuodesta vuoteen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valitus viipyy yli vuoden. Päätös voidaan muuttaa, palauttaa tai hylätä Tuomioistuin voi muuttaa päätöksen, josta on tehty valitus. Tuomioistuin voi esimerkiksi todeta, että hakijalla on oikeus omaishoidon tukeen. Sen jälkeen kunnan on pakko tehdä päätös, 14 LÄHELLÄ 4/2015
15 jossa omaishoidon tuki myönnetään. Tuomioistuin voi myös kumota kunnan päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Tällöin kunta hankkii lisäselvityksiä. Niiden jälkeen kunta tekee uuden päätöksen. Jos päätös on edelleen kielteinen, sinulla on uusi mahdollisuus hakea päätökseen muutosta. Tuomioistuin voi myös hylätä valituksen, jolloin kunnan päätös jää pysyväksi. Tällöin keinoksi jää hakea palvelua uudelleen. Kun haet muutosta oikeudessa johonkin sosiaaliasiaa koskevaan päätökseen, sinulta ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Et myöskään joudu yleensä maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Muistutus ja kantelu nostavat esiin epäkohtia Varsinaisten valitusten ohella voit tehdä muistutuksia ja kanteluita viranhaltijan toiminnasta. Muistutuksen voit tehdä sosiaalitoimesta vastaavalle viranhaltijalle. Hänen pitää vastata muistutukseen kohtuullisessa ajassa eli noin kuukauden kuluessa. Kantelun voit tehdä joko aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Muistutuksen tai kantelun takia päätös ei muutu, mutta ne ovat usein hyviä tapoja tuoda asioita keskusteluun. Keneltä saat apua? Saat apua valituksen tekemiseen kunnan sosiaaliasiamieheltä sekä omaishoito- ja vammaisjärjestöistä. Monilla järjestöillä on lakimies, jolta voit kysyä neuvoa. Voit hakea apua myös yksityisiltä lakimiehiltä omalla kustannuksellasi. Jos olet vähävarainen, voit turvautua maksuttomaan oikeusapuun. Sitä antavat julkiset oikeusaputoimistot. Lisätietoja saat verkkosivulta Kun asiasi etenee tuomioistuimeen, voit saada maksutonta oikeusapua myös yksityiseltä luvan saaneelta oikeudenkäyntiavustajalta. Lisätietoja saat verkkosivulta oikeudenkayntiavustajaluettelo. Epäkohdista kannattaa aina kertoa omaishoito- ja vammaisjärjestöille, jotta ne voivat ryhtyä toimeen asioiden parantamiseksi. Jos mikään ei auta Joskus et saa hakemaasi palvelua hakemuksista ja valituksista huolimatta. Tällöin voit hankkia uudet selvitykset palveluntarpeesta, esimerkiksi uuden lääkärinlausunnon. Voit ottaa myös yhteyttä kunnan viranhaltijaan, kertoa tarkan selostuksen tilanteestasi ja hakea palvelua uudestaan. OIKAISUVAATIMUS tarkoittaa, että päätökseen haetaan muutosta lautakunnalta. KANTELU tarkoittaa, että asia saatetaan arvioitavaksi laillisuusvalvojalle, esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tällöin arvioidaan, onko viranomainen toiminut laillisesti. MUISTUTUS tarkoittaa, että viranhaltijan menettely saatetaan ylemmän viranhaltijan arvioitavaksi. LÄHELLÄ 4/
16 Mikä ihmeen strategia? Omaishoitajat ja läheiset -liiton uusi strategia vuosille on valmistunut. Tavoiteohjelman valmistelusta kertova juttusarja päättyy tähän. TEKSTI: MARJA TUOMI Strategiasta toimintaan Liiton syyskokous hyväksyi uuden strategian vuosille Strategian valmistelu käynnistyi vuonna 2014 liiton johtoryhmän voimin. Vuonna 2015 hallitus täydensi työryhmää kolmella edustajalla, Meeri Rinta-Joupilla (pj.), Yrjö Mattilalla ja Tuula Poikosella. Työ alkoi voimassaolevan strategian arvioinnilla. Strategian todettiin toteutuneen pääosin hyvin. Toimintaympäristössä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten johdosta todettiin kuitenkin selvä tarve strategian päivittämiselle. Näkemyksiä yhdistyksiltä ja kumppaneilta Strategian keskeisistä kysymyksistä, kuten arvoista, visiosta, toiminnan painopisteistä sekä liiton ja yhdistysten välisestä vuorovaikutuksesta on keskusteltu Seinäjoen ja Jyväskylän neuvottelupäivillä, liiton henkilöstöpäivillä sekä hallituksen ja henkilöstön yhteisissä tilaisuuksissa. Paikallisyhdistysten näkemyksiä on kysytty myös Lähellä-lehdessä ja yhdistystiedotteessa. Koko strategialuonnos lähetettiin yhdistyksille kommentoitavaksi kesäkuussa Yhteistyökumppanien näkemyksiä liitosta ja sen toiminnasta kartoitettiin kyselyllä helmikuussa Kommentteja ja esityksiä tuli mm. paikallisyhdistysten ja liiton välisen yhteistyön näkymisestä strategiassa, toimintaympäristön muutoksista, mittareista, joilla strategian toteutumista seurataan, omaishoidon ja työelämän välisestä suhteesta, kuntayhteistyöstä, kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä ja vaikuttamisesta Sipilän hallituksen käynnistämään mielenterveyttä edistävään ja yksinäisyyttä ehkäisevään ohjelmaan. Ehdotuksia, myös muotoiluun liittyviä, on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Työn alkaessa liittoon välitettiin toive käyttää strategian sijasta jotain helpommin avautuvaa sanaa. Vaihtoehtoiseksi ilmaisuksi esitettiin tavoiteohjelmaa, joka ei kuitenkaan täysin täyttänyt paikkaansa, koska se tuntui olevan liian lähellä toimintasuunnitelma-sanaa ja sekoittui siihen. Strategia-käsitteen avaamiseksi käytämme jatkossa sen rinnalla tavoiteohjelma-sanaa. Muutoksia visioon ja painopistealueisiin Liiton arvot ovat avoimuus, vastuullisuus, herkkyys ja kumppanuus. Ne pysyvät uudessa strategiassa ennallaan. Visio sen sijaan määriteltiin uudelleen. Liiton uusi visio on kunnianhimoinen ja rohkea: vuonna 2020 Suomi on omaishoitajiin arvostavasti ja kunnioittaen suhtautuva yhteiskunta, jossa omaishoitoperheitä kohdellaan ja tuetaan yhdenvertaisesti yksilölliset tarpeet huomioiden. Toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista johtuen myös painopistealueet muuttuivat osittain. Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukemisen sekä edunvalvonta- ja vaikuttamistyön lisäksi lähivuosina vahvistetaan liiton toimintaedellytyksiä ja kumppanuuksia. Omaa varainhankintaa kehitetään vastavalmistuneen varainhankinnan suunnitelman pohjalta ja paikallisyhdistyksiä tuetaan jäsenhankinnassa. Olemassa olevia kumppanuuksia vahvistetaan ja luodaan uusia, liiton asettamien tavoitteiden saavuttamista tukevia yhteistyösuhteita. Liiton toiminnassa viime vuosina tapahtuneiden muutosten, kuten OmaisOiva-toiminnan laajenemisen, vuoksi myös liiton organisaatiorakenne muuttuu hieman vuoden alusta. 16 LÄHELLÄ 4/2015
17 PAINOPISTEALUE MITÄ TEHDÄÄN? KUKA VASTAA? Edunvalvonta ja vaikuttaminen Laaditaan edunvalvonta- ja vaikuttamissuunnitelma, jossa määritellään vaikuttamistyön tavoitteet ja keinot. Vaikuttamistyö on osa kaikkea liiton toimintaa, mukaan lukien ohjaus ja neuvonta sekä kehittämistoiminta. Hyödynnetään viestintää sekä tutkimus- ja kokemustietoa vaikuttamistyössä. Tuetaan paikallisyhdistyksiä vaikuttamistyössä. Toiminnanjohtajan ja johtoryhmän johdolla koko henkilökunta Omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukeminen OmaisOiva-toiminta ja Ovet-valmennukset Tuetut lomat, virkistystoiminta omaishoitajien tueksi Alueellinen työ paikallisyhdistysten tukena Kehittämistoiminta Ohjaus ja neuvonta Koulutukset ja seminaarit Omaishoitajien hyvinvointia tukevat toiminnot -yksikkö Järjestötoiminta ja alueellinen yhteistyö -yksikkö Toimintaedellytysten turvaaminen Vahvistetaan taloutta varainhankintasuunnitelmaa toteuttamalla. Tuotetaan materiaaleja varain- ja jäsenhankinnan tueksi. Toiminnanjohtaja Talouspäällikkö Viestintä, materiaalituotanto yksiköiden kanssa Kumppanuuksien vahvistaminen Vahvistetaan pitkäaikaisia kumppanuuksia. Ensisijaisia kumppaneita ovat Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt. Etsitään uusia, tavoitteiden toteuttamisen kannalta olennaisia yhteistyökumppanuuksia. Toteutetaan viestinnällistä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnanjohtaja (kansainvälinen ja kansallinen taso) Omaishoitajien hyvinvointia tukevat toiminnot -yksikkö Järjestötoiminta ja alueellinen yhteistyö -yksikkö Viestintä Strategia konkretisoituu toimintasuunnitelman kautta. Työ tehdään yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Jokaisen yhdistyksen ja yhdistystoimijan tulee tuntea liiton strategiassa asetetut tavoitteet omikseen. Hallitus hyväksyi syyskuussa uuden organisaation (ks. s. 27). Strategian toteutumista seurataan Vuoden 2016 toimintasuunnitelma on laadittu strategian linjausten mukaisesti. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan kuukausittain henkilökunnan toimistopalavereissa ja toiminnanjohtaja raportoi liiton hallitukselle kuukausittain toimintasuunnitelman toteutumisesta. Vuositason onnistumista arvioidaan vuosiraportissa. Toteutumasta kerrotaan yhdistyksille liiton vuosikokouksissa ja Lähellä-lehdessä. Toimintaympäristön jatkuvasta muutoksesta johtuen meidän on tär- keää seurata tiiviisti, mitä omaishoitoa koskettavia muutoksia on suunnitteilla. Strategiakausi päättyy 2020, mutta tarvittaessa meidän on oltava valmiita tarkistamaan strategian suuntaa ja painopisteitä jo aikaisemmin. Maailma muuttuu ja meidän on pysyttävä muutoksessa mukana. Valmisteluprosessista olemme oppineet, että strategiaa pitää valmistella kiinteässä yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa ja valmistelu on aloitettava ajoissa. Omaishoitajat ja läheiset -liitto on paikallisyhdistysten liitto. Paikallisyhdistyksissä ovat juuremme ja voimamme. Jokaisen yhdistyksen ja yhdistystoimijan tulee tuntea liiton strategiassa asetetut tavoitteet omikseen. LÄHELLÄ 4/
18 TEKSTI: KAISA KAUPPINEN KUVA: MIRJA EKHOLM Uusi tutkimus: Työssäkäynti ja läheishoiva työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Tutkimuksessa etsittiin ratkaisuja hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamiseen. Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi tutkivat työssäkäynnin ja läheishoivan yhteensovittamista. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistolla Työsuojelurahaston rahoituksella vuosina Tietoa kerättiin pääosin Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöjen ja Leijonaemot ry:n kautta. Kyselyn vastasi 657 henkilöä, joista 435 oli työssäkäyviä ja 222 työelämän ulkopuolella. Tarkoituksena oli löytää ratkaisuja, joilla voidaan tukea hoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista sekä kannustaa hoivaajien työssä jatkamista ja jaksamista. Työssäkäyvät olivat nuorempia (keskiarvo 49 v.) kuin ei-työssäkäyvät (keskiarvo 57 v.) ja heillä oli merkitsevästi parempi koulutustausta. Työssäkäyvistä useampi hoivasi omaa tai puolison ikääntyvää vanhempaa, kun taas ei-työssäkäyvistä suurempi osa oli puolisohoivaajia. Molemmissa ryhmissä oli erityslapsen hoivaajia. Työssäkäyvistä harvempi asui samassa taloudessa hoidettavansa kanssa. Heistä lähes puolet koki huonoa omaatuntoa siitä, että kävivät hoidettavansa luona liian harvoin. Myös työssäkäyvillä oli kokemusta myönnytyksistä: runsas kolmannes oli joutunut kieltäytymään uusista tehtävistä, ja puolet oli kieltäytynyt hoivavelvoitteiden vuoksi työmatkoista ja viikonloppu- tai ylitöistä. Yli puolella oli vaikeuksia saada työt tehtyä kunnolla ja osallistua työpaikan sosiaalisiin tilaisuuksiin. Monella oli keskittymisvaikeuksia mm. äkillisten poissaolojen ja hoivattavan asioiden hoitoon liittyvien keskeytysten ja puhelinsoittojen vuoksi. Lisäksi työtoverit saattoivat huomautella puheluista. Myönnytykset rajoittivat työssä kehittymistä ja uralla etenemistä. Erityislapsen hoivaajilla oli myönnytyksiin liittyviä kokemuksia enemmän kuin muilla, mutta kieltäytymisiä uusista työhaasteista oli myös puolisohoivaajilla. Omia ja appivanhempia hoivaavilla oli enemmän omaatuntoa soimaavia ristiriitoja ja epäilyjä roolinsa riittävyydestä. Työssäkäyvät hoivaajat olivat työlleen omistautuneita. Työ toi taloudellisen turvan lisäksi vastapainoa hoivaamiselle, kohotti ammatillista itsetuntoa ja laajensi sosiaalisia suhteita. Hoivaaminen vaati myönnytyksiä työssä Tutkimuksessa tarkasteltiin työhön liittyviä myönnytyksiä. Dramaattisimpia olivat työstä poisjättäytyminen ja vastentahtoinen työajan lyhentäminen tai työsuhteen ehtojen heikentyminen, joista työelämästä poissiirtyneillä oli omakohtaisia kokemuksia. Valtiotieteiden tohtori, dosentti Kaisa Kauppinen työskentelee Helsingin yliopistossa tutkimusjohtajana. HOIVAYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA Joustavat työajat: liukuva työaika, työaikapankki, etätyön mahdollisuus, lyhennetty työaika, vuorotteluvapaa, mahdollisuus säästää vuosilomapäiviä ja sopia äkillisistä poissaoloista lähijohdon kanssa. Hoivavapaasäännöksistä (Työsopimuslain luku 4:7 a ) tiedottaminen ja käytännöistä sopiminen työpaikalla. Puhelinetiketti: mahdollisuus hoitaa läheisen asioita puhelimitse rauhassa ja yksityisesti. Myötätuntoinen ja huomaavainen työyhteisö, työssäkäyntiä kannustavat kehityskeskustelut. Varhaisen välittämisen toimintamalli: sairauspoissaolojen seuranta, työhön paluun tuki, työkyvyn ylläpito ja työterveyshuolto. Yrityksen tarjoama sairaan lapsen hoitopalvelu koskee myös muita äkillisiä hoivatilanteita. 18 LÄHELLÄ 4/2015
19 Lomasten lahjoittaminen omaishoitajille on ollut Tradekalle erityisen miellyttävä avustamisen muoto, kertoo Perttu Puro. TEKSTI JA KUVA: EERO-VEIKKO NIEMI Tradeka tukee omaishoitajia Tradeka on lahjoittanut kolmen vuoden aikana omaishoitajille yli 500 Rantasipi-lahjakorttia ja tarjonnut myös tukea hoidettavan sijaishoitoon omaishoitajan lomasen ajaksi. Tradekan lahjakortilla omaishoitaja on voinut majoittua Rantasipi-kylpylähotelliin vuorokaudeksi yksin tai ystävänsä kanssa. Rantasipi-hotellit ovat kotimaisia ja niillä kaikilla on yksilölliset piirteensä. Ketjuun kuuluu uusien kylpylähotellien lisäksi perinteikkäitä laitoksia, esimerkiksi Rovaniemen Pohjanhovi. Tradeka on yritys, joka haluaa palauttaa osan liiketoimintansa tuloksesta takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan. Omaishoitajat olemme valinneet, koska omaishoitajuus koskettaa läheltä montaa Tradekan jäsentäkin, toteaa Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro. Omaishoitajat ovat myös voineet hakea Tradekan myöntämää avustusta hoidettavien sijaishoidon järjestelyihin omaishoitajien lomasten ajaksi. Puron mielestä on tärkeätä huolehtia, että omaishoitaja voi myös hyödyntää lahjakortin. Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa on alun perin sovittu, että liitto asiantuntijana huolehtii lomasten käytännön järjestelyistä. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön liiton kanssa. Yleishyödyllisten asioiden tukeminen on meille tärkeä strateginen painopiste, jota haluamme kehittää. Purolla ei ole omaa kosketusta omaishoitoon. Hänen anoppinsa on osallistunut sisarensa hoitoon ja sitä kautta Purokin on vähän nähnyt, mitä omaishoitajuus on. Voin kuvitella kuinka sitovaa työtä se voi olla. LOMASELLE YSTÄVÄN KANSSA Rovaniemeläinen omaishoitaja Marja- Leena Mäenalanen oli Tradekan tukemalla lomasella Ikaalisten kylpylässä tämän vuoden keväällä. Olin lomasella yhdessä toisen omaishoitajan kanssa. Meillä molemmilla oli oma Tradekan lahjakortti, joka oikeutti yhden yön lomaseen yhdessä ystävän kanssa. Nämä yhdistämällä saimme kaksi kylpylävuorokautta. Marja-Leena Mäenalanen on todella tyytyväinen Tradekan tarjoamaan lomaseen. Oikein hieno juttu!, kuuluu hänen ytimekäs, kaiken kertova arvionsa. LÄHELLÄ 4/
20 TEKSTI JA KUVA: JUHA VIITANEN Yhdessä elämästä nauttien Leo Annala on Juho Jakkilan omaishoitaja. Neljän seinän sisälle ei silti jäädä. Helsinkiläiset Leo Annala, 75, ja Juho Junnu Jakkila, 75, olivat yli 40 vuotta Postissa töissä. Saman katon alle he muuttivat vuosia sitten. Junnu sai aivoverenvuodon 17 vuotta sitten ja joutui pariksi vuodeksi sairaalaan. Leo kävi päivittäin syöttämässä ja kävelyttämässä Junnua. Kun Junnu kotiutui sairaalasta, Leosta tuli omaishoitaja. Vuosien vieriessä Junnulla on todettu Alzheimerin tauti, epilepsia ja viimeisimpänä diabetes. Erityisesti Alzheimerin tauti on jättänyt jälkensä Junnuun. Välillä Junnu on ihan eri kuin vuosikymmeniä tuntemani ihminen. Aamulla voin saada puurolautasen päin naamaa. Minun tuntemani Junnu vältti aina riitatilanteita, Leo kertoo. Kotisairaanhoitaja apuna Arkea rytmittävät kotitöiden lisäksi mm. Junnun lääkärikäynnit, suihkureissut ja jalkahoidot. Päivät on suunniteltu niin, että jokaisena päivänä on jotain ohjelmaa. Lääkehuolto vie paljon Leon aikaa. On liuoksia, pulvereita ja pillereitä. Toiset otetaan tyhjään vatsaan, toiset ruuan kanssa ja kaikki tietysti tarkoin määritellyin väliajoin, Leo kertoo. Kotisairaanhoitaja käy kerran viikossa. Joudun tekemään monenlaista vaativaakin hoitotyötä, joten on hyvä, että ammatti-ihminen käy neuvomassa ja tarkistamassa. Hetki omaa aikaa Maanantait ja perjantait ovat Leolle omaa aikaa, kun Junnu on palvelutalon päiväpaikassa. Leo tekee rästiin jääneitä kotitöitä tai käy omaishoitajien vertaisryhmässä, mutta nauttii myös vapaastaan. Kun lähden käymään pankissa, saatan poiketa tuttuun ravintolaan ja voin sortua tilaamaan 24 senttiä valkoviiniä ja selata päivän lehdet, Leo tokaisee. Taide ja matkailu yhdistävät Yli 40-vuotisen työuran lisäksi Leo ja Junnu jakavat intohimon taiteeseen ja matkusteluun. Junnu on opiskellut maalausta Ateneumissa. Yhteistä kotia somistavat lukuisat Junnun maalaukset ja piirrokset. Soittamisen taidon Junnu on saanut syntymälahjana. Viulun, pianon ja haitarin salat taitanut Junnu on soittanut mm. George de Godzinskyn kanssa. Konserttikiertueet ovat ulottuneet Amerikkaan asti. Minä olen päässyt mukaan kiertueille roudarina, Leo kertoo. Maapalloa on kierretty ristiin rastiin. Leon kertomuksissa vilahtaa niin Afrikka, Amerikka ja Aasia kuin kotoisammatkin matkakohteet. Yhteiset matkamme olivat aina hulluttelua. Matkaan on lähdetty rivakastikin. Kerran soitin Junnulle töihin ja sanoin, että lentokoneen lähtöön on kolme tuntia, ala painua kentälle, minä tulen perässä, Leo muistelee ja nauraa. Risteilylle, konserttiin, lomalle Vaikka pitkät ulkomaanmatkat ovat taakse jäänyttä elämää, kotiin ei jäädä eikä hulluttelua jätetä. Kun Junnun kunto sallii, lähdetään yhdessä risteilylle, retkelle, taidepiiriin, konserttiin, ravintolaan tai omaishoitajayhdistyksen tapahtumaan. Joskus pikkujouluissa invataksikin on pitänyt perua ja tilata lisäaikaa, kun meillä on ollut liian hauskaa. Leo ja Junnu ovat seuraavaksi lähdössä viikoksi lomalle Nurmijärven Kotorantaan. Sinne voi tilata etukäteen parturin, hierojan tai mitä mieleen juolahtaa. Siellä on ihana järvi, sauna, kota ja grillipaikka. Meidän molempien suosikkipaikka. Käymme yhdessä mm. geronomien vetämässä taidepiirissä, Leo (oik.) kertoo. 20 LÄHELLÄ 4/2015
Kunnan päätöksistä voi valittaa
Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotMistä saa tietoa, tukea ja palveluja?
Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.
LisätiedotLähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt
Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotTervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotOmaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
LisätiedotPidämme puolta pidämme huolta
Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)
:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotKäytösoireiden lääkkeetön hoito
Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella
LisätiedotHenkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015
Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotOPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016
Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen
KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotVälittävä vaikuttaja jo 27 vuotta. Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry
Välittävä vaikuttaja jo 27 vuotta Toiminnanjohtaja Eila Okkonen, FT Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä edunvalvontajärjestö Edistää heidän elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytyksiä
LisätiedotTuen yleiset myöntämisperusteet
Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1
NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotYhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea
Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,
LisätiedotTOIMINNAN SUUNNITTELU 2016
TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotNEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015
NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotKEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja
KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotKOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa
KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMaakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen
Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen Muistiaktiivit ovat muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten ja omaisten asiantuntijaryhmiä. Maakunnallisten ryhmien tehtävänä
LisätiedotHyvät omaishoitajien parissa toimivat,
18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotUudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf
Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
Lisätiedot9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)
Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotMikkelin seudun Muisti ry. Porrassalmenkatu Mikkeli Taru Vartiainen
Mikkelin seudun Muisti ry Porrassalmenkatu 26 50100 Mikkeli www.mikkelinseudunmuisti.fi Taru Vartiainen 16.5.2018 Valtakunnallinen kattojärjestö, johon kuuluu 44 paikallisyhdistystä Mikkelin alueen paikallisjärjestö
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
Lisätiedotmuutos mahdollisuudeksi Uudelleensijoittumisella uusiin työtehtäviin
muutos mahdollisuudeksi Uudelleensijoittumisella uusiin työtehtäviin Uudelleensijoittuminen tarjoaa mahdollisuuden jatkaa valtion palveluksessa Alueellistamisen ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävien
LisätiedotTervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014
Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön
LisätiedotThe Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring
The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden
LisätiedotKehittyvä vanhustyö, Seinäjoki Laki muuttui muuttuuko omaishoitajan arki? Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Kehittyvä vanhustyö, Seinäjoki 2.2.2017 Laki muuttui muuttuuko omaishoitajan arki? Marja Tuomi Esityksen kulku Omaishoitajat ja läheiset liitosta Omaishoito Suomessa Laki omaishoidon tuesta Muutokset lakiin
LisätiedotEsittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta
31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta
LisätiedotYhdistystiedote 1/2016
Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä
LisätiedotHyvät omaishoitajien parissa toimivat,
30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta
LisätiedotOmaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa
Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman
LisätiedotJokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen
Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle
Lisätiedotasettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi
Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 59
10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877
LisätiedotOmaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito
LisätiedotSuomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009
Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä
Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
Lisätiedot<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Lisätiedot
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
Lisätiedot18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki
18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
Lisätiedot1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:
LisätiedotMUUTOKSENHAUN ABC, Leijonaemot ry Järjestötyöntekijä Erja Perkola
MUUTOKSENHAUN ABC, Leijonaemot ry Järjestötyöntekijä Erja Perkola Palveluiden hakeminen Palveluita haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti Laita hakemukseen kuka hakee ja mitä haetaan ja miksi Hakemukseen
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotEsityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.
Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotKIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI
KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään
LisätiedotPETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014
PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi
LisätiedotEpilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotMuistiliitto ry. Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet. suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.
Muistiliitto ry Työikäisen muistisairaan kuntoutus ja niiden haasteet suunnittelija Outi Ronkainen ja kokemusasiantuntija Marja Häkkinen 6.6.2019 1 Maailman laajuisesti joka 3. sekunti joku sairastuu etenevään
LisätiedotMUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö
Muistiviikko 2014 MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Perustettu vuonna 1988 Muistiliitto on kattojärjestö 43 jäsenyhdistykselle, joissa on yhteensä noin 12 000 jäsentä Muistisairaiden
LisätiedotTYÖPAIKKATOIMINNAN ABC
NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
Lisätiedot