EHDOKKAAT KUULOLIITON JOHTOON. Kuuloliitto ry

Transkriptio

1 EHDOKKAAT KUULOLIITON JOHTOON Kuuloliitto ry

2 Esittelyssä ehdokkaat Kuuloliiton johtoon Liittokokous valitsee lokakuuta Helsingissä liittohallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet vuosille Kysymykset 1. Miksi Sinut pitäisi valita Kuuloliiton puheenjohtajaksi? 2. Mitkä ovat Kuuloliiton suurimmat haasteet tulevana kolmivuotiskautena? 3. Mitä painopistealueita asettaisit Kuuloliiton toiminnalle? PUHEENJOHTAJAEHDOKAS PEETA PIIPARINEN, Helsinki Helsingin Kuuloyhdistys ry, Virtain Kuulo ry, Uudenmaan kuulopiiri, Lounais-Suomen kuulopiiri ja Länsi Suomen kuulopiiri ehdottavat Peeta Piiparista Kuuloliiton puheenjohtajaksi. Peeta Piiparinen on 38-vuotias helsinkiläinen insinööri. Piiparinen on ollut huonokuuloinen lapsesta saakka ja hän käyttää kuulokojeita molemmissa korvissa. Kuulovamma on ohjannut Piiparisen kiinnostuksen suuntautumista sekä työelämässä että vapaaehtoistoiminnassa. Piiparisella on viidentoista vuoden työkokemus Nokia Oyj:n palveluksessa erityisesti kuuntelun esteettömyyteen liittyvissä tehtävissä. Hän oli esteettömyysasioista vastaava johtaja Nokialla vuoden 2012 loppuun saakka. Peeta Piiparinen on osallistunut kaikkien Nokian Loopset-tuotteiden tuotekehitykseen ja toiminut erityisasiantuntijana matkapuhelimen kuulokojeyhteensopivuusasioissa aina standardoinnista tuotekehitykseen saakka. Tällä hetkellä hän toimii yrittäjänä vuonna 2013 perustetussa Jentafon osakeyhtiössä, joka jatkaa Loopset-tuotteiden markkinointia. Vapaaehtoistoiminnassa Piiparisen kiinnostus on erityisesti kohdistunut Kuuloliiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaan. Peeta Piiparinen on toiminut muun muassa Kuuloliiton liittohallituksen jäsenenä, Oulun Seudun Kuulovammaiset ry:n hallituksen jäsenenä, Kuuloliiton nuorisotoimikunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Kuuloyhdistyksen sääntötyöryhmässä jäsenenä ja puheenjohtajana. Kuuloliiton liittokokoukseen vuonna 2008 tai 2011 osallistuneet ovat nähneet Piiparisen liittokokouksen puheenjohtajana. 1. Olen innostunut käyttämään osaamistani Kuuloliiton päämäärien edistämiseen. Työurani, yrittäjyyden ja vapaaehtoistoiminnan myötä minulle on karttunut osaamista ja kokemusta, josta on varmasti hyötyä haastavassa tehtävässä Kuuloliiton puheenjohtajana. Kykenen olemaan tasapuolinen puheenjohtaja ja samalla viemään asioita tehokkaasti eteenpäin. 2. Liiton talouden tasapainottaminen on välttämätöntä ja se vaatii sekä liittohallitukselta että liittovaltuustolta kykyä kantaa vastuuta. Erityisesti kulujen karsiminen ei tyypillisesti ole miellyttävää tai mukavaa. Mielestäni on myös tärkeää huolehtia siitä, että säästöpäätösten vaikutukset liiton toimintaan ymmärretään päätöksiä tehtäessä. Vapaaehtoistoiminnan edellytyksien turvaaminen on myös kasvava haaste. Vapaaehtoistyöhön ei aina olla valmiita sitoutumaan pitkäksi aikaa kerrallaan ja kaikissa yhdistyksissä ei enää riitä toiminnalle jatkajia. 3. Laadukkaiden kuulonapuvälineiden tasapuolinen saatavuus on turvattava. Kilpailutuksen seurauksena kuulokojeiden valikoima ja laatu on heikentynyt. Kuulokojeiden lisäksi muiden tarpeellisten kuuntelun apuvälineiden saatavuutta ja laatua tulee valvoa. Tulkkauspalveluiden laadun ja saatavuuden valvonta on tärkeää. Jatkuvat ongelmat tulkkaus- 2

3 palveluiden välityksessä johtavat pitkäaikaisiin ongelmiin ammattitaitoisten tulkkien hakeutuessa muihin tehtäviin. Käyttäjän tarpeiden joustava huomioiminen teknisten ratkaisujen ja tulkin valinnan suhteen parantaa tulkkauksen laatua. PUHEENJOHTAJAEHDOKAS JOUNI AALTO, Espoo Kuopion kuulo ry ehdottaa Kuuloliiton uudeksi puheenjohtajaksi Jouni Aaltoa. Jouni Aalto, 57, asuu Espoossa. Hän on ollut syntymästään asti huonokuuloinen ja kahden kojeen käyttäjä. Myös hänen vaimonsa on huonokuuloinen. Perheeseen kuuluu kaksi täysiikäistä lasta, jotka ovat molemmat opiskelemassa ja lisäksi on kaksi koiraa. Aalto harrastaa vapaaaikanaan mökkeilyä ja moottoripyöräilyä. Aalto toimii keskisuuressa yrityksessä palvelukehityspäällikkönä ja myös toimintajärjestelmien pääarvioijana. Koulutukseltaan Aalto on laskentatoimen merkonomi sekä tietotekniikan insinööri. Hän on suorittanut myös Johtamisen erikoisammattitutkinnon. Aallon Järjestöura alkoi hänen liityttyään Helsingin Huonokuuloisiin 70-luvulla. Hän oli yhdistyksessä aktiivinen nuori ja myös silloisen Kuulonhuoltoliiton toiminnassa mukana mm. järjestövaliokunnassa nuorten edustajana. Aalto kuului Kuortaneen urheiluopistolla järjestetyn kuulovammaisten nuorten kansainvälisen kokoontumisen järjestäjäorganisaatioon vuonna Lisäksi hän on ollut mukana monissa varainkeräyskampanjoissa ja erilaisten tapahtumien järjestäjänä. Aktiivinen kausi loppui vuoden 1990 paikkeilla, kun tuli perhettä ja oman kodin rakennusta. kehittämistä, tuotteistamista ja lanseerausta. Minulla on monenlaisten ja kokoisten organisaatioiden johtamisesta kokemusta. Tarjoan Kuuloliitolle uutta näkökulmaa palvelujen tarjoaman sekä palvelujen tuottamisen ekonomian hallinnan muodossa. Vain taloudeltaan vakaa Kuuloliitto voi jatkaa toimintansa kehittämistä sekä tarjota asiakkailleen juuri niitä palveluita, joita he tarvitsevat. Olen varma siitä, että kokemukseni organisaatioista ja niiden toimintatavoista edesauttaa menestymään Kuuloliiton uutena puheenjohtajana. 2. Kuuloliiton keskeisin haaste on saada talous tasapainoon ja edelleen ylläpitää asemansa maan johtavana kuulovammaistieto-organisaationa sekä kuulovammaisten etujärjestönä. Voimme joutua etsimään Kuuloliitolle uusia toimintamalleja, jotta voimme tehokkaasti tuottaa ne tarvittavat tehtävät ja päätökset, joita menestyminen edellyttää. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa Kuuloliiton toimintaprosessien arviointia ja kehittämistä tarpeita vastaaviksi. Kuuloliiton tulee kirkastaa oma tehtävänsä ja asemansa. Tässä työssä haluan myös olla henkilökohtaisesti mukana. 3. Kuuloliiton painopisteet isoina asioina ovat perinteisesti olleet järjestötoiminta ja kuntouttava toiminta. En olisi näitä muuttamassa ennen kuin Kuuloliiton tehtävästä ja roolista tulevaisuudessa saadaan selkeä kuva. Olisi kuitenkin hyvä, että Kuuloliitto edelleen vahvistaa asemaansa kuulovammaisten asioiden eteenpäin viejänä ja edustajana. Kuuloliiton toiminnan tulee kattaa kaikki ikäryhmät sekä kuulovammaisryhmät. Sote-uudistus saa syksyllä näillä näkymin lopullisen muotonsa ja silloin selviää, mitä tehtäviä Kuuloliitto voi kustannustehokkaasti tuottaa ja mitä ei. Kuulun siihen ryhmään, joka puoltaa Kopolan kurssikeskuksen säilyttämistä. Kopolan muisteluviikonlopussa erinomaisesti toimineet tulkkauspalvelut todistivat minulle sen, että kaikille kuuluu oikeutus tulla ymmärretyksi ja ymmärtää. Kopolan tuoma arvonlisä olikin juuri siinä, että tuttu ja turvallinen ympäristö edesauttoi tämän ihmeellisen ilmapiirin syntymistä. Jos siis suinkin on mahdollista, säilytetään Kopola. 1. Kuuloliitto on ollut useamman vuoden ajan isojen muutosten keskellä, kuten moni muukin vammaisjärjestö. Toimintaympäristön muutokset ovat olleet oletettua nopeampia sekä toimintaan enemmän vaikuttavia kuin on osattu odottaa. Itse olen ollut lähes koko työurani keskijohdossa esimiestehtävissä ja myös joutunut monenlaisten työelämän tilanteiden eteen. Palveluiden tuottamisen puolella olen toteuttanut palvelujen 3

4 VARAPUHEENJOHTAJAEHDOKAS JARMO KANGAS, Kotka Kotkan Kuulo ry ehdottaa Kuuloliiton varapuheenjohtajaksi tai liittohallituksen jäseneksi Jarmo Kangasta. Kotkalainen Kangas, 68, on eläkkeellä oleva maanmittausteknikko. Hän toimii Kotkan Kuulon ja Kaakkois-Suomen kuulopiirin puheenjohtajana. Kangas on ollut mukana Kotkan vammaisneuvostossa asiantuntijana 5 vuotta toimiessaan Esteetön Kotka -projektisihteerinä. Hän on toiminut neuvoston varapuheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. Kangas on toiminut Kymen Makli ry:n puheenjohtajana 14 vuotta, josta viimeinen jakso sijoittui vuosille Järjestön hallituksessa Kangas on ollut mukana yli 25 vuotta. Kangas on toiminut aiemmin myös useissa muissa hallitustehtävissä: Kuntien maanmittausalan amk-ja opistotekniset KMT:ssa sekä Reservin Aliupseerien liiton hallituksen varsinaisena ja varajäsenenä, Kangas on ollut Kotkan KTN:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajana 10 vuotta ja henkilökuntaneuvoston puheenjohtajana 4 sekä varapuheenjohtajana 2 vuotta. Kangas on osallistunut Lions-järjestössä lukuisiin tehtäviin niin piiri- kuin yhdistystasollakin 22 vuoden ajan. Lisäksi hänellä on ollut myös muita luottamustehtäviä eri kuntatasoilla ja yhdistyksissä. 1. Olen seurannut hallituksen toimintaa ja olen erittäin huolestunut valtavaksi, yli 1.5 milj euroa, paisuneesta alijäämästä. Hallitus kaipaa uusia jämäköitä päättäjiä, jotta muutos parempaa toteutuisi. Pelkillä vaalilupauksilla ei taloutta korjata (Kuuloviesti 5/2011). Samat henkilöt vuorottelevat eri tehtävissä vuodesta toiseen. Tilintarkastajat ovat vuosia pyytäneet selontekoa alijäämän kattamiseksi tuloksetta. 2. Toiminnan rakenne tulee korjata resurssien mukaiseksi. Onko liiton tehtävä tuottaa jatkuvasti kannattamatonta toimintaa? Nykyinen tilanne ei saa jatkua kun omarahoituskin olematon. Kipupiste on ylitetty ja alijäämäistä budjettia ei saa hyväksyä. Pitää myös tarkastella valtavaksi paisunutta lisäkulujen osuutta, koska tuototkaan eivät kata edes palkkamenoja saati kulukorvauksia. 3. Tärkeimmät painopisteet ovat: * Paikallisyhdistysten tärkeän toiminnan tukeminen myös taloudellisesti. * Kuulovammaisten edunvalvonta. * Turhien projektien karsiminen ja jossittelun lopettaminen. * Tarkempaa henkilöstökulujen seuraamista. * Talouden tasapainotus nollabudjetoinnilla ja alijäämän kattamisesta toteutumiskelpoinen suunnitelma. Kotkan Kuulo ry:n varajäsenehdokas liittohallitukseen on Tuula Kuusisto. VARAPUHEENJOHTAJAEHDOKAS ANTERO PENTTINEN, Pieksämäki Keski-, Länsi-, Lounais- ja Itä-Suomen kuulopiirien ehdokas varapuheenjohtajaksi tai liittohallituksen jäseneksi on Kuuloliiton puheenjohtaja, ekonomi ja toimittaja Antero Penttinen. Penttinen, 59, on keskivaikeasti/vaikeasti kuulovammainen ja käyttää korvantauskojeita molemmissa korvissa. Hänen perheessään on ilmennyt huonokuuloisuutta kolmessa eri polvessa. Antero Penttisellä on nyt menossa kuudes vuosi liiton puheenjohtajana ja kahdestoista vuosi hallituksessa, jonka lisäksi hän on toiminut yhdeksän vuotta Keski-Suomen kuulopiirin puheenjohtajana. Hän on ollut myös valtakunnallisen esteettömyystyöryhmän jäsen ja osallistunut aktiivisesti liiton viestinnän kehittämiseen. Kuuloviestin toimitusneuvostoon Penttinen on kuulunut viidentoista vuoden ajan, joista viimeiset yhdeksän vuotta puheenjohtajana. Hän on toiminut liitossa vapaaehtoiskouluttajana ja vetänyt mm. ohjaaja-, johtajuus-, talous- ja viestintäkoulutuksia. Pieksämäen yhdistyksen puheenjohtajana hän on ollut seitsemäntoista vuotta. Penttinen on tehnyt elämäntyönsä lehtimiehenä. Hän aloitti työuransa 1970-luvun alussa, jonka jälkeen työskenteli erilaisissa toimituksellisissa töissä aina päätoimittajan tehtäviä myöten. Nykyisin hän on kuulon huonontumisen takia työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta kirjoittaa aktiivisesti Kuuloviesti-lehteen. Kuuloliiton toiminnassa Penttinen arvostaa ihmisläheisyyttä, yhteisöllisyyttä ja asiantuntemusta. 4

5 1. Yhden miehen ansioksi ei järjestön aikaansaannoksia voi toki yksin laskea. Uskallan kuitenkin arvioida, että Kuuloliiton yhteiskunnallinen painoarvo on noussut viimeisen kuuden vuoden aikana jonkin verran. Kiitos muun muassa runsaan mediajulkisuuden asiaamme kuunnellaan nyt herkemmällä korvalla ja meidät tunnetaan entistä paremmin niin päättäjien kuin ns. suuren yleisönkin keskuudessa. Tätä todistaa myös jäsenmäärämme kasvu. Toivon, että järjestöväki haluaa jatkossakin hyödyntää saamaani kokemusta liiton toiminnasta. 2. Merkittävin haaste seuraavalla kolmivuotiskaudella on talouden tasapainottaminen. Erityisesti tämä koskee kuntoutustoimintaa, joka on vihdoin viimein saatava kannattavaksi. Liiton tulos kääntyy ylijäämäiseksi omaa varainhankintaa tehostamalla, toimintaa sopeuttamalla sekä tiivistämällä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. 3. Tärkein painopiste on ikääntyvän väestön ohjauksen, neuvonnan ja vertaistuen kehittäminen. Yhteiskunnan tuottamien kuulonhuollon palveluiden laatu ja saatavuus on myös turvattava. Työtä riittää niin ikään liiton jäsenmäärän kasvattamisessa, tulkkauspalveluiden kehittämisessä, esteettömyysasioissa sekä lasten ja nuorten parissa. Keski-Suomen kuulopiirin varaehdokas liittohallitukseen on Birger Kokkinen Saarijärven seudun Kuulo ry:stä. VARAPUHEENJOHTAJAEHDOKAS ELINA RYTSÖLÄ, Raasepori Länsi-Uudenmaan kuuloyhdistys ry ehdottaa varapuheenjohtajaksi tai liittohallituksen jäseneksi Elina Rytsölää. Elina Rytsölä, 71, on eläkkeellä oleva korvalääkäri ja hän asuu Raaseporissa. Rytsölä on ollut Kuuloliiton jäsen vuodesta 1984 ja Länsi- Uudenmaan yhdistyksen varapuheenjohtaja vuodesta Liittohallituksen varajäsenenä Rytsölä toimi vuosina Rytsölä on kuulunut Rinnekodin hallintoneuvostoon vuodesta 2005 alkaen ja ollut mukana Duodecimin Käypä hoito-down syndrooma kuuloasiantuntijajäsenä Vuodesta 2014 Rytsölä on toiminut Smarthear- ohjausryhmän jäsenenä (Tampereen yliopiston, Tampereen teknisen yliopiston sekä Aaltoyliopiston yhteinen pilottihanke työnimeltään ääniteknologiasta terveysteknologiaa). 1. Monet jäsenet ovat kehottaneet minua asettumaan ehdokkaaksi. Olen tehnyt elämäntyöni kuulovammaisten parissa: korvalääkärinä vuodesta 1980 ensin HUSissa ja -81 lähtien Kuuloliitossa. Liiton kuntoutuspuolella olen ollut työssä sekä ylilääkärinä 80-luvun että 90-luvulla erillisenä kurssilääkärinä, 2003 lähtien taas ylilääkärinä sekä 2005 lähtien kuntoutusjohtajana. Olen käynyt yhdistyksissä puhumassa säännöllisesti, viime vuodet vapaaehtoistyöntekijänä aina näihin päiviin asti. En ole itse kuulovammainen lievää ikäkuuloa lukuun ottamatta, mutta olen työelämäni aikana pyrkinyt löytämään ratkaisuja tuhansien kuulovammaisten ongelmiin, joten minulla on jonkinlainen käsitys kuulovammaisuudesta. Tunnen Kuuloliiton sisäiset toimintatavat, samoin kuin alue-ja yhdistystoiminnankin hyvin. Liittohallituksessa olen istunut lääkärin ominaisuudessa eri liittohallitusten aikana ja viimeisimmän hallituskauden aikana varahenkilönä muutaman kerran. 2. Suurin haaste on liiton taloudellinen tilanne ja menetetyt Kelan kurssit sekä saatujen kurssien käyttöaste. Tilanne kohenee parhaiten edunvalvonnan aktiivisella parantamisella ja ylläpitämisellä niin kuntoutus-kuin muillakin kursseilla, alue-ja yhdistystoiminnassa sekä liiton ulkopuolelle annetuissa lausunnoissa. Edunvalvonta, niin yhteiskunnallinen kuin yksilöä koskettavakin, tulee näkyä aina ensisijaisena kaikessa liiton toiminnassa, myös kuntoutusosastolla. Edunvalvontaa varten liitto on perustettu. Talous kohenee parhaiten ja pysyvästi edunvalvontaa ja toimintaa parantamalla, ei henkilöstöä vähentämällä. Haasteena on myös erilaisten kurssien järjestäminen joko omana toimintana tai Kelan kustantamina siten, että mahdollisimman moni eri-ikäinen kuulovammainen niille haluaa ja halutessaan myös pääsee. Yhdistystoiminnan sekä aktiivisten vapaaehtoistyöntekijöiden tukeminen säännöllisesti jakamalla monipuolista kuulovammaistietoa liitosta käsin. Haasteena näen myös Kopolan tilanteen siten, että mielestäni kaikki mahdollinen tulee yrittää, jotta Kopola säilyy jäsenille virkistys-ja kuntoutuspaikkana. 3. Edunvalvonta. Monimuotoiset kurssit eriikäisille, nuorten ja lasten leirit ja yhdistystoiminnan tuki. Länsi-Uudenmaan varahenkilö liittohallitukseen on Jukka Asumaa Kuopion kuulo ry:stä. 5

6 Hallitusehdokkaat Kysymykset 1. Miksi Sinut pitäisi valita Kuuloliiton hallitukseen? 2. Mitkä ovat Kuuloliiton suurimmat haasteet tulevana kolmivuotiskautena? 3. Mitä painopistealueita asettaisit Kuuloliiton toiminnalle? JAAKKO ALAMOMMO, Kemi Lapin kuulopiiri ehdottaa Jaakko Alamommoa liittohallitukseen. Jaakko Alamommo, 65, asuu Kemissä ja on eläkkeellä satamavalvojan tehtävästä. Alamommo on Kuuloliiton nykyisen hallituksen jäsen, Lapin kuulopiirin puheenjohtaja ja Kemin Seudun Kuulo ry:n puheenjohtaja. Hän on myös Kemin kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja, Kemin kaupunginvaltuuston jäsen ja Teknillisen lautakunnan puheenjohtaja. Lisäksi hän toimii Kemin kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana. Alamommolla on aiempaa kokemusta monenlaisissa järjestöissä toimimisesta. Hän on ollut Kuuloliiton valtuuston varapuheenjohtaja, Paperiliiton neuvotteleva luottamusmies, Suomen Merimies - Unionin liittovaltuuston varapuheenjohtaja ja kunnallisen Satama-ala ry:n puheenjohtaja. 1. Omakohtaiset kuulovammaisuuden kokemukseni huomioon ottaen minulla on järjestö- ja luottamustoimista laajapohjainen ja vahva kokemus. Ikäkään ei ole este, vaan on kokemuksineen hyve. 2. Mielestäni valitettavaa on, että eriarvoisuus yhteiskunnassa kasvaa ja palvelujen tarve elää muutosvaihetta. On voitava vastata haasteisiin myös omien resurssien hyvä taso ylläpitäen. Hyvällä tiedottamisella on pystyttävä luomaan ilmapiiri, jolla vaikutetaan laajapohjaisesti kuulemiseen liittyviä ongelmia vähentäen. Yksittäisenä esimerkkinä mainitsen vaikuttamisen ikäihmisten asenteisiin. Tavoitteena rohkeus tunnustaa kuulovamma ja käyttää laitteita on A ja O. Nuoret kuulovammaiset on saatava omalla esimerkillämme mukaan liittomme toimintoihin, perhe- ja kouluyhteisön aktiivisuutta ja asennevaikutusta unohtamatta. Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen ylläpitäjänä. Tämän takia tulee liitossamme ottaa huomioon vapaaehtoistoimijoiden tarpeet. Resurssit ja arvostus on saatava kukkaan. Suomi ei ole esteetön. Tarvitaan aktiivista ja informointitasoltaan monipuolista ja rohkeaa toimintaa. 3. Jäsenpohjaa tulee kasvattaa ja vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä tukea. Haasteet huomioon ottaen yhteistyötä on entisestään tiivistettävä muun muassa vammaisjärjestöjen kesken. Palvelut on turvattava ja eriarvoisuutta pyrittävä kitkemään. Lapin kuulopiirin varajäsenehdokas on Pauli Leskinen Kemin Kuulo ry:stä. EIJA ISAKSSON, Turku Lounais-Suomen Kuulopiiri (Sastamalan Kuulo ry) ehdottaa liittohallitukseen Eija Isakssonia. Isaksson, 49, asuu Turussa ja työskentelee järjestelmäasiantuntijana. Hän on koulutukseltaan tietojenkäsittelyalan tradenomi Isaksson on toiminut eritasoisissa luottamustehtävissä Helsingin ja Turun Kuuloyhdistyksissä sekä Uudenmaan Kuulopiirissä yhteensä noin 20 vuoden ajan. Kuuloliitto ry:ssä Isaksson on toiminut liittohallituksen jäsenenä vuodet sekä varapuheenjohtajana vuodesta 2009 vuoden 2014 loppuun. 1. Muutin vuonna 2013 Turkuun asuttuani Helsingissä koko ikäni. Muuton myötä minun piti lopettaa valtakunnan tason työskentely. Seurattuani ehdokasasettelua ymmärsin, että liittohallituksen jäsenten vaihtuvuus tulee 6

7 olemaan suurta. Muutin mieleni viime hetkessä, neuvottelukunnan kokouksessa. Kuuloliiton tilanne on tällä hetkellä melkoisen haastava, ja uuden hallituksen käynnistysvaihe on ollut viime kausilla kohtuullisen pitkä. Siksi tarvitaan minun kaltaisiani pitkospuita auttamaan tiukassa paikassa eteenpäin. 2. Yhteiskunta veti maton kansanterveysjärjestöjen alta tuomalla kilpailutuksen vammaisten palveluihin, minne se ei todellakaan kuulu. Tämä yhdessä talouslaman kanssa kuristaa tällä hetkellä Kuuloliiton ja kuulovammaisten kuntoutuspalveluja. Meidän on löydettävä ratkaisu ongelmaan yhdessä muiden kansanterveysjärjestöjen kanssa, muuten Suomen hyvä maine hyvinvointivaltiona on pian enää myytti. 3. Vapaaehtoistoimijoiden ohjaus ja tukeminen on kaikkein tärkeintä. Olemme jo hyvällä tiellä tässä, ja meidän on vakiinnutettava tämä ydintoiminta talousarvioon asti. Lisäksi Kuuloliiton on löydettävä roolinsa entistäkin tiukempana asiantuntijana ja edunvalvojana. Tämä onnistuu tekemällä vieläkin syvällisempää yhteistyötä muiden toimijoiden (lähimpinä Kuurojen Liitto, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry sekä LapCI ry) kanssa. Siirrytään erojen pohtimisesta yhteisten asioiden löytämiseen. Yhdessä olemme vahvoja. Lounais-Suomen kuulopiirin varajäsenehdokas on Jukka Forsström Porin Kuuloyhdistys ry:stä. KAIJA KARVINEN, Savonlinna Itä-Suomen ehdokas liittohallitukseen on Kaija Karvinen. Kaija Karvinen, 74, on toiminut Savonlinnan kaupunginvaltuutettuna 12 vuotta ja ollut mukana hallituksessa 6 vuotta. Hän on kuulunut myös Mikkelin Maakuntavaltuustoon. Lisäksi Karvinen on ollut EU:n Itä-Suomen rakennerahaston jäsenenä 8 vuotta ja Itä-Suomen raastuvanoikeuden lautamiehenä 4 vuotta. Karvinen on kuulunut 8 vuoden ajan Savonlinnan kaupungin vammaisneuvostoon. Hän on myös ollut jäsenenä Savonlinnan Osuuspankin ja Tradeka Oy:n hallintoneuvostoissa. Karvinen on toiminut Savonlinnan Seudun Kuulon puheenjohtajana viimeiset neljä vuotta ja sitä aiemmin varapuheenjohtajana 2 vuotta. Kuuloliiton liittohallituksessa Karvinen on ollut mukana vuodesta 2012 lähtien. 1. Lukuisissa luottamustehtävissä olen tutustunut erilaisiin ongelmiin ja kuulovammoihin. Valituksi tullessani tunnen olevani oikea henkilö välittämään kentän toiveita Kuuloliiton hallitukselle ja viemään asioita eteenpäin kuulovammaisten hyväksi. 2. Taloushallinnosta kiinnostuneena olen halukas seuraamaan Kuuloliiton taloutta ja organisaatiota ja samalla pyrin edistämään kentän toimintaa. Itä-Suomen kuulopiirin varajäsenehdokas on Raimo Saarelainen Joensuun Seudun Kuulo ry:stä. SARI LINDGREN, Lahti Kaakkois-Suomen piirin ehdottaa liittohallitukseen Sari Lindgrenia. Sari Lindgren, 49, on kotoisin Lahdesta. Hän työskentelee designerina Peikko Finland Oy:ssa. Koulutukseltaan hän on yo-rakennuspiirtäjä, lisäksi hän opiskelee HAMK:ssa Rakennusmestariksi. Lindgrenillä on kolme aikuista lasta, joista kaksi on kuulovammaista. Lindgren harrastaa lavatansseja sekä liikuntaa: hän juoksee viikoittain pitkiä lenkkejä. Puutarha on myös hyvä paikka ladata akkuja. Harrastan musiikkia Lauletaan Viittoen kuorossa. Lindgren on Lahden Kuulo ry:n puheenjohtaja ja Lauletaan Viittoen ry:n varapuheenjohtaja sekä Lahden Invakeskus ry:n hallituksen jäsen ja sihteeri. Lisäksi hän toimii Kaakkois-Suomen kuulopiirin CI-tukihenkilönä ja toimin myös Lahdessa kuulolähipalvelun vetäjänä. 1. Olen hyvin nuoresta lähtien toiminut kuulonhuollon eri tehtävissä, lisäksi minulla on omakohtaiset kokemukset kuulovammaisen elämästä ja tarpeista. Tiedän, millaista on olla kuulovammainen koululainen tai nuori kuulokojeidenkäyttäjä. Tällä hetkellä elän seitsemättä vuotta sisäkorvaistettutteiden käyttäjän elämää. Tuon uusia tuulia tullessani sillä olen innostava ja innostuva sekä rohkea ja avoin uusille asioille. 2. Kuuloliiton haasteita ovat taloudellisen tilanteen vakauttaminen sekä yhdistystoiminnan tukeminen ja kehittäminen. 3. Tasavertaisuus kaikille kuulovammaisille asuinpaikasta, iästä tai kuulovammanasteesta riippumatta. Kaakkois-Suomen kuulopiirin varajäsenehdokas on Seija-Annikki Estola Lauletaan Viittoen ry:stä. 7

8 ERJA LINKKI, Pöytyä tulkkauspalveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen on näitä palveluja käyttäville ykkösasia. Lounais-Suomen kuulopiirin ehdotus varajäseneksi on Tauno Vehma Hämeenlinnan Seudun Kuulo ry:stä. Lounais-Suomen kuulopiiri, Loimaan Seudun Kuulo ry ja Tampereen Kuuloyhdistys ry ehdottavat liittohallitukseen Erja Linkkiä. Linkki, 52, asuu Pöytyällä ja työskentelee toimistotyöntekijänä. Hän on koulutukseltaan merkonomi. Linkki on toiminut liittovaltuutettuna kaksi kautta ja omassa kuuloyhdistyksessään kymmenen vuotta sihteerinä, rahastonhoitajana ja on nykyisin puheenjohtaja sekä kuulolähipalveluvastaava. Linkki on myös piirin viestintätyöryhmän jäsen. Linkki on ollut aiemmin mukana myös omaishoitajayhdistyksen toiminnassa (sihteeri, kirjanpitäjä ja palkanlaskija) sekä diabetesyhdistyksessä, nykyisinkin vielä diabeetikkojen vertaisryhmän vetäjä. Linkki harrastaa järjestötoiminnan ohella liikuntaa, lukemista ja käsitöitä. 1. Olen aktiivinen ja uskallan ottaa kantaa ja olla myöskin eri mieltä. Olen perusteellinen ja haluan kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja. Minulla on monipuolinen kokemus järjestötyöstä yhdistys- ja piiritasolla ja tunnen myös muiden vammaisjärjestöjen toimintaa. Vahvuusalueeni ovat viestintä, koulutus ja uusien asioiden ideointi. Olen toiminut yrittäjänä, joten ymmärrän vastuun, markkinoinnin ja näkyvyyden merkityksen. Minulla on myös valmiudet ymmärtää talousasioita sekä tehdä niihin liittyviä päätöksiä. Olen valmis ja halukas ottamaan vastaan uusia haasteita. 2. Taloustilanne on haasteellinen: on mietittävä uusia säästökohteita sekä myös uusia tulon lähteitä. Kuulovammaisten etuja on valvottava tulkkaus- ja vammaispalvelujen toteutumisessa. Kuuloliiton pitää olla näkyvä ja haluttu yhteistyökumppani, myös paikallistasolla. 3. Painopistealueita tulisi olla: * Aluetoiminnan turvaaminen. Vapaaehtoisten tekemä työ on liiton toiminnan perusta. Siksikin heidän jaksamisensa on tärkeää. Toivoisin, että koulutus- ja virkistystapahtumat olisivat alueilla tasapuolisesti kaikkien toimijoiden saavutettavissa. * Kuulolähipalvelu ja ikääntyneiden kuuloasiat. * Viestintä on tärkeä väline kaikessa liiton toiminnassa. Pitää pysyä ajan hermolla, tietää, mitä muut tekevät ja jakaa käytettävissä olevat resurssit taitavasti. * Talous ja edunvalvonta. Kuulovammaisten TUULA NATUNEN, Vantaa Vantaan Kuuloyhdistys ja Uudenmaan piiri esittävät Tuula Natusta liittohallitukseen. Natunen, 68, asuu Vantaalla ja ammatiltaan talousasiantuntija. Natunen on Vantaan Kuuloyhdistyksen hallituksen jäsen. Hän on ollut pitkään mukana myös ammattiyhdistystoiminnassa. Natunen on toiminut valtakunnallisen akavalaisen ammattiyhdistyksen puheenjohtajana 20 vuotta sekä pääluottamusmiehenä. Natunen on vanhusneuvoston varajäsen sekä vantaalaisen eläkeläisjärjestön puheenjohtaja. Hänellä on myös lukuisia muita luottamustoimia. 1. Uskon, että osaamisalueeni taloushallinnon ja hallinnan kehittäjänä ja osaajana vahvistaa Kuuloliiton hallituksen hallinnon ja talousosaamista sekä antaa tukea toiminnan ja talouden kehittämiseen. 2. Suurin haaste on löytää Liitolle uusia tulovirtoja. Toiminta tulee saada kannattavaksi. Kurssitoiminnan tuottavuusastetta on saatava nostettua. 3. Tärkein painopiste on saada talous kuntoon. Jäsenille tulee kehittää uusia kuntoutus ja hyvinvointi lomia. Uudenmaan kuulopiirin ehdotus varajäseneksi on Rainer Skogberg Vantaan kuuloyhdistyksestä. MARJA PANTZARE, Övertorneå Ylitornion Kuulo ry ehdottaa Marja Pantzarea liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Pantzare, 57, on koulutukseltaan sosionomi (amk) ja suorittaa paraikaa ylemmän amk:n tutkintoa Lapin amk:ssa. Hän on suorittanut myös vammaisuuden erikoistumisopinnot Rovaniemen amk:ssa sekä kuntoutuksen 8

9 cumlaude tason opiskelut Lapin yliopistossa. Pantzare työskentelee edelleen osa-aikaisena ohjaajana kehitysvammaisten parissa Pellossa. Perhesuhteiltaan hän on leski puolison kuoltua yllättäen alkuvuodesta. Kuulonhuoltotyössä Pantzare on ollut mukana vuodesta 1984, Sallan Kuulonhuollon ry:n perustamisesta asti. Pantzare toimi yhdistyksen sihteerinä ja puheenjohtajana. Myös Rovaniemellä hän on ollut mukana hallituksessa ja Ylitorniolla puheenjohtajana. Piirin puheenjohtajuutta Pantzare on hoitanut kolmeen eri otteeseen Lapissa. Hän on toiminut liittovaltuutettuna sekä varsinaisena että varajäsenenä. Yhden kauden Pantzare on ollut liittohallituksen jäsenenä. Hän oli mukana myös valtakunnallisessa koulutustyöryhmässä kaksi kautta. 1. Pitkäaikainen työskentely kuulonhuollon eri tehtävissä on luonut vankan pohjan olla mukana liittohallitustyöskentelyssä. Ammatillisten koulutusten myötä tietoa on kertynyt niin vammaiskuin kuntoutuksen puolelta. Olen työikäisenä tietoisena työelämän kiusoista kuulovammaisille. 2. Liiton haasteina näen edelleen talouden tasapainottamisen tärkeänä. Unohtaa ei sovi jäsenistön vertaistuen tarvetta, joten on pyrittävä yhteisiin juttuihin liitonkin puitteissa. Suoralta kädeltä en osaa uusia ideoita heittää kehiin, mutta haastan jäsenet osallistumaan mietintätalkoisiin. Edunvalvonta kuntoutuksen suhteen vaatii huomiota Kelan hajautettua palvelut ympäri Suomen. 3. Painopistealueina näkisin laadukkuuden ja taloudellisuuden kehittämiset liiton palvelujen suhteen. Enkä näkisi pahana asiana yhteistyö tehostamisesta muiden kuulovammaisjärjestöjen kanssa jatkossakin. Ylitornion kuulo ehdottaa varajäseneksi Salli Alahannua Ylitornion Kuulo ry:stä. TAPIO RIEKKI, Kuusamo 1998 sekä ollut Koillismaan kuuloyhdistyksen hallituksen jäsen 1994 lähtien, hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodesta Liittovaltuustossa Riekki on ollut mukana varsinaisena jäsenenä ja sekä varajäsenenä Kuuloliiton liittohallituksen varajäsen hän on ollut vuodesta 2013 alkaen. Riekki toimii myös kuulolähipalveluvastaavana. Riekki on toiminut Oulun kuulopiirin varapuheenjohtajana , puheenjohtajana 2003 sekä toiminut piirin eri työryhmissä, mm. neuvottelukunnassa ja virkistystyöryhmässä. Hän vastasi Rokuan kesävirkistyspäivien (2014) järjestelyistä. Riekki on ollut On-Tuote Kuusamo Hallituksen jäsen (sosiaalinen yritys), Kuusamon vammaisneuvosto jäsen ja puheenjohtaja Lisäksi Riekki on toiminut eri työryhmissä mm. Perusturvalehdessä ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa. 1. Haluan kehittää Kuuloliittoa ja toimia kuulovammaisten hyväksi. Olen itse vaikeasti kuulovammainen, joten tunnen hyvin kuulovammaisten tarpeet ja tiedostan kuulovammaisuuteen liittyvät yhteiskunnalliset epäkohdat. Minulla on pitkän linjan järjestökokemusta kuuloyhdistyksen (Koillismaan ky), kuulopiirin (Oulun kuulopiirin), tiimin (Pohjoistiimi) ja Kuuloliiton liittovaltuuston työskentelystä. Omaan myös vankan kokemuksen vapaaehtoistyöstä. Eläkeläisenä minulla on aikaa vapaaehtoistyölle. 2. Talous tulee saattaa kuntoon: toimintaa on sopeutettava tuloja vastaavaksi. Kuuloliiton tulee olla vetovoimainen järjestö muiden järjestöjen välisessä kilpailussa, minkä takia jäsenmäärä pitäisi säilyttää edes nykyisen suuruisena. 3. Kuuloliiton tulee olla asiatuntijaliitto ja toimia jäsenistön edunvalvojana. Lisäksi on järjestettävä kuntoutusta vauvasta vaariin eli kaikille kohderyhmille. Oulun kuulopiiri ehdottaa varajäseneksi Veikko Vilppolaa Selänteen kuuloyhdistyksestä. Oulun kuulopiirin ehdottaa liittohallituksen jäseneksi Tapio Riekkiä. Riekki, 59, asuu Kuusamossa ja on ammatiltaan koneistaja. Hän on myöhemmin täydentänyt osaamistaan ammatillisella lisäkoulutuksella. Riekki on ollut Kuuloliiton jäsen yli 20 vuotta ja toiminut suurimman osan ajasta Kuuloliiton eri luottamustehtävissä. Hän on toiminut Koillismaan kuuloyhdistyksen varapuheenjohtajana

10 TERTTU SALO, Ilmajoki Länsi-Suomen kuulopiiri ja Etelä-Pohjanmaan Kuulo ry ehdottavat Terttu Saloa liittohallitukseen. Salo, 76, asuu Ilmajoella ja on ammatiltaan kuntohoitaja ja vanhustyön toiminnanohjaaja. Hänellä on opistoasteen koulutus. Salolla on pitkäaikainen kokemus toimimisesta monissa eri yhdistyksissä: hän on toiminut kuuloyhdistyksessä puheenjohtajana sekä Länsi- Suomen piirin varapuheenjohtajana. Erilaisista luottamustoimista Salolla on yli 40 vuoden kokemus. Hän on ollut mukana kunnallisissa ja ylikunnallisissa sekä valtakunnallisissa luottamustoimissa. 1. Minulla on pitkä kokemus vanhus- ja vammaistyössä toimiessa terapeuttina ja erilaisten luottamustoimieni kautta. Jotka ovat antaneet näköalaa rakentaa kokonaisuuksia ja ratkaista ongelmia. 2. Yhteiskunnan pitäisi pystyä ottamaan huomioon myös kuulovammaiset erilaisten haasteiden keskellä. Kuntien vanhus- ja vammaisneuvostojen tulisi tiedostaa haasteet ja esteet jotka koskevat kuulovammaisia. Erityisesti yhteiskunnan rakennemuutos asettaa uusia haasteita. 3. Kuuloliiton tulisi valvoa, että suhteet eri järjestöihin säilyisi ja saataisiin rakennettua uusia ideoita. Kuuloliiton pitäisi olla tarkka ja valvoa taloudellisen aluetoiminnan jatkuvuuden turvaamista joka antaisi tilaa myös toiminnalle, ettei yhdistyksen voimavarat keskittyisi liian paljon talouden ylläpitämiseen. Koska monta kuntaa on jo liittynyt yhdistykseemme jolloin haasteet lisääntyvät, tähän tarvitaan voimavaroja myös heidän odotusten turvaamiseksi. Länsi-Suomen kuulopiirin varajäsenehdokas on Erkki Rinne Vaasan Seudun Kuuloyhdistys ry:stä. SANNI VALTONEN, Lahti Sanni on toiminut Nuorisotoimikunnan puheenjohtajana vuodesta 2011 alkaen. Huonokuuloisten lasten- ja nuortenleirien ohjaajana Valtonen työskenteli ja apuohjaajana vuodesta Nuorisotoimikunnan viestintätyöryhmään hän on kuulunut vuodesta 2004 alkaen ja toiminut toimikunnan viestintävastaavana vuosina Valtonen on osallitunut myös nuorten kattojärjestön IFHOHYPin toimintaan. Valtonen on Lahden Kuulo ry:n hallituksen jäsen (varajäsen )ja toiminut yhdistyksen jäsenkirjurina vuodesta 2012 sekä rahastonhoitajana 2013 alkaen. Varapuheenjohtajana Valtonen toimi kauden Valtonen on aiemmin ollut mukana myös Jyvässeudun kuulo ry:n hallituksessa Valtonen on kuulunut liittovaltuustoon vuodesta 2009 alkaen. Valtonen on ollut Kaakkois-Suomen piirin neuvottelukunnan ja suunnittelutyöryhmän jäsen vuodesta Hän kuuluu myös Kuuloviesti-lehden toimitusneuvostoon. Suomen lacrosseliitto ry toiminnantarkastajana Valtonen on toiminut vuoden 2014 alusta. 1. Edustan kymmenen vuoden järjestötyökokemuksella ja 26 vuoden omakohtaisella kokemuksella huonokuuloista lasta, opiskelijaa ja työikäistä. Lähisukulaisten kuulovammojen takia olen perehtynyt myös ikääntyvän huonokuuloisen ja ikäkuulon tuomiin ongelmiin. Koen vahvan järjestöosaamisen, tehokkaiden työskentelytapojen ja yhteistyökykyni vuoksi olevani valmis näyttämään osaamiseni myös hallituksessa. 2. Ehdottomasti suurin haaste on saattaa henkilökunnan osa-aikaistamiset/lomautukset päätökseen kaikille sopivalla ratkaisulla. Tämä on iso haaste monella tavalla, sillä se vaikuttaa merkittävästi mihin Kuuloliiton kaikki toiminta suuntautuu seuraavat vuodet. Ikuisuushaaste on turvata toimintaa pyörittävien avustuksien saaminen sekä suunnata avustukset oikeisiin kohteisiin. Haasteita tuovat myös vapaaehtoistoiminta Kuuloliitossa ja sen kehittäminen. 3. Painopisteitä ovat ehdottomasti kuulovammaisen edunvalvonta, mikä huomataan yleensä vasta kun se puuttuu tai etuus ollaan poistamassa sekä ajan tasalla oleva reagointi muuttuvaan yhteiskuntaan ja siinä toimiminen kuulovammaisten hyväksi. Suosikkini kuitenkin kaikista painopistealueista on luonnollisesti huonokuuloisten lasten ja nuorten elämänlaadun parantaminen. Kaakkois-Suomen kuulopiirin varajäsenehdokas on Esko Häkkinen Etelä-Saimaan Kuulo ry:stä. Helsingin Kuuloyhdistys ry ja Kaakkois-Suomen piiri esittävät Sanni Valtosta liittohallitukseen. Sanni Valtonen, 26, asuu Lahdessa ja työskentelee suunnittelijana ympäristöalan konsulttitoimistossa. Hän on koulutukseltaan ympäristöteknologian insinööri. 10

11 TUULA AAVAMÄKI, Liperi PENTTI SIMONEN, Joensuu Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry ehdottaa liittohallitukseen Tuula Aavamäkeä. Aavamäki, 64, on eläkkeellä ja hän asuu Pohjois- Karjalassa, Liperissä. Työuransa aikana hän on työskennellyt Kesko Oy:llä eri tehtävissä. Aluksi Aavamäki työskenteli Keskon pääkonttorissa Helsingissä, eläkkeelle hän jäi Citymarketista esimiestehtävistä. Aavamäki on toiminut monipuolisesti järjestötyössä. Hän on mukana Akustikusneurinooma-yhdistyksen toiminnassa, ja jäsen hän on ollut vuodesta 2001, jolloin kasvain havaittiin. Aavamäki on Joensuun Kuulon hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja. Aiemmin hän oli mukana Ikääntyvien Yliopiston yhteiskuntapoliittisessa ryhmässä Joensuussa useita vuosia. Aavamäki harrastaa lenkkeilyä, allasjumppaa ja mökkeilyä. Hän on monipuolinen liikunnan harrastaja ja aktiivinen toimija. 1. Haluan olla edistämässä kuulovammaisten tasaarvoista osallistumista niin kulttuuriin, taiteeseen kuin kaikkiin julkisiin tapahtumiin. Omakohtainen kokemus yksikorvaisena toimimisesta 13 vuoden ajalta antaa ymmärrystä erilaisiin tarpeisiin. 2. Järjestötyöhön tuo lisää haasteita yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja taloudellisen tuen väheneminen. Kuuloliiton suurimpia haasteita ovat talouden tasapainottaminen, jäsenmäärän lisääminen ja nuorten aktivoiminen toimintaan mukaan. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen sekä henkilökunnan jaksamisesta huolehtiminen ovat myös tärkeitä asioita. 3. Kuuloliiton painopistealueina tulisi olla myönteinen julkisuus, kuntoutusten mahdollistaminen lapsista iäkkäisiin ja työikäisten kuulovammaisten auttaminen jaksamaan työelämässä. Pidemmän aikavälin suunnittelua hankaloittaa taloudellisten mahdollisuuksien epävarmuus. Uskon kuitenkin, että hyvällä yhteistyöllä toisten järjestöjen kanssa ja vapaaehtoistyön arvostamisella saamme hyviä tuloksia aikaan. Suomen Akustikusneurinoomayhdistyksen varajäsenehdokas on Pertti Ikonen. Suomen Tinnitusyhdistys ry esittää liittohallitukseen Pentti Simosta. Simonen, 69, on eläkeläinen. Hän on aikoinaan suorittanut kauppakoulun Iisalmessa ja kaupallisen yrittäjätutkinnon Savonlinnan Liiketaloudellisessa Instituutissa, toiminut ohjaajana, yrityskonsulttina ja myös itsenäisenä videokuvausalan yrittäjänä. Järjestökokemusta Simoselle on kertynyt Kuuloliitossa liittohallituksen jäsenenä ja yhdistysten puheenjohtajana, Iisalmen ja Joensuun kuuloyhdistyksissä sekä Itä-Suomen piirin varapuheenjohtajana. Hän on edelleen Suomen Tinnitusyhdistyksen puheenjohtaja. Simonen on toiminut luottamusmiehenä eri paikallisjärjestöissä, AKT-Iisalmen osaston pääluottamusmiehenä ja Metallin paikallisosaston luottamusmiehenä. Simonen harrastaa metsästystä, kalastusta, liikuntaa ja kotimaan matkailua. 1. Olen Suomen Tinnitusyhdistys ry:n edustajana pyrkimässä Kuuloliiton liittohallitukseen. Valtakunnallinen toimialayhdistys tarvitsee toimintansa tueksi liittoa ja mahdollisuutta osallistua liittohallituksen työskentelyyn. Liiton etu on saada valtakunnallisten toimialayhdistysten näkemyksiä hallitustyöskentelyyn yhdessä kuuloyhdistysten kanssa. 2. Haasteita ovat Kuuloliiton talouden tasapainottaminen, yhteistyön kehittäminen edelleen, toimintojen uudelleen arviointi ja liiton perustehtävien selkeyttäminen. Seuraavan hallituksen tulekin kiinnittää erityistä huomiota talouden hoitoon. Olisi myös tarkasteltava, miksi liitto aikanaan on perustettu yhdistyksen tueksi? Kuuloliiton tehtävä on toimia etujärjestönä. Onko liiton tehtävä harjoittaa bisnestoimintaa vai olisiko syytä etsiä yhteistyön muotoja ja tapaoja kuuloalan yritysten kanssa? 3. Painopistealueita tulisi olla: * Järjestötoiminnan kehittäminen kentällä * Kuuloliiton jäsenten ja tinnittäjien palvelujen saatavuus eri palvelutasoilla, terveyskeskuksissa, keskussairaaloissa, kuuloasemilla ja yliopistollisissa sairaalaoissa * Yhteistyön löytämien kuntoutustoimintaan muiden kuntoutusta tuottavien toimijoiden kanssa Suomen Tinnitusyhdistys ry:n varajäsenehdokas on Seppo Levinsalo. 11

12 Ilkantie Helsinki vaihde (09) faksi (09)