KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI

Transkriptio

1 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 1 Kainuu KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI Sari Leinonen, ProAgria Kainuu 1 Kuinka kysely tehtiin Kainuun Maatilakysely 2012 toteutettiin Kainuun ELY-keskuksen toimesta loppuvuodesta Työ kilpailutettiin ja tilattiin ProAgria Kainuulta. Kyselyn suunnittelussa kysyttiin ja hyödynnettiin sidosryhmien asiantuntemusta. Kysely lähetettiin yhteistyössä kuntien maaseutusihteerien kanssa kaikille 975 kpl Kainuun alueella tukea hakeneille maatiloille lokakuun 2012 alussa. Vastausaikaa oli saakka ja vastata saattoi myös verkossa, ProAgria Kainuun etusivun linkistä. Verkkokyselyn pohjana oli Webropol-sovellus, jonka avulla myös tämän raportin kaaviot on toteutettu. Kyselyyn saatiin 304 vastausta, mikä tekee vastausprosentiksi 31 %, (Taulukko 1). Kyselyssä oli mahdollista useassa kohti jättää lisätieto/asiantuntijapyyntö aiheista asiantuntijalle. Näitä pyyntöjä jätti 67 vastaajaa, osa useammasta kuin yhdestä aiheesta. Taulukko 1. Tilamäärät ja vastaukset kunnittain. Kunta Maatiloja Vastasi kyselyyn Palautusprosentti Hyrynsalmi % Kajaani % Kuhmo % Paltamo % Puolanka % Ristijärvi % Sotkamo % Suomussalmi % Vaala % Yhteensä % Korkein vastausprosentti 45 % oli Suomussalmen, matalin 23 % Vaalan alueen maatiloilla. Suurin kunnittainen vastaajaryhmä olivat sotkamolaiset, jonne kyselyjä lähtikin eniten. 23 % vastaajista oli sotkamolaisia 69 vastauksella. Seuraavaksi eniten vastauksia tuli Suomussalmelta ja Kuhmosta (Taulukko 2).

2 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 2 Taulukko 2. Vastaukset kunnittain (N=304). 2 Vastaajien taustatietoja Kyselyn perustiedoissa kysyttiin tilojen tuotantosuuntaa. Vastausmääriä voidaan näin tarkastella tuotantosuunnittain (Taulukko 3). Eläkkeellä ilmoitti jo olevansa 11 vastaajaa. Jos he ovat ilmoittaneet tuotantosuuntansa, on heidät kuitenkin luokiteltu sen tiedon mukaan, esim. maitotilana. Näin heidän tietonsa ovat mukana esimerkiksi lopettavien tilojen tilastossa. Taulukko 3. Vastaukset tuotantosuunnan mukaan. Kainuun tilat Tuotantosuunta tuotantosuunnittain (Tike 2011 tilastot) Vastausten lukumäärä Vastausprosentti Lypsykarjatalous % Muu nautakarjatalous (emot ja naudat) % Sika- ja siipikarjatalous % Lammas ja vuohitalous % Hevostalous % Viljanviljely % Erikoiskasvin tuotanto (esim. marja) % Puutarhakasvien viljely % Muu kasvi tuotanto (heinä, peruna/juures) % Muu tuotanto (porotilat, biisonitila, maatilamatkailu) % Ei vastannut kysymykseen (suunta: muu) 7 Yhteensä %

3 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 3 Kysely lähti Tilastokeskuksen tilastoa uudemman tiedon mukaan kuntiin, siksi taulukon 1048 tilamäärän ja lähetettyjen kyselyiden 975 määrän välillä on ero. Kyselyn 304 vastaajasta seitsemän ei ollut valinnut tuotantosuuntaansa. Kainuun maidontuottajista 30 % vastasi kyselyyn ja jos katsotaan vastausten jakautumista tuotantosuunnittain, maitotilat muodostavat myös kolmasosan kyselyyn vastanneista (Taulukko 4). Kajaanissa ja Vaalassa suurin vastaajaryhmä olivat viljatilat, kaikissa muissa kunnissa maitotilat. Taulukko 4. Vastaukset tuotantosuunnittain kappaletta ja % vastauksista (N=304). 104 (34 %) 12 (4 %) 19 (6 %) 10 (3 %) 7 (2,3 %) 7 (2,3 %) 0 2 (1 %) 39 (13 %) 56 (18,4 %) 48 (16 %) Tilakoon mukaan tarkasteltuna (Taulukko 5.1) alle 10 ha tiloilta vastauksia tuli 60 kpl, mikä on 20 % vastauksista. Suurin vastaajaryhmä olivat ha tilat, joilta tuli 129 vastausta, 42 % vastauksista ha tiloja vastasi 63 kpl (21 %) ha tiloja vastasi 27 kpl (9 %), tiloja 6 kpl (2 %), ha tiloja 13 kpl (4 %) ja yli 151 ha tiloja 6 kpl, mikä on 2 % vastauksista.

4 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 4 Taulukko 5.1. Vastaajien tilakoko (N=304). Kun vastaajien tilakokoja verrataan kokoluokkien tiedossa oleviin tilamääriin (Taulukko 5.2), huomataan että vastausprosentti nousee 46 % ha tiloilla, jotka kuitenkin muodostavat vain 4 % kyselyyn vastanneista tiloista. Suurimman vastaajaryhmän, ha tilojen vastausprosentti on 34 % ja korkea on myös seuraavaksi suurimman vastaajaryhmän, ha tilojen vastausprosentti, 38 %. Taulukko 5.2. Vastaajat tilakoottain. Kainuun tilamäärät kokoluokittain (N= 980) Tilakoot (Tike 2012 tilastot) Vastaajat tilakoottain (N=304) Vastausprosentti alle 10 ha % ha % ha % ha % ha % ha % yli 151 ha % Yrittäjien ikää koskevassa kysymyksessä pystyi valitsemaan myös usean vaihtoehdon, jos tilalla oli eriikäisiä yrittäjiä. Suurin ikäryhmä (38 %) olivat vuotiaat yrittäjät 116 vastauksella. 77 % tilojen yrittäjistä kuuluu ikäryhmiin ja yli 65-vuotiaat (Taulukko 6.1). Alle 25-vuotiaat yrittäjät olivat pienin vastaajaryhmä kahdella vastauksella ja ikäluokkaan kuuluukin vain neljä yrittäjää. Paltamon kunnassa vastaajista suurin osa (N=11) oli vuotiaita.

5 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 5 Taulukko 6.1. Vastaajien ikä (N=304). Kun katsotaan minkä ikäisiä maatilayrittäjät ovat Kainuussa, vastaajien ikä seuraa hyvin todellista ikäjakaumaa (Taulukko 6.2). Kaikkien ikäluokkien vastausprosentti nousee yli 30 prosenttiin. Taulukko 6.2. Vastaajat ikäluokittain. Kainuun viljelijät iän Ikäluokat mukaan (N=905) (Tike 2011 tilastot) Vastaajat ikäluokittain (N=304) Vastausprosentti alle 25 v 4 (0,4 %) 2 50 % v 64 (7,1 %) % v 161 (17,8 %) % v 329 (36,3 %) % v 272 (30,1 %) % yli 65 v 75 (8,3 %) % 3 Yrittäjyys ja tilojen suunnitelmat 41 % vastanneilta tiloilta käydään töissä myös tilan ulkopuolella. Kuten taulukossa 7 näkyy, valtaosalla vastanneista maitotiloista ollaan päätoimisia maatilayrittäjiä. Esimerkiksi Puolangalta tuli 18 vastausta, joista 11 tilalla ollaan päätoimisia maatilayrittäjiä ja Hyrynsalmelta 14 vastausta, joista 12 tilalla ollaan päätoimisia. Taulukko 7. Päätoimisuus tuotantosuunnittain (N=275). Tuotantosuunta (N=vastasi kysymykseen) Olemme päätoimisia maatilayrittäjiä (N=161) Tilalta käydään myös ulkopuolella töissä (N=114) Maidontuotanto (N=103) 97 (94 %) 6 (6 %) Emolehmätuotanto (N=12) 7 (58 %) 5 (42 %) Naudanlihan tuotanto (N=17) 12 (71 %) 5 (29 %) Lammastalous (N=10) 5 (50 %) 5 (50 %)

6 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 6 Hevostalous (N=5) 3 (60 %) 2 (40 %) Marjanviljely (N=7) 4 (57 %) 3 (43 %) Peruna- ja juures (N=2) 0 2 (100 %) Viljanviljely (N=37) 11 (30 %) 26 (70 %) Heinän viljely (N=48) 11 (23 %) 37 (77 %) Muu (N=34) 11 (32 %) 23 (68 %) Tuotantosuunnan muutosta suunnitteli 20 vastaajaa (Taulukko 8). Heistä 11 pyysi tähän lisätietoja / asiantuntija-apua. Muutosta suunnittelevat tilat olivat alle 80 ha tiloja ja yrittäjät pääosin vuoden iässä (N=15). Taulukko 8. Tuotantosuunnan muutosta suunnittelevat (N=20). Tuotantosuunta Suunnittelemme tuotantosuunnan muutosta (N=20) Maidontuotanto 6 Mihin tuotantosuuntaan (N=17) Luomuviljely, nurmiviljely, lisäksi naudanliha, lopetus?, peltoviljely ja metsätalous Emolehmätuotanto 3 Urakointi, lammastalous Naudanlihan tuotanto 1 Kasvinviljely, karjasta luopuminen Lammastalous 1 Lopetetaan Hevostalous 0 Marjanviljely 1 Taimitarhatuotanto Peruna- ja juuresviljely 0 Viljanviljely 3 Avoin, luomu Heinän viljely 4 Avoin, lammastalous, rehun tuotanto, vihannes marja peruna tai juures Muu 1 Lihantuotanto Muu yritystoiminta kysymykseen tuli 122 vastausta, joista 110 tilaa ilmoitti harjoittavansa maatalouden lisäksi muuta yritystoimintaa. Tämä on 36 % koko kyselyyn vastanneista. Näistä 84 % oli alle 50 ha tiloja. Yleisin muu yritystoiminta oli koneurakointi (N=48) ja metsätalous (N=37). Vastaajista 19 eli 6 % koko kyselyyn vastanneista kertoi suunnittelevansa tai kehittävänsä maatalouden ohelle tai erikseen muuta yritystoimintaa ja heistä 13 pyysi tähän lisätietoja/asiantuntija-apua. Muuta yritystoimintaa harjoittivat ja suunnittelivat tyypillisesti alle 50 ha tilat ja vuotiaat vastaajat. Tärkeänä tietona vastaajilta kysyttiin onko päätuotantosuunta suunnitelmissa pitää seuraavan viiden vuoden aikana ennallaan, laajentaa, vai lopettaa (Taulukko 9).

7 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 7 Taulukko 9. Seuraavan viiden vuoden aikana on suunnitelmissa päätuotantosuunta pitää (N=277). Kysymykseen vastasi 277 vastaajista. 59 % heistä suunnittelee päätuotantosuunnan jatkuvan ennallaan, 15 % suunnittelee tuotannon laajenevan ja 26 % arvioi tuotannon loppuvan seuraavaan viiden vuoden aikana. Lopettamista suunnittelevista tiloista 93 % on alle 50 ha tiloja (Taulukko 10.1). Taulukko Tilojen 5-vuotissuunnitelmat ja pinta-ala (N=277). Tilalla on peltoa (N=vastasi kysymykseen) Ennallaan (N=164) Laajentaa (N=41) Lopettaa (N=72) alle 10 ha (N=47) 29 (62 %) 2 (4 %) 16 (34 %) ha (N=117) 70 (60 %) 8 (7 %) 39 (33 %) ha (N=61) 38 (62 %) 11 (18 %) 12 (20 %) ha (N=27) 15 (55 %) 8 (30 %) 4 (15 %) ha (N=6) 4 (66 %) 1 (17 %) 1 (17 %) ha (N=13) 5 (38 %) 8 (62 %) 0 yli 151 ha (N=6) 3 (50 %) 3 (50 %) 0 Kysymyksessä oli mahdollista kertoa tilan suunnitelmista myös tarkemmin ja avoimista vastauksista ilmenee epävarmuutta; Ennallaan tai lopettaa?, Laajentaminen riippuu monesta asiasta, En tiedä, tulosta olisi saatava kyllä parannettua, Laajentaa mikäli peltoa saisi lisää käyttöön. Laajentajista 66 % sijoittuu ikäluokkaan vuotiaat ja lopettajista 51 % ikäryhmään vuotiaat (Taulukko 10.2). Taulukko Tilojen 5-vuotissuunnitelmat ja yrittäjien ikä (N=277). Yrittäjien ikä (N=vastasi kysymykseen) Ennallaan (N=164) Laajentaa (N=41) Lopettaa (N=72) alle 25 v (N=2) 2 (100 %) v (N=30) 18 (60 %) 11 (37%) 1 (3%) v (N=57) 35 (61%) 14 (25%) 8 (14%) v (N=106) 74 (70%) 14 (13%) 18 (17%) v (N=80) 39 (49%) 4 (5%) 37 (46%) yli 65 v (N=24) 11 (46%) 1 (4%) 12 (50%)

8 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 8 Vastanneista maidontuottajista 57 % suunnitteli toiminnan jatkuvan ennallaan (Taulukko 10.3). Lopettamista viiden vuoden sisään suunnitteli 25 maitotilaa ja huolestuttavasti 10 naudanlihatilaa, eli yli puolet kyselyyn vastanneista 19 naudanlihan tuottajasta. Taulukko Tilojen 5-vuotissuunnitelmat ja tuotantosuunta (N=277). Päätuotantosuunta (N=vastasi kysymykseen) Ennallaan (N=164) Laajentaa (N=41) Lopettaa (N=72) Maidontuotanto (N=101) 58 (57%) 18 (18%) 25 (25 %) Emolehmätuotanto (N=12) 7 (58 %) 3 (25 %) 2 (17 %) Naudanlihan tuotanto (N=19) 7 (37 %) 2 (10 %) 10 (53 %) Lammastalous (N=9) 5 (56 %) 1 (11 %) 3 (33 %) Hevostalous (N=6) 6 (100 %) 0 0 Marjanviljely (N=5) 2 (40 %) 2 (40 %) 1 (20 %) Peruna- ja juuresviljely (N=2) 1 (50 %) 1 (50 %) 0 Viljanviljely (N=38) 21 (55 %) 10 (26 %) 7 (19 %) Heinän viljely (N=48) 36 (75 %) 2 (4 %) 10 (21 %) Muu (N=37) 21 (57 %) 2 (5 %) 14 (38 %) Esimerkiksi Ristijärveltä vastanneista 14 tilasta lopettamista suunnitteli viisi ja Hyrynsalmen 14 vastaajista kuusi tilaa. Kuhmossa päätuotantosuunta oli jatkumassa ennallaan 22 tilalla, loppumassa 13 tilalla ja laajenemassa 10 tilalla. Tilojen 5-vuotissuunnitelmia tuotantosuunnittain voidaan myös verrata koko Kainuun tilamäärään (Taulukko 10.4). Tämä antaa suuntaa antavan näkemyksen kunkin tuotantosuunnan jatkavista, laajentavista ja lopettavista tiloista. Vertailua ei kuitenkaan tehty kaikkien tuotantosuuntien osalta vastausten määrän ja termien vertailukelpoisuuden vuoksi. Lopettavia tiloja on laajentavia enemmän, paitsi viljatiloja, joilla suhdeluku on päinvastainen. Taulukko vuotissuunnitelmat lukuina suhteutettuna koko tilamäärään. Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Kainuussa Ennallaan 5-v suhteutettuna Laajentaa 5-v suhteutettuna Lopettaa 5-v suhteutettuna Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Lammas ja vuohitalous Hevostalous Viljanviljely Erikoiskasvin tuotanto (tässä marja) Vastaajilta tiedusteltiin maatilan sukupolvenvaihdoksen (spv) ajankohtaisuutta, sekä sitä onko jatkaja tilalle tiedossa. Kysymykseen spv:n ajankohtaisuudesta vastasi 265 vastaajaa ja kysymykseen jatkajasta 190 vastaajaa. Puolelle vastanneista tiloista asia ei ole ajankohtainen. Huolestuttavaa on, että puolet tiloista joille asia ilmeisesti on ajankohtainen vastasi, ettei sukupolvenvaihdosta tehdä (N=65). Kysymykseen vastanneista tiloista 65 eli 25 % suunnitteli sukupolvenvaihdosta 2-10 vuoden sisällä.

9 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 9 Taulukko 11. Sukupolvenvaihdoksen ajankohtaisuus (N=261). 135 (51 %) 16 (6 %) 18 (7 %) 31 (12 %) 65 (25 %) Niillä 65 tilalla, jotka suunnittelivat sukupolvenvaihdosta 2-10 vuoden sisään, jatkaja oli tiedossa 40 tapauksessa. 19 tapauksessa jatkaja ei ollut tiedossa vuoden sisällä spv:ta suunnittelevat jakaantuivat tässä asiassa tasan kahtia; 14 heistä jatkaja oli, 14 ei ollut tiedossa. 3 spv:ta suunnittelevista tiloista arvioi, että jatkaja voisi olla perheen ulkopuolelta. Neuvontaa spv-asioissa pyysi 21 vastaajaa. Taulukko 12. Sukupolvenvaihdoksen ajankohtaisuus ja onko jatkaja tiedossa (N=167). 1 Ei ajankohtainen (N=63) 2 v. sisällä (N=15) 2-5 v. sisällä (N=16) 5-10 v. sisällä (N=28) Ei tehdä (N=45) Kyllä Ei Jatkaja voisi olla perheen ulkopuolelta Vastaajat jotka arvioivat että sukupolvenvaihdosta ei tehdä, olivat myös pääosa tilanteessa jossa jatkajaa ei ollut tiedossa (N=41). Kaikki sukupolvenvaihdoksen ajankohtaisuutta arvioineet eivät kuitenkaan vastanneet kysymykseen jatkajasta. Jos katsotaan spv suunnitelmia niiden tilojen osalta, jotka suunnittelivat päätuotantosuunnan lopettamista seuraavan viiden vuoden aikana, vastasi heistä 50 sukupolvenvaihdoksen ajankohtaisuutta koskevaan kysymykseen. 23 tilaa arvioi että spv:tä ei tehdä ja 12 vastasi, ettei asia ole ajankohtainen. Lopettavista tiloista 15 oli suunnitelmissa spv 2-10 vuoden sisään. Jatkajaa koskevaan kysymykseen vastasi 55 lopettamista suunnittelevista tiloista. 10 tilalla jatkaja oli tiedossa ja viidellä se voisi olla tilan ulkopuolelta. 44 lopettavista tiloista jatkaja ei ollut tiedossa. Seuraavassa taulukossa 13.1 on katsottu spv suunnitelmien ajankohtaisuutta tuotantosuunnittain. Maidontuottajista sukupolvenvaihdosta 2-10 vuoden sisällä kertoi suunnittelevansa 21 tilaa. 15 maitotilaa ilmoitti kuitenkin, ettei spv:ta tehdä. Ei tehdä vastauksia tuli erityisesti heinää päätuotantona viljeleviltä tiloilta ja muu päätuotantosuunta vaihtoehdon valinneilta tiloilta. 1 N luku Taulukossa 12 on eri kuin spv ajankohta kysymyksessä koska tässä ovat mukana vain molempiin, ajankohta ja jatkaja - kysymyksiin vastanneet.

10 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 10 Taulukko Spv:n ajankohtaisuus tuotantosuunnittain (N=130) spv 2-10 v. sisään Vastaus voi myös joidenkin tuotantosuuntien osalta antaa suuntaa antavaa tietoa koko tuotantosuunnalla näkyvissä olevista sukupolvenvaihdoksista. Esimerkiksi maitotiloista 20 % suunnitteli sukupolvenvaihdosta 2-10 v. sisään. Koko Kainuun maitotilamäärää (351) vasten tarkastellen, maitotilojen sukupolvenvaihdoksia olisi näin tulossa suunnitteluun noin seitsemän/vuosi tulevien 10 vuoden aikana. Muiden nautakarjatilojen osalta sukupolvenvaihdoksia olisi näkyvissä noin yksi/vuosi. Maatilojen sukupolvenvaihdoksiin tehtiin vuonna 2011 Kainuussa kahdeksan tukipäätöstä, jonka lisäksi arvioidaan että alueella tehtiin viisi sukupolvenvaihdosta, joihin ei haettu rahoitusta (Kainuun ELY 2012). Maatilojen sukupolvenvaihdoksia tehtiin siis Kainuussa vuonna 2011 noin 13 kappaletta. Kainuun maaseutusuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu 15 sukupolvenvaihdosta vuonna 2013 (TE-keskus 2007). Tätä taustaa ajatellen tämän kyselyn vastaus antanee suhteessa kaikkien tilojen määrään liiankin ruusuisen kuvan tulevien sukupolvenvaihdoksien määrästä. Sukupolvenvaihdos ei ajankohtainen tai ei tehdä -vaihtoehdon valinneita voidaan tarkastella myös iän mukaan. Näin nähdään, että spv ei ajankohtainen vastanneissa tiloissa on loogisesti nuoria yrittäjiä, mutta myös, että ei tehdä vastanneissa tiloissa on yrittäjiä, joille asia olisi iän puolesta ajankohtainen. Taulukko Spv ei ajankohtainen tai ei tehdä iän mukaan (N=200). Yrittäjien ikä Ei ajankohtainen (N=135) Ei tehdä (N=65) alle 25 v v v v v yli 65 v Ei ajankohtainen -vastaukset eivät mukana Taulukon näkymässä.

11 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 11 Tilakoon mukaan spv-suunnitelmia tarkastellessa huomataan, että sukupolven vaihdosta ei tehdä vastanneiden 65 tilan joukossa on etenkin ha tiloja. Taulukko SPV ja tilakoko (N=265). Tilakoko Ei ajankohtainen (N=135) 2 v. sisällä (N=16) 2-5 v. sisällä (N=18) 5-10 v. sisällä (N=31) Ei tehdä (N=65) alle 10 ha (N=60) ha (N=129) ha (N=63) ha (N=27) ha (N=6) ha (N=13) yli 151 ha (N=6) Kunnittain tarkasteltuna esimerkiksi Puolangalla sukupolvenvaihdos oli 10 vuoden sisään suunnitteilla yhdellä tilalla. Hyrynsalmella 12 kysymykseen vastanneesta tilalla yhdelläkään ei ollut jatkaja tiedossa kun taas Kajaanissa jatkaja oli tiedossa 10 tilalla. 4 Investoinnit ja peltokauppa Vastaajilta kysyttiin, onko heillä suunnitelmissa tehdä investointeja 2-10 vuoden sisällä, sekä niiden sisältöä. Investointeja koskevaan kysymykseen eivät vastanneet kaikki vastaajat, mutta koska kysymys oli lomakkeessa pakollinen, tyhjän vastauksen jättäneet sijoitettiin kategoriaan ei investoida. Joukossa oli myös 17 vastaajaa jotka vastasivat kysymykseen investoinnin sisällöstä, mutta jättivät kysymyksen ajankohtaisuudesta tyhjäksi. Heille tehtiin kategoria ei osaa sanoa investoinnin ajankohtaisuutta. Tämä vaihtoehto ei siis kuitenkaan ollut valittavissa. Investoinnin sisältö kysymykseen vastasi 120 vastaajaa eli 40 % vastaajista, joiden suunnitelmissa oli yhteensä 198 erilaista investointia. Seuraavasta taulukosta on poistettu vaihtoehto ei investoida jotta taulukko antaisi paremman kuvan suunnitelluista investoinneista.

12 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 12 Taulukko 14. Investointisuunnitelmat ja niiden ajankohtaisuus (N=117). Tyypillisin suunniteltu investointi koski annettua vaihtoehtoa: salaojitus, kuivaamo, tuotevarasto tai maatalouskonevarasto (N=52). Tämän vaihtoehdon valinneet jättivät 36 avointa vastausta joista; konevarasto tai vastaava (N=22), salaojitus (N=13) ja tuotevarasto (N=3). 24 vastaajaa pyysi lisätietoa/asiantuntija-apua investointeihin liittyen. Kaikki kyselylomakkeessa olleet investointien sisällön kuvailut voi katsoa raportin liitteenä olevasta kyselystä (Liite 1). Tuotantosuunnittain verrattuna (Taulukko 15.1) investoivat tilat ovat kaikilta aloilta. Tuotantosuunnittain investoivien tilojen määrää kun kannattaa verrata siihen, paljonko alan tiloja ylipäänsä vastasi kyselyyn. Taulukko Investointisuunnitelmat tuotantosuunnittain (N=120). Investointeja 198 kpl Maito (N59) Emot (N9) Nauta (N7) Lammas (N3) Hevos (N2) Marja (N3) Perunaja juures (N2) Vilja (N15) Heinä (N16) Muu (N4) Tyhy (25) Eläinten hyvinvointi (16) Rakennuslaajennus/ korjaus (32) Uusi tuotantorakennus (24) Salaojitus,kuivaamo, varastot (52)

13 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 13 Lämpökesk, biokaasulaitos (19) Tuotteiden kauppakunnostus, jalostus (5) Muu (25) Myös investointeja työhyvinvointiin (N=25) ja eläinten hyvinvointiin (N=16) on suunnitteilla monta. Rakennuksen laajennusta tai korjausta suunnitteli 32 tilaa ja uutta tuotantorakennusta 24 tilaa. Lämpökeskus tai biokaasulaitos oli suunnitteilla 19 tilalla. Tuotteiden jalostukseen liittyviä investointeja suunnitteli viisi tilaa. Muut investointisuunnitelmat (N=25) koskivat esimerkiksi maatalouskoneita ja asuinrakennuksia, jos niitä oli kuvattu sanallisesti. Tilakokoon verrattuna investointeja suunniteltiin kaikissa kokoluokissa. Taulukko Investointi ja tilakoko (N=123). Tilakoko 2 v. sisällä (N=40) 2-5 v. sisällä (N=49) 5-10 v. sisällä (N=17) Ei osaa sanoa (N=17) alle 10 ha ha ha ha ha ha yli 151 ha Kun verrataan, montako vastausta tilakooittain saatiin, kasvaa investoivien tilojen prosentti tilakoon mukana. Taulukko Investointi ja tilakoko. Tilakoko Vastauksia tilakoottain Investointisuunnitelmia Investoi % alle 10 ha ha ha ha ha ha yli 151 ha Yrittäjien ikää tarkastellessa huomataan, että kuten luonnollista on, investointisuunnitelmien määrä vähenee iän kertyessä.

14 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 14 Taulukko Investointi ja yrittäjien ikä (N=123). 2 v. sisällä (N=40) 2-5 v. sisällä (N=49) 5-10 v. sisällä (N=17) Ei osaa sanoa (N=17) alle 25 v v v v v yli 65 v Vastaajilta kysyttiin myös heidän kiinnostustaan myydä tai vuokrata ulos, sekä ostaa tai vuokrata itselle koko tila, pellot, rakennukset tai jotakin muuta. Vastauksia tuli 56 kpl myynti/vuokraus ulos ja 71 kpl osto/vuokraus itselle kohtaan. Taulukko 16. Halukas myymään/vuokraamaan ulos (N=56). Myymään Vuokraamaan ulos Yhteensä Koko tila Pellot Rakennukset Muuta Yhteensä Pääosa kysymykseen vastanneista oli kiinnostunut myymään, vuokraamaan tai ostamaan peltoa. Pellonvuokraamisesta ulos olivat kiinnostuneita etenkin heinä, vilja ja muun tuotantoalan valinneet tilat. Avoimissa kommenteissa oltiin kiinnostuneita myymään esimerkiksi puolet tilasta niin että toiminta jatkuisi ja myymään liikeidea. Myös metsämaan myynti ja konekaluston vuokraus ulos kiinnosti. Taulukko 17. Halukas ostamaan/vuokraamaan itselle (N=71). Ostamaan Vuokraamaan itselle Yhteensä Koko tila Pellot Rakennukset Muuta Yhteensä Peltojen ostosta ja vuokraamisesta itselle olivat kiinnostuneita etenkin maitotilat ja 11 emolehmätilaa. Ostopuolen avoimissa kommenteissa oltiin kiinnostuneita ostamaan metsää, konekalustoa ja tilatukioikeuksia, sekä vuokramaan esimerkiksi viljan kuivaamo. Seitsemän vastaajaa pyysi lisätietoja/asiantuntija-apua myynti/vuokraus asioissa ja samoin osto/vuokrausasioissa.

15 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 15 5 Luomu, bioenergia ja suoramyynti Luomua koskevaan kysymykseen vastasi pääosa, 282 kaikkiaan 304 vastaajasta. Vastanneista 34 tilan pellot ovat luomuviljelyssä ja 11 vastannutta tilaa on kokonaan luomutiloja. Näistä tiloista 19 on Sotkamosta, 12 Kajaanista. Kaksitoista prosenttia maataloustuen hakijoista Kainuussa on luomuviljelijöitä. Kainuussa on 135 luomutoimijaa, joista 131 on perinteisiä maatiloja. (Evira 2011.) Maatilakyselyyn vastasi siis kolmannes Kainuun luomutoimijoista. Heidän lisäkseen 28 vastaajaa kertoi olevansa kiinnostunut luomusta ja heistä viisi jätti lisätieto/asiantuntijapyynnön aiheesta. Luomusta kiinnostuneet tilat olivat maitotiloja (N=10), emolehmätiloja (N=2), marjatila (N=1), viljatiloja (N=5), heinätiloja (N=6) ja muun tuotantosuunnan valinneita tiloja (N=4). Taulukko 18. Tila on luomussa (N=282). Suoramyyntiä kertoi tekevänsä 48 tilaa. Suoramyyntiä tekevistä tiloista 2/3 oli tuotantoaloilta lammastalous, marjanviljely, viljanviljely ja heinän viljely (Taulukko 19). 11 suoramyyntiä harjoittavaa tilaa on luomutiloja. Kiinnostuneita suoramyynnistä taas oltiin erityisesti maito- ja nautakarjatiloilla (N=12). Kiinnostuneiden joukossa oli neljä luomutilaa. Yhteydenottopyynnön aiheesta jätti neljä vastaajaa. Avoimissa kommenteissa lihantuottajat tuovat esiin lihan suoramyynnin kiinnostuksen taustoja. Näin tiivisti asian yksi viiden vuoden sisällä lopettamista harkitseva lihantuottaja: Haluaisimme saada suoramyynnistä lisäarvoa lihalle tai sitten lopetamme lihan tuotannon.

16 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 16 Taulukko 19. Tila tekee suoramyyntiä tai on kiinnostunut siitä tuotantosuunnittain (N=61). Kyllä (N=48) Ei, mutta olen kiinnostunut suoramyynnistä (N=13) Maidontuotanto 4 6 Emolehmätuotanto 1 4 Naudanlihan tuotanto 1 2 Lammastalous 5 0 Hevostalous 1 0 Marjanviljely 6 0 Peruna- ja juuresviljely 2 0 Viljanviljely 12 0 Heinän viljely 10 0 Muu 6 1 Bioenergiasta kysyttiin vain tilojen kiinnostusta siihen. 41 tilaa eli 13 % vastasi olevansa kiinnostunut bioenergian tuottamisesta. Avoimissa vastauksissa 34 vastaajaa kertoi, mikä bioenergia heitä kiinnostaa. Suluissa ovat vastaajien tarkemmat erittelyt kiinnostuksenkohteista. Erityisesti tilat ovat kiinnostuneita biokaasusta (N=20) ja sen alalla lannan hyödyntämisestä (N=10). 26 bioenergiasta kiinnostunutta tilaa oli nautatiloja. Myös puupohjainen bioenergia kiinnosti 11 vastaajaa. Lisätieto/asiantuntija-apupyynnön jätti kuusi vastaajaa. Biokaasu 20 kpl (karjanlanta 10 kpl, kasvijäte puukaasu, nurmirehu, peltobiomassa, tilatasolla, oma laitos, chp-voimala, pyrolyysivoimala, heinä, korsirehusyöte) Puupohjaiset 11 kpl (puu, hake, hakkeen myynti, miten metsästä tuottoa) Sähkö 2 kpl Bioenergian tuottaminen 2 kpl (ruokohelpi) Polttopuu 2 kpl Urakointipalvelut 2 kpl (haketus) Tuulivoima

17 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 17 6 Yhdessä eteenpäin yhteistyö, työssä jaksaminen ja talous Työhyvinvointia koskevaan kysymykseen vastasi 280 tilaa eli lähes kaikki vastaajat. Heistä 58 % koki oman työssä jaksamisensa kohtalaiseksi ja kolmasosa, 32 %, hyväksi. Huonoksi oman työssä jaksamisensa koki 10 % vastaajista. Taulukko 20. Onko oma työssä jaksaminen mielestäsi (N=280). Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hanke kysyi samalla kysymyksenasettelulla 314 kainuulaisen maatilan jaksamista tammikuussa Tuolloin 106 vastaajasta 31 % koki oman työssä jaksamisensa hyväksi, 59 % kohtalaiseksi ja 10 % huonoksi. Näiden kahden kyselyn tulokset olivat siis lähes täysin samanlaiset. Maitotilojen osalta vertailua voidaan tehdä myös vuonna 2007 nautatiloille tehtyyn kyselyyn (Sihto 2008). Vertailussa huolestuttavaa on, että hyväksi työhyvinvointinsa kokevien määrä on laskenut näiden kolmen kyselyn aikana (Taulukko 21.1). Vuonna 2007 kysely toteutettiin puhelimitse. Tuolloin huonoksi hyvinvointinsa arvioi 22 % vastaajista. Koska ero puhelin- ja postikyselyn välillä on näinkin suuri, on syytä epäillä että juuri väsyneimmät yrittäjät jättävät vastaamatta postikyselyihin. Taulukko Maitotilojen työhyvinvoinnin vertailu vuosina hyvä-07 hyvä-11 hyvä-12 koht.-07 koht-11 koht-12 huono-07 huono-11 huono-12 maitotilat 31 % 28 % 23 % 47 % 62 % 65 % 22 % 10 % 12 % Vuoden 2007 kyselyä voidaan myös verrata tähän kyselyyn kaikkien nautatilojen osalta. Taulukko Nautatilojen työhyvinvoinnin vertailu vuosina hyvä-07 hyvä-12 koht.-07 koht-12 huono-07 huono-12 nautatilat 31 % 26 % 47 % 62 % 22 % 12 % 3 Vuoden 2007 kyselyssä kaikkien nautatilojen ja erotettuna maitotilojen tulokset ovat todellakin samat.

18 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 18 Kun työssä jaksamista verrataan tilojen 5-vuotissuunnitelmiin, huomataan että lopettamista suunnittelevista tiloista 16 kokee työssä jaksamisensa huonoksi. Taulukko 22. Työhyvinvoinnin vertaus 5-vuotissuunnitelmiin (N=264). Onko oma työssäsi jaksaminen mielestäsi Ennallaan (N=161) Laajentaa (N=40) Lopettaa (N=63) Hyvä Kohtalainen Huono Ikäryhmittäin tarkasteltuna huonoimmaksi työhyvinvointinsa kokivat vuotiaat vastaajat. Taulukko 23. Työhyvinvointi ikäryhmittäin (N=280). Lisätietoja tai asiantuntija-apua työhyvinvoinnin edistämiseen pyysi 10 vastaajaa joista kuusi arvioi oman työhyvinvointinsa kohtalaiseksi, neljä huonoksi. Työhyvinvoinnin edistämisen keinoja kommentoi 28 vastaajaa, suurin osa (N=22) avoimilla vastauksilla. Niissä ehdotettiin seuraavia asioita, jotka voisivat parantaa omaa työhyvinvointia. Kysymyksen Edistäisikö jokin seuraavista työhyvinvointianne: muu, mikä auttaisi vastauksia. Omien tilojen kehittäminen. Työajan käyttö ja miten jaksaa kun kesä on niin kiireinen. (2 samantyyppistä vastausta) Jumppa, eri liikuntamuodot. Piristysruiske. Kannattava yritystoiminta auttaisi motivoinnissa. (4 samantyyppistä vastausta) Tietoa erilaiset mallit/hyvät käytännöt palkata työntekijä kausiluonteiseen työhön. (3 samantyyppistä vastausta) Lomituspalvelut ei skulaa! eli niiden kehittäminen on alotettava. Kuntokurssit, opintomatkat, pench marking. Kuntoutus. (3 saman tyyppistä vastausta)

19 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 19 Taloustilannetta koskevaan kysymykseen vastasi 286 vastanneista eli lähes jokainen. 64 % vastaajista koki maatilayrityksensä taloustilanteen kohtalaiseksi, 20 % huonoksi ja 16 % hyväksi. Seitsemän vastaajaa pyysi asiantuntija-apua oman taloustilanteensa kehittämiseen. Taulukko 24. Koen maatilayritykseni nykyisen taloustilanteen (N=286). Koko kyselyyn vastanneista 12 emolehmätilasta kuusi ja 19 naudanlihatilasta seitsemän koki nykyisen taloustilanteensa huonoksi. Maitotiloista 72 % koki taloustilanteensa kohtalaiseksi. Lammastiloista viisi koki taloutensa tilan kohtalaiseksi, neljä huonoksi. Taulukko Taloustilanne tuotantosuunnittain (N=286). Hyväksi (N=46) Kohtalaiseksi (N=183) Huonoksi (N=57) Maidontuotanto Emolehmätuotanto Naudanlihan tuotanto Lammastalous Hevostalous Marjanviljely Vihannesviljely Peruna- ja juuresviljely Viljanviljely Heinän viljely Muu Verrattuna tilojen 5-vuotissuunnitelmiin, lopettamista suunnittelevista tiloista 22 arvioi taloutensa tilan huonoksi. Tilakoon mukaan tarkasteltuna, pientiloista moni kokee taloustilanteensa huonoksi.

20 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 20 Taulukko Taloustilanteen vertaaminen 5-vuotissuunnitelmiin (N=267). Koen maatilayritykseni nykyisen taloustilanteen Ennallaan (N=162) Laajentaa (N=41) Lopettaa (N=64) Hyväksi Kohtalaiseksi Huonoksi Haluan asiantuntija-apua taloustilanteeni kehittämiseen Taulukko Taloustilanne tilan koon mukaan (N=286). Hyväksi (N=46) Kohtalaiseksi (N=183) Huonoksi (N=57) alle 10 ha 17% 16% 25% ha 54% 40% 40% ha 9% 25% 21% ha 11% 9% 9% ha 2% 1% 5% ha 4% 6% 0% yli 151 ha 2% 3% 0% Yrittäjien ikää vasten tarkastellessa voidaan huomata että kuten työhyvinvoinnin, myös taloustilanteensa huonoimmaksi kokivat vuotiaat yrittäjät. Jos samaa verrataan kunnittain, pitkien välimatkojen Suomussalmella huonoksi työhyvinvointinsa kokevia oli 54 vastaajasta 10 % ja huonoksi taloustilanteensa kokevia 25 %. Toisaalta taas Suomussalmen vastausprosentti oli korkea. Kajaanilaista vastaajista taas kukaan ei kokenut työhyvinvointiaan huonoksi. Taulukko Taloustilanne ja yrittäjien ikä (N=286). Hyväksi (N=46) Kohtalaiseksi (N=183) Huonoksi (N=57) alle 25 v 0% 1% 0% v 7% 11% 11% v 15% 20% 26% v 48% 39% 30% v 24% 28% 35% yli 65 v 13% 8% 7%

21 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 21 Yhteistyötä koskevaan kysymykseen vastasi alle kolmannes vastaajista (N=83). 70 heistä kertoi harjoittavansa yhteistyötä, yleisimmin yhteistyö kuvailtiin avoimissa vastauksissa, joita on listattu seuraavaksi, koneyhteistyöksi (N=48). koneyhteistyö 48 kpl käytän urakointipalveluita 9 kpl teen urakointia 4 kpl (koneketju kolmen tilan kanssa, suunnitelmallista yhteistyötä koneurakoinnissa) rehunteko 7 kpl peltoviljely 4 kpl rehuntuotantosopimus 2 kpl yhteisnavetta 2 kpl hiehojen kasvatusta ulkoistettu yritys on maatalousyhtymä naapurin jeesaaminen karjatilan töissä naapuri korjaa sadon tuorerehuksi ja laitumeksi avoin yhtiö lietesäiliö naapurin käytössä 26 vastaajaa oli kiinnostunut yhteistyöstä. Avoimissa vastauksissa listattiin seuraavia yhteistyötä koskevia kiinnostuksen kohteita. Neljä vastaajaa pyysi lisätietoa/asiantuntija-apua yhteistyön kehittämiseksi. koneyhteistyöt 8 kpl (säilörehun korjuu 2 kpl, lietteen levitys) yhteisnavetta 3 kpl urakointipalvelut 3kpl yhtiöittäminen 3kpl peltojen sadon voi korjata mahd. yhteistyökumppani tuotannollinen yhteistyö aputyövoiman rekrytointi markkinointiyhteistyö yhteishankinnat metsäala hiehohotelliyhteistyö kaikenlainen yhteistyö niin eläin-, pelto- kuin muussa yritystoiminnassa vaihtotyö

22 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 22 7 Tiedon tarve ja kehittämisajatukset Vastaajilta kysyttiin heidän halukkuuttaan 10 ehdotettuun koulutus/neuvonta aiheeseen. Lisäksi oli mahdollista ehdottaa muita aiheita. Kysymykseen tuli 98 vastausta eli kolmannes vastaajista jätti mielipiteensä asiasta. Maataloustuet olivat toivotuin koulutuksen tai neuvonnan aihe 32 äänellä. Kärkikolmosessa seurasivat talouden seuranta ja analysointi, sekä maidontuotantoon liittyvä koulutus ja neuvonta. Kahdeksan vastaajaa pyysi lisätietoja/asiantuntija-apua jostakin aiheesta. Taulukko 26. Koulutus- ja neuvontahalukkuus (N=98). Avoimissa vastauksissa ehdotettiin seuraavia koulutus- tai neuvonta-aiheita; biokaasu (3 ehdotusta) ja biokaasun kannattavuus laskelmia tilatasolla polttopuun kuivaus tuotantosopimusten tekoon liittyvää koulutusta, sopimukset tilojen välillä lihan suoramyynti luomuun liittyvää koulutusta nurmiviljely yhtiöittäminen tietokoneen ja tietojärjestelmän perusopetusta verotus maalämmöstä tietoa ja koulutusta hintavaihtoehtojen ja käytännön tarkastelua kehittäminen ja uusien suuntien hakeminen

23 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 23 Aktiivisimmin toiveita esittivät maitotilat (Taulukko 27), jotka tosin myös muodostivat kolmasosan koko kyselyn vastaajista. Maitotilallisilta tuli lähes puolet vastauksista tähän kysymykseen (N=42). He toivoivat etenkin maidontuotantoon liittyvää neuvontaa ja koulutusta. Taulukko 27. Maidontuottajien neuvonta- ja koulutushalukkuus (N=42). Palautetta kehittämishankkeista tuli 40 vastaajalta eli 13 % vastasi avoimeen kysymykseen. Palautetta ja kommentteja tähän, kuten muihinkin avoimiin kysymyksiin, tuli tasaisesti kaikkien tuotantosuuntien tiloilta. Osa avoimista vastauksista koski oman tilan kehittämistä. Tähän on koottu kysymykseen vastaavat kommentit ja muita kysymyksen vastauksia on koottu vapaa sana kohtaan.

24 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 24 Kysymyksen Anna palautetta nykyisistä maatalouden kehittämishankkeista vastauksia. Mara-hanke on hyvä. (3 samantyylistä kommenttia) Luomuhankkeet tärkeitä -> ei tulisi lopettaa rahoituksen puutteessa. Luomukasvinviljelytilalle aika vähän hyötyä hankkeista. Varsinkin marja- ja vihannesalalla pyörii hyviä hankkeita, hankkeista saa yleisesti paljon hyödyllistä tietoa irti, jos on itse aktiivinen. Tilakohtaista neuvontaa voisi lisätä että tilan väki löytäisi omalle tilalleen sopivan kehittämissuunnan. Investointituet luovat elämää maaseudulle. Tarjolla on monenlaista toimintaa, josta olemme poimineet meitä parhaiten palvelevat koulutukset, kurssit jne. (2 samantyylistä kommenttia) Tarjolla on mutta ei liikene aikaa. Ovat tärkeitä. (4 samantyylistä kommenttia) Ei kannata yrittääkään kehittää enää Pohjois-Suomen maataloutta. On hyvä että perinteisiä maatalousmaisemia arvostetaan ja perinnebiotooppien hoidosta saa tuen. Toivottavasti niiden arvo/asema ei häviä tulevaisuudessa. Osa hankkeista on niin vakiintuneita, ettei niitä niiden tuomaa palvelua pidä lopettaa (elivoima -hanke ja tukinetti). Hankkeet ovat hyviä kun niille löytyy tulosta ja työllistymis ja jatkumisnäkymiä. Vielä hankkeen päätyttyäkin. Avoimeen kysymykseen, jossa haluttiin selvittää mitä pidetään tärkeimpinä maatilojen investointien rahoituskohteina tuli 67 vastausta (22 % vastaajista), joista tähän on koottu ne, jotka vastaavat kysymykseen. Tuotantorakennusinvestoinnit nousivat esiin useasti. Kysymyksen Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä maatilojen investointien rahoituskohteita seuraavalle ohjelmakaudelle vastauksia. Tuotantorakennusinvestoinnit. (12 samantyyppistä kommenttia) Navettainvestointien rahoitus. (2 samantyyppistä kommenttia) Salaojitus, ilmainen suunnittelutuki maksetaan työn valmistuttua. (6 samantyyppistä kommenttia) Sukupolvenvaihdokset tiloilla. (5 samantyyppistä kommenttia) Konekalusto. Avustus ja korkotukilaina. (3 samantyyppistä kommenttia) Konevarastot, yhteiskoneet. Lämpökeskukset. (2 samantyyppistä kommenttia) Puupolttoainetta käyttävät lämpölaitteet (kattilat, varaajat, putkistot ym.) (2 samantyyppistä kommenttia) 1. Bioenergian tuotanto (kaupallisesti kannattava) 2. Maitotalouden tuotanto (kaupallisesti kannattava). (2 samantyyppistä kommenttia) Lisämaan oston avustus. (2 samantyyppistä kommenttia) Kaikki rakentamiset avustuksen piiriin -> rakentamishalut nousuun. (3 samantyyppistä kommenttia) Eläinten hyvinvointiin liittyvät investoinnit. Eläinten ja tuottajien hyvinvointi. Työhyvinvointi. Työympäristö, viihtyvyys työssä ettei tarvitse joka päivä pähkäillä tehdäkkö investointeja vai ei ja tekeekö tyhjää työtä. Liitännäiselinkeinot. Tilat jotka haluavat muuttaa tuotantosuuntaa niin heille rahoitusta uuden tuotannon alkuun ja kehittämiseen. Aloittavan viljelijän ns. starttirahan olisi oltava isompi. Paikallisten elintarvikkeiden jalostus ja myynti. Lähiruokaan liittyvät sijoituskohteet mm. marja- ja vihannespuolella. Ympäristönsuojelu (luomu). Monimuotoisuusinvestoinnit. Vähemmän byrokratiaa ja pienlainat. Matkailutilojen kehittäminen. Maidon- ja lihantuotannon kannattavuuden turvaaminen niihin liittyvien investointien rahoituksella/tukemisella. Näiden säilyminen elinkelpoisena tuo minulle viljanviljelijänäkin tulosta. Talon rakentaminen tilalle.

25 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 25 Investointien kohdentamisen lisäksi haluttiin myös selvittää, mitä muita alan kehittämiskohteita pidetään tärkeinä tulevalla ohjelmakaudella Kysymykseen tuli 44 vastausta (14 % vastaajista), jotka liittyvät maatilojen ja maaseudun kehittämiseen. Tässä on esitetty kommentit jotka vastasivat kysymykseen. Kysymyksen Esitä maatalouden kehittämishankekohteita seuraavalle ohjelmakaudelle vastauksia. Maatilojen välistä yhteistyötä pitäisi kannustaa monilla eri muodoin. (3 samantyyppistä kommenttia) Bioenergia. (2 samantyyppistä kommenttia) Eri lämmitysmuodot (hake, vesi- ja maalämpö). Maatilan verokirjanpito. Lähiruokamyymälät ja kauppahalleja saatava kaupunkeihin että alkutuottajalle jäisi enempi tuloa. Lähiruokahankkeet, marja- ja vihannespuolen hankkeet. Lähiruoka, laajakaista 100 mbt. (valokuitu) kaikille. Tuotteiden suoramarkkinointi. Lampaan lihan myyntiin on saatava helpotus! Pienteurastomoja alueelle (lahtivajat käyttöön silloin kun poroja ei teurasteta). Lakimuutos tehtävä. Verkostoituminen. Koneyrittäjien tukeminen, työn jakaminen. Hankkeille pitäisi antaa mahdollisuus osarahoittaa viljelijöiden/yrittäjien opintomatkoja. Matkoilta saa yleensä paljon ajatuksia omaan toimintaan. (2 samantyyppistä kommenttia) Tuottavuuden parantaminen, liiketalous, johtaminen. Tukinetin jatkuvuus turvattava. Työhyvinvointiin liittyvät kuntokurssit. Lisämaan hankinnan rahoitus takaisin. Punainen tupa-hanke. Edistetään pienten tilojen "ohjautumista" nuorille paluumuuttajille! -> Kylille saataisiin positiivista energiaa, elämänlaatua nuorille lapsiperheille, mahdollisesti uskoa tulevaisuuteen myös "alkuasukkaille". Uusia vaihtoehtoja nykyisille maatalouden päätuotantosuunnille pitäisi löytää. Maisemaan liittyviä toimenpiteitä - ympäristö viihtyisäksi. Keinot liikeideoiden välittämisen eteenpäin, miten paketoida oma toimiva liikeidea siirrettäväksi ulkopuoliselle, esim. toiselle nuoremmalle viljelijälle. esim. mol sivuilla. Tietoa kasvualoista, mihin kannustaa omia jatkajiaan. Tuotantorakennusten tukeminen eri muodoissa (uudis + vanhan korjaus). Neuvontaa/infoa ajankohtaisista asioista. Viljelysteiden perusparannus kaipaisi sysäyksen. Maatalouden ja metsätalousbioenergian tuotannon kehittäminen. Toissijaisessa käytössä olevan peltopotentiaalin hyödyntäminen bioenergian tuotannossa. Vaatii maatalouden ja metsätalouden ymmärtämistä yhdeksi tilakokonaisuudeksi. Tilojen ravinnetaseseuranta ja siihen liittyvät bonukset (ei keppiä). Ottakaa selvää millaisia hankkeita investoivien maatilojen osalta on toteutettu eri puolilla maata. Kerätkää hyviä kokemuksia ja käytäntöjä hanke-aihioiden pohjaksi. Tukitaso ei saisi heikentyä ja olisivat asian mukaisia niin voisi kehittää maataloutta turvallisin mielin. Kyselyn lopussa olleeseen Vapaa sana -kohtaan tuli 52 kommenttia. Osa koski vastaajien omaa tilannetta, osa yleisesti maataloutta, tai kommentit olivat ikään kuin jatkoa aiempiin kohtiin. Kommenteissa tulevat esiin edellisen kesän haasteet ja maatalouden byrokratian raskaus. Vapaa sana kysymyksen vastaukset. Maatalouden esim. navettojen luvitus/rakentaminen on Suomessa aivan liian kallista. Jotain tarttis tehdä. Onko esim. tyyppinavettaprojekti askel oikeaan suuntaan? Saa nähdä, ehkäpä? Olisiko tilakohtainen biokaasu ja sen kannattavuus laskelmat mahdollisia, niin että voisiko esim. 2 pienempää tilaa jo rakentaa yhteisen biokaasulaitoksen. Yhteistyö voisi olla järkevää myös kasvin viljely- ja maitotilojen välisissä biolaitoksissa. Lisää lomaa, pyhiä lisää. Lomittajille opetettaisiin koneiden käyttöä. Virkamiehet tutustuisivat ITSE TILAN TÖIHIN eivätkä vain istuisi toimistoissaan.

26 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 26 Maatalouden etuosto-oikeus peltomaakaupoissa / metsämaakaupoissa palautettava! Nyt keinottelijat voivat ostaa maat lähialueen viljelijöiden nenän edestä. Olisi hyvä, jos pitkään viljelystä pois olleiden peltojen uudelleen käyttöön ottoa tuettaisin/pellot saisi nykyistä helpommin tukien piiriin. Miksi byrokratia niin kovaa? Pitäisi neuvontajärjestöjen kautta kysellä työssä jaksamisesta yms. On niin vaikea pyytää apua kun talous ahdistaa tai muuten jokin mieltä painaa. Varsinkin näillä viime vuosina paljon investoineilla tiloilla. Viljelijän työn arvoa saatava paremmaksi. Ei halua investoida kun ei ole jatkajaa tilalla. Suomen maataloutta on ajettu alas. V sonnilla oli n. 42 mk/kilo= n. 7 /kg. Nyt 2012 on kg hinta n mk/kg, tukien kanssa n. 20 mk/kg. Jään eläkkeelle mielelläni n. 30 vuoden navetalla työskentelyn jälkeen. Työtunteja on tullut, palveluammatteihin verrattuna 2 kertaa enemmän. Lomia ei ole ollut 30 vuoteen! Lihan hinta ylös! Ei näin voi kauan jatkua. Ala liian epävarma ja töisevä! Byrokratia rassaa arkipäivää ja estää terveen tulon muodostuksen! Liikkuva teurastamo pyörien päällä olisi täällä oiva ratkaisu. Viljelystieasiaan liittyen: Nykyinen tilojen sisäisen tieverkon huono kunto on kehittämisen este/hidaste ja taloudellinen haitta. Toivotaan lisää sukupolvenvaihdoksia maatiloilla. Talvivaaran kaivos imagosaastuttajana pitäisi saada korvausvelvolliseksi. Yhteismerkit; Valmistettu EU:ssa tai EU:n ulkopuolella, koivunlehti esim. Niistä on päästävä eroon, tällä hetkellä kilpailemme em. merkkejä vastaan. Kainuun alueen koneurakoitsijat voisi kerätä oppaaksi tai nettiin, mikä parantaisi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Eikö metsä ole enää osa maataloutta, kun yksikään kysymys ei koske metsätalouden merkitystä? Maatalouden ja metsätalouden keinotekoinen erottelu esim. verotuksessa estää kokonaisvaltaisten ratkaisujen tekemistä pohjoisen bioenergiapotentiaalin hyödyntämiseksi. Tuotettavien tuotteiden energiaintensiteetti on alhainen ja vaatii jalostuslaitoksen kohtuullisella etäisyydellä. Bioenergialaitos Kainuuseen. Nuorilla viljelijöillä rakennutetaan liian isoja yksiköitä olosuhteisiin nähden. Aloittavan viljelijän kustannuskynnys liian korkealla. Miten hyödyntää olemassa olevat lietesäiliöt, voiko imeytyskenttänä hyödyntää, voiko muuten muutosta tehdessä betonirakennelmia hyödyntää (maisemointi jne.) Miten muuttaa vanhan navettarakennuksen esim. konehalliksi edullisesti, tehokkaasti, välipohja pois? - tämä olisi varmaan iso asia suomessa, kun monet navetat ovat jääneet tyhjäksi. Kulttuuriympäristö ja pihapiirit voidaan paremmin säilyttää, kun rakennukset muutetaan palvelemaan uutta käyttöä. Ei mitään erikoisia suunnitelmia. Viljelemme kahdelle hevoselle heinät ja kaurat, pidämme maisemat ja pellot kunnossa. Meillä on yhden robotin navetta, joka on eräänlainen "väliinputoaja"; työtä on enemmän kuin kahdelle, mutta kokovuotisen työntekijän palkkaamiseen karja on kuitenkin liian pieni. Yhden robotin navetassa seinät maksavat helposti liikaa. Lopetimme lihantuotannon kun olisi pitänyt rakentaa uudet tuotantotilat ja työpaikka löytyi kodin ulkopuolelta. Pienimuotoista oli mutta nyt lämmöllä muistelu. Nykyisin asetetut painopisteet maataloustuotannossa (maidon tuotanto) eivät sovi meidän tilallemme. Tilojen ajankohtainen tieto -eläkkeellä olevat, osa/eläkeläiset -varsinaiset yrittäjät -tulevaisuuden tekijät -harrastelijat, jäähdyttelijät, kohdistaa kyselyt olemassa olevaan tilanteeseen.

27 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 27 9 Yhteenveto ja päätelmät Maatilakysely 2012 antoi kainuulaisille maatiloille ja maatalouden sidosryhmille mahdollisuuden arvioida Kainuun maatalouden nykytilaa ja alan tulevaisuutta. Vastausprosentti nousi yli tavoitteeksi asetetun 30 prosentin, vaikka tiloilla oli takana haastava; sateinen ja kylmä kesä, jonka pelättiin vaikuttavan vastaamisintoon. Kunkin sidosryhmän ja toimijan kannattaa hyödyntää se, että nyt on käytettävissä 304 maatilan ajankohtainen mielipide alan kehittämisestä. Kyselyssä haluttiin erityisesti aktivoida maatilayrittäjiä pohtimaan tilansa kehittämistä, sekä saada sisältöä kehittämishankkeisiin ja tulevan kauden maaseutuohjelmaan. Lisätiedon ja asiantuntija-avun mahdollisuutta tarjottiin kattavasti ja 67 vastaajaa jätti yhteydenottopyyntöjä. Tulevan viiden vuoden aikana 59 % kyselyyn vastanneista tiloista suunnittelee jatkavansa päätoimintasuuntaansa ennallaan, 15 % laajentavansa toimintaa ja 26 % lopettavansa. Tuotantosuunnan muutosta suunnitteli 20 tilaa. Sukupolvenvaihdoksien määrä tulevan 10 vuoden aikana näyttää kyselyn mukaan jopa todellista tilannetta ruusuisemmalta. Erilaisia investointeja pienestä suureen oli suunnitteilla 120 tilalla yhteensä 198 kappaletta. Työhyvinvointinsa kohtalaiseksi koki 58 % vastaajista. Kolmasosa, 32 % koki työhyvinvointinsa hyväksi ja 10 % huonoksi. Yhdessä alan toimijoiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota naudanlihantuottajien ja vuotiaiden tuottajien hyvinvointiin. Lopettamista suunnitteli yli puolet kyselyyn vastanneista 19 naudanlihan tuottajasta. Toisaalta naudanlihantuottajat olivat kiinnostuneita etsimään uusia keinoja kannattavuuden parantamiseen suoramyynnistä. 64 % vastaajista koki maatilayrityksensä taloustilanteen kohtalaiseksi, 20 % huonoksi ja 16 % hyväksi. Niin työhyvinvointinsa, kuin taloustilanteensa kokivat huonoimmaksi vuotiaat yrittäjät. Pitkät välimatkat luovat omia paineitaan ja tämä näkyy verrattaessa esimerkiksi Kajaanin ja Suomussalmen työhyvinvointi ja taloustilanteita. Toisaalta Suomussalmelaiset ottivat kyselyyn vastaamisen asiakseen ja ilahduttivat kunnista komeimmalla vastausprosentilla. Tulevia kehittämishankkeita ja investointien rahoitusta vastaajat toivovat suunnattavan etenkin rakentamiseen ja peltojen peruskunnossapitoon salaojituksilla. Sukupolvenvaihdokset, maatilojen välinen yhteistyö ja bioenergia nousivat myös esille useissa kommenteissa. Bioenergian kannattavuuden parantaminen vaatii kuitenkin lisätoimia. Kyselyn perusteella voidaan tehdä joitakin ehdotuksia tulevia kyselyjä silmällä pitäen. Alakohtaisten kyselyjen lisäksi, koko Kainuun maatilakyselyn toteuttaminen muutaman vuoden välein olisi hyvä perinne, jolla saataisiin vertailukelpoista tietoa alueen maataloudesta. Kysymysten muotoilu kannattaisi tulevissa kyselyissä pitää pääkysymysten osalta samana, niin pitkälle kuin se vain on mahdollista. Koska päätuotantosuunta on keskeinen vertailutieto, täytyy sitä koskeva kysymys asetella niin, että vastaaja todella valitsee vain yhden vaihtoehdon. Vastaajilta tuli myös ehdotus, että kyselyt suunnattaisiin niin, että niihin voi vastata mielekkäästi niin tulevaisuuden tekijä, investoiva yrittäjä, kuin esimerkiksi jäähdyttelevä, jo osin eläkkeellä oleva yrittäjä. Työhyvinvointiin liittyen, voitaisiin jatkossa antaa mahdollisuus pyytää lisätietoja työterveyshuoltoon kuulumisesta. Avoimille kysymyksille on hyvä jättää tilaa, negatiivinenkin vastaus on parempi kuin se että maailmaa murehditaan yksin.

28 KAINUUN MAATILAKYSELYN 2012 RAPORTTI 28 Kirjallisuus Evira, Luomutilat ja luomutuotantoala ELY-keskuksittain. Kainuun ELY-keskus, Tiedote: Kainuun ELY-keskus myönsi maatalouden investointitukea lähes kolme miljoonaa euroa vuonna Pikkarainen, Marjatta, Työhyvinvointihankkeen seurantatutkimus. ProAgria Kainuu/ Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Sihto, Ulla, Kainuun nautatilakysely Kainuun TE-keskuksen julkaisuja 7. TE-keskus, Elinvoimainen ja uudistuva maaseutu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Tike, Maatilojen lukumäärä tuotantosuunnan mukaan alueittain vuonna taulukko. Tike Viljelijöiden lukumäärä yksityishenkilöiden omistamilla maatiloilla viljelijän iän mukaan alueittain vuonna 2011 sekä vuosina taulukko. Tike Kainuun tilamäärät kokoluokittain -taulukko.

29 LIITE 1. Kainuun maatilakysely lomake Kainuu Arvoisa maatilayrittäjä! Vastaa kyselyyn, voita moottorisaha/kylpylälahjakortti Pyydämme Teitä vastaamaan tähän kainuulaisille maatiloille lähetettyyn kyselyyn. Kyselyn tarkoituksena on saada maatilayrittäjät miettimään erilaisia tilallensa sopivia kehittämistoimenpiteitä sekä saada sisältöä kehittämishankkeisiin ja tulevaan EU:n/kansalliseen maaseudun kehittämisen ohjelmakauden toteuttamiseen. On tärkeää, että saadaan maatalouden investointi- ja kehittämisrahat kohdennettua oikeisiin tarpeisiin! Kaikkien maatilojen vastaus on erittäin tärkeä! Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Yhteenvedosta ei tule esille yksittäisen tilan tieto. Kyselyn suorittamisen ja yhteenvedon Kainuun ELY -keskus on ostanut ProAgria Kainuulta. Lomakkeen palautus ProAgria Kainuu / Sari Leinonen, Osmonkatu 9, KAJAANI. Mukana palautuskuori, jonka postimaksu on maksettu. Voit vastata kyselyyn myös internetissä osoitteessa Tehkää kuitenkin vain yksi vastaus kyselyyn /tila. Vastaa ja vaikuta mennessä. Kun rastitat Haluan lisätietoja/asiantuntija-apua Kyllä -kohdan, niin kyseisen alan asiantuntija ProAgria Kainuusta, maaseudun kehittämishankkeesta tai ELY-keskuksesta ottaa sinuun yhteyttä ja ruvetaan yhdessä suunnittelemaan asian toteuttamista. Laita rohkeasti rasti Kyllä -ruutuun. Vastaa kyselyyn heti älä jätä lehtipinoon unohtumaan! 1. Minkä kunnan alueella maatila on: Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala 2. Maatilan perustietoja (valitse rastittamalla sopiva kohta): Tilalla on peltoa alle 10 ha ha ha ha ha ha yli 151 ha Yrittäjien ikä alle 25 v v v v v yli 65 v 3. Päätuotantosuunta: Eläinpaikkoja kpl / hehtaareja Maidontuotanto kpl Emolehmätuotanto kpl Naudanlihan tuotanto kpl Lammastalous kpl Hevostalous kpl Marjanviljely ha Vihannesviljely ha Peruna- ja juuresviljely ha Viljanviljely ha Heinän viljely ha Muu, mikä? kpl/ha Haluan lisätietoja/asiantuntija-apua (laita rasti Kyllä -ruutuun) 4. Tuotantosuunnan muutos: Suunnittelemme tuotantosuunnan muutosta, mitä? Kyllä