MAINONTAA KEHYSTÄMÄSSÄ VAIHTOEHTOISIA TAPOJA MATKAPUHELINMAINONNAN ESITTÄMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAINONTAA KEHYSTÄMÄSSÄ VAIHTOEHTOISIA TAPOJA MATKAPUHELINMAINONNAN ESITTÄMISEEN"

Transkriptio

1 MAINONTAA KEHYSTÄMÄSSÄ VAIHTOEHTOISIA TAPOJA MATKAPUHELINMAINONNAN ESITTÄMISEEN Toni Ryynänen, Taideteollinen korkeakoulu TIIVISTELMÄ. Artikkelin tarkoituksena on esittää empiirisen tutkimuksen osatuloksina syntyneet mainonnan mediakehykset. Aineistona käytettiin noin 250 Tekniikan Maailma-lehdestä järjestelmällisesti kerättyjä matkapuhelimiin liittyviä printtimainoksia vuosilta Aineiston analysoinnin heuristisena apuvälineenä käytettiin soveltuvin osin Erving Goffmanin kehittämää kehysanalyysia. Tuloksina mainonta-aineisto jakautui viiteen kehykseen, joiden todettiin edustavan kattavasti median tapoja tuottaa ymmärrettäviä mainosviestejä. Artikkelissa esitetään kullekin kehykselle ominaiset piirteet ja tavat tuottaa positiivisia elämyksiä tarkasteltavista hyödykkeistä. Tarkastelun polttopisteeseen nousevat myös kehysten sisäiseen dynamiikkaan liittyvät asiat sekä itse kehysten väliset eroavaisuudet. Kehykset jakautuivat orientaatioiltaan niin vapaa-ajan kuin työnkin suhteen. Julkisella ja yksityisellä kentällä merkityksensä saavat kehykset erottuivat selvästi toisistaan. Artikkelin yhteenvetona pohditaan mainonnan mediakehyksien sijoittumista kuluttajien arjessa niin työhön kuin vapaa-aikaan ja toisaalta sekä yksityiselle että julkiselle kentälle. Analyysia tuetaan esittämällä kehyksiin liittyvää matkapuhelinmainontaa. Lopuksi esitettyjen kehysten todetaan kuvaavan mainonnan luoman maailman, kapitalistisen realismin, tukijalkoja hallintaa, taloutta ja teknologiaa, symboliikkaa, kuluttajien persoonallisuutta sekä laajasti ymmärrettynä sosiaalista kontekstia, jossa elämme ja toimimme. MATKAPUHELINMAINONTA JA KEHYSANALYYSI Kuluttajien näkökulmasta tarkasteltuna automaattisen matkapuhelimen historia on varsin lyhyt, mutta sitäkin tapahtumarikkaampi. Ensimmäinen yhteispohjoismainen kaupalliseen käyttöön suunniteltu NMT-450- matkapuhelinverkko avattiin Suomessa Tuolloin kuluttajille avautui ensimmäistä kertaa mahdollisuus ostaa vapaasti radiolupa ja tyyppihyväksytty NMT-laite. Edelleen Suomessa avattiin uusi NMT- 900-verkko räjähdysmäisen kysynnän aiheuttamien puheluruuhkien purkamiseksi 450-verkossa. Sittemmin digitaaliteknologiaan perustuvat GSM-puhelimet tulivat suomalaisille kuluttajille tutuiksi ensimmäisen vaiheen käynnistyttyä Viimeisimpänä verkkoteknologisena harppauksena TeliaSonera Oyj avasi erityisen nopeaan tiedonsiirtoon kykenevän kolmannen sukupolven UMTS-verkon pääkaupunkiseudulla. Loka-marraskuussa 2004 TeliaSoneran uuden verkon mainostamiseen käytettiin MTV3:n mainoskampanjassa Pirkka-Pekka Peteliuksen esittämää perheenisää sosiaalisen kehyksen toimiessa esityskenttänä naapurusten erottautumiskilvassa niin etätyön ( Ai, sinulla se työpäivä on jo ohi. Minä tässä vielä lähetän uudella umtspuhelimellani. ) kuin omistamisen kannalta (naapurin vahatessa Mersuaan Petelius kysyy vaimoltaan vihjailevasti samalla kaivaen taskuaan: missäs se minun uusi umts-puhelin onkaan, ai täällähän se UMTS). Kuluttajatutkimus. Nyt. 1/2005,

2 Artikkelin tarkoituksena on analysoida matkapuhelinmainontaa kehysanalyysin avulla. Goffman (1986[1974]) uskoi, että havaintomme ympäröivästä maailmasta ovat ymmärrettäviä ainoastaan kehyksien kautta, joita ihmiset rakentavat aktiivisesti tapahtuvien asioiden ympärille. Yksinkertaistettuna kehykset vastaavat kysymykseen mitä tässä ja nyt tapahtuu?. Kehykset kertovat meille kuinka määritellä tilanteita, joista löydämme itsemme (Burns 1992, 239; Goffman 1986[1974]; Manning 1992, 118). Kehykset jäsentävät ja organisoivat inhimillisiä kokemuksia. Ilman kehyksiä sosiaalinen maailma olisi vain kaoottinen kokoelma kokemuksia tai faktoja ilman varsinaista kontekstia. Artikkelin tuloksina hahmottuvat kehykset pyrkivät esittämään vastauksen laajasti ymmärrettävään kysymykseen: miten matkapuhelimia esitetään tai kehystetään aineistona toimivassa printtimainonnassa?. Tässä lähestymistavassa ei ole sinänsä mitään uutta. Kuluttajat toimivat näin yrittäessään saada selville mitä mainokset ja media-aineistot sisältävät tai mitkä osat niiden sisällöistä voisivat olla erityisen kiinnostavia. Saadessamme eteemme uuden mainoksen tai päivän lehden selvitämme automaattisesti mitä mainoksessa tai artikkeleissa oikein tapahtuu, mistä siinnä kirjoitetaan kysymme siis huomaamatta itseltämme mitä tässä ja nyt tapahtuu?. Ryhdymme muodostamaan tai sovittamaan kehyksiä uuden tapahtuman ymmärrettäväksi tekemiseksi. On hyvä huomata, että mainonta muodostaa arkielämästä irrallisen todellisuutensa. Schudson (1986) kutsuu tätä kapitalistiseksi realismiksi ja Goffman (1979) kaupalliseksi realismik-si. Mainonnan kuvaama maailma on varsin kiillotettu, ongelmaton ja positiivinen ajoittain siis hyvinkin kaukana arjen rutiineista. Tämän vuoksi mainonta esittää näennäisen onnellisia tarinoita ja helppoja ratkaisuja kuluttajien ongelmiin. Mainonnan voidaan todeta myyvän 2000-luvulla kuluttajille aivan jotain muuta kuin itse mainostettavia hyödykkeitä. Mainonta luo pääsääntöisesti erilaisia merkitysrakenteita suoran myyntipuheen sijaan. Nämä rakenteet tai niiden muodostaminen eivät ole välttämättä osia jo ennalta määrätystä kielestä tai sosiaalisesta diskurssista, vaan ne muodostavat sillan kuluttajan sekä hyödykkeen välille (Williamson 1978, 12-13). Tämä liittyy läheisesti ajatukseen, jonka mukaan moderni mainon-ta ei opeta meitä enää kuluttamaan hyödykkeitä, vaan kuluttaminen kohdentuu mainonnan kautta hyödykkeisiin liittyviin merkkeihin ja merkityksiin, jopa itse mainonnan kuluttamiseen (Goldman 1992, 19). Toisaalta mainonta ei esiinny tyhjiössä, vaan sen on elettävä muuttuvan yhteiskunnan, kuluttajista nousevien vaatimusten sekä alati kehittyvien hyödykkeiden ehdoilla. Tämä on ominaista varsinkin matkapuhelinmainonnalle, sillä puhelinten kehitys niin teknologian, muotoilun kuin segmentoitumisen tasoilla on ollut huimaa. Toisaalta alan kilpailun kiristyminen sekä länsimaalaisten markkinoiden maturoituminen vaativat erilaisia tapoja erottaa markkinointiviestintää kilpailijoiden vastaavasta. Samalla matkapuhelin on muuttunut suomalaisen kuluttajan kannalta varsin nopeasti hohdokkaasta status-esineestä arkiseksi itsestään selvyydeksi. Seuraavassa esitetään aineiston analyysin tuloksina todetut mediakehykset. 100

3 MATKAPUHELINMAINONNAN MEDIAKEHYKSET Hallinnan kehys Matkapuhelinten mahdollistama liikkuvuuden lisääntyminen tapahtui vaiheittain ensin mahdollistaen puhelut autosta, mutta jo varsin varhain myös muualta. Esimerkiksi vuonna 1986 Mobira mainosti matkapuhelinta laitteena, jonka käyttämiseen ei enää tarvinnut autoa. Akkuteknologian kehittymisen ja kokonaispainon pienentymisen vuoksi matkapuhelimista tuli entistä liikuteltavampia vuonna 1986 voitiin puhua jo mökiltä tai veneestäkin alle 6 kiloisella. Todellisuudessa verkkojen kuuluvuusalueet olivat vielä hyvin rajoittuneita kattaen pääkaupunkiseudun ja osittain päätiet varsineen. Tämän varsin nopean teknologisen kehityk-sen vuoksi yhdessä 1980-luvun puolenvälin jälkeen tapahtuneen nopean talouskasvun kanssa matkapuhelin alkoi yleistyä täydellisestä business- tai liituraitakäytöstä myös tavallisten kuluttajien ulottuville. Yhteiskunnassa meni taloudellisesti hyvin ja puhelinlaitteiden hinnat laskivat massamarkkinoiden ja uuden teknologian käyttöönoton myötä. Kasinotalouden pirstaloidessa yhteiskuntaa yhä kasvavan liikkuvuuden kanssa syntyi selkeä tarve myös etähallita asioita sekä tapahtumia. Tämän huomasivat myös matkapuhelinten tuottajat sekä mainostajat luomalla kuluttajille mainonnan kontekstissa eräänlaisen vapauden hallita paikasta riippumatta. Näiden havaintojen ympärille rakentuu mainonnan hallinnan kehys. Hallinnan kehyksessä korostuvat erityisesti paikkasidonnaisuuden katoamisesta johtuva epävarmuus, joka on luonnollisesti paikattavissa ainoastaan matkapuhelimella. Toisaalta matkapuhelin tarjoaa mainoksissa mahdollisuuden hallita asioita ja tapahtumia silloin, kun se parhaiten sopii. Viittaukset niukkojen resurssien, kuten rahan, ajan, tietojen tai taitojen parempaan hallintaan eivät ole matkapuhelinmainonnalle täysin vieraita. Hallinnan kehyksessä korostuvat myös tiedon rooli ja kuluttajan kyvykkyys tiedon välittämiseen. Tietoa ja tiedon välittämistä korostetaan erityisesti mainoksissa, jotka suuntautuvat rationaaliseen hyödyn tavoitteluun sekä työelämän kontekstiin etenkin 1980-luvulla. Hallinnan kehyksessä operoiville mainoksille on ominaista myös hallinnan mahdollisuuksien tarjoaminen. Mainokset esittävät hyödykkeet ominaisuuksineen ratkaisuina elämän hallintaan liittyviin kysymyksiin sekä ongelmiin on vain kuluttajan asia haluaako hän hallita elämäänsä ja jatkuvasti lisääntyviä velvollisuuksiaan vai ei. Kukapa ei sitten haluaisi? Olennaiseksi hallinnan tarvetta lisääväksi tekijäksi esitetään jatkuvasti kiihtyvä olosuhteiden muuttuminen, yhteiskunnan dynaaminen kehittyminen ja olet joko mukana tai et - retoriikka. Tämä ennuste näyttäytyy vieläpä ainoana mahdollisena paluuta vanhaan ei enää siis ole mainonnan hyperrealismissa. Muuttuvat olosuhteet tulee vain hallita ja sovittaa yhteen olemassa olevien rakenteiden kanssa, ja tämä onnistuu parhaiten tietenkin oikeilla välineillä. Hallinnan kehykselle tyypillisiä tekstirepresentaatioita ovat esimerkiksi: ei jätä uutispimentoon. (TM 13/2000, 109) 101

4 Nettiin vaikka pyykkituvasta. (TM 11/2000, 75) Maisemat vaihtuvat tiuhaan tahtiin, mutta yhteydenpito luistaa... (TM 6/1999, 111) Liikkuvaiseen elämään tarvitaan liikkuvainen puhelin. (TM 6/1996, 47) Onnistuminen ei ole sattuman kauppaa.(tm 19/1991, 129) Hallinnan kehys jakautuu selkeästi kolmeen ulottuvuuteen, jotka kehittyvät osin kronologisesti kuitenkaan täysin häviämättä tai tosiaan poissulkematta. Työn rationaalinen hallinta dominoi 1980-luvun alusta 1990-luvulle saadakseen taas uutta nostetta esimerkiksi Nokian Communicatorälypuhelimen sekä muiden ns. business-segmentille suunnattujen puhelimien tullessa markkinoille. Vapaa-ajan huvitusten ja harrastusten hallinta lisääntyy 1990-luvulle tultaessa yhdessä kuluttajien hankintabuumin ja GSM-tekniikan kehittymisen kanssa. Viimeisimpänä 1990-luvun puolivälistä hallinta ulotetaan myös arjen tasolla tapahtu-vien käytäntöjen hoitamiseen sekä järjestämiseen. Tuohon aikaan matkapuhelin oli jo arkipäi-väinen laite, jonka leikkikalumaisuus, uutuus ja statusarvo olivat menettäneet osin merki-tyksensä teknologia kesyyntyi ja näyttöarvo korvautui arjessa käyttöarvolla (ks. Pantzar 1996; 2000, 117). Taloudellis-teknologisten käytäntöjen kehys Taloudellis-teknologisten käytäntöjen kehyksessä korostuvat matkapuhelinten tekniseen toteutukseen sekä osin taloudellisiin tekijöihin liittyvät argumentit. Mainoksissa teksti dominoi kuvaa ja tärkeimmät, uusimmat ja teknisesti kehittyneimmät ominaisuudet liitetään toisiinsa. Usein teknologiset representaatiot jäsentyvät pitkinä luetteloina, joissa esitetään yk-sinkertaisesti kaikki teknisesti jonkinlaista huomioarvoa omaavat tekijät. Taloudellis-teknolo-gisten käytäntöjen kehys on universaali ja persoonaton. Henkilöitä, kuluttajaa tai muutakaan viittausta sosiaaliseen maailmaan ei juuri esiinny puhelin ominaisuuksineen näyttelee näissä mainoksissa suurinta roolia. Mainokset eivät myöskään kerro mitä, mihin tai kuka voisi käyttää lueteltuja teknisiä ominaisuuksia. Taloudellis-teknologisten käytäntöjen kehys vetoaa järkisyihin ja suostuttelee rationaaliseen valintaan perustuvilla argumenteilla. Toisaalta tämä on reilua, mutta samalla myös tylsän informoivaa opastamista. Opastuksen kohteenaan on usein se mitä, mistä ja millä hinnalla matkapuhelimen saa. Mainokset eivät esitä ylimääräisiä mieli- tai kielikuvia, vaan hyödyk-keen teknisine ominaisuuksineen juuri sellaisena kuin se on. Tästä kuluttaja voi sitten päätellä mitä rahansa vastineeksi saa. Toisaalta voidaan hyvällä syyllä kysyä kuinka moni kuluttaja todella tietää mitä kaikkea teknisillä ratkaisuilla voidaan tehdä tai kuinka ne hyödyttävät puhelimen käyttäjää. On myös todennäköistä, että osa kuluttajista ei tiedä esimerkiksi teknisten kirjainyhdistelmien merkityksiä (esim. WAP, GPRS, EDGE, UMTS) tai datamuo-toisen tiedon siirtonopeuksia erilaisilla tekniikoilla toteutettuina. Järkisyihin vetoaminen, teknologian avulla saavutettavien hyötyjen ja etujen toistaminen sekä yksipuolinen käyttöfunktioiden korostuminen ovat 102

5 tyypillisiä taloudellis-teknologisten käy-täntöjen kehykseen luokiteltavien mainosten representaatioille. WAP, suuri näyttö, kalenteri, kevyt, ohut. (TM 10/2000, 98) Kaksitaajuustoiminto Infrapunayhteys Sisäänrakennettu modeemi (TM 15/1998, 73) Puhelimen valinta on rationaalista päätöksentekoa (TM 20/1990, 143) Tulipalopakkasilla tavallisella akulla varustettu matkapuhelin olisi tuotapikaa käyttökelvoton. (TM 6/1987, 166) Taloudellis-teknologisten käytäntöjen kehyksessä on hyvin yleistä esittää mitä puhelin sisältää tai mitä se voi tehdä. Lähtökohta ei ole siinnä mitä esimerkiksi kuluttaja voisi tehdä puhelimen avulla, vaan mihin puhelin ikään kuin yksin pystyy. Puhelimen osaamiseen perustuva argumentointi perustuu usein juuri tarkalla faktatiedolla vakuuttamiseen ja numeroiden käyttämiseen argumentoinnin perustana. Toisaalta etenkin 1980-luvun matkapu-helinmainontaa sävytti suhteellisen runsas superlatiivien käyttö: tehokkain, suorituskykyisin, markkinoiden pienin ja pisin puheaika esiintyvät usein eri formaateissa luvulle tultaessa superlatiivien käyttö mainonnassa on lähes poistunut, sillä mainostajan täytyy varmentaa tieteellisesti väitteidensä totuudellisuus. Matkapuhelinmainosten osalta käytiin mm. Tekniikan Maailman yleisön osastolla väittelyä Dancallin paremmuudesta kuuluvuudessa (ks. Paras kuuluvuus TM 5/1987, 71; Harhaanjohtavaa NMT-mainontaa TM 9/1987, 11). Symbolinen kehys Matkapuhelinmainonnan symbolinen kehys rakentuu useiden keskenään erilaisten, mutta samasta aihepiiristä nousevien teemojen varaan. Hyödyke kuvataan jonkinlaisessa vertaus-suhteessa toisenlaisiin asioihin tai jopa kokonaan irrallaan muista yhteyksistä. Periaatteena voidaan pitää useiden tulkintojen mahdollisuutta ja kuluttajan korostunutta roolia erilaisten koukkujen ymmärtämisessä sekä arvoitusten ratkaisemisessa. Matkapuhelin saatetaan rinnastaa mainoskuvassa esimerkiksi suhteessa suurempaan hakaneulaan liittämällä nämä esineet toisiinsa kommentilla Nerokas! (TM 2/2003, 97). Vastaavasti erottautumista on korostettu sijoittamalla mainoskuvassa kravattitelineeseen muiden kravattien joukkoon urheilujoukkueen värikäs kaulaliina. Nämä vaatekappaleet lainaavat ominaisuuksiaan, sekä kuluttajan erilaisuutta että puhelimen sopivuutta niin työhön kuin vapaa-aikaankin, Nokian classic-sarjan puhelimelle kuvaan liitetyllä tekstillä: tasapainon kauneutta (TM 19/2002, 95). Hyvin yleistä on myös puhelimen rinnastaminen autoon sekä autoiluun. Symbolisessa kehyksessä erilaiset tapahtumat, olosuhteet ja kuvitteelliset tilanteet lainaavat merkityksiään sekä mahdollisesti myös fyysisiä ominaisuuksiaan mainostetulle puhelimelle. Esimerkiksi kestävyys Kappale kovinta luontoa. (TM 15/2000, 59) ja vesitiiviys Kastuu muttei kostu. (TM 14/2000, 33) rinnastuvat mainoskuvissa kiveen ja kallioon sekä sateiseen metsään. Toisaalta erilaiset urheilu- ja kulttuuritapahtumat sekä yhteiskunnallisesti merkittävi-nä koetut tilanteet liitetään puhelimeen joko 103

6 suoraan tai vertaussuhteiden kautta. Seuraavissa esimerkeissä Panasonic on luottanut jääkiekon vetovoimaan, Motorola Atlantan kesäkisojen viestijuoksuun ja Ericsson taas Helsingin DTM-katuautokisoihin: Kypärätemppu ja Panasonic. Ainakin johonkin voit luottaa. (TM 12/1998, 135) Atlantan kisojen viestikulta on siis jo ratkennut! Voittajat eivät enää siirrä kannettavasta PC:stä dataa, sähköpostia tai faxeja vanhantavan ja hitaan teknologian välityksellä, vaan heillä on ennätysnopea ratkaisu Motorola. (TM 11/1996, 74) Ericsson-tiimissä saat huipputekniikan ensimmäisenä käyttöösi, sillä Ericsson osaa matkapuhelimet ja kilpailee maailman kovimman kisan kärjessä (TM 8/1995, 15) Mainonnan aikaorientaatio painottuu yleisesti nykyhetkeen tai tulevaisuuteen. Symbolisessa kehyksessä tapahtuva mainonta esittää menneisyyden usein ankeana ja ongelmien kyllästämänä aikana, jolloin asiat eivät sujuneet halutulla tavalla. Mainostettu hyödyke kuvataan tulevaisuuden ratkaisuna nykypäivän ongelmiin. Erityisesti 1980-luvulla, kun matkapuhelinten käyttö- ja vaihtoajat saattoivat olla viisikin vuotta, representaatioissa esiintyy myös argumentointia teknologisten ratkaisujen kestävyydestä pitkälle tulevaisuuden tarpeisiin. Tällöin mainonta kuvaa symbolisesti tulevaisuuden kuluttajan tarpeita nykyhetken pohjalta. Vastaavanlaiset representaatiot ovat katoamassa 2000-luvun matkapuhelinmainon-nasta samalla, kun puhelimet ovat liittyneet yhä tiiviimmin osaksi muotiteollisuutta ja kausivaihteluajattelua luvun matkapuhelinta ei ole tarkoitettu enää kestokulutushyödyk-keeksi sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan puhelin muuttuu mainoksissa osaksi kuluttaji-en alati muuttuvia elämäntyylejä. Uusien matkapuhelinmallien jatkuva virta vanhentaa ja syrjäyttää ennenaikaisesti vielä käyttökelpoiset mallit. Tällä kehityssuunnalla on luonnollisesti ollut positiivinen vaikutus matkapuhelinvalmistajien ja heidän alihankkijoidensa tuloksiin, mutta toisaalta eksponentiaalisesti kasvaneet kulutusluvut ovat vaikutuksiltaan käänteisiä kestävän kehityksen viitekehyksessä. Symbolisen kehyksen erityisryhmän muodostavat erityistä tulkintaa tai keskittymistä vaativat mainokset. Tällaiset mainokset esittävät kuvia, jotka eivät liity juuri mainostettuun hyö-dykkeeseen tai niiden viesti on erityisen sekava. Myös tapaukset, joissa mainos rakentuu ainoastaan kuvan tai kuvien varaan on tunnistettavissa mainoksiksi juuri symbolisen kehyksen kautta. Symbolisen kehyksen erityistapaukset ovat kuitenkin varsin harvinaisia, ja yleensä myös kaupallisesti kannattamattomia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkän kuvan varaan rakennetut mainokset herättävät vähemmän mielenkiintoa ja sitoutumista hyödykkeeseen kuin kuvan ja tekstin yhdistelmän sisältävät mainokset (esim. Ogilvy 1983). Toisaalta vaikeasti lähestyttävät ja hankalasti ymmärrettävät mainokset ovat luonteeltaan dikotomisia: ne saattavat jäädä kokonaan huomioitta liian haastavaa päättelyä vaativina tai sitten herättää suurtakin kiinnostusta sopivan haastavina ajatusleikkeinä. 104

7 Persoonallinen kehys Mainonta-aineistossa persoonallinen kehys yleistyy 1990-luvulle tultaessa. Matkapuhelin kuvataan kuluttajalle ja käyttäjälle henkilökohtaisesti tärkeänä ja merkityksellisenä. Persoo-nallisessa kehyksessä viitataan vain kuluttajaan itseensä tai mahdollisesti myös erityisen läheisiin ihmissuhteisiin. Persoonallinen kehys operoi siis lähinnä yksityisellä vapaaajan kentällä. Persoonallisessa kehyksessä esitettävä mainonta on vahvasti sidoksissa kuluttajan yksityisyy-teen ja vapaa-ajan toimintoihin. Mainokset kehottavat kuluttajaa muuttamaan elämäänsä viihdyttävämmäksi ja mukavammaksi uuden matkapuhelimen tarjoamien ominaisuuksien kautta. Persoonallisessa kehyksessä mainonta on rakennettu ilmentämään ja tukemaan kuluttajan persoonallisuutta sekä erilaisia elämäntyylejä. Mainonta pyrkii puhuttelemaan tarkalla segmentoinnilla eroteltuja kuluttajia heidän elämäntyyleille sopivin argumentein. Tämä on hieman ristiriitaista, sillä saman segmentin sisällä jokainen kuluttaja on kuitenkin erilainen. Silloin, kun mainostajat tavoittelevat koko segmenttiä on mainoksissa esitetyt elämätyylit rakennettu jonkin laajemman kokonaisuuden, kuten harrastuksen tai kuluttajaryh-mälle tärkeän tapahtuman ympärille. Persoonallisessa kehyksessä mainokset pyrkivät viittaamaan suoraan kuluttajalle tärkeisiin asioihin, harrastuksiin ja positiivisista elämäntilanteista nouseviin kokemuksiin. Nokian mainoksessa nuori mies laskettelee vauhdikkaasti ja samalla teksti Se on siellä. viittaa housun taskussa olevaan puhelimeen (TM 7/2002, 116). Motorolan mainoksessa taas nuori nainen katsoo suoraan lukijaa mainostekstin kehottaessa soittamaan hänelle - Soita minulle. (TM 9/1999, 86). Persoonalliseen kehykseen liittyy voimakkaasti myös kuluttajan makuun ja mieltymys- sekä kiinnostuskohteisiin viittaaminen. Mainoksissa esiintyvät niin henkilökohtainen viihdyttävyys, erottautuminen kuin taidekin persoonallisuuden osoittamisen välineinä: Tee elämästäsi jännittävämpää! Joten se ei ainoastaan pidä elämääsi järjestyksessä, vaan myös huolehtii viihtyvyydestäsi. Itse asiassa, se on ainoa mitä tarvitset. (TM 8/2003, 105) Jokaisella on oma soundi [soittoäänestä]. Äänitä se. (TM 18/2002, 41) Tiedäthän miten ärsyttävää on, kun makaat sohvalla nauttimassa mielimusiikistasi ja puhelin soi. No, nyt voit kokea saman missä tahansa![mp3-soitin puhelimessa] (TM 11/2001, 85) Jotkut erottuvat massasta tehokkaasti. (TM 10/1997, 37) Taiteen ansiosta puhelimesi on kauniimpi (TM 19/1995) Persoonallisessa kehyksessä korostuvat edelleen yksilötasolla ymmärrettävä tyylikkyys ja samalla toisista erottautuminen. Mainonnan representaatiot eivät esitä tyylikkyyttä universaa-lina ominaisuutena vaan enemmänkin persoonallisuudesta nousevana tekijänä, jonka kuluttaja itse määrittelee näin mainostaja välttyy ottamasta kantaa makuasioihin. Osin tästä johtuen sekä kuluttajan että puhelimen tyylikkyyttä korostetaan yksilöllisten 105

8 tarpeiden ja halujen tasolla. Kyse on mainosargumentaation kannalta siitä haluaako kuluttaja olla tyylikäs. Tyylikkyys konkretisoituu tässä kontekstissa juuri tyylikkääksi luonnehditun matkapuhelimen kautta. Sosiaalinen kehys Sosiaalinen kehys poikkeaa persoonallisesta esittämällä mainoksen tapahtumat osana sosiaalista kontekstia ja julkista kenttää. Sosiaalinen kehys mainonnan ymmärrettäväksi tekemisessä alkaa yleistyä vasta luvun alusta samalla, kun puhelimien teknologisten funktioiden korostaminen ja rationaalinen diskurssi saavat rinnalleen kuluttajan sekä käyttäjän representaatioita. Samaan aikaan sijoittuu GSM:n tulo markkinoille. Tällöin ei enää korostu mitä puhelin sisältää tai mitä se hyödykkeenä voi tehdä, vaan mitä kuluttaja voi tehdä puhelimen avulla mainonnassa puhelimen itsessään sisältämä statusarvo muuttuu hiljalleen käyttöarvon ja edelleen arjen sosiaalisten suhteiden representoimisen suuntaan. Sosiaalinen kehys antaa puitteet mainonnalle kuvata erilaisia elämäntapoja sosiaalisissa yhteyksissä. Yleisintä on kuvata kuluttajia tai yleisemmin nuoria ihmisiä tekemässä jotakin yhdessä. Esimerkiksi Siemens mainosti puhelimeensa helposti ladattavia sovelluksia iloisten nuorten muodostamalla positiivisella mielikuvalla (TM 13/2002, 31). Näin matkapuhelin esitetään sosiaalisten suhteiden solmimisen mahdollistavana välineenä ja lähes välttämättömä-nä muodostettujen suhteiden ylläpitämisessä. Sosiaalisten suhteiden ylläpito hoituu luonnolli-sesti olematta kuitenkaan läsnä itse sosiaalisissa tilanteissa matkapuhelimen avulla kuluttaja voi luoda sosiaalisen tilanteen missä ja milloin vain haluaa. Sosiaalisessa kehyksessä kuvattu toiminta on osin vapautunut rationalistisesta ajattelusta samalla, kun mainosrepresentaatioissa ollaan yhä useammin vapaa-aikaan sijoittuvassa kentässä. Sosiaalinen toiminta on kuvattu usein ei-rationaalisena, jolloin esimerkiksi tunteet ja erityisesti tunnelmat voidaan välittää sellaisenaan ja mielijohteesta muille samaan sosiaaliseen verkostoon kuuluville. Tunteita voidaan osoittaa ja jakaa matkapuhelimen avulla ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin sosiaalisen kehyksen puitteissa viestijän tarkoituksena on välittää omia tunnelmia ulospäin toisille ihmisille. Persoonallisessa kehyksessä taas representaatiot keskittyivät lähes yksinomaan matkapuhelimen omistajan tai käyttäjän yksityiseen kenttään. Sosiaalisen kehyksen kautta merkityksensä saavat mainokset liittyvät usein tunteiden osoittamiseen, yhteisöllisyyteen ja yhdessätekemisen: Vieraat ovat vain ystäviä, joita et vielä tunne. (TM 5/1998, 62-63) Joskus tarvitaan ripaus rohkaisua ja tukea. Joskus pikku potkua takamuksille. Joskus taas riittää, että keräännytään matkapuhelimen ääreen. (TM 17/2001, 73) Nokia antaa enemmän tilaa tunteille. (TM 5/1992, 96) Mainosten sosiaalinen ulottuvuus on usein sidottu puhelimen ominaisuuksiin, jolloin puhelin näyttäytyy sosiaalisten tilanteiden 106

9 mahdollistajana. Toisaalta sosiaalisen kehyksen yhteydessä esiintyy myös mainoksia, joissa kuvataan sosiaalista tilannetta, mutta itse puhelin on vain sivuosassa. Tällaisissa tapauksissa sosiaaliseen kehykseen liittyy myös symbolisen kehyksen ominaisuuksia. Sosiaaliseen kehykseen liittyy myös kollektiivisen vastuun korostuminen. Esimerkiksi äänetöntä hälytystoimintoa (TM 10/1998, 27) ja parempaa liikenneturvallisuutta (TM 20/1989, 70) mainostettiin korostamalla kanssaihmisten huomioimista. Tässä yhteydessä sosiaalinen kehys toimii enemmän kontrolloivana ja normittavana samalla, kun mainos representoi matkapuhelimen uusista ominaisuuksista. Lopuksi sosiaaliseen kehykseen näyttää olevan sisäänrakentuneena käsitys sosiaalisuuden positiivisesta vaikutuksesta. Mainonta representoi selkeästi, että hyvien yhteyksien kautta parantuvat poikkeuksetta myös kuluttajan sosiaalinen asema ja imago. YHTEENVETO Artikkelissa käsiteltiin matkapuhelinmainonnan representaatioiden kautta muodostuvia mediakehyksiä. Kehysten muodostamiseen käytettiin Erving Goffmanin kehysanalyysia sekä heuristisena apuvälineenä että metodologisena viitekehyksenä. Mediakehysten tarkoituksena on selventää mitä mainoksissa tapahtuu ja mitkä tekijät muodostavat niistä ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Toisin sanoen mediakehykset pyrkivät osoittamaan yleisellä tasolla kulutta-jille mahdollisia tapoja ymmärtää matkapuhelinmainontaa. Samalla kehykset kuvaavat mai-nonnan kannalta tärkeiksi koettuja asioita sekä matkapuhelimiin liitettyjä representaatioita. Kehykset osoittavat myös kulttuurisesti merkittäviä tekijöitä ja tapoja käsitellä sekä esittää suostuttelevaa joukkoviestintää. Analyysin tuloksina muodostettiin artikkelissa lähemmin esitetyt viisi mediakehystä: (1.) hallinnan, (2.) taloudellis-teknisten käytäntöjen, (3.) symbolinen, (4) persoonallinen ja (5.) sosiaalinen kehys. Kuviossa 1. esitetään kehysten asemoituminen jatkumoille työ/vapaa-aika sekä yksityisyys/julkisuus. Todellisuudessa kehysten rajat eivät ole kovinkaan jyrkkiä, ja rajakäyntejä kehysten välillä esiintyy. Kuviosta saa myös karkean käsityksen kehysten suhteista. Hallinnan kehys operoi selkeästi yksityisellä kentällä, mutta 1990-luvulle tultaessa pelkän työn hallinta alkaa saada rinnalleen vapaa-aikaan liittyviä representaatioita. Myöhemmin mainontaan tulee mukaan myös arkisten asioiden hallinnasta nousevia kysymyksenasetteluita. Taloudellisteknologisten käytäntöjen kehys on taas universaali ja persoonaton. Nämä informoivat mainokset esittävät kaikille neutraaleita teknisiä asioita usein vielä työn kontekstissa. Tosin teknologisten ominaisuuksien esittäminen on valunut myös osiksi muiden kehysten sivurepresentaatioita. Symbolisessa kehyksessä tapahtuvat mainonnan vertautumiset, syvemmät merkitykset ja mainontaan sisäänrakennetut koukut, jotka vaativat erityistä tulkintaa. Symbolisessa kehyksessä ei hallinnalla, teknologialla, henkilökohtaisilla merkityksillä tai sosiaalisilla tilanteilla ole keskeistä merkitystä. Kuluttajien huomion kiinnittävät monimerkitykselliset viestit, jotka ovat usein irrelevantteja mainostetun hyödykkeen kannalta. Persoonallinen kehys korostaa kuluttajalle itselleen merkityksellisiä tekijöitä, 107

10 jolloin vapaa-aika ja yksityisyys korostuvat tämän kehystyypin mainoksissa. Lopulta sosiaalinen kehys muodostuu yhdessä-tekemisen ympärille: vapaa-ajan rennot ympäristöt ja julkisesti avoimet tilanteet korostuvat. Liitteessä 1. on esitetty esimerkkimainokset kustakin kehyksestä kuvion 1. mukaisessa järjestyksessä. YKSITYINEN Hallinnan kehys TYÖ Hallinnan kehys ARKI Hallinnan kehys VAPAA-AIKA TYÖ Persoonallinen kehys VAPAA-AIKA Symbolinen Taloudellis- kehys teknologinen Sosiaalinen kehys JULKINEN KUVIO 1. Mainonnan mediakehysten sijoittuminen jatkumoille työ/vapaa-aika ja julkisuus/yksityisyys. Historiallisessa kontekstissa taloudellis-teknologinen kehys yhdessä työn hallinnan kanssa dominoi suvereenisti 1980-luvun alun matkapuhelinmainontaa - aikaa jolloin matkapuhelin oli kaikin tavoin uutuus ja status-symboli sanan varsinaisessa merkityksessä. Näitä kehyksiä käytetään erityisesti silloin, kun uutta teknologiaa esitetään ensimmäisiä kertoja kuluttajille (esim. NMT- ja GSM-teknologiat, WAP). Tämä ei tosin enää päde 3G-tekniikkaan. Kolman-nen sukupolven teknologiasta käyty useampivuotinen ja ajoittain sangen voimakaskin media-keskustelu lupakilpailuineen ja taloudellisine tappioineen lienee esittänyt kuluttajille tarpeeksi informaatiota tästä uudesta teknologiasta. Persoonallisen kehyksen käyttö yleistyy 1990-luvun alusta, kun matkapuhelinverkon kattavuuden kautta kuuluvuusalueet moninkertaistuivat, laitteiden fyysinen koko pieneni, uusi GSM-teknologia yleistyi ja puheluiden sekä puhelimien hinnat alentuivat kuluttajien saavutettaviin. Nämä ovat samalla tekijöitä, jotka toivat matkapuhelimet lopullisesti tavallis-ten kuluttajien ulottuville. Sosiaalinen ulottuvuus voimistuu 1990-luvun puolivälin jälkeen niin ikään uusien sovellutusten (pelit, kuvat, videot, ryhmäviestit yms.) tullessa markkinoille ja edelleen 108

11 yleistyessä. Sosiaalisessa kehyksessä tunteiden jakaminen, ryhmien roolit ja yhteisöllisyys korostuvat. Symbolinen kehys tulee mukaan myös suhteellisen varhaisessa vaiheessa 1980-luvun puolivälissä, jolloin esimerkiksi auton ja puhelimen tai veneen ja puhelimen vertaukset yleistyvät. Symbolisessa kehyksessä tuotetut representaatiot muuttuvat abstraktimmalle tasolle ja useampia merkityksiä sekä huumoria sisältäviksi 2000-luvulle tultaessa. Kehykset eivät sulje toisiaan pois vaan aina uuden kehyksen ilmaantuessa mainon-taan laajentuvat samalla asioista ja hyödykkeistä mahdollisesti käytettävät representaatiot. Esimerkiksi teknologisia ominaisuuksia esitetään 2000-luvulla yhä edelleen, mutta vähenevässä määrin mainosten päärepresentaatioissa. Tämä havainto on linjassa mainonnan historiallisen kehittymisen kanssa, jonka mukaan mainonnan monimuotoisuus lisääntyy hyödykeryhmän kehittymisen mukana (Leiss et al. 1997, ). Tätä korostaa myös markkinointiviestinnän strateginen rooli hyödykepromootioissa mainonnan on oltava pitkä-jänteistä toimintaa, joka tähtää viimekädessä myös brandin vahvistamiseen. Tästä johtuen mainonnan representaatiot hakevat perustansa osin mainostettavan hyödykkeen historiasta ja jo aiemmin luoduista merkityksistä. Matkapuhelimilla tämä mainonnan kehittyminen tapahtui noin 20 vuodessa kun, samantyyppinen kehityskaari kuljettiin esimerkiksi automainonnassa reilussa 100 vuodessa. Toisaalta vastaava analogia on löydettävissä osittain myös hyödyke-muotoilun kehittymisen kentästä, kuten Karjalaisen (2004) tuore väitöskirja seikkaperäisesti osoittaa. Lopuksi voidaan todeta, että aineistona käytettyjen matkapuhelinmainosten maailma tai kapitalistinen realismi rakentuu asioiden hallinnan, taloudellisten sekä teknologisten argumenttien, symbolisten merkitysten, kuluttajien persoonallisuuden korostamisen sekä laajasti ymmärrettynä myös sosiaalisten kontekstien hyperrealistiselle kuvaamiselle. Mene-mättä syvemmällä ideologiseen keskusteluun voitaneen kuitenkin todeta, että tämä realismin laji on vahvasti markkinatalouden insentiivien kyllästämää ja samalla vahva osa länsimaalai-sen kulutuskulttuurin läpäisemää barthesilaista myyttiä. 109

12 LIITE 1. ESIMERKKEJÄ MATKAPUHELINMAINONNAN MEDIAKEHYKSISTÄ KIRJOITTAJA 110

13 LÄHTEET Burns, T Erving Goffman. New York: Routledge. Goffman, E Gender Advertisements. New York: Harper Row. Goffman, E [1974]. Frame Analysis. An Essay on the Organization of Experience. New York: North-eastern University Press. Goldman, R Reading Ads Socially. London: Routledge. Karjalainen, T-M Semantic Transformation In Design. Communicating Strategic Brand Identity Through Product Design References. Academic Dissertation, Publication series of the University of Art and Design Helsinki A48. Jyväskylä: Gummerus. Leiss, W., Kline, S. & Jhally, S Social Communication in Advertising. Persons, Products & Images of Well-Being. London: Routledge. Manning, P Erving Goffman and Modern Sociology. Stanford, CA: Stanford University Press. Ogilvy. D Ogilvy on Advertising. London: Orbis. Pantzar, M Kuinka Teknologia kesytetään. Kulutuksen tieteestä kulutuksen taiteeseen. Helsinki: Tammi. Pantzar, M Tulevaisuuden koti. Arjen tarpeita keksimässä. Helsinki: Otava. Schudson, M Advertising, The Uneasy Persuasion. Its Dubious Impact on American Society. New York: Basic Books. Williamson, J Decoding Advertisements. Ideology and Meaning in Advertising. London: Marion Boyars Publishing. KIRJOITTAJA Toni Ryynänen on kuluttajaekonomisti ja toimii tutkijana Taideteollisen korkeakoulun muotoilun osastolla, Hämeentie 135 C, Helsinki Ryynänen valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselle työnimikkeellä Muotoilun ja muotoilijoiden representaatiot joukkoviestinnässä. 111

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään TNS Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään Radiomedia, Radiomainonnan Huomioarvotutkimus Viikko 6 / Helmikuu 2010 Tämän tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari

Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Esityksessä pohdin Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005 Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email Anssi Okkonen 8.5.2005 Vodafone Push Email Puhelimessa aina sähköpostit, kalenteri ja osoitekirja ajantasalla Älykkäillä matkapuhelimilla Internet-selaimella

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet

Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet Voi olla, etten enää pysty tekemään kaikkea, mitä haluaisin yhtä helposti kuin ennen, mutta kun saan vähän apua, aion vielä yrittää tehdä yhtä ja toista! Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Google Adwords pikaohje

Google Adwords pikaohje Google Adwords pikaohje Suunnittele loistava verkkokaupan mainoskampanja Perustaomaverkkokauppa.fi Ville Kinanen 1 1. Avainsanojen valinta Verkkomainonnan suunnittelu aloitetaan avainsanojen kartoittamisella,

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6. Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Tuotetieto- ja markkinointikanaviin suhtautuminen

Tuotetieto- ja markkinointikanaviin suhtautuminen LIITE () 2..07 Kanavapreferenssien jakaumakuvat ja esimerkkejä kuluttajien omin sanoin esittämistä perusteluista eri kanavien mieluisuudelle ja epämieluisuudelle Liite. Kuvat mainoskanavien mieluisuudesta

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media

Vuorovaikutteisuutta videomainontaan. Teemu Suominen Nelonen Media Vuorovaikutteisuutta videomainontaan Teemu Suominen Nelonen Media Aiheet Tv-sisältöjen kulutus tänä päivänä Miksi interaktiivista videomainontaa Esimerkkejä toteutuksista Kokemuksia ja oppeja TV Päälähetys

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Movikan CallMEDIA-palvelut

Movikan CallMEDIA-palvelut Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö

CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö CT50A2601 Käyttöjärjestelmät Androidin ja Symbianin vertailu Seminaarityö 0349955 Pekka Hyvärinen 0342194 Joonas Heikelä 0327708 Miro Temonen 0350122 Sami Tuominen Yleistä Seminaarityö osa kurssia Käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020 Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 N2 on markkinointi- ja palvelumuotoilutoimisto. Identity Crystallization of the brand essence Strategies

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona

Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona Erikoistutkija Outi Hietala, 29.11.2013 1 Väitöskirja (2013) A-klinikan asiakaskahvilassa - etnografinen

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs

Lisätiedot

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted) WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Millaista metsätietoa tarvitaan monitavoitteisen metsäsuunnittelun pohjaksi? Metsätieteen päivä 2014 Jyrki Kangas No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Metsäsuunnittelun tietotarve on tapauskohtaista:

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

mobile PhoneTools Käyttöopas

mobile PhoneTools Käyttöopas mobile PhoneTools Käyttöopas Sisältö Vaatimukset...2 Ennen asennusta...3 Asentaminen - mobile PhoneTools...4 Matkapuhelimen asennus ja määritys...5 Online-rekisteröinti...7 Asennuksen poistaminen - mobile

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Taideteollinen korkeakoulu Vaasan yliopisto Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Muotoilun mahdollisuuksia Mikä on Muova Perustettu 1988 1.1.2006 lähtien

Lisätiedot

Motorola Phone Tools. Pikaopas

Motorola Phone Tools. Pikaopas Motorola Phone Tools Pikaopas Sisältö Vähimmäisvaatimukset... 2 Ennen asennusta Motorola Phone Tools... 3 Asentaminen Motorola Phone Tools... 4 Matkapuhelimen asennus ja määritys... 5 Online-rekisteröinti...

Lisätiedot