MAINONTAA KEHYSTÄMÄSSÄ VAIHTOEHTOISIA TAPOJA MATKAPUHELINMAINONNAN ESITTÄMISEEN
|
|
- Juho Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAINONTAA KEHYSTÄMÄSSÄ VAIHTOEHTOISIA TAPOJA MATKAPUHELINMAINONNAN ESITTÄMISEEN Toni Ryynänen, Taideteollinen korkeakoulu TIIVISTELMÄ. Artikkelin tarkoituksena on esittää empiirisen tutkimuksen osatuloksina syntyneet mainonnan mediakehykset. Aineistona käytettiin noin 250 Tekniikan Maailma-lehdestä järjestelmällisesti kerättyjä matkapuhelimiin liittyviä printtimainoksia vuosilta Aineiston analysoinnin heuristisena apuvälineenä käytettiin soveltuvin osin Erving Goffmanin kehittämää kehysanalyysia. Tuloksina mainonta-aineisto jakautui viiteen kehykseen, joiden todettiin edustavan kattavasti median tapoja tuottaa ymmärrettäviä mainosviestejä. Artikkelissa esitetään kullekin kehykselle ominaiset piirteet ja tavat tuottaa positiivisia elämyksiä tarkasteltavista hyödykkeistä. Tarkastelun polttopisteeseen nousevat myös kehysten sisäiseen dynamiikkaan liittyvät asiat sekä itse kehysten väliset eroavaisuudet. Kehykset jakautuivat orientaatioiltaan niin vapaa-ajan kuin työnkin suhteen. Julkisella ja yksityisellä kentällä merkityksensä saavat kehykset erottuivat selvästi toisistaan. Artikkelin yhteenvetona pohditaan mainonnan mediakehyksien sijoittumista kuluttajien arjessa niin työhön kuin vapaa-aikaan ja toisaalta sekä yksityiselle että julkiselle kentälle. Analyysia tuetaan esittämällä kehyksiin liittyvää matkapuhelinmainontaa. Lopuksi esitettyjen kehysten todetaan kuvaavan mainonnan luoman maailman, kapitalistisen realismin, tukijalkoja hallintaa, taloutta ja teknologiaa, symboliikkaa, kuluttajien persoonallisuutta sekä laajasti ymmärrettynä sosiaalista kontekstia, jossa elämme ja toimimme. MATKAPUHELINMAINONTA JA KEHYSANALYYSI Kuluttajien näkökulmasta tarkasteltuna automaattisen matkapuhelimen historia on varsin lyhyt, mutta sitäkin tapahtumarikkaampi. Ensimmäinen yhteispohjoismainen kaupalliseen käyttöön suunniteltu NMT-450- matkapuhelinverkko avattiin Suomessa Tuolloin kuluttajille avautui ensimmäistä kertaa mahdollisuus ostaa vapaasti radiolupa ja tyyppihyväksytty NMT-laite. Edelleen Suomessa avattiin uusi NMT- 900-verkko räjähdysmäisen kysynnän aiheuttamien puheluruuhkien purkamiseksi 450-verkossa. Sittemmin digitaaliteknologiaan perustuvat GSM-puhelimet tulivat suomalaisille kuluttajille tutuiksi ensimmäisen vaiheen käynnistyttyä Viimeisimpänä verkkoteknologisena harppauksena TeliaSonera Oyj avasi erityisen nopeaan tiedonsiirtoon kykenevän kolmannen sukupolven UMTS-verkon pääkaupunkiseudulla. Loka-marraskuussa 2004 TeliaSoneran uuden verkon mainostamiseen käytettiin MTV3:n mainoskampanjassa Pirkka-Pekka Peteliuksen esittämää perheenisää sosiaalisen kehyksen toimiessa esityskenttänä naapurusten erottautumiskilvassa niin etätyön ( Ai, sinulla se työpäivä on jo ohi. Minä tässä vielä lähetän uudella umtspuhelimellani. ) kuin omistamisen kannalta (naapurin vahatessa Mersuaan Petelius kysyy vaimoltaan vihjailevasti samalla kaivaen taskuaan: missäs se minun uusi umts-puhelin onkaan, ai täällähän se UMTS). Kuluttajatutkimus. Nyt. 1/2005,
2 Artikkelin tarkoituksena on analysoida matkapuhelinmainontaa kehysanalyysin avulla. Goffman (1986[1974]) uskoi, että havaintomme ympäröivästä maailmasta ovat ymmärrettäviä ainoastaan kehyksien kautta, joita ihmiset rakentavat aktiivisesti tapahtuvien asioiden ympärille. Yksinkertaistettuna kehykset vastaavat kysymykseen mitä tässä ja nyt tapahtuu?. Kehykset kertovat meille kuinka määritellä tilanteita, joista löydämme itsemme (Burns 1992, 239; Goffman 1986[1974]; Manning 1992, 118). Kehykset jäsentävät ja organisoivat inhimillisiä kokemuksia. Ilman kehyksiä sosiaalinen maailma olisi vain kaoottinen kokoelma kokemuksia tai faktoja ilman varsinaista kontekstia. Artikkelin tuloksina hahmottuvat kehykset pyrkivät esittämään vastauksen laajasti ymmärrettävään kysymykseen: miten matkapuhelimia esitetään tai kehystetään aineistona toimivassa printtimainonnassa?. Tässä lähestymistavassa ei ole sinänsä mitään uutta. Kuluttajat toimivat näin yrittäessään saada selville mitä mainokset ja media-aineistot sisältävät tai mitkä osat niiden sisällöistä voisivat olla erityisen kiinnostavia. Saadessamme eteemme uuden mainoksen tai päivän lehden selvitämme automaattisesti mitä mainoksessa tai artikkeleissa oikein tapahtuu, mistä siinnä kirjoitetaan kysymme siis huomaamatta itseltämme mitä tässä ja nyt tapahtuu?. Ryhdymme muodostamaan tai sovittamaan kehyksiä uuden tapahtuman ymmärrettäväksi tekemiseksi. On hyvä huomata, että mainonta muodostaa arkielämästä irrallisen todellisuutensa. Schudson (1986) kutsuu tätä kapitalistiseksi realismiksi ja Goffman (1979) kaupalliseksi realismik-si. Mainonnan kuvaama maailma on varsin kiillotettu, ongelmaton ja positiivinen ajoittain siis hyvinkin kaukana arjen rutiineista. Tämän vuoksi mainonta esittää näennäisen onnellisia tarinoita ja helppoja ratkaisuja kuluttajien ongelmiin. Mainonnan voidaan todeta myyvän 2000-luvulla kuluttajille aivan jotain muuta kuin itse mainostettavia hyödykkeitä. Mainonta luo pääsääntöisesti erilaisia merkitysrakenteita suoran myyntipuheen sijaan. Nämä rakenteet tai niiden muodostaminen eivät ole välttämättä osia jo ennalta määrätystä kielestä tai sosiaalisesta diskurssista, vaan ne muodostavat sillan kuluttajan sekä hyödykkeen välille (Williamson 1978, 12-13). Tämä liittyy läheisesti ajatukseen, jonka mukaan moderni mainon-ta ei opeta meitä enää kuluttamaan hyödykkeitä, vaan kuluttaminen kohdentuu mainonnan kautta hyödykkeisiin liittyviin merkkeihin ja merkityksiin, jopa itse mainonnan kuluttamiseen (Goldman 1992, 19). Toisaalta mainonta ei esiinny tyhjiössä, vaan sen on elettävä muuttuvan yhteiskunnan, kuluttajista nousevien vaatimusten sekä alati kehittyvien hyödykkeiden ehdoilla. Tämä on ominaista varsinkin matkapuhelinmainonnalle, sillä puhelinten kehitys niin teknologian, muotoilun kuin segmentoitumisen tasoilla on ollut huimaa. Toisaalta alan kilpailun kiristyminen sekä länsimaalaisten markkinoiden maturoituminen vaativat erilaisia tapoja erottaa markkinointiviestintää kilpailijoiden vastaavasta. Samalla matkapuhelin on muuttunut suomalaisen kuluttajan kannalta varsin nopeasti hohdokkaasta status-esineestä arkiseksi itsestään selvyydeksi. Seuraavassa esitetään aineiston analyysin tuloksina todetut mediakehykset. 100
3 MATKAPUHELINMAINONNAN MEDIAKEHYKSET Hallinnan kehys Matkapuhelinten mahdollistama liikkuvuuden lisääntyminen tapahtui vaiheittain ensin mahdollistaen puhelut autosta, mutta jo varsin varhain myös muualta. Esimerkiksi vuonna 1986 Mobira mainosti matkapuhelinta laitteena, jonka käyttämiseen ei enää tarvinnut autoa. Akkuteknologian kehittymisen ja kokonaispainon pienentymisen vuoksi matkapuhelimista tuli entistä liikuteltavampia vuonna 1986 voitiin puhua jo mökiltä tai veneestäkin alle 6 kiloisella. Todellisuudessa verkkojen kuuluvuusalueet olivat vielä hyvin rajoittuneita kattaen pääkaupunkiseudun ja osittain päätiet varsineen. Tämän varsin nopean teknologisen kehityk-sen vuoksi yhdessä 1980-luvun puolenvälin jälkeen tapahtuneen nopean talouskasvun kanssa matkapuhelin alkoi yleistyä täydellisestä business- tai liituraitakäytöstä myös tavallisten kuluttajien ulottuville. Yhteiskunnassa meni taloudellisesti hyvin ja puhelinlaitteiden hinnat laskivat massamarkkinoiden ja uuden teknologian käyttöönoton myötä. Kasinotalouden pirstaloidessa yhteiskuntaa yhä kasvavan liikkuvuuden kanssa syntyi selkeä tarve myös etähallita asioita sekä tapahtumia. Tämän huomasivat myös matkapuhelinten tuottajat sekä mainostajat luomalla kuluttajille mainonnan kontekstissa eräänlaisen vapauden hallita paikasta riippumatta. Näiden havaintojen ympärille rakentuu mainonnan hallinnan kehys. Hallinnan kehyksessä korostuvat erityisesti paikkasidonnaisuuden katoamisesta johtuva epävarmuus, joka on luonnollisesti paikattavissa ainoastaan matkapuhelimella. Toisaalta matkapuhelin tarjoaa mainoksissa mahdollisuuden hallita asioita ja tapahtumia silloin, kun se parhaiten sopii. Viittaukset niukkojen resurssien, kuten rahan, ajan, tietojen tai taitojen parempaan hallintaan eivät ole matkapuhelinmainonnalle täysin vieraita. Hallinnan kehyksessä korostuvat myös tiedon rooli ja kuluttajan kyvykkyys tiedon välittämiseen. Tietoa ja tiedon välittämistä korostetaan erityisesti mainoksissa, jotka suuntautuvat rationaaliseen hyödyn tavoitteluun sekä työelämän kontekstiin etenkin 1980-luvulla. Hallinnan kehyksessä operoiville mainoksille on ominaista myös hallinnan mahdollisuuksien tarjoaminen. Mainokset esittävät hyödykkeet ominaisuuksineen ratkaisuina elämän hallintaan liittyviin kysymyksiin sekä ongelmiin on vain kuluttajan asia haluaako hän hallita elämäänsä ja jatkuvasti lisääntyviä velvollisuuksiaan vai ei. Kukapa ei sitten haluaisi? Olennaiseksi hallinnan tarvetta lisääväksi tekijäksi esitetään jatkuvasti kiihtyvä olosuhteiden muuttuminen, yhteiskunnan dynaaminen kehittyminen ja olet joko mukana tai et - retoriikka. Tämä ennuste näyttäytyy vieläpä ainoana mahdollisena paluuta vanhaan ei enää siis ole mainonnan hyperrealismissa. Muuttuvat olosuhteet tulee vain hallita ja sovittaa yhteen olemassa olevien rakenteiden kanssa, ja tämä onnistuu parhaiten tietenkin oikeilla välineillä. Hallinnan kehykselle tyypillisiä tekstirepresentaatioita ovat esimerkiksi: ei jätä uutispimentoon. (TM 13/2000, 109) 101
4 Nettiin vaikka pyykkituvasta. (TM 11/2000, 75) Maisemat vaihtuvat tiuhaan tahtiin, mutta yhteydenpito luistaa... (TM 6/1999, 111) Liikkuvaiseen elämään tarvitaan liikkuvainen puhelin. (TM 6/1996, 47) Onnistuminen ei ole sattuman kauppaa.(tm 19/1991, 129) Hallinnan kehys jakautuu selkeästi kolmeen ulottuvuuteen, jotka kehittyvät osin kronologisesti kuitenkaan täysin häviämättä tai tosiaan poissulkematta. Työn rationaalinen hallinta dominoi 1980-luvun alusta 1990-luvulle saadakseen taas uutta nostetta esimerkiksi Nokian Communicatorälypuhelimen sekä muiden ns. business-segmentille suunnattujen puhelimien tullessa markkinoille. Vapaa-ajan huvitusten ja harrastusten hallinta lisääntyy 1990-luvulle tultaessa yhdessä kuluttajien hankintabuumin ja GSM-tekniikan kehittymisen kanssa. Viimeisimpänä 1990-luvun puolivälistä hallinta ulotetaan myös arjen tasolla tapahtu-vien käytäntöjen hoitamiseen sekä järjestämiseen. Tuohon aikaan matkapuhelin oli jo arkipäi-väinen laite, jonka leikkikalumaisuus, uutuus ja statusarvo olivat menettäneet osin merki-tyksensä teknologia kesyyntyi ja näyttöarvo korvautui arjessa käyttöarvolla (ks. Pantzar 1996; 2000, 117). Taloudellis-teknologisten käytäntöjen kehys Taloudellis-teknologisten käytäntöjen kehyksessä korostuvat matkapuhelinten tekniseen toteutukseen sekä osin taloudellisiin tekijöihin liittyvät argumentit. Mainoksissa teksti dominoi kuvaa ja tärkeimmät, uusimmat ja teknisesti kehittyneimmät ominaisuudet liitetään toisiinsa. Usein teknologiset representaatiot jäsentyvät pitkinä luetteloina, joissa esitetään yk-sinkertaisesti kaikki teknisesti jonkinlaista huomioarvoa omaavat tekijät. Taloudellis-teknolo-gisten käytäntöjen kehys on universaali ja persoonaton. Henkilöitä, kuluttajaa tai muutakaan viittausta sosiaaliseen maailmaan ei juuri esiinny puhelin ominaisuuksineen näyttelee näissä mainoksissa suurinta roolia. Mainokset eivät myöskään kerro mitä, mihin tai kuka voisi käyttää lueteltuja teknisiä ominaisuuksia. Taloudellis-teknologisten käytäntöjen kehys vetoaa järkisyihin ja suostuttelee rationaaliseen valintaan perustuvilla argumenteilla. Toisaalta tämä on reilua, mutta samalla myös tylsän informoivaa opastamista. Opastuksen kohteenaan on usein se mitä, mistä ja millä hinnalla matkapuhelimen saa. Mainokset eivät esitä ylimääräisiä mieli- tai kielikuvia, vaan hyödyk-keen teknisine ominaisuuksineen juuri sellaisena kuin se on. Tästä kuluttaja voi sitten päätellä mitä rahansa vastineeksi saa. Toisaalta voidaan hyvällä syyllä kysyä kuinka moni kuluttaja todella tietää mitä kaikkea teknisillä ratkaisuilla voidaan tehdä tai kuinka ne hyödyttävät puhelimen käyttäjää. On myös todennäköistä, että osa kuluttajista ei tiedä esimerkiksi teknisten kirjainyhdistelmien merkityksiä (esim. WAP, GPRS, EDGE, UMTS) tai datamuo-toisen tiedon siirtonopeuksia erilaisilla tekniikoilla toteutettuina. Järkisyihin vetoaminen, teknologian avulla saavutettavien hyötyjen ja etujen toistaminen sekä yksipuolinen käyttöfunktioiden korostuminen ovat 102
5 tyypillisiä taloudellis-teknologisten käy-täntöjen kehykseen luokiteltavien mainosten representaatioille. WAP, suuri näyttö, kalenteri, kevyt, ohut. (TM 10/2000, 98) Kaksitaajuustoiminto Infrapunayhteys Sisäänrakennettu modeemi (TM 15/1998, 73) Puhelimen valinta on rationaalista päätöksentekoa (TM 20/1990, 143) Tulipalopakkasilla tavallisella akulla varustettu matkapuhelin olisi tuotapikaa käyttökelvoton. (TM 6/1987, 166) Taloudellis-teknologisten käytäntöjen kehyksessä on hyvin yleistä esittää mitä puhelin sisältää tai mitä se voi tehdä. Lähtökohta ei ole siinnä mitä esimerkiksi kuluttaja voisi tehdä puhelimen avulla, vaan mihin puhelin ikään kuin yksin pystyy. Puhelimen osaamiseen perustuva argumentointi perustuu usein juuri tarkalla faktatiedolla vakuuttamiseen ja numeroiden käyttämiseen argumentoinnin perustana. Toisaalta etenkin 1980-luvun matkapu-helinmainontaa sävytti suhteellisen runsas superlatiivien käyttö: tehokkain, suorituskykyisin, markkinoiden pienin ja pisin puheaika esiintyvät usein eri formaateissa luvulle tultaessa superlatiivien käyttö mainonnassa on lähes poistunut, sillä mainostajan täytyy varmentaa tieteellisesti väitteidensä totuudellisuus. Matkapuhelinmainosten osalta käytiin mm. Tekniikan Maailman yleisön osastolla väittelyä Dancallin paremmuudesta kuuluvuudessa (ks. Paras kuuluvuus TM 5/1987, 71; Harhaanjohtavaa NMT-mainontaa TM 9/1987, 11). Symbolinen kehys Matkapuhelinmainonnan symbolinen kehys rakentuu useiden keskenään erilaisten, mutta samasta aihepiiristä nousevien teemojen varaan. Hyödyke kuvataan jonkinlaisessa vertaus-suhteessa toisenlaisiin asioihin tai jopa kokonaan irrallaan muista yhteyksistä. Periaatteena voidaan pitää useiden tulkintojen mahdollisuutta ja kuluttajan korostunutta roolia erilaisten koukkujen ymmärtämisessä sekä arvoitusten ratkaisemisessa. Matkapuhelin saatetaan rinnastaa mainoskuvassa esimerkiksi suhteessa suurempaan hakaneulaan liittämällä nämä esineet toisiinsa kommentilla Nerokas! (TM 2/2003, 97). Vastaavasti erottautumista on korostettu sijoittamalla mainoskuvassa kravattitelineeseen muiden kravattien joukkoon urheilujoukkueen värikäs kaulaliina. Nämä vaatekappaleet lainaavat ominaisuuksiaan, sekä kuluttajan erilaisuutta että puhelimen sopivuutta niin työhön kuin vapaa-aikaankin, Nokian classic-sarjan puhelimelle kuvaan liitetyllä tekstillä: tasapainon kauneutta (TM 19/2002, 95). Hyvin yleistä on myös puhelimen rinnastaminen autoon sekä autoiluun. Symbolisessa kehyksessä erilaiset tapahtumat, olosuhteet ja kuvitteelliset tilanteet lainaavat merkityksiään sekä mahdollisesti myös fyysisiä ominaisuuksiaan mainostetulle puhelimelle. Esimerkiksi kestävyys Kappale kovinta luontoa. (TM 15/2000, 59) ja vesitiiviys Kastuu muttei kostu. (TM 14/2000, 33) rinnastuvat mainoskuvissa kiveen ja kallioon sekä sateiseen metsään. Toisaalta erilaiset urheilu- ja kulttuuritapahtumat sekä yhteiskunnallisesti merkittävi-nä koetut tilanteet liitetään puhelimeen joko 103
6 suoraan tai vertaussuhteiden kautta. Seuraavissa esimerkeissä Panasonic on luottanut jääkiekon vetovoimaan, Motorola Atlantan kesäkisojen viestijuoksuun ja Ericsson taas Helsingin DTM-katuautokisoihin: Kypärätemppu ja Panasonic. Ainakin johonkin voit luottaa. (TM 12/1998, 135) Atlantan kisojen viestikulta on siis jo ratkennut! Voittajat eivät enää siirrä kannettavasta PC:stä dataa, sähköpostia tai faxeja vanhantavan ja hitaan teknologian välityksellä, vaan heillä on ennätysnopea ratkaisu Motorola. (TM 11/1996, 74) Ericsson-tiimissä saat huipputekniikan ensimmäisenä käyttöösi, sillä Ericsson osaa matkapuhelimet ja kilpailee maailman kovimman kisan kärjessä (TM 8/1995, 15) Mainonnan aikaorientaatio painottuu yleisesti nykyhetkeen tai tulevaisuuteen. Symbolisessa kehyksessä tapahtuva mainonta esittää menneisyyden usein ankeana ja ongelmien kyllästämänä aikana, jolloin asiat eivät sujuneet halutulla tavalla. Mainostettu hyödyke kuvataan tulevaisuuden ratkaisuna nykypäivän ongelmiin. Erityisesti 1980-luvulla, kun matkapuhelinten käyttö- ja vaihtoajat saattoivat olla viisikin vuotta, representaatioissa esiintyy myös argumentointia teknologisten ratkaisujen kestävyydestä pitkälle tulevaisuuden tarpeisiin. Tällöin mainonta kuvaa symbolisesti tulevaisuuden kuluttajan tarpeita nykyhetken pohjalta. Vastaavanlaiset representaatiot ovat katoamassa 2000-luvun matkapuhelinmainon-nasta samalla, kun puhelimet ovat liittyneet yhä tiiviimmin osaksi muotiteollisuutta ja kausivaihteluajattelua luvun matkapuhelinta ei ole tarkoitettu enää kestokulutushyödyk-keeksi sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan puhelin muuttuu mainoksissa osaksi kuluttaji-en alati muuttuvia elämäntyylejä. Uusien matkapuhelinmallien jatkuva virta vanhentaa ja syrjäyttää ennenaikaisesti vielä käyttökelpoiset mallit. Tällä kehityssuunnalla on luonnollisesti ollut positiivinen vaikutus matkapuhelinvalmistajien ja heidän alihankkijoidensa tuloksiin, mutta toisaalta eksponentiaalisesti kasvaneet kulutusluvut ovat vaikutuksiltaan käänteisiä kestävän kehityksen viitekehyksessä. Symbolisen kehyksen erityisryhmän muodostavat erityistä tulkintaa tai keskittymistä vaativat mainokset. Tällaiset mainokset esittävät kuvia, jotka eivät liity juuri mainostettuun hyö-dykkeeseen tai niiden viesti on erityisen sekava. Myös tapaukset, joissa mainos rakentuu ainoastaan kuvan tai kuvien varaan on tunnistettavissa mainoksiksi juuri symbolisen kehyksen kautta. Symbolisen kehyksen erityistapaukset ovat kuitenkin varsin harvinaisia, ja yleensä myös kaupallisesti kannattamattomia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkän kuvan varaan rakennetut mainokset herättävät vähemmän mielenkiintoa ja sitoutumista hyödykkeeseen kuin kuvan ja tekstin yhdistelmän sisältävät mainokset (esim. Ogilvy 1983). Toisaalta vaikeasti lähestyttävät ja hankalasti ymmärrettävät mainokset ovat luonteeltaan dikotomisia: ne saattavat jäädä kokonaan huomioitta liian haastavaa päättelyä vaativina tai sitten herättää suurtakin kiinnostusta sopivan haastavina ajatusleikkeinä. 104
7 Persoonallinen kehys Mainonta-aineistossa persoonallinen kehys yleistyy 1990-luvulle tultaessa. Matkapuhelin kuvataan kuluttajalle ja käyttäjälle henkilökohtaisesti tärkeänä ja merkityksellisenä. Persoo-nallisessa kehyksessä viitataan vain kuluttajaan itseensä tai mahdollisesti myös erityisen läheisiin ihmissuhteisiin. Persoonallinen kehys operoi siis lähinnä yksityisellä vapaaajan kentällä. Persoonallisessa kehyksessä esitettävä mainonta on vahvasti sidoksissa kuluttajan yksityisyy-teen ja vapaa-ajan toimintoihin. Mainokset kehottavat kuluttajaa muuttamaan elämäänsä viihdyttävämmäksi ja mukavammaksi uuden matkapuhelimen tarjoamien ominaisuuksien kautta. Persoonallisessa kehyksessä mainonta on rakennettu ilmentämään ja tukemaan kuluttajan persoonallisuutta sekä erilaisia elämäntyylejä. Mainonta pyrkii puhuttelemaan tarkalla segmentoinnilla eroteltuja kuluttajia heidän elämäntyyleille sopivin argumentein. Tämä on hieman ristiriitaista, sillä saman segmentin sisällä jokainen kuluttaja on kuitenkin erilainen. Silloin, kun mainostajat tavoittelevat koko segmenttiä on mainoksissa esitetyt elämätyylit rakennettu jonkin laajemman kokonaisuuden, kuten harrastuksen tai kuluttajaryh-mälle tärkeän tapahtuman ympärille. Persoonallisessa kehyksessä mainokset pyrkivät viittaamaan suoraan kuluttajalle tärkeisiin asioihin, harrastuksiin ja positiivisista elämäntilanteista nouseviin kokemuksiin. Nokian mainoksessa nuori mies laskettelee vauhdikkaasti ja samalla teksti Se on siellä. viittaa housun taskussa olevaan puhelimeen (TM 7/2002, 116). Motorolan mainoksessa taas nuori nainen katsoo suoraan lukijaa mainostekstin kehottaessa soittamaan hänelle - Soita minulle. (TM 9/1999, 86). Persoonalliseen kehykseen liittyy voimakkaasti myös kuluttajan makuun ja mieltymys- sekä kiinnostuskohteisiin viittaaminen. Mainoksissa esiintyvät niin henkilökohtainen viihdyttävyys, erottautuminen kuin taidekin persoonallisuuden osoittamisen välineinä: Tee elämästäsi jännittävämpää! Joten se ei ainoastaan pidä elämääsi järjestyksessä, vaan myös huolehtii viihtyvyydestäsi. Itse asiassa, se on ainoa mitä tarvitset. (TM 8/2003, 105) Jokaisella on oma soundi [soittoäänestä]. Äänitä se. (TM 18/2002, 41) Tiedäthän miten ärsyttävää on, kun makaat sohvalla nauttimassa mielimusiikistasi ja puhelin soi. No, nyt voit kokea saman missä tahansa![mp3-soitin puhelimessa] (TM 11/2001, 85) Jotkut erottuvat massasta tehokkaasti. (TM 10/1997, 37) Taiteen ansiosta puhelimesi on kauniimpi (TM 19/1995) Persoonallisessa kehyksessä korostuvat edelleen yksilötasolla ymmärrettävä tyylikkyys ja samalla toisista erottautuminen. Mainonnan representaatiot eivät esitä tyylikkyyttä universaa-lina ominaisuutena vaan enemmänkin persoonallisuudesta nousevana tekijänä, jonka kuluttaja itse määrittelee näin mainostaja välttyy ottamasta kantaa makuasioihin. Osin tästä johtuen sekä kuluttajan että puhelimen tyylikkyyttä korostetaan yksilöllisten 105
8 tarpeiden ja halujen tasolla. Kyse on mainosargumentaation kannalta siitä haluaako kuluttaja olla tyylikäs. Tyylikkyys konkretisoituu tässä kontekstissa juuri tyylikkääksi luonnehditun matkapuhelimen kautta. Sosiaalinen kehys Sosiaalinen kehys poikkeaa persoonallisesta esittämällä mainoksen tapahtumat osana sosiaalista kontekstia ja julkista kenttää. Sosiaalinen kehys mainonnan ymmärrettäväksi tekemisessä alkaa yleistyä vasta luvun alusta samalla, kun puhelimien teknologisten funktioiden korostaminen ja rationaalinen diskurssi saavat rinnalleen kuluttajan sekä käyttäjän representaatioita. Samaan aikaan sijoittuu GSM:n tulo markkinoille. Tällöin ei enää korostu mitä puhelin sisältää tai mitä se hyödykkeenä voi tehdä, vaan mitä kuluttaja voi tehdä puhelimen avulla mainonnassa puhelimen itsessään sisältämä statusarvo muuttuu hiljalleen käyttöarvon ja edelleen arjen sosiaalisten suhteiden representoimisen suuntaan. Sosiaalinen kehys antaa puitteet mainonnalle kuvata erilaisia elämäntapoja sosiaalisissa yhteyksissä. Yleisintä on kuvata kuluttajia tai yleisemmin nuoria ihmisiä tekemässä jotakin yhdessä. Esimerkiksi Siemens mainosti puhelimeensa helposti ladattavia sovelluksia iloisten nuorten muodostamalla positiivisella mielikuvalla (TM 13/2002, 31). Näin matkapuhelin esitetään sosiaalisten suhteiden solmimisen mahdollistavana välineenä ja lähes välttämättömä-nä muodostettujen suhteiden ylläpitämisessä. Sosiaalisten suhteiden ylläpito hoituu luonnolli-sesti olematta kuitenkaan läsnä itse sosiaalisissa tilanteissa matkapuhelimen avulla kuluttaja voi luoda sosiaalisen tilanteen missä ja milloin vain haluaa. Sosiaalisessa kehyksessä kuvattu toiminta on osin vapautunut rationalistisesta ajattelusta samalla, kun mainosrepresentaatioissa ollaan yhä useammin vapaa-aikaan sijoittuvassa kentässä. Sosiaalinen toiminta on kuvattu usein ei-rationaalisena, jolloin esimerkiksi tunteet ja erityisesti tunnelmat voidaan välittää sellaisenaan ja mielijohteesta muille samaan sosiaaliseen verkostoon kuuluville. Tunteita voidaan osoittaa ja jakaa matkapuhelimen avulla ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin sosiaalisen kehyksen puitteissa viestijän tarkoituksena on välittää omia tunnelmia ulospäin toisille ihmisille. Persoonallisessa kehyksessä taas representaatiot keskittyivät lähes yksinomaan matkapuhelimen omistajan tai käyttäjän yksityiseen kenttään. Sosiaalisen kehyksen kautta merkityksensä saavat mainokset liittyvät usein tunteiden osoittamiseen, yhteisöllisyyteen ja yhdessätekemisen: Vieraat ovat vain ystäviä, joita et vielä tunne. (TM 5/1998, 62-63) Joskus tarvitaan ripaus rohkaisua ja tukea. Joskus pikku potkua takamuksille. Joskus taas riittää, että keräännytään matkapuhelimen ääreen. (TM 17/2001, 73) Nokia antaa enemmän tilaa tunteille. (TM 5/1992, 96) Mainosten sosiaalinen ulottuvuus on usein sidottu puhelimen ominaisuuksiin, jolloin puhelin näyttäytyy sosiaalisten tilanteiden 106
9 mahdollistajana. Toisaalta sosiaalisen kehyksen yhteydessä esiintyy myös mainoksia, joissa kuvataan sosiaalista tilannetta, mutta itse puhelin on vain sivuosassa. Tällaisissa tapauksissa sosiaaliseen kehykseen liittyy myös symbolisen kehyksen ominaisuuksia. Sosiaaliseen kehykseen liittyy myös kollektiivisen vastuun korostuminen. Esimerkiksi äänetöntä hälytystoimintoa (TM 10/1998, 27) ja parempaa liikenneturvallisuutta (TM 20/1989, 70) mainostettiin korostamalla kanssaihmisten huomioimista. Tässä yhteydessä sosiaalinen kehys toimii enemmän kontrolloivana ja normittavana samalla, kun mainos representoi matkapuhelimen uusista ominaisuuksista. Lopuksi sosiaaliseen kehykseen näyttää olevan sisäänrakentuneena käsitys sosiaalisuuden positiivisesta vaikutuksesta. Mainonta representoi selkeästi, että hyvien yhteyksien kautta parantuvat poikkeuksetta myös kuluttajan sosiaalinen asema ja imago. YHTEENVETO Artikkelissa käsiteltiin matkapuhelinmainonnan representaatioiden kautta muodostuvia mediakehyksiä. Kehysten muodostamiseen käytettiin Erving Goffmanin kehysanalyysia sekä heuristisena apuvälineenä että metodologisena viitekehyksenä. Mediakehysten tarkoituksena on selventää mitä mainoksissa tapahtuu ja mitkä tekijät muodostavat niistä ymmärrettäviä kokonaisuuksia. Toisin sanoen mediakehykset pyrkivät osoittamaan yleisellä tasolla kulutta-jille mahdollisia tapoja ymmärtää matkapuhelinmainontaa. Samalla kehykset kuvaavat mai-nonnan kannalta tärkeiksi koettuja asioita sekä matkapuhelimiin liitettyjä representaatioita. Kehykset osoittavat myös kulttuurisesti merkittäviä tekijöitä ja tapoja käsitellä sekä esittää suostuttelevaa joukkoviestintää. Analyysin tuloksina muodostettiin artikkelissa lähemmin esitetyt viisi mediakehystä: (1.) hallinnan, (2.) taloudellis-teknisten käytäntöjen, (3.) symbolinen, (4) persoonallinen ja (5.) sosiaalinen kehys. Kuviossa 1. esitetään kehysten asemoituminen jatkumoille työ/vapaa-aika sekä yksityisyys/julkisuus. Todellisuudessa kehysten rajat eivät ole kovinkaan jyrkkiä, ja rajakäyntejä kehysten välillä esiintyy. Kuviosta saa myös karkean käsityksen kehysten suhteista. Hallinnan kehys operoi selkeästi yksityisellä kentällä, mutta 1990-luvulle tultaessa pelkän työn hallinta alkaa saada rinnalleen vapaa-aikaan liittyviä representaatioita. Myöhemmin mainontaan tulee mukaan myös arkisten asioiden hallinnasta nousevia kysymyksenasetteluita. Taloudellisteknologisten käytäntöjen kehys on taas universaali ja persoonaton. Nämä informoivat mainokset esittävät kaikille neutraaleita teknisiä asioita usein vielä työn kontekstissa. Tosin teknologisten ominaisuuksien esittäminen on valunut myös osiksi muiden kehysten sivurepresentaatioita. Symbolisessa kehyksessä tapahtuvat mainonnan vertautumiset, syvemmät merkitykset ja mainontaan sisäänrakennetut koukut, jotka vaativat erityistä tulkintaa. Symbolisessa kehyksessä ei hallinnalla, teknologialla, henkilökohtaisilla merkityksillä tai sosiaalisilla tilanteilla ole keskeistä merkitystä. Kuluttajien huomion kiinnittävät monimerkitykselliset viestit, jotka ovat usein irrelevantteja mainostetun hyödykkeen kannalta. Persoonallinen kehys korostaa kuluttajalle itselleen merkityksellisiä tekijöitä, 107
10 jolloin vapaa-aika ja yksityisyys korostuvat tämän kehystyypin mainoksissa. Lopulta sosiaalinen kehys muodostuu yhdessä-tekemisen ympärille: vapaa-ajan rennot ympäristöt ja julkisesti avoimet tilanteet korostuvat. Liitteessä 1. on esitetty esimerkkimainokset kustakin kehyksestä kuvion 1. mukaisessa järjestyksessä. YKSITYINEN Hallinnan kehys TYÖ Hallinnan kehys ARKI Hallinnan kehys VAPAA-AIKA TYÖ Persoonallinen kehys VAPAA-AIKA Symbolinen Taloudellis- kehys teknologinen Sosiaalinen kehys JULKINEN KUVIO 1. Mainonnan mediakehysten sijoittuminen jatkumoille työ/vapaa-aika ja julkisuus/yksityisyys. Historiallisessa kontekstissa taloudellis-teknologinen kehys yhdessä työn hallinnan kanssa dominoi suvereenisti 1980-luvun alun matkapuhelinmainontaa - aikaa jolloin matkapuhelin oli kaikin tavoin uutuus ja status-symboli sanan varsinaisessa merkityksessä. Näitä kehyksiä käytetään erityisesti silloin, kun uutta teknologiaa esitetään ensimmäisiä kertoja kuluttajille (esim. NMT- ja GSM-teknologiat, WAP). Tämä ei tosin enää päde 3G-tekniikkaan. Kolman-nen sukupolven teknologiasta käyty useampivuotinen ja ajoittain sangen voimakaskin media-keskustelu lupakilpailuineen ja taloudellisine tappioineen lienee esittänyt kuluttajille tarpeeksi informaatiota tästä uudesta teknologiasta. Persoonallisen kehyksen käyttö yleistyy 1990-luvun alusta, kun matkapuhelinverkon kattavuuden kautta kuuluvuusalueet moninkertaistuivat, laitteiden fyysinen koko pieneni, uusi GSM-teknologia yleistyi ja puheluiden sekä puhelimien hinnat alentuivat kuluttajien saavutettaviin. Nämä ovat samalla tekijöitä, jotka toivat matkapuhelimet lopullisesti tavallis-ten kuluttajien ulottuville. Sosiaalinen ulottuvuus voimistuu 1990-luvun puolivälin jälkeen niin ikään uusien sovellutusten (pelit, kuvat, videot, ryhmäviestit yms.) tullessa markkinoille ja edelleen 108
11 yleistyessä. Sosiaalisessa kehyksessä tunteiden jakaminen, ryhmien roolit ja yhteisöllisyys korostuvat. Symbolinen kehys tulee mukaan myös suhteellisen varhaisessa vaiheessa 1980-luvun puolivälissä, jolloin esimerkiksi auton ja puhelimen tai veneen ja puhelimen vertaukset yleistyvät. Symbolisessa kehyksessä tuotetut representaatiot muuttuvat abstraktimmalle tasolle ja useampia merkityksiä sekä huumoria sisältäviksi 2000-luvulle tultaessa. Kehykset eivät sulje toisiaan pois vaan aina uuden kehyksen ilmaantuessa mainon-taan laajentuvat samalla asioista ja hyödykkeistä mahdollisesti käytettävät representaatiot. Esimerkiksi teknologisia ominaisuuksia esitetään 2000-luvulla yhä edelleen, mutta vähenevässä määrin mainosten päärepresentaatioissa. Tämä havainto on linjassa mainonnan historiallisen kehittymisen kanssa, jonka mukaan mainonnan monimuotoisuus lisääntyy hyödykeryhmän kehittymisen mukana (Leiss et al. 1997, ). Tätä korostaa myös markkinointiviestinnän strateginen rooli hyödykepromootioissa mainonnan on oltava pitkä-jänteistä toimintaa, joka tähtää viimekädessä myös brandin vahvistamiseen. Tästä johtuen mainonnan representaatiot hakevat perustansa osin mainostettavan hyödykkeen historiasta ja jo aiemmin luoduista merkityksistä. Matkapuhelimilla tämä mainonnan kehittyminen tapahtui noin 20 vuodessa kun, samantyyppinen kehityskaari kuljettiin esimerkiksi automainonnassa reilussa 100 vuodessa. Toisaalta vastaava analogia on löydettävissä osittain myös hyödyke-muotoilun kehittymisen kentästä, kuten Karjalaisen (2004) tuore väitöskirja seikkaperäisesti osoittaa. Lopuksi voidaan todeta, että aineistona käytettyjen matkapuhelinmainosten maailma tai kapitalistinen realismi rakentuu asioiden hallinnan, taloudellisten sekä teknologisten argumenttien, symbolisten merkitysten, kuluttajien persoonallisuuden korostamisen sekä laajasti ymmärrettynä myös sosiaalisten kontekstien hyperrealistiselle kuvaamiselle. Mene-mättä syvemmällä ideologiseen keskusteluun voitaneen kuitenkin todeta, että tämä realismin laji on vahvasti markkinatalouden insentiivien kyllästämää ja samalla vahva osa länsimaalai-sen kulutuskulttuurin läpäisemää barthesilaista myyttiä. 109
12 LIITE 1. ESIMERKKEJÄ MATKAPUHELINMAINONNAN MEDIAKEHYKSISTÄ KIRJOITTAJA 110
13 LÄHTEET Burns, T Erving Goffman. New York: Routledge. Goffman, E Gender Advertisements. New York: Harper Row. Goffman, E [1974]. Frame Analysis. An Essay on the Organization of Experience. New York: North-eastern University Press. Goldman, R Reading Ads Socially. London: Routledge. Karjalainen, T-M Semantic Transformation In Design. Communicating Strategic Brand Identity Through Product Design References. Academic Dissertation, Publication series of the University of Art and Design Helsinki A48. Jyväskylä: Gummerus. Leiss, W., Kline, S. & Jhally, S Social Communication in Advertising. Persons, Products & Images of Well-Being. London: Routledge. Manning, P Erving Goffman and Modern Sociology. Stanford, CA: Stanford University Press. Ogilvy. D Ogilvy on Advertising. London: Orbis. Pantzar, M Kuinka Teknologia kesytetään. Kulutuksen tieteestä kulutuksen taiteeseen. Helsinki: Tammi. Pantzar, M Tulevaisuuden koti. Arjen tarpeita keksimässä. Helsinki: Otava. Schudson, M Advertising, The Uneasy Persuasion. Its Dubious Impact on American Society. New York: Basic Books. Williamson, J Decoding Advertisements. Ideology and Meaning in Advertising. London: Marion Boyars Publishing. KIRJOITTAJA Toni Ryynänen on kuluttajaekonomisti ja toimii tutkijana Taideteollisen korkeakoulun muotoilun osastolla, Hämeentie 135 C, Helsinki Ryynänen valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselle työnimikkeellä Muotoilun ja muotoilijoiden representaatiot joukkoviestinnässä. 111
suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.
MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotKuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT
Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.
PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
LisätiedotKestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari
Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään
TNS Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään Radiomedia, Radiomainonnan Huomioarvotutkimus Viikko 6 / Helmikuu 2010 Tämän tutkimuksen tulokset
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotSome, mainonta ja kuluttajuus Veera Värtinen, VTK Kuluttajaksi kasvamassa,
Some, mainonta ja kuluttajuus, VTK Kuluttajaksi kasvamassa, 7.6.2017. Gradu (#materialismionnellisuus Tutkielma nuorten aikuisten suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan ja kulutukseen) Käsittelee nuorten
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotKIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto
KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
Lisätiedotja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto
Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP
PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotSUOKI TOIMINTA PASSI
I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotOhjeistus: Digitaalinen videomainonta eri ympäristöissä kerralla kaikki kanavat haltuun. Kesä 2018
Ohjeistus: Digitaalinen videomainonta eri ympäristöissä kerralla kaikki kanavat haltuun Kesä 2018 Tässä oppaassa esitellään neljä eri videomainosformaattia, jotka tuottamalla onnistut eri ympäristöissä.
LisätiedotSosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!
Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotMuuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari
Muuttaako ilmastonmuutos kulutustottumuksia? Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus 17.2.2010, Metsäalan tulevaisuusseminaari Esityksessä pohdin Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotSosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto
Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotGoogle Adwords pikaohje
Google Adwords pikaohje Suunnittele loistava verkkokaupan mainoskampanja Perustaomaverkkokauppa.fi Ville Kinanen 1 1. Avainsanojen valinta Verkkomainonnan suunnittelu aloitetaan avainsanojen kartoittamisella,
LisätiedotEnemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005
Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email Anssi Okkonen 8.5.2005 Vodafone Push Email Puhelimessa aina sähköpostit, kalenteri ja osoitekirja ajantasalla Älykkäillä matkapuhelimilla Internet-selaimella
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
Lisätiedotmikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?
artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotKeski-Uudenmaan Ohjaamot. Suuntaviivat ja vinkit 2017
Keski-Uudenmaan Ohjaamot Suuntaviivat ja vinkit 2017 SISÄLTÖ Mielikuva Mielikuva Millaiseksi ohjaamolaiset kokevat Ohjaamon? Rento Osaava Lämmin Ihmisläheinen Paikallinen/kuntakohtainen Positiivinen Avoin
LisätiedotNÄYTTEILLEASETTAJAOPAS
NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotDoro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
Voi olla, etten enää pysty tekemään kaikkea, mitä haluaisin yhtä helposti kuin ennen, mutta kun saan vähän apua, aion vielä yrittää tehdä yhtä ja toista! Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotLukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi
Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotAd Impact Survey Aurinkomatkat hs.fi & is.fi
Ad Impact Survey Aurinkomatkat hs.fi & is.fi 13.11.-10.12.2017 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa selvitettiin mainonnan tehoa sekä vaikutusta mainostettavaan tuotteeseen, palveluun tai brändiin. Tutkimus
LisätiedotNuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen
Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotViestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen
Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja
LisätiedotTietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?
Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotTyöntekijöiden kestävästä liikkumisesta imagotekijä. Virpi Salmi
Työntekijöiden kestävästä liikkumisesta imagotekijä Virpi Salmi 11.5.2017 AHJO COMMUNICATIONS Itsenäinen, 20 hengen viestintätoimisto omistaja Sari-Liia Tonttila Weber Shandwickin kumppani vuodesta 1992
LisätiedotKirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotKestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo
Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotSALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje
SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotSISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila
SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotMarkkinointipsykologia
Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotSuuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena
Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotNuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO
Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotTYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI
TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden
LisätiedotAsiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen
Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:
LisätiedotAIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA. Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen
AIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen TV JA INTERNET SAUMATTOMASTI YHDESSÄ Koko 2000-luku on odotettu kuumeisesti
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotSosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson
Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
LisätiedotErilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotELO-Seminaari 24.11.2005
H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu
LisätiedotToimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650
Toimiva verkkosivusto lehdelle Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650 Miksi? Tavoitteet Mitä myyt? Mitä ja miten haluat asiakkaillesi
LisätiedotHaetaan läsnl. snä olevaa aikuisuutta. Sunniva Drake 2009
Haetaan läsnl snä olevaa aikuisuutta Sunniva Drake 2009 Haetaan läsnä olevaa aikuista isoon kirjastoon osaamista lisää: maahanmuuttajien palveluihin, nuorten kanssa toimeen tulemiseen, verkkomaailman kohtaamisiin,
LisätiedotPurot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012
Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:
LisätiedotHelppo, Tuottoisa, Turvallinen
Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme
Lisätiedot