SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala Oulaisten ammattiopisto

2 2

3 Sisällys 1. SOSIAALI JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA AMMATTITAIDON KUVAUS AMMATTIALAN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN OSAAMISALASSA OSOITETTAVA OSAAMINEN TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 8 LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN OSAAMISALA... 8 Liite 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA

4 4 1. SOSIAALI JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteita, OPH:n määräys pvm , Dno (17/011/2010 ) ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (120 ov) valmistavan koulutuksen laajuus määräytyy henkilön aikaisempien opintojen, työkokemuksen ja osaamisen perusteella niin, että tutkinnon perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset on mahdollista saavuttaa. Jos tutkinnon suorittaja ei ole aiemmin suorittanut sosiaali- ja/tai terveysalan tutkintoa, valmistavan koulutuksen tulee sisältää pakollisia tutkinnon osia siten, että ne kattavat vähintään 80 opintoviikkoa perustutkinnon ammatillisista tutkinnon osista. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalassa vaadittavan osaamisen. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalan suorittanut lähihoitaja suunnittelee, toteuttaa, ohjaa ja arvioi alle kouluikäisen ja kouluikäisen lapsen kasvua ja kehitystä. Hän edistää monella tapaa eri-ikäisen terveyttä ja hyvinvointia. Hän käyttää monipuolisesti erilaisia tiedonkeruumenetelmiä, varhaiskasvatuksen toimintatapoja toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Hän toimii moniammatillisen työryhmän jäsenenä, suunnittelee, toteuttaa ja arvioi sairaan ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta. Hän ottaa työssään huomioon ja tukee eri-ikäisen lapsen, nuoren sekä sairaan lapsen kasvua ja kehitystä. Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalan suorittanut lähihoitaja osallistuu moniammatillisen työryhmän jäsenenä lapsiryhmän ammatilliseen hoito- ja kasvatustoimintaan sekä tekee yhteistyötä perheen kanssa. Hän työskentelee kaikissa lähihoitajalle kuuluvissa tehtävissä. Hän toimii työssään sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön mukaisesti. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Valmistavaan koulutukseen voivat hakeutua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusopinnot suorittanut henkilö. Valmis lähi-, perus-, apu- tai kuntohoitaja voi tulla osaamisalaopintoihin täydennyskoulutukseen. Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista valmistavassa koulutuksessa: Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista oppisopimuskoulutuksessa:

5 5 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032 ja 1033/2011) määritellyissä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnoissa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos eikä estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Lähihoitajan ammattitaito muodostuu ammattieettisestä osaamisesta (eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu, vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta ja ammattietiikan noudattaminen) tiedollisesta osaamisesta (ammatin tietoperustan hallinta, elinikäinen oppiminen, kyky hankkia ja soveltaa uutta tietoa ja perustella tekemiään ratkaisuja ja yrittäjämäinen ajattelu) taidollisesta osaamisesta (vuorovaikutus- ja viestintätaidot, sosiaaliset taidot ja ammatilliset taidot) osaamisesta esteettisestä osaamisesta (työ- ja elinympäristön esteettisyyden huomioon ottaminen, positiivisen ilmapiirin luominen ja toisten huomioon ottaminen)

6 6 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Sosiaali- ja terveysalalla työskennellään ihmisten kanssa ja heitä varten. Alalla tarvitaan laaja-alaista osaamista ja erikoisosaamista. Asiakasryhmät ovat erilaisia ja heidän kanssaan tehdään työtä monenlaisissa toimintaympäristöissä. Asiakkaiden kulttuuritaustat ovat myös hyvin erilaiset. Työssä korostuvat ammatilliset, eettiset sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä alan tietotekniikan ja teknologian hallinta. Sosiaali- ja terveysalan työ vaatii työntekijältä joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä valmiutta omaksua uusia tietoja ja taitoja. Sosiaali- ja terveysalalla palvelujen tuottajia ovat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja työskentelee moniammatillisissa työryhmissä erilaisissa toimintaympäristöissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa lähihoitaja tekee terveyttä edistävää, ehkäisevää ja kuntouttavaa kasvatus-, hoito- ja huolenpitotyötä. Mahdollisia sosiaalihuollon työympäristöjä ovat mm. varhaiskasvatuspalvelujen ja lastensuojelun yksiköt sekä lapsiperheet, vammais-, mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt, kotihoito sekä vanhusten erilaiset avohuollon ja laitoshoidon yksiköt. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa lähihoitajat työskentelevät esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastoilla ja poliklinikoilla, suun terveydenhuollon yksiköissä, päivystyksessä, perioperatiivisissa yksiköissä, ensihoidossa ja kotisairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan toiminnan tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen sekä osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen edistäminen. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelujen tarvetta lisää väestön ikääntyminen, lapsiperheiden tuen tarve, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä muut kansansairaudet. Työ sisältää yhä enemmän varhaista puuttumista sosiaalisiin ongelmiin ja kansanterveydellisiin riskeihin, yhteisöllisiä toimintatapoja sekä kumppanuusyhteistyötä verkostojen kanssa. Lähihoitaja työskentelee eri kulttuureista tulevien asiakkaiden, potilaiden ja työtekijöiden kanssa. Kodeissa tapahtuva hoito, huolenpito, kuntoutus, kasvatus ja vanhemmuuden tukeminen lisääntyvät ja monipuolistuvat. Uusia palvelumuotoja kehitetään tukemaan kaikkien väestöryhmien kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneella on hyvät vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja neuvottelutaidot sekä kyky toimia moniammatillisissa työryhmissä, projekteissa ja yrittäjänä. Hän osaa toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä ja on kielitaitoinen. Hänellä on vahva osaaminen sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kuntoutus- ja kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Hän hyödyntää työssään kuntouttavaa työotetta ja edistää asiakkaiden hyvinvointia. Lähihoitaja hallitsee ihmiseen, hänen sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöönsä ja yhteiskuntaan liittyvän ammatillisen tietoperustan ja ottaa sen huomioon työssään. Hän noudattaa työssään tietosuojaa, työturvallisuutta ja ergonomiaa. Työ edellyttää lähihoitajalta hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä halua huolehtia oman osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä, työkyvyn ylläpidosta ja työhyvinvoinnista. Lähihoitaja kohtaa työssään asiakkaan kokonaisvaltaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevaisesti. Työn tekemisessä korostuu voimavaralähtöinen ajattelu. Lähihoitaja kunnioittaa asiakkaiden ja potilaiden vakaumusta, arvoja ja kokemuksia. Lähihoitajan ammattitaitoa ja persoonallista osaamista on myös hiljainen osaaminen: tasapaino omien tunteiden, arvojen ja asenteiden kanssa, oman persoonan luova käyttö, oma elämänhallinta ja usko omiin kykyihin. Lähihoitaja toimii työssään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön ja säännösten mukaan, jotta potilas- ja asiakasturvallisuus ja potilaan ja asiakkaan oikeudet toteutuvat. Lähihoitajan työtä ohjaavat keskeiset periaatteet ovat elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Ammattieettisten ohjeiden mukaan lähihoitaja on vastuussa tekemästään työstä ensisijaisesti asiakkaalle ja myös yhteiskunnalle. Tämä vastuu edellyttää lähihoitajalta jatkuvaa alansa seuraamista, tietojen päivittämistä sekä lisä- ja täydennyskoulutusta ammatillisen osaamisen syventämiseksi. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalan suorittanut lähihoitaja voi työskennellä päivähoidossa, kouluilla, lastensuojeluyksiköissä, sairaalassa lasten ja nuorten osastoilla sekä perhetyön eri toimintaympäristöissä. 1.9 LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN OSAAMISALASSA OSOITETTA- VA OSAAMINEN Tutkinnon suorittaja osoittaa lapsen ja nuoren hoidon ja kasvatuksen ammattitaidon toimimalla varhaiskasvatusympäristössä, koulussa, lastensuojelun yksikössä, sairaalassa lasten tai nuorten osastolla tai perhetyössä. Ammattitaito osoitetaan seuraavissa työkokonaisuuksissa: hoidon ja kasvatuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi, osaamisen tuotteistamisen suunnittelu, alle kouluikäisen lapsen, koulu- ja nuoruusikäisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä sairaan tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren hoito ja kasvatus. Lisäksi on hallittava lapsen ja nuoren hoito- ja kasvatustyöhön liittyvä tieto ja kielitaito asiakaspalvelutilanteessa jonkin edellä olevassa taulukossa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vas-

7 taavan ammattitaitovaatimuksia Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot t tutkinnon perusteista osoitteesta: 7 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (30 OV) PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Katso Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja koulutussuunnitelma OSAAMISALA Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala 30 ov Lanu 1. Ammatillisuus lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyössä 5 ov Lanu 2. Alle kouluikäisen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen 4 ov Lanu 3. Koulu- ja nuoruusikäisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä ohjaaminen 1,5 ov Lanu 4. Sairaan ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren hoito, kasvatus sekä kuntoutus 3,5 ov Lanu 5. Lapsen ja nuoren hoidon ja kasvatuksen perusteet sekä perhetyön perusteet 3 ov Lanu 6. Lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyö erilaisissa toimintaympäristöissä 13 ov

8 8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN OSAAMISALA 30 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa Suunnitella, toteuttaa ja arvioida alle kouluikäisen ja kouluikäisen lapsen sekä nuoren hoitoa ja kasvatusta Suunnitella, toteuttaa ja arvioida sairaiden ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta Edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä tunnistaa niihin liittyviä uhkatekijöitä Ohjata yksittäistä lasta ja nuorta sekä erilaisia ryhmiä Ottaa työssään huomioon lapsen ja nuoren kasvuympäristön ja ymmärtää sen merkityksen lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle Toimia lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyössä sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön sekä virallisten ohjeiden mukaan ammattietiikkaa noudattaen Toimia lapsi- ja perhekeskeisen työn periaatteiden mukaan Hyödyntää kielitaitoaan asiakaspalvelussa Suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista Kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta sekä arvioida omaa osaamistaan. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Hoidon ja kasvatuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi Suunnitelmallinen työskentely Osaamisen tuotteistamisen suunnittelu Alle kouluikäisen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen Koulu- ja nuoruusikäisen kasvun ja kehityksen tukeminen Sairaan ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren hoito, kasvatus ja kuntoutus Perheen tukeminen Lapsen ja nuoren hoitoa, kasvatusta ja kehitystä koskevan tiedon hallinta Lapsen ja nuoren terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevan tiedon hallinta Yrittäjyyttä ja osaamisen tuotteistamista koskevan tiedon hallinta Työehtosopimusta, työnhakuasiakirjoja ja työsopimusta koskevan tiedon hallinta Kielitaidon hyödyntäminen asiakaspalvelussa Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opintojaksot: Lanu 1. Ammatillisuus lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyössä 5 ov Lanu 2. Alle kouluikäisen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen 4 ov Lanu 3. Koulu- ja nuoruusikäisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä ohjaaminen 1,5 ov Lanu 4. Sairaan ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren hoito, kasvatus sekä kuntoutus 3,5 ov Lanu 5. Lapsen ja nuoren hoidon ja kasvatuksen perusteet sekä perhetyön perusteet 3 ov Lanu 6. Lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyö erilaisissa toimintaympäristöissä 13 ov

9 9 LANU 1. AMMATILLISUUS LASTEN JA NUORTEN HOITO- JA KASVATUSTYÖSSÄ 5 OV Lanu 1.1. Opintojen ohjaus 0,5 ov Opintojen henkilökohtaistaminen Opiskeluun liittyvien käytännön asioiden kertaaminen Opiskelijapalveluista tiedottaminen Opiskelijaryhmän ryhmäytymisen tukeminen ja keskinäisen vuorovaikutuksen aktivoiminen Ryhmän oikeudet, vastuut ja velvollisuudet Elämänhallinnallisten valmiuksien vahvistaminen Ohjaaminen opintovalinnoissa Ammatillisen kasvun tukeminen Kansainvälistymisen mahdollisuuksista tiedottaminen Työllistymisen tukeminen ja sähköisten työnhakupalveluiden esittely Motivoivia työelämäkäyntejä Jatko-opintomahdollisuuksista tiedottaminen Henkilökohtainen tulevaisuuden urasuunnitelma Oppimisympäristöt: Oppilaitos, atk-luokka, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, ryhmätyöt ja hops-keskustelu, yhteisökokouksiin osallistuminen Itsenäinen opiskelu: Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen Lanu 1.2. Ruotsin kieli 0,5 ov Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen alakohtainen sanasto Erilaisten palvelutilanteiden hoitaminen ruotsin kielellä päivähoidossa, sairaalassa lasten osastolla sekä kouluympäristössä Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Pienryhmätyöskentelyyn ja tenttiin valmistautuminen Lanu 1.3. Englannin kieli 0,5 ov Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen alakohtainen sanasto Erilaisten palvelutilanteiden hoitaminen englannin kielellä päivähoidossa, sairaalassa lasten osastolla sekä kouluympäristössä Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Pienryhmätyöskentelyyn ja tenttiin valmistautuminen Lanu 1.4. Yrittäjyys ja laatutyö lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyössä 1,5 ov Sisäinen yrittäjyys, oman itsensä johtaminen Yrittäjyys lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä Omien yrittäjävalmiuksien arviointi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen Oman osaamisen tuotteistaminen Yrityksen perustamisen prosessi Työehtosopimuksiin perehtyminen, työhakuasiakirjojen päivittäminen, työsopimuksen solmiminen Työhyvinvointi ja työturvallisuus Laatusuositukset lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyössä Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö, opintokäyntipaikka (yksityinen päiväkoti) Opetusmenetelmät: Verkko-opinnot, lähiopetus, pienryhmätyöskentely, opintokäynti Itsenäinen opiskelu: Verkkotehtävät

10 10 Lanu 1.5. Sosiaali- ja terveysalan työn kehittäminen 2 ov Tutkinnon suorittaja suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja esittelee omaa osaamistaan kokoavan kehittämistehtävän. Tutkinnon suorittaja tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää tehtävää tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Tutkinnon suorittaja edistää kehittämistehtävällään omaa työllistymistään sekä työyhteisön kehittymistä Oppimisympäristöt: Oppilaitos, työyhteisö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, seminaari Itsenäinen opiskelu: Ohjauksen hakeminen ja vastaanottaminen, oman kehittämistehtävän työstäminen ja kirjallisen raportin laatiminen LANU 2. ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN 4 OV Lanu 2.1. Alle kouluikäisen lapsen kasvu, kehitys ja hoitotyö 1 ov Raskaus ja synnytys lähihoitajan työn näkökulmasta - Vanhemmuuden tukeminen - Normaalin raskauden kulku - Raskaus ajan riskit (toksemia, gestationaalinen diabetes) - äidin korkea ikä, kohonnut verenpaine, yliaikaisuus, monisikiöinen raskaus, verenvuodot, ennenaikainen lapsivedenmeno, supistelu, kutina, anemia, gestationaalinen diabetes) - Synnytyksen vaiheet ja komplikaatiot (sektio, imukuppi- ja pihtisynnytys) Vastasyntyneen hoito ja perheen ohjaaminen - Vastasyntyneen tarkkailu (paino, pituus, päänympärys, verensokerin seuranta, verenpaineen mittaus, kuulo, sinivalohoito, happikaappihoito) - Vanhempien ohjaaminen vastasyntyneen perushoitoon liittyvissä tilanteissa (imetysohjaus, koliikkivaivat, käsittelyotteet, pukeminen, riisuminen, kylvetys, ihon hoito, kapalointi, uni ja ulkoilu) Alle kouluikäisen lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen ja ohjaaminen päivittäisissä toiminnoissa Varhainen vuorovaikutus ja emotionaalinen läsnäolo Lähihoitajan työhyvinvointi alle kouluikäisen lapsen toimintaympäristöissä Oppimisympäristöt: Oppilaitos, synnytyssairaala Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitustunnit (6h sisältäen ohjauksen suunnittelun ja toteutuksen aiheista: vauvan käsittelyotteet, kylvetys, painon, pituuden, päänympäryksen ja verensokerin mittaaminen, imetysohjaus sekä alle kouluikäisen lapsen päivittäisissä toiminnoissa avustaminen ja ohjaaminen), opintokäynti vastasyntyneiden osastolla Itsenäinen opiskelu: Tenttiin ja harjoitustunneille valmistautuminen (ohjaustapahtumien suunnittelu ja toteutus), kirjatehtävän laatiminen, raskausaikaan ja synnytykseen liittyvän tehtävän laatiminen.

11 11 Lanu 2.2. Alle kouluikäisen lapsen kasvatustyö 3 ov Kasvatuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi - Kasvatuskumppanuus - Tiedonkeruumenetelmät ja tiedon analysointi - Tavoitteiden asettaminen alle kouluikäisen lapsen hoidolle ja kasvatukselle - Varhaiskasvatussuunnitelma - Hoidon ja kasvatuksen arviointi suhteessa tavoitteisiin - Omahoitajuus päivähoidossa Esiopetuksenperusteet - Mitä esiopetus on? - Keskeiset asiat esiopetussuunnitelman perusteista - Lähihoitajan rooli esiopetuksessa Vaihtoehtopedagogiikat - Yhteistoiminnallinen oppiminen - Reggiolaisuus - Montessoripedagogiikka - Steinerpedagogiikka - Freinetpedagogiikka - Aktiivinen oppiminen Toiminnalliset menetelmät ja lasten ryhmätoiminnan toteuttaminen (2ov) - Leikki ja sadutus - Ilmaisutaito - Kädentaidot - Musiikki - Liikunta Leikin käyttö lapsen hoito- ja kasvatustyössä - Mitä leikki on? - Leikkiteoriat (virkistysteoria, liikaenergiateoria ) - Leikin kehittyminen alle kouluikäisillä (harjoitteluleikki, esineleikki ) - Leikin merkitys: leikki ja tunteet, leikki ja luovuus, leikki ja oppiminen - Aikuinen leikin tukijana Lapsiryhmän ohjaaminen - Lasten ryhmätoiminnan toteuttaminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos, opintokäyntipaikat Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitustehtävät, ryhmätoiminnan toteuttaminen lapsiryhmälle, opintokäynti vaihtoehtopedagogiikka päiväkoteihin Itsenäinen opiskelu: Tenttiin ja ryhmätoimintaan valmistautuminen

12 12 LANU 3. KOULU- JA NUORUUSIKÄISEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN SEKÄ OHJAAMINEN 1,5 OV Koulu- ja nuoruusikäisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukeminen Koulu- ja nuoruusikäisten ryhmien ohjaaminen - Kouluikäisen ja nuoren ohjaaminen - Vuorovaikutuksellinen tukeminen - Ryhmäsuhteet (kommunikaatiosuhteet, roolisuhteet, normisuhteet, tunnesuhteet, valtasuhteet) Nuorisokulttuurit ja nuorisotyylit Koulu- ja nuoruusikäisten itseilmaisu ja luovat toiminnat - Luovan toimintatuokion ohjaaminen koulu- ja nuoruusikäisille (Ohjaustapahtuma aidossa ympäristössä) Koulu- ja nuoruusikäisten ohjaaminen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä luovan toiminnan menetelmiä hyödyntäen (Ohjaustapahtuma ao. asioista aidossa ympäristössä) - Lepo ja uni - Liikunta - Puhtaus ja pukeutuminen - Turvallisuus - Seksuaalisuus - Tupakka ja päihteet Lähihoitajana toimiminen perusopetuksessa - Perusopetuksen perusteet - Oppimisvaikeudet (lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, matemaattiset vaikeudet) ja niissä tukeminen ja ohjaaminen - Koulukiusaaminen Lähihoitajan työhyvinvointi koulu- ja nuoruusikäisten eri toimintaympäristöissä Oppimisympäristöt: Oppilaitos, ohjaustapahtuma lasten ja/tai nuorten toimintaympäristössä Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, tutkinnon suorittaja suunnittelee ja toteuttaa koulu- ja nuoruusikäisten ryhmille luovan ohjaustapahtuman terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä (10h) Itsenäinen opiskelu: Pienryhmätehtäviin osallistuminen, ohjaustapahtumaan valmistautuminen, tenttiin valmistautuminen

13 13 LANU 4. SAIRAAN JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN JA NUOREN HOITO, KASVATUS SEKÄ KUNTOUTUS 3.5 OV Lanu 4.1. Sairaan lapsen ja nuoren hoitotyö 1,5 ov Sairaan lapsen ja nuoren kohtaaminen - Miten lapsi ja perhe kokee sairauden eri ikäkausina - Miten perhe kokee lapsen sairastumisen - Sairaiden lasten hoitoympäristöt ja moniammatillinen yhteistyö - Yksilövastuinen ja moniammatillinen hoitotyö lasten osastolla - Kuntouttava työote - Lapsen ja perheen vastaanottaminen, sairaalassa oleminen (leikki ja viriketoiminta) ja kotiuttaminen Hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi - Tiedonkeruumenetelmät ja tiedon analysointi - Hoitosuunnitelma Tavallisimpiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistaminen Eri-ikäisten lasten ja nuorten tavallisimmat sairaudet ja hoito kuntouttavaa työotetta noudattaen - Hoitotyön toiminnot, elintoimintojen tarkkailu ja avustaminen (hengitys, verenkierto, erittäminen, ihon eheys, nestehoito) - Infektiosairaudet ja niiden ehkäisy ja ohjaus (korvatulehdus, silmätulehdus, kurkunpääntulehdus, keuhkokuume, ripuli- ja oksennustauti, virtsatieinfektio, märkärupi, atooppinen iho, kihomadot, täit) - Rokkotaudit: vesirokko, parvorokko, enterorokko - Kirurgiset sairaudet (kitarisa- ja nielurisaleikkaukset, korvatuubitus, umpilisäkkeen tulehdus, esinahan ahtaus) - Pitkäaikaissairaudet (astma, allergiat, epilepsia, diabetes) - Mielenterveyteen liittyvät ongelmat Kuolevan lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö - Lapsen ja nuoren käsitys kuolemasta - Saattohoito kotona ja sairaalaympäristössä Aseptinen työskentely ja sitä ohjaavat säännökset Lääkehoidon toteuttaminen annosteluohjeiden mukaisesti - Kivun ilmaiseminen, arviointi ja hoito - Lääkemuodot ja lääkkeen antotavat - Lääkkeiden vaikutukset ja sivuvaikutukset - Lääkkeen antaminen lapselle Lähihoitajan työhyvinvointi sairaalaympäristöissä Oppimisympäristöt: Oppilaitos, opintokäyntipaikat Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, harjoitustunnit (6h sisältäen astmalääkkeen anto, injektion pistäminen, Pharmaca Fennican käyttö case-tehtävien pohjalta, hoitosuunnitelman laatiminen) Itsenäinen opiskelu: Pienryhmätyöskentelyyn ja tenttiin valmistautuminen, opintokäynti

14 14 Lanu 4.2. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren kasvatus ja kuntoutus 1,5 ov Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen, nuoren ja perheen tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä - ADHD - Autismi - Aspergerin oireyhtymä - Dysfasia - Aistivammat, näkö- ja kuulovamma - Liikuntavammat, CP-vamma - Kehitysvamma - FASD Kuntoutumista tukevat palvelut - Kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus - Eri terapiamuodot ja niihin valmistaminen (puheterapia, psykoterapia, toimintaterapia, fysioterapia) - Kuntoutussuunnitelma - HOJKS Ergonominen työskentely ja apuvälineiden käyttö toimintakyvyn edistämisessä - Apuvälineiden ohjeiden mukainen käyttö ja huolto - Apuvälineiden käytön ohjaus ja motivointi hyödyntäen asiakkaan voimavaroja Lähihoitajan työhyvinvointi erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren toimintaympäristöissä Oppimisympäristöt: Oppilaitos, erityisopetus, toimintapäivään soveltuva ympäristö, verkko-oppimisympäristö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, verkko-opinnot, pienryhmätyöskentely, toimintapäivän suunnittelu ja toteutus erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille (10h) Itsenäinen opiskelu: Toimintapäivään valmistautuminen, ennakkotehtävän laatiminen erityisopetukseen, verkkotehtävät Lanu 4.3. Ensiapu ja peruselvytys 0,5 ov Eri-ikäisen lapsen ja nuoren peruselvytys eri toimintaympäristöissä Hätäensiapu Tavallisimmat tapaturmat, ennaltaehkäisy ja hoito (hukkuminen, myrkytykset, palovammat, aivotärähdys, nyrjähdykset, murtumat) Oppimisympäristöt: Oppilaitos, palolaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, ensiapuharjoitukset, alkusammutusharjoitus paloasemalla Itsenäinen opiskelu: Valmistautuminen ensiapuharjoituksiin

15 15 LANU 5. LAPSEN JA NUOREN HOIDON JA KASVATUKSEN PERUSTEET SEKÄ PERHETYÖN PERUSTEET 3 OV Lanu 5.1. Lapsen ja nuoren hoidon ja kasvatustyön perusteet 1 ov Lapsen ja nuoren hoito- ja kasvatustyön historia ja nykypäivä Lapsuus eri aikakausina Lapsen aseman muuttuminen Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus perheiden arkeen Yhteiskunnan palvelut ja säädökset lapsiperheiden tukena Lasten oikeuksien sopimus KELA:n etuudet Oppivelvollisuuslaki Lastensuojelulaki Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta Sosiaalihuoltolaki Kehitysvamma- ja vammaispalvelulaki Sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet Kolmannen sektorin palvelut Lapsen ja nuoren kasvulle ja kehitykselle suotuisa kasvu- ja oppimisympäristö Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu- ja oppimisympäristö Suojaavat ja haavoittavat tekijät Eri kulttuurit lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyössä Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, vierailevat luennoitsijat / opintokäynti Itsenäinen opiskelu: Tenttiin valmistautuminen, pienryhmätyöskentely Oppimisympäristöt: Oppilaitos, opintokäyntipaikka

16 16 Lanu 5.2. Perhetyön perusteet 1 ov Mitä perhetyö on? - Perhetyön määritelmä - Perhetyön sisältö - Perheiden psyko-sosiaaliset ongelmat: perhe- ja lähisuhdeväkivalta, päihdeongelmat - Tulevaisuuden haasteet Perhetyön periaatteet - Asiakaslähtöisyys - Perhelähtöisyys - Lapsilähtöisyys Ennaltaehkäisevä perhetyö - Lapsiperheiden kotipalvelu - Neuvolan perhetyö - Päivähoidon perhetyö Lastensuojelun perhetyö - Kuntouttava perhetyö Perhetyön prosessi - Aloitusvaihe - Toteutusvaihe - Perhetyön päättäminen Perhetyön menetelmät - Parityöskentely - Verkostotyö - Vertaisryhmät - Pahan kohtaaminen Moniammatillinen osaaminen - Tiimi- ja verkostotyön periaatteet - Vuorovaikutustaidot Lähihoitajan työhyvinvointi perhetyössä Oppimisympäristöt: Oppilaitos Opetusmenetelmät: Lähiopetus, pienryhmätyöskentely, perhetyöntekijän vierailu, opintokäynti työterveyshuoltoon Itsenäinen opiskelu: Pienryhmätyöskentelyyn (case-tehtävät) valmistautuminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos Lanu 5.3. Ravitsemus 1 ov Imeväisikäisen, leikki-ikäisen ja nuoren ravitsemussuositukset Ruokakäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät Erityisruokavaliot - Ruoka-allergiat: maito- ja vilja-allergiat, laaja-alaiset ruoka-allergiat - Keliakiaruokavalio - Lapsen ja nuoren diabeetikon ruokavalio - Kasvisruokavalio Syömishäiriöt; Anoreksia, Bulimia, BED, Ortoreksia Perheen arjessa selviytymisen auttaminen ja tukeminen: Ruoanvalmistuksessa ja kodinhoidossa (vaatehuolto ja puhtaanapito) ohjaaminen Allergiasiivous Oppimisympäristöt: Oppilaitos, opetuskeittiö Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitustunnit opetuskeittiöllä erityisruokavalioista sekä kodinhoidosta Itsenäinen opiskelu: Oppimista ohjaavien tehtävien laatiminen

17 17 LANU 6. LASTEN JA NUORTEN HOITO- JA KASVATUSTYÖ ERILAISISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ 13 OV Lanu 6.1. Toimiminen perusopetuksessa 4 ov Tukee terveen ja erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevan kouluikäisen kasvua ja kehitystä päivittäisissä toiminnoissa Ohjaa lasta / nuorta koulunkäyntiin liittyvissä asioissa ja edistää suotuisaa oppimisympäristöä Toteuttaa kuntouttavaa työotetta Ohjaa apuvälineiden käytössä Toteuttaa aseptista työskentelyä hoitotyössä Hyödyntää työssään tietoa ravitsemussuosituksista ja erityisruokavalioista Huomioi työssään eri kulttuurit ja monikulttuurisuuden Työskentelee ergonomisesti oikein ja ennaltaehkäisee työn aiheuttamia tapaturmia ja vammoja Toimii sosiaali- ja terveysalan eettisten periaatteiden, lakien ja säännösten mukaisesti Tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sekä asettaa tavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen Ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaansa sen perusteella sekä arvioi omaa osaamistaan Toimii työryhmän tukemana ystävällisesti, asiallisesti ja tavoitteellisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa lapsen, nuoren ja perheen sekä työryhmän kanssa Oppimisympäristöt: Verkko-oppimisympäristö, yleisopetus tai erityisopetus Opetusmenetelmät: Verkko-opinnot, työssäoppiminen Itsenäinen opiskelu: Verkkotehtävät, työssäoppimistehtävät Lanu 6.2. Toimiminen erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten toimintaympäristössä 4 ov Hyödyntää työssään tietoa eri sairauksista ja niiden hoidosta sekä laatii hoitosuunnitelman Toteuttaa ja arvioi lapsen ja nuoren sairauksia hoitosuunnitelman avulla Tunnistaa lapsen, nuoren ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijöitä ja tukee heitä työryhmän jäsenenä Valmistaa lapsen ja nuoren tavallisimpiin tutkimuksiin, toimenpiteisiin ja erilaisiin terapioihin sekä tukee lasta, nuorta ja perhettä niissä Tunnistaa lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tarpeita sekä sosiaalisia ongelmia ja auttaa työryhmän jäsenenä heitä selviytymään niistä Vastaa lähihoitajan vastuualueella lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen tarpeisiin ja tiedottaa työryhmälle Noudattaa lääkkeen annosteluohjetta ja toteuttaa lääkehoitoa ohjeiden mukaisesti Tarkkailee työryhmän jäsenenä lääkkeiden vaikutuksia ja sivuvaikutuksia ja tiedottaa työryhmälle Toteuttaa kuntouttavaa työotetta Ohjaa apuvälineiden käytössä Toteuttaa aseptista työskentelyä hoitotyössä Hyödyntää työssään tietoa ravitsemussuosituksista ja erityisruokavalioista Hoitaa ja tukee kuolevaa lasta / nuorta ja perhettä Huomioi työssään eri kulttuurit ja monikulttuurisuuden Työskentelee ergonomisesti oikein ja ennaltaehkäisee työn aiheuttamia tapaturmia ja vammoja Toimii sosiaali- ja terveysalan eettisten periaatteiden, lakien ja säännösten mukaisesti Tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sekä asettaa tavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen Ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaansa sen perusteella sekä arvioi omaa osaamistaan Toimii työryhmän tukemana ystävällisesti, asiallisesti ja tavoitteellisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa lapsen, nuoren ja perheen sekä työryhmän kanssa Oppimisympäristöt: Verkko-oppimisympäristö, sairaalaympäristö tai lastensuojelu Opetusmenetelmät: Verkko-opinnot, työssäoppiminen Itsenäinen opiskelu: Verkkotehtävät, hoitosuunnitelman laatiminen

18 18 Lanu 6.3. Toimiminen päiväkodissa 4 ov Hankkii ja hyödyntää tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä, yksilöllisistä hoidon ja kasvatuksen tarpeista ja sairaudesta Asettaa lapsen kasvua ja kehitystä tukevia tavoitteita sekä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi hoidon ja kasvatuksen keinoja huomioiden eri kulttuurit ja monikulttuurisuuden Tukee ja ohjaa lapsen ja lapsiryhmän kasvua, kehitystä ja oppimista käyttämällä joitakin varhaiskasvatuksen toimintatapoja (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen) ja sisällöllisiä orientaatioita (matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskuntatieteellinen, esteettinen, eettinen ja uskonnolliskatsomuksellinen) Edistää omalla toiminnallaan lapselle suotuisaa kasvu- ja oppimisympäristöä Tekee yhteistyötä työryhmän, työyhteisön ja perheen kanssa (kasvatuskumppanuus) Toteuttaa työryhmän jäsenenä esiopetusta Tunnistaa lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijöitä ja tietää lastensuojelun ja perhetyön toimintaperiaatteista Valmistaa lapsen erilaisiin terapioihin sekä tukee lasta ja perhettä niissä Tunnistaa lapsen ja perheen erityisen tuen tarpeita sekä sosiaalisia ongelmia Hoitaa ja ehkäisee tavallisimpia infektiosairauksia sekä toteuttaa aseptista työotetta Noudattaa lääkkeen annosteluohjetta ja toteuttaa lapsen lääkehoitoa ohjeiden mukaisesti. Tarkkailee työryhmän jäsenenä lääkkeiden vaikutuksia ja sivuvaikutuksia ja tiedottaa työryhmälle Käyttää kuntouttavaa työotetta Käyttää ja huoltaa apuvälineitä niissä olevien ohjeiden mukaan sekä ohjaa lasta niiden käytössä Toimii työryhmän tukemana ystävällisesti, asiallisesti ja tavoitteellisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa lapsen ja perheen sekä työryhmän kanssa Tietää lapsi- ja perhekeskeisen työn periaatteista, säädöksistä, palveluista ja virallisista ohjeista Tietää lähihoitajan työhön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä työnhakuasiakirjojen ja työsopimuksen laadinnasta Tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sekä asettaa tavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen Ottaa vastaan palautetta ja muuttaa toimintaansa sen perusteella sekä arvioi omaa osaamistaan Toimii sosiaali- ja terveysalan eettisten periaatteiden, lakien ja säännösten mukaisesti Työskentelee ergonomisesti oikein ja ennaltaehkäisee työn aiheuttamia tapaturmia ja vammoja Toimii asiakkaan turvallisuutta ja omaa työhyvinvointia ja työturvallisuutta koskevien säädösten, säännösten ja toimintaperiaatteiden mukaan Ennaltaehkäisee tapaturmia ja muita terveysriskejä Oppimisympäristöt: Verkko-oppimisympäristö, päiväkoti Opetusmenetelmät: Verkko-opinnot, työssäoppiminen Itsenäinen opiskelu: Verkkotehtävät, työssäoppimistehtävät Lanu 6.4. Tutkintotilaisuus ja itsearviointi 1 ov EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Tutkinnon suorittaja voi osallistua tutkintotilaisuuteen kun hän on suorittanut kasvun tukemisen ja ohjauksen, hoidon ja huolenpidon ja kuntoutumisen tukemisen tutkintotilaisuudet hyväksytysti. Lisäksi tutkinnon suorittajalla tulee olla kaikki lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen tutkinnon osan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset opinnot suoritettuina ja hän on osallistunut tutkintotilaisuuden infotunneille.

19 19 OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että tutkinnon suorittaja tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi on kuvattu tarkemmin tutkinnon osan yhteydessä. Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikkoa: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Tähän otteeseen merkittävissä tiedoissa on tärkeää, että siitä selviää, mitä ja millaisia opintoja on sisältynyt valmistavaan koulutukseen. Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittajan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikkoa: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalan valmistavan koulutuksen opintosuoritusten arviointi muodostuu seuraavasti: Lanu 1.1. Opintojen ohjaus 0,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn, opiskelijan itsearviointi, opettajan antama suullinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S) Lanu 1.2. Ruotsin kieli 0,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Kirjallisten oppimistehtävien tekeminen, opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Suullinen ja kirjallinen tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3. Lanu 1.3. Englannin kieli 0,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Kirjallisten oppimistehtävien tekeminen, opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Suullinen ja kirjallinen tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3. Lanu 1.4 Yrittäjyys ja laatutyö lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyössä 1,5 ov Oppimisen arviointi: Opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Verkkotehtävä arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Lanu 1.5. Sosiaali- ja terveysalan työn kehittäminen 2 ov Oppimisen arviointi: Seminaarityöskentely, suullinen palaute kehittämistehtävän prosessin aikana. Kehittämistehtävän prosessin ja kirjallisen raportin arviointi arvosanalla T1-K3. Lanu 2.1. Alle kouluikäisen lapsen kasvu, kehitys ja hoitotyö 1ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Kirjatehtävä sekä raskausaikaan ja synnytykseen liittyvät tehtävät arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Tentti vastasyntyneen hoidosta arvioidaan arvosanalla T1-K3. Lanu 2.2. Alle kouluikäisen lapsen kasvatustyö 3 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Tentti varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen perusteista ja vaihtoehtopedagogiikoista arvioidaan arvosanalla T1-K3. Lanu 3. Koulu- ja nuoruusikäisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä ohjaaminen 1,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Tentti perusopetuksen perusteista arvioidaan arvosanalla T1-K3. Lanu 4.1. Sairaan lapsen ja nuoren hoitotyö 1,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Tentti kuolevan lapsen ja nuoren hoidosta sekä lasten ja nuorten lääkehoidosta arvioidaan arvosanalla T1-K3. Lanu 4.2. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren kasvatus ja kuntoutus 1,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S).

20 20 Lanu 4.3. Ensiapu ja peruselvytys 0,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Opettajan antama suullinen palaute. Ensiapuharjoituksiin osallistuminen arvioidaan arvosanalla suoritettu (S) Lanu 5.1. Lapsen ja nuoren hoito sekä kasvatustyön perusteet 1 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Tentti lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyön historiasta arvioidaan arvosanalla T1-K3. Lanu 5.2. Perhetyön perusteet 1 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Tentti lasten ja nuorten hoito- ja kasvatustyön historiasta arvioidaan arvosanalla T1-K3. Lanu 5.3. Ravitsemus 1 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Kirjallisten oppimistehtävien tekeminen, opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Lanu 6.1. Toimiminen perusopetuksessa 4 ov Oppimisen arviointi: Jatkuva palaute työssäoppimisen ohjaajalta ja opettajalta, itsearviointi. Arviointikeskustelu työpaikkaohjaajan, tutkinnon suorittajan ja opettajan kanssa. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Lanu 6.2. Toimiminen erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten toimintaympäristössä 4 ov Oppimisen arviointi: Jatkuva palaute työssäoppimisen ohjaajalta ja opettajalta, itsearviointi. Arviointikeskustelu työpaikkaohjaajan, tutkinnon suorittajan ja opettajan kanssa. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Lanu 6.3. Toimiminen päiväkodissa 4 ov Oppimisen arviointi: Jatkuva palaute työssäoppimisen ohjaajalta ja opettajalta, itsearviointi. Arviointikeskustelu työpaikkaohjaajan, tutkinnon suorittajan ja opettajan kanssa. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotilaisuudet suoritetaan pääsääntöisesti valmistavan koulutuksen yhteydessä. Tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan rekisteröitävissä ammateissa edellytetään tutkinnon suorittajan osallistuvan tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen henkilökohtaistamisen ja henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan. Tutkinnon suorittaja voi mennä tutkintotilaisuuteen, kun kaikki sen tutkinnon osan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu ja hän on osallistunut tutkintotilaisuuksien infoihin. Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa kaikille pakolliset tutkinnon osat hyväksytysti ennen osaamisalan tutkintotilaisuutta. Ammattitaidon osoittamistavat (Kopioi tutkinnon perusteista tai järjestämissuunnitelmasta) s AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin.

21 21 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnissa käytetään soveltaen tutkinnon perusteiden kriteerejä tai alla olevia yleiskriteereitä. Valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöt perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan valmistavan koulutuksen arviointiin. OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta