LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA NIIDEN YLLÄPITÄJIEN VASTAUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE (Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmän hyväksymä versio

Transkriptio

1 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA NIIDEN YLLÄPITÄJIEN VASTAUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE (Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmän hyväksymä versio )

2 1. Taustaa Lapin korkeakoulut ovat tehneet uraauurtavaa korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistyötä 2000-luvun puolivälistä lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Lapin maakunnan vahvan taloudellisen ja toiminnallisen tuen saaneen kehittämistyön tuloksena Lappiin on syntynyt tiivis yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopiston välille, sekä kaksi toisiaan täydentävällä tavalla profiloitunutta ammattikorkeakoulukampusta. Lapin korkeakoulukonserni -yhteistyön konkreettiset tulokset ovat Lapin korkeakoulukirjasto, kaksi instituuttia, kielikeskus ja tukipalvelukeskus. Yhteisten yksiköiden ja toimintojen perustamisen jälkeen yhteistyö on siirtynyt sisällölliseen kehittämiseen: koulutukseen ja tutkimukseen. Ammattikorkeakoulut ovat terävöittäneet omaa profiiliaan toisiaan täydentävinä ammattikorkeakouluina. Tämä täydentävä profilointi on edellyttänyt mm. 10 koulutusohjelman lakkauttamista Lapista. Kehitystyön tuloksena on syntynyt kaksi erilaista ammattikorkeakoulua, joiden ydinosaaminen on suunnattu palvelemaan oman toiminta-alueensa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeita. Vahvistuneella ydinosaamisella kyetään tukemaan kehitystä myös maakunnan muissa osissa. Rovaniemen ammattikorkeakoulukampus on profiloitunut strategiansa mukaisesti vahvasti matkailuelinkeinon kehittämiseen sen erilaisilla ulottuvuuksilla. Kehitystyön perustan luo kolmen koulutustason yhdistävä matkailuinstituutti. Kehitystyön sisällöllisiä ulottuvuuksia ovat matkailupalvelut, luontomatkailu, matkailurakentaminen, matkailun turvallisuus, kylmään ilmanalaan sopeutuminen, matkailuun liittyvä kestävän kehityksen mukainen teknologia sekä hyvinvointimatkailu ja matkailun hyvinvointipalvelut. Matkailun teema sitoo yhteen eri koulutusalojen perusosaamisen ja profiloitumisen. Toimintaympäristöstä johdettu profiloituminen vahvistaa samalla eri alojen perusosaamisen vaikuttavuutta alueellisessa kehittämistyössä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulukampus on puolestaan profiloitunut tukemaan suurteollisuuden osaamistarpeita erityisesti kunnossapidon, tuotekehityksen ja toiminnanohjauksen osalta. Toisen profiilialueen, elämys- ja kulttuuriteollisuuden kehittämisen sisällöllisiksi ulottuvuuksiksi ovat nousseet sosiaalinen media, dokumenttielokuvien tuotanto ja kulttuurimatkailun edistäminen. Tälle profiloitumisalueelle perustan luo käynnistymässä oleva, kolmen koulutustason Pohjoisen kulttuuriinstituutti. Alueen vahva ja kansainvälinen kaupallinen toiminta on puolestaan synnyttänyt kolmannen profiloitumisalueen, uudentyyppisiä liiketoimintamalleja sekä kansainvälistä liiketoimintaosaamista tuottavat liiketalouden koulutus- ja kehittämispalvelut. Vuosina Lapin ammattikorkeakoulut supistivat nuorten koulutustarjontaa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti 1135 aloituspaikasta 1071 paikkaan. Tämän jälkeen Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu on omaehtoisesti ja profiilinsa mukaisesti kohdentanut aloituspaikkoja aikuiskoulutukseen siten, että vuonna 2012 nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on tarjolla 426 aloituspaikkaa. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa vuoden 2012 nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkamäärä on 548. Näin ollen Lapin ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa vuonna 2012 on 974 aloituspaikkaa. Euroopan unionin pohjoisimman maakunnan elinvoimaisuus ja kehittyminen on tärkeää alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Lapin erityinen asema ja merkitys pohjoisten alueiden kehittämisessä on tunnustettu muun muassa Valtioneuvoston johdolla vuonna 2010 valmistellussa Arktisessa strategiassa. Strategiassa todetaan, että Arktisella alueella on huomattava taloudellinen potentiaali, josta Suomi voi hyötyä. Pohjoisen jäämeren meriliikenteen kasvu ja alueen luonnonvarojen

3 hyödyntäminen ovat mahdollisuus suomalaiselle osaamiselle. Arktisen tietotaidon, tutkimuksen ja erityisosaamisen ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen edellyttää Suomelta strategisia valintoja ja päätöksiä. Lapin korkea-asteen osaamisen tulevaisuutta linjaavat ratkaisut ovat juuri edellä mainittuja strategisia valintoja ja päätöksiä, joilla määritetään Suomen asema pohjoisten alueiden toimijajoukossa. 2. Aloituspaikkaleikkauksen kohtuullistaminen Lapin ammattikorkeakoulut, niiden ylläpitäjät, omistajakunnat sekä keskeiset aluekehitysviranomaiset ja muut sidosryhmät pitävät opetus- ja kulttuuriministeriön tekemää, merkittävästi muuta maata suurempaa aloituspaikkaleikkausesitystä kohtuuttomana ja Lapin maakunnan kehitystä uhkaavana. Työmarkkinoiden suuri murros, jossa työelämään siirtyvien ikäluokkien koko alittaa ennakoidun työvoiman tarpeen tuhansilla henkilöillä, koskettaa erityisesti suuren eläkepoistuman ja erittäin positiivisen työpaikkakehityksen Lappia. Mikäli tässä tilanteessa maakunnan oma nuoriso pakotetaan koulutukseen muualle Suomeen, luodaan tietoisesti tilanne, jossa sekä eläkepoistumaan että käynnissä ja käynnistymässä oleviin suuriin investointeihin liittyvä lisäosaajatarve on tyydytettävä maakunnan ulkopuolelta. Muualla koulutettujen ammattilaisten rekrytointi on haastavaa ja synnyttää epäonnistuessaan alueen positiivista kehitystä vaarantavan tilanteen. Lappia palveleva työvoima ja osaaminen tulee turvata omalla monipuolisella ja alueen tarpeisiin joustavasti suunnattavalla koulutustarjonnalla. Koulutustarjonnan sopeuttamisessa tulee huomioida myös koulutuksellisen ja sivistyksellisen tasaarvon periaatteet. Lappi on ollut ja on tälläkin hetkellä koulutustasoltaan maan keskiarvon alapuolella. Koulutustason tehokkaan nostajan, ammattikorkeakoulutuksen leikkaaminen Lapista muuta maata suuremmalla osuudella vie edellytykset maakunnan koulutustason positiiviselta kehittymiseltä. Lapin ammattikorkeakoulutusuudistusta ohjaava ryhmä, ammattikorkeakoulut, niiden ylläpitäjät ja omistajakunnat esittävät opetus- ja kulttuuriministeriölle, että Lapin ammattikorkeakoulutusta koskeva aloituspaikkaesitys käsitellään uudelleen ja että leikkausesitystä kohtuullistetaan merkittävästi ottaen huomioon uusin maakunnan ja ammattikorkeakoulujen kehitystä kuvaava tilasto- ja ennakointitieto sekä alueen omaaloitteiset ammattikorkeakoulutuksen rakenteita koskevat päätökset. Lapin ammattikorkeakoulutoimijoiden vaatimuksena on, ettei Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun liiketalouden ja kulttuurialan koulutusta lakkauteta. Lakkautus vie pohjan valmisteilla olevan, kahden vahvan kampuksen mallilla toimivan ammattikorkeakoulun perustamiselta. Alueen toimijat pyytävät ministeriöltä neuvotteluja aloituspaikkaleikkauksien kohtuullistamisesta tarkemmasta kohdentamisesta. Seuraavaan on koottu keskeiset perustelut aloituspaikkaesityksien kohtuullistamisvaatimukselle. Perusteluja täydentää vastauksen liitteenä toimitettu Lapin ammattikorkeakoulu-uudistus raportti.

4 a) Työvoimatarve Valtakunnallisessa Koulutustarjonta hankkeessa on laadittu valtakunnalliset ja alueelliset ennusteet koulutuksen aloittajatarpeista vuodelle Maakuntien liitot ovat tässä yhteydessä laatineet omaa maakuntaansa koskevat ennusteet. Lapissa tähän työhön osallistui yli 100 henkilöä, joista merkittävä määrä oli työelämän ja yritysten edustajia eri toimialoilta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille maakuntaliittojen alueen ja alojen tulevaisuuden näkymiin pohjautuva työ nuorten koulutuksen aloittajatavoitteiksi on jätetty ottamatta huomioon. Alueiden työvoimatarpeiden huomioiminen näkyy puolestaan opetus- ja kulttuuriministeriön maakunnan liitoille lähettämässä esityksessä suuralueiden koulutustarjonnan tavoitteiksi. Koko Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkaleikkaukseksi esitettiin 134 aloituspaikkaa vuoden 2009 tasosta. Esityksessä maltillista leikkausesitystä perustellaan seuraavasti: (Pohjois-Suomen) Suuralueella on edelleen potentiaalia matkailuelinkeinon kasvattamiseksi nykyisestä. Tätä kehitystä voidaan myös koulutustarjonnalla tukea. Lisäksi teollisuuden ja kaivostoiminnan työvoiman tarve tullee olemaan suurempaa kuin ennakointituloksissa. Mikäli verrataan em. suuralueiden koulutustarjontatavoitteita saman ministeriön korkeakoulujen palautteeseen sisältyneisiin aloituspaikkaesityksiin ( ), havaitaan työvoimatarpeen tyydyttämisen kannalta uhkaava kehitys: aloituspaikkaesitykset kattavat Pohjois-Suomen osalta vain 81 % opetus- ja kulttuuriministeriön tunnustamasta koulutustarjonnan tavoitetasosta. Esimerkiksi Suurmetropolialueelle tehty aloituspaikkaesitys kattaa 94 % koulutustarjonnan tavoitetasosta! Seuraavassa on esitetty Lapin liiton toimesta merkittävimmät maakunnan työvoimatarpeeseen vaikuttavat investoinnit, kehittämistoimenpiteet ja kehityskulut, joilla nähdään olevan merkittävää vaikutusta koulutusta mitoitettaessa ja suunnatessa. Kaivannaisteollisuus Lapissa toimii tällä hetkellä kolme kaivosta; Kemin kromikaivos (Keminmaa, työntekijöitä noin 250), Kittilän kultakaivos (Kittilä, työntekijöitä noin 650) ja Pahtavaaran Kultakaivos (Sodankylä, työntekijöitä noin 110). Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi Kevitsan kaivos (Sodankylä) aloittaa toimintansa kuluvan vuoden aikana. Lisäksi Kolarin kalkkikivikaivos on koelouhinnan suorittaneena käynnistämisvalmiudessa. Kemin kromikaivos aloittaa toimintansa laajentamisen kuluvan vuoden aikana (+ 30 työntekijää). Kittilän kultakaivos on puolestaan julkistanut laajentamissuunnitelmansa, joiden mukaan kaivoksen tuotanto lähes kaksinkertaistuu. Uusia kaivosselvityksiä on meneillään mm. Suhangon, Soklin, Hannukaisen, Mustavaaran ja Rompaksen osalta. Keski-Lapissa on tehty laajoja varauksia ja käynnissä on malmivarantoja todentava kairaustoiminta. Merkittävimpänä toimijana Sodankylän Kersilö-Sakatin alueella toimintaa valmistelee maailman toiseksi suurin kaivosyhtiö AngloAmerican. Kaivostoimintaa ja useita kaivosaihioita on myös maakunnan lähialueilla muualla Pohjois-Suomessa. Geologian tutkimuskeskuksen tuoreen arvion mukaan löytymättömiä malmiesiintymiä on vielä paljon ja malminetsinnän painopiste on Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

5 Kaivosten työvoimatarpeen on arvioitu olevan Lapissa lähes työpaikkaa. Näissä arviolaskelmissa ei ole huomioitu rakennusaikaisia työpaikkoja. Lisäksi on huomioitava, että Etlan selvityksen mukaan kutakin kaivostyöpaikkaa kohti muille aloille syntyy kaksi työpaikkaa. Energia Bioenergian osalta Rovaniemen suurvoimalan (kustannusarvio 220 M ) rakentamispäätökset tehty ja Kemin Ajoksen satamaan sijoittuvan biovoimalan rahoitus (n. 500 M ) on EU:ssa haussa. Pienvoimaloita on syntymässä eri puolille Lappia mm. Kevitsan kaivoksen yhteyteen. Vuonna 2013 käynnistyvä ydinvoimalan rakentaminen Pyhäjoelle ja sen noin rakennusaikaista työpaikkaa heijastuu myös Lapin työmarkkinoihin erityisesti teknisillä aloilla. Matkailu Ennusteiden valossa voidaan arvioida, että Lapin matkailu tulee kehittymään positiivisesti tulevien vuosien aikana Euroalueen talouden epävakaisuudesta huolimatta. Lapin matkailun odotetaan palautuvan n. 5 % kasvuvauhtiin viimeistään vuoteen 2013 mennessä. Tällä hetkellä rekisteröityjen yöpymisten kokonaiskasvu on n. 3 %. Erityisesti venäläisten matkailijoiden määrä on ollut viime aikoina vahvassa kasvussa (alkuvuosi %) ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Epävakaan taloustilanteen aikana lähialuematkailu kasvaa ja Lappi on Keski-Euroopan näkökulmasta lähialuetta. Alan positiivinen kehitys näkyy myös keskeisten matkailualueiden palvelukapasiteettiinvestoinneissa. Ylläksen matkailualue on julkistanut suunnitelmat noin 600 M :n kokonaisinvestoinneista (sis uutta vuodepaikkaa). Myös Levin matkailualueen kehittäminen jatkuu. Julkistetut lähivuosien investoinnit nousevat 200 M :oon. Investoinneilla Levin vuodepaikat lisääntyvät noin 2500:lla vuodepaikalla. Muut alat Edellä kuvattujen alojen kasvu lisää myös kaupan, rakentamisen, kuljetuksen sekä hyvinvointipalveluiden kysyntää. Matkailun kehittyminen edellyttää myös kulttuuripalveluiden monipuolista kehittämistä. Kulttuuripalveluiden kysyntää kasvattaa myös kulttuurin hyödyntäminen hyvinvointipalveluiden tuotannossa, mitä myös OKM omalla erillisellä Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmallaan tukee. Sekä kasvava teollinen toiminta että palveluala edellyttää profiloituneiden liiketoiminta- ja yrittäjyysosaajien tarjontaa. Kemi-Tornion globaali suurteollisuus ja alueen vahva yrityskeskittymä vaatii yrittäjyyteen sekä kansainväliseen liiketoimintaan perehtyneitä kaupallisen alan ammattilaisia. Rovaniemen alueen julkisten ja yksityisten palveluiden merkittävä toimialaosuus puolestaan edellyttää palvelutoiminnan erityispiirteet hallitsevia kaupallisen alan koulutuksen saaneita. Lapin ja pohjoisten alueiden investoinneista ja työvoimatarpeiden kehittymisestä lisäinformaatiota liitteenä olevasta Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoen esityksestä. b) Ikäluokkakehitys Ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkaleikkauksien eräänä keskeisenä perusteena on käytetty ikäluokkakehitystä. Lapin ikäluokkakehitys on kansallisissa trendiennusteissa nähty negatiivisena ja perustelevan merkittäviä aloituspaikkasiirtoja positiivisemman ikäluokkakehityksen alueille.

6 Maakunnan liiton omassa ennakointityössä Lapin väestökehitys nähdään huomattavasti myönteisempänä edellä kuvatuista investointi- ja työllisyysnäkymistä johtuen. Lisäksi tarkasteltaessa Lapin 16-vuotiaiden ikäluokan kokoa seutukunnittain voidaan havaita, että Lapin kahden suurimman seutukunnan, Kemi-Tornion ja Rovaniemen ikäluokkakehitys on Pohjois- Suomen positiivisimpia myös Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Sekä Kemi-Tornion että Rovaniemen seutukuntien 16-vuotiaiden ikäluokka on vuonna 2030 suurempi kuin vuonna Tarkasteltavan ikäluokan koko ylittää nykyisen ikäluokan koon jo vuoden 2020-luvun alkupuolella. Ja kun otetaan huomioon, että tuolloin kyseisillä seutukunnilla asuu maakunnan väestöstä yli 70%, merkittävät aloituspaikkaleikkaukset vaikuttavat negatiivisesti maakuntakeskusten toiminta- ja uusiutumiskykyyn. c) Vetovoima Opetus- ja kulttuuriministeriön aloituspaikkaesityksen pohjatietoina käytetyt koulutusohjelmien vetovoimaa kuvaavat tunnusluvut perustuvat vuosien 2009 ja 2010 tilastotietoihin. Erityisesti Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun vetovoima ja siihen kytkeytyvät tunnusluvut ovat kehittyneet myönteisesti vuonna Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu paransi vetovoimaansa vuonna 2011 enemmän kuin yksikään toinen ammattikorkeakoulu Suomessa (+ 25%). Nuorten koulutukseen oli yhteensä 2,45 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Rovaniemen ammattikorkeakoulun vetovoima on pysynyt tasaisena 2,50 hakijan tasolla jo useamman vuoden ajan. Rovaniemen ammattikorkeakoulu on kyennyt tehtyjen työjakoratkaisujen pohjalta rakentamaan vakaan koulutusohjelmakokonaisuuden. Vuonna 2011 nuorisoasteen hakukohteita oli 15, joista 5 jäi alle 40 aloituskoon. Vuoden 2012 hakukohteissa alle 40 aloitusryhmiä on jäljellä enää 4. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on pystynyt vähentämään vuonna 2011 alle 40 aloituspaikan hakukohteita merkittävästi. Vuonna 2011 alle 40 ap:n hakukohteita oli enää yhdeksän 19:sta hakukohteesta. Vuonna 2010 alle 40 ap:n kohteita oli 18 kokonaismäärän ollessa 24 hakukohdetta. d) Tuloksellisuus ja laatu Molemmat ammattikorkeakoulut tekivät vuonna 2011 tutkintototeumaennätyksensä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tuotti yhteensä 506 tutkintoa (456 amk, 50 yamk) tavoitteen ollessa 495. Rovaniemen ammattikorkeakoulun tutkintototeuma oli 516 (470 amk, ja 46 yamk) tavoitteen ollessa 515. Myös sopimuskaudelle OKM:n kanssa sovitut keskimääräiset tutkintotavoitteet ovat toteutumassa molemmissa ammattikorkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on korkeakoulupalautteessaan arvioinut ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta asettamiensa tuloksellisuuskriteerien valossa. Vuoden tietoihin pohjautuvassa ammattikorkeakoulujen kokonaisarviossa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu sijoittuu sijalle 9. ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu sijalle 15. Talouselämä-lehden vuonna 2011 julkisista tietolähteistä kokoamassa arvioinnissa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu sijoittui arvioinnissa sijalle 7. Kemi-Tornion vahvuuksiksi arvioinnissa todettiin rahoitus ja tutkintosaanto. Rovaniemen ammattikorkeakoulu sijoittui arvioinnissa sijalle 9. Rovaniemen ammattikorkeakoulun vahvuuksiksi arvioinnissa todettiin tutkintosaanto ja tutkinnon hinta.

7 Molemmat Lapin ammattikorkeakoulut ovat läpäisseet Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamat auditoinnit ensimmäisellä yrittämällä ja saaneet hyvän kokonaisarvioin laadustaan ja laatujärjestelmästään. e) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuus Lapin ammattikorkeakoulujen laaja, sekä OKM:n tuloksellisuusvertailuissa että Korkeakoulujen arviointineuvoston huippuyksikköarvioinneissa tunnustettu alueellinen vaikuttavuus muodostuu koulutuksen ja siihen tiiviisti integroituneen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKItoiminta) yhteisvaikutuksesta. Ammattikorkeakoulujen toimintaympäristön toimijoita palveleva TKItoiminta sisältää ulkoisesti rahoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan, asiakasrahoitteisen palvelutoiminnan, opetukseen liittyvät työelämäläheiset kehittämishankkeet ja opinnäytetyöt sekä laboratorio- ja kehittämisympäristöpalvelut. Tiiviisti opetukseen ja opetushenkilöstöön nojaavasta TKI-toimintamallista johtuen koulutuksen laadulliset ja määrälliset muutokset heijastuvat viiveettä ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksiin tukea ja uudistaa toimintaympäristöjensä yritysten ja julkisyhteisöjen toimintaa. Mikäli TKI-toiminnan pohja aloituspaikkaleikkauksien muodossa viedään maakunnan omilta ammattikorkeakouluilta, vastuu yrityksiä ja julkisen toimijoita palvelevasta ja uudistavasta toiminnasta siirtyy maakunnan ulkopuolelle. Kemin, Rovaniemen ja Tornion kaupungit ovat yhdessä tilanneet selvityksen maakuntatasoisen innovaatio-organisaation perustamisedellytyksistä. Lapin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rooli mahdollisesti syntyvän maakunnallisen innovaatio-organisaation koordinoimassa innovaatiotoiminnassa tulisi olemaan keskeinen. f) Lapin korkeakoulukonsernin kehittäminen Lapin korkeakoulut ovat opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vahvistaneet Lapin ammattikorkeakoulujen ja Lapin yliopiston yhteistyötä Lapin korkeakoulukonsernin muodossa. Konsernin instituuttien, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin toiminta on käynnistynyt erittäin lupaavasti. Tavoiteltujen synergia- ja elinkeinoelämävaikutusten saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä panostusta kolmen koulutusasteen koordinoituun kehittämiseen. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti on 1300 opiskelijan ainutlaatuinen osaamisyhteisö, jossa yhdistyvät matkailun kaikki koulutusasteet sekä innovatiivinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Vuonna 2009 käynnistynyt toiminta on koonnut matkailualan koulutuksen ja tutkimuksen suunnittelua, resursointia ja toimeenpanoa kokonaisvaltaisemmaksi sekä tuottanut uusia, matkailualaa palvelevia koulutussisältöjä ja ratkaisuja ja TKI- palveluita. Pohjoisen kulttuuri-instituutti on lähes 1900 opiskelijan, koko Barentsin alueella vaikuttava kolmen eri koulutusasteen opetus- ja TKI kokonaisuus. Toiminnassa on lähdetty liikkeelle organisaatioiden yhteistyön ja sujuvien opinportaiden järjestämisestä sekä painopistealojen professorien ja taiteellisen johtajan koordinoimien TKI-hankkeiden toteuttamisella. Molemmilla instituuteilla on vahva sidos saamelaiskulttuurin kehittämiseen Saamelaisalueen koulutuskeskus-yhteistyön kautta. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin käynnistämisvaiheita on tuettu useilla EU-rahoitteisilla kehittämishankkeilla. Rakennerahastovaroin tuettujen hankkeiden pysyvyyteen liittyvät ehdot velvoittavat tuensaajat varmistamaan tukirahoituksen turvin käynnistetyn

8 toiminnan tai palvelun jatkuvuus viisi vuotta tukirahoituksen päättymisen jälkeen. Mikäli tukirahoituksen saaja lopettaa avustuksen kohteena olevan toiminnan tai supistaa sitä olennaisesti viiden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä, voidaan tukirahoitus takaisinperiä kokonaan tai osittain. Esimerkkinä ammattikorkeakoulujen muiden alojen konsernimaisen yhteistyön tuloksista käy Lapin ja koko Pohjois-Suomen kaivannaisteollisuuden edellyttämän osaamisen tuottaminen. Kolme pohjoista ammattikorkeakoulua (RAMK, KTAMK ja KAMK) ovat käynnistämässä yhteistä alan tutkintokoulutusta. Verkostomaisen toteutuksen avulla tutkinnossa saadaan yhdistymään kolmen ammattikorkeakoulun erityisosaaminen ja vahvuudet. g) Koulutustaso Lapin maakunnan koulutustaso on selkeästi valtakunnan keskiarvoa alempi. Maakuntien uusiutumisja kehittymiskyvyn kannalta keskeinen indikaattori, korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Lapille erityisen epäedullinen; Lappi oli 22,4%, Suomi 27,3 % (vuosi 2010). Esitetty aloituspaikkojen leikkaaminen vie edellytykset pienentää tätä merkittävää sivistyksellinen tasa-arvon epäkohtaa. 3. Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhdistäminen Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut sekä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ovat kukin osaltaan tehneet päätökset ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä. Lapin laaja alue, joka edustaa lähes kolmasosaa Suomesta, on pitkien etäisyyksien vuoksi poikkeuksellinen. Lapissa on kaksi maakuntakeskusta, Kemi-Tornio ja Rovaniemi, joiden välinen etäisyys on yli 100 kilometriä. Etäisyydestä ja maakuntakeskusten erilaisesta teollisesta ja elinkeinorakenteesta johtuen molempien yhteydessä tulee olla toimintakykyinen alueen elinkeinoelämää palveleva korkeakoulukampus. Nämä kampukset yhdessä muodostaisivat vahvan ammattikorkeakoulukokonaisuuden. Yhdistyvän Lapin ammattikorkeakoulun tulisi siten muodostua kahdesta kampuksesta. Tämä edellyttää, että esitettyä aloituspaikkaleikkausta Kemi-Tornion osalta tulisi kohdan 2 mukaisesti merkittävästi kohtuullistaa. Lapin ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjät toivovat, että ministeriö omilla ratkaisuillaan tukisi tätä merkittävää rakenteellista uudistusta. 4. Lapin ammattikorkeakoulu -osakeyhtiön perustaminen Lapin ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjät ovat, kukin osaltaan, tehneet päätöksen, että yhdistettävän Lapin ammattikorkeakoulun tuleva ylläpitomuoto on osakeyhtiö. Yhtiöittämisen valmistelua varten on asetettu yhteinen valmisteluorganisaatio, joka on aloittanut työnsä syksyllä Valmistelun ohjausryhmä, johon kuuluvat ammattikorkeakoulujen, niiden omistajien ja ylläpitäjien sekä tärkeimpien sidosryhmien johtohenkilöt, on linjannut, että tuleva osakeyhtiö on kuntaenemmistöinen. Jatkovalmistelun kohteeksi on valittu kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan yhtiön enemmistöosakkaina olisivat Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupungit

9 sekä vähemmistöosakkaina molemmat nykyisiä ammattikorkeakouluja ylläpitävät kuntayhtymät. Toisen vaihtoehdon mukaan mainitut kolme kaupunkia olisivat pääosakkaina ilman kuntayhtymiä. Molemmissa vaihtoehdoissa voisi lisäksi olla vähemmistöosakkaina työ- ja elinkeinoelämä ja yliopisto. Yhtiöittämisen valmistelu jatkuu. Yhtiön perustamisen edellytyksenä on, että aloituspaikkaleikkauksia kohtuullistetaan ja että kahden kampuksen malli ja ammattikorkeakoulujen yhdistäminen voi ministeriön tuella toteutua.