TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ VUOSIKERTOMUS

2 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä 3 Toimintaympäristön kuvaus 3 Sp Keskuspankin liiketoiminta 4 Sp Keskuspankin tulos ja tase 5 Vakavaraisuus ja riskiasema 6 Luottoluokitus 9 Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä 9 Sp Keskuspankin hallinto ja henkilöstö 9 Palkitsemisjärjestelmä 10 Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot 10 Yhteiskuntavastuu 10 Olennaiset tapahtumat tilinpäätöspäivän jälkeen 10 Vuoden 2016 näkymät 10 Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä 10 Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n IFRS-tilinpäätös Tuloslaskelma 12 Laaja tuloslaskelma 12 Tase 13 Rahavirtalaskelma 14 Oman pääoman muutokset 16 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 17 Liite 1: Tietoja raportoivasta yhtiöstä ja kuvaus Säästöpankkiryhmästä 17 Liite 2: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 18 Liite 3: Merkittävimmät johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät 23 Riskienhallinnan ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet 24 Liite 4: Riskienhallinta ja hallinnointiperiaatteet 24 Liite 5: Vakavaraisuuden hallinta 27 Tilikauden tulos 29 Liite 6: Korkokate 29 Liite 7: Palkkiotuotot ja -kulut, netto 30 Liite 8: Kaupankäynnin nettotuotot 31 Liite 9: Rahoitusinstrumenttien tuloserät 32 Liite 10: Liiketoiminnan muut tuotot 33 Liite 11: Henkilöstökulut 34 Liite 12: Liiketoiminnan muut kulut 35 Liite 13: Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 36 Liite 14: Tuloverot 37 Varat 38 Liite 15: Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 38 Liite 16: Käteiset varat 39 Liite 17: Lainat ja saamiset 40 Liite 18: Johdannaiset ja suojauslaskenta 41 Liite 19: Sijoitusomaisuus 42 Liite 20: Aineelliset hyödykkeet 43 Liite 21: Aineettomat hyödykkeet 44 Liite 22: Laskennalliset verot 45 Liite 23: Muut varat 47 Velat ja oma pääoma 48 Liite 24: Velat luottolaitoksille ja asiakkaille 48 Liite 25: Liikkeeseen lasketut velkakirjat 49 Liite 26: Muut velat 50 Liite 27: Oma pääoma 51 Muut liitetiedot 52 Liite 28: Annetut ja saadut vakuudet 52 Liite 29: Taseen ulkopuoliset sitoumukset 53 Liite 30: Rahoitusvarojen ja -velkojen nettoutus 54 Liite 31: Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti 55 Liite 32: Muut vuokrasopimukset 57 Liite 33: Lähipiiritiedot 58 Liite 34: Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 59 Pilari III liitetiedot 60 Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj (jäljempänä Sp Keskuspankki) on suomalaisten säästöpankkien omistama pankki. Sp Keskuspankki tuottaa säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita: maksuliikepalveluita kaikille säästöpankeille sekä yhteenliittymän jäsensäästöpankeille (jäljempänä myös Säästöpankit) maksukorttien liikkeellelaskupalveluita sekä likviditeetinhallintaan ja jälleenrahoitukseen liittyviä palveluita. Sp Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään. Sp Keskuspankin yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöstä julkiseksi osakeyhtiöksi Toimintavuoden aikana Sp Keskuspankki on jatkanut strategiansa mukaisesti keskusluottolaitospalveluiden ylläpitoa ja kehittämistä. Säästöpankkien yhteenliittymälle tarjottavia treasury-palveluja on laajennettu merkittävästi. Näiden palvelujen laajentumista on edesauttanut Standard & Poor s Rating Services (S&P) huhtikuussa myöntämä kansainvälinen luottoluokitus sekä samaan aikaan valmistunut ensimmäinen Euro Medium Term Note (EMTN) ohjelma, joka on listattu Irlannin arvopaperipörssiin. Ohjelman myötä laskettiin liikkeelle viisivuotinen 500 miljoonan euron vakuudeton seniorimuotoinen joukkovelkakirjalaina sekä tehtiin private placement transaktioita yhteensä 170 miljoonaa euroa. Keskusluottolaitospalveluiden kehittämiseen on kuulunut merkittävänä osana credit-kortteihin liittyvän luottokannan osto Nets Oy:ltä ja Säästöpankkiryhmän maksukorttien liikkeellelaskun aloittaminen joulukuussa Sp Keskuspankin tilikauden tulos oli 339 tuhatta euroa ja taseen loppusumma miljoonaa euroa. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä Säästöpankit muodostavat pankkiryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta. Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät Säästöpankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan olevien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon kautta. Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy ja Sp-Koti Oy ovat ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt. Sp Keskuspankki kuuluu yllä kuvattuun Säästöpankkien yhteenliittymään, johon kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto Osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Sp Keskuspankin merkittävät omistajat ovat yhteenliittymään kuuluvat 23 Säästöpankkia sekä yksi yhteenliittymän ulkopuolinen säästöpankki. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoja sivulta Toimintaympäristön kuvaus Suomen taloustilanne ja globaali talousnäkymä Vuoden 2015 aikana talouskasvu Euroopassa jatkui hitaana. Kehittyvien talouksien ja erityisesti Kiinan talouden hiipuminen vaikuttivat negatiivisesti myös Euroopan talousnäkymiin. Euroalueen toteutunut inflaatio ja inflaatio-odotukset pysyivät koko vuoden alhaisella tasolla, mikä osaltaan lisäsi painetta Euroopan keskuspankin suuntaan. EKP lisäsi vuoden aikana rahapoliittista elvytystään ja pyrki luomaan edellytykset luotonannon ja reaalitalouden kasvulle euroalueella. Kasvunäkymien osalta oli edelleen havaittavissa eriytymistä Yhdysvaltojen ja muun maailman välillä. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden positiivinen kehitys jatkui vuonna Talouden kasvuvauhti antaa Yhdysvaltain keskuspankille mahdollisuuden nostaa ohjauskorkoaan. Euroopassa finanssikriisistä elpyminen on toteutunut huomattavasti hitaammin työttömyyden ollessa edelleen korkealla tasolla. Euroalueen talouskasvu ei ole päässyt finanssikriisiä edeltävällä tasolle. Lisäksi euroalueen maiden välillä on merkittäviä eroja. Suomen taloudellinen tilanne jatkui haastavana ja Suomi jäi muiden euromaiden jälkeen talouskasvun osalta. Suomen työttömyysasteen osalta vuonna 2016 ei ole nähtävissä nopeaa laskua ja yksityinen kulutus sekä kotitalouksien reaaliansiot tulevat pysymään vuoden 2015 tasolla. Jatkossa Suomen tilanteen kannalta keskeistä on tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä työmarkkinoiden rakenteen ja sopimuslainsäädännön uudistaminen. Suomen julkisen talouden velkaantumistahti ja rakenneuudistuksen läpiviennin hidastuminen voivat johtaa Suomen luottoluokituksen laskuun vuonna Maailmankaupan hidastuminen heikensi vientiteollisuuden näkymiä, eikä euron kurssi suhteessa muihin kauppavaluuttoihin heikentynyt lopulta sitä tahtia kuin alkuvuodesta 2015 vielä odotettiin. Suomen tavaravienti laski merkittävästi vuoden 2015 aikana ja nopeaa muutosta parempaan ei ole odotettavissa tänäkään vuonna. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja investointien kasvu euroalueella luovat kuitenkin edellytyksiä Suomen teollisuustuotannon asteittaiselle kasvulle. Investoinnit Suomeen kasvavat kuitenkin hitaasti talouden epävarmuustekijöiden vuoksi. Vuoden 2016 osalta yhtenä riskitekijänä ovat mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden negatiiviset vaikutukset kansantalouteen ja teollisuustuotantoon. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet ovat kuitenkin välttämättömiä talouden elpymisen kannalta. Euroalueen hitaan kasvun, elvyttävän rahapolitiikan ja matalan inflaation vuoksi korkotaso pysyy alhaisella tasolla. Raaka-ainehintojen voimakas lasku ja palkkojen maltillinen nousu tulevat pitämään inflaatio-odotukset matalina Suomessa. Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

4 Globaalin talouden hidastumisesta huolimatta vuosi 2015 oli osakemarkkinoille hyvä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Eurooppalaisilla yrityslainamarkkinoilla vuosi oli hyvä sijoittajien kysynnän tukiessa yrityslainojen tuottoja. Vuoden 2016 osalta matala korkotaso ja maailmantalouden maltillinen elpyminen tulevat tukemaan osake- ja yrityslainamarkkinoita. Euroalueen ja Yhdysvaltojen eriytyminen rahapolitiikan suunnan osalta tulee kasvattamaan korkoeroa ja heikentämään euron arvoa suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Asuntomarkkinat Suomessa Asuntomarkkinoiden vuosi 2015 oli huomattavasti tasaisempi kuin kaksi edeltävää vuotta ja myös vuoden sisällä tapahtuva vaihtelutrendi oli normaalimpi. Kokonaisuutena asuntomarkkinat päätyvät noin kolmen prosentin nousuun, mikä tarkoitti Suomessa yhteensä noin asunto- ja kiinteistökauppaa vuonna Asuntojen hinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2015, mikäli markkinaa tarkastellaan suurina kokonaisuuksina. Kuitenkin markkinoiden eriytyminen jatkui voimakkaana. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnoissa oli edelleen laskua taantuvilla ja muuttotappiollisilla markkinoilla. Voittajina taas olivat edelleen suuret kasvukeskukset sekä kehittyvien kaupunkien ydinalueet. Myös myyntiajat säilyivät edellisvuoden tasolla keskiarvon ollessa noin 70 vuorokautta. Maksukorttien liikkeellelasku ja korttiluottokanta Sp Keskuspankki on myöntänyt Säästöpankkiryhmän Visa-maksukortit joulukuun alusta 2015 alkaen. Samassa yhteydessä Sp Keskuspankki osti Säästöpankkiryhmän asiakkaiden korttiluottokannan credit-kortteja aiemmin myöntäneeltä Nets Oy:ltä. Maksukorttien liikkeellelaskun siirto ja luottokannan osto sujuivat suunnitellusti, eivätkä muutokset aiheuttaneet häiriöitä Säästöpankeille tai Säästöpankkien asiakkaille tarjotuissa palveluissa. Maksuliikenne Maksuliikenteen osalta toiminta painottui vuonna 2015 säästöpankkien maksuliikeprosessien vakiinnuttamiseen ja edelleen kehittämiseen vuonna 2014 marraskuussa toteutetun keskusluottolaitospalveluiden aloittamisen jälkeen. Sp Keskuspankki välitti SEPA-maksutapahtumia vuonna 2015 yli 40 miljoonaa kappaletta (vuonna 2014 vastaava tapahtumamäärä oli alle 10 miljoonaa kappaletta). Merkittävimpinä positiivisina ajureina asuntokaupalle olivat vuonna 2015 edullinen lainaraha ja sen saatavuuden parantuminen sekä kuluttajien luottamuksen hienoinen elpyminen. Haasteita tulevaisuuteen taas tuovat yleisen työllisyystilanteen kehittyminen sekä edelleen alhainen rakentamisen volyymi. Vuonna 2016 asuntomarkkinoiden odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan 2 5 prosenttia ja hintojen nousevan 1 2 prosenttia koko maassa, mutta alueelliset erot kasvavat edelleen. Sp Keskuspankin liiketoiminta Sp Keskuspankki vastaa keskusluottolaitospalveluiden tuottamisesta säästöpankeille. Katsauskaudella toiminnan painopisteinä ovat olleet yhteenliittymän jälleenrahoitustarpeiden ja likviditeetin hallinta, korttiliiketoiminnan käynnistäminen sekä maksuliikkeen clearing- ja settlement palvelujen tuottaminen. Treasury ja rahoitus Treasury -toiminnan pääpainopiste vuonna 2015 oli yhteenliittymäpankkien markkinaehtoisen jälleenrahoituksen toimivuuden varmistamisessa ja pitkäaikaisen rahoituksen mahdollistamisessa. Tämä toteutui EMTN ohjelman ja S&P:lta saadun luottoluokituksen myötä. Vuonna 2014 aloitettua koko yhteenliittymän tase- ja likviditeetinhallintaa palvelevan treasury-järjestelmän implementointia jatkettiin vuoden 2015 aikana. Lisäksi laajennettiin neuvontatoimintaa Säästöpankeille etenkin likviditeettiriskin ja Liquidity Coverage Ratio (LCR) osa-alueilla. Säästöpankkiliitto osk:n hallitus on esittänyt Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluville Säästöpankeille perustaa kiinnitysluottopankki. Toimilupahakemus jätettiin Finanssivalvontaan joulukuussa Sp-Kiinnitysluottopankin tavoitteena on laskea liikkeeseen euromääräisiä, katettuja joukkolainoja (Covered Bond, CB). Sp Keskuspankki on osallistunut perustettavan Sp-Kiinnitysluottopankin rakentamiseen ja tulee rahoittamaan sitä toiminnan alkaessa. Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

5 Sp Keskuspankin tulos ja tase Keskeiset tunnusluvut (1 000 euroa) 12/ /2014 Liikevaihto Korkokate % liikevaihdosta -1,3 % 3,1 % Liikevoitto % liikevaihdosta -5,9 % 2,1 % Liiketoiminnan tuotot yhteensä Liiketoiminnan kulut yhteensä Kulu/tuotto-suhde 1,1 1,0 Taseen loppusumma Oma pääoma Oman pääoman tuotto % 0,7 % 0,2 % Koko pääoman tuotto % 0,0 % 0,0 % Omavaraisuusaste % 3,0 % 6,5 % Vakavaraisuussuhde % 40,9 % 145,6 % Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista Henkilöstön määrä kokonaisresursseiksi muutettuna Kokonaisresurssien määrä keskimäärin tilikaudella Tuloskehitys (vertailutieto 1-12/2014) Sp Keskuspankin tilikauden liikevoitto oli -942 tuhatta euroa ja -5,9 % liikevaihdosta (vertailukaudella 1-12/2014 vastaavat 104 tuhatta euroa ja 2,1 %). Katsaus- ja vertailukauden tuloksia verrattaessa tulee huomioida Sp Keskuspankin toiminnan huomattava laajentuminen jälleenrahoitus- ja korttiliiketoiminnan osalta tilikauden aikana. Katsauskaudella jatkettiin edelleen Sp Keskuspankin toimintojen kehittämistä, erityisesti korttiliiketoiminnan ja treasury -palveluiden osalta, mikä rasitti tulosta. Sp Keskuspankin liiketoiminnan tuotot olivat tuhatta euroa. Korkokatteen osuudeksi muodostui -205 (154) tuhatta euroa. Korkotuottojen määrä oli (496) tuhatta euroa. Korkotuotoista vuonna 2015 merkittävimmän osan muodostivat korkotuotot luottolaitoksilta. Korkokulut olivat (342) tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa veloista luottolaitoksille sekä liikkeellelasketuille velkakirjoille maksetuista koroista. Korkoriskin rajoittamiseksi toteutettiin tilikaudella käyvän arvon suojausta. Suojaus paransi korkokatetta 957 tuhatta euroa. Korkokatetta rasitti edelleen yleinen alhainen korkotaso ja keskuspankkitalletusten negatiivinen korko. Nettopalkkiotuotot olivat (718) tuhatta euroa. Tästä palkkiotuottojen osuus oli (903) tuhatta euroa ja palkkiokulujen (185) tuhatta euroa. Palkkiotuotoista vuonna 2015 merkittävimpiä olivat palkkiotuotot maksuliikenteestä sekä vuoden lopulla alkaneesta korttiliiketoiminnasta. Tilikaudella aloitetun suojauslaskennan nettotulos oli -154 tuhatta euroa ja se on esitetty tuloslaskelman erässä Kaupankäynnin nettotuotot. Liiketoiminnan muut tuotot (3 489) tuhatta euroa muodostuvat suurimmaksi osin yhteenliittymäpankeilta saaduista korvauksista tilikauden aikana käyttöönotettuihin uusiin palveluihin liittyen. Tilikauden liiketoiminnan kokonaiskulut olivat (4 256) tuhatta euroa. Henkilöstökulut muodostuivat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli (1 915) tuhatta euroa. Muut hallintokulut olivat (1 279) tuhatta euroa. Muut kulut, (1 062) tuhatta euroa, käsittävät poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 370 (243) tuhatta euroa sekä muut liiketoiminnan kulut. Tilikaudella kirjattiin saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia ja luottotappioita 61 tuhatta euroa. Kulu/tuottosuhteeksi muodostui 1,1 (1,0). Kulujen kasvuun vaikutti keskeisesti Sp Keskuspankin panostaminen kehittämiseen ja uusien palveluiden käyttöönottoon. Sp Keskuspankin tuloverot olivat (-24) tuhatta euroa. Katsauskauden positiivinen verovaikutus (verotuotto) selittyy laskennallisella verolla, joka kirjattiin aikaisemmin muodostuneista tappioista. Verohallinto myönsi alkuvuodesta 2015 Sp Keskuspankille tappioiden vähentämisoikeuden. Tase ja rahoitus (vertailutieto ) Sp Keskuspankin tase kasvoi edelleen merkittävästi ja oli (714) miljoonaa euroa. Taseen kasvuun merkittävimmin vaikuttivat liikkeellelasketut velkakirjat, jotka olivat tilikauden lopussa 771 (13) miljoonaa euroa sekä credit-kortteihin liittyvän luottokannan osto Nets Oy:ltä joulukuussa. Myönnetyt korttiluotot olivat tilikauden päättyessä 82 miljoonaa euroa ja muodostivat merkittävimmän osan lainoista ja saamisista asiakkailta. Sp Keskuspankin varat on käteisen likviditeettivarannon, 527 (514) miljoonaa euroa, lisäksi pääsääntöisesti sijoitettu keskus- Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

6 pankkirahoitukseen oikeuttaviin saamistodistuksiin 58 (55) miljoonaa euroa. Joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskun johdosta Säästöpankeille myönnettyjen luottojen määrä kasvoi päätyen 820 (126) miljoonaan euroon. Sp Keskuspankki laski huhtikuun lopussa liikkeelle 500 miljoonan euron vakuudettoman seniorimuotoisen joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy toukokuussa Laina laskettiin liikkeelle uuden Euro Medium Term Note (EMTN) ohjelman alla ja se on listattu Irlannin arvopaperipörssiin. Joukkovelkakirjalainan lisäksi Sp Keskuspankki on laskenut liikkeelle private placement lainoja. Talletukset asiakkailta muodostuivat pääosin yritysten talletuksista päätyen vuoden lopussa 20 (0,7) miljoonaan euroon. Vuoden lopussa Sp Keskuspankilla oli järjestämättömiä korttiluottosaamisia 793 (0) tuhatta euroa. Saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia kirjattiin 33 (0) tuhatta euroa. Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli (3) tuhatta euroa koostuvat pääosin myönnetyistä nostamattomista luotoista. Osakkeet ja oma pääoma Sp Keskuspankilla on yhteensä kappaletta osakkeita ja pankin osakepääoma on ,60 euroa ja sen hallussa ei ole omia osakkeita. Oman pääoman määrä oli 47 (46) miljoonaa euroa ja se luetaan kokonaan ydinpääomaan. Oman pääoman muutos selittyy katsauskauden tuloksella (tulos verojen jälkeen). Oman pääoman tuotto oli 0,7 % (0,2 %). Koko pääoman tuotto jäi sekä tilikaudella että vertailukaudella 0,0 %:iin. Vakavaraisuus ja riskiasema Vakavaraisuus (vertailutieto ) Sp Keskuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Sp Keskuspankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Sp Keskuspankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi Sp Keskuspankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää riskienhallintaa. Omat varat ja vakavaraisuus Sp Keskuspankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0 2,5 %:n tasolle. Vuonna 2015 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Sp Keskuspankin pääomasuunnittelussa keskeisimmät riskimittarit ovat luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus ja pankin pääomasuunnitelman (ICAAP) ylittävälle omien varojen määrälle eli riskipuskurille asettama sisäinen seurantaraja. Sp Keskuspankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Sp Keskuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa on julkistettu keskeiset vakavaraisuustiedot. Sp Keskuspankin omat varat olivat yhteensä 44,9 (44,9) miljoonaa euroa, kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 11,5 (2,5) miljoonaa euroa. Ydinpääoma (CET1) muodostui kokonaan ensisijaisesta pääomasta ja sen määrä oli 44,9 miljoonaa euroa. Oma pääoma koostuu ensisijaisista rajoituksettomista omista varoista sekä ydinpääomasta. Sp Keskuspankin vakavaraisuussuhde oli korkealla tasolla ollen vuoden lopussa 40,9 prosenttia. Korkeaa vakavaraisuuslukua selittää Finanssivalvonnan yhteenliittymälle antama poikkeuslupa, jonka mukaisesti yhteenliittymän sisäisten rahoituserien riskipainona käytetään vakavaraisuuslaskennassa 0 %. Sp Keskuspankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on saatavissa verkkopalvelussa tai Säästöpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Linnoitustie 9, Espoo Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

7 Vakavaraisuuslaskelma Omat varat (1 000 euroa) Ydinpääoma ennen lakisääteisiä vähennyksiä Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja - 66 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut - 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä - 66 Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä RISKIPAINOTETUT VASTUUT Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Vastuun arvonoikaisuriski Markkinariski - - Valuuttariski - - Operatiivinen riski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 40,9 145,6 Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 40,9 145,6 Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 40,9 145,8 Vähimmäisomavaraisuusaste Sp Keskuspankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 2,7 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. (1 000 euroa) Ensisijainen pääoma Vastuiden kokonaismäärä Vähimmäisomavaraisuusaste 2,7 6,7 Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

8 Riskiasema Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Sp Keskuspankilla on liiketoiminnoista riippumaton riskienvalvonta toiminto. Sp Keskuspankki tuottaa strategiansa mukaisesti säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita: maksuliikepalveluista kaikille säästöpankeille ja yhteenliittymän jäsensäästöpankeille maksukorttien liikkeeseenlaskupalveluita sekä likviditeetinhallintaan ja jälleenrahoitukseen liittyviä palveluita. Sp Keskuspankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä Sp Keskuspankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Sp Keskuspankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Vuonna 2015 Sp Keskuspankki altistui toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille. Luotto- ja vastapuoliriskit Luotto- ja vastapuoliriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei kykene täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta vastapuoliriskiä voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten pankkitalletuksista, sijoitussalkkuihin hankituista arvopapereista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja limiiteistä ja takauksista. Keskittymäriskillä tarkoitetaan puolestaan sitä, että Sp Keskuspankin yhdelle asiakkaalle ja/tai asiakaskokonaisuudelle, myöntämien luottojen kokonaismäärä ei saa ylittää luottolaitoslaissa, muissa säädöksissä tai Finanssivalvonnan tai muun valvontaviranomaisen antamissa määräyksissä ja ohjeissa vahvistettuja enimmäismääriä. Yksittäisten vastapuolien aiheuttamia keskittymäriskejä on säännelty limiiteillä ja enimmäisasiakasvastuuta koskevilla toimintaohjeilla sekä yhteenliittymä- että yksittäisellä jäsenluottolaitostasolla. Sp Keskuspankin hallituksen vahvistamat liiketoiminta- ja riskistrategiat määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat sijoitustoimintaa ja luotonannon suuntaamista. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Maksuvalmiusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Sp Keskuspankin maksuvalmius on säilynyt hyvänä koko vuoden Pankin S&P:lta saama luottoluokitus avasi ulkomaiset rahoituskanavat ja laajensi rahoitusmahdollisuuksia merkittäväksi. Luottoluokitus ja EMTN-ohjelma mahdollistivat pääosin ulkomaille suunnatut julkiset emissiot ja private placement -transaktiot. Huhti-toukokuun vaihteessa toteutettu 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina ja sen jälkeen tehdyt private placement -transaktiot ovat mahdollistaneet yhteenliittymäpankkien jälleenrahoituksen kasvattamisen, maturiteetin pidentämisen ja rahoituspohjan laajentamisen. Samanaikaisesti emissioiden avulla on voitu vahvistaa pankin LCR suhdelukua allokoimalla osa emissiosta likvidien varojen lisäykseksi. Sp Keskuspankin LCR -tunnusluku oli 99,9 % ja vertailukauden vastaava 121,8 %. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Tilikaudella 2015 Sp Keskuspankilla oli markkinariskeistä vain korkoriskiä alla kuvatusti. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvoon ja korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Keskuspankki otti toukokuussa 2015 käyttöön suojauslaskennan, kun pankin tekemä kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjaemissio vaihdettiin korkoswap -sopimuksella vaihtuvakorkoiseksi. Sp Keskuspankki käyttää korkoriskinsä seuraamiseksi nykyarvo- ja tuloriskimenetelmää. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Sp Keskuspankissa tunnistetaan ja dokumentoidaan tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Sp Keskuspankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

9 Sp Keskuspankin hallituksen strategia- ja liiketoimintasuunnitelmien avulla. Arvio liiketoimintariskeistä sisältyy hallituksen hyväksymään pääomanhallintasuunnitelmaan. Sisäinen valvonta Sp Keskuspankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on Sp Keskuspankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, riskienvalvonta, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut Sp Keskuspankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle vuosittain tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on Sp Keskuspankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Sp Keskuspankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sp Keskuspankki osti sisäisen tarkastuksen palveluja KPMG:ltä (alkuvuonna 2015) sekä PwC:ltä (PricewaterhouseCoopers Oy). Tarkastuksen painopistealueina tilikaudella on ollut mm. treasury toiminta. Luottoluokitus Luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) myönsi Sp Keskuspankille ensimmäisen kerran luottoluokituksen. Tällöin pitkäaikainen luottoluokitus oli tasolla 'A-' ja lyhytaikainen luottoluokitus tasolla 'A-2' (negatiiviset näkymät). S&P arvioi uudelleen pitkäaikaisen luottoluokituksen Tämän arvion mukaan Sp Keskuspankin pitkäaikainen luottoluokitus on BBB+ ja näkymät vakaat. S&P tuo esille raportissaan, että Euroopan unionin elvytys- ja kriisinratkaisujärjestelmän (BRRD) voimaantulo vuoden 2017 alusta vähentää ennakoitavuutta valtion tukeen systeemisesti tärkeille pankeille Euroopassa. Siksi S&P on uudelleen luokitellut valtion tuen epävarmaksi ("uncertain") ja poistaa valtion tuen luokitusta parantavana lisätekijänä kaikkien arvioitavien eurooppalaispankkien osalta, joiden kotivaltiot implementoivat BRRD:n lainsäädäntöönsä. Vuoden 2017 alusta Suomi on mukana BRRD:ssä ja samalla Sp Keskuspankilta poistuu tämä luokitusta mahdollisesti parantanut lisätekijä. Raportista käy myös ilmi, että Suomen valtion heikentyneistä talousnäkymistä huolimatta S&P:n positiiviset odotukset Säästöpankkiryhmän tuloksentekokyvystä ja strategian toimivuudesta nostavat Säästöpankkien Keskuspankin luottoluokituksen näkymät vakaiksi. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Sp Keskuspankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset Sp Keskuspankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee Sp Keskuspankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä Sp Keskuspankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita Sp Keskuspankille toimitusjohtaja. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Sp Keskuspankin toimitusjohtaja hoitaa Sp Keskuspankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Sp Keskuspankin hallinto ja henkilöstö Sp Keskuspankin varsinainen yhtiökokous pidettiin Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Sp Keskuspankin hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet: Nimi Kämäri, Pasi Huupponen, Juhani Ahonen, Pirkko Bondén, Hans Finne Peter Hakala, Jussi Moilanen Markku Rinta Jarmo Saustila, Matti Seppälä Risto Suominen Jukka Syvänen Hannu Asema jäsen, puheenjohtaja jäsen, varapuheenjohtaja, alkaen jäsen, saakka jäsen, saakka jäsen, alkaen jäsen, varapuheenjohtaja, saakka jäsen, alkaen jäsen, alkaen jäsen, saakka jäsen, alkaen jäsen, alkaen jäsen, alkaen Hallituksen jäsenet ovat rahoitusalan johtotehtävissä toimivia. Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä viisitoista (15) kertaa. Sp Keskuspankin hallitus on valvonut uusien toimintojen käyttöönottoja osana hallituksen kokonaisvalvontaa. Sp Keskuspankin toimitusjohtajana on tilikauden aikana toiminut Hannu Lanteri ja toimitusjohtajan sijaisena Head of Treasury Kai Brander. Varsinainen yhtiökokous valitsi Sp Keskuspankin tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Petri Kettunen. Sp Keskuspankin henkilöstömäärä vahvistui uusien palveluiden vaatimalla tavalla ja henkilöstön määrä kokonaisresursseiksi muutettuna tarkastelukauden päättyessä oli kaksikymmentäyksi (21) henkilöä. Lähipiirillä tarkoitetaan Sp Keskuspankissa johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja heidän perheenjäseniään. Sp Keskuspankin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä toimitusjohtajan sijainen. Tilikauden aikana tapahtuneet muutokset liittyvät hallitusten jäsenten muutoksiin. Sp Keskuspankki ei ole myöntänyt lähipiirilainoja eikä sillä ole lähipiiriliiketoimia. Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

10 Palkitsemisjärjestelmä Sp Keskuspankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita, suosituksia ja Suomen Corporate Governance sääntöjä. Sp Keskuspankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Sp Keskuspankissa ei kuitenkaan sovelleta luottolaitoslain 8. luvun 9, 11 ja 12 :ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä 50 tuhatta euroa, eikä ylitä 100 prosenttia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkiöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaavat pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on linjassa Sp Keskuspankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää Sp Keskuspankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Yhtiökokous päätti hallituksen palkkioista seuraavasti: vuosipalkkio, puheenjohtaja, euroa* vuosipalkkio, varapuheenjohtaja, euroa vuosipalkkio, jäsen, euroa kokouspalkkio, 900 euroa** * Säästöpankkiryhmän nimitysvaliokunnan päätöstä seuraten, mikäli Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja hoitaa puheenjohtajuutta, vuosipalkkiota ei makseta, sillä tehtävän katsotaan kuuluvan toimitusjohtajan tehtävänkuvaan. ** Kokouspalkkio maksetaan kustakin hallituksen varsinaisesta kokouksesta (pois lukien päätökset ilman kokousta). Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy Sp Keskuspankin hallitus. Sp Keskuspankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään 3 kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Pankilla ei ole käytössä eläke- tai muita vastaavia järjestelyitä. Palkitsemisen perusteena oleva kokonaiskompensaatio jakautuu kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan. Muuttuva palkanosa käsittää sekä lyhyen että pitkän aikavälin palkitsemisen. Sp Keskuspankissa on tunnistettu merkittävät riskinottajahenkilöt, jotka voivat vaikuttaa pankin riskiprofiiliin tai toiminnallaan aiheuttaa Sp Keskuspankille merkittävää taloudellista riskiä. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on saatavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla osoitteesta tai Säästöpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Linnoitustie 9, Espoo. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Sp Keskuspankin pankkijärjestelmä on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Korttien liikkeellelaskun sekä korttiluottojen myöntämiseen liittyvät tukipalvelut Sp Keskuspankki ostaa Nets Oy:ltä. Sp Keskuspankin kirjanpito on hoidettu Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Sp Keskuspankki osti sisäisen tarkastuksen palveluja KPMG:ltä (alkuvuonna 2015) sekä PwC:ltä (PricewaterhouseCoopers Oy). Yhteiskuntavastuu Säästöpankkiryhmän yhteiskuntavastuu on kuvattu Säästöpankkiryhmän toimintakertomuksessa. Sp Keskuspankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan Sp Keskuspankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Toimimalla Säästöpankkien keskusluottolaitoksena Sp Keskuspankki omalta osaltaan tukee paikallisten Säästöpankkien yhteiskuntavastuuta. Olennaiset tapahtumat tilinpäätöspäivän jälkeen Sp Keskuspankki emittoi EMTN ohjelman alla vaihtuvakorkoisen 2-vuotisen seniori-muotoisen jvk-lainan määrältään EUR 250 miljoonaa. Vuoden 2016 näkymät Vuonna 2016 taseen kasvu taittuu ja Sp Keskuspankin tase kasvaa yhteenliittymäpankkien rahoitustarpeiden mukaisesti. Lisäksi Sp Keskuspankki tulee huolehtimaan vuoden 2016 aikana toimintansa aloittavan Sp-Kiinnitysluottopankin väliaikaisrahoituksesta ja lyhytaikaisesta likviditeetistä. Jälleenrahoitus hoidetaan pääosin voimassa olevan EMTN ohjelman puitteissa laskemalla liikkeelle vakuudettomia joukkovelkakirjalainoja. Yleinen alhainen korkotaso ja keskuspankkitalletusten negatiivinen korko tulevat edelleen rasittamaan Sp Keskuspankin korkokatetta vuonna Vuonna 2015 aloitetun korttiliiketoiminnan volyymien arvioidaan kasvavan markkinoita nopeammin Sp Keskuspankin ja yhteenliittymäpankkien välisen asiamiestoiminnan ja yhteistyön ansiosta. Lisäksi Sp Keskuspankki edelleen kehittää maksujenvälityspalveluita sekä suunnittelee ja toteuttaa muita tarvittavia yhteenliittymäpankkien liiketoimintaa tukevia hankkeita. Vuoden 2016 tuloksen ennakoidaan muodostuvan voitolliseksi. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä Sp Keskuspankin jakokelpoiset varat ovat ,82 euroa. Sp Keskuspankin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto ,08 euroa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin, eikä osinkoa jaeta. Lisätietoja Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Hannu Lanteri hannu.lanteri@saastopankki.fi puh Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Säästöpankkien Keskuspankin kotisivuilta Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

11 Tunnuslukujen laskentakaavat: Liikevaihto: Korkotuotot, palkkiotuotot, kaupankäynnin nettotuotot, liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä: Korkokate, palkkiotuotot ja -kulut netto, kaupankäynnin nettotuotot, liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut yhteensä: Henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut (ei sisällä poistoja) Kulu-tuottosuhde: Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut Korkokate + nettopalkkiotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Oman pääoman tuotto (ROE), %: Tilikauden tulos * 100 Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), %: Tilikauden tulos * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde, %: Omat varat yhteensä * 100 Riskipainotetut erät yhteensä Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

12 SÄÄSTÖPANKKIEN KESKUSPANKKI SUOMI OYJ:N IFRS-TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 1-12/ /2014 Korkotuotot Korkokulut Korkokate Palkkiotuotot ja -kulut, netto Kaupankäynnin nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan kulut yhteensä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista Liikevoitto Tuloverot Tilikauden tulos Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) 1-12/ /2014 Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: Käyvän arvon rahaston muutos Käypään arvoon arvostamisesta Yhteensä TILIKAUDEN LAAJATULOS Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

13 Tase (1 000 euroa) Liitetieto Varat Käteiset varat Lainat ja saamiset luottolaitoksilta Lainat ja saamiset asiakkailta Sijoitusomaisuus Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Verosaamiset Muut varat Varat yhteensä VELAT JA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Velat Velat luottolaitoksille Velat asiakkaille Johdannaiset Liikkeeseenlasketut velkakirjat Verovelat Muut velat Velat yhteensä Oma pääoma yhteensä Osakepääoma Rahastot Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Velat ja oma pääoma yhteensä Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

14 Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) 1-12/ /2014 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta Laskennallisen veron muutos Maksetut tuloverot Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Myytävissä olevat rahoitusvarat Lainat ja saamiset luottolaitoksilta Lainat ja saamiset asiakkailta Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat, lisäys Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat, vähennys Muut varat Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Velat luottolaitoksille Velat asiakkaille Liikkeeseenlasketut velkakirjat Muut velat Liiketoiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investointien rahavirta yhteensä Rahoituksen rahavirta Osakepääoman lisäykset Rahoituksen rahavirta yhteensä Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta Arvonalentumiset rahoitusvaroista 23 - Käyvän arvon muutokset Poistot ja arvonalentumiset sijoituskiinteistöistä sekä aineellisista ja ainettomista hyödykkeistä Muut oikaisut 75 3 Yhteensä Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

15 Rahavarojen muutos tilikaudella Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä: Käteiset varat Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta Yhteensä Saadut korot Maksetut korot Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

16 Oman pääoman muutokset (1 000 euroa) Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Käyvän arvon rahasto (myytävissä olevat) Rahastot yhteensä Voittovarat Yhteensä Oma pääoma Laaja tulos Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Uusmerkintä Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Laaja tulos Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Laaja tulos yhteensä Oma pääoma yhteensä Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

17 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET LIITE 1: TIETOJA RAPORTOIVASTA YHTIÖSTÄ JA KUVAUS SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄSTÄ Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj (jäljempänä Sp Keskuspankki) on suomalaisten säästöpankkien kokonaan omistama kotimainen talletuspankki. Sp Keskuspankki tuottaa säästöpankeille erilaisia keskusluottolaitospalveluita, jotka keskittyvät maksujenvälitykseen, yhteenliittymäpankkien jälleenrahoituksen tukemiseen sekä credit- ja debit-korttien liikkeellelaskuun. Sp Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja sen merkittävät omistajat ovat yhteenliittymään kuuluvat 23 Säästöpankkia sekä yksi yhteenliittymän ulkopuolinen säästöpankki. Sp Keskuspankin yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöstä julkiseksi osakeyhtiöksi Säästöpankkiryhmä (jäljempänä myös Ryhmä tai Yhteenliittymä ) on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä Säästöpankit muodostavat pankkiryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta. Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät Säästöpankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan olevien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon kautta. Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy ja Sp-Koti Oy ovat ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto Osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutusosakeyhtiö, Sp-Koti ja Säästöpankkien Holding. Säästöpankkiryhmä ei muodosta konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointiryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsensäästöpankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa. Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle ei voida määritellä emoyhtiötä. Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös, johon myös Sp Keskuspankki yhdistetään yhteenliittymäpankkien omistusosuuden suhteessa. Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryhmän muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta, johon myös Sp Keskuspankki kuuluu. Sp Keskuspankin kotipaikka on Espoo, kotivaltio Suomi ja sen rekisteröity osoite on Hevosenkenkä 3, Espoo. Jäljennös Sp Keskuspankin tilinpäätöksestä on saatavissa internet osoitteesta tai Sp Keskuspankin toimitiloista käyntiosoitteesta Hevosenkenkä 3, Espoo. Vastaavasti Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksen jäljennös on saatavissa internet osoitteesta tai Säästöpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Linnoitustie 9, Espoo. Sp Keskuspankin hallitus on 8. helmikuuta 2016 hyväksynyt Sp Keskuspankin tilinpäätöksen ajalta ja tilinpäätös asetetaan yhtiökokouksen 2016 vahvistettavaksi. Yhtiökokouksella on mahdollisuus vahvistaa tilinpäätös tai jättää se vahvistamatta. Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

18 LIITE 2: TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 1. Yleistä Sp Keskuspankin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Sp Keskuspankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja talletuspankkien yhteenliittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muutoksia ja virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto osk:n hallitus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista. Sp Keskuspankin tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito- ja toiminnallinen valuutta. Tilinpäätös esitetään euroina, ellei toisin ole mainittu. Sp Keskuspankin tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja ja suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa (suojatun riskin osalta) jotka on arvostettu käypään arvoon. Varat ja velat netotetaan ainoastaan, kun Sp Keskuspankilla ja vastapuolella on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus netottaa summia ja se aikoo joko netottaa tase -saldot tai realisoida omaisuuserän sekä suorittaa velan samanaikaisesti. 2. Rahoitusinstrumentit Luokittelu ja kirjaaminen Sp Keskuspankin rahoitusvarat luokitellaan IAS 39 mukaisesti kolmeen ryhmään arvostamista varten: - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset Sp Keskuspankin rahoitusvelat luokitellaan seuraavaan ryhmään arvostamista varten: - Muihin rahoitusvelkoihin. Luokittelu Sp Keskuspankin taseessa on riippumaton IAS 39 mukaisista ryhmistä. Samalle riville taseeseen kirjatuille varoille ja veloille voidaan näin ollen soveltaa eri arvostusperusteita. Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen ja velkojen jako arvostusluokkiin esitetään liitteessä 15. Rahoitusinstrumenttien ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kaikki rahoitusvarat ja -velat kirjataan käypään arvoon. Rahoitusinstrumenttien osalta transaktiokulut sisällytetään hankintamenoon. Rahoitusvarat ja -velat netotetaan taseessa, jos Sp Keskuspankilla on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva kuittausoikeus tavanomaisessa liiketoiminnassa sekä laiminlyönti-, maksukyvyttömyys- ja konkurssitapauksissa ja se aikoo toteuttaa suoritukset nettomääräisesti. Sp Keskuspankki ei ole netottanut taseen rahoitusvaroja ja velkoja. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty toiselle osapuolelle niin, että omistukseen liittyvät riskit ja edut on siirretty olennaisiltaosin. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty ja niiden voimassaolo on lakannut. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen ryhmään kirjataan korolliset rahoitusvarat, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka Sp Keskuspankki omistaa ja sillä on kyky ja vakaa aikomus pitää eräpäivään asti. Eräpäivään asti pidettäviksi luokitellut rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisesta on ollut objektiivista näyttöä. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja saamisiksi luokitellut rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisvaroihin kuuluvia rahoitusvaroja, joilla on kiinteät tai määriteltävissä olevat maksuvirrat ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla. Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, jossa on huomioitu välittömästi kohdistettavissa olevat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellaan rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon. Noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat on kuitenkin arvostettu hankintamenoon tai arvonalentumisella alennettuun hankintamenon. Myytävissä olevat rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Luovutuksen, myynnin tai arvonalentumisen yhteydessä arvonmuutos kirjataan pois käyvän arvon rahastosta tuloslaskelman erään Sijoitustoiminnan nettotuotot. Muut rahoitusvelat Muut rahoitusvelat kirjataan taseeseen sopimuksen tekohetken käypään arvoon ja sen jälkeen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia sekä suojauslaskennan kohteena olevaa liikkeelle laskettua velkakirjaa lukuun ottamatta kaikki rahoitusvelat on kirjattu taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Käyvän arvon määrittäminen Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

19 Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevat toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä ostokurssia. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin. Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua omaa arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa asettaessaan. Arvostushintoina käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattujen rahavirtojen menetelmää sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritelty: - täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot (taso 1) - käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille, joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista) (taso 2) - käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, jotka eivät olennaisilta osin perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin (taso 3). Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettava erä kokonaisuudessaan luokitellaan, määritetään koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän suhteen kokonaisuudessaan. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoon ja arvonmuutokset kirjataan taseeseen ja tuloslaskelmaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Sp Keskuspankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa suojaussuhteisiin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen liikkeeseen laskettu velkakirja. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmassa erään Kaupankäynnin nettotuotot. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Kaupankäynnin nettotuotot. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkotuottoina ja kuluina niiden luonteen mukaisesti. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisia kirjataan Sp Keskuspankissa saamisryhmäkohtaisesti korttiluottokannasta. Muista luotoista antolainaus säästöpankeille ja strategisille yhteistyökumppaneille ei Sp Keskuspankin Luottoriskistrategian mukaisesti saa syntyä luottotappioita. Korttiluottojen arvonalennus tehdään järjestämättömiksi todetuista korttiluotoista saamisryhmäkohtaisesti, koska asiakaskohtaiset vastuut ovat alhaisia ja järjestämättömien luottojen lukumäärä on suuri. Tässä saamisryhmällä tarkoitetaan järjestämättömiksi todettua luottoerää. Lainojen arvonalentumiset kirjataan taseessa vähennysten tilille. Tuloslaskelmassa saamisten arvonalentumiset kirjataan erään Arvonalentumistappiot lainoista ja muista saamisista. Mikäli myöhemmin ilmenee, ettei arvonalentuminen ole pysyvää, arvonalentumiskirjaus peruutetaan. Lainat ja saatavat, joiden perintää pidetään mahdottomana, kirjataan luottotappioiksi. Luottotappiot kirjataan vähennysten tilille. Lainat ja saatavat, joita ei pystytä perimään, kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, ja arvonalentuminen perutaan, kun tavanomainen perintäprosessi on loppuunsaatettu ja yksittäisen lainan tai saatavan tappion lopullinen määrä pystytään laskemaan. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä havaitaan objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on alentunut, tehdään saamistodistukselle arvonalentumistestaus. Jos tarkastelussa havaitaan arvon alentuneen, kirjataan arvonalennus tulosvaikutteisesti erään Sijoitustoiminnan nettotuotot. Arvonalentumistappion määrä määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä havaitaan objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille tehdään arvonalentumistestaus. Jos tarkastelussa havaitaan arvon alentuneen, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio kirjataan tulosvaikutteisesti erään Sijoitustoiminnan nettotuotot. Myytävissä olevaa vieraan pääoman ehtoista rahoitusinstrumenttia, kuten velkakirjalainaa, koskeva arvonalentumistestaus perustuu pääasiassa siitä tulevaisuudessa saatavien rahavirtojen kertymiseen. Käyvän arvon lasku, joka johtuu pelkästään riskittömän markkinakoron noususta, ei synnytä arvonalentumistappion kirjaamistarvetta. Sen sijaan vastapuolen luottoriskipreemion kasvu voi olla näyttö heikentyneestä maksukyvystä. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)

20 3. Vuokrasopimukset Vuokrasopimus on sopimus, jonka mukaan vuokralle antaja antaa vuokralle ottajalle oikeuden käyttää omaisuuserää sovitun ajan maksua tai toistuvia maksuja vastaan. Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen syntymisajankohtana rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi liiketoimen tosiasiallisen sisällön mukaan. Vuokrasopimus on rahoitusleasingsopimus, mikäli se siirtää vuokralle ottajalle olennaisilta osin omistamiselle ominaiset riskit ja edut. Muutoin se on muu vuokrasopimus. Sp Keskuspankilla ei ole rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja omaisuuseriä. Muulla vuokrasopimuksella vuokralle otettujen hyödykkeiden vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa tuloslaskelman erään liiketoiminnan muut kulut. Sp Keskuspankki on vuokralle ottajana mm. konttoritiloista, tulostimista ja kannettavista tietokoneista. 4. Työsuhde-etuudet Työsuhde-etuuksiin sisältyvät lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet ja muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet. IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardi määrää työsuhde-etuuksien kirjanpitokäsittelyn. Lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi palkat ja luontaisedut, vuosilomat ja tulospalkkiot. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan 12 kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät suorittavat asianomaisen työn. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä Sp Keskuspankki maksaa kiinteitä eläkevakuutusmaksuja eläkevakuutusyhtiöille eikä Sp Keskuspankilla tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta lisämaksujen suorittamiseen, jos eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten etuuksien maksamisesta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TyEL). Ulkopuolinen eläkevakuutusyhtiö vastaa tästä eläketurvasta Sp Keskuspankissa. Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet perustuvat pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Tällaisia etuuksia ovat esimerkiksi palkallinen loma, palkkio tai lahja, joka myönnetään palveluvuosien kertymän perusteella. 5. Aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Sp Keskuspankin aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa tietokoneohjelmistot ja ohjelmistolisenssit. Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Vastainen taloudellinen hyöty saattaa sisältää palvelujen tai tavaroiden myyntituottoja, kustannussäästöjä tai muuta hyötyä, joka syntyy Sp Keskuspankin käyttäessä omaisuuserää. Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon. Hankintameno käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot, jotka välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Hankintamenoon ei lueta hyödykkeen käytöstä ja henkilökunnan koulutuksesta aiheutuneita menoja eikä hallinnon menoja ja muita yhteisiä yleismenoja. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke kirjataan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot kirjataan tasapoistoina kuluksi kunkin aineettoman hyödykkeen tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vuosittain. Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat: Ulkoisilta toimijoilta ostetut tietojärjestelmät Muut aineettomat hyödykkeet 3-5 vuotta 5 vuotta Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseen Aineettomat hyödykkeet erään. Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. 6. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Sp Keskuspankin aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat koneet ja kalusto. Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan kaikista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä erään Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään kaikki menot, jotka välittömästi aiheutuvat hyödykkeen hankinnasta. Hyödykkeet poistetaan tasapoistoin arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä kertyy alun perin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat: Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto tai tappio määräytyy myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena 7. Verot Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin kun ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista väliaikaisista eroista. Laskennallinen vero arvostetaan IAS 12 standardin perusteella ja niillä tilinpäätöspäivänä Säästöpankkien Keskuspankki Vuosikertomus (60)