Pirkanmaan ympäristöohjelma Hyväksytty maakuntahallituksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011 2016. Hyväksytty maakuntahallituksessa 15.8.2011"

Transkriptio

1 Pirkanmaan ympäristöohjelma Hyväksytty maakuntahallituksessa

2 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. VISIO KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Nykytilan kuvaus Muutoshaasteita Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Nykytilan kuvaus Muutoshaasteita Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille YMPÄRISTÖTIETOISUUS Nykytilan kuvaus Muutoshaasteita Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille SEURANTA SANASTO 31 LIITTEET Liite 1. Pirkanmaan ympäristön tilaa kuvaavia indikaattoreita 35 Liite 2. Ympäristöohjelmatyöhön osallistuneita tahoja 42 Liite 3. Toimijataholyhenteet 43 2

3 Saatteeksi Pirkanmaan ympäristöohjelma katsoo luottavaisesti Pirkanmaan tulevaisuuteen. Maakunta on matkalla kohti vähäenergisempää ja kestävämpää tulevaisuutta, jossa ympäristö on arvo sinänsä mutta myös tärkeä hyvinvoinnin ja toimeentulon lähde. Ympäristöohjelma kokoaa ja esittää tavoitteet sekä joukon toimenpiteitä tämän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Toivomme, että ohjelmaan voivat sitoutua niin yritykset, yksityiset henkilöt kuin julkiset organisaatiot. Ympäristömme tulevaisuus on meidän kaikkien vastuulla. Ympäristöohjelman lähtökohdaksi ohjausryhmä valitsi tavanomaisesta poikkeavan lähestymistavan. Ympäristöohjelma rakentuu kolmen teeman varaan. Kunkin teeman sisällä tarkastellaan niin yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen kuin luonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita, muiden muassa. Tällainen lähestymistapa on haastava, mutta avaa mielenkiintoisia näkökulmia ympäristöohjelman laadintaan. Ohjelmatyöhön osallistui laaja joukko pirkanmaalaisia toimijoita. Heille kaikille suuri kiitos panoksesta Pirkanmaan paremman huomisen hyväksi. Tämä Pirkanmaan ympäristöohjelma on ensimmäinen uuden lainsäädännön mukaisesti laadittu suunnitelma, jonka laadinnan vetovastuu on ollut Pirkanmaan liitolla. Yhteistyö Pirkanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa on ollut tiivistä ja saumatonta. Visiomme mukaan toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Tässä meille kaikille haastava tavoite tuleville vuosille! Jukka Alasentie Ohjausryhmän puheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Pirkanmaan liitto Tom Frisk Ohjausryhmän jäsen ja esittelijä Tutkimusprofessori Pirkanmaan ELY keskus 3

4 1. JOHDANTO Maakunnallisia ympäristöohjelmia alettiin Suomessa valmistella 1990 luvun loppupuolella ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Pirkanmaan ensimmäinen ympäristöohjelma valmistui Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja sidosryhmien yhteistyönä vuonna Ohjelma päivitettiin vuonna 2006 viideksi vuodeksi eteenpäin. Laki alueiden kehittämisestä muuttui vuoden 2010 alusta mm. siten, että vastuu laaja alaisten ympäristöä ja luonnonvaroja koskevien suunnitelmien käynnistämisestä ja yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun tuli maakuntien liittojen vastuulle. Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY keskus) kävivät keväällä 2010 neuvotteluja uuden ympäristöohjelman laatimisen käynnistämisestä, ja Pirkanmaan maakuntahallitus teki asiasta päätöksen huhtikuussa Maakuntajohtaja asetti työlle ohjausryhmän, johon tuli liiton ja ELY keskuksen edustajien lisäksi jäsenet myös Tampereen kaupungilta ja Tampereen yliopistosta (liite 2). Osassa maakunnista on laadittu ympäristöohjelma, osassa ympäristöstrategia ja osassa molemmat. Pirkanmaalla päädyttiin laatimaan ympäristöohjelma, joka sisältää lyhyen strategisen osan. Strategisiin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet toteuttamiskeinoineen muodostavat pääosan ympäristöohjelmasta. Ohjelman visio ja sitä toteuttavat strategiset tavoitteet asetettiin vuodelle Itse ohjelman toimenpiteet kohdennettiin vuosille Ympäristöohjelma päätettiin tehdä aiemmasta ohjelmasta ja useimmista muista alueellisista ympäristöohjelmista poikkeavalla tavalla. Yleensä ympäristöohjelmissa on pyritty kaikenkattavuuteen, niin että lähes kaikista ympäristöön vaikuttavista asioista on haluttu sanoa jotain. Tämän ohjelman laadinnassa lähtökohdaksi otettiin se, että keskitytään olennaisimpiin kysymyksiin silläkin uhalla, että monet sinänsä tärkeät kysymykset jäisivät ilman omia strategisia tavoitteitaan ja toimenpiteitään. Näin pyrittiin parantamaan ympäristöohjelman ohjaavaa vaikutusta. Myös priorisoitujen kysymysten syvyys ja konkretia tulivat mahdollisiksi. Usein ympäristöohjelmat nähdään alueiden kehittämistä hidastavina tai jopa jarruttavina ohjelmina. Tässä ohjelmassa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita ympäristöhaasteisiin vastaaminen voi elinkeinoelämälle tuoda. Ohjelmassa on pyritty ottamaan huomioon kehittävät ja mahdollistavat näkökulmat, mutta myös haitallista kehitystä rajoittavat ja ehkäisevät näkökulmat. Ohjelman käytännön laadintaa varten valittiin kolme teemaa, joiden mukaisesti työ toteutettiin. Ensimmäinen teema käsittelee niitä ympäristöhaasteita, joita kaupungistuminen ja keskittyminen tuovat yhtäältä kasvavalle (erityisesti Tampereen) kaupunkiseudulle, toisaalta myös maakunnan maaseutualueille. Maakuntahallituksen suosituksen mukaisesti teeman nimi muutettiin myöhemmin muotoon kestävä yhdyskuntarakenne. Toinen teema käsittelee ympäristövastuullista elinkeinotoimintaa, missä yhteydessä erityistä huomiota on kiinnitetty mm. ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeään energiatehokkuuteen. Kolmantena teemana on ympäristötietoisuus, johon liittyen on käsitelty mm. viime vuosina keskeiseen asemaan noussutta ympäristökasvatuksen edistämistä. Käytännön työtä varten asetettiin edellä mainitun jaottelun mukaan kolme teemaryhmää, joissa oli Pirkanmaan ELY keskuksen ja Pirkanmaan liiton edustajia ja joita täydennettiin sidosryhmien edustajilla (liite 2). Teemaryhmät laativat aluksi yleiset skenaariot aihepiiristään tai tarkastelivat teemaansa valtakunnallisten skenaarioiden pohjalta sekä tunnistivat keskeiset muutoshaasteet ja laativat teemansa yleiskuvauksen. Koska teemat oli valittu enemmän näkökulman kuin substanssin mukaisesti, jokaisen ryhmän tuli tarkastella aihettaan ainakin seuraavista näkökulmista: ilmasto, energia, luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus, pinta ja pohjavesien tila sekä jätteet. Työnsä pohjaksi teemaryhmillä oli käytössään Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisesta tehdyn arviointikyselyn tulokset. Kysely toteutettiin Pirkanmaan 4

5 liiton ja ELY keskuksen yhteistyönä elo syyskuussa 2010 ja tiivis raportti sen tuloksista löytyy Pirkanmaan liiton Internet sivuilta. Sidosryhmien osallistumista on pidetty erityisen tärkeänä. Niinpä teemaryhmiin osallistumisen lisäksi on järjestetty sähköisiä lomakekyselyjä, yleisseminaari, teemakohtaisia laajennettuja työryhmien kokouksia sekä julkinen kuuleminen internetin välityksellä. Ohjelman laadinnassa on otettu huomioon sekä kansainväliset (erityisesti EU:n) linjaukset että kansalliset suunnitelmat, ohjelmat ja tavoitteet, jotka vaikuttavat ympäristöasioiden hallintaan. Tärkeimpiä alueellisia suunnitelmia, jotka on otettu huomioon, ovat Pirkanmaan maakuntasuunnitelma ja ohjelma, Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä siihen liittyvät Pirkanmaan pintavesien ja pohjavesien toimenpideohjelmat, Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Pirkanmaan energiaohjelma sekä Tampereen seudun rakennemalli ja siihen liittyvä seudullinen ilmastostrategia. Ohjelmaa lukiessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota strategisten tavoitteiden ja toimenpideehdotusten erilaiseen aikaperspektiiviin. Toimenpiteet, joita esitetään toteutettaviksi vuoteen 2016 mennessä, eivät yleisesti ottaen johda vielä vuoteen 2030 tähtäävien strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Seuraavalla ohjelmakaudella tarvitaan jo uusia toimenpiteitä, ja toimenpiteitä saatetaan joutua tarkistamaan jo kesken ohjelmakauden. Pirkanmaan ympäristöohjelma ei ole muusta toiminnasta erillinen ohjelma, jonka toteuttamiseksi perustettaisiin oma organisaatio, vaan toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa eri toimijoiden normaalin toiminnan yhteydessä. Ohjelman toteutumista seurataan sekä kiinnittämällä huomiota eri toimenpiteiden käynnistymiseen ja edistymiseen että seuraamalla ympäristön tilan kehittymistä Pirkanmaalla. Ohjelman seuranta toteutetaan Pirkanmaan ELY keskuksen ja Pirkanmaan liiton välisenä yhteistyönä. Ohjelmaan on valittu toimenpiteitä, joiden toteuttaja ja mahdollisesti myös rahoitus on jo selvillä, mutta myös sellaisia toimenpide ehdotuksia, jotka olisivat hyödyllisiä strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi mutta joiden toteuttaminen on vielä täysin tai osittain auki. Ohjelman toimenpiteisiin liittyen on esitetty raportointivastuu ja osallistujat. Alun perin ajatuksena oli selvittää myös eri toimenpiteiden kustannukset, mutta se nähtiin hyötyyn nähden liian työlääksi. Kustannukset joudutaan joka tapauksessa selvittämään silloin, kun toimenpiteiden pohjalta laaditaan konkreettisia hanke ehdotuksia. Pirkanmaan ympäristöohjelman liitteenä on kuvaus ympäristön tilasta niiden muuttujien valossa, joista on käytettävissä ja helposti saatavissa seurantatietoa. Nämä muuttujat eivät välttämättä kuvaa kattavasti ympäristön kaikkia osa alueita, ja joitakin muuttujista saatetaan pitää vähemmän tärkeinä ympäristöindikaattoreina. Ympäristöohjelmatyön yhteydessä ei kuitenkaan ollut mahdollista käynnistää uusia seurantaohjelmia, mutta työ saattaa antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan seurantaa tulisi kehittää. 5

6 2. VISIO 2030 Miksi tavoittelemme hyvää ympäristöä? Pirkanmaa on vilkkaasti kehittyvä ja väestöpohjaltaan kasvava maakunta, minkä vuoksi sen ympäristökin muuttuu nopeasti. Tämän hetken muutostrendit, kuten väestön kasvu, keskittymiskehitys, ilmastonmuutos sekä energia ja materiaalitehokkuus luovat meille suuriakin haasteita, mutta myös aivan uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiseen yhdessä. Ilmasto ja energiakysymysten merkitys kasvaa kovaa vauhtia, mikä heijastuu maakuntamme talouteen ja elinkeinotoimintaan. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että ympäristökysymykset otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon erilaisten toimintojen suunnitteluvaiheessa ja päätöksenteossa. Emme halua rajata ympäristö käsitettä suppeasti, vaan sillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa sekä luonnonettä rakennettua ympäristöä. Haluamme, että maakuntaamme tullaan tutustumaan monipuoliseen ympäristöön ja sen eteen tehtävään työhön. Ympäristömme on ylpeytemme aihe, myös tulevaisuudessa. Täten asetammekin tavoitteet korkealle sen kehittämisessä ja suojelussa. Jotta saamme tehokkaasti näkyviä ja laajavaikutteisia tuloksia aikaan, olemme valinneet strategisen toimintamme painopistealueiksi kestävän yhdyskuntarakenteen, ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan ja ympäristötietoisuuden. Olemme tiellä kohti ympäristövastuullista elämäntapaa, joka yhdistää kaikkia pirkanmaalaisia. Toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Ympäristövastuullinen toiminta Ympäristövastuullisella toiminnalla tarkoitetaan eri tahojen, kuten organisaatioiden, yhteisöjen ja yksilöiden vastuuta omista ympäristövaikutuksistaan. Ympäristö otetaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämällä ympäristöosaamistamme teemme siitä maakuntamme kilpailuedun. Ympäristövastuullisuudesta tulee välttämätön edellytys ja kilpailuvaltti alueemme liiketoiminnalle. Ympäristövastuullisen toiminnan edellytyksenä näemme vahvasti ympäristötietoisuuden, joka rakentuu arvoista, asenteista ja toiminnasta. Arvot ja asenteet heijastuvat valintoihimme ja päätöksiimme. Panostamme ympäristötietoisuuden kasvuun ja sen tulemiseen osaksi arjen toimintaa, myös omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Avainasemassa ovat tiedon tuotannon turvaaminen, tiedon analysointi yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa, tiedon konkretisointi sekä sen tuominen oikean kohderyhmän saataville. 6

7 Kestävän talouden edelläkävijä Kestävässä taloudessa otetaan huomioon mm. ekologiset näkökulmat. Luonnonvaroja käytetään säästäväisesti ja tehokkaasti ja siten, ettei luonnonvarojen uusiutumista vaaranneta. Taloudelliset toiminnot ovat tasapainossa luonnon kantokyvyn kanssa. Olemalla kestävän talouden edelläkävijöitä lisäämme hyvinvointia. Keskeisenä tulevaisuuden taloutta ohjaavana tekijänä toimii energia ja materiaalitehokkuus. Kestävyyden periaatteet ohjaavat maakuntaamme syntyvää uutta liiketoimintaa, jossa palveluliiketoiminnalla on vahva asema. Uusien teknologioiden ja materiaalien tutkimuksella ja kehittämisellä edistämme uuden liiketoiminnan syntyä. Tämän tukemiseksi luomme monialaisia innovaatioympäristöjä. Maakuntamme tunnetaan ympäristöliiketoiminnastaan, joka menestyy myös globaalisti. Ympäristö hyvinvoinnin perustana Hyvä, elinvoimainen ympäristö tarjoaa ihmisille mahdollisuuden hyvinvointiin ja edellytykset ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Koska ympäristö on hyvinvointimme perusta, otamme ympäristöhaasteet vastaan ja teemme töitä niiden eteen. Otamme hyvinvointikysymyksissä huomioon elinkeinotoiminnan pitkäaikaiset ympäristövaikutukset ja ymmärrämme, että ympäristö luo hyvinvointia sekä aineettomien että aineellisten tekijöidensä kautta. Pirkanmaalaisella ympäristöllä on itseisarvo ja olemme siitä ylpeitä. Parantamalla ympäristötietoisuutta edesautamme hyvinvointimme ja sen edellytysten säilymistä ja lisääntymistä. 7

8 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 3.1. Nykytilan kuvaus Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan sitä fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka muodostuu jonkin alueen, kuten taajaman asunto, palvelu, työpaikka, virkistys ja elinkeinotoimintojen alueista ja niitä yhdistävistä teknisen infrastruktuurin verkostoista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa alueiden käytöllä edistetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ja olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämisen lisäksi kaupunkiseutuja ja taajamia eheytetään. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ohjataan kaupunkiseutujen ja taajama alueiden uudisrakentamista alueille, jotka sijaitsevat kohtuuetäisyydellä olemassa olevista palveluista ja jotka parantavat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että lähipalvelut ovat saavutettavissa kävellen tai pyörällä. Lisäksi asumisen alueet pyritään liittämään verkostoja muodostaviin viheralueisiin. Kestävässä yhdyskuntarakenteessa eri toimintojen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ja luodaan edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erilaisten palveluiden saavutettavuus on asumisen keskeisimpiä laatutekijöitä. Haasteena on maaseutualueiden palveluverkon ja elinvoimaisuuden säilyvyys palvelutarjonnan keskittyessä kuntakeskuksiin. Kestävyyden periaatteille rakentuva yhdyskuntarakenne tarjoaa asumisen laadun ja viihtyvyyden lisäksi myös mahdollisuuksia monipuoliseen virkistäytymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, unohtamatta kulttuurista moniarvoisuutta ja tasavertaisuutta. Pirkanmaa on maan harvoja kasvumaakuntia ja viime vuosina väestönkasvu on ollut noin neljä tuhatta henkeä vuodessa. Maakunnassa on noin asukasta, joista Tampereen kaupunkiseudulla asuu 77 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet seudun yhdyskuntarakennetta ohjaavan rakennesuunnitelman keväällä Rakennesuunnitelman lähtökohtana on, että kaupunkiseudun asukasluku kasvaa tavoitevuoteen 2030 mennessä asukkaalla. Taajama asutuksen lisääntyminen on ollut havaittavissa viime vuosikymmeninä maakunnan kaikissa kunnissa, mutta erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla. Taajamissa asuu nyt noin 87 prosenttia pirkanmaalaisista. Samanaikaisesti väestö on vähentynyt maakunnan reuna alueilla. Myös väestön ikääntymisen trendi näkyy maakunnassa. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä on noin 17 prosenttia asukkaista. Maakunnan väestönkasvu on edellyttänyt rakennetun ympäristön laajentamista, mikä näkyy niin asuntorakentamisena, uusina liikenneyhteyksinä kuin kaupan ja teollisuuden rakennuksinakin. Pirkanmaan vakituisista asunnoista 14 prosenttia on rakennettu vuosina Väestönkasvun myötä rivi ja kerrostalotuotanto on lisääntynyt Tampereen seudulla. Asuntojen keskikoko Pirkanmaalla on 78,8 neliömetriä, mikä on puolitoista neliömetriä valtakunnallista keskiarvoa pienempi. Tätä voidaan selittää Tampereen seudun kaupunkimaisella asumistavalla. Asumisväljyys on kasvanut maakunnassa, ja uusimman omakotiasuntokannan kunnissa talojen keskikoko on suurin. Suomen kesämökkikannasta Pirkanmaalla on yli 9 prosenttia, mikä tarkoittaa kolmatta sijaa maakuntien valtakunnallisessa vertailussa. Erilaisten rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 25 prosenttia maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä eli saman verran kuin liikenne. Pirkanmaalainen tekee vuorokaudessa keskimäärin noin kolme matkaa, joista 60 prosenttia tehdään henkilöautolla. Suomalaisten liikkuminen on kaiken kaikkiaan lisääntynyt jokainen suomalainen liikkuu päivittäin yli 2 kilometriä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Liikkumisen kasvua on tapahtunut etenkin henkilöautoilussa. Työpaikkojen ja palveluiden keskittyminen Tampereen kaupunkiseudulle ja sen läheisyyteen on lisännyt jatkuvasti henkilöautosuoritetta ja samalla matkojen pituudet ovat kasvaneet. Tampereen seudulla 8

9 joukkoliikenteen osuus on muuta Pirkanmaata suurempi. Liikenteen kasvaessa myös sen päästöt kasvavat. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kohonneet maakunnassa 2000 luvun alusta. Muita merkittäviä liikenteen päästöjä muodostuu typen oksideista, hiilimonoksidista sekä hiukkasista. Erityisesti tieliikenne on paikallisesti merkittävä ilmanlaadun heikentäjä. Väestönkasvu ja lisääntynyt liikenne luovat paineita teknisen infrastruktuurin kunnolle ja yhteyksien toimivuudelle. Liikennesuoritteella mitattuna Pirkanmaa on valtakunnallisesti toiseksi vilkkain maakunta Uudenmaan jälkeen. Päällystetystä tieverkosta huonokuntoiseksi on luokiteltu hieman yli 4 prosenttia ja kevyen liikenteen väylistä lähes 9 prosenttia. Maakunnassa sijaitsee osa maan vilkkaimmasta kaukoliikennereitistä eli Tampere Helsinki ratayhteydestä. Kaikilla infrastruktuurin keskeisillä alueilla; tiestön, rataverkon, vesihuollon ja sähköverkon kunnossapidossa on tällä hetkellä merkittävästi saneerausvelkaa. Vesihuollon tarkoituksena on turvata laadukkaan talousveden saanti sekä huolehtia tarkoituksenmukaisesta viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta. Pirkanmaalaisista noin 86 prosenttia asuu yhteiseen vesijohtoverkkoon ja noin 81 prosenttia viemäriverkostoon liitetyissä asunnoissa. Vaikka maakunnassa on viime vuosina toteutettu useita vesihuoltotyöhankkeita, monet laajat hankkeet ovat jääneet toteuttamatta rahoituksen puutteessa. Yhdyskuntajätteen keräyksestä, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä huolehtii neljä kuntien perustamaa alueellista jätehuoltoyhtiötä. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on kaksi, Tampereella Tarastenjärvi ja Nokialla Koukkujärvi. Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palveluiden saatavuutta edistetään maakunnallisella laajakaistaohjelmalla kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanemiseksi. Pirkanmaalta esitetyt erilliset laajakaistahankkeet sijoittuvat 16 kunnan alueelle. Maakunnassa on laajoja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema alueita sekä kulttuuriympäristöalueita ja kohteita. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata myös käsitteillä kulttuurimaisema, arkeologiset kohteet ja rakennettu kulttuuriympäristö sekä perinnebiotoopit. Maankäytön suunnittelulla ja hoitotoimenpiteillä pyritään turvaamaan arvokkaiden alueiden säilymistä. Kulttuurimaisemia on säilytetty ja parannettu metsänhoidollisin keinoin ja maatalouden kulttuuriympäristöjä mm. perinnebiotooppien hoidolla. Kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin liittyy monenlaisia arvoja ja ne ovat keskeisiä alueiden ja paikkojen identiteettien muotoutumisessa. Tyrvään vanha kirkko on esimerkki yhdenlaisesta kulttuuriympäristöjen merkityksestä: modernia taidetta on yhdistetty keskiaikaiseen kirkkoympäristöön, mikä on synnyttänyt uudenlaisia arvoja ja nostanut kirkon valtakunnallisestikin merkittäväksi kulttuurimatkailukohteeksi. Kasvavat taajamat ovat levittäytyneet ympäröiville alueille, minkä vuoksi monet viheralueet ovat supistuneet ja pirstoutuneet. Lajisto pyrkii muutoksen edessä joko sopeutumaan tai muuttamaan muille alueille usein se kuitenkin myös häviää. Taajamaluonnolle on tyypillistä suuri vaihtelu lähes luonnontilaisista alueista hyvin voimakkaasti muuttuneisiin viheralueisiin. Pirkanmaan maakuntakaavassa on osoitettu erilaisia virkistys, retkeily ja ulkoilualueita vajaat 4 prosenttia maakunnan maapinta alasta. Suojelualueita on noin 2 prosenttia maapinta alasta. Asutuksen läheisyydessä on virkistysalueiden lisäksi luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Esimerkiksi Tampereen keskustan läheisyydessä sijaitsee luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita: Pyynikki, Viikinsaari, Vaakkolammi, Myllypuro, Halimasjärvi, Peltolammi ja Soukonvuori. 9

10 3.2. Muutoshaasteita Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja kunnossapito Elämäntavan sekä lisääntyneen ja pirstoutuneen vapaa ajan vaikutus liikkumiseen erillään olevat palvelut ovat saavutettavissa nopeasti ja helposti vain henkilöautolla Liikkumistarpeeseen vaikuttaminen maankäytön suunnittelulla Uusien liikenneväylien, vesihuoltoverkostojen ja palveluiden rakentaminen hajautuvan rakenteen myötä Palveluverkon harveneminen ja palveluiden saavutettavuuden heikkeneminen maaseudulla Teknisen infrastruktuurin parannustarpeet ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Poikkeusoloihin varautuminen ympäristöriskien lisääntyessä Liikenteen päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen Kevyen ja joukkoliikenteen heikko asema ja houkuttelevuus verrattuna henkilöautoiluun Liikenteen ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden lisääminen Luonnonvarojen käytön suunnitelmallisuuden parantaminen ja sen yhteensovittaminen muun maankäytön suunnittelun kanssa Elinkaariajattelun ja arvioinnin liittäminen erilaisten toimintojen ja hankintojen suunnitteluun Jätteiden hyötykäytön lisääminen Primäärisiä luonnonvaroja korvaavien ylijäämä ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen kaikessa rakentamisessa Elinympäristön laadullinen kehittäminen Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden toteuttaminen yhdyskuntarakenteessa kaikilla on yhtäläinen oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen Viheralueiden supistuminen ja pirstaloituminen Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen sekä luonnon yksipuolistuminen ja luonnonarvojen menettäminen kaupunkirakenteen sisällä Kaupunkiluonnon ja kaupunkiluontotyyppien erityispiirteiden ymmärtäminen ja arvostus Maaseutualueiden elinvoimaisuuden ja niiden ominaispiirteiden säilyvyys Kulttuuriympäristöjen vaaliminen osana laadukkaan elinympäristön luomista Kestävän yhdyskuntarakenteen ja ihmisten mielekkäinä kokemien elämisen ja asumisen tapojen yhteensovittaminen 10

11 3.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille Strateginen tavoite 1. Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella. Taajamissa käytetään hyväksi mahdollisuudet täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja tehostaa rakentamista, erityisesti keskustoissa. Maankäytön muutoksissa otetaan huomioon kulttuuri ja luonnon ympäristön arvot sekä elinympäristön viihtyvyys. Kulttuuriympäristön monipuolisuus ja arvot säilytetään mm. uudis ja korjausrakentamisessa. Alueiden ominaispiirteitä hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja alueiden profiloitumisessa. Maakunnassa nostetaan julkisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Yhdyskuntarakenne on sellainen, että se houkuttelee kulkemaan kävellen, pyöräillen ja käyttämään joukkoliikennettä. Taajamien keskustoissa edistetään kevytliikennettä palvelevia ratkaisuja. Seudulliset ja alueelliset palvelut sijoitetaan siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa julkisen liikenteen keinoin. Lähipalvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa kävellen ja pyöräillen tai liikkuvina palveluina. Asukkaiden arki on sujuvaa ja liikkuminen on turvallista. Viheralueista muodostetaan toisiinsa kytkeytyviä ehyitä virkistys ja luonnonarvokokonaisuuksia. Luonnon monimuotoisuutta turvataan saattamalla loppuun nykyiset suojelualuevaraukset, parantamalla olemassa olevien suojelualueiden tilaa, hyödyntämällä vapaaehtoisia ja vaihtoehtoisia ympäristönhoitomenetelmiä sekä käyttämällä luonnonvaroja kestävästi. Toimenpide 1. Luodaan eheyttämiselle välineitä. Kootaan maakunnallinen tietopohja ja kokonaisnäkemys kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön arvoista eheyttävän suunnittelun pohjaksi. Kaavoitusta laajennetaan erityisesti asemakaava alueiden läheisyydessä (ns. lievealueilla) ja tonttitarjontaa lisätään keskitehokkaalle asuntotuotannolle. Käynnistyvällä maakuntakaavoituksella ratkaistaan maankäytön periaatteet maakunnan eri osissa. Haja asutusalueilla kehitetään liikkuvia palveluita. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan maakuntamuseo Toimenpide 2. Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja. Kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Laajennetaan joukkoliikennevyöhykkeitä, mahdollistetaan liityntäpysäköinti ja matkaketjut sekä kehitetään raideliikennettä. Tehdään seutukuntakohtaiset/kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Laajennetaan aktiivisesti jalankulun ja pyöräilyn vyöhykkeitä. Varataan vuosittain merkittävä määrärahaosuus kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantamiseen nykyisessä yhdyskuntarakenteessa. Kävelyn ja pyöräilyn suosiota lisätään ohjauksella ja kannustuksella (mm. markkinointi, kampanjat, työnantajien tuki) 11

12 Toimenpidettä konkretisoidaan alueen liikenteeseen ja liikennejärjestelmiin liittyvissä suunnitelmissa ja ohjelmissa (esim. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma). Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Liikennevirasto, kansalaisjärjestöt Toimenpide 3. Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen. Palvelujen sijoittaminen perustuu seudulliseen/ kunnalliseen palveluverkkosuunnitelmaan, jossa keskeisenä lähtökohtana on palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Kunnat kehittävät menettelyjä kunnallisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi yli kuntarajan. Kaupallinen palveluverkko ja julkinen palveluverkko integroidaan toisiaan tukevasti ja sujuvan asioinnin mahdollistamiseksi lähipalveluissa, alueellisissa palveluissa ja keskitetyissä palveluissa. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, kunnat, ELY keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, palveluja tilaavat ja tuottavat organisaatiot, kaupan toimijat Toimenpide 4. Turvataan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Laaditaan Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelma. Edesautetaan kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamista maakunnallisessa suunnittelussa kehittämällä ja päivittämällä kulttuuriympäristöalueiden suunnittelumerkintöjä. Toteutetaan Adoptoi monumentti ohjelmaa maakunnassa sekä arkeologian ja rakennetun perinnön osalta. Hyödynnetään avustusmahdollisuudet arvoalueiden selvityksissä, tutkimuksissa ja kunnossapidossa (esim. EAKR, kansalliset avustukset). Ylläpidetään ja laajennetaan korjausrakentamisen neuvontapalveluja. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ELY keskus, kunnat, ProAgria Pirkanmaa, Museovirasto, Suomen Kotiseutuliitto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Metsäkeskus, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt Toimenpide 5. Vahvistetaan maakunnan viherverkkoa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon keinoin sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä. Toteutetaan loppuun nykyiset suojelualuevaraukset ja parannetaan suojelualueiden monimuotoisuutta. Kartoitetaan verkoston täydentämistarpeet. Laajennetaan alueita vapaa ehtoisin sopimuksin (esim. METSO ohjelman ja KuntaMETSOn keinot). Laaditaan kansallisen biodiversiteettistrategian tavoitteita tukeva maakunnallinen luonnon monimuotoisuusohjelma (ks. Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta teeman strateginen tavoite 4, toimenpide 1). Toteutetaan valtakunnallista vieraslajistrategiaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi ja lisäämiseksi. Estetään haitallisten vieraslajien, kuten jättiputkien, leviämistä lajikohtaisilla toimenpiteillä ja tiedotetaan vieraslajeista aktiivisesti. 12

13 Hoidetaan lähiympäristöjä vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin (esim. ympäristönkunnostushankkeet). Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Metsähallitus, Metsäkeskus, ProAgria Pirkanmaa, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 2. Pirkanmaa on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Parannetaan suunnitteluprosesseissa maankäytön energiatehokkuutta ja luodaan käytännön suunnittelutyön välineitä rakennushankkeiden energiatehokkuuden nostamiseksi. Ohjataan uudis ja korjausrakentamisen energiatehokkuutta rakentamisen ratkaisuihin liittyvillä ehdoilla ja kannustimilla. Ekotehokkuuslaskennassa otetaan huomioon rakennusperinnön erityisarvot. Lisätään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä rakentamisessa vähentämällä materiaalikulutusta ja lisäämällä kierrätystä ja uusiokäyttöä. Suuret rakennushankkeet toteutetaan ekotehokkaasti sekä siten, että niiden haitalliset vaikutukset ympäristöön minimoidaan. Hankkeet ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti edistyksellisiä ja luovat kysyntää uusille toimialoille. Toimenpide 1. Tehdään energiatehokkuudesta suunnittelu ja rakentamistoiminnan lähtökohta. Sisällytetään suunnitelmiin energiatehokkuuden arviointimenettely. Otetaan käyttöön ja kehitetään ekotehokkuuslaskennan työkaluja suunnittelun apuvälineiksi. Tehostetaan rakentamisen ja energiansäästön neuvontaa. Kehitetään ennakoivaa energianeuvontaa rakennuslupamenettelyssä. Sisällytetään kuntien tontinluovutusehtoihin rakennuksen energiatehokkuutta koskeva ehto. Lisätään lähienergian osuutta rakennusten energian käytössä (esim. puu, maalämpö). Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY keskus Osallistujat: kunnat, ELY keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Ympäristötietokeskus Moreenia/ Ekokumppanit Toimenpide 2. Nostetaan rakentamisen ja julkisten hankkeiden materiaalitehokkuutta. Toimitaan puurakentamisen edelläkävijänä suunnittelun, kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn kautta. Vältetään tarpeetonta energiaintensiivisten materiaalien, kuten alumiinin käyttöä rakentamisessa. Hyödynnetään enemmän primäärisiä luonnonvaroja korvaavia ylijäämä ja kierrätysmateriaaleja kaikessa rakentamisessa (tie, maa ja talorakentaminen). Julkisilla tahoilla otetaan käyttöön Motivan materiaalikatselmusmalli. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY keskus Osallistujat: kunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 13

14 Strateginen tavoite 3. Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu. Kunnat kantavat päävastuun infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Lämpöä, valoa ja vettä tarvitaan aina ja niitä on oltava saatavilla hetkellisistä kriiseistä ja ympäristöpolitiikan linjauksista huolimatta. Kunnat löytävät ratkaisuja uusiin, suuriin ja osin vaikeasti ennakoitaviin ongelmiin. Näitä ovat talouden kriisit, lähivuosien väestömuutokset sekä ilmastonmuutos. Vesi, energia ja jätehuolto sekä liikenne ja tietoverkot ovat kunnan tukiranka, jonka toimivuus on sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että yhä useampien palveluiden elinehto. Toimenpide 1. Turvataan talousveden hyvä laatu ja riittävä saatavuus. Varmistetaan vesihuoltopalveluiden alueellinen toimivuus yli kuntarajojen, ylläpidetään verkostojen kuntoa ja ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Vesihuoltoverkostoja uusitaan ja laajennetaan. Talousveden hankinnassa huomioidaan väestön kasvuennusteet. Hulevesiverkostoa uusitaan ja mitoitetaan se ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääritilanteisiin sekä varmistetaan maankäytön suunnittelun yhteydessä riittävät tulvareitit. Tulvariskien hallinta otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa tulvariskikohteiden syntymisen ennaltaehkäisemiseksi. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: kunnat, vesihuoltolaitokset, vesiosuuskunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto Toimenpide 2. Tie ja rataverkon liikennöitävyydestä huolehditaan ja kunnon heikkeneminen pysäytetään. Teiden kunnossapitoon varataan riittävät määrärahat. Rataverkko pidetään hyvässä kunnossa ja verkostoa kehitetään. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: Kunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto, Liikennevirasto Toimenpide 3. Varmistetaan energia ja jätehuollon sekä tietoverkkojen toimivuus koko maakunnassa. Sähkö, lämpö ja kaasuverkkoja uusitaan ja laajennetaan mm. maakunnan energiaohjelman mukaisesti. Jätehuoltojärjestelmä suunnitellaan palvelemaan optimaalisesti koko maakuntaa. Ongelma ja kierrätysjätteille huolehditaan tarkoituksenmukaiset keräysratkaisut. Jätehuollon tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään tarkemmin Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen Tietoverkkojen saatavuudesta huolehditaan koko maakunnassa, esim. kohtuullisen nopea ja halpa laajakaistaverkko. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY keskus Osallistujat: Kunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto, energia, tele ja jätehuoltoyhtiöt 14

15 4. YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA 4.1. Nykytilan kuvaus Ympäristökysymysten merkitys on viime vuosina kasvanut yritystoiminnassa, ja energiatehokkuus on noussut tärkeäksi kilpailutekijäksi. Ilmastonmuutoksen hillintään on siten alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Energiavaltaisen teollisuuden kaikki yritykset ovat Pirkanmaalla liittyneet vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, jolla pyritään vastaamaan kansallisen ilmasto ja energiastrategian mukaisiin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskisuuren teollisuuden energiankäytöstä n. 40 prosenttia oli sopimuksen piirissä vuosikymmenen vaihteessa. Pk yrityksistä noin kolmannes seuraa energiatehokkuuttaan säännöllisesti. Pirkanmaan teollisuus ei ole erityisen energiaintensiivistä, sillä se käyttää 5 6 prosenttia koko maan teollisuuden energiasta. Maakunnan elinkeinoelämä painottuu edelleen teollisuuden aloihin, vaikkakin palvelualojen suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti. Ilmastoa kuormittavia kasvihuonekaasupäästöjä syntyy etenkin energiantuotannossa fossiilisia energialähteitä, kuten öljyä ja maakaasua poltettaessa. Pirkanmaalla maakaasu on ylivoimaisesti tärkein kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuottamiseksi käytetty polttoaine: vuonna 2009 se kattoi 77 prosenttia käytetystä polttoaineesta. Suurin osa energiatuotannon päästökuormasta on hiilidioksidia, jonka päästöt ovat kasvaneet käsi kädessä energiankulutuksen kanssa. Energiantuotanto on teollisuuden kanssa myös ilman epäpuhtauksien suurimpia päästölähteitä, vaikkakin ilmansuojelutoimien ansiosta näiden päästöt ilmaan ovat pienentyneet. Liikenteen suhteellinen osuus näistä päästöistä on noussut. Energiantuotannossa syntyy esimerkiksi happamoittavia yhdisteitä kuten rikkidioksidia ja typen oksideja sekä hiilimonoksidia ja hiukkaspäästöjä. Kiinnostus uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon on kasvussa Pirkanmaalla. Tuulivoimalateknologian ja markkinoiden kehityksen myötä kiinnostus tuottaa sähköä tuulivoimalla on lisääntynyt. On mahdollista, että tuuliolosuhteiltaan hyville paikoille sijoittuvia yksittäisiä tai muutaman tuulimyllyn käsittäviä kokonaisuuksia perustetaan lähitulevaisuudessa Pirkanmaalle. Myös aurinkolämmön ja sähkön sekä maalämmön talteenottojärjestelmät tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Biokaasu ei tällä hetkellä ole merkittävä energialähde maakunnassa, mutta sen käytön ja tuotannon lisäämiseksi Pirkanmaalla on infrastruktuurin puolesta hyvät edellytykset. Olemassa olevaa maakaasuverkostoa voitaneen käyttää biokaasun jakeluun ilman merkittäviä uusia investointeja. Pirkanmaan Jätehuolto hyödyntää kaatopaikkakaasuja ja Tampereen Vesi jätevesistä tuotettua biokaasua jätevedenpuhdistamoillaan. Lisäksi Virroilla on yksi maatilamittakaavan biokaasulaitos. Vesivoimaa tuotetaan maakunnassa viidessä isossa voimalaitoksessa. Kunnostus ja tehonnostohankkeilla voidaan säilyttää vesivoiman 2 prosentin osuus primäärienergialähteenä. Vedenkorkeutta säännöstellään vesivoimatuotannon tarpeisiin, mikä muuttaa vesistöjen luonnontilaa. Vesivoiman haittavaikutuksia ympäristöön ja virkistyskäyttöön on pyritty viime vuosina vähentämään yhteistyön avulla. Vaikka vain osa jätteestä on sellaisenaan taloudellisesti arvokasta materiaalia, jätealasta on tullut kiinnostava toimiala, jossa jätteestä on syntynyt kilpailua. Raaka aineiden ja energian odotettavissa oleva hinnannousu, jäteverotuksen ulottaminen koskemaan myös teollisuuden jätteitä sekä ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät ohjauskeinot lisäävät edelleen kiinnostusta alaan. Energiatuotannon jätteiden hyödyntämisaste on tällä hetkellä noin 10 prosenttia, teollisuuden noin 70 prosenttia ja rakentamisen noin 60 prosenttia. Jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa on lisääntymässä ja Suomessa onkin suunnitteilla useita jätteenpolttolaitoksia, yksi myös Pirkanmaalla. Pirkanmaan maapinta alasta kolme neljäsosaa on metsän peittämää. Puuston kokonaispoistuma on vuosittain kasvua pienempää eli puuvarat kasvavat jatkuvasti. Uusiutuvan energian käytön lisäämisen myötä metsäenergiaksi korjattavan puubiomassan määrä on kasvanut. Myös metsien kasvavan hiilivaraston (ns. hii 15

16 linielun) odotetaan auttavan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Metsätalouden ympäristövaikutuksia syntyy etenkin uudis ja kunnostusojituksista, mutta myös maanmuokkauksesta, metsäteiden rakentamisesta ja metsien lannoituksesta. Metsätalousympäristöjen biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen sekä vesiensuojeluun on kiinnitetty huomiota mm. METSO ohjelman keinoin, hyvän metsänhoidon suosituksilla, metsäsertifioinnin uusilla kriteereillä ja tehostuneilla vesiensuojelukeinoilla. Pirkanmaan maatalous on varsin monipuolista, mutta sillä ei ole selkeää valtakunnallista kilpailuetua. Maakunnan viljelymaan osuus on n. 7 prosenttia koko maan peltoalasta. Luomutuotantoa harjoitetaan noin kymmenesosalla sekä tiloista että peltoalasta. Pirkanmaa sijoittuu luomutuotannon maakuntavertailussa toiselle sijalle. Maatalouden aiheuttama ympäristökuormitus on edelleen merkittävä, mikä näkyy esimerkiksi ravinnekuormituksen aiheuttamana vesistöjen rehevöitymisenä. Lannoitustasot ovat tosin laskeneet sekä fosforin että typen osalta kasvilajista riippuen 1990 luvun alun tilanteeseen verrattuna. EU:n maatalouspolitiikka on tärkein maatalouden ympäristötoimia ohjaava mekanismi. Siinä on kiinnitetty ja tullaan yhä enemmän kiinnittämään huomiota maatalouden päästöjä vähentäviin keinoihin. Ruoantuotannon lisäksi maataloudella on merkittävä rooli monimuotoisuuden ylläpitäjänä sekä maaseutumaiseman ja virkistyspalveluiden tarjoajana. Pirkanmaan kiviaineshuolto on kohdistunut yhä enemmän kallioainesten hyödyntämiseen käyttökelpoisten luonnonsoravarojen ehtyessä. Riskit pohjaveden laatuun ja määrään ovat vähentyneet, koska kiviaineksen otto tapahtuu suureksi osaksi vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. Kuljetuskustannusten kohotessa kiviaines pyritään saamaan entistä lähempää käyttökohdetta, mikä on lisännyt ottamistoiminnan vaikutuksia mm. asutukseen, virkistyskäyttöön ja maisemaan. Merkittävimpiä vaikutuksia asutukselle ovat toiminnasta aiheutuvat melu, pöly sekä maisemamuutokset. Keskustelu turvetuotannosta käytiin Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä tänä vuonna. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tavoitteena on sovittaa turvetuotanto yhteen suoluontoon liittyvien arvojen ja vesistön hyvään tilaan tähtäävien tavoitteiden kanssa. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa turpeenottoa ohjataan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja käytetystä poistetuille suoalueille. Pääosa Pirkanmaan turvevaroista sijaitsee maakunnan pohjois ja luoteisosissa. Kaupan alalla ympäristövaikutuksia aiheuttavat kuljetukset ja niistä aiheutuvat päästöt, kaupassa syntyvät jätteet, varastointi ja myymälöiden, erityisesti niiden kylmälaitteiden, energiankulutus. Lisäksi kaupan katsotaan olevan osittain vastuussa niiden tuotteiden ympäristövaikutuksista, joita asiakkaat ostavat. Kaupan alalla ympäristövastuullisesta kehityksestä kertovat mm. ympäristömerkeillä varustetut tuotteet, kylmälaitteiden ovet ja kannet sekä energian ja vedenkulutuksesta kertovat merkinnät. Materiaalitehokkuutta on pyritty lisäämään jätteiden lajittelulla ja kierrätyksellä sekä välttämällä ruokahävikkiä. Pirkanmaan matkailusektori on vahvistunut sekä lisääntyneen vapaa ajan matkailun että työmatkustuksen myötä. Isompien matkailuyritysten toiminnassa ympäristötietoisuus on vahvemmin esillä kuin pienemmillä toimijoilla. Matkailussa ympäristöön kohdistuu paineita erityisesti liikkumiseen, majoitustoimintaan ja matkailijoiden suosimiin aktiviteetteihin liittyen. Luontomatkailu ja luonnossa virkistäytyminen ovat suosittuja harrasteita, mikä näkyy mm. Pirkanmaan kansallispuistojen (Seitseminen ja Helvetinjärvi) vakaana pysyneissä kävijämäärissä. Kansallispuistoalueilla pyritään harjoittamaan kestävää luontomatkailua Metsähallituksen periaatteiden mukaisesti. 16

17 4.2. Muutoshaasteita Ilmastonmuutoksen hillintä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet Uusiutuvien energiamuotojen käytön ja niiden tuotannon lisäys Pirkanmaalla Bioenergian lisääntyvän käyttöönoton vaikutukset ympäristölle Metsäenergian merkityksen kasvu: puubiomassan saatavuuden varmistaminen, uusiutuvat metsänhoidon menetelmät sekä korjuukoneiston, logistiikan ja käyttökohteiden kehittäminen Energian hinnan nousu ja uusiutuvien energialähteiden kilpailukyky hintojen noustessa Älykkäät sähköverkot, jotka mm. mahdollistavat ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevan sähköntuotannon ja kulutuksen hyödyntämisen Elinkeinotoiminnan materiaalitehokkuuden ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen: jätteiden synnyn ehkäisy, primääristen raaka aineiden jalostusarvon nosto sekä jätteiden hyötykäytön lisääminen Uusien liiketoimintamallien, teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen erilaisten ympäristöhaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen pohjalta Hajakuormituksen vähentäminen Elinkeinoharjoittajien tukijärjestelmien ympäristövastuullinen kehitys Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen uhanalaisimmissa luontotyypeissä kuten perinneympäristöissä, metsissä ja soilla Maataloustuotantoympäristöjen hyvä tila ja monimuotoisuuden säilyminen Metsän hyvinvointivaikutusten lisääminen toisaalta virkistyskäytön ja luontomatkailun ympäristövaikutusten pienentäminen Ilmastonmuutokseen varautuminen ottaen huomioon metsäluonnon ja lajiston muutokset ja metsätuhot (myrskyt, tuholaiset) sekä maataloustuotannossa odotettavissa olevat muutokset 4.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille Strateginen tavoite 1. Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Ekotehokkaassa elinkeinotoiminnassa raaka aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvasti. Tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikainen energian ja materiaalien kokonaiskäyttö vähenee. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön jo olemassa olevia ja uusia toimintamalleja ja teknologioita. Ekotehokas toiminta on ympäristön kannalta vastuullista ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Fossiilisia polttoaineita korvataan hyödyntämällä kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja (mm. bio, aurinko ja tuulivoimaa) ja säästämällä energiaa. Samalla vaikutetaan kasvihuonekaasu ja muiden päästöjen vähenemiseen. 17

18 Toimenpide 1. Yritykset kehittävät tuotteita, tuotantoprosesseja ja toimintoja hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja osaamista. Ekotehokkuusajattelun yleistymistä edistetään kaikenkokoisten yritysten ja yhteisöjen johtamisjärjestelmissä ja toimintojen suunnittelussa. Kehitetään ja otetaan käyttöön elinkaariarvioinnin menetelmiä. Yrityksissä nostetaan ympäristötietoisuuden tasoa ja paneudutaan elinkaariajattelun etuihin. Yrityksissä otetaan käyttöön niiden toimintaan soveltuvia ympäristöjärjestelmiä ja nostetaan materiaalitehokkuutta (esim. EcoStart ympäristöjärjestelmä ja Motivan materiaalikatselmus). Alueellisten ja valtakunnallisten asiantuntijaorganisaatioiden osaamista ja tukea hyödynnetään aktiivisesti (esim. Motiva, Sitra, Tekes). Yritykset käyttävät aktiivisesti valtakunnallista Yritysten ympäristöneuvontapalvelua (www.yrityssuomi.fi/ymparisto). Ympäristöjärjestelmien, katselmusten ja neuvontapalveluiden hyödyntämismahdollisuuksista viestitään tehokkaasti. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Tekes, yritykset, yritysten etujärjestöt, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Pirkanmaan liitto Toimenpide 2. Yritykset, yhteisöt ja kunnat ottavat käyttöön energiatehokkuuden parantamiseen kehitettyjä valtakunnallisia välineitä ja toimintamalleja. Yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla, teollisuudessa ja energia alalla toteutetaan lisää energiakatselmuksia ja analyysejä sekä säästöinvestointeja. Yritykset, yhteisöt ja kunnat hyödyntävät mahdollisuuden liittyä niille soveltuviin energiatehokkuussopimuksiin ja energiaohjelmiin. Maa ja puutarhatilat liittyvät aktiivisemmin Maatilojen energiaohjelmaan, tekevät tilakohtaiset energiasuunnitelmat ja toteuttavat myös energiakatselmuksia lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksen vähentämiseksi. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, yritykset, yritysten etujärjestöt, yhteisöt, kunnat, ProAgria Pirkanmaa, maa ja puutarhatilat Toimenpide 3. Lisätään uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa luontoarvoja vaarantamatta. Tuetaan uusiutuvan energian ja kierrätyspolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön liittyviä investointeja. Kehitetään bioenergian logistiikkaa ja korjuumenetelmiä ja tuetaan niiden vaatimia investointeja. Nostetaan biomassojen jalostusarvoa (esim. biomassojen hyödyntäminen kuivattuna, puupelletit). Rakennetaan biopolttoaineilla toimivia hajautetun lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia (CHP). Kaukolämmön tuotannossa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi. Kannustetaan lämpöyrittäjyyttä. Lisätään maalämpö, tuuli ja aurinkoenergian hyödyntämistä. Toteutetaan vesivoimalaitosten tehonnostohankkeita. Jätteiden hyödyntämisen tueksi ja kaatopaikkajätteen vähentämiseksi selvitetään niiden energiahyödyntämiseen soveltuvan laitoksen perustamista. 18

19 Toteutetaan uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyviä aluekehittämishankkeita ja lisätään neuvontaa. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Tekes, Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, yritykset, Pirkanmaan liitto Strateginen tavoite 2. Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Ympäristöliiketoiminnan perustana ovat tuotteet, palvelut ja teknologiat, joilla ehkäistään, rajoitetaan ja korjataan ympäristöön kohdistuvia haittoja ja säästetään luonnonvaroja. Maakunnassa tunnistetaan ympäristöliiketoiminnan globaalisti kasvavat mahdollisuudet ja hyödynnetään alan uudet innovaatiot. Ympäristöliiketoimintaa kehitetään aktiivisella otteella. Materiaalitehokkuutta ja ympäristöteknologiaa hyödyntävät toimialat nousevat keskeiseen asemaan. Elinkeinotoiminnan harjoittajat luovat myös kuluttajille uusia mahdollisuuksia elää ympäristöystävällistä elämää. Toimenpide 1. Nostetaan alueen imagoa ekoteko maakuntana. Haetaan kasvua kansainvälistymisestä, verkostoitumisesta ja uusista yhteistoiminnallisuuden malleista (esim. yritysekosysteemit ). Lisätään ympäristöalan korkean TKI osaamisen tunnettuutta. Parannetaan pk yritysten kansainvälistä ympäristöliiketoiminnan osaamista. Houkutellaan ympäristöalan uusia investointeja alueelle. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: ELY keskus, Tekes, Pirkanmaan liitto, Finpro, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, yritykset Toimenpide 2. Suunnataan tutkimusta vahvasti ympäristöliiketoiminnan ja sen osaamisen kehittämiseen. Tunnistetaan uusia potentiaalisia kestävän talouden liiketoiminta alueita, jotka perustuvat vähäiseen energian ja luonnonvarojen käyttöön. Selvitetään ympäristöliiketoiminnan ja markkinoiden erityispiirteitä ja teknologiavaatimuksia. Suunnitellaan ja tuotteistetaan uusia materiaaleja ja tuotteita, joissa on toiminnallisuuden lisäksi ratkaistu myös kierrätettävyys ja hyötykäyttö. Kehitetään uusia ympäristöteknologioita ja niiden sovelluksia ja panostetaan niiden tuotekehityksen. Etsitään palveluista uutta kilpailuetua ja kasvua. Kehitetään yhteistoiminnallisuuden uusia malleja (esim. yritysekosysteemit ). Raportointivastuu: ELY keskus/ Tekes Osallistujat: ELY keskus/ Tekes, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Pirkanmaan liitto, yritykset, Sitra, Finpro (Cleantech Finland), SHOKit 19

20 Toimenpide 3. Luodaan markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille sekä toimintaedellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. Nopeutetaan tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista (esim. energiainnovaatiot). Tehdään asiakas ja markkinatarveselvityksiä uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämiseksi. Kehitetään yrityksille suunnattuja palveluita ja toimintamalleja, joiden avulla ympäristöarvot voidaan ottaa tehokkaammin huomioon yritysten toiminnassa (esim. logistiikka ratkaisut ja paikkatietosovellukset) Tuotteistetaan ekosysteemipalveluita ja kehitetään niihin pohjautuvaa ympäristöliiketoimintaa (esim. luonnon monimuotoisuuden ja metsämaiseman kehittyvät markkinat). Edistetään ylijäämä ja jätemateriaaleihin (esim. kivi, puu ja metallit) pohjautuvan uuden liiketoiminnan syntyä. Kehitetään ja kannustetaan ekosysteemipalveluihin, luonnonhoitoon sekä lähi ja luomuruokakulttuuriin perustuvaa yrittäjyyttä. Edistetään pirkanmaalaisen lähi ja luomuruoan hankintaosaamista ja hankintoja suurkeittiöille. Kannustetaan ja koulutetaan sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita huomioimaan hankinnoissaan ympäristöarvot, kierrätettävyys ja elinkaariarviointi. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Tekes, Pirkanmaan liitto, kunnat, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Ahlman, ProAgria Pirkanmaa, Sitra, Finpro, SHOKit, elinkeinoyhtiöt Strateginen tavoite 3: Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi. Elinkeinotoimintoja harjoitetaan siten, ettei niistä aiheudu merkittäviä haittoja eikä riskejä ilmaan, maaperään, vesiin ja laajemmin maisemaan. Elinkeinotoiminta ei aiheuta haittoja asukkaille. Tämä saavutetaan vähentämällä hajakuormitusta, kehittämällä tuotantoprosesseja ja ympäristöteknologian käyttöönotolla. Elinkeinotoimijat minimoivat ympäristökuormituksensa ja kantavat vastuun aiheuttamastaan ympäristökuormituksesta. Tämä antaa niille merkittävää kilpailuetua. Pirkanmaa varmistaa asemansa menestyvänä maakuntana luomalla yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteisen toimintamallin ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Elinkeinotoiminnan harjoittajia kannustetaan ja autetaan ottamaan ympäristövaikutukset huomioon jo toiminnan suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Toimenpide 1. Maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään olemassa olevien ja uusien keinojen tehokkaalla käytöllä. Vähennetään maatalouden fosforipäästöjä mm. lisäämällä peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, kaltevien peltojen suojavyöhykkeillä ja lannoitustason tarkentamisella. Kohdennetaan vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet erityisesti vesienhoitosuunnitelmassa määritellyille maantieteellisille painopistealueille. Parannetaan peltojen tuottokykyä peruskuivatushankkeilla ja salaojituksella sekä maan rakennetta parantamalla. Peruskuivatushankkeissa otetaan käyttöön vesiensuojelusuunnittelu. 20

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011-2016

Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011-2016 Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011-2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. VISIO 2030 7 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 9 3.1. Nykytilan kuvaus 9 3.2. Muutoshaasteita 11 3.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurantaeminaari 21.9.2016 Vapriikki, Tampere Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen 2011-2015 Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa. Esa Halme, maakuntajohtaja

Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa. Esa Halme, maakuntajohtaja Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa Esa Halme, maakuntajohtaja tärkeys suojelu O2 Yhteisyys Kemia aluetalous Energia Arvonlisä Maisemaa ja kulttuuria Raaka-aine Työ Kansalliset kannustimet nautinnot

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2015

Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2015 Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2015 Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantatyöryhmä on tehnyt arvion teemojen 1) kestävä yhdyskuntarakenne, 2) ympäristövastuullinen

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 1 (5) KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Strateginen tavoite 2. Pirkanmaa on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Parannetaan suunnitteluprosesseissa

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot