Pirkanmaan ympäristöohjelma Hyväksytty maakuntahallituksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011 2016. Hyväksytty maakuntahallituksessa 15.8.2011"

Transkriptio

1 Pirkanmaan ympäristöohjelma Hyväksytty maakuntahallituksessa

2 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. VISIO KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Nykytilan kuvaus Muutoshaasteita Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Nykytilan kuvaus Muutoshaasteita Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille YMPÄRISTÖTIETOISUUS Nykytilan kuvaus Muutoshaasteita Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille SEURANTA SANASTO 31 LIITTEET Liite 1. Pirkanmaan ympäristön tilaa kuvaavia indikaattoreita 35 Liite 2. Ympäristöohjelmatyöhön osallistuneita tahoja 42 Liite 3. Toimijataholyhenteet 43 2

3 Saatteeksi Pirkanmaan ympäristöohjelma katsoo luottavaisesti Pirkanmaan tulevaisuuteen. Maakunta on matkalla kohti vähäenergisempää ja kestävämpää tulevaisuutta, jossa ympäristö on arvo sinänsä mutta myös tärkeä hyvinvoinnin ja toimeentulon lähde. Ympäristöohjelma kokoaa ja esittää tavoitteet sekä joukon toimenpiteitä tämän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Toivomme, että ohjelmaan voivat sitoutua niin yritykset, yksityiset henkilöt kuin julkiset organisaatiot. Ympäristömme tulevaisuus on meidän kaikkien vastuulla. Ympäristöohjelman lähtökohdaksi ohjausryhmä valitsi tavanomaisesta poikkeavan lähestymistavan. Ympäristöohjelma rakentuu kolmen teeman varaan. Kunkin teeman sisällä tarkastellaan niin yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen kuin luonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita, muiden muassa. Tällainen lähestymistapa on haastava, mutta avaa mielenkiintoisia näkökulmia ympäristöohjelman laadintaan. Ohjelmatyöhön osallistui laaja joukko pirkanmaalaisia toimijoita. Heille kaikille suuri kiitos panoksesta Pirkanmaan paremman huomisen hyväksi. Tämä Pirkanmaan ympäristöohjelma on ensimmäinen uuden lainsäädännön mukaisesti laadittu suunnitelma, jonka laadinnan vetovastuu on ollut Pirkanmaan liitolla. Yhteistyö Pirkanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa on ollut tiivistä ja saumatonta. Visiomme mukaan toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Tässä meille kaikille haastava tavoite tuleville vuosille! Jukka Alasentie Ohjausryhmän puheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Pirkanmaan liitto Tom Frisk Ohjausryhmän jäsen ja esittelijä Tutkimusprofessori Pirkanmaan ELY keskus 3

4 1. JOHDANTO Maakunnallisia ympäristöohjelmia alettiin Suomessa valmistella 1990 luvun loppupuolella ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Pirkanmaan ensimmäinen ympäristöohjelma valmistui Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja sidosryhmien yhteistyönä vuonna Ohjelma päivitettiin vuonna 2006 viideksi vuodeksi eteenpäin. Laki alueiden kehittämisestä muuttui vuoden 2010 alusta mm. siten, että vastuu laaja alaisten ympäristöä ja luonnonvaroja koskevien suunnitelmien käynnistämisestä ja yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun tuli maakuntien liittojen vastuulle. Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY keskus) kävivät keväällä 2010 neuvotteluja uuden ympäristöohjelman laatimisen käynnistämisestä, ja Pirkanmaan maakuntahallitus teki asiasta päätöksen huhtikuussa Maakuntajohtaja asetti työlle ohjausryhmän, johon tuli liiton ja ELY keskuksen edustajien lisäksi jäsenet myös Tampereen kaupungilta ja Tampereen yliopistosta (liite 2). Osassa maakunnista on laadittu ympäristöohjelma, osassa ympäristöstrategia ja osassa molemmat. Pirkanmaalla päädyttiin laatimaan ympäristöohjelma, joka sisältää lyhyen strategisen osan. Strategisiin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet toteuttamiskeinoineen muodostavat pääosan ympäristöohjelmasta. Ohjelman visio ja sitä toteuttavat strategiset tavoitteet asetettiin vuodelle Itse ohjelman toimenpiteet kohdennettiin vuosille Ympäristöohjelma päätettiin tehdä aiemmasta ohjelmasta ja useimmista muista alueellisista ympäristöohjelmista poikkeavalla tavalla. Yleensä ympäristöohjelmissa on pyritty kaikenkattavuuteen, niin että lähes kaikista ympäristöön vaikuttavista asioista on haluttu sanoa jotain. Tämän ohjelman laadinnassa lähtökohdaksi otettiin se, että keskitytään olennaisimpiin kysymyksiin silläkin uhalla, että monet sinänsä tärkeät kysymykset jäisivät ilman omia strategisia tavoitteitaan ja toimenpiteitään. Näin pyrittiin parantamaan ympäristöohjelman ohjaavaa vaikutusta. Myös priorisoitujen kysymysten syvyys ja konkretia tulivat mahdollisiksi. Usein ympäristöohjelmat nähdään alueiden kehittämistä hidastavina tai jopa jarruttavina ohjelmina. Tässä ohjelmassa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita ympäristöhaasteisiin vastaaminen voi elinkeinoelämälle tuoda. Ohjelmassa on pyritty ottamaan huomioon kehittävät ja mahdollistavat näkökulmat, mutta myös haitallista kehitystä rajoittavat ja ehkäisevät näkökulmat. Ohjelman käytännön laadintaa varten valittiin kolme teemaa, joiden mukaisesti työ toteutettiin. Ensimmäinen teema käsittelee niitä ympäristöhaasteita, joita kaupungistuminen ja keskittyminen tuovat yhtäältä kasvavalle (erityisesti Tampereen) kaupunkiseudulle, toisaalta myös maakunnan maaseutualueille. Maakuntahallituksen suosituksen mukaisesti teeman nimi muutettiin myöhemmin muotoon kestävä yhdyskuntarakenne. Toinen teema käsittelee ympäristövastuullista elinkeinotoimintaa, missä yhteydessä erityistä huomiota on kiinnitetty mm. ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeään energiatehokkuuteen. Kolmantena teemana on ympäristötietoisuus, johon liittyen on käsitelty mm. viime vuosina keskeiseen asemaan noussutta ympäristökasvatuksen edistämistä. Käytännön työtä varten asetettiin edellä mainitun jaottelun mukaan kolme teemaryhmää, joissa oli Pirkanmaan ELY keskuksen ja Pirkanmaan liiton edustajia ja joita täydennettiin sidosryhmien edustajilla (liite 2). Teemaryhmät laativat aluksi yleiset skenaariot aihepiiristään tai tarkastelivat teemaansa valtakunnallisten skenaarioiden pohjalta sekä tunnistivat keskeiset muutoshaasteet ja laativat teemansa yleiskuvauksen. Koska teemat oli valittu enemmän näkökulman kuin substanssin mukaisesti, jokaisen ryhmän tuli tarkastella aihettaan ainakin seuraavista näkökulmista: ilmasto, energia, luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus, pinta ja pohjavesien tila sekä jätteet. Työnsä pohjaksi teemaryhmillä oli käytössään Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisesta tehdyn arviointikyselyn tulokset. Kysely toteutettiin Pirkanmaan 4

5 liiton ja ELY keskuksen yhteistyönä elo syyskuussa 2010 ja tiivis raportti sen tuloksista löytyy Pirkanmaan liiton Internet sivuilta. Sidosryhmien osallistumista on pidetty erityisen tärkeänä. Niinpä teemaryhmiin osallistumisen lisäksi on järjestetty sähköisiä lomakekyselyjä, yleisseminaari, teemakohtaisia laajennettuja työryhmien kokouksia sekä julkinen kuuleminen internetin välityksellä. Ohjelman laadinnassa on otettu huomioon sekä kansainväliset (erityisesti EU:n) linjaukset että kansalliset suunnitelmat, ohjelmat ja tavoitteet, jotka vaikuttavat ympäristöasioiden hallintaan. Tärkeimpiä alueellisia suunnitelmia, jotka on otettu huomioon, ovat Pirkanmaan maakuntasuunnitelma ja ohjelma, Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä siihen liittyvät Pirkanmaan pintavesien ja pohjavesien toimenpideohjelmat, Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Pirkanmaan energiaohjelma sekä Tampereen seudun rakennemalli ja siihen liittyvä seudullinen ilmastostrategia. Ohjelmaa lukiessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota strategisten tavoitteiden ja toimenpideehdotusten erilaiseen aikaperspektiiviin. Toimenpiteet, joita esitetään toteutettaviksi vuoteen 2016 mennessä, eivät yleisesti ottaen johda vielä vuoteen 2030 tähtäävien strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Seuraavalla ohjelmakaudella tarvitaan jo uusia toimenpiteitä, ja toimenpiteitä saatetaan joutua tarkistamaan jo kesken ohjelmakauden. Pirkanmaan ympäristöohjelma ei ole muusta toiminnasta erillinen ohjelma, jonka toteuttamiseksi perustettaisiin oma organisaatio, vaan toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa eri toimijoiden normaalin toiminnan yhteydessä. Ohjelman toteutumista seurataan sekä kiinnittämällä huomiota eri toimenpiteiden käynnistymiseen ja edistymiseen että seuraamalla ympäristön tilan kehittymistä Pirkanmaalla. Ohjelman seuranta toteutetaan Pirkanmaan ELY keskuksen ja Pirkanmaan liiton välisenä yhteistyönä. Ohjelmaan on valittu toimenpiteitä, joiden toteuttaja ja mahdollisesti myös rahoitus on jo selvillä, mutta myös sellaisia toimenpide ehdotuksia, jotka olisivat hyödyllisiä strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi mutta joiden toteuttaminen on vielä täysin tai osittain auki. Ohjelman toimenpiteisiin liittyen on esitetty raportointivastuu ja osallistujat. Alun perin ajatuksena oli selvittää myös eri toimenpiteiden kustannukset, mutta se nähtiin hyötyyn nähden liian työlääksi. Kustannukset joudutaan joka tapauksessa selvittämään silloin, kun toimenpiteiden pohjalta laaditaan konkreettisia hanke ehdotuksia. Pirkanmaan ympäristöohjelman liitteenä on kuvaus ympäristön tilasta niiden muuttujien valossa, joista on käytettävissä ja helposti saatavissa seurantatietoa. Nämä muuttujat eivät välttämättä kuvaa kattavasti ympäristön kaikkia osa alueita, ja joitakin muuttujista saatetaan pitää vähemmän tärkeinä ympäristöindikaattoreina. Ympäristöohjelmatyön yhteydessä ei kuitenkaan ollut mahdollista käynnistää uusia seurantaohjelmia, mutta työ saattaa antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan seurantaa tulisi kehittää. 5

6 2. VISIO 2030 Miksi tavoittelemme hyvää ympäristöä? Pirkanmaa on vilkkaasti kehittyvä ja väestöpohjaltaan kasvava maakunta, minkä vuoksi sen ympäristökin muuttuu nopeasti. Tämän hetken muutostrendit, kuten väestön kasvu, keskittymiskehitys, ilmastonmuutos sekä energia ja materiaalitehokkuus luovat meille suuriakin haasteita, mutta myös aivan uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiseen yhdessä. Ilmasto ja energiakysymysten merkitys kasvaa kovaa vauhtia, mikä heijastuu maakuntamme talouteen ja elinkeinotoimintaan. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että ympäristökysymykset otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon erilaisten toimintojen suunnitteluvaiheessa ja päätöksenteossa. Emme halua rajata ympäristö käsitettä suppeasti, vaan sillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa sekä luonnonettä rakennettua ympäristöä. Haluamme, että maakuntaamme tullaan tutustumaan monipuoliseen ympäristöön ja sen eteen tehtävään työhön. Ympäristömme on ylpeytemme aihe, myös tulevaisuudessa. Täten asetammekin tavoitteet korkealle sen kehittämisessä ja suojelussa. Jotta saamme tehokkaasti näkyviä ja laajavaikutteisia tuloksia aikaan, olemme valinneet strategisen toimintamme painopistealueiksi kestävän yhdyskuntarakenteen, ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan ja ympäristötietoisuuden. Olemme tiellä kohti ympäristövastuullista elämäntapaa, joka yhdistää kaikkia pirkanmaalaisia. Toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Ympäristövastuullinen toiminta Ympäristövastuullisella toiminnalla tarkoitetaan eri tahojen, kuten organisaatioiden, yhteisöjen ja yksilöiden vastuuta omista ympäristövaikutuksistaan. Ympäristö otetaan huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämällä ympäristöosaamistamme teemme siitä maakuntamme kilpailuedun. Ympäristövastuullisuudesta tulee välttämätön edellytys ja kilpailuvaltti alueemme liiketoiminnalle. Ympäristövastuullisen toiminnan edellytyksenä näemme vahvasti ympäristötietoisuuden, joka rakentuu arvoista, asenteista ja toiminnasta. Arvot ja asenteet heijastuvat valintoihimme ja päätöksiimme. Panostamme ympäristötietoisuuden kasvuun ja sen tulemiseen osaksi arjen toimintaa, myös omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Avainasemassa ovat tiedon tuotannon turvaaminen, tiedon analysointi yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa, tiedon konkretisointi sekä sen tuominen oikean kohderyhmän saataville. 6

7 Kestävän talouden edelläkävijä Kestävässä taloudessa otetaan huomioon mm. ekologiset näkökulmat. Luonnonvaroja käytetään säästäväisesti ja tehokkaasti ja siten, ettei luonnonvarojen uusiutumista vaaranneta. Taloudelliset toiminnot ovat tasapainossa luonnon kantokyvyn kanssa. Olemalla kestävän talouden edelläkävijöitä lisäämme hyvinvointia. Keskeisenä tulevaisuuden taloutta ohjaavana tekijänä toimii energia ja materiaalitehokkuus. Kestävyyden periaatteet ohjaavat maakuntaamme syntyvää uutta liiketoimintaa, jossa palveluliiketoiminnalla on vahva asema. Uusien teknologioiden ja materiaalien tutkimuksella ja kehittämisellä edistämme uuden liiketoiminnan syntyä. Tämän tukemiseksi luomme monialaisia innovaatioympäristöjä. Maakuntamme tunnetaan ympäristöliiketoiminnastaan, joka menestyy myös globaalisti. Ympäristö hyvinvoinnin perustana Hyvä, elinvoimainen ympäristö tarjoaa ihmisille mahdollisuuden hyvinvointiin ja edellytykset ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Koska ympäristö on hyvinvointimme perusta, otamme ympäristöhaasteet vastaan ja teemme töitä niiden eteen. Otamme hyvinvointikysymyksissä huomioon elinkeinotoiminnan pitkäaikaiset ympäristövaikutukset ja ymmärrämme, että ympäristö luo hyvinvointia sekä aineettomien että aineellisten tekijöidensä kautta. Pirkanmaalaisella ympäristöllä on itseisarvo ja olemme siitä ylpeitä. Parantamalla ympäristötietoisuutta edesautamme hyvinvointimme ja sen edellytysten säilymistä ja lisääntymistä. 7

8 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 3.1. Nykytilan kuvaus Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan sitä fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka muodostuu jonkin alueen, kuten taajaman asunto, palvelu, työpaikka, virkistys ja elinkeinotoimintojen alueista ja niitä yhdistävistä teknisen infrastruktuurin verkostoista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa alueiden käytöllä edistetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ja olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämisen lisäksi kaupunkiseutuja ja taajamia eheytetään. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ohjataan kaupunkiseutujen ja taajama alueiden uudisrakentamista alueille, jotka sijaitsevat kohtuuetäisyydellä olemassa olevista palveluista ja jotka parantavat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että lähipalvelut ovat saavutettavissa kävellen tai pyörällä. Lisäksi asumisen alueet pyritään liittämään verkostoja muodostaviin viheralueisiin. Kestävässä yhdyskuntarakenteessa eri toimintojen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ja luodaan edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erilaisten palveluiden saavutettavuus on asumisen keskeisimpiä laatutekijöitä. Haasteena on maaseutualueiden palveluverkon ja elinvoimaisuuden säilyvyys palvelutarjonnan keskittyessä kuntakeskuksiin. Kestävyyden periaatteille rakentuva yhdyskuntarakenne tarjoaa asumisen laadun ja viihtyvyyden lisäksi myös mahdollisuuksia monipuoliseen virkistäytymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, unohtamatta kulttuurista moniarvoisuutta ja tasavertaisuutta. Pirkanmaa on maan harvoja kasvumaakuntia ja viime vuosina väestönkasvu on ollut noin neljä tuhatta henkeä vuodessa. Maakunnassa on noin asukasta, joista Tampereen kaupunkiseudulla asuu 77 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet seudun yhdyskuntarakennetta ohjaavan rakennesuunnitelman keväällä Rakennesuunnitelman lähtökohtana on, että kaupunkiseudun asukasluku kasvaa tavoitevuoteen 2030 mennessä asukkaalla. Taajama asutuksen lisääntyminen on ollut havaittavissa viime vuosikymmeninä maakunnan kaikissa kunnissa, mutta erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla. Taajamissa asuu nyt noin 87 prosenttia pirkanmaalaisista. Samanaikaisesti väestö on vähentynyt maakunnan reuna alueilla. Myös väestön ikääntymisen trendi näkyy maakunnassa. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä on noin 17 prosenttia asukkaista. Maakunnan väestönkasvu on edellyttänyt rakennetun ympäristön laajentamista, mikä näkyy niin asuntorakentamisena, uusina liikenneyhteyksinä kuin kaupan ja teollisuuden rakennuksinakin. Pirkanmaan vakituisista asunnoista 14 prosenttia on rakennettu vuosina Väestönkasvun myötä rivi ja kerrostalotuotanto on lisääntynyt Tampereen seudulla. Asuntojen keskikoko Pirkanmaalla on 78,8 neliömetriä, mikä on puolitoista neliömetriä valtakunnallista keskiarvoa pienempi. Tätä voidaan selittää Tampereen seudun kaupunkimaisella asumistavalla. Asumisväljyys on kasvanut maakunnassa, ja uusimman omakotiasuntokannan kunnissa talojen keskikoko on suurin. Suomen kesämökkikannasta Pirkanmaalla on yli 9 prosenttia, mikä tarkoittaa kolmatta sijaa maakuntien valtakunnallisessa vertailussa. Erilaisten rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 25 prosenttia maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä eli saman verran kuin liikenne. Pirkanmaalainen tekee vuorokaudessa keskimäärin noin kolme matkaa, joista 60 prosenttia tehdään henkilöautolla. Suomalaisten liikkuminen on kaiken kaikkiaan lisääntynyt jokainen suomalainen liikkuu päivittäin yli 2 kilometriä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Liikkumisen kasvua on tapahtunut etenkin henkilöautoilussa. Työpaikkojen ja palveluiden keskittyminen Tampereen kaupunkiseudulle ja sen läheisyyteen on lisännyt jatkuvasti henkilöautosuoritetta ja samalla matkojen pituudet ovat kasvaneet. Tampereen seudulla 8

9 joukkoliikenteen osuus on muuta Pirkanmaata suurempi. Liikenteen kasvaessa myös sen päästöt kasvavat. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kohonneet maakunnassa 2000 luvun alusta. Muita merkittäviä liikenteen päästöjä muodostuu typen oksideista, hiilimonoksidista sekä hiukkasista. Erityisesti tieliikenne on paikallisesti merkittävä ilmanlaadun heikentäjä. Väestönkasvu ja lisääntynyt liikenne luovat paineita teknisen infrastruktuurin kunnolle ja yhteyksien toimivuudelle. Liikennesuoritteella mitattuna Pirkanmaa on valtakunnallisesti toiseksi vilkkain maakunta Uudenmaan jälkeen. Päällystetystä tieverkosta huonokuntoiseksi on luokiteltu hieman yli 4 prosenttia ja kevyen liikenteen väylistä lähes 9 prosenttia. Maakunnassa sijaitsee osa maan vilkkaimmasta kaukoliikennereitistä eli Tampere Helsinki ratayhteydestä. Kaikilla infrastruktuurin keskeisillä alueilla; tiestön, rataverkon, vesihuollon ja sähköverkon kunnossapidossa on tällä hetkellä merkittävästi saneerausvelkaa. Vesihuollon tarkoituksena on turvata laadukkaan talousveden saanti sekä huolehtia tarkoituksenmukaisesta viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta. Pirkanmaalaisista noin 86 prosenttia asuu yhteiseen vesijohtoverkkoon ja noin 81 prosenttia viemäriverkostoon liitetyissä asunnoissa. Vaikka maakunnassa on viime vuosina toteutettu useita vesihuoltotyöhankkeita, monet laajat hankkeet ovat jääneet toteuttamatta rahoituksen puutteessa. Yhdyskuntajätteen keräyksestä, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä huolehtii neljä kuntien perustamaa alueellista jätehuoltoyhtiötä. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on kaksi, Tampereella Tarastenjärvi ja Nokialla Koukkujärvi. Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palveluiden saatavuutta edistetään maakunnallisella laajakaistaohjelmalla kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanemiseksi. Pirkanmaalta esitetyt erilliset laajakaistahankkeet sijoittuvat 16 kunnan alueelle. Maakunnassa on laajoja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema alueita sekä kulttuuriympäristöalueita ja kohteita. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata myös käsitteillä kulttuurimaisema, arkeologiset kohteet ja rakennettu kulttuuriympäristö sekä perinnebiotoopit. Maankäytön suunnittelulla ja hoitotoimenpiteillä pyritään turvaamaan arvokkaiden alueiden säilymistä. Kulttuurimaisemia on säilytetty ja parannettu metsänhoidollisin keinoin ja maatalouden kulttuuriympäristöjä mm. perinnebiotooppien hoidolla. Kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin liittyy monenlaisia arvoja ja ne ovat keskeisiä alueiden ja paikkojen identiteettien muotoutumisessa. Tyrvään vanha kirkko on esimerkki yhdenlaisesta kulttuuriympäristöjen merkityksestä: modernia taidetta on yhdistetty keskiaikaiseen kirkkoympäristöön, mikä on synnyttänyt uudenlaisia arvoja ja nostanut kirkon valtakunnallisestikin merkittäväksi kulttuurimatkailukohteeksi. Kasvavat taajamat ovat levittäytyneet ympäröiville alueille, minkä vuoksi monet viheralueet ovat supistuneet ja pirstoutuneet. Lajisto pyrkii muutoksen edessä joko sopeutumaan tai muuttamaan muille alueille usein se kuitenkin myös häviää. Taajamaluonnolle on tyypillistä suuri vaihtelu lähes luonnontilaisista alueista hyvin voimakkaasti muuttuneisiin viheralueisiin. Pirkanmaan maakuntakaavassa on osoitettu erilaisia virkistys, retkeily ja ulkoilualueita vajaat 4 prosenttia maakunnan maapinta alasta. Suojelualueita on noin 2 prosenttia maapinta alasta. Asutuksen läheisyydessä on virkistysalueiden lisäksi luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Esimerkiksi Tampereen keskustan läheisyydessä sijaitsee luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita: Pyynikki, Viikinsaari, Vaakkolammi, Myllypuro, Halimasjärvi, Peltolammi ja Soukonvuori. 9

10 3.2. Muutoshaasteita Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja kunnossapito Elämäntavan sekä lisääntyneen ja pirstoutuneen vapaa ajan vaikutus liikkumiseen erillään olevat palvelut ovat saavutettavissa nopeasti ja helposti vain henkilöautolla Liikkumistarpeeseen vaikuttaminen maankäytön suunnittelulla Uusien liikenneväylien, vesihuoltoverkostojen ja palveluiden rakentaminen hajautuvan rakenteen myötä Palveluverkon harveneminen ja palveluiden saavutettavuuden heikkeneminen maaseudulla Teknisen infrastruktuurin parannustarpeet ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Poikkeusoloihin varautuminen ympäristöriskien lisääntyessä Liikenteen päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen Kevyen ja joukkoliikenteen heikko asema ja houkuttelevuus verrattuna henkilöautoiluun Liikenteen ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden lisääminen Luonnonvarojen käytön suunnitelmallisuuden parantaminen ja sen yhteensovittaminen muun maankäytön suunnittelun kanssa Elinkaariajattelun ja arvioinnin liittäminen erilaisten toimintojen ja hankintojen suunnitteluun Jätteiden hyötykäytön lisääminen Primäärisiä luonnonvaroja korvaavien ylijäämä ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen kaikessa rakentamisessa Elinympäristön laadullinen kehittäminen Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden toteuttaminen yhdyskuntarakenteessa kaikilla on yhtäläinen oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen Viheralueiden supistuminen ja pirstaloituminen Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen sekä luonnon yksipuolistuminen ja luonnonarvojen menettäminen kaupunkirakenteen sisällä Kaupunkiluonnon ja kaupunkiluontotyyppien erityispiirteiden ymmärtäminen ja arvostus Maaseutualueiden elinvoimaisuuden ja niiden ominaispiirteiden säilyvyys Kulttuuriympäristöjen vaaliminen osana laadukkaan elinympäristön luomista Kestävän yhdyskuntarakenteen ja ihmisten mielekkäinä kokemien elämisen ja asumisen tapojen yhteensovittaminen 10

11 3.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille Strateginen tavoite 1. Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella. Taajamissa käytetään hyväksi mahdollisuudet täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja tehostaa rakentamista, erityisesti keskustoissa. Maankäytön muutoksissa otetaan huomioon kulttuuri ja luonnon ympäristön arvot sekä elinympäristön viihtyvyys. Kulttuuriympäristön monipuolisuus ja arvot säilytetään mm. uudis ja korjausrakentamisessa. Alueiden ominaispiirteitä hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja alueiden profiloitumisessa. Maakunnassa nostetaan julkisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Yhdyskuntarakenne on sellainen, että se houkuttelee kulkemaan kävellen, pyöräillen ja käyttämään joukkoliikennettä. Taajamien keskustoissa edistetään kevytliikennettä palvelevia ratkaisuja. Seudulliset ja alueelliset palvelut sijoitetaan siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa julkisen liikenteen keinoin. Lähipalvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa kävellen ja pyöräillen tai liikkuvina palveluina. Asukkaiden arki on sujuvaa ja liikkuminen on turvallista. Viheralueista muodostetaan toisiinsa kytkeytyviä ehyitä virkistys ja luonnonarvokokonaisuuksia. Luonnon monimuotoisuutta turvataan saattamalla loppuun nykyiset suojelualuevaraukset, parantamalla olemassa olevien suojelualueiden tilaa, hyödyntämällä vapaaehtoisia ja vaihtoehtoisia ympäristönhoitomenetelmiä sekä käyttämällä luonnonvaroja kestävästi. Toimenpide 1. Luodaan eheyttämiselle välineitä. Kootaan maakunnallinen tietopohja ja kokonaisnäkemys kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön arvoista eheyttävän suunnittelun pohjaksi. Kaavoitusta laajennetaan erityisesti asemakaava alueiden läheisyydessä (ns. lievealueilla) ja tonttitarjontaa lisätään keskitehokkaalle asuntotuotannolle. Käynnistyvällä maakuntakaavoituksella ratkaistaan maankäytön periaatteet maakunnan eri osissa. Haja asutusalueilla kehitetään liikkuvia palveluita. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan maakuntamuseo Toimenpide 2. Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja. Kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Laajennetaan joukkoliikennevyöhykkeitä, mahdollistetaan liityntäpysäköinti ja matkaketjut sekä kehitetään raideliikennettä. Tehdään seutukuntakohtaiset/kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Laajennetaan aktiivisesti jalankulun ja pyöräilyn vyöhykkeitä. Varataan vuosittain merkittävä määrärahaosuus kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantamiseen nykyisessä yhdyskuntarakenteessa. Kävelyn ja pyöräilyn suosiota lisätään ohjauksella ja kannustuksella (mm. markkinointi, kampanjat, työnantajien tuki) 11

12 Toimenpidettä konkretisoidaan alueen liikenteeseen ja liikennejärjestelmiin liittyvissä suunnitelmissa ja ohjelmissa (esim. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma). Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Liikennevirasto, kansalaisjärjestöt Toimenpide 3. Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen. Palvelujen sijoittaminen perustuu seudulliseen/ kunnalliseen palveluverkkosuunnitelmaan, jossa keskeisenä lähtökohtana on palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Kunnat kehittävät menettelyjä kunnallisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi yli kuntarajan. Kaupallinen palveluverkko ja julkinen palveluverkko integroidaan toisiaan tukevasti ja sujuvan asioinnin mahdollistamiseksi lähipalveluissa, alueellisissa palveluissa ja keskitetyissä palveluissa. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, kunnat, ELY keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, palveluja tilaavat ja tuottavat organisaatiot, kaupan toimijat Toimenpide 4. Turvataan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Laaditaan Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelma. Edesautetaan kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamista maakunnallisessa suunnittelussa kehittämällä ja päivittämällä kulttuuriympäristöalueiden suunnittelumerkintöjä. Toteutetaan Adoptoi monumentti ohjelmaa maakunnassa sekä arkeologian ja rakennetun perinnön osalta. Hyödynnetään avustusmahdollisuudet arvoalueiden selvityksissä, tutkimuksissa ja kunnossapidossa (esim. EAKR, kansalliset avustukset). Ylläpidetään ja laajennetaan korjausrakentamisen neuvontapalveluja. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ELY keskus, kunnat, ProAgria Pirkanmaa, Museovirasto, Suomen Kotiseutuliitto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Metsäkeskus, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt Toimenpide 5. Vahvistetaan maakunnan viherverkkoa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon keinoin sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä. Toteutetaan loppuun nykyiset suojelualuevaraukset ja parannetaan suojelualueiden monimuotoisuutta. Kartoitetaan verkoston täydentämistarpeet. Laajennetaan alueita vapaa ehtoisin sopimuksin (esim. METSO ohjelman ja KuntaMETSOn keinot). Laaditaan kansallisen biodiversiteettistrategian tavoitteita tukeva maakunnallinen luonnon monimuotoisuusohjelma (ks. Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta teeman strateginen tavoite 4, toimenpide 1). Toteutetaan valtakunnallista vieraslajistrategiaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi ja lisäämiseksi. Estetään haitallisten vieraslajien, kuten jättiputkien, leviämistä lajikohtaisilla toimenpiteillä ja tiedotetaan vieraslajeista aktiivisesti. 12

13 Hoidetaan lähiympäristöjä vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin (esim. ympäristönkunnostushankkeet). Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Metsähallitus, Metsäkeskus, ProAgria Pirkanmaa, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 2. Pirkanmaa on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Parannetaan suunnitteluprosesseissa maankäytön energiatehokkuutta ja luodaan käytännön suunnittelutyön välineitä rakennushankkeiden energiatehokkuuden nostamiseksi. Ohjataan uudis ja korjausrakentamisen energiatehokkuutta rakentamisen ratkaisuihin liittyvillä ehdoilla ja kannustimilla. Ekotehokkuuslaskennassa otetaan huomioon rakennusperinnön erityisarvot. Lisätään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä rakentamisessa vähentämällä materiaalikulutusta ja lisäämällä kierrätystä ja uusiokäyttöä. Suuret rakennushankkeet toteutetaan ekotehokkaasti sekä siten, että niiden haitalliset vaikutukset ympäristöön minimoidaan. Hankkeet ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti edistyksellisiä ja luovat kysyntää uusille toimialoille. Toimenpide 1. Tehdään energiatehokkuudesta suunnittelu ja rakentamistoiminnan lähtökohta. Sisällytetään suunnitelmiin energiatehokkuuden arviointimenettely. Otetaan käyttöön ja kehitetään ekotehokkuuslaskennan työkaluja suunnittelun apuvälineiksi. Tehostetaan rakentamisen ja energiansäästön neuvontaa. Kehitetään ennakoivaa energianeuvontaa rakennuslupamenettelyssä. Sisällytetään kuntien tontinluovutusehtoihin rakennuksen energiatehokkuutta koskeva ehto. Lisätään lähienergian osuutta rakennusten energian käytössä (esim. puu, maalämpö). Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY keskus Osallistujat: kunnat, ELY keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Ympäristötietokeskus Moreenia/ Ekokumppanit Toimenpide 2. Nostetaan rakentamisen ja julkisten hankkeiden materiaalitehokkuutta. Toimitaan puurakentamisen edelläkävijänä suunnittelun, kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn kautta. Vältetään tarpeetonta energiaintensiivisten materiaalien, kuten alumiinin käyttöä rakentamisessa. Hyödynnetään enemmän primäärisiä luonnonvaroja korvaavia ylijäämä ja kierrätysmateriaaleja kaikessa rakentamisessa (tie, maa ja talorakentaminen). Julkisilla tahoilla otetaan käyttöön Motivan materiaalikatselmusmalli. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY keskus Osallistujat: kunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 13

14 Strateginen tavoite 3. Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu. Kunnat kantavat päävastuun infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Lämpöä, valoa ja vettä tarvitaan aina ja niitä on oltava saatavilla hetkellisistä kriiseistä ja ympäristöpolitiikan linjauksista huolimatta. Kunnat löytävät ratkaisuja uusiin, suuriin ja osin vaikeasti ennakoitaviin ongelmiin. Näitä ovat talouden kriisit, lähivuosien väestömuutokset sekä ilmastonmuutos. Vesi, energia ja jätehuolto sekä liikenne ja tietoverkot ovat kunnan tukiranka, jonka toimivuus on sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että yhä useampien palveluiden elinehto. Toimenpide 1. Turvataan talousveden hyvä laatu ja riittävä saatavuus. Varmistetaan vesihuoltopalveluiden alueellinen toimivuus yli kuntarajojen, ylläpidetään verkostojen kuntoa ja ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Vesihuoltoverkostoja uusitaan ja laajennetaan. Talousveden hankinnassa huomioidaan väestön kasvuennusteet. Hulevesiverkostoa uusitaan ja mitoitetaan se ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääritilanteisiin sekä varmistetaan maankäytön suunnittelun yhteydessä riittävät tulvareitit. Tulvariskien hallinta otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa tulvariskikohteiden syntymisen ennaltaehkäisemiseksi. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: kunnat, vesihuoltolaitokset, vesiosuuskunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto Toimenpide 2. Tie ja rataverkon liikennöitävyydestä huolehditaan ja kunnon heikkeneminen pysäytetään. Teiden kunnossapitoon varataan riittävät määrärahat. Rataverkko pidetään hyvässä kunnossa ja verkostoa kehitetään. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: Kunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto, Liikennevirasto Toimenpide 3. Varmistetaan energia ja jätehuollon sekä tietoverkkojen toimivuus koko maakunnassa. Sähkö, lämpö ja kaasuverkkoja uusitaan ja laajennetaan mm. maakunnan energiaohjelman mukaisesti. Jätehuoltojärjestelmä suunnitellaan palvelemaan optimaalisesti koko maakuntaa. Ongelma ja kierrätysjätteille huolehditaan tarkoituksenmukaiset keräysratkaisut. Jätehuollon tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään tarkemmin Etelä ja Länsi Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen Tietoverkkojen saatavuudesta huolehditaan koko maakunnassa, esim. kohtuullisen nopea ja halpa laajakaistaverkko. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY keskus Osallistujat: Kunnat, ELY keskus, Pirkanmaan liitto, energia, tele ja jätehuoltoyhtiöt 14

15 4. YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA 4.1. Nykytilan kuvaus Ympäristökysymysten merkitys on viime vuosina kasvanut yritystoiminnassa, ja energiatehokkuus on noussut tärkeäksi kilpailutekijäksi. Ilmastonmuutoksen hillintään on siten alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Energiavaltaisen teollisuuden kaikki yritykset ovat Pirkanmaalla liittyneet vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään, jolla pyritään vastaamaan kansallisen ilmasto ja energiastrategian mukaisiin kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskisuuren teollisuuden energiankäytöstä n. 40 prosenttia oli sopimuksen piirissä vuosikymmenen vaihteessa. Pk yrityksistä noin kolmannes seuraa energiatehokkuuttaan säännöllisesti. Pirkanmaan teollisuus ei ole erityisen energiaintensiivistä, sillä se käyttää 5 6 prosenttia koko maan teollisuuden energiasta. Maakunnan elinkeinoelämä painottuu edelleen teollisuuden aloihin, vaikkakin palvelualojen suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti. Ilmastoa kuormittavia kasvihuonekaasupäästöjä syntyy etenkin energiantuotannossa fossiilisia energialähteitä, kuten öljyä ja maakaasua poltettaessa. Pirkanmaalla maakaasu on ylivoimaisesti tärkein kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuottamiseksi käytetty polttoaine: vuonna 2009 se kattoi 77 prosenttia käytetystä polttoaineesta. Suurin osa energiatuotannon päästökuormasta on hiilidioksidia, jonka päästöt ovat kasvaneet käsi kädessä energiankulutuksen kanssa. Energiantuotanto on teollisuuden kanssa myös ilman epäpuhtauksien suurimpia päästölähteitä, vaikkakin ilmansuojelutoimien ansiosta näiden päästöt ilmaan ovat pienentyneet. Liikenteen suhteellinen osuus näistä päästöistä on noussut. Energiantuotannossa syntyy esimerkiksi happamoittavia yhdisteitä kuten rikkidioksidia ja typen oksideja sekä hiilimonoksidia ja hiukkaspäästöjä. Kiinnostus uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon on kasvussa Pirkanmaalla. Tuulivoimalateknologian ja markkinoiden kehityksen myötä kiinnostus tuottaa sähköä tuulivoimalla on lisääntynyt. On mahdollista, että tuuliolosuhteiltaan hyville paikoille sijoittuvia yksittäisiä tai muutaman tuulimyllyn käsittäviä kokonaisuuksia perustetaan lähitulevaisuudessa Pirkanmaalle. Myös aurinkolämmön ja sähkön sekä maalämmön talteenottojärjestelmät tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Biokaasu ei tällä hetkellä ole merkittävä energialähde maakunnassa, mutta sen käytön ja tuotannon lisäämiseksi Pirkanmaalla on infrastruktuurin puolesta hyvät edellytykset. Olemassa olevaa maakaasuverkostoa voitaneen käyttää biokaasun jakeluun ilman merkittäviä uusia investointeja. Pirkanmaan Jätehuolto hyödyntää kaatopaikkakaasuja ja Tampereen Vesi jätevesistä tuotettua biokaasua jätevedenpuhdistamoillaan. Lisäksi Virroilla on yksi maatilamittakaavan biokaasulaitos. Vesivoimaa tuotetaan maakunnassa viidessä isossa voimalaitoksessa. Kunnostus ja tehonnostohankkeilla voidaan säilyttää vesivoiman 2 prosentin osuus primäärienergialähteenä. Vedenkorkeutta säännöstellään vesivoimatuotannon tarpeisiin, mikä muuttaa vesistöjen luonnontilaa. Vesivoiman haittavaikutuksia ympäristöön ja virkistyskäyttöön on pyritty viime vuosina vähentämään yhteistyön avulla. Vaikka vain osa jätteestä on sellaisenaan taloudellisesti arvokasta materiaalia, jätealasta on tullut kiinnostava toimiala, jossa jätteestä on syntynyt kilpailua. Raaka aineiden ja energian odotettavissa oleva hinnannousu, jäteverotuksen ulottaminen koskemaan myös teollisuuden jätteitä sekä ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät ohjauskeinot lisäävät edelleen kiinnostusta alaan. Energiatuotannon jätteiden hyödyntämisaste on tällä hetkellä noin 10 prosenttia, teollisuuden noin 70 prosenttia ja rakentamisen noin 60 prosenttia. Jätteen hyödyntäminen energiantuotannossa on lisääntymässä ja Suomessa onkin suunnitteilla useita jätteenpolttolaitoksia, yksi myös Pirkanmaalla. Pirkanmaan maapinta alasta kolme neljäsosaa on metsän peittämää. Puuston kokonaispoistuma on vuosittain kasvua pienempää eli puuvarat kasvavat jatkuvasti. Uusiutuvan energian käytön lisäämisen myötä metsäenergiaksi korjattavan puubiomassan määrä on kasvanut. Myös metsien kasvavan hiilivaraston (ns. hii 15

16 linielun) odotetaan auttavan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Metsätalouden ympäristövaikutuksia syntyy etenkin uudis ja kunnostusojituksista, mutta myös maanmuokkauksesta, metsäteiden rakentamisesta ja metsien lannoituksesta. Metsätalousympäristöjen biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen sekä vesiensuojeluun on kiinnitetty huomiota mm. METSO ohjelman keinoin, hyvän metsänhoidon suosituksilla, metsäsertifioinnin uusilla kriteereillä ja tehostuneilla vesiensuojelukeinoilla. Pirkanmaan maatalous on varsin monipuolista, mutta sillä ei ole selkeää valtakunnallista kilpailuetua. Maakunnan viljelymaan osuus on n. 7 prosenttia koko maan peltoalasta. Luomutuotantoa harjoitetaan noin kymmenesosalla sekä tiloista että peltoalasta. Pirkanmaa sijoittuu luomutuotannon maakuntavertailussa toiselle sijalle. Maatalouden aiheuttama ympäristökuormitus on edelleen merkittävä, mikä näkyy esimerkiksi ravinnekuormituksen aiheuttamana vesistöjen rehevöitymisenä. Lannoitustasot ovat tosin laskeneet sekä fosforin että typen osalta kasvilajista riippuen 1990 luvun alun tilanteeseen verrattuna. EU:n maatalouspolitiikka on tärkein maatalouden ympäristötoimia ohjaava mekanismi. Siinä on kiinnitetty ja tullaan yhä enemmän kiinnittämään huomiota maatalouden päästöjä vähentäviin keinoihin. Ruoantuotannon lisäksi maataloudella on merkittävä rooli monimuotoisuuden ylläpitäjänä sekä maaseutumaiseman ja virkistyspalveluiden tarjoajana. Pirkanmaan kiviaineshuolto on kohdistunut yhä enemmän kallioainesten hyödyntämiseen käyttökelpoisten luonnonsoravarojen ehtyessä. Riskit pohjaveden laatuun ja määrään ovat vähentyneet, koska kiviaineksen otto tapahtuu suureksi osaksi vedenhankinnan kannalta tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella. Kuljetuskustannusten kohotessa kiviaines pyritään saamaan entistä lähempää käyttökohdetta, mikä on lisännyt ottamistoiminnan vaikutuksia mm. asutukseen, virkistyskäyttöön ja maisemaan. Merkittävimpiä vaikutuksia asutukselle ovat toiminnasta aiheutuvat melu, pöly sekä maisemamuutokset. Keskustelu turvetuotannosta käytiin Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä tänä vuonna. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tavoitteena on sovittaa turvetuotanto yhteen suoluontoon liittyvien arvojen ja vesistön hyvään tilaan tähtäävien tavoitteiden kanssa. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa turpeenottoa ohjataan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille ja käytetystä poistetuille suoalueille. Pääosa Pirkanmaan turvevaroista sijaitsee maakunnan pohjois ja luoteisosissa. Kaupan alalla ympäristövaikutuksia aiheuttavat kuljetukset ja niistä aiheutuvat päästöt, kaupassa syntyvät jätteet, varastointi ja myymälöiden, erityisesti niiden kylmälaitteiden, energiankulutus. Lisäksi kaupan katsotaan olevan osittain vastuussa niiden tuotteiden ympäristövaikutuksista, joita asiakkaat ostavat. Kaupan alalla ympäristövastuullisesta kehityksestä kertovat mm. ympäristömerkeillä varustetut tuotteet, kylmälaitteiden ovet ja kannet sekä energian ja vedenkulutuksesta kertovat merkinnät. Materiaalitehokkuutta on pyritty lisäämään jätteiden lajittelulla ja kierrätyksellä sekä välttämällä ruokahävikkiä. Pirkanmaan matkailusektori on vahvistunut sekä lisääntyneen vapaa ajan matkailun että työmatkustuksen myötä. Isompien matkailuyritysten toiminnassa ympäristötietoisuus on vahvemmin esillä kuin pienemmillä toimijoilla. Matkailussa ympäristöön kohdistuu paineita erityisesti liikkumiseen, majoitustoimintaan ja matkailijoiden suosimiin aktiviteetteihin liittyen. Luontomatkailu ja luonnossa virkistäytyminen ovat suosittuja harrasteita, mikä näkyy mm. Pirkanmaan kansallispuistojen (Seitseminen ja Helvetinjärvi) vakaana pysyneissä kävijämäärissä. Kansallispuistoalueilla pyritään harjoittamaan kestävää luontomatkailua Metsähallituksen periaatteiden mukaisesti. 16

17 4.2. Muutoshaasteita Ilmastonmuutoksen hillintä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet Uusiutuvien energiamuotojen käytön ja niiden tuotannon lisäys Pirkanmaalla Bioenergian lisääntyvän käyttöönoton vaikutukset ympäristölle Metsäenergian merkityksen kasvu: puubiomassan saatavuuden varmistaminen, uusiutuvat metsänhoidon menetelmät sekä korjuukoneiston, logistiikan ja käyttökohteiden kehittäminen Energian hinnan nousu ja uusiutuvien energialähteiden kilpailukyky hintojen noustessa Älykkäät sähköverkot, jotka mm. mahdollistavat ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevan sähköntuotannon ja kulutuksen hyödyntämisen Elinkeinotoiminnan materiaalitehokkuuden ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen: jätteiden synnyn ehkäisy, primääristen raaka aineiden jalostusarvon nosto sekä jätteiden hyötykäytön lisääminen Uusien liiketoimintamallien, teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen erilaisten ympäristöhaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen pohjalta Hajakuormituksen vähentäminen Elinkeinoharjoittajien tukijärjestelmien ympäristövastuullinen kehitys Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen uhanalaisimmissa luontotyypeissä kuten perinneympäristöissä, metsissä ja soilla Maataloustuotantoympäristöjen hyvä tila ja monimuotoisuuden säilyminen Metsän hyvinvointivaikutusten lisääminen toisaalta virkistyskäytön ja luontomatkailun ympäristövaikutusten pienentäminen Ilmastonmuutokseen varautuminen ottaen huomioon metsäluonnon ja lajiston muutokset ja metsätuhot (myrskyt, tuholaiset) sekä maataloustuotannossa odotettavissa olevat muutokset 4.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille Strateginen tavoite 1. Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Ekotehokkaassa elinkeinotoiminnassa raaka aineita, materiaaleja, energiaa ja teknologiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja käyttötarkoitukseen hyvin soveltuvasti. Tuotteiden ja palveluiden koko elinkaaren aikainen energian ja materiaalien kokonaiskäyttö vähenee. Tämä saavutetaan ottamalla käyttöön jo olemassa olevia ja uusia toimintamalleja ja teknologioita. Ekotehokas toiminta on ympäristön kannalta vastuullista ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Fossiilisia polttoaineita korvataan hyödyntämällä kotimaisia uusiutuvia energiamuotoja (mm. bio, aurinko ja tuulivoimaa) ja säästämällä energiaa. Samalla vaikutetaan kasvihuonekaasu ja muiden päästöjen vähenemiseen. 17

18 Toimenpide 1. Yritykset kehittävät tuotteita, tuotantoprosesseja ja toimintoja hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja osaamista. Ekotehokkuusajattelun yleistymistä edistetään kaikenkokoisten yritysten ja yhteisöjen johtamisjärjestelmissä ja toimintojen suunnittelussa. Kehitetään ja otetaan käyttöön elinkaariarvioinnin menetelmiä. Yrityksissä nostetaan ympäristötietoisuuden tasoa ja paneudutaan elinkaariajattelun etuihin. Yrityksissä otetaan käyttöön niiden toimintaan soveltuvia ympäristöjärjestelmiä ja nostetaan materiaalitehokkuutta (esim. EcoStart ympäristöjärjestelmä ja Motivan materiaalikatselmus). Alueellisten ja valtakunnallisten asiantuntijaorganisaatioiden osaamista ja tukea hyödynnetään aktiivisesti (esim. Motiva, Sitra, Tekes). Yritykset käyttävät aktiivisesti valtakunnallista Yritysten ympäristöneuvontapalvelua (www.yrityssuomi.fi/ymparisto). Ympäristöjärjestelmien, katselmusten ja neuvontapalveluiden hyödyntämismahdollisuuksista viestitään tehokkaasti. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Tekes, yritykset, yritysten etujärjestöt, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Pirkanmaan liitto Toimenpide 2. Yritykset, yhteisöt ja kunnat ottavat käyttöön energiatehokkuuden parantamiseen kehitettyjä valtakunnallisia välineitä ja toimintamalleja. Yksityisellä ja julkisella palvelusektorilla, teollisuudessa ja energia alalla toteutetaan lisää energiakatselmuksia ja analyysejä sekä säästöinvestointeja. Yritykset, yhteisöt ja kunnat hyödyntävät mahdollisuuden liittyä niille soveltuviin energiatehokkuussopimuksiin ja energiaohjelmiin. Maa ja puutarhatilat liittyvät aktiivisemmin Maatilojen energiaohjelmaan, tekevät tilakohtaiset energiasuunnitelmat ja toteuttavat myös energiakatselmuksia lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksen vähentämiseksi. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, yritykset, yritysten etujärjestöt, yhteisöt, kunnat, ProAgria Pirkanmaa, maa ja puutarhatilat Toimenpide 3. Lisätään uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa luontoarvoja vaarantamatta. Tuetaan uusiutuvan energian ja kierrätyspolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön liittyviä investointeja. Kehitetään bioenergian logistiikkaa ja korjuumenetelmiä ja tuetaan niiden vaatimia investointeja. Nostetaan biomassojen jalostusarvoa (esim. biomassojen hyödyntäminen kuivattuna, puupelletit). Rakennetaan biopolttoaineilla toimivia hajautetun lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia (CHP). Kaukolämmön tuotannossa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä merkittävästi. Kannustetaan lämpöyrittäjyyttä. Lisätään maalämpö, tuuli ja aurinkoenergian hyödyntämistä. Toteutetaan vesivoimalaitosten tehonnostohankkeita. Jätteiden hyödyntämisen tueksi ja kaatopaikkajätteen vähentämiseksi selvitetään niiden energiahyödyntämiseen soveltuvan laitoksen perustamista. 18

19 Toteutetaan uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyviä aluekehittämishankkeita ja lisätään neuvontaa. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Tekes, Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, yritykset, Pirkanmaan liitto Strateginen tavoite 2. Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Ympäristöliiketoiminnan perustana ovat tuotteet, palvelut ja teknologiat, joilla ehkäistään, rajoitetaan ja korjataan ympäristöön kohdistuvia haittoja ja säästetään luonnonvaroja. Maakunnassa tunnistetaan ympäristöliiketoiminnan globaalisti kasvavat mahdollisuudet ja hyödynnetään alan uudet innovaatiot. Ympäristöliiketoimintaa kehitetään aktiivisella otteella. Materiaalitehokkuutta ja ympäristöteknologiaa hyödyntävät toimialat nousevat keskeiseen asemaan. Elinkeinotoiminnan harjoittajat luovat myös kuluttajille uusia mahdollisuuksia elää ympäristöystävällistä elämää. Toimenpide 1. Nostetaan alueen imagoa ekoteko maakuntana. Haetaan kasvua kansainvälistymisestä, verkostoitumisesta ja uusista yhteistoiminnallisuuden malleista (esim. yritysekosysteemit ). Lisätään ympäristöalan korkean TKI osaamisen tunnettuutta. Parannetaan pk yritysten kansainvälistä ympäristöliiketoiminnan osaamista. Houkutellaan ympäristöalan uusia investointeja alueelle. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: ELY keskus, Tekes, Pirkanmaan liitto, Finpro, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, yritykset Toimenpide 2. Suunnataan tutkimusta vahvasti ympäristöliiketoiminnan ja sen osaamisen kehittämiseen. Tunnistetaan uusia potentiaalisia kestävän talouden liiketoiminta alueita, jotka perustuvat vähäiseen energian ja luonnonvarojen käyttöön. Selvitetään ympäristöliiketoiminnan ja markkinoiden erityispiirteitä ja teknologiavaatimuksia. Suunnitellaan ja tuotteistetaan uusia materiaaleja ja tuotteita, joissa on toiminnallisuuden lisäksi ratkaistu myös kierrätettävyys ja hyötykäyttö. Kehitetään uusia ympäristöteknologioita ja niiden sovelluksia ja panostetaan niiden tuotekehityksen. Etsitään palveluista uutta kilpailuetua ja kasvua. Kehitetään yhteistoiminnallisuuden uusia malleja (esim. yritysekosysteemit ). Raportointivastuu: ELY keskus/ Tekes Osallistujat: ELY keskus/ Tekes, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Pirkanmaan liitto, yritykset, Sitra, Finpro (Cleantech Finland), SHOKit 19

20 Toimenpide 3. Luodaan markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille sekä toimintaedellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. Nopeutetaan tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista (esim. energiainnovaatiot). Tehdään asiakas ja markkinatarveselvityksiä uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämiseksi. Kehitetään yrityksille suunnattuja palveluita ja toimintamalleja, joiden avulla ympäristöarvot voidaan ottaa tehokkaammin huomioon yritysten toiminnassa (esim. logistiikka ratkaisut ja paikkatietosovellukset) Tuotteistetaan ekosysteemipalveluita ja kehitetään niihin pohjautuvaa ympäristöliiketoimintaa (esim. luonnon monimuotoisuuden ja metsämaiseman kehittyvät markkinat). Edistetään ylijäämä ja jätemateriaaleihin (esim. kivi, puu ja metallit) pohjautuvan uuden liiketoiminnan syntyä. Kehitetään ja kannustetaan ekosysteemipalveluihin, luonnonhoitoon sekä lähi ja luomuruokakulttuuriin perustuvaa yrittäjyyttä. Edistetään pirkanmaalaisen lähi ja luomuruoan hankintaosaamista ja hankintoja suurkeittiöille. Kannustetaan ja koulutetaan sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita huomioimaan hankinnoissaan ympäristöarvot, kierrätettävyys ja elinkaariarviointi. Raportointivastuu: ELY keskus Osallistujat: ELY keskus, Tekes, Pirkanmaan liitto, kunnat, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Ahlman, ProAgria Pirkanmaa, Sitra, Finpro, SHOKit, elinkeinoyhtiöt Strateginen tavoite 3: Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi. Elinkeinotoimintoja harjoitetaan siten, ettei niistä aiheudu merkittäviä haittoja eikä riskejä ilmaan, maaperään, vesiin ja laajemmin maisemaan. Elinkeinotoiminta ei aiheuta haittoja asukkaille. Tämä saavutetaan vähentämällä hajakuormitusta, kehittämällä tuotantoprosesseja ja ympäristöteknologian käyttöönotolla. Elinkeinotoimijat minimoivat ympäristökuormituksensa ja kantavat vastuun aiheuttamastaan ympäristökuormituksesta. Tämä antaa niille merkittävää kilpailuetua. Pirkanmaa varmistaa asemansa menestyvänä maakuntana luomalla yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteisen toimintamallin ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Elinkeinotoiminnan harjoittajia kannustetaan ja autetaan ottamaan ympäristövaikutukset huomioon jo toiminnan suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Toimenpide 1. Maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään olemassa olevien ja uusien keinojen tehokkaalla käytöllä. Vähennetään maatalouden fosforipäästöjä mm. lisäämällä peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, kaltevien peltojen suojavyöhykkeillä ja lannoitustason tarkentamisella. Kohdennetaan vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet erityisesti vesienhoitosuunnitelmassa määritellyille maantieteellisille painopistealueille. Parannetaan peltojen tuottokykyä peruskuivatushankkeilla ja salaojituksella sekä maan rakennetta parantamalla. Peruskuivatushankkeissa otetaan käyttöön vesiensuojelusuunnittelu. 20

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurantaeminaari 21.9.2016 Vapriikki, Tampere Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen 2011-2015 Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa Helsingin seutu 14 itsenäistä ja heterogeenistä kuntaa Painetta yhteistyölle

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Savojen ilmasto-ohjelmatyö

Savojen ilmasto-ohjelmatyö Savojen ilmasto-ohjelmatyö Varkaus 30.5.2011 Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Taustaa ja odotuksia Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia Pohjois-Savon maakuntastrategia Laadittava hallitusohjelma

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot