Pirkanmaan ympäristöohjelma
|
|
- Elli Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pirkanmaan ympäristöohjelma
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 5 2. VISIO KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Nykytilan kuvaus Muutoshaasteita Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille YMPÄRISTÖVASTUULLINEN ELINKEINOTOIMINTA Nykytilan kuvaus Muutoshaasteita Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille Pirkanmaan ympäristöohjelma YMPÄRISTÖTIETOISUUS Nykytilan kuvaus Muutoshaasteita Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille SEURANTA SANASTO 34 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Sarja D, julkaisu nro 95 ISSN LIITTEET Liite 1. Pirkanmaan ympäristön tilaa kuvaavia indikaattoreita 38 Liite 2. Ympäristöohjelmatyöhön osallistuneita tahoja 46 Liite 3. Toimijataholyhenteet 48 JULKAISULUETTELO 50 ISBN Taitto Johanna Juntunen Kuvat Tekes / Anton Kalland ja Shutterstock Painosmäärä 800 kpl Painopaikka Tammerprint Oy 3
3 SAATTEEKSI 1. JOHDANTO Pirkanmaan ympäristöohjelma katsoo luottavaisesti Pirkanmaan tulevaisuuteen. Maakunta on matkalla kohti vähäenergisempää ja kestävämpää tulevaisuutta, jossa ympäristö on arvo sinänsä mutta myös tärkeä hyvinvoinnin ja toimeentulon lähde. Ympäristöohjelma kokoaa ja esittää tavoitteet sekä joukon toimenpiteitä tämän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Toivomme, että ohjelmaan voivat sitoutua niin yritykset, yksityiset henkilöt kuin julkiset organisaatiot. Ympäristömme tulevaisuus on meidän kaikkien vastuulla. Ympäristöohjelman lähtökohdaksi ohjausryhmä valitsi tavanomaisesta poikkeavan lähestymistavan. Ympäristöohjelma rakentuu kolmen teeman varaan. Kunkin teeman sisällä tarkastellaan niin yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen kuin luonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita, muiden muassa. Tällainen lähestymistapa on haastava, mutta avaa mielenkiintoisia näkökulmia ympäristöohjelman laadintaan. Ohjelmatyöhön osallistui laaja joukko pirkanmaalaisia toimijoita. Heille kaikille suuri kiitos panoksesta Pirkanmaan paremman huomisen hyväksi. Tämä Pirkanmaan ympäristöohjelma on ensimmäinen uuden lainsäädännön mukaisesti laadittu suunnitelma, jonka laadinnan vetovastuu on ollut Pirkanmaan liitolla. Yhteistyö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa on ollut tiivistä ja saumatonta. Visiomme mukaan toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Tässä meille kaikille haastava tavoite tuleville vuosille! Jukka Alasentie Ohjausryhmän puheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Pirkanmaan liitto Tom Frisk Ohjausryhmän jäsen ja esittelijä Tutkimusprofessori Pirkanmaan ELY-keskus Maakunnallisia ympäristöohjelmia alettiin Suomessa valmistella 1990-luvun loppupuolella ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Pirkanmaan ensimmäinen ympäristöohjelma valmistui Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja sidosryhmien yhteistyönä vuonna Ohjelma päivitettiin vuonna 2006 viideksi vuodeksi eteenpäin. Laki alueiden kehittämisestä muuttui vuoden 2010 alusta mm. siten, että vastuu laaja-alaisten ympäristöä ja luonnonvaroja koskevien suunnitelmien käynnistämisestä ja yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun tuli maakuntien liittojen vastuulle. Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus) kävivät keväällä 2010 neuvotteluja uuden ympäristöohjelman laatimisen käynnistämisestä, ja Pirkanmaan maakuntahallitus teki asiasta päätöksen huhtikuussa Maakuntajohtaja asetti työlle ohjausryhmän, johon tuli liiton ja ELY-keskuksen edustajien lisäksi jäsenet myös Tampereen kaupungilta ja Tampereen yliopistosta (liite 2). Osassa maakunnista on laadittu ympäristöohjelma, osassa ympäristöstrategia ja osassa molemmat. Pirkanmaalla päädyttiin laatimaan ympäristöohjelma, joka sisältää lyhyen strategisen osan. Strategisiin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet toteuttamiskeinoineen muodostavat pääosan ympäristöohjelmasta. Ohjelman visio ja sitä toteuttavat strategiset tavoitteet asetettiin vuodelle Itse ohjelman toimenpiteet kohdennettiin vuosille Ympäristöohjelma päätettiin tehdä aiemmasta ohjelmasta ja useimmista muista alueellisista ympäristöohjelmista poikkeavalla tavalla. Yleensä ympäristöohjelmissa on pyritty kaikenkattavuuteen, niin että lähes kaikista ympäristöön vaikuttavista asioista on haluttu sanoa jotain. Tämän ohjelman laadinnassa lähtökohdaksi otettiin se, että keskitytään olennaisimpiin kysymyksiin silläkin uhalla, että monet sinänsä tärkeät kysymykset jäisivät ilman omia strategisia tavoitteitaan ja toimenpiteitään. Näin pyrittiin parantamaan ympäristöohjelman ohjaavaa vaikutusta. Myös priorisoitujen kysymysten syvyys ja konkretia tulivat mahdollisiksi. Usein ympäristöohjelmat nähdään alueiden kehittämistä hidastavina tai jopa jarruttavina ohjelmina. Tässä ohjelmassa haluttiin kiinnittää erityistä huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita ympäristöhaasteisiin vastaaminen voi elinkeinoelämälle tuoda. Ohjelmassa on pyritty ottamaan huomioon kehittävät ja mahdollistavat näkökulmat, mutta myös haitallista kehitystä rajoittavat ja ehkäisevät näkökulmat. Ohjelman käytännön laadintaa varten valittiin kolme teemaa, joiden mukaisesti työ toteutettiin. Ensimmäinen teema käsittelee niitä ympäristöhaasteita, joita kaupungistuminen ja keskittyminen tuovat yhtäältä kasvavalle (erityisesti Tampereen) kaupunkiseudulle, toisaalta myös maakunnan maaseutualueille. Maakuntahallituksen suosituksen mukaisesti teeman nimi muutettiin myöhemmin muotoon kestävä yhdyskuntarakenne. Toinen teema käsittelee ympäristövastuullista elinkeinotoimintaa, missä yhteydessä erityistä huomiota on kiinnitetty mm. ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeään energiatehokkuuteen. Kolmantena teemana on ympäristötietoisuus, johon liittyen on käsitelty mm. viime vuosina keskeiseen asemaan noussutta ympäristökasvatuksen edistämistä. Käytännön työtä varten asetettiin edellä mainitun jaottelun mukaan kolme teemaryhmää, joissa oli Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton edustajia ja joita täydennettiin sidosryhmien edustajilla (liite 2). Teemaryhmät laativat aluksi yleiset skenaariot aihepiiristään tai tarkastelivat teemaansa valtakunnallisten skenaarioiden pohjalta sekä tunnistivat keskeiset muutoshaasteet ja laativat teemansa yleiskuvauksen. Koska teemat oli valittu enemmän näkökulman kuin substanssin mukaisesti, jokaisen ryhmän tuli tarkastella aihettaan ainakin seuraavista näkökulmista: ilmasto, energia, luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus, pintaja pohjavesien tila sekä jätteet. Työnsä pohjaksi teemaryhmillä oli käytössään Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisesta tehdyn arviointikyselyn tulokset. Kysely toteutettiin Pirkanmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä elo-syyskuussa 2010 ja tiivis raportti sen tuloksista löytyy Pirkanmaan liiton Internet-sivuilta. 4 5
4 Sidosryhmien osallistumista on pidetty erityisen tärkeänä. Niinpä teemaryhmiin osallistumisen lisäksi on järjestetty sähköisiä lomakekyselyjä, yleisseminaari, teemakohtaisia laajennettuja työryhmien kokouksia sekä julkinen kuuleminen internetin välityksellä. Ohjelman laadinnassa on otettu huomioon sekä kansainväliset (erityisesti EU:n) linjaukset että kansalliset suunnitelmat, ohjelmat ja tavoitteet, jotka vaikuttavat ympäristöasioiden hallintaan. Tärkeimpiä alueellisia suunnitelmia, jotka on otettu huomioon, ovat Pirkanmaan maakuntasuunnitelma ja -ohjelma, Kokemäenjoen, Saaristomeren ja Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä siihen liittyvät Pirkanmaan pintavesien ja pohjavesien toimenpideohjelmat, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020, Pirkanmaan energiaohjelma sekä Tampereen seudun rakennemalli ja siihen liittyvä seudullinen ilmastostrategia. Ohjelmaa lukiessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota strategisten tavoitteiden ja toimenpideehdotusten erilaiseen aikaperspektiiviin. Toimenpiteet, joita esitetään toteutettaviksi vuoteen 2016 mennessä, eivät yleisesti ottaen johda vielä vuoteen 2030 tähtäävien strategisten tavoitteiden toteutumiseen. Seuraavalla ohjelmakaudella tarvitaan jo uusia toimenpiteitä, ja toimenpiteitä saatetaan joutua tarkistamaan jo kesken ohjelmakauden. Pirkanmaan ympäristöohjelma ei ole muusta toiminnasta erillinen ohjelma, jonka toteuttamiseksi perustettaisiin oma organisaatio, vaan toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa eri toimijoiden normaalin toiminnan yhteydessä. Ohjelman toteutumista seurataan sekä kiinnittämällä huomiota eri toimenpiteiden käynnistymiseen ja edistymiseen että seuraamalla ympäristön tilan kehittymistä Pirkanmaalla. Ohjelman seuranta toteutetaan Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton välisenä yhteistyönä. Ohjelmaan on valittu toimenpiteitä, joiden toteuttaja ja mahdollisesti myös rahoitus on jo selvillä, mutta myös sellaisia toimenpide-ehdotuksia, jotka olisivat hyödyllisiä strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi mutta joiden toteuttaminen on vielä täysin tai osittain auki. Ohjelman toimenpiteisiin liittyen on esitetty raportointivastuu ja osallistujat. Alun perin ajatuksena oli selvittää myös eri toimenpiteiden kustannukset, mutta se nähtiin hyötyyn nähden liian työlääksi. Kustannukset joudutaan joka tapauksessa selvittämään silloin, kun toimenpiteiden pohjalta laaditaan konkreettisia hanke-ehdotuksia. Pirkanmaan ympäristöohjelman liitteenä on kuvaus ympäristön tilasta niiden muuttujien valossa, joista on käytettävissä ja helposti saatavissa seurantatietoa. Nämä muuttujat eivät välttämättä kuvaa kattavasti ympäristön kaikkia osa-alueita, ja joitakin muuttujista saatetaan pitää vähemmän tärkeinä ympäristöindikaattoreina. Ympäristöohjelmatyön yhteydessä ei kuitenkaan ollut mahdollista käynnistää uusia seurantaohjelmia, mutta työ saattaa antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan seurantaa tulisi kehittää. 2. VISIO 2030 Miksi tavoittelemme hyvää ympäristöä? Pirkanmaa on vilkkaasti kehittyvä ja väestöpohjaltaan kasvava maakunta, minkä vuoksi sen ympäristökin muuttuu nopeasti. Tämän hetken muutostrendit, kuten väestön kasvu, keskittymiskehitys, ilmastonmuutos sekä energia- ja materiaalitehokkuus luovat meille suuriakin haasteita, mutta myös aivan uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiseen yhdessä. Ilmasto- ja energiakysymysten merkitys kasvaa kovaa vauhtia, mikä heijastuu maakuntamme talouteen ja elinkeinotoimintaan. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että ympäristökysymykset otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon erilaisten toimintojen suunnitteluvaiheessa ja päätöksenteossa. Emme halua rajata ympäristö-käsitettä suppeasti, vaan sillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa sekä luonnon- että rakennettua ympäristöä. Haluamme, että maakuntaamme tullaan tutustumaan monipuoliseen ympäristöön ja sen eteen tehtävään työhön. Ympäristömme on ylpeytemme aihe, myös tulevaisuudessa. Täten asetammekin tavoitteet korkealle sen kehittämisessä ja suojelussa. Jotta saamme tehokkaasti näkyviä ja laajavaikutteisia tuloksia aikaan, olemme valinneet strategisen toimintamme painopistealueiksi kestävän yhdyskuntarakenteen, ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan ja ympäristötietoisuuden. Olemme tiellä kohti ympäristövastuullista elämäntapaa, joka yhdistää kaikkia pirkanmaalaisia. Toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. Ympäristövastuullinen toiminta Ympäristövastuullisuudesta tulee välttämätön edellytys ja kilpailuvaltti alueemme liiketoiminnalle. Ympäristövastuullisen toiminnan edellytyksenä näemme vahvasti ympäristötietoisuuden, joka rakentuu arvoista, asenteista ja toiminnasta. Arvot ja asenteet heijastuvat valintoihimme ja päätöksiimme. Panostamme ympäristötietoisuuden kasvuun ja sen tulemiseen osaksi arjen toimintaa, myös omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta. Avainasemassa ovat tiedon tuotannon turvaaminen, tiedon analysointi yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa, tiedon konkretisointi sekä sen tuominen oikean kohderyhmän saataville. Kestävän talouden edelläkävijä Kestävässä taloudessa otetaan huomioon mm. ekologiset näkökulmat. Luonnonvaroja käytetään säästäväisesti ja tehokkaasti ja siten, ettei luonnonvarojen uusiutumista vaaranneta. Taloudelliset toiminnot ovat tasapainossa luonnon kantokyvyn kanssa. Olemalla kestävän talouden edelläkävijöitä lisäämme hyvinvointia. Keskeisenä tulevaisuuden taloutta ohjaavana tekijänä toimii energia- ja materiaalitehokkuus. Kestävyyden periaatteet ohjaavat maakuntaamme syntyvää uutta liiketoimintaa, jossa palveluliiketoiminnalla on vahva asema. Uusien teknologioiden ja materiaalien tutkimuksella ja kehittämisellä edistämme uuden liiketoiminnan syntyä. Tämän tukemiseksi luomme monialaisia innovaatioympäristöjä. Maakuntamme tunnetaan ympäristöliiketoiminnastaan, joka menestyy myös globaalisti. Ympäristö hyvinvoinnin perustana Hyvä, elinvoimainen ympäristö tarjoaa ihmisille mahdollisuuden hyvinvointiin ja edellytykset ympäristövastuullisen elinkeinotoiminnan harjoittamiselle. Koska ympäristö on hyvinvointimme perusta, otamme ympäristöhaasteet vastaan ja teemme töitä niiden eteen. Otamme hyvinvointikysymyksissä huomioon elinkeinotoiminnan pitkäaikaiset ympäristövaikutukset ja ymmärrämme, että ympäristö luo hyvinvointia sekä aineettomien että aineellisten tekijöidensä kautta. Pirkanmaalaisella ympäristöllä on itseisarvo ja olemme Ympäristövastuullisella toiminnalla tarkoitetaan eri tahojen, kuten organisaatioiden, yhteisöjen ja yksilöiden vastuuta omista ympäristövaikutuksistaan. Ympäristö otetaan huomioon parhaalla mahdollisella siitä ylpeitä. Parantamalla ympäristötietoisuutta 6 tavalla. Kehittämällä ympäristöosaamistam- edesautamme hyvinvointimme ja sen edellytysten 7 me teemme siitä maakuntamme kilpailuedun. säilymistä ja lisääntymistä.
5 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 3.1. Nykytilan kuvaus Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan sitä fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka muodostuu jonkin alueen, kuten taajaman asunto-, palvelu-, työpaikka-, virkistys- ja elinkeinotoimintojen alueista ja niitä yhdistävistä teknisen infrastruktuurin verkostoista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa alueiden käytöllä edistetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä ja olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntämisen lisäksi kaupunkiseutuja ja taajamia eheytetään. Alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden käytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ohjataan kaupunkiseutujen ja taajama-alueiden uudisrakentamista alueille, jotka sijaitsevat kohtuuetäisyydellä olemassa olevista palveluista ja jotka parantavat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että lähipalvelut ovat saavutettavissa kävellen tai pyörällä. Lisäksi asumisen alueet pyritään liittämään verkostoja muodostaviin viheralueisiin. Kestävässä yhdyskuntarakenteessa eri toimintojen ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään ja luodaan edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erilaisten palveluiden saavutettavuus on asumisen keskeisimpiä laatutekijöitä. Haasteena on maaseutualueiden palveluverkon ja elinvoimaisuuden säilyvyys palvelutarjonnan keskittyessä kuntakeskuksiin. Kestävyyden periaatteille rakentuva yhdyskuntarakenne tarjoaa asumisen laadun ja viihtyvyyden lisäksi myös mahdollisuuksia monipuoliseen virkistäytymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, unohtamatta kulttuurista moniarvoisuutta ja tasavertaisuutta. Pirkanmaa on maan harvoja kasvumaakuntia ja viime vuosina väestönkasvu on ollut noin neljä tuhatta henkeä vuodessa. Maakunnassa on noin asukasta, joista Tampereen kaupunkiseudulla asuu 77 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet seudun yhdyskuntarakennetta ohjaavan rakennesuunnitelman keväällä Rakennesuunnitelman lähtökohtana on, että kaupunkiseudun asukasluku kasvaa tavoitevuoteen 2030 mennessä asukkaalla. Taajama-asutuksen lisääntyminen on ollut havaittavissa viime vuosikymmeninä maakunnan kaikissa kunnissa, mutta erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla. Taajamissa asuu nyt noin 87 prosenttia pirkanmaalaisista. Samanaikaisesti väestö on vähentynyt maakunnan reuna-alueilla. Myös väestön ikääntymisen trendi näkyy maakunnassa. Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneitä on noin 17 prosenttia asukkaista. Maakunnan väestönkasvu on edellyttänyt rakennetun ympäristön laajentamista, mikä näkyy niin asuntorakentamisena, uusina liikenneyhteyksinä kuin kaupan ja teollisuuden rakennuksinakin. Pirkanmaan vakituisista asunnoista 14 prosenttia on rakennettu vuosina Väestönkasvun myötä rivi- ja kerrostalotuotanto on lisääntynyt Tampereen seudulla. Asuntojen keskikoko Pirkanmaalla on 78,8 neliömetriä, mikä on puolitoista neliömetriä valtakunnallista keskiarvoa pienempi. Tätä voidaan selittää Tampereen seudun kaupunkimaisella asumistavalla. Asumisväljyys on kasvanut maakunnassa, ja uusimman omakotiasuntokannan kunnissa talojen keskikoko on suurin. Suomen kesämökkikannasta Pirkanmaalla on yli 9 prosenttia, mikä tarkoittaa kolmatta sijaa maakuntien valtakunnallisessa vertailussa. Erilaisten rakennusten lämmitys aiheuttaa noin 25 prosenttia maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä eli saman verran kuin liikenne. Pirkanmaalainen tekee vuorokaudessa keskimäärin noin kolme matkaa, joista 60 prosenttia tehdään henkilöautolla. Suomalaisten liikkuminen on kaiken kaikkiaan lisääntynyt jokainen suomalainen liikkuu päivittäin yli 2 kilometriä enemmän kuin kuusi vuotta sitten. Liikkumisen kasvua on tapahtunut etenkin henkilöautoilussa. Työpaikkojen ja palveluiden keskittyminen Tampereen kaupunkiseudulle ja sen läheisyyteen on lisännyt jatkuvasti henkilöautosuoritetta ja samalla matkojen pituudet ovat kasvaneet. Tampereen seudulla joukkoliikenteen osuus on muuta Pirkanmaata suurempi. kasvaessa myös sen päästöt kasvavat. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kohonneet maakunnassa 2000-luvun alusta. Muita merkittä- 9
6 viä liikenteen päästöjä muodostuu typen oksideista, hiilimonoksidista sekä hiukkasista. Erityisesti on paikallisesti merkittävä ilmanlaadun heikentäjä. Väestönkasvu ja lisääntynyt liikenne luovat paineita teknisen infrastruktuurin kunnolle ja yhtey ksien toimivuudelle. Liikennesuoritteella mitattuna Pirkanmaa on valtakunnallisesti toiseksi vilkkain maakunta Uudenmaan jälkeen. Päällystetystä tieverkosta huonokuntoiseksi on luokiteltu hieman yli 4 prosenttia ja kevyen liikenteen väylistä lähes 9 prosenttia. Maakunnassa sijaitsee osa maan vilkkaimmasta kaukoliikennereitistä eli Tampere Helsinki-ratayhteydestä. Kaikilla infrastruktuurin keskeisillä alueilla; tiestön, rataverkon, vesihuollon ja sähköverkon kunnossapidossa on tällä hetkellä merkittävästi saneerausvelkaa. Vesihuollon tarkoituksena on turvata laadukkaan talousveden saanti sekä huolehtia tarkoituksenmukaisesta viemäröinnistä ja jätevedenpuhdistuksesta. Pirkanmaalaisista noin 86 prosenttia asuu yhteiseen vesijohtoverkkoon ja noin 81 prosenttia viemäriverkostoon liitetyissä asunnoissa. Vaikka maakunnassa on viime vuosina toteutettu useita vesihuoltotyöhankkeita, monet laajat hankkeet ovat jääneet toteuttamatta rahoituksen puutteessa. Yhdyskuntajätteen keräyksestä, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä huolehtii neljä kuntien perustamaa alueellista jätehuoltoyhtiötä. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja on kaksi, Tampereella Tarastenjärvi ja Nokialla Koukkujärvi. Tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palveluiden saatavuutta edistetään maakunnallisella laajakaistaohjelmalla kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanemiseksi. Pirkanmaalta esitetyt erilliset laajakaistahankkeet sijoittuvat 16 kunnan alueelle. Maakunnassa on laajoja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sekä kulttuuriympäristöalueita ja -kohteita. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöä voidaan kuvata myös käsitteillä kulttuurimaisema, arkeologiset kohteet ja rakennettu kulttuuriympäristö sekä perinnebiotoopit. Maankäytön suunnittelulla ja hoitotoimenpiteillä pyritään turvaamaan arvokkaiden alueiden säilymistä. Kulttuurimaisemia on säilytetty ja parannettu metsänhoidollisin keinoin ja maatalouden kulttuuriympäristöjä mm. perinnebiotooppien hoidolla. Kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin liittyy monenlaisia arvoja ja ne ovat keskeisiä alueiden ja paikkojen identiteettien muotoutumisessa. Tyrvään vanha kirkko on esimerkki yhdenlaisesta kulttuuriympäristöjen merkityksestä: modernia taidetta on yhdistetty keskiaikaiseen kirkkoympäristöön, mikä on synnyttänyt uudenlaisia arvoja ja nostanut kirkon valtakunnallisestikin merkittäväksi kulttuurimatkailukohteeksi. Kasvavat taajamat ovat levittäytyneet ympäröiville alueille, minkä vuoksi monet viheralueet ovat supistuneet ja pirstoutuneet. Lajisto pyrkii muutoksen edessä joko sopeutumaan tai muuttamaan muille alueille usein se kuitenkin myös häviää. Taajamaluonnolle on tyypillistä suuri vaihtelu lähes luonnontilaisista alueista hyvin voimakkaasti muuttuneisiin viheralueisiin. Pirkanmaan maakuntakaavassa on osoitettu erilaisia virkistys-, retkeily- ja ulkoilualueita vajaat 4 prosenttia maakunnan maapinta-alasta. Suojelualueita on noin 2 prosenttia maapinta-alasta. Asutuksen läheisyydessä on virkistysalueiden lisäksi luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Esimerkiksi Tampereen keskustan läheisyydessä sijaitsee luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita: Pyynikki, Viikinsaari, Vaakkolammi, Myllypuro, Halimasjärvi, Peltolammi ja Soukonvuori Muutoshaasteita Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja kunnossapito Elämäntavan sekä lisääntyneen ja pirstoutuneen vapaa-ajan vaikutus liikkumiseen erillään olevat palvelut ovat saavutettavissa nopeasti ja helposti vain henkilöautolla Liikkumistarpeeseen vaikuttaminen maankäytön suunnittelulla Uusien liikenneväylien, vesihuoltoverkostojen ja palveluiden rakentaminen hajautuvan rakenteen myötä Palveluverkon harveneminen ja palveluiden saavutettavuuden heikkeneminen maaseudulla Teknisen infrastruktuurin parannustarpeet ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Poikkeusoloihin varautuminen ympäristöriskien lisääntyessä Liikenteen päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen Kevyen ja joukkoliikenteen heikko asema ja houkuttelevuus verrattuna henkilöautoiluun Liikenteen ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden lisääminen Luonnonvarojen käytön suunnitelmallisuuden parantaminen ja sen yhteensovittaminen muun maankäytön suunnittelun kanssa Elinkaariajattelun ja -arvioinnin liittäminen erilaisten toimintojen ja hankintojen suunnitteluun Jätteiden hyötykäytön lisääminen Primäärisiä luonnonvaroja korvaavien ylijäämä- ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen kaikessa rakentamisessa Elinympäristön laadullinen kehittäminen Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden toteuttaminen yhdyskuntarakenteessa kaikilla on yhtäläinen oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen Viheralueiden supistuminen ja pirstaloituminen Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen sekä luonnon yksipuolistuminen ja luonnonarvojen menettäminen kaupunkirakenteen sisällä Kaupunkiluonnon ja kaupunkiluontotyyppien erityispiirteiden ymmärtäminen ja arvostus Maaseutualueiden elinvoimaisuuden ja niiden ominaispiirteiden säilyvyys Kulttuuriympäristöjen vaaliminen osana laadukkaan elinympäristön luomista Kestävän yhdyskuntarakenteen ja ihmisten mielekkäinä kokemien elämisen ja asumisen tapojen yhteensovittaminen 10 11
7 3.3. Strategiset tavoitteet vuoteen 2030 ja toimenpiteet vuosille Toimenpidettä konkretisoidaan alueen liikenteeseen ja liikennejärjestelmiin liittyvissä suunnitelmissa ja -ohjelmissa (esim. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma). Osallistujat: ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Liikennevirasto, kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 1. Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella. Taajamissa käytetään hyväksi mahdollisuudet täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta ja tehostaa rakentamista, erityisesti keskustoissa. Maankäytön muutoksissa otetaan huomioon kulttuuri- ja luonnon ympäristön arvot sekä elinympäristön viihtyvyys. Kulttuuriympäristön monipuolisuus ja arvot säilytetään mm. uudis- ja korjausrakentamisessa. Alueiden ominaispiirteitä hyödynnetään maankäytön suunnittelussa ja alueiden profiloitumisessa. Maakunnassa nostetaan julkisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Yhdyskuntarakenne on sellainen, että se houkuttelee kulkemaan kävellen, pyöräillen ja käyttämään joukkoliikennettä. Taajamien keskustoissa edistetään kevytliikennettä palvelevia ratkaisuja. Seudulliset ja alueelliset palvelut sijoitetaan siten, että ne ovat hyvin saavutettavissa julkisen liikenteen keinoin. Lähipalvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Viheralueista muodostetaan toisiinsa kytkeytyviä ehyitä virkistys- ja luonnonarvokokonaisuuksia. Luonnon monimuotoisuutta turvataan saattamalla loppuun nykyiset suojelualuevaraukset, parantamalla olemassa olevien suojelualueiden tilaa, hyödyntämällä vapaaehtoisia ja vaihtoehtoisia ympäristönhoitomenetelmiä sekä käyttämällä luonnonvaroja kestävästi. Toimenpide 1. Luodaan eheyttämiselle välineitä. Kootaan maakunnallinen tietopohja ja kokonaisnäkemys kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön arvoista eheyttävän suunnittelun pohjaksi. Kaavoitusta laajennetaan erityisesti asemakaava-alueiden läheisyydessä (ns. lievealueilla) ja tonttitarjontaa lisätään keskitehokkaalle asuntotuotannolle. Käynnistyvällä maakuntakaavoituksella ratkaistaan maankäytön periaatteet maakunnan eri osissa. Haja-asutusalueilla kehitetään liikkuvia palveluita. Osallistujat: ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan maakuntamuseo Toimenpide 2. Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja. Kehitetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Laajennetaan joukkoliikennevyöhykkeitä, mahdollistetaan liityntäpysäköinti ja matkaketjut sekä kehitetään raideliikennettä. Toimenpide 3. Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen. Palvelujen sijoittaminen perustuu seudulliseen/ kunnalliseen palveluverkkosuunnitelmaan, jossa keskeisenä lähtökohtana on palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen keinoin. Kunnat kehittävät menettelyjä kunnallisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi yli kuntarajan. Kaupallinen palveluverkko ja julkinen palveluverkko integroidaan toisiaan tukevasti ja sujuvan asioinnin mahdollistamiseksi lähipalveluissa, alueellisissa palveluissa ja keskitetyissä palveluissa. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, kunnat, ELY-keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, palveluja tilaavat ja tuottavat organisaatiot, kaupan toimijat Toimenpide 4. Turvataan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen Laaditaan Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelma. Edesautetaan kulttuuriympäristöarvojen huomioon ottamista maakunnallisessa suunnittelussa kehittämällä ja päivittämällä kulttuuriympäristöalueiden suunnittelumerkintöjä. Toteutetaan Adoptoi monumentti -ohjelmaa maakunnassa sekä arkeologian ja rakennetun perinnön osalta. Hyödynnetään avustusmahdollisuudet arvoalueiden selvityksissä, tutkimuksissa ja kunnossapidossa (esim. EAKR, kansalliset avustukset). Ylläpidetään ja laajennetaan korjausrakentamisen neuvontapalveluja. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto Osallistujat: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, ELY-keskus, kunnat, ProAgria-Pirkanmaa, Museovirasto, Suomen Kotiseutuliitto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Metsäkeskus, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt Toimenpide 5. Vahvistetaan maakunnan viherverkkoa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon keinoin sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä. Toteutetaan loppuun nykyiset suojelualuevaraukset ja parannetaan suojelualueiden monimuotoisuutta. Kartoitetaan verkoston täydentämistarpeet. Laajennetaan alueita vapaa-ehtoisin sopimuksin (esim. METSO-ohjelman ja KuntaMETSOn keinot). Laaditaan kansallisen biodiversiteettistrategian tavoitteita tukeva maakunnallinen luonnon monimuotoisuusohjelma (ks. Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta -teeman strateginen tavoite 4, toimenpide 1). Tehdään seutukuntakohtaiset/kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Toteutetaan valtakunnallista vieraslajistrategiaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi ja lisäämiseksi. Estetään haitallisten vieraslajien, kuten jättiputkien, leviämistä lajikohtaisilla toimenpiteillä ja Laajennetaan aktiivisesti jalankulun ja pyöräilyn vyöhykkeitä. Varataan vuosittain merkittävä määrärahaosuus kevyen liikenteen olosuhteiden ja turvallisuuden parantamiseen nykyisessä yhdyskuntarakenteessa. tiedotetaan vieraslajeista aktiivisesti. Hoidetaan lähiympäristöjä vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin Kävelyn ja pyöräilyn suosiota lisätään ohjauksella ja kannustuksella (mm. markkinointi, kampanjat, 12 (esim. ympäristönkunnostushankkeet). 13 työnantajien tuki)
8 Osallistujat: ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, kunnat, Metsähallitus, Metsäkeskus, ProAgria-Pirkanmaa, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, kansalaisjärjestöt Strateginen tavoite 2. Pirkanmaa on edelläkävijä rakentamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Strateginen tavoite 3. Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu. Kunnat kantavat päävastuun infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Lämpöä, valoa ja vettä tarvitaan aina ja niitä on oltava saatavilla hetkellisistä kriiseistä ja ympäristöpolitiikan linjauksista huolimatta. Kunnat löytävät ratkaisuja uusiin, suuriin ja osin vaikeasti ennakoitaviin ongelmiin. Näitä ovat talouden kriisit, lähivuosien väestömuutokset sekä ilmastonmuutos. Vesi-, energia- ja jätehuolto sekä liikenne- ja tietoverkot ovat kunnan tukiranka, jonka toimivuus on sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että yhä useampien palveluiden elinehto. Parannetaan suunnitteluprosesseissa maankäytön energiatehokkuutta ja luodaan käytännön suunnittelutyön välineitä rakennushankkeiden energiatehokkuuden nostamiseksi. Ohjataan uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuutta rakentamisen ratkaisuihin liittyvillä ehdoilla ja kannustimilla. Ekotehokkuuslaskennassa otetaan huomioon rakennusperinnön erityisarvot. Lisätään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä rakentamisessa vähentämällä materiaalikulutusta ja lisäämällä kierrätystä ja uusiokäyttöä. Suuret rakennushankkeet toteutetaan ekotehokkaasti sekä siten, että niiden haitalliset vaikutukset ympäristöön minimoidaan. Hankkeet ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti edistyksellisiä ja luovat kysyntää uusille toimialoille. Toimenpide 1. Tehdään energiatehokkuudesta suunnittelu- ja rakentamistoiminnan lähtökohta. Sisällytetään suunnitelmiin energiatehokkuuden arviointimenettely. Otetaan käyttöön ja kehitetään ekotehokkuuslaskennan työkaluja suunnittelun apuvälineiksi. Tehostetaan rakentamisen ja energiansäästön neuvontaa. Kehitetään ennakoivaa energianeuvontaa rakennuslupamenettelyssä. Sisällytetään kuntien tontinluovutusehtoihin rakennuksen energiatehokkuutta koskeva ehto. Lisätään lähienergian osuutta rakennusten energian käytössä (esim. puu, maalämpö). Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY-keskus Osallistujat: kunnat, ELY-keskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, Ympäristötietokeskus Moreenia/ Ekokumppanit Toimenpide 2. Nostetaan rakentamisen ja julkisten hankkeiden materiaalitehokkuutta. Toimitaan puurakentamisen edelläkävijänä suunnittelun, kaavoituksen ja rakennuslupamenettelyn kautta. Vältetään tarpeetonta energiaintensiivisten materiaalien, kuten alumiinin käyttöä rakentamisessa. Hyödynnetään enemmän primäärisiä luonnonvaroja korvaavia ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleja kaikessa rakentamisessa (tie-, maa- ja talorakentaminen). Julkisilla tahoilla otetaan käyttöön Motivan materiaalikatselmusmalli. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY-keskus Osallistujat: kunnat, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Toimenpide 1. Turvataan talousveden hyvä laatu ja riittävä saatavuus. Varmistetaan vesihuoltopalveluiden alueellinen toimivuus yli kuntarajojen, ylläpidetään verkostojen kuntoa ja ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Vesihuoltoverkostoja uusitaan ja laajennetaan. Talousveden hankinnassa huomioidaan väestön kasvuennusteet. Hulevesiverkostoa uusitaan ja mitoitetaan se ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääritilanteisiin sekä varmistetaan maankäytön suunnittelun yhteydessä riittävät tulvareitit. Tulvariskien hallinta otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa tulvariskikohteiden syntymisen ennaltaehkäisemiseksi. Osallistujat: kunnat, vesihuoltolaitokset, vesiosuuskunnat, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto Toimenpide 2. Tie- ja rataverkon liikennöitävyydestä huolehditaan ja kunnon heikkeneminen pysäytetään. Teiden kunnossapitoon varataan riittävät määrärahat. Rataverkko pidetään hyvässä kunnossa ja verkostoa kehitetään. Osallistujat: Kunnat, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Liikennevirasto Toimenpide 3. Varmistetaan energia- ja jätehuollon sekä tietoverkkojen toimivuus koko maakunnassa. Sähkö-, lämpö- ja kaasuverkkoja uusitaan ja laajennetaan mm. maakunnan energiaohjelman mukaisesti. Jätehuoltojärjestelmä suunnitellaan palvelemaan optimaalisesti koko maakuntaa. Ongelma- ja kierrätysjätteille huolehditaan tarkoituksenmukaiset keräysratkaisut. Jätehuollon tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään tarkemmin Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen Tietoverkkojen saatavuudesta huolehditaan koko maakunnassa, esim. kohtuullisen nopea ja halpa laajakaistaverkko. Raportointivastuu: Pirkanmaan liitto/ ELY-keskus Osallistujat: Kunnat, ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, energia-, tele- ja jätehuoltoyhtiöt 14 15
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotPirkanmaan ympäristöohjelma 2011 2016. Hyväksytty maakuntahallituksessa 15.8.2011
Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011 2016 Hyväksytty maakuntahallituksessa 15.8.2011 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. VISIO 2030 6 3. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 8 3.1. Nykytilan kuvaus 8 3.2. Muutoshaasteita 10 3.3.
LisätiedotPirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta
Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotMaakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet
Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotPirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen
Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurantaeminaari 21.9.2016 Vapriikki, Tampere Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen 2011-2015 Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus
LisätiedotYmpäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030
Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotHämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050
Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 Pirkanmaan ELY-keskus Anne Mäkynen, vesitalousasiantuntija 19.9.2018 Vesivision taustaa MMM esittänyt Suomeen kolmea vesistövisiokohdetta:
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ
ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ 11.1.2012 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Maakuntakaavan yleisesittely Keskeiset vaikuttimet: Ilmaston muutos ja siihen varautuminen Liikenneverkon ja
LisätiedotKestävän kehityksen kokonaisarvio
Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotCleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotNykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen
LisätiedotPotkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014
Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotPirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2015
Pirkanmaan ympäristöohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi vuonna 2015 Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantatyöryhmä on tehnyt arvion teemojen 1) kestävä yhdyskuntarakenne, 2) ympäristövastuullinen
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotMaakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys
Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA
SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotMaakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa. Esa Halme, maakuntajohtaja
Maakuntaliiton rooli metsien kaavoituksessa Esa Halme, maakuntajohtaja tärkeys suojelu O2 Yhteisyys Kemia aluetalous Energia Arvonlisä Maisemaa ja kulttuuria Raaka-aine Työ Kansalliset kannustimet nautinnot
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi
Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotYmpäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotRESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
LisätiedotSähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotIlmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija
Lisätiedot